Kaunokirjallisuuden tiedonjärjest. rjestäminen

Transkriptio

1 Kaunokirjallisuuden tiedonjärjest rjestäminen Jarmo Saarti Jyväskylä

2 Esitelmän n sisält ltö tutustuttaa fiktiivisten aineistojen, erityisesti kaunokirjallisuuden, tiedonjärjestämisessä käytettyihin menetelmiin ja aiheesta tehtyyn tutkimukseen antaa valmiuksia fiktiivisten aineistojen tiedontallennus- ja hakujärjestelmien luomiseen ja käyttämiseen.

3 Tiedon tallennuksen ja haun Käsitteet perusteiden kertaus Viestinnän ja tiedonhaun vaikutus tiedontallennukseen

4 Dokumentti dokumentti on tietovälineen ja siihen tallennetun informaation muodostama asiasisällöllinen kokonaisuus. eli dokumentti koostuu sekä fyysisestä (tallennusalustasta) että immateriaalisesta (tallennetusta informaatiosta) osuudesta

5 Luettelointi, sisäll llönkuvailu, luokitus, indeksointi, tiivistelmät luettelointi = dokumentin eri aspektien identifioimista. Luettelon tehtävänä on vastata käyttäjän kysymyksiin koskien tiettyä aihetta, tietyn tekijän teoksia tai tiettyä dokumenttia. Lisäksi luettelosta on käytävä ilmi, mistä etsitty dokumentti on saatavilla. sisällönkuvailu = dokumentin sisällön tiivistetty kuvailu tiedonhakua ja tiedonvälitystä varten. Se perustuu sisällön analyysiin = sisällön erittely ja jäsentely. luokitus = toisiinsa liittyvien sisältöjen systemaattista järjestämistä (luokituskielen avulla, jonka rakenne esitetään luokituskaavana) indeksointi = sisällönkuvailu asiasanojen tai avainsanojen avulla tiivistelmä (abstrakti, referaatti, lyhennelmä) = suppea, itsenäinen esitys dokumentin sisällöstä.

6 Tiedonjärjest rjestämisessä käytettävät välineet Tiedonjärjestäminen Luettelointi Sisällönkuvailu Luokitus Indeksointi

7 Bibliografinen kontrolli on kaikkien mahdollisten erilaisilla välineillä julkaistujen dokumenttien identifiointia on teosten identifiointia monografioina tai julkaisujen osina (esim. artikkeleina) on säännönmukaisten luetteloiden tuottamista näistä dokumenteista ja teoksista on hyödyllisten hakemistojen (index) tekemistä näihin luetteloihin - vähimmäisvaatimuksena yleensä nimeke-, tekijä- ja aihehakemistot on dokumenttien saatavuuden määrittelyä (Hagler 1991)

8 Kaunokirjallisuuden tiedonhaku Dokumentteja jostakin aiheesta (matkakirjoja paikasta A, romaaneja avioerosta, romaaneja homoseksuaalisuudesta) Hyviä kirjoja luettavaksi

9 Fakta vs. fiktio -sidos reaalimaailmaan -aukottomuus -selvät viittaukset muihin teoksiin -selkeät luokitukset -fiktiivisyys -aukollisuus -avoimet viittaukset muihin teoksiin -luokkien yhdistäminen/rajojen ylittäminen

10 Kaunokirjallisuuden perusfunktiot/pejtersen 1. herättää lukijoissa tiettyjä mielialoja (states of mind), esim. viihdyttää, rentouttaa, jännityttää jne. Tämä pätee myös romaaniin, jonka tehtävänä on vain 'kertoa tarina'; 2. välittää tekijänsä arvostelmia tapahtumista, oloista, ilmiöistä, ominaisuuksista jne. Kaunokirjallisuudessa tekijä saa käyttää kaikkia keinoja - subjektiivisiakin - välittääkseen näitä ajatuksia ja pakottaakseen lukijansa ajattelemaan niitä.

11 Kaunokirjallisuuden perusfunktiot/lotman 1.Lähettäjän ja vastaanottajan kanssakäyminen - perinteinen viestintäfunktio lähettäjältä kuulijalle. 2.Kuulijakunnan ja kulttuuritradition kanssakäyminen - kollektiivisen kulttuurimuistin funktio. 3.Lukijan kanssakäyminen itsensä kanssa - teksti aktualisoi tiettyjä piirteitä vastaanottajan persoonallisuudessa. 4.Lukijan kanssakäyminen tekstin kanssa - teksti autonomisena, tasavertaisena keskustelukumppanina. 5.Kanssakäyminen tekstin ja kulttuurikontekstin välillä - teksti muuttuu välittäjästä informaation lähteeksi ja saajaksi.

12 Kaunokirjallisuuden perusfunktiot/kirstinä -Informatiivinen funktio - kaunokirjallinen teos avartaa lukijan elämänkäsitystä, heijastaa hänen omia ajatuksiaan, ongelmiaan ja elämänpiiriään ja laajentaa hänen tietojaan muista kulttuureista. -Emotiivinen funktio - kaunokirjallinen teos tarjoaa emotionaalisesti virkistäviä kokemuksia (viihdyttää, rentouttaa jne.). -Konatiivinen funktio - kaunokirjallinen teos vaikuttaa lukijan ajatuksiin ja tunteisiin. -Temaattinen funktio - kaunokirjallinen teos kertoo tietyistä aiheista (teoksen sisältö). -Taiteellinen funktio - kaunokirjallinen teos kertoo teoksen sisällön jollakin tavalla (teoksen tyyli).

13

14

15

16

17 Fiktiivisten aineistojen aboutness/nielsen 1.Millainen fasetti (millaista kirjallisuutta, millainen teoksen rakenne on, millainen on sen kerronnan rakenne) (the how facet of fiction (what kind of fiction, structure, narration etc.). 2.Mikä fasetti (the what facet of fiction). 3.Kirjallisuushistoriallinen aspekti (the aspect of literary history).

18 Fiktiivisten aineistojen aboutness/nielsen -Laji, alalaji, lajityyppi (genre, subgenre, literary type). -Kerronnan rakenne, juoni (narrative structure, plot). -Kertoja, kerronnan tapa (narrator(s), way of telling). -Näkökulmat (points of view). -Tyyli, kerronnan tyyli, diskurssin rakenne (style, mode of telling, discoursestructure). -Miljöön funktio (function of the setting). -Kuvasto, johtomotiivit, symboliikka (patterns of imagery, leading motifs, symbolism) -Kirjallisuushistoria (literary history). -Kirjalliset aikakaudet (literary periods). -Kirjalliset liikkeet/koulut/ryhmät/sukupolvet (literary movement/school/group/generation). -Kirjallinen vaikutus (literary influence).

19 Fiktiivisten dokumenttien sisäll llönkuvailun peruskategoriat/binwal ja Karisiddappa -Aihe eli mistä teos kertoo (subject - what is it about?). -Funktio eli mitä tarkoitusta varten teos on tehty (function - what it is for?). -Aines eli mistä teos on tehty (medium - what is it made of?). -Teoksen elementit ja niiden järjestäminen eli kuinka teos on sommiteltu (organization and the elements of a work of art - how is it put together?). -Tyyli eli mikä on teoksen persoonallisuus ja yksilöllisyys (style - what is the personality, individuality of this work?). -Arvottaminen eli kuinka hyvä taideteos on (judgement - how good is it?)

20 Fiktiivisen aineiston omat erityisongelmat merkitykset muodostuvat lukijan/kokijan subjektiivisen tulkinnan kautta taide on aina myös kansallinen instituutio taiteen merkitykset muodostuvat aina myös kansallisena prosessina taiteeseen liittyy esteettisiä ja kulttuurisia arvoja osa merkityksistä on uniikkeja kullekin (osa)kulttuurille taiteen sisällönkuvailuun liittyy arvoväritteisiä ennakkoluuloja

21

22 Kaunokirjallisuuden luokituskaavat/beghtol 1.Yleisluokitusten soveltaminen kaunokirjallisuuden luokittelemiseen (adaptation of a general non-fiction system). 2.Kaunokirjallisuuden omien luokitusjärjestelmien kehittäminen (development of special systems). Näitä ovat: 2a. Genreluokitukset (systems of genre identification). 2b. Yhden genren luokitusjärjestelmät (systems for a single genre). 2c. Fiktiivisten aineistojen luokitusjärjestelmät (systems for all fictional works).

23 Kaunokirjallisuuden luokituskaavojen analyysi/beghtol 1.Fiktiivisen aineiston sisällönkuvailun ydinkategoriat ovat henkilöt, tapahtumat, paikat ja ajat (Characters, Events, Spaces and Times). 2.Tietojärjestelmän sisään voidaan mallintaa käyttäjien tapaa ymmärtää kaunokirjallisuutta. 3.Järjestelmissä on voitava kuvailla myös monitulkintaisia, sumeita ja kategorioiden rajojen ylittäviä elementtejä.

24 Kaunokirjallisuuden luokituksen tavoite/baker & Shepherd 1.Kaunokirjallisuuden luokituskaavojen tulisi helpottaa kirjastonkäyttäjien tiedonhakua. 2.Kaunokirjallisuuden luokituskaavojen tulisi mahdollistaa kaunokirjallisuuden kompleksisen rakenteen kuvailu eli niiden ei tulisi olla yksiulotteisia. 3.Luokituskaavojen tulisi johdattaa lukijoita uusien, heille aiemmin tuntemattomien kirjailijoiden teosten pariin. 4.Kaunokirjallisuuden luokituskaavojen ei tulisi erottaa eri tyyppisiä teoksia fyysisesti eri hyllyluokkiin. 5.Kaunokirjallisuuden luokituskaavojen ei tulisi erotta saman tekijän eri tyyppisiä teoksia eri hyllyluokkiin

25

26

27

28

29

30 Kaunokirjallisuuden indeksointi 1. Denotatiivisella tasolla esitetään teoksista faktuaaliset asiat kuten esimerkiksi henkilöt, miljöö, juonen faktuaaliset seikat. 2. Konnotatiivisella (eli imaginatiivisella) tasolla esitetään puolestaan seikat, jotka liittyvät teoksen teemaan ja sen tulkintaan, sekä tunneilmaisuun liittyvät seikat.

31 Fiktiivinen indeksointi/shatford 1. faktuaaliset merkitykset = objektiivisia 2. ilmaisulliset merkitykset = subjektiivisia

32 Fiktiivinen indeksointi/green 1. sisältöä kuvaava indeksointi (that reflects what a document or a user need is about) 2. attribuutteja kuvaava indeksointi (that reflects to such other characteristics of documents and user needs as language, recency, author affiliation, intended audience, and so on)

33 Teoskohtainen indeksointi Kaunokirjallisten teosten indeksit/ hakemistot Mikä funtio näillä on/voisi olla

34 Kaunokirjallisuuden asiasanastot Sanaluettelot/täydentävät sanaluettelot Tesaurusten kehitys

35 Kongressin kirjaston sanasto muoto/genre, henkilöt, kerronnan puitteet (setting) sekä aiheet/teemat (topics) Steven Olderrin täydennyssanasto

36 Tesaurus för indexering av skönlitteratur Systemaattisessa osassa termit on koottu kolmen pääfasetin alle, jotka ovat kehys (ram), henkilöt (person) sekä aihe (ämne). Nämä puolestaan jakautuvat alafasetteihin siten, että kehys jakautuu aikaan (tid) sekä tilaan (rum); henkilöt jakautuvat kehitykseen (utveckling), sosiaalisiin suhteisiin (sociala relationer) sekä ammattiin/toimeen (yrke/verksamhet) ja aihe jakautuu ideologiaan (ideologi), toimintaan (aktivitet), luontoon (natur) sekä ihmisruumiiseen (människokrop).

37 Kaunokki - suomalaisen kaunokirjallisuuden tesaurus genrejä kuvaavat asiasanat ja niiden selitykset aiheita, motiiveja ja teemoja kuvaavat asiasanat toimijoita kuvaavat asiasanat miljöötä eli tapahtumapaikkaa kuvaavat asiasanat tapahtuma-aikaa kuvaavat asiasanat muita, lähinnä typografisia ja teknisiä seikkoja kuvaavat asiasanat.

38 Romaanien tiivistelmät 1. Teoksen rakennetta ja sisällöllisiä elementtejä kuvaava eli juoni- tai temaattinen tiivistelmä. 2. Teoksen asemaa tekijän tuotannossa tai kirjallisessa kentässä kuvaava eli kulttuurihistoriallinen tiivistelmä. 3. Lukukokemusta kuvaava eli subjektiivinen tiivistelmä. 4. Teosta objektiivisesti arvottava eli kriittinen tiivistelmä.

39 Sisäll llönkuvailujärjestelmän luominen käyttäjäanalyysi - mille käyttäjäkunnalle se luodaan ympäristöanalyysi - millaiseen käyttöympäristöön se luodaan funktioanalyysi - mikä on järjestelmän käyttötarkoitus aineistoanalyysi - millaista aineistoa järjestelmällä kuvaillaan projektisuunnitelma - kuka tekee, missä, millä välineillä ja kuka maksaa kulut ja vastaa ylläpidosta kustannus/hyötyanalyysi - kannattaako järjestelmään rakentaa ja millä ehdoilla

40 Sisäll llönkuvailun prosessi ja tulos teoslähtöisyys vs. asiakaslähtöisyys valmiiden tietueiden noutaminen näiden täydentäminen sisällönkuvailun toimivuuden testaus

41 Funktionaalinen luettelointi Saman teoksen eri ilmentymien linkkaaminen toisiinsa (esim. romaani elokuva elokuvamusiikki) Saman tekijän/tekijöiden teosten linkkaaminen toisiinsa Samantyyppisten teosten linkkaaminen toisiinsa

42

43

44

45 Teoksista keskusteleminen Netin fanisivut Vaihtoehtoisten tekstien tuottaminen (fan fiction) Harry Potter hyvä esimerkki ( ;

46