Vaikuta! Euroopan parlamenttivaalit ennakkoäänestys vaalipäivä Suomessa 25.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuta! Euroopan parlamenttivaalit ennakkoäänestys 14. 20.5. vaalipäivä Suomessa 25.5."

Transkriptio

1 1 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti Toukokuu 1/2014 Tässä lehdessä muun muassa: Sote-uudistus: asiakkaan valinnanvapaus ja palvelutuotannon monipuolisuus turvattava sivu 8 Vaikuta! Euroopan parlamenttivaalit ennakkoäänestys vaalipäivä Suomessa Tutustu Oscarin arvoiseen palveluun

2 2 Mikä ihmeen monituottajamalli? Mallikasta palvelutuotantoa Kyllä järjestelmä hoitaa, oli entisessä elämässäni tietyissä tilanteissa tapana todeta. Hoitaa, hoitaa mutta miten? Kun perehtyy Tampereen kaupungin toimintaan, törmää moniin malleihin. On pormestarimalli, tilaaja-tuottajamalli, monituottajamalli Mallit tuntevienkin kanssa keskustellessani tulee silloin tällöin vastaan käsitys, että mallit on sidottu toisiinsa. Eivät ne ole. Pormestarimallissa ei ole kuntaan virkasuhteessa olevaa kunnan- tai kaupunginjohtajaa, vaan hänet korvaa valtuuston valitsema luottamushenkilö, pormestari. Pormestari on kaupunginhallituksen puheenjohtaja, mutta toimii samalla sen alaisuudessa. Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa palvelun tilaajan ja tuottajan organisaatiot on erotettu selvästi toisistaan. Tilaaja-tuottajamallissa on luovuttu perinteisestä hierarkkisesta toimintatavasta. Päättäjät määrittelevät kaupunkilaisten palvelutarpeen, linjaavat palveluiden järjestämisen rajat ja tilaavat palvelut raamin mukaisesti. Ohjaus perustuu siis sopimuksiin. Kaupunki voi tilata palveluja sekä omalta tuotanto-organisaatiolta että ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Monituottajamallissa kaupunki tuottaa palveluja itse ja ostaa niitä tarkoituksenmukaisella tavalla julkiselta sektorilta (oma organisaatio, kuntayhtymät jne.), yksityisiltä yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta eli yhdistyksiltä. Leena Kostiaisen aurausesimerkki viereisellä palstalla havainnollistaa hyvin, että palvelun käyttäjän kannalta ei ole olennaista, kuka palvelun tuottaa, vaan se, että laatu ja saatavuus ovat riittäviä. Esimerkkejä kuntien käyttämistä malleista: Tampere: pormestarimalli, tilaajatuottajamalli, monituottajamalli Oulu: ei pormestarimallia, tilaajatuottajamalli (luopuu), monituottajamalli Pirkkala: pormestarimalli, ei tilaaja-tuottajamallia, monituottajamalli Lempäälä: ei pormestarimallia, ei tilaaja-tuottajamallia, monituottajamalli Kunnan tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Vaikka kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu, sen ei silti tarvitse tuottaa kaikkia palveluja itse. Perinteisesti kunnat ovat pääsääntöisesti myös tuottaneet useimmat palvelut aina päivähoidosta vanhainkoteihin asti. Nykyisin yhä useammin kunnissa käytetään monituottajamallia eli osa palveluista tuotetaan itse ja osa ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kuntalaisen kannalta lienee yksi lysti, kuka kadun auraa, kunhan katu on puhdas. On selvää, että toisiin palveluihin monituottajamalli sopii paremmin kuin toisiin perusopetus lienee parasta jatkossakin tuottaa kunnan omana työnä. Tampereen kaupunki ostaa monia palveluja järjestöiltä ja yksityisiltä yrityksiltä. Kolmannen sektorin toimijat tuottavat ison osan ikäihmisten palveluasumispalveluista. Yksityinen terveysasema on jo vuosia tuottanut terveyspalvelut esimerkiksi Hervannan alueella. Koulujen siivous- ja ruokapalvelua hankitaan myös yksityisiltä yrityksiltä. Asiakastyytyväisyyskyselyissä nämä yksityiset toimijat pärjäävät vähintään yhtä hyvin kuin kaupungin omatkin toimijat. Negatiivisia yksittäistapauksia nousee aika ajoin esiin niin yksityisten kuin kaupungin omankin tuotannon kohteista. Näihin puututaan luonnollisesti aina samalla tavalla. Palveluseteli on yksi tapa toteuttaa monituottajamallia. Päiväkodeissa palveluseteli otettiin käyttöön viime vuonna. Yksityinen päiväkoti kelpaa palvelusetelituottajaksi, kun se täyttää laatu- ja normikriteerit. Palvelusetelipäiväkodit rikastuttavat tamperelaista varhaiskasvatusta tarjoten erilaisia vaihtoehtoja perheille. Toki Tampereen kaupunki tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja myös omassa tuotannossaan. Esimerkiksi montessori-päiväkodit ja -luokat ovat Tampereella kokonaan kunnallista toimintaa, mikä on poikkeuksellista maailmanlaajuisestikin. Uusin avaus on palvelusetelin käyttöönotto perheneuvolan palveluissa. Palvelusetelin avulla voidaan paitsi lyhentää jonoja, myös tarjota lapsille ja perheille entistä monipuolisempia tukimuotoja, esimerkiksi ratsastusterapiaa. Monituottajamalli on myös erinomainen keino edistää yritystoimintaa. Kun kilpailutetaan suuria kokonaisuuksia, usein pienet paikalliset toimijat eivät pärjää. Tämä ei ole oikea suuntaus. Meidän on jatkuvasti kehitettävä hankintaosaamistamme, jotta alueen pienyrittäjät eivät jää suurten ylikansallisten yhtiöiden jalkoihin. Palvelusetelimallin hyvä puoli on se, että myös pienillä paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan. Kokoomukselle monituottajamalli ei ole itsetarkoitus. Tärkeintä on, että kuntalaiset saavat palvelua, jossa hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia siitä, että veronmaksajien rahoja käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. On tärkeää, että kaikki osaaminen ja tietotaito saadaan hyödynnettyä palvelujen kehittämisessä. Kaikki viisaus ei asu kunnanvirastossa. Uusia ideoita ja innovaatioita syntyy, kun eri toimijoiden luovuus otetaan käyttöön. Leena Kostiainen Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Tärkeintä on, että kuntalaiset saavat palvelua, jossa hintalaatu-suhde on kohdallaan. Monituottajamallilla ei tarkoiteta palveluiden yksityistämistä. Malli mahdollistaa esimerkiksi omaan palvelutuotantoon syntyneen hammaslääkärijonon purkamisen palveluseteleitä ja yksityisiä hammaslääkäreitä käyttäen. Näin on tehty Tampereellakin. Monituottajamallilla voidaan monipuolistaa palveluja ja parantaa niiden saatavuutta. Hyvin organisoituna malli parantaa myös laatua ja tuottavuutta. Kaupungin toimintaa ja toimintamalleja on tarkasteltava kriittisesti ja kehitettävä jatkuvasti. Riippumatta siitä, miten johtaminen ja palveluiden järjestäminen organisoidaan, ne on tehtävä kaupunkilaisen parasta silmällä pitäen ei organisaation tai ideologian. Aleksi Jäntti Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Kustantaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Kuninkaankatu 13 B Tampere Puh Päätoimittaja Aleksi Jäntti NYKY-TAMPERE Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti Ilmoitukset Raimo Tihveräinen Puh Toimitus ja ulkoasu Hybridiviestintä Effet Oy Kannen kuva Euroopan parlamentti Painos kpl Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, 2014 Jakelu Tamperelaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin

3 3 Soten rahoitus tukemaan valinnanvapautta Rahoituksen uudistamisen tueksi olisi hyvä aloittaa alueellisia kokeiluja. Kuva Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta valmistellaan kaikkien puolueiden kanssa yhdessä. Hyvä niin. Nyt on helpompi saada yhteinen ymmärrys myös monista yksityiskohdista. Yhteistyössä laaditaan lisäksi selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen. Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen. Selvityksessä otetaan huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasdirektiivin mukainen potilaan valinnanvapaus. Selvityksen on määrä valmistua alkuvuodesta Risikko Useat rahoituslähteet eivät sinänsä ole ongelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on muun muassa auttanut pitämään yllä monipuolista palvelujärjestelmää. Monikanavaisen rahoituksen on kuitenkin arvioitu vaikeuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden hallintaa sekä aiheut tavan järjestelmän sisäistä kilpailua osaajista ja muista voimavaroista. Nykyinen rahoitusjärjestelmä myös kannustaa joskus asiakkaiden kannalta epätarkoituksenmukaisiin hoitoratkaisuihin sekä hoito- ja kustannusvastuun pallotteluun ja heikentää siten toiminnan tehokkuutta. Rahoituksen uudistamisen tueksi olisi hyvä aloittaa alueellisia kokeiluja. Kokeiluilla kannattaa etsiä ratkaisuja muun muassa hoitojonojen pituuden ja sairauspäivärahakauden pituuden väliseen yhteyteen, matkakustannusten hillitsemiseen, ensihoidon rahoitukseen sekä lääkehoitojen kustannusten tarkoituksenmukaiseen jakoon avo- ja laitoshoidossa. Kokeiluja tarvitaan mielestäni myös niin kutsutun Ruotsin mallin sovelluksen etsimiseen eli raha seuraa asiakasta -mallin kehittämiseen. Ruotsissa julkiset ja yksityiset palvelutuottajat ovat enemmän samalla viivalla. Suomessa lakisääteinen valinnanvapaus julkisissa terveyspalveluissa lisääntyi tänä vuonna sekä kansallisesti että Euroopan alueella. Uskon, että jatkossa valinnanvapaus laajenee edelleen. Rahoituskokeiluissa olisi luotava hoidon järjestämisestä vastaavalle taholle kannusteita nopeuttaa hoitoon ja muihin palveluihin pääsyä, lyhentää jonoja sekä hallita palveluiden kokonaiskustannuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ei tarkastella irrallaan palvelujen järjestämisestä, vaan rahoituksen uudistamista valmistellaan yhdessä rakenneuudistuksen kanssa. Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri uutisellista Seurakuntavaalit tulossa marraskuussa nn Seurakuntavaalit pidetään 9. marraskuuta Seurakuntien jäsenet valitsevat jokaiseen seurakuntaan, kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon uudet jäsenet seuraaviksi neljäksi vuodeksi. On tärkeää, että uudet päättäjät ovat aktiivisia ja motivoituneita tässä arvokkaassa tehtävässään. Yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa tapahtuu nopeita muutoksia. Seurakunnan on kyettävä olemaan mukana muutoksessa. On uudistettava toimintatapoja ja etsittävä tilanteisiin parhaiten sopivia keinoja tukea kaikkia seurakuntalaisia heidän kulloisessakin elämänvaiheessaan. Seurakunta on ollut ja sen tulee edelleen olla ihmisten elämää tukeva, lohduttava ja kuunteleva yhteisö. nn Jos haluat olla mukana vaikuttamassa ja kehittämässä seurakuntaasi, lähde ehdokkaaksi. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9. marraskuuta 2014 ja on seurakunnan jäsen, viimeistään 15. syyskuuta 2014, sekä antaa kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettumisesta. Äänioikeus seurakuntavaaleissa on niillä seurakunnan jäsenillä, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta viimeistään 9. marraskuuta Ennakkoäänestys on lokakuuta Tartu tilaisuuteen, tule toimijaksi seurakuntaasi! Hyvää kesää Sinulle! Raimo Nieminen kirkkopoliittisen verkoston puheenjohtaja Nyt on aika vaikuttaa sote-uudistukseen nn Mikä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta tulee, miten se toteutuu? Nyt on aika vaikuttaa! Lakiesitys sote-palvelujen järjestämisestä valmistuu toukokuussa, lausuntokierrokselle kuntiin se menee kesäkuussa ja eduskuntakäsittelyyn syysistuntokaudella. Lain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta Uudet sote-alueet alkaisivat toimia 1. tammikuuta Euroopan parlamenttivaalit ennakkoäänestys vaalipäivä Suomessa Sote-uudistuksen tavoitteet: l yhdenvertaiset sosiaalija terveyspalvelut kaikille l kaventaa väestön hyvinvointija terveyseroja l siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin l vahvistaa nykyisin riittämättömästi toimivia peruspalveluja l turvata varhainen puuttuminen ja varmistaa oikea-aikainen palveluihin pääsy l turvata henkilöstön osaaminen ja saatavuus l järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen, toimivat hoitoja palveluketjut l vähentää tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä purkaa hallinnonalojen raja-aitoja l turvata palvelujen rahoitus.! LUE kansanedustaja Sofia Vikmanin linjaukset sote-uudistukseen SIVUILTA 8 9! Tutustu kokoomuslaisten ehdokkaiden ajatuksiin eurovaalit.kokoomus.fi

4 4 Jari Andersson liputtaa järjenkäytön puolesta Kyllä elämässä täytyy joku roti olla Sylvään koulun rehtori Jari Andersson valittiin Pirkanmaan Kokoomuksen ehdokkaaksi Euroopan parlamenttivaaliin hyvissä ajoin viime syksynä. Hän on tosin työnsä ohessa voinut kampanjoida jo pitkään. Meppiehdokas kuitenkin huomauttaa, että hän on kyllä kaiken ajan tarvinnutkin, koska ei ole se, joka kutsutaan Uutisvuotoon. Meille hyvinvointi on itsestään selvää, mutta muun muassa tilanne Ukrainassa ja Krimillä saa aikaan sen, että itsestäänselvyydet alkavat tulla tärkeiksi, Jari Andersson sanoo. Kuva Mauri Heinonen T oisaalta hänet kutsutaan YLEn ajankohtaisohjelmaan asiantuntijaksi, kun puhutaan nuorista, koulusta ja kurista, vastuista ja velvollisuuksista. Andersson ristittiin kurirehtoriksi, kun hän pani tupakoitsijat jälki-istunnossa pohtimaan tupakoinnin vaaroja ja puuttui koulumatkalla tapahtuneeseen kiusaamiseen. Tuntuu, että tekemäni asiat kiinnostavat ihmisiä. Hakaniemen torilla pidetyssä tilaisuudessa oli aika nihkeä tunnelma, kunnes joku kysyi, että ettekö tunne tätä miestä, kurirehtoria Sastamalasta. Sitten ihmiset havahtuivat. Monelle toimintani on ollut myönteinen asia, tuntuu, että rajojen asettamiselle on ollut sosiaalista kysyntää. Nuorten asiat kuntoon Nuoret ovat Anderssonin pääviesti myös matkalla Euroopan parlamenttiin. Kattoteemanani on: jokaisen nuoren asiat kuntoon Euroopassa. Jos jossakin maassa on prosenttia nuorista työttömänä, se on tragedia. Voi olla, että nuori ei koskaan pääse mihinkään töihin, ei koko elinaikanaan. Jos työttömien nuorten massa kasvaa, jos nuorilla ei ole työtä eikä toivoa, se vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuteen. Andersson puhuu myös toimivien sisämarkkinoiden puolesta, ja vapaakauppasopimus USAn kanssa tarvitaan. Sen sijaan säädösoh jausta ja säätelyä ei tarvita lisää. Yrityksiä ei saa verottaa enää yhtään enempää, sillä kaikki on pois tuotekehityksestä, innovaatioista, investoinneista, työpaikoista ja ennen pitkää nuorilta. Tarvitaan myös selkeä jako, mistä mikin taho päättää. Valtioliitto toimii ja menestyy, kunhan rajataan asiat, joista EU päättää, ja asiat, joista päätetään kansallisesti. EU keskittyköön isoihin asioihin, kuten vakaaseen Euroopan-laajuiseen taloudenhoitoon, pankkivalvontaan ja rajaturvallisuuteen. Sen ei tarvitse valtioiden puolesta päättää hirvivahinkojen hoidosta tai suurpetokannasta. Järjen käyttö sallittua Ylipäätään Jari Andersson on sitä mieltä, että kaikesta ei tarvitse päättää lailla. Oman järjen käyttö on sallittava. Ei lailla tarvitse päättää siitä, saako koulumatkalla kiusata, tai siitä, saako laulaa Suvivirttä. Kyllä elämässä joku roti on oltava! Anderssonin mielestä säädöstehtailussa pitää päästä vähempään mutta parempaan. Sama periaate voisi toimia myös EU-organisaatioissa. Esimerkiksi 28 komissaaria on liikaa: asiat ja niiden hoito pirstaloituvat. Voitaisiin valita vain muutama komissaari, joiden alaisuudessa olisi komissaarien klustereita. Kukin klusteri veisi eteenpäin muutamaa tärkeää asiaa. Komissaarit alkaisivat tehdä yhteistyötä yhteisen asian eteen eivätkä vain huolehtisi siitä, miten oma peukalonjälki päätöksissä näkyy. Näin saataisiin nykyistä enemmän vaikuttavuutta ja vähemmän sääntelyä, direktiivejä ja ohjeistuksia. Yhteistyön henkeä Andersson peräänkuuluttaa omilta mepeiltäkin. He voisivat kokoontua vaikka kahden kuukauden välein ja miettiä, mitä yhdessä ja kansallisesti edistettäisiin. Kun ehdotin tätä, minulle sanottiin, että ei onnistu. Mutta miksei onnistu? Kenelle esimerkiksi työllisyyden hoito tai nuorten asiat ja nuorisotyöttömyyden hoito eivät olisi tärkeitä asioita? JARI ANDERSSON syntynyt 1970 Keuruulla kasvatustieteiden maisteri Sylvään koulun rehtori Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtaja kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, ranskan alkeet harrastukset: urheilu, kirjallisuus, yhdistystoiminta luonnehdintoja ja arvioita: periksiantamaton, suoraselkäinen, sosiaalisesti toimiva, neuvottelutaitoinen, määrätietoinen, hienotunteinen. MOTTOJA: Periksi ei anneta. Kyllä elämässä täytyy joku roti olla. Euroopan unionin päätöksenteko ja toimielimet Euroopan parlamentti l maailman suurin demokraattisesti valittava parlamentti, edustaa kansalaisia l vaalit viiden vuoden välein l 751 jäsentä 28 EU-maasta, Suomesta valitaan yhteensä 13 edustajaa l yhdessä neuvoston kanssa säätää lakeja, hyväksyy vuosittaisen talous arvion; nimittää komission ja sen puheenjohtajan l Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit (Member of the European Parliament) työskentelevät eurooppalaisissa puolueryhmissä, joita on nykyisessä parlamentissa seitsemän; ryhmät on muodostettu yli sadasta kansallisesta poliittisesta puolueesta l täysistunnot Strasbourgissa ja Brysselissä; pääsihteeristö Luxemburgissa l uusi parlamentti aloittaa työnsä heinäkuussa Euroopan komissio komissaari jokaisesta jäsenmaasta antaa ehdotuksia EU-laeiksi ja valvoo niiden noudattamista puheenjohtaja; osallistuu Eurooppa -neuvoston työskentelyyn, nykyisin José Manuel Barroso Eurooppaneuvosto valtioiden tai hallitusten päämiesten ja komission puheenjohtajien huippukokous määrittelee unionin yleiset poliittiset linjaukset ja tekee tärkeimmät johtajavalinnat voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä puheenjohtaja eli presidentti ; etsii yhteisymmärrystä jäsenvaltioiden kantojen välillä, nykyisin Herman Van Rompuy TOIMEENPANO- VALTA Euroopan parlamentti jäsenet valitaan vaaleilla säätää lakeja yhdessä neuvoston kanssa vahvistaa komission ja ulkoministerin valinnan puhemies; johtaa puhetta täysistunnoissa, nykyisin Martin Schulz Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan edustaja eli ulkoministeri huolehtii unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuudesta, nykyisin Catherine Ashton valmistelee asialistan ja johtaa puhetta ulkoasiainneuvostossa toimii komission jäsenenä ja sen varapuheenjohtajana Kansalaiset LAIN- SÄÄDÄNTÖ- VALTA valitsevat parlamentin edustajat joka viides vuosi Euroopan unionin neuvosto jäsenvaltioiden ministerit eri kokoonpanoissa säätää lakeja yhdessä Euroopan parlamentin kanssa puheenjohtaja, vuorollaan kukin jäsenvaltio johtaa puhetta kuuden kuukauden jaksoissa; kesäkuun loppuun Kreikka, heinäkuusta vuoden loppuun Italia

5 5 Kunnallissihteeri pitää kasassa monta palettia Kunnallissihteerin päivä saattaa alkaa aamuvarhaisella ja jatkua iltamyöhään. Kokousten ja tapaamisten välissä pitää hoitaa juoksevia asioita, järjestää tilaisuuksia ja toteuttaa aluejärjestön markkinointia. len paria kurssitehtävää -O vail le valmis suomen kielen maisteri, ja pidän luonnollisesti työssäni eniten viestintätehtävistä, sanoo vuoden alussa kunnallissihteerinä aloittanut Siina Autio. Kunnallissihteeri toimii sekä Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön sekä valtuustoryhmän sihteerinä ja koordinoijana. Työaika on neljä päivää viikossa. Jäljelle jäävän ajan opiskelen ja pyöritän omaa viestintään ja tekstityöhön keskittyvää toiminimeäni. Kahden työn ja opiskelun yhdistäminen kuulostaa haastavalta, mutta asetelma on Aution mielestä tasapainoinen: Opiskelu ja yrittäminen ovat usein aika yksinäistä puurtamista. Kunnallissihteerinä pääsen tapaamaan ihmisiä ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Toimisto kuin toinen koti Kunnallissihteerin työhuone on Kuninkaankadulla Pirkanmaan Kokoomuksen pii- ritoimistossa. Autio asuu itsekin keskustassa kihlattunsa ja kahden koiransa kanssa. Toimistolle on lyhyt matka, ja sinne on aina mukava mennä. Meillä on tosi hauska ja tiivis porukka. Toimisto on kuin toinen koti, jonne voi mennä vapaa-ajallakin viettämään aikaa. Autio on ollut Tampereen Kokoomusopiskelijat Tyko ry:n jäsen kaksi ja puoli vuotta. Yhdistyksen vaihtaminen ei ole vielä ajankohtaista, sillä Autio suorittaa yliopistolla tutkintoa myös politiikan tutkimuksesta. Yhdistystoiminta on antanut Autiolle ennen kaikkea mahtavia ystäviä. Toisaalta hänen mukaansa on hyvä huolehtia siitä, ettei elämä ole pelkkää kokoomusta. Tykkään luonnosta, jääkiekosta, kirjoista ja elokuvista. Myös opiskelusta olen aina tykännyt, olen vähän sellainen teoreetikkoluonne. Tavoitteenani on päästä tekemään väitöskirjaa, joka yhdistää kielen- ja politiikan tutkimuksen. Piiritoimiston ovisummeri soi. Kunnallissihteeri on tilannut aluejärjestön aktiiveille pizzaa. Politiikka on vakavaa, mutta sen tekeminen voi olla rentoa ja kivaa. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun hommat hoidetaan yhdessä hyvällä porukalla. Siina Autio aloitti Kokoomuksen kunnallissihteerinä vuoden alussa ja viihtyy työssään erinomaisesti. jäsenyhdistysten kuulumisia Girl, you ll be a woman soon... Kokoomuksen Tammernaiset ry on viime vuonna aktivoitunut yhdistys. Jäsenemme edustavat Kokoomusnaisten nuorinta kastia, keskiikämme on noin 30 vuotta. Yhdistyksen tarkoituksena on sekä tarjota yhteiskunnallista vaikuttamista että rennompia tilaisuuksia, joissa voi kuitenkin puhua politiikkaa. Järjestämme tapahtumia aina yritysvierailuista vasta lanseeraamaamme upeaan tapahtumakonseptiin, poliittisiin päiväkänneihin. Tervetuloa mukaan tutustumaan toimintaamme! Tapahtumia päivittyy erityisesti Facebook-sivullemme, käythän seuraamassa meitä osoitteessa facebook.com/ Tammernaiset Maria muki Mäki-Hakola varapuheenjohtaja Tervetuloa mukaan Tulevaisuuskokoomuksen toimintaan! Tampereen Tulevaisuuskokoomus on nimensä mukaisesti tulevaisuuden tekoihin ja asioihin keskittyvä yhdistys. Joukkoomme mahtuu kaikenikäisiä miehiä ja naisia. Tapahtumamme näkyvät nettisivuillamme ja niistä haluamme erityisesti nostaa esiin 16. toukokuuta vierailun Pyynikin panimolle sekä 16. elokuuta järjestettävän perhepäivän Särkänniemeen. Tapahtumamme ovat aina ja perinteiseen tapaan kaikille kiinnostuneille avoimia eikä niissä paljon jäsenkirjoja vilkuilla! Käy katsomassa sivumme sekä tutustumassa tarkemmin toimintaamme osoitteessa Tervetuloa mukaan aktiiviseen ja iloiseen joukkoomme! Keväisin terveisin, Hanna Kallio-Kokko Puheenjohtaja Naiset vaikuttamassa! Meneillään on Ruotulan Kokoomusnaisten 41. toimintavuosi. Yhdistys juhli viime syksynä 40-vuotista poliittisen vaikuttamisen taivaltaan. Me Kokoomusnaiset olemme tärkeä osa kokoomusperhettä. Olemme poliittinen yhdistys ja pyrimme vaikuttamaan monipuolisesti siihen, että naisnäkökulma tulisi huomioiduksi niin kokoomuksen omassa toiminnassa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Osallistumme aktiivisesti yleiseen keskusteluun ajankohtaisista aiheista ja pyrimme viemään kokoomuslaista näkemystä eteenpäin. Annamme julkilausumia, keskustelemme ja olemme aktiivisia monilla tahoilla. Verkostoituminen, elinikäinen oppiminen ja naisten kaikinpuolinen elämänlaadun parantaminen ovat tärkeitä tavoitteitamme. Yhdistyksellämme on Gambiassa pieni kummipoika, jonka elämää helpotamme kustantamalla hänen koulutuksensa. Järjestämme useita mielenkiintoisia kohdevierailuja, joihin kaikki jäsenemme ovat tervetulleita. Yhdistyksestämme on moni vaikuttajanainen saanut alun uralleen. Kaupunginvaltuusto valitsi vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeen kaupunginhallituksen jäsenet, ja Ruotulan Kokoomusnaisista jäseneksi valittiin kaupunginvaltuutettu Elina Sirén. Niin ikään Ruotulan Kokoomusnaisten (pj v. 2014) Helena Kekoni valittiin Laitoshoidon johtokuntaan varajäseneksi. Yhdistyksen sihteeri ja vaalivastaava Henna Aunisto, jäsen Ulla-Maija Ronumäki sekä nettivastaava Kirsti Asunta valittiin Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehiksi. Kirsti on myös keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja. Ruotulan Kokoomusnaiset ry pyrkii tukemaan kaikin tavoin omia ehdokkaitaan kaikissa vaaleissa, joten jos poliittinen ura kiinnostaa, olet muuten vain kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista tai haluat sisältöä elämääsi, uusia ystäviä ja mielenkiintoisia tapahtumia liity jäseneksi! Ruotulan Kokoomusnaiset ry:n puolesta Helena Kekoni, puheenjohtaja Politiikkaa ei tehdä pönöttämisen takia Tampereen Kokoomusopiskelijat Tyko ry on reipas ja rento, mutta silti asiallinen 50-vuotias Tuhatkunnan paikallisyhdistys. Olemme kirjava joukko enemmän tai vähemmän opiskelijoita. Olemme korkeakoulupolitiikan lisäksi kiinnostuneita muistakin erityisesti nuoria koskevista valtakunnallisista asioista, joihin haluamme myös aktiivisesti vaikuttaa. Tykoon on helppo tulla mukaan, sillä järjestämme pitkin vuotta erilaisia rentoja tapahtumia, ja olemmekin hitsautuneet erittäin aikaansaavaksi ja tiiviiksi poppooksi. Tänä keväänä olemme olleet mukana eurovaalikampanjoissa ja järjestäneet sekä isoja että pienempiä tapahtumia. Teemmepä vuosittain retken eduskuntaankin Asialinjan säilyttämiseksi keskustelemme myös säännöllisesti ajankohtaisista poliittisista asioista Puhutaan Politiikkaa -illoissa, joihin kaikki ovat tervetulleita. Sama meininki jatkuu varmasti syksyllä, joten lämpimästi tervetuloa! Jenny Thuneberg, yhdistyksen varapuheenjohtaja Aktiivinen kokoomustoimija Hervannassa Järjestämme tapahtuman: Tule tapaamaan puheenjohtaja Jyrki Kataista lauantaina klo Hervannan DUOn keskusaukiolle Tervetuloa mukaan toimintaamme! Ilkka Hietaniemi, Hervannan Kokoomuksen puheenjohtaja

6 6 Hyvä lapsionni haastaa päivähoitopalvelut Tampere vastaa palvelusetelillä Tampereen asukasluku jatkaa kasvuaan, niin myös päivähoitopaikkojen tarve. Samaan aikaan kaupungin tiukka taloustilanne edellyttää joka sektorilta säästöjä. Tampere vastaa lapsimäärän kasvuun lisäämällä yksityisten palvelujen käyttöä palveluseteliä kehittämällä. äivähoitoa P tarvitsevien lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 2 prosenttia eli noin 270 lasta. On iloinen asia, että saamme kaupunkiin lapsiperheitä ja lisää lapsia, mutta päivähoidon kannalta tilanne on kieltämättä haastava, sanoo varhaiskasvatuksen vs. tilaajapäällikkö Maria Päivänen. Lasten päivähoito järjestetään Tampereella tilaaja-tuottaja-mallin mukaisella monituottajamallilla. Sillä myös jatketaan, sillä sote-uudistus ei koske päivähoitoa. Päivähoidon järjestäjänä kaupunki pyrkii tarjoamaan kullekin perheelle ja lapselle heille parhaiten sopivan palvelun. Kehittämisen painopiste on päivähoidon monimuotoisuus, on se sitten omaa tai ostopalvelua, Päivänen sanoo. Uudet päiväkodit syntyvät yksityisin investoinnein Tiukassa taloustilanteessa palvelujen tuottaminen Leikkiä, luovuutta ja luomuruokaa myös tulevaisuudessa Yksityinen Väripilkun päiväkoti siirtyi viime elokuussa palvelusetelimalliin. Uudistusta edelsi iso investointi, johon oltiin valmiit toiminnan arvojen turvaamiseksi. W inter Oy ja Tampereen kaupunki perustivat Väripilkun päiväkodin vuonna 1976 Winterin maalitehtaan lapsiperheitä varten. Kun tehdas lopetettiin 90-luvun alussa, Väripilkusta tuli kaupungin ostopalvelupäiväkoti. Toimitilat siirtyivät kaupungin omistukseen, ja toiminta jatkui lasten vanhemmista koostuvan Päiväkotiyhdistys Väripilkku ry:n ylläpitämänä. Vuonna 2013 tapahtui iso muutos, kun kaupunki alkoi sovittaa päivähoitopalveluja uuden hankintalain mukaisiksi. Hankintalaki kielsi kaupungilta suorahankintasopimukset, joten toimintamme ostopalvelupäiväkotina tuli tiensä päähän. Vaihtoehtoina jatkossa oli palveluntoimittajien kilpailuttaminen tai palvelusetelimalli, jossa kilpailuttaja on asiakas, kertoo päiväkodin johtaja Minna Hakimsan. Väripilkulle tilanne oli ongelmallinen. Tulkittiin, että kaupungin vuokralaisina saisimme palvelusetelimallissa merkittävää kilpailuetua. Näin meitä ei suoraan hyväksytty palvelusetelituottajiksi. Päiväkotitoiminnan jatkaminen Väripilkun kiinteistössä vaati siten julkisen kilpailutuksen. Toki olisimme voineet osallistua siihen, mutta esimerkit osoittivat, että päivähoidon kilpailutuksissa yleensä halvin tarjous voittaa. Pelkäsimme kovasti, että hintakilpailussa emme pärjäisi isoille ketjuille, joita on jo rantautunut Pirkanmaalle. Alkoi vimmattu ratkaisun etsiminen. Minna Hakimsan ja vanhempainyhdistyksen hallitus neuvottelivat kaupungin kanssa ja ehdottivat muun muassa roimaa tilavuokran korotusta, mutta turhaan. Laki velvoitti. Pieni yhdistys tekee ison päätöksen Lopulta teimme ison päätöksen: pikkuinen yhdistyksemme ostaa Väripilkun kiinteistön itselleen. Päätös oli ennen kaikkea arvovalinta. Jos tähän olisi tullut kilpailutuksen voittanut ison ketjun toimipiste, toimintatapa olisi totta kai muuttunut, Hakimsan kertoo. Ostamalla tilat säilytimme meille tärkeät asiat, joita ovat mahdollisimman pieni henkilöstön vaihtuvuus, oma ruuanvalmistus, jossa Epilän historiaan kiinteästi kuuluva Väripilkun talo rakennettiin aikoinaan maalitehtaan johtajien asunnoksi, ja päiväkotina se on palvellut pian 40 vuotta. Viime elokuussa siirryttiin dramaattisten vaiheiden jälkeen palvelusetelimalliin. On hienoa, että palveluseteli antaa perheille tilaisuuden peilata päiväkotien tarjontaa omiin arvoihinsa ja valita tarjonnasta itselleen sopivimman, Minna Hakimsan sanoo. käytetään runsaasti luomuraaka-aineita, sekä monipuolinen taidekasvatus. Tarvittava rahoitus kasattiin pankkilainasta, lahjoituksista ja korottomista yksityislainoista. Omarahoitusosuuden kokoamisessa ison käden ojensivat vanhemmat. Kiinteistö siirtyi päiväkotiyhdistyksen omistukseen kesäkuussa 2013, ja elokuun alussa päiväkoti alkoi tuottaa palvelua palvelusetelimallilla. Loppu hyvin, kaikki hyvin Koko prosessi teetti hurjasti työtä, ja tietenkin vastuut ovat entiseen verrattuna kasvaneet. Osansa huolenpidosta vaatii nyt myös talo. Erilaista hallinnointia on palvelusetelimallissa tuntuvasti enemmän. Oikeastaan koko ajan tulee esille uusia asioita, jotka tietenkin opimme kerran ne tehtyämme, Hakimsan summaa kokemuksia. Tunnelma on kuitenkin valoisa, ja lainoja lyhennetään vauhdilla. Saamme toteuttaa itsenäisinä arvojemme mukaista ydintehtävää, lasten hoitoa ja kasvatusta. Se on kaikkein tärkeintä, hän sanoo.

7 7 on jatkuvaa tasapainottelua lakisääteisten velvoitteiden ja asukkaiden tarpeiden sekä säästöpaineiden kesken. Miten Tampere aikoo hoitaa sadat uudet pikku-tamperelaiset? Tampere vastaa kasvavaan hoitopaikkojen tarpeeseen kaupungin strategian mukaisesti lisäämällä yksityisten palvelujen osuutta palvelutarjonnassa. Ratkaisuna on kaupungin palveluseteli, jolla perheet voivat ostaa päivähoitopalvelun mistä tahansa palvelusetelin piiriin hyväksytystä päiväkodista tai avoimen varhaiskasvatuksen palvelusta. Ja toki hankimme päivähoitoa edelleen myös kilpailutetuista ostopalvelupäiväkodeista, tilaajapäällikkö Päivänen sanoo. Palveluseteli tuli päivähoidon palveluvalikoimaan viime syksynä. Tampereella on nyt viisi palvelusetelin normit täyttävää päiväkotia ja noin 170 lapsen hoito järjestyy palvelusetelillä. Palvelusetelipäiväkodit ovat yksityisiä, normaalin yrityksen tavoin markkinaehtoisesti toimivia päiväkoteja. Kaupungin tavoitteena on laajentaa palvelusetelin käyttöä, sillä setelillä ostettu palvelu tulee kaupungille halvemmaksi kuin oma tuotanto, eikä kaupungilla toisaalta ole halua oman tuotannon paisuttamiseen nykymitoistaan ja kasvun vaatimiin investointeihin. Resursseja tarvitaan myös oman tuotannon päivähoitopalvelujen laadun kehittämiseen, Päivänen sanoo. Palveluseteli on käytössä myös avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluissa. Tonttipula pullonkaulana Päiväsen mukaan palvelusetelipäiväkotien perustamista hidastaa nyt pula sopivista tonteista. Varhaiskasvatuksen tilaajayksikkö tekeekin yhteistyötä kaupungin kaavoittajan kanssa päiväkodeille soveltuvien tonttien löytämiseksi yksityisille palveluntarjoajille. Parhaillaan on menossa tontinluovutus uuden 100-paikkaisen palvelusetelipäiväkodin rakentamiseksi Lentävänniemeen. Päivähoidon palveluseteli on käytössä 11 kunnassa. Hintavertailussa Tampereen samoin kuin naapurikunta Pirkkalan setelit ovat olleet arvoltaan halvimmasta päästä. Tampereella setelin arvoa korotettiin vastikään ja se on 1.8. alkaen 780 euroa kuukaudessa. Säästöä kaupungin omaan tuotantoon verrattuna kertyy noin 4 prosenttia. Maria Päivänen toteaa, että palvelusetelimalli on nykyisellään jokseenkin työläs kaikille osapuolille. Parempaa on kuitenkin luvassa, sillä Tampere ja Pirkkala hakevat nyt Pirkanmaan liiton tukemassa projektissa ratkaisuja koko prosessin sujuvoittamiseen. Kaupungin päiväkotihoidossa ja esiopetuksessa on tällä hetkellä noin 8000 lasta. Lisäksi lapsia on avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan piirissä, ja pääosa päivähoidon palveluista tuotetaan tulevaisuudessakin Päiväsen mukaan omana tuotantona. Perhepäivähoidon tarjonta on vuosi vuodelta vähentynyt, mutta tilaajapäällikön toiveissa on saada myös tämä monelle lapselle parhaiten sopiva hoitomuoto uudelleen elpymään joko kunnallisten tai yksityisten perhepäivähoitajien tuottamana. Kaupunki vastaa laadusta Päivähoidon järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä, ja palvelun järjestäjänä kaupunki vastaa myös palvelujen laadusta tuottajasta riippumatta. Ostopalvelujen tarjoajat sitoutuvat laatuvaatimuksiin kilpailutusprosessissa, ja palvelusetelipalvelujen laatua ohjaa Palvelusetelin sääntökirja. Tilaajaorganisaatioon kuuluvat palveluohjaajat ovat linkki palvelutuottajien ja perheiden välillä. He ovat perillä perheiden tarpeista ja hoitopaikkojen tilanteesta ja tarjoavat kullekin perheelle ja lapselle tarkoituksenmukaisen päivähoidon päiväkodeista, perhepäivähoidosta tai avoimen varhaiskasvatuksen kerhoista. Palvelukoordinaattorit puolestaan valvovat, että palvelun laatu on kaikkialla vaatimusten mukaista. Käsitykseni mukaan yhteistyö tilaajan ja tuottajien kesken sujuu nykyään varsin mukavasti, kun pelisäännöt ovat kaikille selvät ja kommunikointi on avointa molemmin puolin. Säännöllisessä yhteydenpidossa myös mahdolliset ongelmat tulevat tuoreeltaan esiin ja käsittelyyn. Tilaaja-tuottaja-mallissa palvelujen järjestämisestä vastaavat valtuuston nimeämät, luottamushenkilöistä koostuvat lautakunnat, joiden kautta palvelujen kehittämisessä kuuluu vahvasti kuntalaisten ääni. Lautakunnilla on apunaan toimialaan perehtyneitä valmistelevia virkamiehiä. Kaupungin tilaajayksiköiden tehtävänä on muun muassa selvittää, mitä palveluja asukkaat tarvitsevat ja mistä ne saataisiin edullisesti mutta laadukkaasti. Lasten päivähoidon järjestämisestä vastaa lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Tuottajaorganisaatiossa se on hyvinvointipalveluihin kuuluva varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue. Tampere tarjoaa Montessori-vaihtoehdon Tampereen kaupunki aloitti 1990-luvun alussa Montessoripäivähoidon kokeilun Iso-Heikkilän päiväkodissa Annalassa. Myönteisten kokemusten innostamana toiminta vakinaistettiin osaksi kunnallista päivähoitoa. ampere oli edelläkävijä. Montessori- -T päivähoito kunnallisena palveluna on edelleen harvinaista, ellei peräti ainutlaatuista Suomessa, sanoo Metsäniityn päiväkodin johtaja ja Montessori-ohjaajaksi itsekin kouluttautunut Eeva Närhi. Montessori-ryhmiä on tällä hetkellä Metsäniityn, Jussinkylän ja Orimuksen päiväkodeissa. Metsäniityssä ryhmiä on kaksi, alle 3-vuotiaille ja 3 5-vuotialle, joiden jälkeen lapsi voi jatkaa Karosen Montessoripedagogiikkaa noudattavissa esi- ja perusopetusryhmissä. Myös Juhannuskylän koulussa on Montessoriluokat 1 6. Mahdollisuus kulkea Montessori-polku on niin suosittu, etteivät kaikki halukkaat pääse mukaan. Uusia ryhmiä onkin suunnitteilla Tesomalle lähivuosina valmistuvaan päiväkotiin. Tilannetta helpottaa myös Montessori-ohjaajien koulutuksen aloittaminen Tampereella. Auta minua tekemään itse Montessori-toiminta perustuu italialaisen Maria Montessorin 1900-luvun alussa kehittämään, uskonnosta ja aatteista riippumattomaan kasvatusfilosofiaan. Auta minua tekemään itse -periaatteen mukaan lasta kannustetaan omatoimisuuteen. Aikuinen antaa arvoa lapsen omille valinnoille, joita tämä tekee herkkyyskautensa, kehitystasonsa ja kiinnostuksensa mukaan. Lapsi saa kokemuksia omasta pätevyydestään ja tuntee onnistumisen kokemuksia. Montessori-toimintaa ohjaavat aina myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleiset tavoitteet, erona on toisenlainen toimintatapa. Oppimisympäristöstä lapsi löytää kiinnostavaa tekemistä arkipuuhien, aistimateriaalien, äidinkielen, matematiikan ja kulttuurin alueelta, ja hän saa edetä omassa tahdissaan, Eeva Närhi kertoo. Montessori-toiminta sopii myös erityistä tukea tarvitseville lapsille. Ryhmissämme on usein mukana erityislapsia. Tällä tuetaan nykyistä ajattelua, jonka mukaan erityislapset saavat kuulua lähikoulujen yhteisöihin, Närhi sanoo. Montessori-periaatteiden mukaan lapselle annetaan yksilöllinen rauha toimia kiinnostuksensa mukaan. Hänet nähdään aktiivisena toimijana ja yksilönä ryhmässä.

8 8 Lisää käyttöä monituottajamallille? Tampereen kaupunki tuottaa monituottajamallilla jo muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kysyimme sähköpostilla Kokoomuksen kaupunginvaltuutetuilta, mitä palveluita voitaisiin nykyisten lisäksi tuottaa monituottajamallilla ja miksi. Anna-Kaisa Ikonen Liitän oman kommenttini laajempaan kokonaisuuteen: Tampereen vahvuus on ollut monituottajainen toimintamalli. Tuottajista erittäin suuri osa on sosiaali- ja terveyspalveluiden saralla. Onkin erittäin tärkeää, että nyt valmisteltavassa valtakunnallisessa sote-uudistuksessa muistetaan hyödyntää tätä osaajakentän moninaisuutta eikä tukeuduta ainoastaan julkiseen kuntien ja sote-alueiden omaan palvelutuotantoon. Irja Tulonen Toimintaympäristö ja lainsäädäntö muuttuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Kaupunki ei pysty tuottamaan tarvittavaa määrää näitä palveluita. Kumppanuusajatus, eli että yhdessä muiden alalla toimivien kanssa tuotetaan enemmän nykyisistäkin palveluista esimerkiksi palveluseteliä käyttämällä mahdollistaa tamperelaisten valinnanvapauden. Matti Helin Tampereen kaupungin asukasta kohti lasketut terveydenhuollon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana. Kustannukset ovat kasvaneet erityisesti erikoissairaanhoidon palvelutuotannossa, joka pääosin tilataan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Terveydenhuollon palvelujen kustannuksia on mahdollista alentaa vain avaamalla koko terveydenhuollon ala vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta kilpailulle. Ylöjärven kaupungin kokemuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen tilaaminen palvelusetelikilpailutuksella yksityisiltä lääkäriasemilta on alentanut kaupungin kustannuksia yli 50 prosenttia verrattuna sairaanhoitopiirin hinnastoon. Ja mikä parasta, se on myös parantanut merkittävästi asiakastyytyväisyyttä lisäämällä asiakkaiden valinnanvapautta sekä helpottamalla ja nopeuttamalla asiakkaiden hoitoon pääsyä. Yrjö Schafeitel Kaupungin palveluja pitäisi yksityistää mahdollisimman paljon ottamalla palveluseteleitä käyttöön eri palveluissa. Yksityistäminen on aina edullisempaa ja myös laadukkaampaa kuin oma tuotanto, jota pitää pikkuhiljaa ajaa alas. Uusia palveluja ei voida avata, mutta entisten maltillinen yksityistäminen pitäisi ottaa agendalle. Palvelutuotannon monimutkaisen byrokratian purkaminen ja tilaaja-tuottajamallin päällekkäisten virkojen ja toimien karsiminen pitäisi myös saada aikaiseksi. Virkoja ja toimia pitää vähentää runsaasti eläköitymistä hyväksi käyttäen Matti Höyssä Yleisesti kaikkia, joihin voidaan synnyttää riittävä määrä palvelujen tuottajia ja joissa asiakkaat ja kaupunki voivat mitata palvelun laatua. Lisäksi vastaava kaupungin oma tuotanto pitää olla mahdollisimman markkinahenkisesti johdettua. Toinen rajaus on, ettei ulkoisia palveluja voi ostaa lakien tarkasti säätelemiin viranomaistoimintoihin. Näitä ovat esimerkiksi rakennusvalvonta ja kaupunkilaisille velvollisuuksia tai etuuksia myöntävät tehtävät. Myöskään perusopetukseen monituottajamalli ei sovi. Leena Kostiainen Varhaiskasvatuksessa on mahdollisuus lisätä palvelusetelin käyttöä niin tavallisessa päivähoidossa kuin kerhotoiminnassakin. On tärkeää, että kaupunki varaa kaavoituksessa tontteja, jotka soveltuvat päivähoitoyrittäjille. Yksityisten päiväkotien rakentuminen keventää merkittävästi investointipaineita, joita kaupungilla on lapsimäärän kasvun ja päiväkotitilojen korjaustarpeiden vuoksi. Palvelusetelin käyttöä kannattaisi kokeilla myös työllisyyspalveluissa. Palvelusetelin avulla voitaisiin vastata palvelutarpeen kasvuun ja lisätä toimien vaikuttavuutta tarjoamalla monipuolisia vaihtoehtoja. Ilkka Sasi Kaikki palvelut voidaan tuottaa monituottajamallilla. Palvelujen tuottamistapa ei ole kokoomukselle ideologinen kysymys. Esimerkiksi palveluseteleiden nykyistä laajemmalla käyttöönotolla voidaan tarjota vaihtoehtoja kansalaisille palvelujen paremman laadun turvaamiseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että todellista markkinataloutta ja hyvinvointia ovat ihmisen omat, kaupungista ja valtiosta riippumattomat valinnat. Nämä valinnat eivät vaadi keskustelua kaupungin omasta palvelutuotannosta tai monituottajamallista. Luottamalla kansalaisen vastuuseen itsestään ja lähimmäisestään saadaan julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta pienennettyä, kurjistavaa verotaakkaa kevennettyä, tervettä yritystoimintaa vauhditettua ja Suomi jälleen nousuun. Ihminen on omien ja lähimmäistensä palveluiden paras järjestäjä. Jokaisella olkoot vapaus valita tuottajansa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan lakiesityksen on määrä tulla lausuntokierrokselle kuntiin kesäkuussa. Kansanedustajalle ja Tampereen kaupunginvaltuutetulle Sofia Vikmanille jatkovalmistelussa tärkeintä on turvata asiakkaan valinnanvapaus ja palvelutuotannon monipuolisuus. aikka monet uudistuk- V sen yksityiskohdat olivat vappuviikolla haastattelua tehtäessä vielä auki, Vikman muistuttaa mieliin ydinasiat: Kyseessä on palvelurakenteiden historiallinen uudistus väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja perus- ja erikoispalvelut integroidaan eheäksi kokonaisuudeksi. Asiakkaan pompottelu luukulta toiselle loppuu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kokoaminen vahvoille harteille mahdollistaa ennaltaehkäisevien perustason palveluiden parantamisen. Täysi integraatio on käänteen tekevä askel kohti parempia palveluja, onhan järjestämisvastuun hajautuminen eri tahoille ollut este myös palvelujen ja kustannustehokkuuden kehittämiselle. Uudistuksella on merkittävä rooli myös julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Ihmisten seisottaminen jonoissa ei tuo säästöjä vaan lisää kustannuksia, kun ongelmat pahenevat. Ja tietenkin uudistuksen tarpeellisuutta kuvaa se, että hallitus ja oppositio tekevät tässä asiassa yhteistyötä ja kaikki puolueet ovat sitoutuneet ratkaisuun, Vikman sanoo. Kuuma kysymys: kuka saa tuottaa? Sote-uudistuksessa luodaan sosiaali- ja terveyspalveluille uusi rakenne, joka mahdollistaa palvelujen paremman saatavuuden ja vaikuttavuuden. Tulevaisuudessa viisi vahvaa sote-aluetta ovat järjestämisvastuussa kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Sote-päätöksen mukaan palveluiden rahoituksesta vastaavat jatkossakin kunnat, jotka päätöksen mukaan ovat myös mukana tuottamassa palveluja. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millainen rooli sote-palvelujen järjestämislakiin kunnille kirjoitetaan. Terveydenhuollon yritykset ovat olleet huolissaan siitä, että uudistuksen myötä palvelujen tuottamisesta tulee vaihtoehdoton julkisen sektorin yksinoikeus, jolloin nykyisin palveluja kunnille tuottavat yritykset ja kolmas sektori jäisivät vaille toimintaedellytyksiä. Sofia Vikman tietää huolen. Hän korostaa palvelun käyttäjän näkökulmaa ja puhuu vahvasti monen tuottajan mallin puolesta.

9 9 Pääministeri Jyrki Kataisen johdolla syntynyt puolueiden yhteinen ratkaisu sote-uudistuksen päälinjoista sai tuoreeltaan myönteisen vastaanoton. Sittemmin huomio kääntyi avoimiin kysymyksiin ja keskustelu erilaisista toteutusvaihtoehdoista käy lakiesitystä odotellessa kiihkeänä. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan kunnat, yritykset ja kolmas sektori Uudistuksen tuloksena ei saa olla iso julkinen monopoli, jossa sekä palvelun järjestäjä että tuottaja ovat sama. Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa tärkein asia on huolehtia siitä, että tilaaminen ja tuottaminen erotetaan selkeästi toisistaan ja että palvelujen tuottajina ovat tulevaisuudessakin kunnat, eri kokoiset yritykset ja kolmas sektori. Usean tuottajan malli luo vertailtavuutta ja kilpailua laadulla. Tulevien linjausten onkin tuotava mukanaan aito kustannus- ja laatuvertailujärjestelmä. On tiedettävä kaikkien tuottajien kustannukset ja pystyttävä vertailemaan niitä. Tilaajaksi sote-alue? Kun tilaaminen ja tuottaminen erotetaan Vikmanin esittämällä tavalla toisistaan, tilaajan rooli jäisi sote-alueille. Viisi sote-aluetta toimisivat palveluiden järjestäjinä ikään kuin orkesterin johtajina. Ne tilaisivat eli määräisivät, kuka soittaa ja mitä, ja huolehtisivat, ettei soiteta päällekkäin. Sote-alue järjestäisi ja koordinoisi palvelut ja hyväksyisi tuottajat. Koska useat palvelut on tuotettava lähellä, mukaan on saatava kunnat, kolmas sektori, isot ja pienet yritykset, yksinyrittäjät. Kaikilla on oltava samat pelisäännöt, Vikman kuvailee. Iso mahdollisuus Vikmanin mukaan sote-malli on iso mahdollisuus, kunhan integraatio toteutuu, palvelujen tilaaminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan, kansalaisten valinnanvapaus toteutuu ja alueilla pystytään päätöksiin päällekkäisyyksien poistamisesta. Hänen mukaansa myös uusien palveluiden kehittämiselle on tarvetta, mikä koskee vaikkapa sähköisiä palveluita ja palveluiden viemistä pyörillä asiakkaan luo. Hallitus selvittää parhaillaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen uudistamista niin, että rahoituskanavia olisi nykyistä vähemmän. Kokoomus on puolustanut raha seuraa potilasta -mallia, jossa potilas saisi itse valita terveyspalvelunsa julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Samalla julkinen raha ohjautuisi potilaan valitsemalle palveluntuottajalle. Vikman uskoo, että oikeanlaista laatua syntyy, kun asiakas tai potilas valitsee. Valinnanvapaus kehittää ja tehostaa palvelua. Lopulta henkilöstö tekee hyvän palvelun. Rakenteet ovat vain talo toimia. JÄRJESTÄMISVASTUU Sote-alue l 5 sote-aluetta, jotka muodostuvat Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun ympärille l Oikeudellinen järjestämisvastuu kaikista julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason palveluista alueellaan l Kunnille lakisääteinen velvollisuus kuulua sote-alueeseen l Hallintomalli kuntayhtymä l Rahoitus kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärän perusteella. Sote-palvelujen rahoituksen uudistaminen valmisteilla STM:ssä. Suomalaisen sote-palvelurakenteen uudistamisessa vahvana muutosvoimana on oltava asiakkaan valinnanvapaus. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin palveluista koostuva tarjonta palvelee parhaiten ihmisten tarpeita ja on myös julkisen talouden kannalta järkevää, sanoo Sofia Vikman. PALVELU- TILAUKSET TUOTTAJAT l kunnat l yritykset l järjestöt Kokoomuksen kanta on, että uudessa sote-rakenteessa tilaaminen ja tuottaminen on erotettava selkeästi toisistaan ja että palvelujen tuottamisesta ei saa muodostua julkisen sektorin monopolia. Tämä toteutuisi kuvassa hahmotellulla roolituksella, joka turvaisi monipuolisen palvelutarjonnan ja julkisten ja yksityisten resurssien tarkoituksenmukaisen käytön palvelutuotannossa.

10 10 Jouni Markkanen, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jäsen: Sote-uudistus on mahdollisuus palvelutason parantamiseen nn Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus otti uutta ilmaa alleen keväällä 2014, kun kunta- ja sote-uudistukset erotettiin toisistaan. Hallitus on tähän mennessä kertonut, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on tulevaisuudessa viidellä sote-alueella. Lakiesitys lähtee kommenttikierrokselle kuntiin kesäkuussa, jolloin selviää tarkemmin, mitä uudistus todellisuudessa tarkoittaa esimerkiksi palveluiden tuotannon ja sitä kautta myös meidän jokaisen näkökulmasta. Jos palvelujen tuotanto on uudistuksen jälkeen aidosti hajautettu ja raha saadaan nykyistä vahvemmin liikkumaan potilaan mukana, voimme saada samanaikaisesti parannettua palvelutasoa ja madallettua kustannuksia. Tampereen terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden jaoksen näkökulmasta odottelemme päätöksiä, mutta tämän hetken tiedon mukaan kaupungin päätösvalta kaventuu sosiaalija terveyspalveluissa merkittävästi 1.tammikuuta Meidän täytyy aloittaa aktiivinen valmistautuminen muu- tokseen ja varmistaa tamperelaisten laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut myös jatkossa, mieluiten vielä nykyistä parempina. Todellinen saavutettavuus? Lautakunnan toimikauden toinen suuri haaste on talouden tasapainottaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ensi vuoden suunnittelu on jo käynnissä, ja meillä on todella iso työ edessä. Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 14. huhtikuuta valtuustoaloitteen suurien yksiköiden, kuten Tipotien, pidemmistä aukioloajoista ja mahdollisesta tilojen vuokraamisesta yksityisille palveluntuottajille. Samassa yhteydessä täytyy selvittää, miten palvelujen aito saavutettavuus voisi parantua, vaikka kustannukset laskevat. Esimerkiksi Tipotien terveysasema on avoinna arkisin Vaikka asema sijaitsisi melko lähellä asukasta, sen saavutettavuus on suurelle osalle tamperelaisista melko huono lyhyen aukioloajan vuoksi. Voisiko aukioloaikaa pidentää ja samalla karsia pienempiä yksiköitä? Todellinen saavutettavuus ja sitä kautta palvelun laatu voisivat hyvinkin parantua. Samalla tavalla muissakin kaupungin palveluissa pitäisi tarkastella palveluiden aitoa saavutettavuutta, jotta palvelut tehdään parhaalla mahdollisella tavalla tamperelaisten kannalta. Näitä haasteita ei tarvitse onneksi kohdata yksin. Tämänkin lehden lukijoissa on alan ammattilaisia ja valveutuneita maallikoita. Toivomme saavamme ajatuksia siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluita Tampereella tulisi kehittää. l Lähetä ideasi meille osoitteeseen tampere.fi ja ole mukana kehittämässä Tampereesta entistä parempi paikka asua. Reeta Ahonen, Yhdyskuntalautakunnan jäsen: Yrityksiä tuettava yhdyskuntaratkaisuilla Matti Höyssä, Yhdyskuntalautakunnan jäsen Kaupunkikuvatoimikunnan pj: ajankohtaista Täydennysrakennetaan ylöspäin nn Tampere on kaupunkina juuri valittu maan vetovoimaisimmaksi kaupungiksi, joten uusien asukkaiden houkuttelevuuden lisäksi kaupunki tarjoaa myös yrityksille hyvät kasvun mahdollisuudet. Ongelmana yritysten kasvulle on kuitenkin rajallinen teollisuus- ja yritystonttitarjonta. Kaupungissa ei ensinnäkään tunnu löytyvän tilaa yrityksille toimia: sanotaan, että kunnan rajat tulevat vastaan tai sitten kaavoituksen esteenä on esimerkiksi jonkin suojeltavan kasvi- tai eläinlajin elinympäristön sijoittuminen kaavaillulle alueelle. Toinen ongelma ovat vanhat teollisuusalueet, joiden kehittäminen on unohdettu jo vuosikymmeniä sitten. Vanhojen teollisuusalueiden rapautuminen olisi kaavoituksella voitu estää. Yritykset ovat joutuneet elämään epätietoisina siitä, mikä alueen kohtalo tulevaisuudessa on, eivätkä ne ole uskaltaneet investoida rakennusten korjauksiin tai laajennuksiin. Rakennusten kunto on rapistu- nut vuosi vuodelta ja lopulta niistä tulee käyttökelvottomia. Tällaisissa tiloissa yritys ei voi toimia kilpailukykyisesti eikä tulevaisuudessa pysty täyttämään jatkuvasti tiukentuvia viranomaisvaatimuksia. Nyt, kun rakennukset ovat jo tulleet elinkaarensa päähän, niiden korjauskustannukset ovat niin korkeat, että on liian myöhäistä toimia. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi yrityksille paras vaihtoehto olisi toiminnan sijoittuminen uudelle teollisuusalueelle, uusiin toimitiloihin. Tampere kasvavana kaupunkina hyvine kulkuyhteyksineen ja houkuttelevuuksineen on jatkossakin eri alojen yrityksille hyvä paikka toimia ja kehittyä. Nyt tarvitaankin rakentavaa keskustelua ja ongelmanratkaisukykyä, jotta sekä uudet että jo toimivat yritykset saadaan sijoitettua toimintojensa kannalta optimaalisesti tähän kaupunkiin. Kaavoituksella on ratkaistava jatkuva pula teollisuus- ja yritystonteista. Tulee myös miettiä mahdollisuutta perustaa naapurikuntien kanssa yhteisiä teollisuus- ja yritysalueita tai teollisuuspuistoja, joihin voi keskittyä toistensa kanssa synergiassa toimivia yrityksiä. Tärkeimpänä pidän kuitenkin jatkuvaa vuoropuhelua yritysten, kaavoituksen ja elinkeinotoiminnan vastuuhenkilöiden kesken, sillä siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Vaikkakin vallitseva taloustilanne jo itsessään luo haasteita, on silti pystyttävä tukemaan niin teollisen kuin muunkin yritystoiminnan säilymistä ja luoda niiden kasvulle edellytykset. nn Kaupunginvaltuusto käsitteli maaliskuun kokouksessaan maapolitiikan linjauksia. Aleksi Jäntin tekemän muutosehdotuksen perusteella linjauksiin tuli seuraava lisäys: Tulevaisuuden täydennysrakentamistarpeen vähentämiseksi kantakaupungin alueella suositaan korkeaa rakentamista. Lisäys hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. Valtuuston kannanotolla on vahva ohjaava vaikutus yhdyskuntalautakunnalle. Korkealla rakentamisella saavutettaisiin paremmin täydennysrakentamisen tavoitteet ja samalla jäisi kaupunkilaisille maan tasoon vapaata tilaa. Kuitenkaan pilvenpiirtäjiä ei Tampereelle tavoitella. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan vähintään 12-kerroksisia tai metriä korkeita rakennuksia. Tampereelle laadittiin vuonna 2012 selvitys määritelmän mukaisesta rakentamisesta. Selvitys rajaa varsin tiukasti korkean rakentamisen kohteet lähinnä rautatien ympäristöön ja Amuriin. Varsinaisessa ydinkeskustassa kunnioitettaisiin nykyistä siluettia. Valtuuston mielipide edellyttää korkean rakentamisen selvityksen uudelleen tarkastelua, sillä sen tavoitteet eivät voi olla ristiriidassa valtuuston päätösten kanssa. Ensimmäisenä vaiheena tulisi sallia nykyistä korkeampaa rakentamista kantakaupungin alueella, vaikka ei aivan määritelmän mukaiseen korkeaan rakentamiseen edettäisi. Tarkasta siluetista luopuminen voi tuoda elävää rosoisuutta, jos suunnittelu hallitaan, ja tämänhän tamperelaiset arkkitehdit osaavat. Samoin voitaisiin ullakkorakentamisessa suosia useamman kerroksen rakentamista, jolloin ullakolle rakentaminen tulisi kannattavaksi.

11 11 Ilkka Sasi, Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston jäsen: Kaupungin hallinnon rekrytoinnit tarkassa harkinnassa nn Henkilöstöjaosto on Tampereen kaupunginhallituksen henkilöstöpolitiikasta vastaava apuelin. Sen tehtäviä ovat muun muassa henkilöstöpoliittisten linjausten valmistelu hyväksymme paikalliset virka- ja työehtosopimukset. Jaosto hyväksyy henkilöstön kehittämisen, työterveyshuollon, työvoimapolitiikan ja tulospalkkausjärjestelmän periaatteet. Elimen toimintaan kuuluu myös kaupungin ja henkilöstön yhteistoiminnan periaatteista päättäminen. Huomiota herättävät aina jaoston päätösvallassa olevat viran ja toimen perustamiset ja lakkauttamiset, virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi, sekä myös mahdollisesta lomauttamisesta päättäminen. Tampereen kaupungin asettama hallinnon työtehtävien rekrytointikielto on puhuttanut paljon. Kokoomuksen tavoite hallinnon keventämiseksi on mukana pormestarikoalition tavoitteissa. Henkilöstöjaosto on kuitenkin antanut henkilöstöjohtaja Niina Pietikäiselle mahdollisuuden poiketa rekrytointikiellosta, kun kyse on välttämättömistä hallinnollisista tehtävistä. Usein näihin rekrytointeihin liittyy viranomaisluonteisia velvoitteita. Kaikki hallinnon rekrytointikiellosta poikkeavat rekrytoinnit kiertävät myös pormestari Anna-Kaisa Ikosen kautta. Ajankohtainen kaupungin henkilöstöön vaikuttava asia on ollut Tampereen johtamisjärjestelmän uudistaminen. Konsernijohdon vastuita muutetaan siten, että konsernijohtaja Juha Yli-Rajala nimetään johtamaan konsernihallintoa Mediassa kokoomustaustaista Yli-Rajalaa on tituleerattu Tampereen varatoimitusjohtajaksi. Siirtyminen yhden konsernijohtajan malliin selkeyttää johtamista ja keventää hallintoa. Muutos toteutuu hyvässä yhteishengessä. Joka tapauksessa pormestari jatkaa selkeästi kaupungin johtajana. Mahtava Matti Heinivaho viihdytti brunssinautiskelijoita. Juhlakansa kuuntelee tarkkana ministeri Virkkusen puhetta. Taustalla kaunis Pikkupalatsi. Porvarillista wappua juhlittiin perinteiseen tapaan Hämeenpuistossa Kokoomuksen Tampereen aluejärjestö järjesti perinteisen porvarillisen wappujuhlan Hämeenpuiston pohjoispäässä. Harmaasta ja viileästä säästä huolimatta puistoon kokoontui satapäin vappukansaa, ja puisto sai ylleen sinivalkoisen ilmapallomeren. Kokoomuksen teltalla tarjolla oli raikasta simaa ja lapsille kasvomaalausta. Teksti Siina Autio Kuvat Jenny Thuneberg appujuhlan V aloitti tunnelmallisesti Mieskuoro Laulajat, joka vei kuulijat keväisiin, suomalaisiin ja hieman politiikanteonkin tunnelmiin. Laulu Saunadirektiivi omistettiin ministeri ja eurovaaliehdokas Henna Virkkuselle, joka oli kuulijoiden joukossa. Juhlan juonnosta vastasi aluejärjestön puheenjohtaja Aleksi Jäntti, joka kunnioitti ja lausui juonnoissaan juhlaväelle Juice Leskisen lyriikkaa. Ministeri Virkkunen puhui juhlakansalle kuoroesityksen jälkeen. Puheesta kaikui myönteinen ja eteenpäin tähtäävä kokoomuslainen ote. Virkkunen korosti puheessaan erityisesti vapun sanomaa: suomalaista työtä ja sen mer- kitystä yhteiskunnalle. Hän iloitsee, että hallitus on onnistunut parantamaan yrittämisen edellytyksiä Suomessa, mikä näkyy nyt ja jatkossakin uusina työpaikkoina. Lisäksi ministeri viittasi suomalaiseen vapauteen, jota olemme viimeaikaisten Euroopan tapahtumien jälkeen joutuneet pohtimaan uudessa valossa. Kansainvälistymisen ja Euroopan unionin roolin ministeri näkee keskeisinä tekijöinä tässä keskustelussa. Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palveluista vastaavan apulaispormestarin Leena Kostiaisen juhlapuheen selkeä teema oli kansainvälistyminen, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus, jotka ovat kokoomukselle tärkeitä arvoja. Apulaispormestari muistutti, että Tampere valittiin viime vuonna Suomen kiinnostavimmaksi matkailukaupungiksi. Kansainvälistyminen ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita, ettemmekö arvostaisi suuresti suomalaisia arvoja ja perinteitä. Apulaispormestari toivottikin juhlakansalle kaunista kevättä ja kesää toteamalla, että pian on jälleen Suvivirren aika. Hauskan vapun toivotukset jatkuivat wappubrunssilla ihastuttavassa Pikkupalatsissa Hämeenpuisto 7:ssä. Hienostuneesta menusta vastasi Armas Catering, ja tunnelmasta laulullaan ja pianosäestyksellään Matti Heinivaho ja Risto Hiltunen. Kepeä tunnelma, ruoka, kuohuva ja musiikki kruunasivat tämän porvarillisen vapun.

12 12 Maksaja: Tulevaisuuden rakentajat 214 pia kauma Rohkea talousosaaja Euroopan uudistajaksi! Järkipolitiikkaa suurella sydämellä229 Mari-Leena TALVITIE Maksaja: Pia Kauma HENNA VIRKKUNEN Tapaamassa TampereLaisia La 24.5 Kokoomuksen vaalikopilla Keskustorilla ja Laukontorilla klo Ylöjärven Markkinat klo Lielahti K-Rauta, kahvio klo Likkojen Lenkki, Ratinassa klo Lisätietoja 230 Maksaja: Pirkanmaan Kokoomus Ry Eurooppa ei ole vielä valmis. Ainoastaan tekemällä siitä saa toimivan. Suomen paikka ja tulevaisuus ovat Euroopassa, mutta meidän pitää keskustella enemmän siitä, mikä on Euroopan paikka maailmassa. Laskeeko aurinko Euroopalle vai onko tämä maanosa, joka ammentaa perinteistään ja vahvuuksistaan, uusiutuu rohkeasti ja luottaa omaan yhteiseen tulevaisuuteensa? Sillä miten Euroopalla menee, on suora yhteys siihen, miten hyvin Suomi pärjää. Suomella ja Euroopalla on ainutlaatuisia vahvuuksia. Me olemme koulutettua ja yrittävää väkeä, meillä on maailman parhaita yrityksiä ja maailmalla haluttuja brändejä. Euroopassa heikoimmistakin pidetään huolta. Meillä on mahdollisuudet olla kokoamme suurempi vaikuttaja yhdessä, mutta se edellyttää toimeen ryhtymistä ja valittamisen lopettamista. Parempi Eurooppa vaatii syntyäkseen asiansa osaavia ihmisiä, jotka ovat omistautuneita Suomen etujen ajamiselle. Heidät löydät Kokoomuksen ehdokasjoukosta. Moninaisuudessaan yhtenäinen EU:n motto.

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Suomalaiset päättäjät uskovat markkinatalouteen Teollisuudessa ja palveluissa yleisesti Siellä missä

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 Sote-uudistus ja asiakaslähtöiset palvelut Etunimi Sukunimi 9.9.2015 Sote-uudistuksessa ratkaistavia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Marjo Lindgren 13.1.2016 1(5) Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Aiheena valinnanvapaus, sote - integraatio ja rahoitus Keskustelijoina professori Mats Brommels (MB), alivaltiosihteeri

Lisätiedot

Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus?

Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Liite 1. Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Keskustelupohjaa Jyrki Myllyvirta 7.4.2014 Sote-uudistus On hienoa, että nyt on poliittisen kentän kattava yksimielisyys uudistuksen suunnasta.

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen tavoitteet Sote-uudistuksen tavoitteet Taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa Varmistaa mahdollisimman laaja integraatio Palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla Ihmisten sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT SOTE Suuri mahdollisuus TEESIT SOTE Suuri mahdollisuus Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista lupauksista Suomessa asuville. Tämän lupauksen lunastaminen maksaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot