Vaikuta! Euroopan parlamenttivaalit ennakkoäänestys vaalipäivä Suomessa 25.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuta! Euroopan parlamenttivaalit ennakkoäänestys 14. 20.5. vaalipäivä Suomessa 25.5."

Transkriptio

1 1 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti Toukokuu 1/2014 Tässä lehdessä muun muassa: Sote-uudistus: asiakkaan valinnanvapaus ja palvelutuotannon monipuolisuus turvattava sivu 8 Vaikuta! Euroopan parlamenttivaalit ennakkoäänestys vaalipäivä Suomessa Tutustu Oscarin arvoiseen palveluun

2 2 Mikä ihmeen monituottajamalli? Mallikasta palvelutuotantoa Kyllä järjestelmä hoitaa, oli entisessä elämässäni tietyissä tilanteissa tapana todeta. Hoitaa, hoitaa mutta miten? Kun perehtyy Tampereen kaupungin toimintaan, törmää moniin malleihin. On pormestarimalli, tilaaja-tuottajamalli, monituottajamalli Mallit tuntevienkin kanssa keskustellessani tulee silloin tällöin vastaan käsitys, että mallit on sidottu toisiinsa. Eivät ne ole. Pormestarimallissa ei ole kuntaan virkasuhteessa olevaa kunnan- tai kaupunginjohtajaa, vaan hänet korvaa valtuuston valitsema luottamushenkilö, pormestari. Pormestari on kaupunginhallituksen puheenjohtaja, mutta toimii samalla sen alaisuudessa. Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa palvelun tilaajan ja tuottajan organisaatiot on erotettu selvästi toisistaan. Tilaaja-tuottajamallissa on luovuttu perinteisestä hierarkkisesta toimintatavasta. Päättäjät määrittelevät kaupunkilaisten palvelutarpeen, linjaavat palveluiden järjestämisen rajat ja tilaavat palvelut raamin mukaisesti. Ohjaus perustuu siis sopimuksiin. Kaupunki voi tilata palveluja sekä omalta tuotanto-organisaatiolta että ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Monituottajamallissa kaupunki tuottaa palveluja itse ja ostaa niitä tarkoituksenmukaisella tavalla julkiselta sektorilta (oma organisaatio, kuntayhtymät jne.), yksityisiltä yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta eli yhdistyksiltä. Leena Kostiaisen aurausesimerkki viereisellä palstalla havainnollistaa hyvin, että palvelun käyttäjän kannalta ei ole olennaista, kuka palvelun tuottaa, vaan se, että laatu ja saatavuus ovat riittäviä. Esimerkkejä kuntien käyttämistä malleista: Tampere: pormestarimalli, tilaajatuottajamalli, monituottajamalli Oulu: ei pormestarimallia, tilaajatuottajamalli (luopuu), monituottajamalli Pirkkala: pormestarimalli, ei tilaaja-tuottajamallia, monituottajamalli Lempäälä: ei pormestarimallia, ei tilaaja-tuottajamallia, monituottajamalli Kunnan tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Vaikka kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu, sen ei silti tarvitse tuottaa kaikkia palveluja itse. Perinteisesti kunnat ovat pääsääntöisesti myös tuottaneet useimmat palvelut aina päivähoidosta vanhainkoteihin asti. Nykyisin yhä useammin kunnissa käytetään monituottajamallia eli osa palveluista tuotetaan itse ja osa ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kuntalaisen kannalta lienee yksi lysti, kuka kadun auraa, kunhan katu on puhdas. On selvää, että toisiin palveluihin monituottajamalli sopii paremmin kuin toisiin perusopetus lienee parasta jatkossakin tuottaa kunnan omana työnä. Tampereen kaupunki ostaa monia palveluja järjestöiltä ja yksityisiltä yrityksiltä. Kolmannen sektorin toimijat tuottavat ison osan ikäihmisten palveluasumispalveluista. Yksityinen terveysasema on jo vuosia tuottanut terveyspalvelut esimerkiksi Hervannan alueella. Koulujen siivous- ja ruokapalvelua hankitaan myös yksityisiltä yrityksiltä. Asiakastyytyväisyyskyselyissä nämä yksityiset toimijat pärjäävät vähintään yhtä hyvin kuin kaupungin omatkin toimijat. Negatiivisia yksittäistapauksia nousee aika ajoin esiin niin yksityisten kuin kaupungin omankin tuotannon kohteista. Näihin puututaan luonnollisesti aina samalla tavalla. Palveluseteli on yksi tapa toteuttaa monituottajamallia. Päiväkodeissa palveluseteli otettiin käyttöön viime vuonna. Yksityinen päiväkoti kelpaa palvelusetelituottajaksi, kun se täyttää laatu- ja normikriteerit. Palvelusetelipäiväkodit rikastuttavat tamperelaista varhaiskasvatusta tarjoten erilaisia vaihtoehtoja perheille. Toki Tampereen kaupunki tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja myös omassa tuotannossaan. Esimerkiksi montessori-päiväkodit ja -luokat ovat Tampereella kokonaan kunnallista toimintaa, mikä on poikkeuksellista maailmanlaajuisestikin. Uusin avaus on palvelusetelin käyttöönotto perheneuvolan palveluissa. Palvelusetelin avulla voidaan paitsi lyhentää jonoja, myös tarjota lapsille ja perheille entistä monipuolisempia tukimuotoja, esimerkiksi ratsastusterapiaa. Monituottajamalli on myös erinomainen keino edistää yritystoimintaa. Kun kilpailutetaan suuria kokonaisuuksia, usein pienet paikalliset toimijat eivät pärjää. Tämä ei ole oikea suuntaus. Meidän on jatkuvasti kehitettävä hankintaosaamistamme, jotta alueen pienyrittäjät eivät jää suurten ylikansallisten yhtiöiden jalkoihin. Palvelusetelimallin hyvä puoli on se, että myös pienillä paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan. Kokoomukselle monituottajamalli ei ole itsetarkoitus. Tärkeintä on, että kuntalaiset saavat palvelua, jossa hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia siitä, että veronmaksajien rahoja käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. On tärkeää, että kaikki osaaminen ja tietotaito saadaan hyödynnettyä palvelujen kehittämisessä. Kaikki viisaus ei asu kunnanvirastossa. Uusia ideoita ja innovaatioita syntyy, kun eri toimijoiden luovuus otetaan käyttöön. Leena Kostiainen Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Tärkeintä on, että kuntalaiset saavat palvelua, jossa hintalaatu-suhde on kohdallaan. Monituottajamallilla ei tarkoiteta palveluiden yksityistämistä. Malli mahdollistaa esimerkiksi omaan palvelutuotantoon syntyneen hammaslääkärijonon purkamisen palveluseteleitä ja yksityisiä hammaslääkäreitä käyttäen. Näin on tehty Tampereellakin. Monituottajamallilla voidaan monipuolistaa palveluja ja parantaa niiden saatavuutta. Hyvin organisoituna malli parantaa myös laatua ja tuottavuutta. Kaupungin toimintaa ja toimintamalleja on tarkasteltava kriittisesti ja kehitettävä jatkuvasti. Riippumatta siitä, miten johtaminen ja palveluiden järjestäminen organisoidaan, ne on tehtävä kaupunkilaisen parasta silmällä pitäen ei organisaation tai ideologian. Aleksi Jäntti Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Kustantaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Kuninkaankatu 13 B Tampere Puh Päätoimittaja Aleksi Jäntti NYKY-TAMPERE Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti Ilmoitukset Raimo Tihveräinen Puh Toimitus ja ulkoasu Hybridiviestintä Effet Oy Kannen kuva Euroopan parlamentti Painos kpl Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, 2014 Jakelu Tamperelaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin

3 3 Soten rahoitus tukemaan valinnanvapautta Rahoituksen uudistamisen tueksi olisi hyvä aloittaa alueellisia kokeiluja. Kuva Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta valmistellaan kaikkien puolueiden kanssa yhdessä. Hyvä niin. Nyt on helpompi saada yhteinen ymmärrys myös monista yksityiskohdista. Yhteistyössä laaditaan lisäksi selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen. Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen. Selvityksessä otetaan huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasdirektiivin mukainen potilaan valinnanvapaus. Selvityksen on määrä valmistua alkuvuodesta Risikko Useat rahoituslähteet eivät sinänsä ole ongelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on muun muassa auttanut pitämään yllä monipuolista palvelujärjestelmää. Monikanavaisen rahoituksen on kuitenkin arvioitu vaikeuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden hallintaa sekä aiheut tavan järjestelmän sisäistä kilpailua osaajista ja muista voimavaroista. Nykyinen rahoitusjärjestelmä myös kannustaa joskus asiakkaiden kannalta epätarkoituksenmukaisiin hoitoratkaisuihin sekä hoito- ja kustannusvastuun pallotteluun ja heikentää siten toiminnan tehokkuutta. Rahoituksen uudistamisen tueksi olisi hyvä aloittaa alueellisia kokeiluja. Kokeiluilla kannattaa etsiä ratkaisuja muun muassa hoitojonojen pituuden ja sairauspäivärahakauden pituuden väliseen yhteyteen, matkakustannusten hillitsemiseen, ensihoidon rahoitukseen sekä lääkehoitojen kustannusten tarkoituksenmukaiseen jakoon avo- ja laitoshoidossa. Kokeiluja tarvitaan mielestäni myös niin kutsutun Ruotsin mallin sovelluksen etsimiseen eli raha seuraa asiakasta -mallin kehittämiseen. Ruotsissa julkiset ja yksityiset palvelutuottajat ovat enemmän samalla viivalla. Suomessa lakisääteinen valinnanvapaus julkisissa terveyspalveluissa lisääntyi tänä vuonna sekä kansallisesti että Euroopan alueella. Uskon, että jatkossa valinnanvapaus laajenee edelleen. Rahoituskokeiluissa olisi luotava hoidon järjestämisestä vastaavalle taholle kannusteita nopeuttaa hoitoon ja muihin palveluihin pääsyä, lyhentää jonoja sekä hallita palveluiden kokonaiskustannuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ei tarkastella irrallaan palvelujen järjestämisestä, vaan rahoituksen uudistamista valmistellaan yhdessä rakenneuudistuksen kanssa. Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri uutisellista Seurakuntavaalit tulossa marraskuussa nn Seurakuntavaalit pidetään 9. marraskuuta Seurakuntien jäsenet valitsevat jokaiseen seurakuntaan, kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon uudet jäsenet seuraaviksi neljäksi vuodeksi. On tärkeää, että uudet päättäjät ovat aktiivisia ja motivoituneita tässä arvokkaassa tehtävässään. Yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa tapahtuu nopeita muutoksia. Seurakunnan on kyettävä olemaan mukana muutoksessa. On uudistettava toimintatapoja ja etsittävä tilanteisiin parhaiten sopivia keinoja tukea kaikkia seurakuntalaisia heidän kulloisessakin elämänvaiheessaan. Seurakunta on ollut ja sen tulee edelleen olla ihmisten elämää tukeva, lohduttava ja kuunteleva yhteisö. nn Jos haluat olla mukana vaikuttamassa ja kehittämässä seurakuntaasi, lähde ehdokkaaksi. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9. marraskuuta 2014 ja on seurakunnan jäsen, viimeistään 15. syyskuuta 2014, sekä antaa kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettumisesta. Äänioikeus seurakuntavaaleissa on niillä seurakunnan jäsenillä, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta viimeistään 9. marraskuuta Ennakkoäänestys on lokakuuta Tartu tilaisuuteen, tule toimijaksi seurakuntaasi! Hyvää kesää Sinulle! Raimo Nieminen kirkkopoliittisen verkoston puheenjohtaja Nyt on aika vaikuttaa sote-uudistukseen nn Mikä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta tulee, miten se toteutuu? Nyt on aika vaikuttaa! Lakiesitys sote-palvelujen järjestämisestä valmistuu toukokuussa, lausuntokierrokselle kuntiin se menee kesäkuussa ja eduskuntakäsittelyyn syysistuntokaudella. Lain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta Uudet sote-alueet alkaisivat toimia 1. tammikuuta Euroopan parlamenttivaalit ennakkoäänestys vaalipäivä Suomessa Sote-uudistuksen tavoitteet: l yhdenvertaiset sosiaalija terveyspalvelut kaikille l kaventaa väestön hyvinvointija terveyseroja l siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin l vahvistaa nykyisin riittämättömästi toimivia peruspalveluja l turvata varhainen puuttuminen ja varmistaa oikea-aikainen palveluihin pääsy l turvata henkilöstön osaaminen ja saatavuus l järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen, toimivat hoitoja palveluketjut l vähentää tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä purkaa hallinnonalojen raja-aitoja l turvata palvelujen rahoitus.! LUE kansanedustaja Sofia Vikmanin linjaukset sote-uudistukseen SIVUILTA 8 9! Tutustu kokoomuslaisten ehdokkaiden ajatuksiin eurovaalit.kokoomus.fi

4 4 Jari Andersson liputtaa järjenkäytön puolesta Kyllä elämässä täytyy joku roti olla Sylvään koulun rehtori Jari Andersson valittiin Pirkanmaan Kokoomuksen ehdokkaaksi Euroopan parlamenttivaaliin hyvissä ajoin viime syksynä. Hän on tosin työnsä ohessa voinut kampanjoida jo pitkään. Meppiehdokas kuitenkin huomauttaa, että hän on kyllä kaiken ajan tarvinnutkin, koska ei ole se, joka kutsutaan Uutisvuotoon. Meille hyvinvointi on itsestään selvää, mutta muun muassa tilanne Ukrainassa ja Krimillä saa aikaan sen, että itsestäänselvyydet alkavat tulla tärkeiksi, Jari Andersson sanoo. Kuva Mauri Heinonen T oisaalta hänet kutsutaan YLEn ajankohtaisohjelmaan asiantuntijaksi, kun puhutaan nuorista, koulusta ja kurista, vastuista ja velvollisuuksista. Andersson ristittiin kurirehtoriksi, kun hän pani tupakoitsijat jälki-istunnossa pohtimaan tupakoinnin vaaroja ja puuttui koulumatkalla tapahtuneeseen kiusaamiseen. Tuntuu, että tekemäni asiat kiinnostavat ihmisiä. Hakaniemen torilla pidetyssä tilaisuudessa oli aika nihkeä tunnelma, kunnes joku kysyi, että ettekö tunne tätä miestä, kurirehtoria Sastamalasta. Sitten ihmiset havahtuivat. Monelle toimintani on ollut myönteinen asia, tuntuu, että rajojen asettamiselle on ollut sosiaalista kysyntää. Nuorten asiat kuntoon Nuoret ovat Anderssonin pääviesti myös matkalla Euroopan parlamenttiin. Kattoteemanani on: jokaisen nuoren asiat kuntoon Euroopassa. Jos jossakin maassa on prosenttia nuorista työttömänä, se on tragedia. Voi olla, että nuori ei koskaan pääse mihinkään töihin, ei koko elinaikanaan. Jos työttömien nuorten massa kasvaa, jos nuorilla ei ole työtä eikä toivoa, se vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuteen. Andersson puhuu myös toimivien sisämarkkinoiden puolesta, ja vapaakauppasopimus USAn kanssa tarvitaan. Sen sijaan säädösoh jausta ja säätelyä ei tarvita lisää. Yrityksiä ei saa verottaa enää yhtään enempää, sillä kaikki on pois tuotekehityksestä, innovaatioista, investoinneista, työpaikoista ja ennen pitkää nuorilta. Tarvitaan myös selkeä jako, mistä mikin taho päättää. Valtioliitto toimii ja menestyy, kunhan rajataan asiat, joista EU päättää, ja asiat, joista päätetään kansallisesti. EU keskittyköön isoihin asioihin, kuten vakaaseen Euroopan-laajuiseen taloudenhoitoon, pankkivalvontaan ja rajaturvallisuuteen. Sen ei tarvitse valtioiden puolesta päättää hirvivahinkojen hoidosta tai suurpetokannasta. Järjen käyttö sallittua Ylipäätään Jari Andersson on sitä mieltä, että kaikesta ei tarvitse päättää lailla. Oman järjen käyttö on sallittava. Ei lailla tarvitse päättää siitä, saako koulumatkalla kiusata, tai siitä, saako laulaa Suvivirttä. Kyllä elämässä joku roti on oltava! Anderssonin mielestä säädöstehtailussa pitää päästä vähempään mutta parempaan. Sama periaate voisi toimia myös EU-organisaatioissa. Esimerkiksi 28 komissaaria on liikaa: asiat ja niiden hoito pirstaloituvat. Voitaisiin valita vain muutama komissaari, joiden alaisuudessa olisi komissaarien klustereita. Kukin klusteri veisi eteenpäin muutamaa tärkeää asiaa. Komissaarit alkaisivat tehdä yhteistyötä yhteisen asian eteen eivätkä vain huolehtisi siitä, miten oma peukalonjälki päätöksissä näkyy. Näin saataisiin nykyistä enemmän vaikuttavuutta ja vähemmän sääntelyä, direktiivejä ja ohjeistuksia. Yhteistyön henkeä Andersson peräänkuuluttaa omilta mepeiltäkin. He voisivat kokoontua vaikka kahden kuukauden välein ja miettiä, mitä yhdessä ja kansallisesti edistettäisiin. Kun ehdotin tätä, minulle sanottiin, että ei onnistu. Mutta miksei onnistu? Kenelle esimerkiksi työllisyyden hoito tai nuorten asiat ja nuorisotyöttömyyden hoito eivät olisi tärkeitä asioita? JARI ANDERSSON syntynyt 1970 Keuruulla kasvatustieteiden maisteri Sylvään koulun rehtori Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtaja kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, ranskan alkeet harrastukset: urheilu, kirjallisuus, yhdistystoiminta luonnehdintoja ja arvioita: periksiantamaton, suoraselkäinen, sosiaalisesti toimiva, neuvottelutaitoinen, määrätietoinen, hienotunteinen. MOTTOJA: Periksi ei anneta. Kyllä elämässä täytyy joku roti olla. Euroopan unionin päätöksenteko ja toimielimet Euroopan parlamentti l maailman suurin demokraattisesti valittava parlamentti, edustaa kansalaisia l vaalit viiden vuoden välein l 751 jäsentä 28 EU-maasta, Suomesta valitaan yhteensä 13 edustajaa l yhdessä neuvoston kanssa säätää lakeja, hyväksyy vuosittaisen talous arvion; nimittää komission ja sen puheenjohtajan l Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit (Member of the European Parliament) työskentelevät eurooppalaisissa puolueryhmissä, joita on nykyisessä parlamentissa seitsemän; ryhmät on muodostettu yli sadasta kansallisesta poliittisesta puolueesta l täysistunnot Strasbourgissa ja Brysselissä; pääsihteeristö Luxemburgissa l uusi parlamentti aloittaa työnsä heinäkuussa Euroopan komissio komissaari jokaisesta jäsenmaasta antaa ehdotuksia EU-laeiksi ja valvoo niiden noudattamista puheenjohtaja; osallistuu Eurooppa -neuvoston työskentelyyn, nykyisin José Manuel Barroso Eurooppaneuvosto valtioiden tai hallitusten päämiesten ja komission puheenjohtajien huippukokous määrittelee unionin yleiset poliittiset linjaukset ja tekee tärkeimmät johtajavalinnat voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä puheenjohtaja eli presidentti ; etsii yhteisymmärrystä jäsenvaltioiden kantojen välillä, nykyisin Herman Van Rompuy TOIMEENPANO- VALTA Euroopan parlamentti jäsenet valitaan vaaleilla säätää lakeja yhdessä neuvoston kanssa vahvistaa komission ja ulkoministerin valinnan puhemies; johtaa puhetta täysistunnoissa, nykyisin Martin Schulz Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan edustaja eli ulkoministeri huolehtii unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuudesta, nykyisin Catherine Ashton valmistelee asialistan ja johtaa puhetta ulkoasiainneuvostossa toimii komission jäsenenä ja sen varapuheenjohtajana Kansalaiset LAIN- SÄÄDÄNTÖ- VALTA valitsevat parlamentin edustajat joka viides vuosi Euroopan unionin neuvosto jäsenvaltioiden ministerit eri kokoonpanoissa säätää lakeja yhdessä Euroopan parlamentin kanssa puheenjohtaja, vuorollaan kukin jäsenvaltio johtaa puhetta kuuden kuukauden jaksoissa; kesäkuun loppuun Kreikka, heinäkuusta vuoden loppuun Italia

5 5 Kunnallissihteeri pitää kasassa monta palettia Kunnallissihteerin päivä saattaa alkaa aamuvarhaisella ja jatkua iltamyöhään. Kokousten ja tapaamisten välissä pitää hoitaa juoksevia asioita, järjestää tilaisuuksia ja toteuttaa aluejärjestön markkinointia. len paria kurssitehtävää -O vail le valmis suomen kielen maisteri, ja pidän luonnollisesti työssäni eniten viestintätehtävistä, sanoo vuoden alussa kunnallissihteerinä aloittanut Siina Autio. Kunnallissihteeri toimii sekä Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön sekä valtuustoryhmän sihteerinä ja koordinoijana. Työaika on neljä päivää viikossa. Jäljelle jäävän ajan opiskelen ja pyöritän omaa viestintään ja tekstityöhön keskittyvää toiminimeäni. Kahden työn ja opiskelun yhdistäminen kuulostaa haastavalta, mutta asetelma on Aution mielestä tasapainoinen: Opiskelu ja yrittäminen ovat usein aika yksinäistä puurtamista. Kunnallissihteerinä pääsen tapaamaan ihmisiä ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Toimisto kuin toinen koti Kunnallissihteerin työhuone on Kuninkaankadulla Pirkanmaan Kokoomuksen pii- ritoimistossa. Autio asuu itsekin keskustassa kihlattunsa ja kahden koiransa kanssa. Toimistolle on lyhyt matka, ja sinne on aina mukava mennä. Meillä on tosi hauska ja tiivis porukka. Toimisto on kuin toinen koti, jonne voi mennä vapaa-ajallakin viettämään aikaa. Autio on ollut Tampereen Kokoomusopiskelijat Tyko ry:n jäsen kaksi ja puoli vuotta. Yhdistyksen vaihtaminen ei ole vielä ajankohtaista, sillä Autio suorittaa yliopistolla tutkintoa myös politiikan tutkimuksesta. Yhdistystoiminta on antanut Autiolle ennen kaikkea mahtavia ystäviä. Toisaalta hänen mukaansa on hyvä huolehtia siitä, ettei elämä ole pelkkää kokoomusta. Tykkään luonnosta, jääkiekosta, kirjoista ja elokuvista. Myös opiskelusta olen aina tykännyt, olen vähän sellainen teoreetikkoluonne. Tavoitteenani on päästä tekemään väitöskirjaa, joka yhdistää kielen- ja politiikan tutkimuksen. Piiritoimiston ovisummeri soi. Kunnallissihteeri on tilannut aluejärjestön aktiiveille pizzaa. Politiikka on vakavaa, mutta sen tekeminen voi olla rentoa ja kivaa. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun hommat hoidetaan yhdessä hyvällä porukalla. Siina Autio aloitti Kokoomuksen kunnallissihteerinä vuoden alussa ja viihtyy työssään erinomaisesti. jäsenyhdistysten kuulumisia Girl, you ll be a woman soon... Kokoomuksen Tammernaiset ry on viime vuonna aktivoitunut yhdistys. Jäsenemme edustavat Kokoomusnaisten nuorinta kastia, keskiikämme on noin 30 vuotta. Yhdistyksen tarkoituksena on sekä tarjota yhteiskunnallista vaikuttamista että rennompia tilaisuuksia, joissa voi kuitenkin puhua politiikkaa. Järjestämme tapahtumia aina yritysvierailuista vasta lanseeraamaamme upeaan tapahtumakonseptiin, poliittisiin päiväkänneihin. Tervetuloa mukaan tutustumaan toimintaamme! Tapahtumia päivittyy erityisesti Facebook-sivullemme, käythän seuraamassa meitä osoitteessa facebook.com/ Tammernaiset Maria muki Mäki-Hakola varapuheenjohtaja Tervetuloa mukaan Tulevaisuuskokoomuksen toimintaan! Tampereen Tulevaisuuskokoomus on nimensä mukaisesti tulevaisuuden tekoihin ja asioihin keskittyvä yhdistys. Joukkoomme mahtuu kaikenikäisiä miehiä ja naisia. Tapahtumamme näkyvät nettisivuillamme ja niistä haluamme erityisesti nostaa esiin 16. toukokuuta vierailun Pyynikin panimolle sekä 16. elokuuta järjestettävän perhepäivän Särkänniemeen. Tapahtumamme ovat aina ja perinteiseen tapaan kaikille kiinnostuneille avoimia eikä niissä paljon jäsenkirjoja vilkuilla! Käy katsomassa sivumme sekä tutustumassa tarkemmin toimintaamme osoitteessa Tervetuloa mukaan aktiiviseen ja iloiseen joukkoomme! Keväisin terveisin, Hanna Kallio-Kokko Puheenjohtaja Naiset vaikuttamassa! Meneillään on Ruotulan Kokoomusnaisten 41. toimintavuosi. Yhdistys juhli viime syksynä 40-vuotista poliittisen vaikuttamisen taivaltaan. Me Kokoomusnaiset olemme tärkeä osa kokoomusperhettä. Olemme poliittinen yhdistys ja pyrimme vaikuttamaan monipuolisesti siihen, että naisnäkökulma tulisi huomioiduksi niin kokoomuksen omassa toiminnassa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Osallistumme aktiivisesti yleiseen keskusteluun ajankohtaisista aiheista ja pyrimme viemään kokoomuslaista näkemystä eteenpäin. Annamme julkilausumia, keskustelemme ja olemme aktiivisia monilla tahoilla. Verkostoituminen, elinikäinen oppiminen ja naisten kaikinpuolinen elämänlaadun parantaminen ovat tärkeitä tavoitteitamme. Yhdistyksellämme on Gambiassa pieni kummipoika, jonka elämää helpotamme kustantamalla hänen koulutuksensa. Järjestämme useita mielenkiintoisia kohdevierailuja, joihin kaikki jäsenemme ovat tervetulleita. Yhdistyksestämme on moni vaikuttajanainen saanut alun uralleen. Kaupunginvaltuusto valitsi vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeen kaupunginhallituksen jäsenet, ja Ruotulan Kokoomusnaisista jäseneksi valittiin kaupunginvaltuutettu Elina Sirén. Niin ikään Ruotulan Kokoomusnaisten (pj v. 2014) Helena Kekoni valittiin Laitoshoidon johtokuntaan varajäseneksi. Yhdistyksen sihteeri ja vaalivastaava Henna Aunisto, jäsen Ulla-Maija Ronumäki sekä nettivastaava Kirsti Asunta valittiin Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehiksi. Kirsti on myös keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja. Ruotulan Kokoomusnaiset ry pyrkii tukemaan kaikin tavoin omia ehdokkaitaan kaikissa vaaleissa, joten jos poliittinen ura kiinnostaa, olet muuten vain kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista tai haluat sisältöä elämääsi, uusia ystäviä ja mielenkiintoisia tapahtumia liity jäseneksi! Ruotulan Kokoomusnaiset ry:n puolesta Helena Kekoni, puheenjohtaja Politiikkaa ei tehdä pönöttämisen takia Tampereen Kokoomusopiskelijat Tyko ry on reipas ja rento, mutta silti asiallinen 50-vuotias Tuhatkunnan paikallisyhdistys. Olemme kirjava joukko enemmän tai vähemmän opiskelijoita. Olemme korkeakoulupolitiikan lisäksi kiinnostuneita muistakin erityisesti nuoria koskevista valtakunnallisista asioista, joihin haluamme myös aktiivisesti vaikuttaa. Tykoon on helppo tulla mukaan, sillä järjestämme pitkin vuotta erilaisia rentoja tapahtumia, ja olemmekin hitsautuneet erittäin aikaansaavaksi ja tiiviiksi poppooksi. Tänä keväänä olemme olleet mukana eurovaalikampanjoissa ja järjestäneet sekä isoja että pienempiä tapahtumia. Teemmepä vuosittain retken eduskuntaankin Asialinjan säilyttämiseksi keskustelemme myös säännöllisesti ajankohtaisista poliittisista asioista Puhutaan Politiikkaa -illoissa, joihin kaikki ovat tervetulleita. Sama meininki jatkuu varmasti syksyllä, joten lämpimästi tervetuloa! Jenny Thuneberg, yhdistyksen varapuheenjohtaja Aktiivinen kokoomustoimija Hervannassa Järjestämme tapahtuman: Tule tapaamaan puheenjohtaja Jyrki Kataista lauantaina klo Hervannan DUOn keskusaukiolle Tervetuloa mukaan toimintaamme! Ilkka Hietaniemi, Hervannan Kokoomuksen puheenjohtaja

6 6 Hyvä lapsionni haastaa päivähoitopalvelut Tampere vastaa palvelusetelillä Tampereen asukasluku jatkaa kasvuaan, niin myös päivähoitopaikkojen tarve. Samaan aikaan kaupungin tiukka taloustilanne edellyttää joka sektorilta säästöjä. Tampere vastaa lapsimäärän kasvuun lisäämällä yksityisten palvelujen käyttöä palveluseteliä kehittämällä. äivähoitoa P tarvitsevien lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 2 prosenttia eli noin 270 lasta. On iloinen asia, että saamme kaupunkiin lapsiperheitä ja lisää lapsia, mutta päivähoidon kannalta tilanne on kieltämättä haastava, sanoo varhaiskasvatuksen vs. tilaajapäällikkö Maria Päivänen. Lasten päivähoito järjestetään Tampereella tilaaja-tuottaja-mallin mukaisella monituottajamallilla. Sillä myös jatketaan, sillä sote-uudistus ei koske päivähoitoa. Päivähoidon järjestäjänä kaupunki pyrkii tarjoamaan kullekin perheelle ja lapselle heille parhaiten sopivan palvelun. Kehittämisen painopiste on päivähoidon monimuotoisuus, on se sitten omaa tai ostopalvelua, Päivänen sanoo. Uudet päiväkodit syntyvät yksityisin investoinnein Tiukassa taloustilanteessa palvelujen tuottaminen Leikkiä, luovuutta ja luomuruokaa myös tulevaisuudessa Yksityinen Väripilkun päiväkoti siirtyi viime elokuussa palvelusetelimalliin. Uudistusta edelsi iso investointi, johon oltiin valmiit toiminnan arvojen turvaamiseksi. W inter Oy ja Tampereen kaupunki perustivat Väripilkun päiväkodin vuonna 1976 Winterin maalitehtaan lapsiperheitä varten. Kun tehdas lopetettiin 90-luvun alussa, Väripilkusta tuli kaupungin ostopalvelupäiväkoti. Toimitilat siirtyivät kaupungin omistukseen, ja toiminta jatkui lasten vanhemmista koostuvan Päiväkotiyhdistys Väripilkku ry:n ylläpitämänä. Vuonna 2013 tapahtui iso muutos, kun kaupunki alkoi sovittaa päivähoitopalveluja uuden hankintalain mukaisiksi. Hankintalaki kielsi kaupungilta suorahankintasopimukset, joten toimintamme ostopalvelupäiväkotina tuli tiensä päähän. Vaihtoehtoina jatkossa oli palveluntoimittajien kilpailuttaminen tai palvelusetelimalli, jossa kilpailuttaja on asiakas, kertoo päiväkodin johtaja Minna Hakimsan. Väripilkulle tilanne oli ongelmallinen. Tulkittiin, että kaupungin vuokralaisina saisimme palvelusetelimallissa merkittävää kilpailuetua. Näin meitä ei suoraan hyväksytty palvelusetelituottajiksi. Päiväkotitoiminnan jatkaminen Väripilkun kiinteistössä vaati siten julkisen kilpailutuksen. Toki olisimme voineet osallistua siihen, mutta esimerkit osoittivat, että päivähoidon kilpailutuksissa yleensä halvin tarjous voittaa. Pelkäsimme kovasti, että hintakilpailussa emme pärjäisi isoille ketjuille, joita on jo rantautunut Pirkanmaalle. Alkoi vimmattu ratkaisun etsiminen. Minna Hakimsan ja vanhempainyhdistyksen hallitus neuvottelivat kaupungin kanssa ja ehdottivat muun muassa roimaa tilavuokran korotusta, mutta turhaan. Laki velvoitti. Pieni yhdistys tekee ison päätöksen Lopulta teimme ison päätöksen: pikkuinen yhdistyksemme ostaa Väripilkun kiinteistön itselleen. Päätös oli ennen kaikkea arvovalinta. Jos tähän olisi tullut kilpailutuksen voittanut ison ketjun toimipiste, toimintatapa olisi totta kai muuttunut, Hakimsan kertoo. Ostamalla tilat säilytimme meille tärkeät asiat, joita ovat mahdollisimman pieni henkilöstön vaihtuvuus, oma ruuanvalmistus, jossa Epilän historiaan kiinteästi kuuluva Väripilkun talo rakennettiin aikoinaan maalitehtaan johtajien asunnoksi, ja päiväkotina se on palvellut pian 40 vuotta. Viime elokuussa siirryttiin dramaattisten vaiheiden jälkeen palvelusetelimalliin. On hienoa, että palveluseteli antaa perheille tilaisuuden peilata päiväkotien tarjontaa omiin arvoihinsa ja valita tarjonnasta itselleen sopivimman, Minna Hakimsan sanoo. käytetään runsaasti luomuraaka-aineita, sekä monipuolinen taidekasvatus. Tarvittava rahoitus kasattiin pankkilainasta, lahjoituksista ja korottomista yksityislainoista. Omarahoitusosuuden kokoamisessa ison käden ojensivat vanhemmat. Kiinteistö siirtyi päiväkotiyhdistyksen omistukseen kesäkuussa 2013, ja elokuun alussa päiväkoti alkoi tuottaa palvelua palvelusetelimallilla. Loppu hyvin, kaikki hyvin Koko prosessi teetti hurjasti työtä, ja tietenkin vastuut ovat entiseen verrattuna kasvaneet. Osansa huolenpidosta vaatii nyt myös talo. Erilaista hallinnointia on palvelusetelimallissa tuntuvasti enemmän. Oikeastaan koko ajan tulee esille uusia asioita, jotka tietenkin opimme kerran ne tehtyämme, Hakimsan summaa kokemuksia. Tunnelma on kuitenkin valoisa, ja lainoja lyhennetään vauhdilla. Saamme toteuttaa itsenäisinä arvojemme mukaista ydintehtävää, lasten hoitoa ja kasvatusta. Se on kaikkein tärkeintä, hän sanoo.

7 7 on jatkuvaa tasapainottelua lakisääteisten velvoitteiden ja asukkaiden tarpeiden sekä säästöpaineiden kesken. Miten Tampere aikoo hoitaa sadat uudet pikku-tamperelaiset? Tampere vastaa kasvavaan hoitopaikkojen tarpeeseen kaupungin strategian mukaisesti lisäämällä yksityisten palvelujen osuutta palvelutarjonnassa. Ratkaisuna on kaupungin palveluseteli, jolla perheet voivat ostaa päivähoitopalvelun mistä tahansa palvelusetelin piiriin hyväksytystä päiväkodista tai avoimen varhaiskasvatuksen palvelusta. Ja toki hankimme päivähoitoa edelleen myös kilpailutetuista ostopalvelupäiväkodeista, tilaajapäällikkö Päivänen sanoo. Palveluseteli tuli päivähoidon palveluvalikoimaan viime syksynä. Tampereella on nyt viisi palvelusetelin normit täyttävää päiväkotia ja noin 170 lapsen hoito järjestyy palvelusetelillä. Palvelusetelipäiväkodit ovat yksityisiä, normaalin yrityksen tavoin markkinaehtoisesti toimivia päiväkoteja. Kaupungin tavoitteena on laajentaa palvelusetelin käyttöä, sillä setelillä ostettu palvelu tulee kaupungille halvemmaksi kuin oma tuotanto, eikä kaupungilla toisaalta ole halua oman tuotannon paisuttamiseen nykymitoistaan ja kasvun vaatimiin investointeihin. Resursseja tarvitaan myös oman tuotannon päivähoitopalvelujen laadun kehittämiseen, Päivänen sanoo. Palveluseteli on käytössä myös avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluissa. Tonttipula pullonkaulana Päiväsen mukaan palvelusetelipäiväkotien perustamista hidastaa nyt pula sopivista tonteista. Varhaiskasvatuksen tilaajayksikkö tekeekin yhteistyötä kaupungin kaavoittajan kanssa päiväkodeille soveltuvien tonttien löytämiseksi yksityisille palveluntarjoajille. Parhaillaan on menossa tontinluovutus uuden 100-paikkaisen palvelusetelipäiväkodin rakentamiseksi Lentävänniemeen. Päivähoidon palveluseteli on käytössä 11 kunnassa. Hintavertailussa Tampereen samoin kuin naapurikunta Pirkkalan setelit ovat olleet arvoltaan halvimmasta päästä. Tampereella setelin arvoa korotettiin vastikään ja se on 1.8. alkaen 780 euroa kuukaudessa. Säästöä kaupungin omaan tuotantoon verrattuna kertyy noin 4 prosenttia. Maria Päivänen toteaa, että palvelusetelimalli on nykyisellään jokseenkin työläs kaikille osapuolille. Parempaa on kuitenkin luvassa, sillä Tampere ja Pirkkala hakevat nyt Pirkanmaan liiton tukemassa projektissa ratkaisuja koko prosessin sujuvoittamiseen. Kaupungin päiväkotihoidossa ja esiopetuksessa on tällä hetkellä noin 8000 lasta. Lisäksi lapsia on avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan piirissä, ja pääosa päivähoidon palveluista tuotetaan tulevaisuudessakin Päiväsen mukaan omana tuotantona. Perhepäivähoidon tarjonta on vuosi vuodelta vähentynyt, mutta tilaajapäällikön toiveissa on saada myös tämä monelle lapselle parhaiten sopiva hoitomuoto uudelleen elpymään joko kunnallisten tai yksityisten perhepäivähoitajien tuottamana. Kaupunki vastaa laadusta Päivähoidon järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä, ja palvelun järjestäjänä kaupunki vastaa myös palvelujen laadusta tuottajasta riippumatta. Ostopalvelujen tarjoajat sitoutuvat laatuvaatimuksiin kilpailutusprosessissa, ja palvelusetelipalvelujen laatua ohjaa Palvelusetelin sääntökirja. Tilaajaorganisaatioon kuuluvat palveluohjaajat ovat linkki palvelutuottajien ja perheiden välillä. He ovat perillä perheiden tarpeista ja hoitopaikkojen tilanteesta ja tarjoavat kullekin perheelle ja lapselle tarkoituksenmukaisen päivähoidon päiväkodeista, perhepäivähoidosta tai avoimen varhaiskasvatuksen kerhoista. Palvelukoordinaattorit puolestaan valvovat, että palvelun laatu on kaikkialla vaatimusten mukaista. Käsitykseni mukaan yhteistyö tilaajan ja tuottajien kesken sujuu nykyään varsin mukavasti, kun pelisäännöt ovat kaikille selvät ja kommunikointi on avointa molemmin puolin. Säännöllisessä yhteydenpidossa myös mahdolliset ongelmat tulevat tuoreeltaan esiin ja käsittelyyn. Tilaaja-tuottaja-mallissa palvelujen järjestämisestä vastaavat valtuuston nimeämät, luottamushenkilöistä koostuvat lautakunnat, joiden kautta palvelujen kehittämisessä kuuluu vahvasti kuntalaisten ääni. Lautakunnilla on apunaan toimialaan perehtyneitä valmistelevia virkamiehiä. Kaupungin tilaajayksiköiden tehtävänä on muun muassa selvittää, mitä palveluja asukkaat tarvitsevat ja mistä ne saataisiin edullisesti mutta laadukkaasti. Lasten päivähoidon järjestämisestä vastaa lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Tuottajaorganisaatiossa se on hyvinvointipalveluihin kuuluva varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue. Tampere tarjoaa Montessori-vaihtoehdon Tampereen kaupunki aloitti 1990-luvun alussa Montessoripäivähoidon kokeilun Iso-Heikkilän päiväkodissa Annalassa. Myönteisten kokemusten innostamana toiminta vakinaistettiin osaksi kunnallista päivähoitoa. ampere oli edelläkävijä. Montessori- -T päivähoito kunnallisena palveluna on edelleen harvinaista, ellei peräti ainutlaatuista Suomessa, sanoo Metsäniityn päiväkodin johtaja ja Montessori-ohjaajaksi itsekin kouluttautunut Eeva Närhi. Montessori-ryhmiä on tällä hetkellä Metsäniityn, Jussinkylän ja Orimuksen päiväkodeissa. Metsäniityssä ryhmiä on kaksi, alle 3-vuotiaille ja 3 5-vuotialle, joiden jälkeen lapsi voi jatkaa Karosen Montessoripedagogiikkaa noudattavissa esi- ja perusopetusryhmissä. Myös Juhannuskylän koulussa on Montessoriluokat 1 6. Mahdollisuus kulkea Montessori-polku on niin suosittu, etteivät kaikki halukkaat pääse mukaan. Uusia ryhmiä onkin suunnitteilla Tesomalle lähivuosina valmistuvaan päiväkotiin. Tilannetta helpottaa myös Montessori-ohjaajien koulutuksen aloittaminen Tampereella. Auta minua tekemään itse Montessori-toiminta perustuu italialaisen Maria Montessorin 1900-luvun alussa kehittämään, uskonnosta ja aatteista riippumattomaan kasvatusfilosofiaan. Auta minua tekemään itse -periaatteen mukaan lasta kannustetaan omatoimisuuteen. Aikuinen antaa arvoa lapsen omille valinnoille, joita tämä tekee herkkyyskautensa, kehitystasonsa ja kiinnostuksensa mukaan. Lapsi saa kokemuksia omasta pätevyydestään ja tuntee onnistumisen kokemuksia. Montessori-toimintaa ohjaavat aina myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleiset tavoitteet, erona on toisenlainen toimintatapa. Oppimisympäristöstä lapsi löytää kiinnostavaa tekemistä arkipuuhien, aistimateriaalien, äidinkielen, matematiikan ja kulttuurin alueelta, ja hän saa edetä omassa tahdissaan, Eeva Närhi kertoo. Montessori-toiminta sopii myös erityistä tukea tarvitseville lapsille. Ryhmissämme on usein mukana erityislapsia. Tällä tuetaan nykyistä ajattelua, jonka mukaan erityislapset saavat kuulua lähikoulujen yhteisöihin, Närhi sanoo. Montessori-periaatteiden mukaan lapselle annetaan yksilöllinen rauha toimia kiinnostuksensa mukaan. Hänet nähdään aktiivisena toimijana ja yksilönä ryhmässä.

8 8 Lisää käyttöä monituottajamallille? Tampereen kaupunki tuottaa monituottajamallilla jo muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kysyimme sähköpostilla Kokoomuksen kaupunginvaltuutetuilta, mitä palveluita voitaisiin nykyisten lisäksi tuottaa monituottajamallilla ja miksi. Anna-Kaisa Ikonen Liitän oman kommenttini laajempaan kokonaisuuteen: Tampereen vahvuus on ollut monituottajainen toimintamalli. Tuottajista erittäin suuri osa on sosiaali- ja terveyspalveluiden saralla. Onkin erittäin tärkeää, että nyt valmisteltavassa valtakunnallisessa sote-uudistuksessa muistetaan hyödyntää tätä osaajakentän moninaisuutta eikä tukeuduta ainoastaan julkiseen kuntien ja sote-alueiden omaan palvelutuotantoon. Irja Tulonen Toimintaympäristö ja lainsäädäntö muuttuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Kaupunki ei pysty tuottamaan tarvittavaa määrää näitä palveluita. Kumppanuusajatus, eli että yhdessä muiden alalla toimivien kanssa tuotetaan enemmän nykyisistäkin palveluista esimerkiksi palveluseteliä käyttämällä mahdollistaa tamperelaisten valinnanvapauden. Matti Helin Tampereen kaupungin asukasta kohti lasketut terveydenhuollon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana. Kustannukset ovat kasvaneet erityisesti erikoissairaanhoidon palvelutuotannossa, joka pääosin tilataan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Terveydenhuollon palvelujen kustannuksia on mahdollista alentaa vain avaamalla koko terveydenhuollon ala vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta kilpailulle. Ylöjärven kaupungin kokemuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen tilaaminen palvelusetelikilpailutuksella yksityisiltä lääkäriasemilta on alentanut kaupungin kustannuksia yli 50 prosenttia verrattuna sairaanhoitopiirin hinnastoon. Ja mikä parasta, se on myös parantanut merkittävästi asiakastyytyväisyyttä lisäämällä asiakkaiden valinnanvapautta sekä helpottamalla ja nopeuttamalla asiakkaiden hoitoon pääsyä. Yrjö Schafeitel Kaupungin palveluja pitäisi yksityistää mahdollisimman paljon ottamalla palveluseteleitä käyttöön eri palveluissa. Yksityistäminen on aina edullisempaa ja myös laadukkaampaa kuin oma tuotanto, jota pitää pikkuhiljaa ajaa alas. Uusia palveluja ei voida avata, mutta entisten maltillinen yksityistäminen pitäisi ottaa agendalle. Palvelutuotannon monimutkaisen byrokratian purkaminen ja tilaaja-tuottajamallin päällekkäisten virkojen ja toimien karsiminen pitäisi myös saada aikaiseksi. Virkoja ja toimia pitää vähentää runsaasti eläköitymistä hyväksi käyttäen Matti Höyssä Yleisesti kaikkia, joihin voidaan synnyttää riittävä määrä palvelujen tuottajia ja joissa asiakkaat ja kaupunki voivat mitata palvelun laatua. Lisäksi vastaava kaupungin oma tuotanto pitää olla mahdollisimman markkinahenkisesti johdettua. Toinen rajaus on, ettei ulkoisia palveluja voi ostaa lakien tarkasti säätelemiin viranomaistoimintoihin. Näitä ovat esimerkiksi rakennusvalvonta ja kaupunkilaisille velvollisuuksia tai etuuksia myöntävät tehtävät. Myöskään perusopetukseen monituottajamalli ei sovi. Leena Kostiainen Varhaiskasvatuksessa on mahdollisuus lisätä palvelusetelin käyttöä niin tavallisessa päivähoidossa kuin kerhotoiminnassakin. On tärkeää, että kaupunki varaa kaavoituksessa tontteja, jotka soveltuvat päivähoitoyrittäjille. Yksityisten päiväkotien rakentuminen keventää merkittävästi investointipaineita, joita kaupungilla on lapsimäärän kasvun ja päiväkotitilojen korjaustarpeiden vuoksi. Palvelusetelin käyttöä kannattaisi kokeilla myös työllisyyspalveluissa. Palvelusetelin avulla voitaisiin vastata palvelutarpeen kasvuun ja lisätä toimien vaikuttavuutta tarjoamalla monipuolisia vaihtoehtoja. Ilkka Sasi Kaikki palvelut voidaan tuottaa monituottajamallilla. Palvelujen tuottamistapa ei ole kokoomukselle ideologinen kysymys. Esimerkiksi palveluseteleiden nykyistä laajemmalla käyttöönotolla voidaan tarjota vaihtoehtoja kansalaisille palvelujen paremman laadun turvaamiseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että todellista markkinataloutta ja hyvinvointia ovat ihmisen omat, kaupungista ja valtiosta riippumattomat valinnat. Nämä valinnat eivät vaadi keskustelua kaupungin omasta palvelutuotannosta tai monituottajamallista. Luottamalla kansalaisen vastuuseen itsestään ja lähimmäisestään saadaan julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta pienennettyä, kurjistavaa verotaakkaa kevennettyä, tervettä yritystoimintaa vauhditettua ja Suomi jälleen nousuun. Ihminen on omien ja lähimmäistensä palveluiden paras järjestäjä. Jokaisella olkoot vapaus valita tuottajansa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan lakiesityksen on määrä tulla lausuntokierrokselle kuntiin kesäkuussa. Kansanedustajalle ja Tampereen kaupunginvaltuutetulle Sofia Vikmanille jatkovalmistelussa tärkeintä on turvata asiakkaan valinnanvapaus ja palvelutuotannon monipuolisuus. aikka monet uudistuk- V sen yksityiskohdat olivat vappuviikolla haastattelua tehtäessä vielä auki, Vikman muistuttaa mieliin ydinasiat: Kyseessä on palvelurakenteiden historiallinen uudistus väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja perus- ja erikoispalvelut integroidaan eheäksi kokonaisuudeksi. Asiakkaan pompottelu luukulta toiselle loppuu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kokoaminen vahvoille harteille mahdollistaa ennaltaehkäisevien perustason palveluiden parantamisen. Täysi integraatio on käänteen tekevä askel kohti parempia palveluja, onhan järjestämisvastuun hajautuminen eri tahoille ollut este myös palvelujen ja kustannustehokkuuden kehittämiselle. Uudistuksella on merkittävä rooli myös julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Ihmisten seisottaminen jonoissa ei tuo säästöjä vaan lisää kustannuksia, kun ongelmat pahenevat. Ja tietenkin uudistuksen tarpeellisuutta kuvaa se, että hallitus ja oppositio tekevät tässä asiassa yhteistyötä ja kaikki puolueet ovat sitoutuneet ratkaisuun, Vikman sanoo. Kuuma kysymys: kuka saa tuottaa? Sote-uudistuksessa luodaan sosiaali- ja terveyspalveluille uusi rakenne, joka mahdollistaa palvelujen paremman saatavuuden ja vaikuttavuuden. Tulevaisuudessa viisi vahvaa sote-aluetta ovat järjestämisvastuussa kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Sote-päätöksen mukaan palveluiden rahoituksesta vastaavat jatkossakin kunnat, jotka päätöksen mukaan ovat myös mukana tuottamassa palveluja. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millainen rooli sote-palvelujen järjestämislakiin kunnille kirjoitetaan. Terveydenhuollon yritykset ovat olleet huolissaan siitä, että uudistuksen myötä palvelujen tuottamisesta tulee vaihtoehdoton julkisen sektorin yksinoikeus, jolloin nykyisin palveluja kunnille tuottavat yritykset ja kolmas sektori jäisivät vaille toimintaedellytyksiä. Sofia Vikman tietää huolen. Hän korostaa palvelun käyttäjän näkökulmaa ja puhuu vahvasti monen tuottajan mallin puolesta.

9 9 Pääministeri Jyrki Kataisen johdolla syntynyt puolueiden yhteinen ratkaisu sote-uudistuksen päälinjoista sai tuoreeltaan myönteisen vastaanoton. Sittemmin huomio kääntyi avoimiin kysymyksiin ja keskustelu erilaisista toteutusvaihtoehdoista käy lakiesitystä odotellessa kiihkeänä. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan kunnat, yritykset ja kolmas sektori Uudistuksen tuloksena ei saa olla iso julkinen monopoli, jossa sekä palvelun järjestäjä että tuottaja ovat sama. Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa tärkein asia on huolehtia siitä, että tilaaminen ja tuottaminen erotetaan selkeästi toisistaan ja että palvelujen tuottajina ovat tulevaisuudessakin kunnat, eri kokoiset yritykset ja kolmas sektori. Usean tuottajan malli luo vertailtavuutta ja kilpailua laadulla. Tulevien linjausten onkin tuotava mukanaan aito kustannus- ja laatuvertailujärjestelmä. On tiedettävä kaikkien tuottajien kustannukset ja pystyttävä vertailemaan niitä. Tilaajaksi sote-alue? Kun tilaaminen ja tuottaminen erotetaan Vikmanin esittämällä tavalla toisistaan, tilaajan rooli jäisi sote-alueille. Viisi sote-aluetta toimisivat palveluiden järjestäjinä ikään kuin orkesterin johtajina. Ne tilaisivat eli määräisivät, kuka soittaa ja mitä, ja huolehtisivat, ettei soiteta päällekkäin. Sote-alue järjestäisi ja koordinoisi palvelut ja hyväksyisi tuottajat. Koska useat palvelut on tuotettava lähellä, mukaan on saatava kunnat, kolmas sektori, isot ja pienet yritykset, yksinyrittäjät. Kaikilla on oltava samat pelisäännöt, Vikman kuvailee. Iso mahdollisuus Vikmanin mukaan sote-malli on iso mahdollisuus, kunhan integraatio toteutuu, palvelujen tilaaminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan, kansalaisten valinnanvapaus toteutuu ja alueilla pystytään päätöksiin päällekkäisyyksien poistamisesta. Hänen mukaansa myös uusien palveluiden kehittämiselle on tarvetta, mikä koskee vaikkapa sähköisiä palveluita ja palveluiden viemistä pyörillä asiakkaan luo. Hallitus selvittää parhaillaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen uudistamista niin, että rahoituskanavia olisi nykyistä vähemmän. Kokoomus on puolustanut raha seuraa potilasta -mallia, jossa potilas saisi itse valita terveyspalvelunsa julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Samalla julkinen raha ohjautuisi potilaan valitsemalle palveluntuottajalle. Vikman uskoo, että oikeanlaista laatua syntyy, kun asiakas tai potilas valitsee. Valinnanvapaus kehittää ja tehostaa palvelua. Lopulta henkilöstö tekee hyvän palvelun. Rakenteet ovat vain talo toimia. JÄRJESTÄMISVASTUU Sote-alue l 5 sote-aluetta, jotka muodostuvat Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun ympärille l Oikeudellinen järjestämisvastuu kaikista julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason palveluista alueellaan l Kunnille lakisääteinen velvollisuus kuulua sote-alueeseen l Hallintomalli kuntayhtymä l Rahoitus kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärän perusteella. Sote-palvelujen rahoituksen uudistaminen valmisteilla STM:ssä. Suomalaisen sote-palvelurakenteen uudistamisessa vahvana muutosvoimana on oltava asiakkaan valinnanvapaus. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin palveluista koostuva tarjonta palvelee parhaiten ihmisten tarpeita ja on myös julkisen talouden kannalta järkevää, sanoo Sofia Vikman. PALVELU- TILAUKSET TUOTTAJAT l kunnat l yritykset l järjestöt Kokoomuksen kanta on, että uudessa sote-rakenteessa tilaaminen ja tuottaminen on erotettava selkeästi toisistaan ja että palvelujen tuottamisesta ei saa muodostua julkisen sektorin monopolia. Tämä toteutuisi kuvassa hahmotellulla roolituksella, joka turvaisi monipuolisen palvelutarjonnan ja julkisten ja yksityisten resurssien tarkoituksenmukaisen käytön palvelutuotannossa.

10 10 Jouni Markkanen, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jäsen: Sote-uudistus on mahdollisuus palvelutason parantamiseen nn Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus otti uutta ilmaa alleen keväällä 2014, kun kunta- ja sote-uudistukset erotettiin toisistaan. Hallitus on tähän mennessä kertonut, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on tulevaisuudessa viidellä sote-alueella. Lakiesitys lähtee kommenttikierrokselle kuntiin kesäkuussa, jolloin selviää tarkemmin, mitä uudistus todellisuudessa tarkoittaa esimerkiksi palveluiden tuotannon ja sitä kautta myös meidän jokaisen näkökulmasta. Jos palvelujen tuotanto on uudistuksen jälkeen aidosti hajautettu ja raha saadaan nykyistä vahvemmin liikkumaan potilaan mukana, voimme saada samanaikaisesti parannettua palvelutasoa ja madallettua kustannuksia. Tampereen terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden jaoksen näkökulmasta odottelemme päätöksiä, mutta tämän hetken tiedon mukaan kaupungin päätösvalta kaventuu sosiaalija terveyspalveluissa merkittävästi 1.tammikuuta Meidän täytyy aloittaa aktiivinen valmistautuminen muu- tokseen ja varmistaa tamperelaisten laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut myös jatkossa, mieluiten vielä nykyistä parempina. Todellinen saavutettavuus? Lautakunnan toimikauden toinen suuri haaste on talouden tasapainottaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ensi vuoden suunnittelu on jo käynnissä, ja meillä on todella iso työ edessä. Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 14. huhtikuuta valtuustoaloitteen suurien yksiköiden, kuten Tipotien, pidemmistä aukioloajoista ja mahdollisesta tilojen vuokraamisesta yksityisille palveluntuottajille. Samassa yhteydessä täytyy selvittää, miten palvelujen aito saavutettavuus voisi parantua, vaikka kustannukset laskevat. Esimerkiksi Tipotien terveysasema on avoinna arkisin Vaikka asema sijaitsisi melko lähellä asukasta, sen saavutettavuus on suurelle osalle tamperelaisista melko huono lyhyen aukioloajan vuoksi. Voisiko aukioloaikaa pidentää ja samalla karsia pienempiä yksiköitä? Todellinen saavutettavuus ja sitä kautta palvelun laatu voisivat hyvinkin parantua. Samalla tavalla muissakin kaupungin palveluissa pitäisi tarkastella palveluiden aitoa saavutettavuutta, jotta palvelut tehdään parhaalla mahdollisella tavalla tamperelaisten kannalta. Näitä haasteita ei tarvitse onneksi kohdata yksin. Tämänkin lehden lukijoissa on alan ammattilaisia ja valveutuneita maallikoita. Toivomme saavamme ajatuksia siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluita Tampereella tulisi kehittää. l Lähetä ideasi meille osoitteeseen tampere.fi ja ole mukana kehittämässä Tampereesta entistä parempi paikka asua. Reeta Ahonen, Yhdyskuntalautakunnan jäsen: Yrityksiä tuettava yhdyskuntaratkaisuilla Matti Höyssä, Yhdyskuntalautakunnan jäsen Kaupunkikuvatoimikunnan pj: ajankohtaista Täydennysrakennetaan ylöspäin nn Tampere on kaupunkina juuri valittu maan vetovoimaisimmaksi kaupungiksi, joten uusien asukkaiden houkuttelevuuden lisäksi kaupunki tarjoaa myös yrityksille hyvät kasvun mahdollisuudet. Ongelmana yritysten kasvulle on kuitenkin rajallinen teollisuus- ja yritystonttitarjonta. Kaupungissa ei ensinnäkään tunnu löytyvän tilaa yrityksille toimia: sanotaan, että kunnan rajat tulevat vastaan tai sitten kaavoituksen esteenä on esimerkiksi jonkin suojeltavan kasvi- tai eläinlajin elinympäristön sijoittuminen kaavaillulle alueelle. Toinen ongelma ovat vanhat teollisuusalueet, joiden kehittäminen on unohdettu jo vuosikymmeniä sitten. Vanhojen teollisuusalueiden rapautuminen olisi kaavoituksella voitu estää. Yritykset ovat joutuneet elämään epätietoisina siitä, mikä alueen kohtalo tulevaisuudessa on, eivätkä ne ole uskaltaneet investoida rakennusten korjauksiin tai laajennuksiin. Rakennusten kunto on rapistu- nut vuosi vuodelta ja lopulta niistä tulee käyttökelvottomia. Tällaisissa tiloissa yritys ei voi toimia kilpailukykyisesti eikä tulevaisuudessa pysty täyttämään jatkuvasti tiukentuvia viranomaisvaatimuksia. Nyt, kun rakennukset ovat jo tulleet elinkaarensa päähän, niiden korjauskustannukset ovat niin korkeat, että on liian myöhäistä toimia. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi yrityksille paras vaihtoehto olisi toiminnan sijoittuminen uudelle teollisuusalueelle, uusiin toimitiloihin. Tampere kasvavana kaupunkina hyvine kulkuyhteyksineen ja houkuttelevuuksineen on jatkossakin eri alojen yrityksille hyvä paikka toimia ja kehittyä. Nyt tarvitaankin rakentavaa keskustelua ja ongelmanratkaisukykyä, jotta sekä uudet että jo toimivat yritykset saadaan sijoitettua toimintojensa kannalta optimaalisesti tähän kaupunkiin. Kaavoituksella on ratkaistava jatkuva pula teollisuus- ja yritystonteista. Tulee myös miettiä mahdollisuutta perustaa naapurikuntien kanssa yhteisiä teollisuus- ja yritysalueita tai teollisuuspuistoja, joihin voi keskittyä toistensa kanssa synergiassa toimivia yrityksiä. Tärkeimpänä pidän kuitenkin jatkuvaa vuoropuhelua yritysten, kaavoituksen ja elinkeinotoiminnan vastuuhenkilöiden kesken, sillä siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Vaikkakin vallitseva taloustilanne jo itsessään luo haasteita, on silti pystyttävä tukemaan niin teollisen kuin muunkin yritystoiminnan säilymistä ja luoda niiden kasvulle edellytykset. nn Kaupunginvaltuusto käsitteli maaliskuun kokouksessaan maapolitiikan linjauksia. Aleksi Jäntin tekemän muutosehdotuksen perusteella linjauksiin tuli seuraava lisäys: Tulevaisuuden täydennysrakentamistarpeen vähentämiseksi kantakaupungin alueella suositaan korkeaa rakentamista. Lisäys hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. Valtuuston kannanotolla on vahva ohjaava vaikutus yhdyskuntalautakunnalle. Korkealla rakentamisella saavutettaisiin paremmin täydennysrakentamisen tavoitteet ja samalla jäisi kaupunkilaisille maan tasoon vapaata tilaa. Kuitenkaan pilvenpiirtäjiä ei Tampereelle tavoitella. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan vähintään 12-kerroksisia tai metriä korkeita rakennuksia. Tampereelle laadittiin vuonna 2012 selvitys määritelmän mukaisesta rakentamisesta. Selvitys rajaa varsin tiukasti korkean rakentamisen kohteet lähinnä rautatien ympäristöön ja Amuriin. Varsinaisessa ydinkeskustassa kunnioitettaisiin nykyistä siluettia. Valtuuston mielipide edellyttää korkean rakentamisen selvityksen uudelleen tarkastelua, sillä sen tavoitteet eivät voi olla ristiriidassa valtuuston päätösten kanssa. Ensimmäisenä vaiheena tulisi sallia nykyistä korkeampaa rakentamista kantakaupungin alueella, vaikka ei aivan määritelmän mukaiseen korkeaan rakentamiseen edettäisi. Tarkasta siluetista luopuminen voi tuoda elävää rosoisuutta, jos suunnittelu hallitaan, ja tämänhän tamperelaiset arkkitehdit osaavat. Samoin voitaisiin ullakkorakentamisessa suosia useamman kerroksen rakentamista, jolloin ullakolle rakentaminen tulisi kannattavaksi.

11 11 Ilkka Sasi, Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston jäsen: Kaupungin hallinnon rekrytoinnit tarkassa harkinnassa nn Henkilöstöjaosto on Tampereen kaupunginhallituksen henkilöstöpolitiikasta vastaava apuelin. Sen tehtäviä ovat muun muassa henkilöstöpoliittisten linjausten valmistelu hyväksymme paikalliset virka- ja työehtosopimukset. Jaosto hyväksyy henkilöstön kehittämisen, työterveyshuollon, työvoimapolitiikan ja tulospalkkausjärjestelmän periaatteet. Elimen toimintaan kuuluu myös kaupungin ja henkilöstön yhteistoiminnan periaatteista päättäminen. Huomiota herättävät aina jaoston päätösvallassa olevat viran ja toimen perustamiset ja lakkauttamiset, virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi, sekä myös mahdollisesta lomauttamisesta päättäminen. Tampereen kaupungin asettama hallinnon työtehtävien rekrytointikielto on puhuttanut paljon. Kokoomuksen tavoite hallinnon keventämiseksi on mukana pormestarikoalition tavoitteissa. Henkilöstöjaosto on kuitenkin antanut henkilöstöjohtaja Niina Pietikäiselle mahdollisuuden poiketa rekrytointikiellosta, kun kyse on välttämättömistä hallinnollisista tehtävistä. Usein näihin rekrytointeihin liittyy viranomaisluonteisia velvoitteita. Kaikki hallinnon rekrytointikiellosta poikkeavat rekrytoinnit kiertävät myös pormestari Anna-Kaisa Ikosen kautta. Ajankohtainen kaupungin henkilöstöön vaikuttava asia on ollut Tampereen johtamisjärjestelmän uudistaminen. Konsernijohdon vastuita muutetaan siten, että konsernijohtaja Juha Yli-Rajala nimetään johtamaan konsernihallintoa Mediassa kokoomustaustaista Yli-Rajalaa on tituleerattu Tampereen varatoimitusjohtajaksi. Siirtyminen yhden konsernijohtajan malliin selkeyttää johtamista ja keventää hallintoa. Muutos toteutuu hyvässä yhteishengessä. Joka tapauksessa pormestari jatkaa selkeästi kaupungin johtajana. Mahtava Matti Heinivaho viihdytti brunssinautiskelijoita. Juhlakansa kuuntelee tarkkana ministeri Virkkusen puhetta. Taustalla kaunis Pikkupalatsi. Porvarillista wappua juhlittiin perinteiseen tapaan Hämeenpuistossa Kokoomuksen Tampereen aluejärjestö järjesti perinteisen porvarillisen wappujuhlan Hämeenpuiston pohjoispäässä. Harmaasta ja viileästä säästä huolimatta puistoon kokoontui satapäin vappukansaa, ja puisto sai ylleen sinivalkoisen ilmapallomeren. Kokoomuksen teltalla tarjolla oli raikasta simaa ja lapsille kasvomaalausta. Teksti Siina Autio Kuvat Jenny Thuneberg appujuhlan V aloitti tunnelmallisesti Mieskuoro Laulajat, joka vei kuulijat keväisiin, suomalaisiin ja hieman politiikanteonkin tunnelmiin. Laulu Saunadirektiivi omistettiin ministeri ja eurovaaliehdokas Henna Virkkuselle, joka oli kuulijoiden joukossa. Juhlan juonnosta vastasi aluejärjestön puheenjohtaja Aleksi Jäntti, joka kunnioitti ja lausui juonnoissaan juhlaväelle Juice Leskisen lyriikkaa. Ministeri Virkkunen puhui juhlakansalle kuoroesityksen jälkeen. Puheesta kaikui myönteinen ja eteenpäin tähtäävä kokoomuslainen ote. Virkkunen korosti puheessaan erityisesti vapun sanomaa: suomalaista työtä ja sen mer- kitystä yhteiskunnalle. Hän iloitsee, että hallitus on onnistunut parantamaan yrittämisen edellytyksiä Suomessa, mikä näkyy nyt ja jatkossakin uusina työpaikkoina. Lisäksi ministeri viittasi suomalaiseen vapauteen, jota olemme viimeaikaisten Euroopan tapahtumien jälkeen joutuneet pohtimaan uudessa valossa. Kansainvälistymisen ja Euroopan unionin roolin ministeri näkee keskeisinä tekijöinä tässä keskustelussa. Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palveluista vastaavan apulaispormestarin Leena Kostiaisen juhlapuheen selkeä teema oli kansainvälistyminen, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus, jotka ovat kokoomukselle tärkeitä arvoja. Apulaispormestari muistutti, että Tampere valittiin viime vuonna Suomen kiinnostavimmaksi matkailukaupungiksi. Kansainvälistyminen ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita, ettemmekö arvostaisi suuresti suomalaisia arvoja ja perinteitä. Apulaispormestari toivottikin juhlakansalle kaunista kevättä ja kesää toteamalla, että pian on jälleen Suvivirren aika. Hauskan vapun toivotukset jatkuivat wappubrunssilla ihastuttavassa Pikkupalatsissa Hämeenpuisto 7:ssä. Hienostuneesta menusta vastasi Armas Catering, ja tunnelmasta laulullaan ja pianosäestyksellään Matti Heinivaho ja Risto Hiltunen. Kepeä tunnelma, ruoka, kuohuva ja musiikki kruunasivat tämän porvarillisen vapun.

12 12 Maksaja: Tulevaisuuden rakentajat 214 pia kauma Rohkea talousosaaja Euroopan uudistajaksi! Järkipolitiikkaa suurella sydämellä229 Mari-Leena TALVITIE Maksaja: Pia Kauma HENNA VIRKKUNEN Tapaamassa TampereLaisia La 24.5 Kokoomuksen vaalikopilla Keskustorilla ja Laukontorilla klo Ylöjärven Markkinat klo Lielahti K-Rauta, kahvio klo Likkojen Lenkki, Ratinassa klo Lisätietoja 230 Maksaja: Pirkanmaan Kokoomus Ry Eurooppa ei ole vielä valmis. Ainoastaan tekemällä siitä saa toimivan. Suomen paikka ja tulevaisuus ovat Euroopassa, mutta meidän pitää keskustella enemmän siitä, mikä on Euroopan paikka maailmassa. Laskeeko aurinko Euroopalle vai onko tämä maanosa, joka ammentaa perinteistään ja vahvuuksistaan, uusiutuu rohkeasti ja luottaa omaan yhteiseen tulevaisuuteensa? Sillä miten Euroopalla menee, on suora yhteys siihen, miten hyvin Suomi pärjää. Suomella ja Euroopalla on ainutlaatuisia vahvuuksia. Me olemme koulutettua ja yrittävää väkeä, meillä on maailman parhaita yrityksiä ja maailmalla haluttuja brändejä. Euroopassa heikoimmistakin pidetään huolta. Meillä on mahdollisuudet olla kokoamme suurempi vaikuttaja yhdessä, mutta se edellyttää toimeen ryhtymistä ja valittamisen lopettamista. Parempi Eurooppa vaatii syntyäkseen asiansa osaavia ihmisiä, jotka ovat omistautuneita Suomen etujen ajamiselle. Heidät löydät Kokoomuksen ehdokasjoukosta. Moninaisuudessaan yhtenäinen EU:n motto.

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen AVI hallintopäivä

Pohjois-Suomen AVI hallintopäivä Pohjois-Suomen AVI hallintopäivä 6.2.2014 Kuntien ja kuntayhtymien palvelut muuttuvissa hallintorakenteissa Rahoitusjärjestelmän uudistus Olli Kerola apulaisosastopäällikkö SOSIAALI-JA TERVEYSMINISTERIÖ

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA Lapin ja Länsi-Pohjan sote-johdon seminaari Pohtimolammella 27.5.2016 JUHANI HEIKKA OULUN KAUPUNKI / KOORDINAATIORYHMÄN PJ. ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Lakivalmistelun

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus

Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM Helsinki 26.8.2016 29.8.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Marjo Lindgren 13.1.2016 1(5) Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Aiheena valinnanvapaus, sote - integraatio ja rahoitus Keskustelijoina professori Mats Brommels (MB), alivaltiosihteeri

Lisätiedot

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Kirsi Varhila Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Keskeiset tavoitteet Uudistus osana

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot