SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS

Transkriptio

1 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI Selkeämpi sähkölasku etäluennan ansiosta Onko sähkön hinta koskaan oikea? s. 3 Vuosi yhteistä työtä takanapäin s. 8 Sähkölaskut e-laskuna s. 10 ENERGISTÄ PALVELUA

2 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI S. 5 Julkaisija: Kokkolan Energia Postiosoite: PL Kokkola Katuosoite: Varastotie 3 Puhelin (06) Telefax (06) Päätoimittaja: Petri Kokko Ulkoasu: Mainostoimisto Fristyle Terje Tiilikka Sisäsivuilla S. 10 S. 8 Helppo ja luotettava kaukolämpö...s. 4 Sähköverkko uusiutuu Isossakylässä...s. 6 Etäluenta selkeyttää sähkölaskua...s. 6 Yhteinen tekeminen toimii voimalaitoksilla...s. 8 Kesätyöntekijä pääsi ulkotöihin... s. 10 Painopaikka: FRAM Painosmäärä: kpl. KOKKOLAN ENERGIAN TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA: Vaihde (Kokkolan kaupunki) Puh. (06) Varastotie 3 (PL 165), Kokkola etunimi.sukunimi@kokkolanenergia.fi Asiakaspalvelu ma-pe klo 8-16 Puh. (06) energialaskutus@kokkolanenergia.fi Kaukolämpöliittymäsopimukset Puh. (06) Kaukolämpö tekninen asiakasneuvonta Puh. (06) Sähköliittymäsopimukset Puh. (06) Sähköliittymät tekninen asiakasneuvonta Puh. (06) Sähkönmyynti Puh. (06) Vikailmoitukset ja päivystys, sähkö Puh. (06) Vikailmoitukset ja päivystys, kaukolämpö Puh. (06) Oy Kokkola Power Ab Puh. (06)

3 Pääkirjoitus Onko sähkön hinta koskaan oikea? Energiaan liittyvät aiheet ja niiden joukossa sähkön hinta ovat tiedotusvälineiden jatkuvan enemmän tai vähemmän asiaperusteisen huomion kohteena. Sähkö on perushyödyke, jonka kuluttajahinta muodostuu veroista, sähköverkoston ylläpidosta ja rakentamisesta aiheutuvista siirtokustannuksista sekä sähköenergian hankintakustannuksista. Veroista kerrotaan enemmän toisaalla tässä lehdessä. Sähköverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelemiseksi Energiamarkkinavirasto on luonut monimutkaisen ja ahtaan järjestelmän, jonka avulla lasketaan suurin sallittu rahamäärä, jonka verkonhaltija voi asiakkailtaan periä. Järjestelmä siis rajoittaa hinnan ylärajan, mutta samalla velvoittaa verkon omistajan ylläpitämään ja kehittämään verkkoaan jatkuvasti. Nämä seikat takaavat sen, että omistajan jakeluverkostaan saama tuotto pysyy matalana eikä julkisuudessa usein väitettyjä huimia voittoja ole saatavissa. Sähköenergian tukkumarkkinat avautuivat vapaalle kilpailulle viisitoista vuotta sitten ja vähittäismyynti yksityiskuluttajille pari vuotta myöhemmin. Tukkumarkkinoiden avautuminen johti nopeasti siihen, että pohjoismaisen markkinan hintataso putosi moneksi vuodeksi liki puoleen 1990-luvun alun suljettujen markkinoiden tasosta. Tämä tosiasia näyttää täysin unohtuneen julkisesta keskustelusta, jossa kauhistellaan joidenkin voimayhtiöiden väitettyjä ylisuuria voittoja. Todellisuudessa sähkön tukkuhinta on noussut viidessätoista vuodessa suljetun voimatalouden ajoista selvästi vähemmän kuin yleinen hintataso. Sähköenergian vähittäismyynnin hinnoittelu seurailee Suomessa tukkumarkkinoiden hintakehitystä pääpiirteittäin. Ruotsissa ja Norjassa sähköenergian tukkuhintaa korjataan tyypillisesti huomattavasti nopeammin vastaamaan kulloistakin tukkumarkkinatilannetta. Suomalainen tapa seurata tukkumarkkinoiden kehitystä verkkaisesti on joskus johtanut tilanteeseen, jossa tukkumarkkinat ovat lyhytaikaisesti olleet kehittymässä eri suuntaan kuin vähittäishinnat, mikä on voinut herättää ymmärrettävää hämmästystä. Olennaisin piirre sähköenergian tukkumarkkinoissa on kuitenkin se, että toisin kuin kaupassa yleensä, vähittäishinnat eivät ole tukkuhintoja korkeammat, vaan useissa tapauksissa myyjät luovuttavat sähköä asiakkailleen tukkuhintaa halvemmalla. Markkinoiden toimimattomuudesta kuluttajan kannalta ei siis ole syytä puhua. Niin kuin markkinoilla yleensä, ostajien mielestä tavaran hinta ei yleensä ole riittävän alhainen eikä myyjän mielestä riittävän korkea. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin selvää, että myös sähkön hinnan tulee kattaa kaikki sen tuottamisesta ja siirtämisestä aiheutuvat kulut. Tällä hetkellä kuluttajille myytävän sähköenergian hintataso jää noin puoleen uusiutuvan energian, esimerkiksi tuulivoiman tuotantokustannuksista. Nykyinen hintataso ei myöskään kata perinteisempien tuotantomuotojen uudisrakentamisen kustannuksia, vaan perustuu vanhan, jo maksetun kapasiteetin loppuun ajamiseen ja siten ikään kuin laina-ajalla elämiseen. Tämä on syytä pitää mielessä sähkön hintaa katsottaessa. Petri Kokko Energiajohtaja KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI

4 Ahkera matk arvostaa kaukolämmön helppoutta Kokkolan Energian tuottama kaukolämpö lämmittää jo tuhansien kokkolalaisten kodit edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Jörgen Forsström on yksi tyytyväisistä kaukolämpöasiakkaista. Hänen kertoessaan kaukolämmöstä kuulija huomaa nopeasti, että tämä mies tietää mistä puhuu. Eikä ihme, sillä Forsström oli rakentamassa Kokkolan kaukolämpöverkkoa 70-luvulla, ja nykyään hänen omakotitalonsa Rytimäellä lämpenee kaukolämmöllä. - Olin mukana, kun kaukolämpöä alettiin rakentaa Koivuhaasta kohti Outokumpua. Sanoin silloin kavereille, että tätä työtä riittää ainakin kymmeneksi vuodeksi. Se oli hienoa aikaa varsinkin kesäisin, kun ilmat olivat hyvät ja linnut lauloivat, Forsström nauraa. - Alusta saakka kaukolämpöä pidettiin hyvänä asiana. Piippuja laitettiin kiinni ja ilma muuttui puhtaammaksi. Monella omakotiasujalla kattilat alkoivat olla loppu, joten kaukolämpö oli siinä tilanteessa hyvä vaihtoehto, hän muistelee kaukolämmön alkuaikoja. Luotettava ja ympäristöystävällinen Rytimäelle kaukolämpö tuli kymmenkunta vuotta sitten. - Seinät pullistelivat osanottajista pienkiinteistöyhdistyksen kokouksessa, jossa käsiteltiin kaukolämpöön liittymistä. Öljyn hinta nousi noihin aikoihin tuntuvasti ja monet alueen asukkaista oikein hätäilivät, milloin siihen kaukolämpöön pääsee liittymään. Silloin tehtiin laskelmia, joiden mukaan kaukolämpö maksoi itsensä takaisin tuolloisilla öljyn hinnoilla 5-6 vuodessa, Forsström kertoo. Hänen omakotitalonsa lämpeni alunperin öljyllä, puulla ja sähköllä. - Kun tuli mahdollisuus liittyä kaukolämpöön, minulle oli itsestään selvää, että siihen mennään vaikka öljyn, puun Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä Jörgen Forsströmille kaukolämpö on tuttu jo 1970-luvulta. Nykyään hän lämmittää myös Rytimäellä sijaitsevan omakotitalonsa kaukolämmöllä. 4 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI

5 ailija ja sähkön yhdistelmäkin oli edullinen. En edes harkinnut muita vaihtoehtoja kuten maalämpöä tai porakaivoa. Forsströmin mukaan kaukolämmön puolesta puhuivat erityisesti edullisuus, ympäristöystävällisyys ja helppous. - Matkustamme paljon Sirpa-vaimon kanssa ja sen vuoksi talossa pitää olla sellainen lämmitysmuoto, joka toimii varmasti. Nyt kun mittarikin on etäluennassa, käyn pannuhuoneessa joskus ihan vain varmuuden vuoksi katsomassa, että kaikki pelaa. Kaukolämpö takaa sopivan huonelämpötilan niin paukkupakkasilla kuin kesähelteillä. - Meillä on ulkotermostaatti, joka antaa pakkaskeleillä järjestelmälle käskyn lisätä lämpöä. Tiilivuorattu talo yhdessä kaukolämmön kanssa takaa sen, että myös kesähelteillä sisälämpötila pysyy miellyttävänä, Forsström kehuu. Kaukolämpöä myös asuntomessualueelle Viola ja Lars-Eric Thylin ihailevat Kokkolan asuntomessualueelta Vanhansatamanlahdelle avautuvaa kaunista merinäköalaa. Pariskunta seisoo tulevan kotinsa perustuksilla yhdellä messujen rantatonteista ja myöntää, että paikka on mitä ihanteellisin uudelle kodille. - Asumme tällä hetkellä kahdestaan kahdeksan huoneen omakotitalossa, ja koska lapset ovat muuttaneet maailmalle totesimme, että meille riittää pienempikin. Mietimme kerrostaloasumistakin mutta lopulta päädyimme rakentamaan oman, koska olemme aina olleet omakotiasujia, he kertovat. Tuttua ja turvallista teknologiaa - Suunnittelussa meillä oli ideana, että kaiken pitää olla mahdollisimman turvallista ja tunnettua teknologiaa. Lämmitysmuotoa valitessamme emme lähteneet kokeilemaan mitään ylimääräistä vaan valitsimme yksinkertaisen ja toimivan kokonaisuuden. Tässä iässä, kun toivottavasti rakennamme viimeisen kerran, halusimme pelata varman päälle, Viola ja Lars- Eric Thylin nauravat ja perustelevat, miksi he valitsivat uuteen kotiinsa nimenomaan kaukolämmön. Kaukolämpö tuntui Thylineistä alusta saakka niin ilmiselvältä ratkaisulta, että he eivät edes harkinneet vakavissaan muita lämmitysvaihtoehtoja. - Toki tiedämme eri lämmitystapojen kustannuksista ja esimerkiksi sen, että kaukolämpö on halvempi vaihtoehto kuin vaikkapa suora sähkölämmitys, Lars-Eric Thylin sanoo. Thylinit kertovat hakeneensa arkkitehti Kristian Biskopin kanssa taloonsa senioriystävällisiä ratkaisuja, ja siinä mielessä kaukolämpö sopii erinomaisesti yhtenä osana isoon kokonaisuuteen. Asuinneliöitä Thylinien omakotitaloon tulee 140, ja sisätilojen suunnittelussa on haettu selkeyttä sekä yhtenäistä tilaa luovia toteutuksia. - Olemme vene- ja meri-ihmisiä. Nyt saamme rakentaa uuden kodin rantatontille ja veneelläkin pääsee omaan rantaan. On hienoa seurata unelman toteutumista samalla kun rakentaminen etenee, onnellinen pariskunta tunnelmoi. Viola ja Lars-Eric Thylin valitsivat asuntomessualueelle rakennettavaan omakotitaloonsa kaukolämmön. Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI

6 Muista tehdä muuttoilmoitus Kun esimerkiksi opiskelija muuttaa uuteen kotiin, on tärkeää tehdä muuttoilmoitus, jossa ilmoitetaan niin edellisen kuin uuden kodin tiedot. Muuttoilmoituksen tekeminen hyvissä ajoin on tärkeää muun muassa siksi, että Kokkolan Energia katkaisee sähköt sopimuksettomista kohteista. Varmimmin Kokkolan Energia saa tarvitsemansa tiedot silloin, kun asiakas itse ottaa yhteyttä. Helpoimmin muuttoilmoituksen tekeminen onnistuu netissä Kokkolan Energian sivuilla osoitteessa www. kokkolanenergia.fi. Muuttoilmoitus löytyy heti etusivulta. Voit myös soittaa yhtiön asiakaspalveluun numeroon tai lähettää sähköpostia osoitteeseen Isonkylän sähköverkko uusitaan Isonkylän alueella käynnistyivät heinä-elokuun vaihteessa Kokkolan Energian sähköverkoston saneeraustyöt. Tämän ja ensi vuoden kestävän urakan aikana maisemasta katoavat vanhat ilmajohdot ja sähköpylväät, koska jatkossa sähkönjakelu hoituu maakaapeliverkoston kautta. Jäljelle jäävät vain katuvalaistuksen valaisinpylväät. - Asiakkaat huomaavat muutokset esimerkiksi siinä, että Isokylää vaivanneet lyhyet sähkökatkot vähenevät huomattavasti. Myös ympäristö siistiytyy, koska muun muassa pylväsmuuntamot korvataan pienemmillä peltimuuntamoilla, kertoo käyttöpäällikkö Pekka Leppälä. Etäluennan ansiosta selkeämpi sähkölasku Kokkolan Energian asiakkaille asennetaan parhaillaan etäluettavia sähkömittareita. Etäluennan ansiosta sähkölaskut ovat aikaisempaa selkeämpiä, koska arviolaskuja ei enää tarvita laskutuksen perustuessa jatkossa todelliseen kulutukseen. - Energian käytön seuranta helpottuu, mikä on tärkeä asia sekä asiakkaille että sähköyhtiölle. Arviolaskutukseen sisältyi useita erilaisia arviointeja, jolloin myös virhemarginaalit lisääntyivät. Etäluennan myötä esimerkiksi kustannusrakenteet saadaan selvitettyä entistä tarkemmin, myyntipäällikkö Antti Rytioja Kokkolan Energiasta kertoo. Kun energiankulutuksen raportointi asiakkaille helpottuu, se mahdollistaa energiatehokkuuden parantamisen. Mittareiden luentakin sujuu vaivattomasti asiakkaita häiritsemättä. - Koska laskutus perustuu todelliseen kulutukseen, laskujen suuruudet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Talvella sähkölaskut ovat suurempia ja kesällä luonnollisesti pienempiä, Rytioja muistuttaa. Etäluettavat mittarit jo yli puolessa kaikista kohteista Valtioneuvoston helmikuussa 2009 antama asetus edellyttää, että etäluettavat mittarit pitää olla asennettuina vuoden 2013 loppuun mennessä. Kokkolan Energian alueella heinäkuun tilasto osoitti, että etäluettava mittari oli asennettu lähes :ään kohteeseen, eli vaihtamatta oli enää noin 30 prosenttia mittareista. Antti Rytioja kertoo, että noin asiakasta saa tällä hetkellä etäluentaan perustuvan sähkölaskun. Tavoitteena on, että mittareiden vaihtourakka saadaan loppuun ensi vuoden aikana. Kulutuksen mukainen laskutus ei välttämättä ala heti sen jälkeen kun mittari on asennettu. Käytännössä kulutuksen mukaiseen laskutukseen siirrytään muuntopiireittäin sen jälkeen, kun muuntopiirin kaikissa kohteissa on uudet mittarit. Kokkolan Energia tiedottaa asiakkailleen kirjeitse siinä vaiheessa, kun laskutus on siirtymässä etäluennan antamiin tietoihin. Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä Janne Sääksjärvi asentamassa uutta etäluettavaa sähkömittaria. 6 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI

7 Energiaverot nousevat 2011 Valtiovarainministeriö julkaisi elokuun alussa ehdotuksen uusiksi energiaveroiksi. Ehdotus koskee sekä liikennepolttoaineita, energiantuotannon polttoaineita että sähköveroa. Tarkoitus on täyttää valtion verotulokertymää noin 750 miljoonalla eurolla ja näin korvata vuonna 2008 suhdannesyistä toteutettu saman suuruinen työnantajien kansaneläkemaksun poistaminen. Vaikka kyseessä on selvästi fiskaalinen verotulokertymän lisääminen, on veropaketin perusteluihin rakennettu viimevuosien tapaan ympäristöpoliittisia näkökulmia. Energiaveroesitys tulee olemaan osa valtion budjettia vuodelle 2011 ja sen yksityiskohdat varmistuvat näin ollen vasta budjetin valmistuttua. Yleinen arvio on kuitenkin, että paketin toteutuminen on varsin todennäköistä. Eduskuntavaalien lähestyessä on ymmärrettävää, ettei kansalaisille läheisiä autoiluun liittyviä veroja olla korottamassa: bensiinin verotus ei muutu ja dieselpolttoaineen korotus luvataan kompensoida käyttövoimaveron alennuksella. Sen sijaan muita energiaveroja, jotka kuluttaja maksaa muiden energialaskujensa mukana, tullaan korottamaan. Sähkön ja lämmitysöljyn verot suoraan kuluttajan maksettaviksi Yleinen sähkövero nousee arvonlisävero mukaan luettuna 1,1 sentistä 2,1 senttiin kilowattitunnilta. Sähkövero peritään kuluttajalta sähkölaskun yhteydessä ja sen suuruus näkyy omalla rivillään laskussa. Vaikka korotus on suhteellisesti suuri, noin sata prosenttia, voidaan sähköveron korotusta paketin kokonaisuudessa pitää jollakin pitkämielisellä tavalla kohtuullisena ja neutraalina toimenpiteenä: se kohdistuu kaikkiin kuluttajiin ja kannustaa kansantaloudellisesti ja ympäristöpoliittisesti perusteltuun sähkönsäästötavoitteeseen. Kevyen lämmitysöljyn vero nousee 11 sentistä litralta noin kaksinkertaiseksi. Veronkorotuksen energia- ja ympäristöpoliittista tarkoituksenmukaisuutta voidaan epäillä, koska öljylämmitys on pitkään ollut väistyvä lämmitysmuoto öljyn hinnan luonnollisen hinnannousun myötä eikä hyvin hoidettu öljylämmitys aiheuta lähiympäristössään samanlaisia välittömiä haittoja kuin erilaiset kiinteistökohtaiset puunpolttoratkaisut. Voimalaitospolttoaineiden veroilla halutaan ohjata mutta mihin? Verorasitus nousee noin 5-6 milj. euroa Veroehdotuksen kyseenalaisimmat kohdat liittyvät voimalaitospolttoaineiden verojen korotuksiin. Kivihiilen verot nousisivat kaksinkertaisiksi ja maakaasun peräti viisinkertaisiksi. Lisäksi turpeelle asetetaan uusi erillinen polttoainevero 3,90 euroa megawattitunnilta. Veromuutos rasittaa lämpöenergiaa käyttävää teollisuutta mutta ennen kaikkea kaukolämmitetyissä taloissa asuvia kotitalouksia. Erityisesti korotus kohdistuu hiiltä ja kaasua käyttävien suurten kaupunkien asukkaisiin, mutta myös kotimaisia polttoaineita hyödyntävien pienempien keskusten, niiden mukana Kokkolan, asukkaisiin. Tuontipolttoaineiden veronkorotuksia perustellaan hiilidioksidipäästöjen rajoittamisella, mutta turpeen veron todetaan yksiselitteisesti olevan fiskaalinen eli valtion verotulojen lisäämiseen tähtäävä. Vaikka turpeen veron taustalla voidaan esittää olevan puupolttoaineen käytön lisääminen, on tämä perustelu loppukuluttajan kannalta merkityksetön. Kotimaista polttoainetta hyödyntävien yhdyskuntien energialaitosten polttoainekulut nousevat joka tapauksessa kaupallista ja teknisistä syistä, vaikka turpeen käyttö jossain määrin vähenisikin. Kaukolämmitykseen tehokkaassa lämmön ja sähkön yhteistuotannossa kohdistuvat verot vaarantavat kaukolämmityksen tulevan kehittämisen ja tekevät osaltaan tyhjäksi vuosikymmeniä kestäneen maailman mittakaavassa ainutlaatuisen energiajärjestelmän rakentamiseksi tehdyn työn. Kehitys on siinäkin mielessä hämmästyttävää, että Euroopassa on nähty lämmön ja sähkön yhteistuotanto yhdeksi tehokkaimmista keinoista tehostaa polttoaineiden käyttöä energian tuotannossa. On muistettava että energian tuotannolle kohdistettavat verot ovat päällekkäisiä sekä hiilidioksidin päästöoikeuksien kauppaan liittyvän kustannusrasitteen että uusiutuvan energian tukipakettien kanssa. Näyttääkin siltä, että ympäristöpoliittisten toimenpiteiden ja rangaistusluonteisten verojärjestelmien yhdistelmänä on luotu järjestelmä, joka saattaa ohjata energiajärjestelmien kehitystä sattumanvaraiseen ja perimmäisten tavoitteiden vastaiseen suuntaan. Veromuutoksen yksityiskohdat ovat vielä epäselvät mutta näyttää siltä, että Kokkolan Energian asiakaskunnan, niin yksityiskuluttajien kuin elinkeino- ja liike-elämänkin, energiaverorasitus tulee nousemaan arviolta viidestä kuuteen miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän lisäksi Kokkolan muun teollisuuden ja öljylämmittäjien maksamien energiaverojen määrä kasvaa useilla miljoonilla euroilla. Näin kertyvät energiaverot Energiaverojen kertymät vuonna 2010 voimassaolevilla veroilla: Liikennepolttoaineet... 2,37 mrd. Sähköverot... 0,43 mrd. Lämmitys- ja voimalaitospolttoaineet... 0,35 mrd. Lähde: Valtiovarainministeriön vero-osaston ehdotus KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI

8 Vuosi yhteistä työtä takanapäin Yksi energialaitos, kaksi voimalaitosta, yksi yhteinen päämäärä Kokkolan kaupunki ja Fortum kävivät kevättalvella 2009 neuvotteluja Fortumin Kokkolan voimalaitoksen liiketoiminnan hankkimisesta kaupungin omistukseen. Osapuolet näkivät voimalaitoksen kehittämismahdollisuudet paremmiksi tilanteessa, jossa teollisuuden ja yhdyskunnan energiahuolto ovat yhden toimijan hallussa. Ripeästi edenneet neuvottelut ja päätöksenteko kaupungin elimissä huipentuivat kaupunginvaltuuston myönteiseen päätökseen kesäkuussa Liiketoimintakaupan ( ) yhteydessä kaikki Fortumin työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Liiketoimintaa varten valtuusto päätti perustaa kaupungin kokonaan omistaman yhtiön, Oy Kokkola Power Ab:n, joka toimii läheisessä toiminnallisessa yhteydessä muiden kaupungin energialiiketoimintojen kanssa. Myöhemmin viime syksynä toteutettiin vielä toinen, pienempi liiketoimintakauppa. Tuolloin Kokkolan Voima Oy:n palveluksessa ollut henkilökunta siirtyi Kokkola Powerin palvelukseen, minkä jälkeen yhtiössä oli töissä yhteensä 60 henkilöä. Tämän jälkeen Kokkola Powerin palveluksessa oleva henkilöstö on vastannut myös Kokkolan Voiman laitoksen käynnissäpidosta. Hyödyt näkyivät pakkasjaksolla Kaupunkilaisten ja teollisuuden tarvitsemaa energiaa on nyt tuotettu yhteisellä henkilökunnalla ja kahdella voimalaitoksella lähes tarkalleen vuoden ajan. Energiajohtaja Petri Kokon mukaan kokemukset vuoden pituisesta yhteiselosta ovat vahvasti plussan puolella. - Ensimmäinen vuosi on täyttänyt odotukset. Meillä on käytössämme henkilöstö ja tuotantokapasiteetti, jonka avulla voimme tuottaa energiaa hyvin energiataloudellisesti, Kokko sanoo. Uuden yhtiön talous- ja henkilöstöhallinnon käynnistäminen oli myös merkittävä urakka, josta Kokkolan Energian ja yhtiön hallinnollinen henkilökunta selvisi mallikkaasti ilman lisäresursseja. Energiajohtajan mukaan yhteisen tekemisen edut tulivat näkyviin konkreettisesti viime talven kipakan pakkasjakson aikana. - Toimimme häiriöittä ja pystyimme tuottamaan merkittävän määrän edullista yhteistuotantosähköä. Tuotantomäärä oli paljon suurempi kuin mikä olisi ollut mahdollista tuottaa pelkästään Kokkolan Energian aiemmin hal- 8 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI

9 Automaatioasentaja Kari Ruokoja (vas.) ja kesätyöntekijä, sähköautomaatioasentaja Pasi Bergman säätävät toimilaitetta. litsemilla laitoksilla. Kovista pakkasista huolimatta meidän ei tarvinnut myöskään käyttää juuri lainkaan öljyä lämmön tuotantoon. Kokko kertoo, että kuluvan kesän aikana alueelle on rakennettu voimalaitokset yhdistävää höyryjohtoa, jonka valmistuttua höyryä voidaan siirtää kulutukseen siitä tuotantoyksiköstä, mistä se kulloinkin on edullisinta. Voimalaitosten valvomolaitteisiin tehdään lisäksi järjestelyjä, joiden ansiosta päivittäinen käyttötoiminta tehostuu merkittävästi. - Edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen olemme saavuttaneet klassisella 80/20-kaavalla 80 prosenttia ajatelluista hyödyistä. Loppuja prosentteja hiomme vuosien varrella, koska edelleen löytyy asioita, joita voimme tehdä paremmin, Kokko tiivistää. Uusi yhtiö, uudet toimintamallit Voimalaitospäällikkö Veli-Matti Tuliniemi ja käynnissäpitomestari Seppo Tuikka elävät käytännön arkea Kokkola Powerin kahdella voimalaitoksella. - Molemmat voimalaitokset ovat olleet osa isompaa konsernia, joiden erilaiset toimintakulttuurit toki heijastuvat vielä eri yhteyksissä vanhana perintönä. Yllättävänkin hyvin olemme silti päässeet yhdessä matkaan ja aika nopeasti saimme isoimmat raja-aidat kaadettua, Veli-Matti Tuliniemi sanoo. - Samalla kun voimalaitosten henkilökunta opettelee tuntemaan toistensa laitokset ja prosessit, haetaan myös yhteistä ja oikeaa tapaa toimia. Olemme nyt irti isojen yhtiöiden toimintamalleista ja meillä on tilaisuus luoda täysin uutta. Tämä nähdään toivottavasti nimenomaan mahdollisuutena, Seppo Tuikka jatkaa. Tuliniemen mukaan toiminnoista kunnossapito siirtyi uuteen toimintamalliin välittömästi sen jälkeen, kun kaupat oli lyöty lukkoon. Hän sanoo, että uusi tilanne, jossa yhtiöllä on käytössään omat asentajat, on hyödynnetty todella hyvin. Kokkolan Voimalla ei ollut lainkaan asentajista koostuvaa kunnossapitohenkilökuntaa, vaan kunnossapito hoidettiin ostopalveluina. Fortumin voimalaitoksen kunnossapidosta Kokkola Powerin palvelukseen siirtynyt henkilökunta puolestaan on tottunut liikkumaan työmaalta toiselle hoitaessaan aikanaan Fortumin toimittamia kunnossapidon palveluita. Sen sijaan molemmilla voimalaitoksilla on ollut oma erillinen vuorohenkilökuntansa, joka nyt käyttää yhdessä kahta voimalaitosta ja muita Kokkola Powerin käynnissäpitovastuulla olevia tuotantolaitteistoja. Veli-Matti Tuliniemen mukaan tavoitteena on, että jossain vaiheessa yhdestä valvomosta pystytään valvomaan koko toimintaa. Tähän tavoitteeseen liittyvät muun muassa voimaloiden valvomojärjestelmiin tehtävät muutokset sekä syksyllä käynnistyvä henkilökunnan koulutus. - Koulutusvaihe on tärkeä ja haastava, jotta esimerkiksi ristiinkäyttö onnistuu mahdollisimman hyvin. Koulutuksenkin yhteydessä tulee varmasti esille hyviä ajatuksia ja se on tärkeää, koska kokonaisuus on edelleen hahmottumassa, Seppo Tuikka toteaa. Kun yhtiössä on aikanaan käytössä yksi yhtenäinen vuorojärjestelmä, se mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen käytön. Koska voimalaitoksia käytetään yhteisellä henkilökunnalla, esimerkiksi työvuorot voidaan keskittää voimalaitokselle, jonka toiminta juuri sillä hetkellä vaatii resurssien kohdentamista. Vaikka fyysisesti kahdessa eri paikassa toimivat voimalaitokset tuovat omat haasteensa, Tuliniemi ja Tuikka ovat iloisia siitä, ettei alkutaipaleelle ole mahtunut suurta dramatiikkaa. - Yhteistä organisaatiota ja toimintamallia kehitetään edelleen ja olemassaolevia kipupisteitä kyllä tunnistetaan. Olemme menossa koko ajan valmiimpaan suuntaan ja esimerkiksi rakenteilla oleva prosessihöyryverkosto antaa sekin meille paljon mahdollisuuksia, he toteavat tyytyväisinä. Asentaja Jyrki Hautamäki huoltamassa höyryventtiilejä. Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI

10 Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä Lämpöä riitti kesätöissäkin Taneli Mäkitalo hikoili helteisenä aamupäivänä Kokkolan Energian työmaalla Kirkonmäellä. Päivän ohjelmaan kuului putkitöitä ja maakaapelin asennusta. - Kivahan se on olla kesällä ulkohommissa. Työpäivät vaihtelevat sopivasti ja vilkkaimpina aikoina saattaa olla monta työmaata yhden päivän aikana, 19-vuotias kesätyöntekijä kertoo. Taneli opiskelee automaatioinsinööriksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa. Nuorukainen rehki kesätöissä Kokkolan Energialla myös edellisenä kesänä. - Tosi hieno homma, että pääsin tänne töihin. Sähkö on yhteinen tekijä niin kesätyölle kuin opiskelulle. Tarkoituksena on, että valmistun ammattikorkeasta vuoden 2013 aikana. Opiskelujen jälkeen työpaikka löytynee esimerkiksi tehtailta tai kiinteistöautomaation parista. Tanelille kesätyöpaikka tuo palkan lisäksi hyvän mielen. - Kivalla fiiliksellä täällä töitä tehdään. Työkavereiden kanssa on rento ilmapiiri ja palkkarahat ovat tarpeen taas syksyllä, kun opiskelut jatkuvat. Taneli Mäkitalo rehki lämpimän kesän Kokkolan Energian kesätyöntekijänä. Sähkölaskut vaivattomasti e-laskuna Sähkölaskun voi nyt saada helposti ja vaivattomasti suoraan asiakkaan omaan verkkopankkiin. E-lasku on pankkien kehittämä turvallinen tapa vastaanottaa ja maksaa laskuja. E-lasku on helppo, koska siitä löytyvät valmiina kaikki tarvittavat tiedot kuten laskuttajan tilitiedot, viitenumero ja laskun summa. E-lasku on nopea tarkistaa ja sen hyväksyminen onnistuu nappia painamalla. Asiakas voi e-laskusopimusta tehdessään valita myös automaattisen maksamisen. Silloin ei tarvita erillistä hyväksymistä, vaan lasku veloitetaan eräpäivänä suoraan tililtä. E-lasku on turvallinen, koska näppäilyvirheiden riski poistuu, lasku ei katoa postissa, laskut arkistoituvat verkkopankkiin ja luotettava tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla. Paperiton lasku säästää ympäristöäkin. E-laskusopimuksen voi tehdä verkkopankissa. Laskuttajaluettelosta valitaan Kokkolan Energia/sähkö tai Kokkolan Energia/lämpö. Tunnistetiedoksi annetaan laskutussopimusnumero laskun oikeasta yläkulmasta. Paperiton lasku sopii myös pienyrityksille ja yhdistyksille, jotka käyttävät verkkopankkia. Energiavisa Vastaamalla oheisiin kysymyksiin saatat voittaa kivoja palkintoja. Voit osallistua kyselyyn leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Vastaajan nimi ja yhteystiedot: Kokkolan Energia maksaa postimaksun Lähetä vastaukset mennessä. Palkintoina on 1 kpl lasermitta, 10 kpl energiankulutusmittareita ja 10 kpl sateenvarjoja. Palkinnot arvotaan oikein vastanneiden kesken, ja vastaukset kysymyksiin löytyvät tämän lehden jutuista. 1) E-lasku lähetetään a) postilaatikkoosi b) sähköpostiisi c) postikonttoriin 2) Suomessa kerätään tänä vuonna energiaveroja a) euroa b) euroa c) 3,15 miljardia euroa 3) Kaukolämmön rakentaminen aloitettiin Kokkolassa a) 1940-luvulla b) 1970-luvulla c) 2000-luvulla KOKKOLAN ENERGIA / KARLEBY ENERGI Tunnus / kod Info Vastauslähetys / svarsförsändelse 10 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI