LAUKAAN VANHUSTYÖN TOIMINTAOHJELMA Elämä antaa meille takaisin sen, minkä me annamme toisillemme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUKAAN VANHUSTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2002-2006. Elämä antaa meille takaisin sen, minkä me annamme toisillemme"

Transkriptio

1 LAUKAAN VANHUSTYÖN TOIMINTAOHJELMA VOIMIA VANHUUTEEN Elämä antaa meille takaisin sen, minkä me annamme toisillemme Sosiaali- ja terveystoimi Hyväksytty: Sosiaali- ja terveyslautakunnassa Kunnanhallituksessa Kunnanvaltuustossa Työryhmä: Vuokko Hiljanen Pentti Pietiläinen Jouni Kaleva Päivi Jokiranta Raili Oikarinen E:\data\roskis\sosiaali\vanhustyön suunnitelma kokonainen.doc

2 VANHUSTENHUOLLON OHJELMA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2 TIIVISTELMÄ Lähtökohtana tässä ohjelmassa ovat Laukaan vanhukset. Tavoitteena on suunnata voimavarat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Taustatietoa on saatu nykyisistä toimintatiedoista, vuonna 1999 tehdystä selvityksestä; Laukaalaisten ikäihmisten elinolot tutuiksi ja vuonna 2001 tehdystä Laukaan kunnan ikääntyneiden ihmisten laitoshoidon laatu selvityksestä. Ohjelma sisältää katsauksen palvelujen nykytilaan, määrittää tavoitteet, joihin pyritään ja ne toimenpiteet joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Tärkeimpänä periaatteena pidetään iäkkäiden ihmisten oikeutta määrätä omasta elämästään ja palvelujen sovittamista vastaamaan heidän tarpeitaan. Palveluja tulee tuottaa normaaliuden periaatteella, vanhuus ei ole sairaus, eikä ikä tee ihmistä vajaakykyiseksi kansalaiseksi. Yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kesken on välttämätöntä. Tärkeää on myös käydä julkinen keskustelu siitä, millaisen vanhuuden haluamme turvata kuntalaisille.. Kotona asumisen tulee olla aina ensisijainen vaihtoehto. Tärkein kehittämisalue on kotihoidon tukipalvelut, kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Muiden tukipalvelujen tarve, kuten kuntoutus, päiväsairaanhoito, omaishoidon tuki ja apuvälinepalvelu sekä asuntojen korjaustarve tulee arvioida entistä huolellisemmin. Laitoshoidossa keskitytään laadun ja sisällön kehittämiseen. Henkilöstöä on lisättävä. Vanhuspalvelujen kokonaisuuden hallinta, seuranta ja kehittäminen on haasteellinen tehtävä. On harkittava, minkälainen vastuunjako ja tehtäväjako on järkevä. VISIO Tulevien vuosikymmenien vanhus on melko hyvin toimeentuleva, hän saa usein työeläkettä ja on tottunut palvelujen käyttäjä. Hänellä on suhteellisen hyvä terveys, harrastuksia ja kiinnostusta elinympäristönsä tapahtumiin ja päätöksentekoon. Hän on yksilö, joka tuntee oman erilaisuutensa, arvonsa ja oikeutensa. Hän on myös veronmaksaja ja kuluttaja, elinkeinoelämän ylläpitäjä palvelujen käyttäjänä. Yhteisössä hän on usein sosiaalisen kiinteyden kantava voima ja perinteen siirtäjä seuraaville sukupolville. Yhä useammin hän on tottunut käyttämään nykyaikaisia viestintä- ja apuvälineitä. Ikääntyneet ihmiset ovat merkittävä yhteiskunnan resurssi, eikä vain kustannuskohde. Kahdeksankymmenen ikävuoden jälkeen rajoitukset ja sairaudet alkavat usein haitata itsenäistä selviämistä, ja silloin palvelut ovat vähitellen tarpeen. Vanhusten hyvinvointi lisääntyy, kun he saavat ympäristöltään kunnioittavan ja arvostavan suhtautumisen.

3 3 Vanhustyön ohjelma ja toimenpide-ehdotukset Tiivistelmä 2 1 Vanhuspalvelujen taustaa Laukaassa 4 2 Toimintaympäristö Ikääntyneiden määrä ja suhteellinen osuus väestöstä Asuminen Toimintakyky Tulotaso 8 3 Nykytila Palvelujen käyttö ja kohdentuminen Kustannusvertailua palvelujen tuottamisessa Käytettävissä olevat resurssit Kotihoitoa tukevat palvelut 9 Kotipalvelu 9 Tukipalvelut 10 Omaishoidon tuki 10 Kotisairaanhoito 10 Päiväsairaanhoito 10 Vastaanottotoiminta 11 Kuntoutuspalvelut 11 Päiväkeskustoiminta 11 Järjestöjen ja yhteisöjen tekemä vapaaehtoistyö Laitoshoito 12 Vanhainkoti 12 Terveyskeskussairaala 12 Erikoissairaanhoito Hoidon laatu ja henkilöstömäärä 13 Käynnissä olevat kehittämishankkeet 14 4 Tavoitteet Toimintaa ohjaavat periaatteet Palvelurakenteen uudistaminen Yhteistyön kehittäminen Laadun kehittäminen Taloudelliset tavoitteet 18 5 Toimenpide-ehdotukset Kotona elämisen mahdollisuuksien turvaaminen Kotipalvelu Kotisairaanhoito Päiväsairaanhoito Asuminen Kuntoutus Omaishoidon tukeminen Väestövastuinen toiminta Laitoshoidon kehittäminen Sairaala Vanhainkoti Erikoissairaanhoito 25 Liitteet: SAS-työryhmän toiminta Laukaan kunnassa 26 Ehdotus hoidonporrastuksen kriteereiksi 29 Taulukko Kehittämisehdotukset ja toimenpiteet

4 4 1 Vanhuspalvelujen taustaa Laukaassa Perinteisesti kunnassa on ollut tärkeää hyvien laitoshoitopaikkojen turvaaminen sekä sairaalassa että vanhainkodissa. Laitoksia on remontoitu ja toimintaa muutettu uusien tarpeitten vaatimalla tavalla. Kuuselan vanhainkodin peruskorjaus valmistui v.1997, jolloin otettiin käyttöön 15 dementiahoitopaikkaa ja 22 kuntoutuspaikkaa. Viime vuosikymmenien aikana oleellisemmat muutokset vanhuspalveluissa ovat olleet; turvapuhelinten käyttöönotto, vanhainkodin sairasosaston muuttaminen terveyskeskussairaalan yhdeksi osastoksi ja päiväsairaalatoiminnan aloittaminen. Nykyisen Lievestuoreen Palvelukotiyhdistyksen, entisen Lievestuoreen vanhainkotiyhdistyksen ylläpitämä vanhainkoti Männikkö muutettiin palvelutaloksi ja kunnan päiväkeskustoiminta siirtyi muutama vuosi sitten samoihin tiloihin. Muutenkin palveluasumiseen on panostettu; Laukaan Asumispalvelusäätiön rakennuttama palvelutalo Sarahovi valmistui 1993 ja laajennusosa Sarakoti v Kotihoitohenkilöstöä on lisätty niukasti. Kotipalvelua on laajennettu ilta- ja viikonlopputyöksi pääosin entisellä henkilöstöllä ja yöhoito on aloitettu vasta viime vuosina. Ikääntyneiden kuntoutustarpeeseen on vastattu mm. tarjoamalla sairaalassa laitoskuntoutusjaksoja ja apuvälinepalvelua. Ainoastaan päiväsairaanhoidon asiakkaille on järjestetty ryhmäkuntoutusta. Kuntouttavaa työotetta pyritään toteuttamaan kaikissa palveluissa. Kuljetuspalveluja on kokeiluna järjestetty monipalveluliikenteenä vuodesta 2000 alkaen. Ikääntyneiden akuuttisairaanhoito toteutetaan omassa sairaalassa aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Yksityiset hoivapalvelut ovat tulleet täydentämään julkisten palvelujen riittämättömyyttä. Kunnassa toimii kahden palvelutalon lisäksi kuusi yksityistä hoitokotia. Turvallisuuteen ja jatkuvuuteen on pyritty mm. kehittämällä kotihoidon tiimityötä ja omahoitajamallia päiväsairaanhoidossa ja vanhainkodilla. 2 Toimintaympäristö 2.1 Ikääntyneiden määrä ja suhteellinen osuus väestöstä Väestöennuste1998; laskelma 1 Tilastokeskus Ikär. v v v v yhteensä lisäys Yli 75v-os.% koko väestöstä Koko väestö 5.5 % 6.3 % 6.9 % 7.4 % 8.5 % 11.3 % 13.4 %

5 Väestöennusteen perusteella palveluhaasteet kasvavat voimakkaasti lähivuosikymmeninä. 65 vuotta täyttäneiden määrä yli kaksinkertaistuu vuodesta 2000 vuoteen 2030 mennessä, erityisesti palveluja runsaasti tarvitsevien yli 74 -vuotiaiden ikäryhmän osuus kasvusta on huomattava. Valtakunnallisesti vertailtuna Laukaa on ikärakenteeltaan tasapainoinen. 2.2 Asuminen Ikääntyneistä vajaa puolet asuu Laukaan keskustassa, vajaa kolmannes Lievestuoreella ja osa muissa taajamissa vuotiaista lähes joka viides ja yli 74-vuotiaista joka kolmas asuu maaseutukylissä. Iäkkäimpien palvelut on vietävä maaseutukyliin tai vanhusten on muutettava taajamaan palveluiden äärelle. Molemmat vaihtoehdot on huomioitava suunnittelussa. Yksinasuminen ja puutteellinen asunto ennustavat palvelujen tarvetta. Puolet yli 75- vuotiaista laukaalaisista asui yksin vuonna Vuoden 1999 selvityksen mukaan yli 74 -vuotiaiden omassa kodissaan asuvien mielestä asunnoista 23% tarvitsi peruskorjausta tai muutostöitä. Mahdolliseen muuttoon kodista lähemmäs palveluja suhtautui myönteisesti 27%, vaikka suurin osa viihtyikin kyläyhteisössään hyvin ja luotti yhteisön ja omaisten auttamishaluun. Mitä etäämpänä palveluista ikääntyneet asuivat, sitä useimmin auttajina olivat omaiset - jopa 90%:lla mm. Vehniällä ja Hoholla. Vuonna 1999 haastatelluista 72 henkilöä asui hissittömässä kerrostalossa. Kahdessa vuokratalossa hissi on rakennettu remontin yhteydessä. Asunnon hissittömyyden vuoksi palvelujen piiriin joutuminen ei ole tarkoituksenmukaista. Ikääntyneet jakautuivat seuraavasti kunnan alueella, tiedot väki 2000 tilastosta: Ikäryhmät v 75v- Henkilömäärät ikäryhmittäin yhteensä joista kirkonkylän keskustan alueella asuu Lievestuoreella Vihtavuoressa Leppävedellä Muualla maaseutukylissä Yli 74-vuotiaiden asumis- tai hoitopaikka v.2000 ja valtakunnalliset tavoitteet v toteutunut Tavoite Kotona tavallisessa 771 / 83.6% 953 / 90% 1046 / 90% 1311 / 90% 2061 / 90% asunnossa Palveluasunnossa 84 / 9.1% 52 / 5% 58 / 5% 73 / 5% 115 / 5% Laitoksissa 73 / 7.9% 74 / 7% 81 / 7% 101 / 7% 160 / 7% Vaihtoehto: jos 5% laitoksissa 46 / 5% 53 / 5% 58 / 5% 73 / 5% 114 / 5% Valtakunnallinen suositus on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 90% asuu kotonaan, 3-5% asuu palvelutaloissa ja 5-7% ovat pysyvästi laitoksissa. Laukaassa ikääntyneiden palveluasuminen on yleisempää kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin, samoin laitoshoidossa ikääntyneitä on yli suositusrajan.

6 Korjausneuvojan tehtävänä kunnassa on kartoittaa asuntojen korjaustarpeet tarkemmin ja neuvoa eri rahoitusvaihtoehtoja. Samoin asukkaan, omaisten ja kotihoidon ammattilaisten kanssa arvioidaan kotona selviytymistä korjauksen jälkeen. Arvion mukaan (rakennusmestari Tapio Kainu) vuonna 2000 oli Laukaassa noin 30 toteutettua korjausrakennuskohdetta. Valtion myöntämää avustusmäärärahaa oli käytettävissä riittävästi ja osa jäi käyttämättäkin, koska omavastuuosuus, 40-70% kokonaiskustannuksista on useimmille vanhuksille liian suuri. Käytäntö, että avustusosuus maksetaan kokonaisuudessaan vasta työn valmistumisen jälkeen, vähentää tämän avustuksen käyttöä. Veteraaneille ja heidän leskilleen korjausrakentamisen valtion avustusosuus on suurempi, ja korjaustyöt toteutuvat kattavammin. Kunnan asuntotoimi osallistuu myös veteraanien asuntojen korjauksiin noin markan määrärahalla vuosittain.. Veteraaneilla on Keski-Suomen alueella oma korjausneuvoja, joka hoitaa kokonaisvaltaisesti korjaussuunnittelun, anomukset ja remontointityöt. Varsinainen korjausneuvojan toimi on kunnassa lopetettu lamavuosina, ja sitä työtä tehdään nyt muun toiminnan ohella On tarkoituksenmukaista tehdä korjausrakentamisen suunnitelma asunto-, sosiaalija terveystoimen yhteistyönä. Vanhusten asuntojen korjausrahoituksen lähteitä on selvitettävä. Todennäköisesti tulevaisuudessa iäkkäät ihmiset asuvat useammin hyväkuntoisissa omistusasunnoissa ja haluavat selvitä omassa kodissaan rajoituksista huolimatta. Laukaassa toimii tällä hetkellä kuusi yksityistä vanhusten hoitoon suuntautunutta palvelu- tai hoitokotia. Paikkoja niissä on yhteensä 76. Sijoituspäätöksiä ostopalveluna on tehty vuoden 2000 aikana yhteensä 61. Toukokuussa v yli 74-vuotiaita oli sijoitettuna 33, joista Sarahovissa ja Männikössä 28. Määrärahoja näihin ostopalveluihin on varattu 4,5 miljoonaa vuonna 2001 ja muilta yksityisiltä hoitokodeilta ostettaviin palveluihin 1,7 miljoonaa. Lisämäärärahaa näihin palveluihin on saatu vielä mk vuodelle Vanhusten ja vammaisten asuintalo Ketorinne 12 on erityisesti remontoitu sopivaksi henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut. Asukkaat sinne valitaan SAS-ryhmän suosituksesta. Se on 12 asunnon yksikkö, jossa on myös yhteistiloja ja johon asukkaat saavat myös kotihoitopalveluja tarpeen mukaan. Laukaan Asumispalvelusäätiö Säätiöllä on palvelutalo Sarahovi jossa on palveluasuntoja on 54, niistä yhdeksän on omistusasuntoja. Sarahovista on mahdollisuus ostaa ateriapalveluita sekä kotihoidon palveluita. Neljän asukkaan / huoneen ryhmäkoti on osoittautunut käytännössä hyväksi ratkaisuksi. Säätiöllä on lisäksi 95 vuokra-asuntoa neljässä eri kohteessa kirkonkylässä. Vuokratalot 1. ja 2. on remontoitu aikana ajanmukaisiksi. Asumispalvelusäätiö on aloittanut RAY:n rahoituksen avulla yöhoitoprojektin v RAY:n rahoitusta on mahdollisuus saada vain vuoden 2002 loppuun. Yöhoidon tarve on kasvanut lähtötilanteesta moninkertaiseksi. Yöhoitopalveluja voidaan tällä hetkellä järjestää vain kirkonkylän taajaman alueella. Vuonna 2000 yöhoitokäyntejä oli kaikkiaan , asiakkaita oli 64. Suurin osa yöhoidosta annetaan palvelutalon ja lähialueen vuokratalojen asukkaille. Yöhoito on osa kotisairaanhoitoa ja on ratkaistava, ostetaanko palvelut edelleen vai tuotetaanko ne itse. Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistys ry Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistyksen palvelutalo Männikössä on palveluasuntoja ja asukkaita yhteensä 28, joista lyhytaikaispaikkoja yksi, muita vuokra-asuntoja on lisäksi 55. 6

7 7 Palvelukeskuksessa toimii Lievestuoreen alueen turvapuhelinkeskus. Kotihoidon palveluja tuotetaan palvelukeskuksen omaan tarpeeseen. Tarvittaessa voidaan remontoida vuokratalo 3:n asunnot esim. ryhmäasunnoiksi vaikkapa mielenterveysasiakkaille. 2.3 Toimintakyky Vuoden 1999 selvityksessä mukaan voitiin todeta hoidonporrastuksen toimineen hyvin. Tuolloin kaikista yli 74-vuotiaista oli 10 % eli 79 henkilöä huonokuntoisia (toimintakykyä mittaavan Barthel- indeksin mukaan) ja huonokuntoisista laitoshoidossa oli 68 %, mikä on 9 % koko ikäryhmästä. Palvelu- ja hoitokodeissa oli näistä huonokuntoisista 22 % ja omassa kodissaan heitä asui 10 % (8 henkilöä). Hyväkuntoisten ryhmään kyseisestä ikäryhmästä kuului 84 % henkilöä ja heistä kodeissaan asui 96%. Vuonna 2001 alussa toisella toimintakykymittarilla, RAVA - mittarilla arvioituna hoidossa / palvelujen piirissä olevat asiakkaat näyttivät olevan enimmäkseen toimintakykyään vastaavissa ja hoidontarpeenmukaisissa hoitopaikoissa. Palvelutalojen asiakkaat olivat huonokuntoisempia kuin edellisenä vuonna tehdyssä arvioinnissa, keski-ikä oli noussut ja hoidontarve lisääntynyt. Myös yksityisissä hoito- ja palvelukodeissa arvioitiin hoidettavan hyvin huonokuntoisia asukkaita. Kuuselan vanhainkodissa ja Männikön palvelutalossa osa on dementiaa sairastavia ja muistihäiriöisiä asukkaita. Tämänkaltainen toimintakyvyn alenema / hoidontarve ei tule esiin tällä mittarilla arvioituna, mutta se vaikuttaa kyllä paljon toiminnan sisältöön ja palvelutarpeeseen. Terveyskeskussairaalan hoidonporrastus on myös suhteellisen hyvin toteutunut, kun otetaan huomioon pitkäaikaispotilaiden ohella hoidettujen akuutti-, kuntoutus-, ja leikkauspotilaiden osuus. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ei laitoskuntoutus aina ole vaikuttavaa ikääntyneen toimintakyvyn kannalta. Tosin kuntoutusjaksot toimivat usein myös hoitajan lomajaksoina. Kotipalvelun, koti- ja päiväsairaanhoidon asiakkaista oli ¾ säännöllisen kotihoidon piirissä, siis säännöllisesti apua tarvitsevia. Jos asiakkaat, jotka haluavat olla kodeissaan, päätetään hoitaa sinne, kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon tarvitaan lisää koulutettua henkilökuntaa. Ilta- yö- ja viikonloppuhoidon tarve on usein sama kuin päivisinkin ja henkilökuntaa on jatkossa riitettävä ainakin kaksivuorotyöhön, mahdollisesti kolmivuorotyöhönkin riippuen valittavasta yöhoidon ratkaisusta. Tutkimusten mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia on yleensä: vuotiaiden ikäryhmässä 4 % vuotiaiden ikäryhmässä 11% 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä 30 % Em. arvion mukaan dementiaa sairastavien ennuste olisi suhteessa ikääntyneiden määrään Laukaassa vuoteen 2030 ikäryhmittäin seuraavanlainen: Ikä % v 4% 1317 / / / / / v 11% 708 / / / / / v- 30% 214 / / / / / 135 yhteensä 2239 / / / / / 429

8 Mikäli dementiaan sairastuminen toteutuu tulevaisuudessa edellä arvioidussa määrin, eritasoisia hoitopaikkoja ja palvelumuotoja tulisi lisätä kaksinkertaiseksi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. On kuitenkin vaikea arvioida, missä määrin ja minkälaisilla menetelmillä sairautta ja sen etenemistä tulevaisuudessa pystytään ehkäisemään ja hoitamaan. 2.4 Tulotaso Koko Laukaan väkiluvusta on noin 22% (3572 henkilöä) eläkkeensaajia (Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain 1998; julkaisu Eläketurvakeskus ja Kela). Heistä oli 65 vuotta täyttäneitä vuonna 1998 oli 61% ( 2167 henkilöä). Leskeneläkettä sai 589 yli 65-vuotiasta henkilöä. Keskimääräinen kokonaiseläke oli vuonna mk/kk. Omaa eläkettä saavien joukossa oli alle 2000 mk/kk saavia 80 henkilöä, mk saavia 467 ja mk 869 henkilöä. Siis (1416) 40 % kaikista eläkkeensaajista sai alle 4000mk /kk ja 15 % sai alle 3000 mk/kk, alimpien tuloryhmien tarkemmasta ikäjakaumasta ei ole tietoa käytettävissä. Vain kansaneläkettä saavien (448 henkilöä) keskimääräinen. eläke oli 3235mk/kk. Työeläkettä saavien keskimääräinen eläke oli tuolloin 5162mk /kk. Kun otetaan huomioon eläketason kehitys, osalla ikääntyneistä tulotaso on sellainen, ettei yksityisiin palveluihin ole mahdollisuutta. Asumistuki, hoitotuet, maksukatto ym. kompensoivat elinkustannuksia alimmissa tuloryhmissä. Silti osa ei voi käyttää yksityisiä palveluja. 3 Nykytila 3.1 Palvelujen käyttö ja kohdentuminen 65- ja 75 -vuotiaiden osuus palvelujen kokonaiskäytöstä v v v- Kotipalvelukäynnit 18% 70% Kotisairaanhoitokäynnit 40% 36% Päiväsairaalan hoitopäivät 93% 65v- Muut tukipalvelut 84% 65v- Lääkärin vastaanottokäynnit 9.7% 9% Erikoissairaanhoito avohoitokäynnit 12.8% 8 % Erikoissairaanhoito sairaalan hoitop. 12.5% 10.8% Terveyskeskussairaala 14% 72% 8 Kotipalvelun asiakkaan palvelutarve saattaa olla 5-6 käyntiä / vrk, tai käyntiin käytetty aika olla huomattavan suuri. Avunsaajien määrä ei kerro suoraan henkilöstön tarvetta. Kotiapua annetaan yli 74-vuotiaiden talouksiin yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotiaiden talouksiin. Alla olevat vertailuluvut koskevat kaikki vuoden 2000 toteutunutta toimintaa: Kotisairaanhoidon kaikista käynneistä 71% kohdentui säännöllisen kotisairaanhoidon piirissä oleville, asiakasmäärä on (194 asiakasta) lähes 9% yli 65vuotiaiden ikäryhmästä. Muita tukipalveluja saaneista oli 84% yli 65-vuotiaita (asiakkaita 249). Päiväsairaanhoidon hoitopäivistä toteutui 93% ( 145 asiakasta) yli 65-vuotiaille.

9 Vanhusten palveluasumisen piirissä oli yli 75- vuotiaista 9.7% (90 asiakasta). Vanhainkotipaikkojen käyttö oli sekä koko maan, että Keski-Suomen keskiarvoa vähäisempää, vanhainkodissa oli 1.5 % koko 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmästä. 3.2 Kustannusvertailua palvelujen tuottamisessa Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia asukasta kohden (v. 1999) verrattaessa voidaan todeta Laukaan hoitaneen palvelut edullisesti; 9100mk/asukas/vuosi, kun Keski-Suomen kunnissa keskiarvo oli mk ja valtakunnallinen ka. oli mk / asukas (Kuntaliitto/ Sotevertti 1999). Vanhainkodin hoitopäivän hinta vuonna 2000, 442 mk oli maan ja lähikuntien keskiarvoa alempi. Sairaalan hoitopäivän hinta, 621 mk oli lähikuntien keskiarvoa alhaisempi, erikoissairaanhoidon menot olivat maan keskiarvoa alhaisemmat. Päiväsairaanhoidon hoitopäivän hinta oli 317mk, mihin sisältyy myös lääkärikäynnin osuus. Vertailutietoa ei ole käytettävissä., kuten palveluasumisenkaan kustannusvertailua, johtuen epäyhtenäisistä hinnoittelujärjestelmistä 3.3 Käytettävissä olevat resurssit Kotihoitoa tukevat palvelut Kotipalvelu Henkilöstö: 3 kotipalvelunohjaajaa 36 kodinhoitajaa ( joista kolme lähihoitajaa) 1 kotiavustaja 1 kanslisti. Kodinhoitajista 30 työskentelee ikäihmisten, eri-ikäisten psykiatristen ja vammaisten hoidossa. Toimintamuodot: Asiakkaiden kotona tapahtuvat perushoitotehtävät. Tukipalveluilla täydennetään asiakkaille suunniteltuja hoito- ja palvelusuunnitelman perustarpeita. Tehtävät kotona muotoutuvat asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa ja perustuvat yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perus- ja kodinhoitotehtävät, asiointi, ohjaus, neuvonta sekä henkinen tuki. Kotipalvelut kohdistuvat entistä enemmän ikäihmisille, joilla on tarvetta myös ympärivuorokautiseen hoitoon. Palveluasumiseen liittyvä päätöksenteko on siirretty vuoden 2001 alusta kotipalvelun ohjaajille. Palveluasumista on Sarahovissa, Männikön palvelukeskuksessa sekä yksityisissä palvelukodeissa. Sijoitustyöryhmä (SAS) tekee asiakasvalinnat palveluasumiseen. Toimintakapasiteetti: Vuonna 2000 yli 65-vuotiaita säännöllisen hoidon piirissä olevia asiakkaita oli 76 % toiminnasta eli 252 asiakasta. Asiakaskäyntien määrä oli noin 8200 käyntiä kuukaudessa. Käyntien määrä on kasvanut samalla, kun asiakkaiden määrä on vähentynyt, mikä kertoo asiakkaiden toimintakyvyn alenemisesta ja hoidon tarpeen lisääntymisestä. Kotikäynnin keskimääräinen kesto oli noin 37 minuuttia, hinta n.93 mk. Palvelurakenteen muutokset ovat siirtäneet kotipalveluhenkilöstön työnkuvaa yhä enemmän perushoidon ja sairaanhoidon suuntaan. Avohoitoon kohdistuneet vaatimukset ovat lisääntyneet. Ilta- ja viikonloppupalvelujen tarve ylittää jo nyt voimavarat. Henkilöstön ikääntyminen ja uupuminen lisää poissaoloja. Kotisairaanhoidon henkilökunnan vähäisyys tuntuu myös kotipalvelutyössä. Sovitut yhteiset ohjaavat kriteerit siitä, milloin 9

10 10 asiakas on hoidettavissa kotiavun turvin puuttuvat ja se vaikeuttaa kotihoidon ratkaisuja. Päiväsairaanhoidon palvelut ovat tukena kotihoidolle. Tukipalvelut: Henkilöstö: Tukipalvelupäätökset tekee kotipalvelun ohjaaja. Tukipalvelut on tarkoitettu täydentämään asiakkaalle suunniteltuja palvelukokonaisuuksia sekä turvaamaan kotona selviytyminen. Toimintamuodot: Tukipalvelut ovat ateria- ja turvapuhelinpalvelu. Toimintakapasiteetti: Tukipalveluja sai v asiakasta, yli 65-vuotiaita heistä oli 186 eli 85 % kaikista tukipalvelua saaneista. Palvelut on pystytty järjestämään kaikille tarvitsijoille, turvapalveluissa odotusaika vaihtelee. Kustannus; 787mk / asukas / vuosi on koko maan keskiarvoa suurempi. Tukipalveluna järjestettiin v 2000; ateriapalvelu; 66 asiakasta, turvapalvelu; 79 asiakasta. Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja määrä on kunnan määrättävissä. Henkilöstö: Kotipalveluohjaajat tekevät omaishoidontukipäätökset. Toimintamuodot: Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkioista ja /tai hoitoa ja huolenpitoa tukevista palveluista, jotka määritellään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Asiakkaan kotona arvioidaan tilanne kokonaisuutena. Tarpeen mukaan suunnitellaan kotipalvelua, lyhytaikaispaikkoja sekä päiväsairaanhoito- ja päiväkeskuskäyntejä tukemaan omaishoitajaa tehtävässään. Ammatillista ja henkistä omaishoidon tukea antaa kotipalvelu, kotisairaanhoito, päiväsairaala ja vanhainkodin henkilökunta kaikissa kontakteissa tarpeen mukaan. Vanhainkodissa kokoontuu lisäksi omaishoitajien keskustelupiiri. Toimintakapasiteetti: Omaishoidon tukea sai ikääntyneistä v henkilöä, rahana 43 hoidettavaa, palveluna 11 hoidettavaa ja näitä molempia kahdeksan hoidettavaa asiakasta. Rahana maksetun tuen määrä oli mk / asiakas vuodessa, kaikissa kunnissa tuki oli keskimäärin mk (Tilastokeskus, Kuntien talous- ja toimintatilasto 1999). Palveluina annetun omaishoidon tuen rahallinen arvo oli mk/ asiakas. Määrärahat eivät riitä vastaamaan kysyntään. Kotisairaanhoito Henkilöstö; 2 ½ sairaanhoitajaa,1 ½ perushoitajaa. Toimintamuodot: Kotisairaanhoitopalvelut ovat sairaanhoitotoimenpiteitä, voinnin ja lääkityksen seurantaa, hoidon ohjausta, selviämisen ja toimintakyvyn arviointia. Kotipalvelun tiimityössä sairaanhoidon asiantuntijana toimitaan tarvittaessa. Yhteydenpitoa eri toimijoiden välillä sekä omaisten tukemista. Toimintakapasiteetti: Säännöllisen kotisairaanhoidon piirissä vuonna 2000 oli yli 65vuotiaita asiakkaita oli 220 ja käyntejä tehtiin yhteensä Kotisairaanhoidon käyntien lukumäärä oli 18.6 käyntiä/ asiakas. Säännöllisen kotisairaanhoidon käyntejä oli 4092 ( joista oli lääkärin tekemiä 58 käyntiä) vuonna Säännöllisen toiminnan osuus oli 62.1 % koko toiminnasta, hieman vähemmän kuin keskiarvo muualla Keski-Suomessa (64.4) ja koko maassa (63.5). Ostopalveluna järjestetyt yöhoitopalvelut toimivat vain kirkonkylän keskustan alueella ja pääosin palvelutalossa ja lähialueen vanhusten vuokrataloissa. Kotikäyntejä yöpartio teki v yhteensä 14559, asiakkaita oli 64 henkilöä. Päiväsairaanhoito Henkilöstö: Päiväsairaanhoidossa työskentelee 1 terveydenhoitaja, 2 sairaanhoitajaa,

11 1 perushoitaja, 1 kodinhoitaja ja työllistämistuella laitosapulainen. Lääkärinä toimii geriatriaan erikoistunut väestövastuulääkäri. Toimintamuodot: Päiväsairaalassa asiakas saa lääkärin, sairaanhoitajan fysioterapeutin palveluja, tutkimuksia ja hoitoa. Lisäksi pesu-, ateria- ja virkistyspalvelut. Päiväsairaanhoito tukee osaltaan kotipalvelun tiimityötä yhdessä kotisairaanhoidon kanssa. Sosiaalinen ja henkinen virkistystoiminta on tärkeä osa päiväsairaanhoidon toimintaa. Fysioterapeutti käy päivittäin pitämässä ryhmäkuntoutusta. Toimintakapasiteetti: Hoitopäiviä toteutui vuonna 2000 yht. 5046, asiakkaita oli 129, hoitopäiviä kertyi yhteensä 39 / asiakas. 77 % asiakkaista oli 75 vuotta täyttäneitä. Neljäsosa hoitopäivistä sisälsi lääkärikäynnin. Päiväsairaanhoidon kustannukset olivat 381 mk hoitopäivää kohden vuonna Palveluja ei riitä kaikille tarvitsijoille, vaan asiakkaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä ja/tai tehdään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vastaanottotoiminta Henkilöstö: 8,25 väestövastuulääkäriä 1 osastonhoitaja 5 ½ sairaanhoitajaa 8 perushoitajaa/terveyskeskusavustajaa 4 Laitosapulaista Toimintamuodot: Omalääkärin vastaanotto ja ensiapu, erityistoimenpiteet ja tutkimukset (leikkaus- ja tähystystoimintaa, rasituskokeita). Vastaanottopalveluja on hajautettu keskustaajaman lisäksi Lievestuoreelle. Sairaanhoitajan / terveydenhoitajan vastaanotto toimii arkipäivisin ilman ajanvarausta kirkonkylässä, Lievestuoreella ja kahdessa väestövastuuneuvolassa. Toimintakapasiteetti: Lääkärin vastaanotolle pääsy on helpottunut väestövastuun myötä. Nyt on mahdollisuus päästä sekä päivystysasioissa että vähemmän kiireellisissä asioissa omalle lääkärille päiväaikaan. Jonoa on ajoittain vain erikoistutkimuksiin. Sairaanhoitajan / terveydenhoitajan vastaanotto; arkisin kolme tuntia päivittäin ei ole riittävä, kysyntää on enemmän. Työntekijäresursseja lainataan avoterveydenhuollosta.. Kuntoutuspalvelut Henkilöstö: 4 fysioterapeuttia, joista yksi työskentelee työterveyshuollossa. 1 kuntohoitaja ½ apuvälinehuoltaja Toimintamuodot: avokuntoutus, laitoskuntoutus, apuvälinepalvelu, kuntoneuvola, päiväsairaanhoidon ryhmätoiminta. Toimintakapasiteetti: Avokuntoutusta ja ryhmätoimintaa on riittämättömästi, jotta ennalta ehkäisevään työhön päästäisiin. Yksilökuntoutusta tarvittaisiin enemmän myös päiväsairaalassa. Vanhainkodissa ei ole lainkaan fysioterapeuttien järjestämää kuntoutusta. Akuuttiin tarpeeseen pystytään vastaamaan. Yksi fysioterapeuteista vastaa apuvälineistä ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Päiväkeskustoiminta Lievestuoreella Palvelukeskus Männikön tiloissa vuokralaisena toimii päiväkeskus Koivikko, josta ateria-, hygienia- ja virkistyspalveluja saavat niin lähistön vuokratalojen asukkaat kuin muuallakin asuvat. Henkilökuntaa on 1 kodinhoitaja ja ½ sairaanhoitajan ja ½ perushoitajan työpanos, lisäksi työllistämisvaroin palkattu yksi kylvettäjä. Päiväkeskuspalvelujen tarve on kasvanut viime aikoina, asiakkaita voidaan hoitaa henkilöä päivässä. Kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. 11

12 12 Järjestöjen ja yhteisöjen tekemä vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön tavoitteena on mm. ikääntyneiden aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden ylläpito, henkinen hyvinvointi ja osallistuminen erilaisten järjestöjen toimintaan. Järjestöillä on myös edunvalvontatehtäviä. Järjestöissä ja vapaaehtoistyössä ikäihmiset myös huolehtivat omasta ja toistensa hyvinvoinnista ja samalla myös uusien ikääntyvien toimintamahdollisuuksista. Ikääntynyt väestö ei ole vain palvelujen käyttäjäryhmä yhteiskunnalle, vaan myös merkittävä voimavara, mikä on syytä huomioida koko palveluverkossa. Laukaassa toimii noin kymmenen erilaista ikäihmisten järjestöä. Seurakunta järjestää erilaista ryhmätoimintaa; mm. keskustelupiiri, sururyhmä, näkö- ja kuulovammaisten ryhmä, elämänkatsomuksellinen opintoryhmä, ystäväpalvelua, syntymäpäivämuistamisia ja muuta virkistystoimintaa. Omaishoitajille on kokoontumisiltoja ja kesäleirejä. Perinteinen diakonin vastaanotto on päivittäistä, lähes kokonaan vanhuksille suunnattua toimintaa Laitoshoito Vanhainkotihoito Henkilöstö: Yhteensä 20; johtaja, osastonhoitaja, 13 perushoitajaa, 5 laitosapulaista Toimintamuodot: Perinteinen vanhainkotiasuminen, dementiahoito, lyhytaikaishoito ja kriisipaikoilla hoito. Toimintakapasiteetti: Vanhainkotipaikkoja on kunnassa yhteensä 37, joista ns. kuntoutuspaikkoina on 22 ja 15 -paikkainen dementiayksikkö. Lyhytaikaishoitopaikkoina dementiapaikoista kolme ja kuntoutuspaikoista 4-6 tilanteen mukaan. Hoitopäiviä oli vuonna 2000 yhteensä 13396, joista 15% oli lyhytaikaiskäytössä. Vanhainkodin hoitopäiväkustannus: bruttokäyttökustannukset on v hoitopäivää kohden 442mk, mikä on alle maan (486mk), ja Keski-Suomen (488mk) keskiarvon. Nettokustannus hoitopäivää kohden oli 331 mk. Vanhainkotihoitopäiviä /1000 asukasta /vuosi: 777 hoitopäivää, mikä on alin lähikuntiin verrattuna (esim. Keuruu 2036 hp). Kunnassa oli pitkäaikaishoitopaikkoja yhteensä 87 hoitopaikkaa / 75 vuotta täyttäneitä 995 henkilöä vuonna 2000 ( vanhainkoti 37, sairaala 50). Vanhainkotihoidon pitkäaikaispäätöksestä esityksen tekee SAS-työryhmä ja päättää vanhainkodin johtaja. Jonoa vanhainkotiin on ja päätökset tehdään tarpeenmukaisessa järjestyksessä. Terveyskeskussairaala Henkilöstö: Hoitohenkilöstöä on yhteensä 56; 3 osastonhoitajaa,12 sairaanhoitajaa,23 perushoitajaa, 17 laitosapulaista ja 1 terveyskeskusavustaja. Lisäksi sairaalassa toimii yksi kuntohoitaja ja fysioterapeutti osan työajastaan. Sairaalan lääkärinä toimii yksi väestövastuulääkäreistä. Toimintamuodot: Pitkäaikais- ja lyhytaikaishoito ja kuntoutustoiminta. Toimintakapasiteetti: Sairaansijoja yhteensä 80. Keskimääräinen käyttöaste vuonna 2000 oli 96 %. Toteutuneita hoitopäiviä oli , keskimääräinen hoitoaika oli 16.8 pv / potilas. Pitkäaikaispotilaiden hoitoon oli käytetty 68 % kaikista hoitopäivistä, lyhytaikaisten potilaiden (akuuttihoito-, kuntoutus-, leikkaus-, tähystyspotilaiden) osuus kaikista sairaalan hoitopäivistä oli 32 %. Ajoittain hoidetaan potilaita ylipaikoilla, mutta se on väliaikaista. Sairaalan hoitopäiväkustannus oli v.2000 oli 622 mk/vrk Hoitopäiviä / henkilöstö; 501 hoitopäivää / hoitaja (28309/56.5).

13 13 Sairaalapaikkojen käyttö suhteessa väestöön ikäryhmittäin v 2000 ikä väestö Hoitopv./ikäryhmä Hoitopäiviä/asukas sairaansijoja käytössä 65-74v , v v yhteensä ss Ikääntyneiden, yli 65-vuotiaiden käyttöosuus oli 85 % kaikista toteutuneista hoitopäivistä (yht.28309), näistä yli puolet oli 85-vuotiaiden hoitopäiviä, joista pitkäaikaishoitopäätöksellä oli 81 %. Joka kuudes 85 vuotta täyttänyt on pysyvässä hoidossa terveyskeskuksessa. Vuoden 2000 käyttöön perustuen hoitopäivien ennuste vuodelle 2005 olisi ikä väestö hoitopäivät Hoitop./asukas Sairaansijojen tarve 65-74v v v yhteensä Vuonna 2005 tarvittaisiin siis 1431 tuotettua hoitopäivää lisää yli 65-vuotiaiden käyttöön, jos sairaalapaikkojen käyttö jatkuu samoin perustein kuin tähän asti, ja henkilöstön lisäys näillä perusteilla olisi 3 hoitajaa. On selvää, että hoidon tarpeen arvioinnissa ei voi käyttää tällaista mallia, silti tarvitsemme lisää sekä hoitopaikkoja että henkilökuntaa. Vaihtoehtoisia palvelumuotoja on harkittava, väestön terveydentila muuttuu ja hoitokäytännöt ja palvelumuodot kehittyvät. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat vuonna mk /asukas, mikä on toiseksi alhaisin Keski-Suomen kunnista. Erikoissairaanhoidon hoitopaikkoja käyttäneiden osuus oli kaikista 75 v. täyttäneistä huomattavasti alhaisempaa Laukaassa (16.7%) kuin muissa Keski-Suomen kunnissa (25.6%) ja koko maassa (28.4%), ( Vuosi 1999, Kuntaliitto). Tämä osoittaa sen, että erikoissairaanhoitoon ei lähetetä ikääntyneitä terveyskeskussairaansijojen puutteen vuoksi, eikä siellä jonoteta paikkaa omaan sairaalaan. Hoidonporrastus toteutuu hyvin sairaalahoidon osalta Hoidon laatu ja henkilöstön määrä Tehtyjen asiakaskyselyjen ja selvitysten perusteella laitoshoidon laatuun yleensä ottaen ollaan tyytyväisiä, mutta perushoidon, yksilöllisyyden ja henkilöstön ajankäytön suhteen ilmeni selviä odotuksia v tehdyssä laatuselvityksessä (Laukaan kunnan ikääntyneiden ihmisten laitoshoidon laatu 2001). Em. selvityksessä tulivat esiin yhteisen laatupolitiikan määrittelyn ja tavoitteiden asettamisen tarve, henkilöstön koulutus ja aktivointi laatu- ja kehittämistyöhön, hoidonporrastuksen, henkilöstön yhteistyön kehittäminen ja avohoitopalvelujen ja resurssien lisääminen. Työyhteisöjen systemaattista ilmapiirin kartoitusta, esimiehen ja henkilöstön kehityskeskusteluja ja työyhteisöjen itsearviointia koskevat puutteet tulivat myös esille. Henkilöstön työuupumusta on havaittavissa ajoittain useissa yksiköissä.

14 14 Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuosituksen ( Sosiaali- ja terveysministeriö 2001:4) mukaan tarkasteltuna näyttää henkilöstön määrät suhteessa asiakasmääriin seuraavalta: Terveyskeskussairaala Vanhainkoti Kuusela Potilaspaikkoja Hoitoon osallistuva henkilökunta Hoitohenkilökunta /asiakas Valtakunnallinen keskiarvo; hoitohenkilöitä / asiakas Välttävä taso 0.42 * 0.37* Keskivertotaso * * Hyvä mitoitus vk. 0.90* 0.85* (* korotettu akuuttihoitoperusteella 0.10 terveyskeskussairaalassa ja 0.05 dementiahoitoperusteella vanhainkodissa) Hoitohenkilöstön määrä Laukaan kunnan laitoshoidossa edellyttää mitoitusesimerkkien mukaan tarkistamista jo tällä hetkellä, jos pyritään suositellun keskivertomitoituksen tasolle. Sairaalan hoitoon osallistuvan henkilöstön miehitys ei aivan yllä tällä hetkellä keskivertomiehityksen tasolle. Jos tavoitteeksi asetettaisiin esim. keskivertotaso; (0.61.) tulisi sairaalan henkilöstöä lisätä kolmella hoitajalla. Vanhainkodilla henkilökuntamäärä on kaikkiaan 20 vakituista henkilöä, joista hoitoon osallistuvia henkilöitä on Ollaan välttävän mitoituksen yläpuolella mutta kolme henkilöä on lisäksi työllistämistuella palkattuna lähinnä muissa kuin hoitotehtävissä. Jos tavoitteeksi asetetaan keskivertomitoitus (0.55), tulisi hoitoon osallistuvia henkilöitä lisätä viidellä henkilöllä, kun huomioidaan että asukkaat ovat dementoituneita. Henkilöstön määrää ja koulutusrakennetta tulee tarkistaa. Lyhytaikaisten sijaisten ja ammattikoulutusta vailla olevien osuutta vähentää. Hoidon laadun perusedellytys on riittävä henkilöstö. Nykyisin pystytään toteuttamaan vain perushoidon vaatimat tarpeet ja nekin ajoittain niukasti. Todennäköistä on, että potilaiden ja asukkaiden sosiaalinen, henkinen ja hengellinen tukeminen ja huomiointi, kuntoutus ja oma-aloitteisuuden tukeminen, yhteistyö omaisten ja muiden ammattiryhmien kanssa ja työn sisällön ja laadun kehittäminen kärsivät ainakin ajoittain henkilöstön vähyydestä. Myös työntekijöiden tarpeet kehittyä työssään, pitää ammattitaitoaan ajan tasalla, konsultoida ja saada koulutusta tai työnohjausta jäävät osin toteutumatta. Tästä voi seurata mm. syyllisyyttä, ristiriitoja, turhautumista ja työuupumusta. Käynnissä olevat kehittämishankkeet Toimintakyvyn arviointi ja hoidonporrastuksen kehittäminen RAVA-mittarin avulla: Avo- ja laitoshoidossa otetaan vähitellen jatkuvaan päivittäiseen käyttöön toimintakyvyn arviointi RAVA-indeksillä. Toimintayksiköissä on RAVA-ohjelma ATK:lla ja käyttöön totutellaan. Tarkoitus on, että hoitopaikan vaihtuessa, toimintakyvyn muuttuessa ja hoitoja palvelusopimusta laadittaessa tai tarkistettaessa arvioidaan indeksi uudelleen. Määräajoin esimerkiksi kerran vuodessa tehdään laajempi mittaus kaikista palvelujen piirissä olevista, jotta voidaan arvioida hoidonporrastuksen tarkoituksenmukaisuus ja toteutuminen.

15 SAS-työryhmän toiminnan kehittäminen: SAS (= selvitä, arvioi, sijoita) työryhmä; on säännöllisesti kokoontuva työryhmä jossa on edustajia eri palvelun- ja hoidonportailta. Työryhmän jäsenet tuovat esille vanhusten ja vammaisten asumis- ja hoitopäätöksiä tehtäessä oman tietämyksensä ja osaamisensa. SAS- työryhmän toiminnan kehittämisellä pyritään oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen hoidonporrastukseen. Tänä vuonna on tarkoitus hyväksyä yhteiset periaatteet, nimetä SASyhdyshenkilö, sopia työnjaosta ja tiedottaa muutoksesta. Kts. liite. Kotiuttamisen kehittäminen, jatkoa hoitoyön projektin kehittämistyölle: Potilaan kotiuttamista kehittävä työryhmä aloitti toimintansa keväällä 2001 ja työskentely jatkuu. Ryhmän osallistujat ovat sekä avo- että laitoshoidon henkilöstöä. Tavoitteena on luoda hyvän kotiuttamisen laatukriteerit ja toimintamalli, miten ne voivat toteutua. Tämä edellyttää työn- ja vastuunjaon tarkistamista hoitotyössä sekä pyrkimystä avoimeen ja tiiviiseen yhteydenpitoon. Esimiesvalmennus: Kaksivuotinen koulutus/ valmennus kaikille esimiesasemassa oleville on aloitettu sosiaalija terveystoimessa vuoden 2001 keväällä. Tavoitteena on tunnistaa omat ja henkilöstön resurssit ja osaaminen, löytää kehittämistavoitteet johtamiseen ja keinot esimiehenä jaksamiseen sekä oikeihin asioihin panostamiseen. Kyykkää Aili; kyykkää projekti: Asumispalvelusäätiön ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama iäkkäiden kuntoutusprojekti on käynnistynyt tänä vuonna. Terveys- ja sosiaalitoimen henkilöstö osallistuu projektiin tiedottamalla siitä, ohjaamalla ryhmiin osallistujia, ja osallistumalla projektin koulutuksiin. 4 Tavoitteet 4.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet Elämän normaalisuuden, jatkuvuuden periaate; entistä elämäntyyliä tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Ihmistä kunnioittava vanhustyö; omaehtoisuus, jokainen on täysivaltainen, itsestään ja elämästään päättävä yksilö. Vanhuus ei ole sairaus, vaikka toimintarajoitteita ilmeneekin. Hoito ja palvelusopimus perustuu olemassa oleville voimavaroille, itseselviämisen tukemiselle. Luopumiseen ja rajoituksiin sopeutumista edistetään. Avopalvelut ja kotona asumisen tuki ovat ensisijainen vaihtoehto; kutakin ihmistä tuetaan hänen omassa kodissaan ja elinympäristössään välttäen suuria muutoksia. Palvelujen saatavuus; yhteistoiminnan ja verkostotyön toimivuus, synergiaedut käytetään hyväksi. Palveluista tiedottamista tehostetaan. Palveluja hajautetaan sinne missä käyttäjät ovat. Hoidonporrastus on tarkoituksenmukainen, yksilölliset ja joustavat ratkaisut sallien; laitoshoitoon muuttamisen vaihe siirtyy mahdollisimman myöhäiseksi. 15

16 Laitosmaisen kulttuurin ja toimintatapojen välttäminen mahdollisimman pitkälle, esim. kodeissa, palveluasumisessa, vanhainkodissa ja sairaalassa. Toimintakulttuurin muuttaminen asiakaskeskeiseksi vaatii pitkäjänteistä uusien ajattelu- ja toimintatapojen kehittämistä. Dementiasta ja muistihäiriöistä kärsivien ja masentuneiden vanhusten erityistarpeiden huomioiminen palveluissa. Toiminta rauhoittuu, jos ryhmät ovat pieniä. Omaisten tuki läheisensä hoidossa; vuorohoitojärjestelyt, vapaalomitukset, vertaistuki ja ohjaus; omaishoito on inhimillisesti arvokas ja yhteiskunnalle edullinen ratkaisu. Henkilöstön persoonallista ja yksilöllistä työtapaa arvostetaan, tuetaan ammattitaitoa koulutuksella ja jaksamisesta huolehditaan. Aloitteellisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan sallimalla ennakkoluulottomuutta ja kyseenalaistamista. Henkilöstön määrä ja koulutusrakenne korjataan oikealle tasolle. Henkilöstön säännöllisesti toteutuva työkierto ja joustava yhteiskäyttö mahdollistaa osaltaan työn kehittämisen. Määritellään hallinnollisesti selkeät yhtenäiset toimintakokonaisuudet Palvelurakenteen uudistaminen Tavoitteena on että 90% 75 vuotta täyttäneistä vanhuksista asuu kotonaan ja kotihoitoa tuetaan tarvittaessa avopalveluilla. Tärkeimmät alueet ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja päiväsairaanhoito, päiväkeskustoiminta. Omaishoidontuen saajien määrää ja tuen markkamäärää lisätään niin että kotihoito mahdollistuu. Omaishoitajien jaksamista tuetaan antamalla ammatillista ja henkistä tukea, lomittamalla säännöllisesti vapaapäiviä ja järjestämällä kuntoutus- ja virkistymismahdollisuuksia. Kotona asuvien olosuhteita parannetaan; arvioidaan koti- ja lähiympäristön olosuhteet itsenäisen selviytymisen kannalta. Korjausrakentamisen mahdollisuutta käytetään hyväksi aikaisempaa tehokkaammin. Vanhuksen selviytyminen omin voimin tai vähemmällä palvelulla paranee, turvallisuudentunne lisääntyy ja kotipalveluhenkilöstön työolot kodeissa paranevat. On huolehdittava että apuvälineitä ja teknologiaa hyödynnetään oikein ja yksilöllisesti arvioiden. Toiminnalla pyritään estämään ongelmat ajoissa. Palveluja viedään lähemmäksi asiakkaita, esim. kokeilemalla yhteistä kyläpalvelupistettä, jossa saman katon alla olisi esimerkiksi ryhmäpäiväkoti, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon taukotila ja mahdollisesti neuvolan ja kotisairaanhoidon vastaanotto tiettyinä viikonpäivinä. Laitospaikkojen määrää ei kunnassa tarvitse oleellisesti kasvattaa, niiden käytön uudelleen suuntaaminen tehostaa toimintaa ja antaa mahdollisuuden hoidonlaadun kehittämiseen. 16

17 Palveluasumista järjestetään lisää vain valikoiduille ryhmille (esim. kehitysvammaiset, mielenterveysongelmaiset ja päihteiden käytön vuoksi syrjäytyneet). Palveluasumisen sosiaalista, henkistä ja toiminnallista sisältöä kehitetään. Palveluasumisesta ei pidä muodostua uutta laitoshoitomallia, vaikka tavoitteena onkin hoitaa vanhus kotonaan mahdollisimman pitkään. Palvelurakennetta kehitetään niin, että suhteessa ikääntyneiden määrään henkilökuntarakenne ja määrä kehittyy palvelutarvetta vastaavasti. Toimintoja pyritään näkemään palvelujen tuottamisen suhteen kokonaisuuksina, joissa yhteistyö- ja synergiaedut otetaan huomioon. Vanhusten kierrättämistä eri palveluportailla ehkäistään järjestämällä hoito vanhuksen omassa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää koko vanhustyön näkemistä omana tulosalueenaan, josta vastaa yksi henkilö esim. vanhustyön johtaja, jolla on mahdollisuus johtaa, organisoida ja kehittää vanhuspalveluja kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. Vanhustyön johtajan toimenkuvaan voi sisältyä huolehtiminen organisaation ja henkilöstön joustamisesta ja kehittämisestä ikääntyneiden tarpeista lähtien. Vanhuspalvelujen tuotteistaminen, hoitoketjujen ja hoidonporrastuksen seuranta ovat välineitä hallita toiminnan vaikuttavuutta. Keskeistä on myös yhteydenpito ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. 4.3 Yhteistyön kehittäminen Voimavarojen yhteensovittaminen edellyttää palvelujentuottajien välistä yhteistyötä. Vanhuksen kotona selviytymisen tukeminen on vaikuttavaa ja tehokasta, kun kaikki osapuolet pyrkivät tietoisesti ottamaan huomioon omat ja toisten resurssit, tarpeenmukaisen tiedottamisen ja palveluohjauksen sekä käyttämään hyväksi ja arvostamaan toisten ammattiryhmien osaamista. Toisten vanhustyössä toimivien työn ja palvelujen tuntemisen lisääminen on yksi tavoite, johon voidaan pyrkiä yhteisellä koulutuksella, työkierrolla ja tiedottamisella. Oman organisaation sisällä toteutettava työkierto on hyvä tapa hahmottaa hoitoja palveluketjuja ja kehittyä asiakaskeskeiseen työskentelyyn. Oikean hoidonporrastuksen toteuttamiseksi yhteistyötä kehitetään mm. SAS-työryhmässä. Yhteistyötä edistetään yhteistä koulutusta järjestämällä, luomalla tiedotuskanavat ja muodot tarpeita vastaavaksi muistaen yksityisyyden suoja ja salassapito. Tasa-arvon ja demokratian toteutuminen niin asiakastyössä kuin henkilöstöpolitiikassakin vahvistaa yhteistyömahdollisuuksia. Eri hallintokuntien välillä pyritään lisäämään tietoisuutta vanhusväestön tarpeista ja luomaan yhteisiä hankkeita (esim. asuntojen korjaus). Myös yhteisöjen ja järjestöjen kanssa keskustellaan yhteisestä näkemyksestä, suunnitellaan vanhustyön palveluja ja tavoitteita niin, että vältetään päällekkäistoimintoja ja erityisosaamista hyödynnetään. Käytetään hyväksi kunnassa jo olemassa olevia yhteistyökanavia ja eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntaa tai mahdollisesti perustettavaa vanhusneuvostoa, jonka kanssa työskentelyä tiivistetään. 17

18 4.4 Laadun kehittäminen 18 Tavoitteena on tuottaa laadukkaita, yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia palveluja, joissa lähtökohtana ovat vanhuksen omat voimavarat ja itsemääräämisoikeus (=asiakaskeskeisyys). Pääpaino tulee yhä enenevässä määrin olla ennaltaehkäisevässä, kuntouttavassa ja päivittäistä toimintakykyä säilyttävässä työssä kaikissa palveluissa. Hoitoketjun katkeamattomuus on pystyttävä varmistamaan yhteistyöllä. Kaikilla palvelujen piirissä olevilla on yksilöllisesti ja yhteistyössä laadittu hoitoja palvelusopimus, mikä on perusteena toiminnalle. Hoitotyö pohjautuu uusimpaan ammatilliseen tutkimustietoon, näyttöön perustuvaan osaamiseen. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään monipuolisella koulutuksella. Aloitetaan laadunkehittämistyö valitsemalla organisaatioon sopiva laatujärjestelmä, kouluttamalla henkilöstö ja määrittelemällä vastuu kehittämistyöstä, esim. avo- ja laitospalvelujen laatutyöryhmille. Pohjana käytetään mm. Laukaan kunnan ikääntyneiden ihmisten laitoshoidon laatu 2001 selvitystä. Hoitotyön projektissa 2000 sovitut arvot huomioiden kehitetään vähitellen hyvän hoidon ja palvelun kriteerit ja niiden toteutumista seurataan. Yksiköissä voi olla esim. nimetyt laatuvastaavat tai laatutyöryhmät, jotka osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Koko organisaatiossa kehitetään menetelmiä systemaattisen asiakaspalautteen seurantaan. Esimiesvalmennuksessa saadaan lisävalmiuksia johtamiseen, toiminnan- ja laadunseurantaan, henkilöstön jaksamisen tukemiseen ja ammattitaidon ylläpitoon. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan toimintaa vastaava henkilöstörakenne. Virat ja toimet täytetään kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Henkilöstöpoliittisin toimenpitein pyritään varmistamaan henkilöstön saatavuus. Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä pyritään välttämään varahenkilöstön käyttöönotolla. 4.5 Taloudelliset tavoitteet Tavoitteena on tuottaa oikein kohdennettuja laatupalveluja kohtuulliseen hintaan. Tätä tavoitetta edistää oikea hoidonporrastus, ei tarjota ylihoitoa eikä jätetä ketään heitteille. Nykyisin kustannuksin on mahdotonta lisätä toimintaa määrällisesti tai kehittää sitä laadullisesti. Laatutyö ja kehittäminen tarvitsee koulutettua ammattihenkilökuntaa ja laatujohtamista. Pitkäjänteinen, johdonmukainen suunnittelu tuottaa taloudellisuutta ja vaikuttavuutta toimintaan. Henkilöstön rakennetta ja määrää arvioitaessa on huomioitava myös palvelujen vaikuttavuus väestön toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Voimassaolevat maksut on saatava yhdenmukaisiksi ja asetettuja tavoitteita (avohoito) suosiviksi.

19 19 5 Toimenpide-ehdotukset 5.1 Kotona elämisen mahdollisuuksien turvaaminen Kotipalvelu Jo nyt kotipalvelun henkilöstö on alimitoitettu, työntekijöiden keski-ikä on 49 vuotta ja tiimityöstä huolimatta työssä jaksaminen heikentyy ja poissaolot lisääntyvät. Asiakkaat tarvitsevat enemmän apua kuin ennen, vastuu ja työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt. Palveluntarve iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kasvaa. Palvelutarve on 20 % kaikista kunnan 75-vuotta täyttäneistä asukkaista = 212 asiakasta /v. 2005, jos tavoite palvelujen saajien osuudesta pidetään samana. Kotihoidon viikonlopputyön piirissä on tällä hetkellä (syksy 2001) n. 90 asiakasta ja iltatyön piirissä 70 asiakasta. Näiden asiakkaiden palvelujen turvaaminen vie tällä hetkellä n. yhdeksän kotipalvelutyöntekijän työpanoksen. Mikäli ilta- ja viikonlopputyö tai osa siitä hoidettaisiin ostopalveluna, pitäisi pystyä ostamaan palvelukokonaisuuksia eikä yksittäisiä työvuoroja. Ongelmana onkin tällä hetkellä yksityisten kotipalveluyrittäjien yritysten pieni koko, pääasiassa yhden hengen yrityksiä. Kun palvelun saajien määrää, eli kotiin hoidettavien osuutta pyritään lisäämään esim. 25%:iin kaikista 75 vuotiaista, niin henkilökunnan määrää on lisättävä 5 %. Asiakkaiden määrä vuonna 2005 olisi 265 henkilöä ja vuonna 2010 /290 henkilöä ja vuonna 2020 / 364 henkilöä ja vuonna 2030 /572 henkilöä. Palvelun tarvitsijoiden määrä siis kaksinkertaistuu ko. aikana. Välittömästi on korjattava jo olemassa oleva henkilöstövajaus. Ehdotus henkilöstökehityksestä suhteessa arvioituun palvelutarpeeseen: Vuosi henkilökunta Palkkamenot/v Kehittämistuotos n kotikäyntiä yli 65v lähihoitajaa 5x mk/ vuosi Sairaus- ym. poissaolojen korvaaminen osa varahenkilöstöksi Jaksaminen paranee, palvelujen saatavuus paranee, tiimityö samoin lähihoitajaa 3x Ilta- ja viikonlopputyön tarve hoidetaan lähihoitaja 1x Tiimityö vahvistuu, n hoidettua asiakasta lisää lähihoitaja 1x Käyntimäärät lisääntyvät, laitoshoitoon joutuminen siirtyy Henkilöstön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen tehdään vähitellen esitetyllä tavalla, niin että kotipalvelun tarve lasketaan; 25% yli 75 vuotta täyttäneistä, kuten nyt on valtakunnallinen keskiarvo. Kotipalvelun laatua kehitetään niin, että yksilöllinen hoito toteutuu hoito- ja palvelusopimuksen mukaisesti, auttamisen laatu kehittyy yhä enemmän kuntouttavaksi ja vanhuksen omat voimavarat huomioivaksi, ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa mahdollistetaan.

20 Vastuunjaon selkeyttämiseksi määritellään ohjaavat kriteerit kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja päiväsairaanhoidon asiakkuudesta /palvelutarpeesta. Liitteenä ehdotus. Yhteisellä koulutuksella panostetaan henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Seurataan koulutuksen vaikuttavuutta ja tasapuolista osallistumista. Tiimityön kehittäminen; yhteistyön parantamiseksi mm. hoidon ja palvelujen kirjaamista ja konsultointia kehitetään. SAS- toiminnan kehittämisen myötä hoidon/palvelun porrastuksen tarkoituksenmukaisuutta seurataan. (Liitteenä: SAS-työryhmän toiminnan kehittäminen). Hoidon jatkuvuutta tehostetaan kiinnittämällä huomiota henkilöstön pysyvyyteen ja toiminnan suunnitteluun. Kotipalvelun henkilöstö on avainasemassa asunnon muutostöitä ja korjaustarpeita suunniteltaessa, yhteistyötä rakennusneuvojan ja fysioterapeuttien kanssa lisätään. Turvattomuutta ja yksinäisyyttä vähennetään järjestämällä keskustaajaman alueella päiväkeskustoimintaa ja ilta- ja viikonloppupalveluja riittävästi ja lisäämällä turvapuhelimien määrää Kotisairaanhoito Henkilöstöä lisätään nykyistä kysyntää vastaavasti myös ilta-, yö- sekä viikonloppupalveluun. Vuosi Henkilökunta Palkkamenot Kehittämistuotos ½ sairaanhoitaja mk tiimityöhön osallistuminen iltatyön mahd.lis. yht.työn lis sairaanhoitaja, mk mk Laitoshoitoon joutumisen siirtäminen myöhemmäksi Uusia asiakkaita 3+3 lähih.yötyö sairaanhoitaja mk Alueittain vastuun rajaaminen sairaanhoitaja mk Uusia asiakkaita Yöpartiotoiminnassa on nykyisin kaksi sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Yöpalvelut voidaan tulevaisuudessa organisoida joko Sarahovin palvelukodista käsin, josta ostetaan palvelut tai niin, että henkilöt siirtyvät kotisairaanhoidon työryhmään, mistä käsin työnjohto toimii. Yöpartiotoiminta tarvitsee kolme henkilön työpanoksen lisää, niin että työ voidaan turvallisesti ja inhimillisesti hoitaa parityöskentelynä, koska kahden autettavia asiakkaita on yhä enenevästi. Parityöskentely on myös työturvallisuuden kannalta tarpeellista. Mikäli yöpartiohoitajat siirtyvät vuonna 2003 koti- ja päiväsairaanhoidon työyksikköön, se merkitsee kustannustasolla (3 sairaanhoitajaa ja 3 lähihoitajaa) noin mk/vuosi. (Tällä hetkellä maksetaan ostopalveluina mk /vuosi kolmen työntekijän työpanoksesta). 20

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Kotihoidon asiakasmaksut Kotihoitoon kuuluvan kotipalvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n ja kotisairaanhoidon järjestäminen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot