YHDISTYSTOIMINNASTA VOIMAVAROJA NÄKÖVAMMAISTEN MIESTEN ARKEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDISTYSTOIMINNASTA VOIMAVAROJA NÄKÖVAMMAISTEN MIESTEN ARKEEN"

Transkriptio

1 YHDISTYSTOIMINNASTA VOIMAVAROJA NÄKÖVAMMAISTEN MIESTEN ARKEEN Maarit Perttilä

2 YHDISTYSTOIMINNASTA VOIMAVAROJA NÄKÖVAMMAISTEN MIESTEN ARKEEN Maarit Perttilä Opinnäytetyö, Kevät 2002 Diakonia ammattikorkeakoulu. Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

3 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Maarit Perttilä YHDISTYSTOIMINNASTA VOIMAVAROJA NÄKÖVAMMAISTEN MIESTEN ARKEEN Järvenpää sivua, 4 liitettä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi vuotiaat Päijät- Hämeen näkövammaiset ry:n miesjäsenet eivät osallistu yhdistyksen järjestämään toimintaan, muutamaa aktiivia lukuunottamatta. Toisena tavoitteena oli se, miten yhdistyksen toimintaa voisi kehittää niin, että tämäkin ikäryhmä kokisi osallisumisen mielekkääksi. Kolmas keskeinen tavoite oli selvittää kohderyhmän elämänhallintaa. Elämänhallintaan sisällytin seuraavat teema-alueet :vamman kanssa selviytymisen, sosiaaliset suhteet, tiedonsaannin sekä vapaa-ajan käytön ja harrastukset. Lisäksi tein myös suoria kysymyksiä, kuten ikä, onko eläkkeellä vai työelämässä, asuinpaikkakunta ja toivomukset toiminnan kehittämiseksi. Päijät-Hämeen näkövammaiset ry:ssä vuotiaiden ryhmään kuului yhteensä 52 miestä. Heistä haastattelin 32 miestä. Toteutin haastatteluosuuden puhelimitse. Pyrin luomaan haastatteluista keskustelunomaisia, teemoittain aiheesta toiseen joustavasti siirtyen. Kartoitin myös kolmen muun alueyhdistysten toimintaa. Havaitsin, että hallituksissa on pääasiassa miehiä. Miehet haluavat olla mukana päätöksenteossa, mutta harrastustoiminnan käytännön järjestelyyn ja siihen osallistumiseen ei ole halukkuutta. Alueyhdistyksien jäsenistä suurin osa on ikääntyviä naisia. Jäsenet valitsevat hallituksen kokoonpanon. Tästä voi päätellä, että naisetkin ovat tottuneet antamaan päätösvallan miehille. Elämänhallinta on hyvin subjektiivinen tunne. Sitä ei voi mitata, joten näkemys miesten hallinnan tunteesta koostuu minun haastattelijana saamasta informaatiosta keskustelujen aikana. Suurimmat ongelmat olivat vamman kanssa selviytymisessä. Se rajoitti normaalia elämää, etenkin apuvälineiden käyttö oli monelle vaikeaa, jopa häpeällistä. Moni koki myös olevansa yksinäinen. Tutkimukseni perusteella päädyin siihen tulokseen, että olisi hyvin tärkeää saada miehet mukaan yhdistyksen toimintaan jo alkuvaiheessa, kun vamma todetaan. Tällöin he eivät jäisi yksin ja löytäisivät vertaistuen mahdollisuuden muilta samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä. Asiasanat: näkövammainen, elämänhallinta, osallistuminen, vertaistuki Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö. Kirjasto.

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC, JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT Maarit Perttilä Resources for everyday life by means of participation in the activities of an association for visually impaired people Järvenpää pages, 4 appendices The objective of this study was to find out why the male members of Päijät- Häme Association of visually impaired people aged between years, except a few active members, are not participating in the activities arranged by the association. Another objective was to define how the activities of the association could be improved in order to make the participation interesting for these members also. The third central objective was to explore the life control of the researched group. The concept of life control includes three aspects: adjustment to impairment, social relationships, access to information and the use of leisure time and hobbies. I made also some additional direct questions considering some background information such as the age of the informant, whether the interviewed person was on pension or in working life, the place of residence and the wishes considering the activities of the association. There are 52 male members aged years in the Päijät-Häme association of the visually impaired. I interviewed 32 of them on telephone. I tried to conduct the interviews using open discussions, where the themes followed each other in a flexible way. I also studied the activities of three other regional associations. I observed that in the associations there are mainly male members in the boards. Men do want to participate in the decision making, but there is no will to participate in neither the practical arrangements nor the recreational activities themselves. Most of the members of associations are women. The boards are elected by the members. It is possible to draw a conclusion that women are used to give their decision making power to men. Life control is a very subjective term. It cannot be measured. That is why my conclusions on the feeling of life control of these men is based on the information I have been able to get during the interviews. The biggest problems are in the area of adjustment. It was making the normal life difficult. Especially the use of helpful equipment was difficult, even shameful to many of the men. Many of the interviewed men experienced themselves lonely. The conclusion of my study is that it would be of great importance to get these men to participate in the activities of the association, preferably in an early state, little after the impairment has been diagnosed. In so doing, they would not be left alone and they would find support from people living in a similar life situation. Keywords: visually impaired, life control, participation, peer support Deposited: Diaconia Polytechnic / Library of Järvenpää Training Unit

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aihe liittyy näkövammaisuuteen. Aihe kiinnostaa minua, koska olen itse ollut syntymästäni asti vaikeasti heikkonäköinen. Olen mukana myös Päijät-Hämeen näkövammaiset ry:n hallituksessa ja Lasten Tuki ry:n tukihenkilönä Päijät-Hämeen alueella. Päijät-Hämeen näkövammaiset ry. on alueyhdistys, jonka toiminta-alueena on 19 kuntaa sekä Päijät-Hämeen että Kanta- Hämeen alueella. Vuonna 2001 oli yhdistyksessä 459 jäsentä. Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry:n taholta tuli toivomus (liite 1), että tutkisin, miksi vuotiaat miesjäsenet eivät osallistu yhdistyksen järjestämään toimintaan muutamaa aktiivia lukuunottamatta. Tätä ikäryhmää vanhemmat ja nuoremmat miehet osallistuvat aktiivisesti muuhunkin kuin näkövammaistoimintaan. Selvitin myös, mitä toimintaa he toivoisivat järjestettävän yhdistyksen taholta, miten he käyttävät vapaa-aikaansa ja millainen on heidän kokemuksensa omasta elämänhallinnastaan. Elämänhallinnan käsitteeseen sisällytän vamman kanssa selviytymisen, tiedonsaannin ja elinympäristön. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastatteluja varten tavoitin 32 näkövammaista miestä puhelimitse. Haastatteluissa nousi esille muun muassa kuljetuspalvelujen toimivuus, sosiaalisten suhteiden niukkuus, tiedon saannin ongelmat vammaispalveluista ja tukitoimista sekä elinympäristön muuttuminen vammaiselle entistä vaativammaksi. Tutkimuksen tulkintaa vaikeutta elämänhallinnan tunteen subjektiivisuus. Näin lyhyen haastattelun tuloksena se jää haastattelijan tulkinnan varaan, tarkempi tarkastelu vaatisi syvemmän henkilökohtaisen kontaktin. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry:lle, heidän suunnitellessaan tulevaa toimintaa. Yhdistyksen tavoitteena on tarjota mielekästä toimintaa sekä mahdollisuuksia solmia sosiaalisia kontakteja. Vertaistuen tarve korostuu näkövammaisen miehen oman yksilöllisen identiteetin kehittymisessä.

6 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 PÄIJÄT-HÄMEEN NÄKÖVAMMAISET RY:N TOIMINTA 6 3 YLEISTÄ TIETOA NÄKÖVAMMOISTA 8 4 TUTKIMUSMENETELMÄ JA TOTEUTUS 9 5 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Vammaisuus Näkövammaisuus Mies Elämänkaaren vaihe vuotiaana Elämänhallinta 17 6 HAASTATTELUUN OSALLISTUJAT 19 7 HAASTATELTUJEN ELÄMÄNHALLINTA Selviytyminen Sosiaaliset suhteet Tiedon saanti Harrastukset ja vapaa-aika Toivomuksia yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi 29 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 32 9 POHDINTAA LÄHTEET 38 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Tutkimuslupa Kartta Yhdistyksen toimintakertomuksen osa Esittelykirje

7 6 2 PÄIJÄT-HÄMEEN NÄKÖVAMMAISET RY: N TOIMINTA Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry:n toimisto sijaitsee Lahden kaupungin keskustassa osoitteessa Puistokatu 9. Yhdistyksessä työskentelee puheenjohtaja, osa-aikainen toimistosihteeri, toimistotyöntekijä ja kolme avustajaa. Vuonna 2001 yhdistykseen kuului 459 jäsentä, joista naisia on 309 ja miehiä 150. Jäseneksi hakeudutaan jäsenhakemuskaavakkeella, jossa liitteenä lääkärintodistus tai kuntoutusohjaajan lausunto näkövammaisuudesta. Päijät-Hämeen näkövammaiset ry. on alueyhdistys, jonka toiminta-alueena on 19 kuntaa sekä Päijät-Hämeen että Kanta-Hämeen alueelta (liite 2). Päijät- Hämeen näkövammaiset ry:n alaisuudessa toimii neljä paikallisyhdistystä. Ne sijaitsevat Heinolassa, Riihimäellä ja Orimattilassa sekä AMPU kunnissa AMPU kunnilla tarkoitetaan Artjärven, Myrskylän ja Pukkila kuntia. Alueyhdistyksen toiminta rahoitetaan RAY:n myöntämillä avustuksilla, jotka jaetaan Näkövammaisten Keskusliiton kautta kaikille alueyhdistyksille jäsenmäärän mukaan. Vuosittain Näkövammaisten Keskusliiton keräysvaroista myönnetään avustusta alueyhdistyksille. Osa rahoituksesta kerätään vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla ja arpajaisilla. Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry:ssä on vuonna 2000 ollut painopistealueena yksittäistä näkövammaista lähellä olevan toiminnan kehittäminen. Vuonna 2001 nuorisotoiminnan kehittäminen. Vuoden 2002 painopistealueet ovat ikäihmisten yhteiskunnallisten palvelujen turvaaminen, yksittäistä näkövammaista lähellä olevan toiminnan kehittäminen sekä nuorille ja työikäisille suunniteltujen toimintojen kehittäminen. (Toimintakertomus 2000, 2001, toimintasuunnitelma 2002.) Etujärjestötyö on myös tärkeä yhdistyksen toiminnan painopistealue. Sen tavoitteena on yhteyksien vakiinnuttaminen kuntiin, joka tehdään yhteistyössä kuntien luottamushenkilöiden, asiantuntijaedustajien, kuntayhteyshenkilöiden, vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvoston kanssa. (Toimintasuunnitelma 2002.)

8 7 Päijät-Hämeen näkövammaiset ry:ssä on kuusijäseninen hallitus, puheenjohtaja ja kaksi varajäsentä. Hallitukseen valitaan kaksi jäsentä vuosittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan, puheenjohtaja valitaan joka vuosi. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa. Yhdistyksellä on jäsenistöstä valittuja asiamiehiä, kuten yhteyshenkilöasiamies, liikunta-asiamies ja opintoasiamies. Jäsenistä muodostetaan myös toimikuntia esimerkiksi oikeuksienvalvonta-, virkistys- ja tiedotustoimikunta. Yhdistyksen toiminta takaa jäsenille monipuolisia näkövammaisille suunnattuja etuja, joista tiedotetaan jäsentiedotteella joka toinen kuukausi. Jäsenet saavat Näkövammaisten Airut -lehden ilmaiseksi, joka ilmestyy 33 kertaa vuodessa. Airuessa on ajankohtaista asiaa näkövammaisuudesta, tiedotuksia ja erilaisia ilmoituksia. Mukana on myös uusien kirjojen luettelo, joita näkövammaisten kirjasto Celiasta voi lainata. Myös Helsingin Sanomista saa 25 %:n alennuksen. Yhdistyksessä toimii edunvalvontatyöryhmä, jonka tavoitteena on seurata näkövammaisen henkilön lainmukaisten oikeuksien toteutumista ja tarvittaessa tarjota edunvalvonta-apua. Yhdistyksen toimiston tiloissa on oma tila, jossa on jatkuvasti esillä erilaisia apuvälineitä, joita voi myös sieltä ostaa. Jäsenet saavat myös näkövammaiskortin, joka oikeuttaa erilaisiin alennuksiin. Kortilla saa alennusta esimerkiksi junassa, kotimaan lennoilla, teattereissa ym. Yhdistys on järjestää paljon harrastustoimintaa (liite 3). Päijät-Hämeen näkövammaiset ry:n omistuksessa on Lahden Ahtialan kaupunginosassa sijaitseva loma- ja kurssikeskus Lepola, josta saa palveluja jäsenhintaan. Yhdistys omistaa kiinteistön, mutta yrittäjäpohjainen toiminimi on vuokrannut tilat ja hoitaa kiinteistö-, siivous- ja ruokahuollon Lepolassa. Yhdistys järjestää kuntouttavia lomia, sopeutumisvalmennuskursseja, kerhoja, retkiä ja matkoja jäsenistölle. Ilmaisia kuntouttavia lomia voi hakea yhdistykseltä kaikki näkövammaiset, jotka ovat jonkin alueyhdistyksen jäseniä. Jäsenet voivat itse vaikuttaa toimintaan ilmoittamalla toimistolle, millaista toimintaan he haluavat. Toivomuksia kysellään

9 8 vuosittain jäsenkirjeissä. Jäsenistöltä on varsin vähän tullut toiveita toimintaan liittyen. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on tarjota mahdollisuus vertaistukeen. Vertaistuen merkitys on tärkeä näkövammaiselle. Vertaistuella tarkoitetaan omaehtoista ja yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää tietty sosiaalisen tuen tarvetta lisäävä, yhteiskunnan poikkeavaksi määrittelemä kohtalonyhteys. Vertaistuen voimana ovat ihmisen omat kokemukset sekä niistä kumpuava elämänviisaus. (Vuorinen 1999.) 3 YLEISTÄ TIETOA NÄKÖVAMMOISTA Tarkat tiedot näkövammaisten lukumäärästä Suomessa puuttuvat toistaiseksi. Suomessa oletetaan olevan näkövammaista eli n. 1.55% väestöstä. Näkövammaisuudesta tietoa kerää ja tilastoi näkövammarekisteri, joka on aloittanut toimintansa 1983 lääkintöhallituksen perustamana. Nykyisin rekisteri on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) rekisteri, jonka tekninen ylläpitäjä on Näkövammaisten Keskusliitto ry. (Ojamo 2000, 3.) Näkövammarekisterin eräänä tarkoituksena on selvittää näkövammojen ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä. Läheskään kaikki Suomen näkövammaiset eivät kuitenkaan näy näkövammarekisterin tilastoissa, sillä yleensä sinne ilmoitetaan vastavammautuneet. Joulukuussa 2000 rekisteröityjä näkövammaisia oli , joista elossa olevia oli Miehiä rekisterissä on 5 097, joista vuotiaita (Ojamo 2001, 29.) Viime vuosina rekisteriin tulleista uusista ilmoituksista % on koskenut 65 vuotta täyttäneitä, % työikäisiä ja 3-4 % lapsia ja nuoria. Valtaosa näkövammaisista on heikkonäköisiä, sokeita on Näkövammaisten Keskusliiton mukaan alle Suurimmalla osalla sokeistakin on näönjäänteitä. (Ojamo 1999, 7-11.)

10 9 Suomessa on olemassa useita perinnöllisiä sairauksia, jotka aiheuttavat näönmenetyksen työiässä. Työikäisten näkövammoja aiheuttavat myös monet yleissairaudet, kuten diabetes, kasvaimet ja verisuoniston sairaudet. Lääketieteen kehittyessä, varhaisdiagnostiikan ja hoitomenetelmien osalta voidaan olettaa, että yhä useammin pystytään ehkäisemään yleissairauksien aiheuttamat näkövammat. (Ojamo 2000, ) Diabeetikkojen määrän arvellaan lisääntyvän huomattavasti seuraavien vuosikymmenien kuluessa. Samoin aikuisiän neurologiset vammat tulevat edelleenkin aiheuttamaan näkövammoja, ehkä enemmänkin kuin aikaisemmin, koska ei ole tiedossa mitään ratkaisua näkökykyä vaarantavien neurologisten sairauksien poistamiseksi. MS-taudin hoidossa ei ole edistytty eikä aivojen tulehduksia ja erilaisia viruksia vastaan ole olemassa kunnollisia lääkkeitä. (Ojamo 2000, ) Tehokas tapaturmien ehkäisy työelämässä on vähentänyt ratkaisevasti tapaturmien määrää. Silmäkirurgian kehitys on parantanut tapaturmaisten näkövammojen hoitotuloksia. Tapaturmaperäiset näkövammat ovat nykyisin harvinaisia. Nykyisin yhä useammat onnettomuudet tapahtuvat vapaa-ajalla, jonka määrä on kasvanut elintason kasvun myötä. (Ojamo 2000, ) 4 TUTKIMUSMENETELMÄ JA TOTEUTUS Tutkimusmenetelmäksi valitsin haastattelun. Haastattelumenetelmää pohtiessani mielestäni näin suurelle joukolle olisi ollut kaikkein kattavin ja haastattelijalle selkein tapa lomakehaastattelut. Tutkittavan ryhmän näkövammaisuuden vuoksi se ei kuitenkaan ollut järkevää, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta täyttää lomaketta itse tai avustajan kanssa. Kasetille nauhoitettuna kysymykset olisi myös voinut lähettää ja haastateltavat olisivat sitten vastanneet myös kasetille ja palauttaneet sen sitten minulle. Tällöin myös osallistumisprosentti

11 10 olisi jäänyt hyvin alhaiseksi. Itse en voinut näkövammaisuuteni takia tavata kohderyhmän miehiä heidän kotonaan, sillä en pysty ajamaan autoa ja kustannukset olisivat nousseet suuriksi, jos olisin taksilla käynyt heidän luonaan haastattelemassa. Samoista syistä en voinut olettaa, että kohderyhmäni olisi tullut haastatteluun yhdistyksen toimistolle. Tällöin olisi pitänyt korvata heidän matkakustannuksensa. Näiden syiden perusteella päädyin teemahaastattelujen tekemiseen puhelimitse. Näin sain tavoitettua suuren osan kohderyhmästä, johon kuului 52 näkövammaista vuotiasta miestä. Haastattelurunkoa laatiessani en halunnut tehdä pieniä yksityiskohtaisia kysymyksiä, vaan laajemman teemaalueluettelon. Ne toimivat minulle ikään kuin muistilistana ja keskustelua ohjaavana kiintopisteenä. Näin haastateltavalla oli mahdollisuus puhua myös laajemmista kokonaisuuksista. Samoin myös haastattelija voi teema-alueiden pohjalta jatkaa ja syventää keskustelua. (Hirsjärvi, Hurme 1995, ) Aluksi tein esittelykirjeen, jossa kerroin omasta koulutuksestani, näkövammastani ja kartoitukseni aiheesta sekä tutkimuksen tavoitteista lyhyesti. Kirje lähetettiin yhdistyksen toimistolta kaikille vuotiaille miesjäsenille. Esittelykirjettä (liite 4) muotoillessani koin tärkeäksi kertoa olevani myös itse näkövammainen, koska silloin haastateltava tietää, että haastattelijalla on omakohtaisia kokemuksia aiheesta. Haastattelut aloitin marraskuun 2001 alussa. Pääosin tein haastatteluja iltaisin. Kohderyhmä oli silloin parhaiten tavoitettavissa. Haastattelut tein Päijät- Hämeen näkövammaiset ry:n toimistolla ja yhdistys vastasi syntyneistä puhelinkuluista. Haastatteluja tein marras- joulukuun ajan ja samalla osallistuin myös muuhun yhdistyksen toimintaan. Haastattelujen osuus oli myös osasuoritus sosionomi (AMK) opintojeni viimeisestä opintokokonaisuudesta työ, työyhteisöt ja johtaminen. Haastattelut nauhoitin kasetille puhelujen aikana ja myöhemmin kirjoitin ne muistiin kokonaisuudessaan. Puhelun alussa kysyin lupaa keskustelun nauhoittamiseen. Kaikki haastateltavat antoivat luvan siihen. Jotkut halusivat puhelun

12 11 lopussa varmistaa vielä, että heitä ei tunnisteta lopullisessa aineistossa, koska keskusteluissa tuli ilmi hyvin henkilökohtaisia asioita. Kirjoitin myös puhelujen jälkeen omia kommentteja haastateltavista, kuten: haluton keskustelemaan, elää sairauksilleen tai voimavaroja löytyy. Tämä oli tärkeää oman muistikuvan ylläpitämiseksi haastateltujen persoonallisuuksista Ennen opinnäytetyöni kirjoittamista kokosin vielä haastatteluista pääkohdat teemoittain erillisille papereille. Näin niitä oli helpompi tarkastella ja saada koottua yhtenäiseksi kokonaisuudeksi tarkempaa käsittelyä varten. 5 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET 5.1 Vammaisuus Vammaisuus ja vammainen käsitteille ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Vammainen ja vammaisuus ovat käsitteinä varsin nuoria. Aiemmin vammaisuuden sijaan käytettiin käsitettä invalidi, joka on 1990-luvulla korvautunut sanalla vammainen. Samalla vammaisuuden käsitteestä on muodostunut kokonaiskäsite. Termeille vammainen ja vammaisuus on olemassa monia rinnakkaiskäsitteitä, jotka hämärtävät kokonaiskäsitettä ja joita käytetään osittain arkikielessä päällekkäin vammaisuus-käsitteen kanssa. Tällaisia ilmauksia ovat esimerkiksi sairaus, pitkäaikaissairaus, vanhuus, työkyvyttömyys ja työrajoitteinen sekä yhteiskunnallinen huono-osaisuus. (Papunen 2001, 5.) Vammaisuus ja sairaus rinnastetaan usein synonyymeina toisiinsa. Sairaus saattaa aiheuttaa vamman ja johtaa vammaisuuteen. Useimmiten sairaus kuitenkin on ohimenevä tila, joka ei jätä vammaa parannuttuaan. Vammainen henkilö voi siis olla täysin terve tai (tilapäisesti) sairas. Sairaudelle on usein ominaista muuttuvuus, paranemisen mahdollisuus. Vammaisuus on pysyvä tila. Sairaus ei välttämättä rajoita normaalien tehtävien suorittamista, mutta vammaisuuteen liittyy erilaisia toiminnan esteitä ja rajoituksia. (Loijas 1994, 15.)

13 12 Yleisin vammaisuuden määritelmä on vuonna 1980 käyttöön otettu Maailman terveysjärjestön (WHO) vammaisuuden luokittelu. Sen mukaan vammautumisprosessi alkaa sairaudesta, onnettomuudesta tai tapaturmasta., joka aiheuttaa vamman (impairment) eli poikkeavuuden tai anatomisen puutoksen. Vamma on kynnysilmiö: se joko on tai sitä ei ole. Vammasta johtuvaa rajoitusta tai puutosta jossakin yksilön normaalitoiminnassa kutsutaan vajaatoiminnaksi (disability), joka edelleen aiheuttaa haitan (handicap), joka rajoittaa tai estää yksilöä suoriutumasta yhteisötason toiminnasta. Haitta on poikkeavuus sosiaalisella tasolla.(papunen 2001, 6). Sosiaalinen haitta merkitsee ristiriitaa yksilön suorituksen, hänen odotustensa ja ympäristön odotusten välillä, se paljastaa yksilön kyvyttömyyden vastata yhteiskunnan normeihin. (Somerkivi 2000, 42.) Seuraavassa lyhyesti vammaisuuden kaksi selitysmallia, yksilöllinen- ja sosiaalinen malli. Yksilöllinen malli sisältää vammaisuuden lääketieteellisen mallin ja tragedia-mallin. Myöhemmin yksilöllisen mallin rinnalle on tullut sosiaalinen malli, joka on tuoreempi vammaisuuden selitysmalli. (Papunen 2001, 8.) Lääketieteellisen mallin ensisijainen tavoite on vamman parantaminen ja vammaisuus mielletään parantamisen epäonnistumiseksi. Normaalius on onnistuneen vammaisuuden hoidon lopputulos. (Papunen 2001, 8.) Vammaisuuteen yhdistämällä tragedia-sana halutaan kuvata vammaisuutta onnettomana ja ei-toivottuna asiana. Vammaisuus nähdään tragediana. Vammaisia ihmisiä kohdellaan traagisen tapahtuman ja olosuhteiden uhreina. Vammaisuuden tragedia-malli on kaikkialla hallitseva käsitys vammaisuudesta esimerkiksi tiedotusvälineissä, kielessä, kulttuurissa, tutkimuksessa ja ammattikäytännöissä. Tragedia-ajattelu näkyy kärjistetyimmin keskusteluissa vammaisten ja sairaiden sikiöiden abortoinnin oikeutuksesta ja geeniteknologiasta. (Papunen, 2001, 8.) Tämä malli oikeuttaa vain vammattomien olemassaoloon ja usein myös virheellisesti johtaa ajatteluun, että vammaiset eivät voi olla onnellisia tai tyytyväisiä elämäänsä.

14 13 Vammaisuuden sosiaalinen malli asettaa yhteiskunnan omilla arvoillaan ja käytänteillään vammaisuuden aiheuttajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mikään yksilöllinen ominaisuus itsessään vammauta tai rajoita ihmistä, vaan sen tekee yhteisö asettamillaan tiukoilla normaalisuuden kriteereillään. Sosiaalista mallia kuvataan ylösalaisin käännetyillä kielikuvilla. Tällä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi kyvyttömyys kävellä ei rajoita itsessään ihmistä vaan rajoittajana on ympäristö, joka estää kulkemasta pyörätuolin kanssa. Kaikissa yhteiskunnallisissa toiminnoissa sosiaalinen malli korostaa vammaisnäkökulman huomioon ottamista, ei yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Papunen 2001, 9.) Tässä mallissa vammaisuuden yksilöllinen kokeminen psyykkisellä tasolla näyttää saavan varsin vähän huomiota osakseen. Opinnäytetyössäni käytän näiden molempien mallien yhteensovitusta. Yleiset ajattelumallit ja ympäristön vaikutus muovaavat vammaisten elämää aivan kuten kaikkien muidenkin yksilöiden elämää. Tosin todenperäisellä tiedottamisella ja vammaisten osallistumisella yhteiskunnan toimintaan voidaan yleisiä, varsin kielteisiä ajatusmalleja hitaasti muuttaa. Mielestäni kuitenkin vamma vaikuttaa identiteetin muotoutumiseen, ehkä erilaiseksi kuin ilman sitä vammaa kyseisen henkilön identiteetti olisi. Eroa on myös sillä, onko vamma synnynnäinen tai myöhemmin esim. tapaturman kautta tullut. Synnynnäisen vamman myötä henkilöllä ei ole vertailukohtaa, mutta myöhemmin vammautuneella on vertailukohta vammattomaan, aikaisempaan, edelliseen elämään, jota termiä käyttävät myöhemmin vammautuneet kertoessaan ennen vammautumista tapahtuneista asioista. Vammaa ei voi irrottaa persoonasta, mikäli se on syntymästä asti ollut. Tätä asiaa pohdin, kun kirjoitin kartoitustani varten esittelykirjettä haastateltavilleni. Alussa esittelin itseni ja pohdin, kerronko olevani opiskelija, jolla on näkövamma vai näkövammainen opiskelija. Päädyin viimeiseen vaihtoehtoon, koska vamma on ollut minulla aina ja koen sen olevan osa kokonaisuuttani, johon olen kasvanut. 5.2 Näkövammaisuus

15 14 Näkövammaisena pidetään henkilöä, jolla on näkökyvyn alentumisesta huomattavaa haittaa jokapäiväisissä toiminnoissaan ja jonka näköä ei voida silmälaseilla tai piilolaseilla korjata. Näkövamman aiheuttamaan haittaan vaikuttavat monet tekijät mm. vammautumisikä, vamman kesto, henkilön psyykkinen sopeutumiskyky ja uusien asioiden omaksumiskyky. Siihen vaikuttavat myös henkilön elämäntapa ja hänen tehtäviensä näkökyvylle asettamat vaatimukset, samoin ympäristöolosuhteiden ja yksilön oman toimintakyvyn välinen mahdollinen epäsuhta. Näkövammaisuuden raja riippuu siten siitä, minkälaista näkökykyä yhteiskunta edellyttää jäseniltään. (Ojamo 2000, 11). Suomessa noudatetaan WHO:n suositusta näkövammojen luokituksesta. Sen mukaan näkövammaisia ovat heikkonäköiset (vaikeusasteluokat 1 ja 2), sokeat (luokat 3, 4 ja 5) ja kuulonäkövammaiset. Pääasiassa näkövamma luokitellaan näöntarkkuuden eli visuksen tai näkökentän halkaisijan koon perusteella ns. taulukkohaittana. (Somerkivi 2000, 45.) Heikkonäköinen on henkilö, jonka paremman silmän näöntarkkuus on lasikorjauksen jälkeen alle 0,3 tai näkö on muusta syystä heikentynyt vastaavanlaiseksi. Toiminnallisesti tämä merkitsee sitä, että lievästi heikkonäköinen pystyy lähes normaaliin näön käyttöön apuvälineiden avulla. Vaikeasti heikkonäköinen pystyy lukemaan sormia noin kolmen metrin etäisyydeltä. Hän käyttää apuvälineinään esim. lukutelevisiota, suurennuslaseja ja kiikareita. Nämä hidastuttavat lukunopeutta. Liikkuminen on vaikeutunut, koska suuntausnäkö on puutteellinen. (Ojamo 2001, ) Sokeana pidetään henkilöä, jonka paremman silmän näöntarkkuus on laseilla korjauksen jälkeen alle 0.05.tai näkökentän halkaisija on alle 20 astetta. Toiminnallisesti tämä merkitsee, että syvästi heikkonäköinen pystyy lukemaan sormia 1-3 metrin etäisyydeltä. Hän ei kykene lukemaan tavallista mustavalkotekstiä. Liikkuminen tuottaa suuria vaikeuksia ja orientoituminen ilman suuntausnäköä on vaikeaa. Muiden aistien apu on tarpeellista. Lähes sokea henkilö pystyy lukemaan sormia alle metrin etäisyydeltä. Hän toimii pääasiallisesti muiden aistien avulla. Täysin sokean henkilön toiminnat ovat muiden aistien varassa. (Somerkivi 2000, 45-46, Ojamo 2001,12-13.)

16 15 Näkövammaisuus ilmenee kuitenkin monin eri tavoin. Näkemisessä on useita eri osa-alueita jotka voivat vaurioitua eri tavalla toisistaan riippumatta. Näkövammaisen näkökyvyn laatu vaihtelee näköolosuhteiden muuttuessa. Näkemisen osa-alueita ovat näöntarkkuuden ja näkökenttien lisäksi kontrastien erotuskyky, värinäkö, silmien mukautuminen valoon ja hämärään, silmien häikäistymisherkkyys, silmien valon tarve, silmälihasten toiminta, silmien yhteisnäkö ja syvyysnäkö. Näiden perusteella voidaan arvioida näkövamman aiheuttamat toiminnalliset haitat (Somerkivi 2000, 46, Ojamo 2001,14.) 5.3 Mies Koin varsin ongelmallisena määritellä, mikä on mies. Heikki Pesonen s. 40 kirjoittaa, että jos riisumme - konkreettisesti ja kuvainnollisesti naisen ja miehen yltä vaatteiden lisäksi myös heidän ylleen puetun henkisten ominaisuuksien kuosin, näemme kaksi ihmistä, jotka näyttävät jossain määrin erilaisilta. Sukupuolielimet eivät ole aivan samanlaiset, mutta fyysiset erot ovat huomattavan pieniä verrattuna samankaltaisuuksiin, joita näissä kahdessa yksilössä on. Katsoessamme tarkemmin kaikki ihmiset, myös samaa sukupuolta olevat, ovat erilaisia toisiinsa nähden. Eroja ei siis ainoastaan ole sukupuolten välillä vaan jokainen ihminen on erilainen yksilö. (Pesonen 1997, 40). Synnymme pojaksi tai tytöksi, jolloin biologinen sukupuoli (sex) määrittelee meitä. Sosiaalinen sukupuoli (gender) syntyy meihin kulttuurimme ja sosialisaation myötä. (Pesonen 1997, ) Pojasta tehdään mies kasvatuksen avulla vahvistamalla sellaisia ominaisuuksia, joita oletamme miehelle kuuluvan. Pojat käyttävät housuja, ei hametta ja leikkivät autoilla ja pyssyillä. Opetamme myös, että isot pojat eivät itke. 5.4 Elämänkaaren vaihe vuotiaana

17 16 Dunderfelt määrittelee tämän elämänkaaren kohdan yksilöllisten päämäärien vaiheeksi. Ihminen kohtaa vääjäämättömästi sen tosiasian, ettei ole enää nuori. Sen voi havaita kaikilla elämän osa-alueilla, sekä fyysisellä, psyykkisellä että sosiaalisella tasolla. Myöskään oman elämän päättyminen ei ole enää kaukainen mahdollisuus, vaan hyvinkin läheinen tosiasia. (Dunderfelt 1998, ) Tämä ikä on paradoksaalista aikaa. Samalla kun fyysisen vanhenemisen käyrä kulkee vääjäämättömästi alaspäin, niin sisäisen psykologisen vireyden ja uudenlaisen henkisen elämyskyvyn kehityskäyrä nousee. Mies voi tässä iässä kokea muutoksen tarvetta, vaikka biologiset muutokset eivät hänen elimistössään ole yhtä rajuja kuin naisella. Testosteronin eritys vähenee aikuisella miehellä tasaisesti. (Dunderfelt 1998, ) 60 ikävuodesta eteenpäin olevaa elämänkaaren vaihetta kutsutaan kypsyyden ikävaiheeksi. Nykyajattelun mukaan 60-vuotias ei ole vanhus. Pidentynyt elinikä länsimaissa ja hyvät terveyspalvelut ovat aiheuttaneet sen, että länsimaissa elävä kuusissakymmenissä oleva ihminen voi vielä tuntea olevansa hyvissä voimissa. (Dunderfelt 1998, ) Suhde aikaan muuttuu. Melkein kaikkina muina ikäjaksoina ihmisellä on sekä menneisyys että tulevaisuus. Kypsyyden ikävaiheessa menneisyys tuntuu kasautuvan ja tulevaisuus vaikuttaa epämääräiseltä tai olemattomalta. Elämänkaaripsykologisen näkemyksen mukaan luopumisen ja uudelleenrakentamisen ponnistusten ja haasteisiin vastaamisen onnistuminen, riippuu paljolti siitä, miten edelliset kehitysvaiheet on käyty läpi. (Dunderfelt 1998, ) Haastatteluja tehdessäni totesin, että ajatusmaailma miehillä oli hyvin nuorekas. Iän arvioiminen kysymättä sitä olisi ollut vaikeaa, koska niin nelikymppisen kuin kuusikymppisenkin ajatusmaailma ja mielenkiinnon kohteet, kuten myös harrastukset olivat samantapaisia. Sinänsä iän merkitys ei korostunut, vaan elämän mielekkyys ja merkityksellisyys. 5.5 Elämänhallinta

18 17 Elämänhallinnan katsotaan nykyään kuuluvan yhteiskuntatieteissä uuden käsitteen, elämänpolitiikan kehykseen (Hoikkala 1998, 9). Elämänpolitiikkaa määritellään sumearajaiseksi ja pehmeäksi yhteiskuntatieteiden käsitteeksi, jossa tarkastellaan yksilöllistymistä erityisesti yhteisösuhteen näkökulmasta. Elämänpolitiikka elää valinnoissa ja päätöksissä, jotka koskevat yksilön elämää. (Hoikkala, Roos 2000, ) Elämänhallinta tai hallinnan puuttuminen vaikuttaa ihmisen koko elämään ja on yksi keskeisimpiä kysymyksiä sen aikana. Elämänhallinta on jokaisen ihmisen henkilökohtainen kokemus siitä kuinka hän on kyennyt tai ollut kykenemätön vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun. Henkilö voi kokea oman elämänsä olevan hallinnassa vaikka se ulkopuolisen silmin ei sitä olisikaan. (Roos 1985, ) Elämän hallinnasta voidaan erottaa ulkoinen ja sisäinen elämänhallinta. Ulkoisesta elämänhallinnasta puhutaan silloin, kun ihminen on pystynyt suurin piirtein ohjaamaan oman elämänsä kulkua sekä turvaamaan aineellisen ja henkisen olemassaolon. Vaikuttavia seikkoja ovat myös sukupuoli, sukupolvi, koulutus ja ammatti. Usein ulkoisen elämänhallinnan tavoittelu on ihmisen toiminnan kantava teema. (Roos 1985, ) Aiemmin sisäinen elämänhallinta käsitettiin sopeutumisena elämän tapahtumiin ja luonnon järjestyksen hyväksymiseksi. Nykyisin, kun kaupunkimaisen elämän perustavoitteet ovat turvallisuus, mukavuus, helppous, vaikeuksien välttäminen ja valintojen mahdollisuus vaikuttaa se myös sisäisen elämänhallinnan luonteeseen. Onnen tavoittelu kuvaa nykyaikaisen sisäisen elämänhallinnan luonnetta. (Roos 1985, 42.) Sisäisen elämänhallinnan käsitettä lähellä katsotaan olevan valtaistuminen tai voimaantuminen (empowerment). Valtaistuminen määritellään prosessiksi, jonka kautta vähemmistö- ja asiakasryhmien vallanpuute ja avuttomuus vähenevät ja henkilökohtainen hallinta vahvistuu. (Järvikoski, Härkäpää, Pättikangas 1999, )

19 18 Somerkivi on tutkinut näkövammaisia kuntoutujia ja heidän selviytymistään vammansa kanssa. Hänen saamiensa tulosten perusteella ei näkövammautumisen syitä juurikaan pohdittu; vain yksi mieskuntoutuja etsi ulkoisista syistä tukea vihaisuudelleen, koska lääketiede ei pystynyt hänen näköään palauttamaan. Näkövammautunut henkilö on jossain määrin menettänyt hallittavuuden tunnettaan ja joutuu uudelleen muokkaamaan minäkäsitystään ja ruumiinkuvaansa. Harvoin näkövammautuminen aiheuttaa sellaista syyllisyydentaakkaa kuin esimerkiksi ns. elämäntapasairaus tai lapsen vammautuminen. Näkövammautumisen riskiin tai sen paranemiseen ei juurikaan voi vaikuttaa, joten se ei ole sisäisesti kontrolloitavissa. (Somerkivi 2000, 118.) Yksilön elinympäristö koostuu fyysisestä, sosiaalisesta ja toimintaympäristöstä, jotka muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Vammaisen näkökulmasta hyvä fyysinen ympäristö on esteetön liikkumisen kannalta. Hyvä toimintaympäristö kattaa hyvän fyysisen miljöön, toimivan infrastruktuurin ja toimintakykyä tukevat apuvälineet. Hyvän toimintaympäristön osana ovat kannustavat ja tukevat ihmissuhteet. Sosiaalinen ympäristö käsittää kaikki kontaktit, joita yksilö kohtaa päivittäisissä toiminnoissaan. (Loijas 1994, 20.) Haastatteluissani pyrin kartoittamaan miesten omaa elämänhallintaa ja sitä, miten he ovat kokeneet sen vammautumisen jälkeen muuttuneen tai millaisia ongelmia vammasta on aiheutunut. Elämänhallinta on subjektiivinen tunne, joten minä haastattelijana arvioin miesten elämänhallintaa omasta näkökulmastani. Arvioin vain saamiani vastauksia. Niiden todellisuuspohja ja vaikutus elämänhallintaan on kuitenkin tiedossa vain jokaisella haastateltavalla itsellään. 6. HAASTATTELUUN OSALLISTUJAT Tutkimukseni kohderyhmään kuului 52 miestä, joista tavoitin haastattelua varten 32 eli osallistumisprosentti oli 61,5 %. Haastatelluista 25 asui kaupungissa (Lahti, Heinola, Orimattila, Riihimäki) ja seitsemän ympäristön maaseutukunnissa.

20 19 Ikäjakauma painottui selkeästi lähemmäs 60 ikävuotta. Haastatelluista vuotiaita oli viisi vuotiaita oli kuusi vuotiaita oli neljä vuotiaita oli yksitoista ja vuotiaita miehiä oli kuusi. (Kuvio 1) Henkilöiden määrä KUVIO 1. Haastateltujen miesten lukumäärä ikäryhmittäin 6 Ikäryhmät Koko vuotiaiden ikäryhmään kuuluu Päijät-Hämeen näkövammaiset ry:ssä 116 näkövammaista miestä ja naista. Näistä 65 on naisia ja 51 miehiä. (Huomaa eri lukumäärä miehiä kuin haastattelujen alettua. Johtuu siitä, että yksi tavoittamani mies oli muuttanut toiselle paikkakunnalle ja ei ollut ilmoittanut, että jäsenyytensä siirtyy eri alueyhdistykseen). Haastatelluista 24 oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Viisi oli työelämässä. Kolme oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä. (Kuvio 2)

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI LOHJA Perusturvakeskus Vammaispalvelu Kalevankatu 4, 08100 Lohja 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Puhelin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kurssille valitseminen edellyttää, että henkilötietosi rekisteröidään henkilötietojärjestelmään. Henkilötietoja käytetään vain kurssitarkoitukseen.

Kurssille valitseminen edellyttää, että henkilötietosi rekisteröidään henkilötietojärjestelmään. Henkilötietoja käytetään vain kurssitarkoitukseen. KURSSIHAKULOMAKE Kurssille valitseminen edellyttää, että henkilötietosi rekisteröidään henkilötietojärjestelmään. Henkilötietoja käytetään vain kurssitarkoitukseen. Etunimi: Sukunimi: Katuosoite: Postinumero:

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot