Verratonta vertaistukea s. 6

Transkriptio

1 Motiva jo yli 20 v! Motiva Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija Motiva ja lumipalloefekti s. 11 Älyä elämiseen s. 12 Kodin hankinnat entistä ekompia s. 20 Kiinteistöalan asiantuntijat Mikko Östring ja Tapio Jalo: Verratonta vertaistukea s. 6

2 Sisällys Ilmestymispäivä AJASSA 4 Suuryritysten energiakatselmustuki päättyy Asuminen ja ympäristö SuomiAreenalla 5 Energiatehokas ja toimiva koti kevään messuilla VIERASKYNÄ 5 Energiavirastosta selkeyttä edistämistoimintaan ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET 6 Verratonta vertaistukea 9 Kiinteistöala kestävää yhdyskuntaa edistämässä RESURSSITEHOKKUUS 10 Eväät kestävään talouskasvuun Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella 11 Motiva ja lumipalloefekti ASUMINEN 12 Älyä elämiseen tiedosta ja teknologiasta KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA 15 Energianeuvoja tulkkaa sähkölaskua JULKISET HANKINNAT 16 Ulkoministeriö haluaa hankkia kestävästi SORVIN ÄÄRELTÄ 17 Maalaisjärki kunniaan ENERGIAKATSELMUKSET 18 Työ tekijäänsä opettaa 19 Energiakatselmus poiki oman opinnäytetyön YMPÄRISTÖMERKINTÄ 20 Ympäristötietoisuus kodin hankinnoissa nousussa UUSIUTUVA ENERGIA 22 Kuittilan tila pyrkii omavaraisuuteen 23 Itä-Suomi luottaa kotimaiseen energiaan 24 Sertifiointi viestii asentajan pätevyydestä 25 Kuntavaikuttajat uskovat uusiutuvaan energiaan HYVIN TEHTY 26 Media myllerryksessä TRANSSMART 28 Liikenteen pakokaasupäästöt ja energiankulutus Lipasto-järjestelmä uudistuu Lipaston tiedot ovat yrityksille tärkeitä 29 Älyä peliin KYTKENNÄT 30 Uusia energiapuulaitteita ja -palveluita Build Up Skills Finland jatkohanke hyvässä vauhdissa 31 Ota selvää rakennuspiirustuksista Sinustako energiakatselmoija Tietoa aurinkosähköstä helposti KURJENMIEKKA 31 Kaukolämpöä läheltä NÄKÖKULMA 32 Saksa energiamullistusten koekenttänä KYTKENNÄT 32 Kaksi kampanjaa kimpassa Lämpöyrittämisasiat yhdestä osoitteesta Bioenergiatieto löysi uuden kodin 33 Energia-asiat tutuiksi räppäämällä 34 Roskatonta verkkokauppaa Videolta vinkit kotiin Julkisten ruokapalveluiden ympäristökriteerit julkaistu 35 Uusia julkaisuja Yhteishankinta herätti energiakansalaisuuden MOTIVA 35 Motiva uudisti organisaationsa Valtion tuki on käynnistävä voima, jonka tuloksena resurssitehokkuustyölle syntyy suuri vaikuttavuus, oikea lumipalloefekti. Haastattelussa yksikönpäällikkö Hille Hyytiä, s. 11. Kuva: Jari Aalto Sertifiointi viestii asentajan pätevyydestä, s. 24. Kuva: Kimmo Haimi Suomessa kehitettiin pantillinen palautettava pakkaus, s. 34. Kuva: PERUSTE OY Joutsenmerkki tutki, mitkä asiat ratkaisevat kodin sisustus-, remontointija rakennushankinnoissa, s. 20. Kuva: CRESTOCK 2

3 Pääkirjoitus Kuva: Kimmo Haimi M+ on kestävästä kehityksestä viestivä Motivan sidosryhmälehti. Julkaisija: Motiva Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh , faksi Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Kinnari, Minna Mattsson, Suvi Salmela ja Leila Timonen Toimituksen sihteeri: Sini Uotila Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostilla julkaisutilaukset@motiva.fi M+ ilmestyy 3 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. M+ 2/14 ilmestyy syyskuussa. ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Vuosikerta: maksuton Painos: kpl Paino ja repro: Libris Oy Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Energiavirasto tukee lehden julkaisemista. Kansikuva: Kannessa kiinteistöalan asiantuntijat Mikko Östring Raklista ja Tapio Jalo Motivasta. Kannen kuvasi Brendan Delany. Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopää puntaroi maailman menoa omalla tavallaan. Palaute motiva@motiva.fi. piirros: Harri Tarkka Näppärää! Rengasrouhetta voi hyödyntää jätevesien suodattamisessa. Katso s. 4. Meitä kaikkia täytyy innostaa ja auttaa tekemään energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja, sanoo Motivan toimitusjohtaja Jouko Kinnunen. Motiva työskentelee huomisen hyväksi Motiva palvelee koko yhteiskuntaa. Tavoitteenamme on auttaa suomalaisia parantamaan energia- ja materiaalitehokkuutta ja tekemään kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Tärkein asiakkaamme on valtio. Tämän vuoden alussa energiapolitiikan toimeenpanotehtäviä siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriöltä uuteen Energiavirastoon. Se on nyt isoin asiakkaamme, joka tilaa meiltä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämistyötä. Energiatehokkuuteen liittyvät asiat ovat aina vain enemmän säädeltyjä. Tästä huolimatta käytännön työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan muutakin, kuten esimerkiksi suomalainen energiatehokkuussopimuskäytäntö tai kuluttajien kasvava kiinnostus ympäristölle vähemmän haitallisiin ratkaisuihin. Meitä kaikkia täytyy innostaa ja auttaa tekemään energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja. Motiva auttaa tässä työssä hoksauttamalla ratkaisuihin, jotka on mahdollista toteuttaa arjessamme. * * * Resurssitehokkuuden edistäminen synnyttää Suomeen uutta työtä. Motivan hankkeiden avulla yritykset, kunnat ja kuluttajat investoivat hankkeisiin, joista kehittyy uutta liiketoimintaa. Edistämällä näitä tehtäviä valtio saa aikaan investointeja ja innovaatioita. Motivalaiset työskentelevät yritysten, valtionhallinnon, kuntien ja kuluttajien parissa. Tunnemme hyvin energian ja luonnonvarojen loppu käyttäjien tarpeet ja mahdollisuudet. Teemme työtä verkostojemme avulla, jotta vaikuttavuutemme on mahdollisimman suuri. Yritykset ovat keskeisiä energian ja luonnonvarojen käyttäjiä. Mutta me kaikki olemme myös kuluttajia, joiden arjen ratkaisuilla on suuri merkitys ympäristöhaittojen vähentämisessä. Valintamme vaikuttavat. * * * Kysynnän synnyttäminen uusille ympäristömyötäisille tuotteille ja palveluille on Suomelle ehdottoman tärkeää. Cleantech-liiketoiminta on merkittävä hyvinvoinnin kasvattajana kaikissa kehittyneissä maissa. Suomella on hyvät edellytykset pärjätä kilpailussa, mutta tarvitsemme näkyvyyttä myös maamme ulkopuolella. Tässä meidän on mielestäni oltava paljon nykyistä aktiivisempia. Motiva voi auttaa tässä työssä käytännössä koeteltujen tulosten avulla. Haluamme olla edelleen mukana toteuttamassa energia- ja ilmastostrategian viemistä käytäntöön. Toivon, että valtakunnallisen materiaalitehokkuusohjelman esittämät toimenpiteet pääsevät pian vauhtiin. Se antaa mahdollisuuden vähentää ympäristökuormitusta, synnyttää uutta liiketoimintaa ja auttaa katsomaan tulevaisuutta toiveikkaana. Jouko Kinnunen, toimitusjohtaja, Motiva 3

4 Ajassa Kuva: PEKKA SAKKI/ IMAP/LEHTIKUVA Energiakatselmustukea mielivien suuryritysten on jätettävä tukihakemus paikalliseen ELY-keskukseen huhtikuun aikana. Suuryritysten energiakatselmustuki päättyy Valtion tuki suuryritysten energiakatselmuksille päättyy, kun uusi energiatehokkuusdirektiivi astuu voimaan kesäkuussa. Energiakatselmustukea mielivien suuryritysten pitää jättää hakemuksensa käsiteltäväksi paikalliseen ELY-keskukseen huhtikuun aikana, jotta päätös tuesta ehditään myöntää ennen direktiivin voimaantuloa. Valtio lakkaa tukemasta suuryritysten energiakatselmuksia, sillä 5. kesäkuuta voimaan astuvan energiatehokkuusdirektiivin myötä suuryritykset ovat velvollisia teettämään toiminnastaan katselmoinnin, kun se tähän mennessä on ollut vapaaehtoista. Täsmentävät ohjeistukset suuryritysten katselmuksiin julkaistaan myöhemmin. Asuminen ja ympäristö SuomiAreenalla Kuluttajien energianeuvonta ja Joutsenmerkki esittelevät energia- ja ekotehokasta asumista heinäkuun päivinä SuomiAreenan kansalaistorilla Porissa. Tapahtuman pääteemana on asuminen ja ympäristö, ja MTV3:n pääyhteistyökumppanina on ympäristöministeriö. Tapahtumaviikolla järjestetään aiheen ympäriltä nelisenkymmentä tilaisuutta, ja kansalaistorilla yritykset, järjestöt ja viranomaiset täyttävät 50 telttaa tiedolla ja osaamisella. Yhdeksättä kertaa järjestettävä SuomiAreena on MTV3 Uutisten organisoima keskustelu- ja tapahtumafoorumi, johon päättäjät ja vaikuttajat kokoontuvat kesäisen rennosti ajankohtaisten asioiden ympärille. Kuva: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA Tukea haettava jo huhtikuussa Päätös energiakatselmukselle myönnettävästä tuesta pitää tehdä ennen direktiivin voimaan astumista. Tästä syystä työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa suuryrityksiä jättämään tukihakemuksensa paikalliseen ELY-keskukseen viimeistään , jotta hakemuksen käsittelylle jää riittävästi aikaa. Uudenmaan ELY-keskuksen osalta määräaika on jo , sillä keskuksessa käsiteltävien hakemusten määrä on muita suurempi. Mikro- ja pk-yrityksille tukea myös jatkossa Katselmustukea myönnetään entiseen tapaan mikro- ja pk-yrityksille sekä yhteisöille kuten kunnille, seurakunnille ja säätiöille. Vuonna 2014 kaikki kunnat sekä mikro- ja pk-yritykset ovat oikeutettuja 50 prosentin tukeen katselmuksen hyväksytyistä työkustannuksista. Mikro- ja pk-yrityksiksi määritellään yritykset, joilla on alle 250 työntekijää, ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Valtio on tukenut vapaaehtoisia energiakatselmuksia jo yli 20 vuoden ajan. Vuosina työ- ja elinkeinoministeriö on tukenut energiakatselmuksia yhteensä 32,8 miljoonalla eurolla. Viimeisen neljän vuoden aikana energiakatselmuksia on tehty ennätysmäärä, yhteensä kohteessa. Vuonna 2012 valtio tuki yli 400 energiakatselmuksen tekemistä reilulla miljoonalla eurolla. Uutta hyötykäyttöä rengasrouheelle Käytetyistä autonrenkaista jalostettu rengasrouhe toimii biosuodatusmateriaalina. Heinolan jätevedenpuhdistamolla toteutettu tutkimusprojekti osoitti, että rengasrouheen avulla jätevedestä saadaan poistettua tehokkaasti typpeä ja fosforia. Suomen Rengaskierrätys Oy selvittää rengasrouheen soveltuvuutta myös eri teollisuusaloilla syntyvien jätevesien puhdistukseen. Uusi asetus käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä nostaa hyödyntämisvelvoitteen 90:stä 95 prosenttiin vuonna Renkaiden hyötykäyttö maanrakennuksessa ja kaatopaikkarakenteissa on vähenemässä, joten uusia hyötykäyttötapoja etsitään kuumeisesti. 4

5 Ajassa Kuva: TERO SIVULA / RODEO/LEHTIKUVA vieraskynä Riku Huttunen ylijohtaja Energiavirasto Energiavirastosta selkeyttä edistämistoimintaan Energiatehokas ja toimiva koti kevään messuilla Kevään Oma Koti -messuilla on jokaisen rakentajan ja remontoijan sekä oman kodin energiankäytöstä kiinnostuneen syytä vierailla Energiatehokas ja toimiva koti -neuvonta-alueella! Maksutonta neuvontaa alueella tarjoavat muun muassa Motiva, Kuluttajien energianeuvonta, LVI-talotekniikkateollisuus, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus sekä Vesitaito Oy. Tietoa löytyy kodin lämmön, sähkön ja veden käytöstä, energiatehokkaasta rakentamisesta ja korjausrakentamisesta, toimivasta talotekniikasta ja hyvästä sisäilmasta sekä kiinteistökohtaisesta jätevedenkäsittelystä. Oma Koti -messut Helsingin Messukeskuksessa Energiatehokas ja toimiva koti -neuvonta-alue löytyy hallista 2. Laki Energiavirastosta jätti vuodenvaihteessa Energiamarkkinaviraston historiaan ja antoi uudelleen nimetylle virastolle uusia rooleja. Energiapolitiikan toimeenpanotehtäviä siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) viraston hoidettavaksi. Energiatehokkuudesta muodostettiin virastoon uusi ryhmä, päällikkönään Heikki Väisänen. Myös uusiutuvan energian tehtävät kasvoivat. Toimeenpanoon liittyvien viranomaistehtävien keskittäminen Energiavirastoon oli mielestäni looginen ja hyvä ratkaisu. TEM voi nyt paremmin keskittyä perustehtäviinsä energiapolitiikan strategisten linjausten sekä Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön valmisteluun. Lukuisat EU:n säädöstenkin edellyttämät toimeenpanotehtävät on puolestaan luontevaa hoitaa virastotasolla. Energiaviraston uudet viranomaisroolit keskittyvät tuttuihin teemoihin: energiatehokkuussopimuksiin, energiakatselmuksiin, uusiutuvaan energiaan sekä kuluttajien energianeuvontaan ja viestintään. Myös tuotteiden ekosuunnitteluun ja energiamerkintöihin liittyvät tehtävät siirtyivät TEM:stä virastoon. Muutostilanteessa jatkuvuuden varmistaminen on avainroolissa. Olen pitänyt erityisen tärkeänä jatkaa Motivan energiatyöohjelmaa ja energianeuvontaa ilman keskeytystä. Näin tapahtuikin ja virasto teki varsinaiset tilaukset helmikuun alussa. Motivan asiantuntemus ja tietopohja on rakennettu vuosien mittaan ja näkisin mielelläni yhtiön roolia entisestään selkeytettävän myös lain tasolla: Motivan julkisrahoitteinen toiminta voitaisiin ehkä selkeämmin rinnastaa julkisen palvelutehtävän hoitamiseen. Energiatehokkuustoimien yhteiskunnallinen ja taloudellinen vipuvaikutus on suuri. Motivan työohjelman osalta tämä vuosi on ideoinnin ja fokusoinnin aikaa. Energiatehokkuustoimien perusteita muokkaa erityisesti energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano haasteineen. Uusiutuvan energian kannalta keskeiseksi kehittämiskohteeksi näkisin edistämistoimien suuntaamisen poliittisten tavoitteiden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Kaikessa tässä tarvitsemme koko ketjun saumatonta vuoropuhelua: TEM ja Energiavirasto viranomaisina ja Motiva sekä laaja yritys- ja kuntakenttä toimijoina. P.S. Nähdäkseni kaikki edellytykset hedelmälliselle yhteistyölle ovat myös olemassa. KUVA: Nina Kaverinen 5

6 Verratonta Energiatehokkuussopimukset 6

7 Energiatehokkuussopimukset vertaistukea Cityconin, LähiTapiolan ja Senaatti-kiinteistöjen näkökulmasta parasta energiatehokkuussopimusjärjestelmässä on vertaistuki ja hyvien ideoiden jakaminen. Näiden edelläkävijöiden saavuttamat tulokset vakuuttavat ja kelpaavat malliksi muille. TEKSTI: SIRPA MUSTONEN kuvat: Brendan Delany, Citycon Energiatehokkuuden käytännöistä riittää keskusteltavaa. Kuvassa vasemmalta alkaen Juha Muttilainen Senaatti-kiinteistöistä, Mikko Somersalmi LähiTapiolasta, Marko Juhokas Cityconilta, Mikko Östring RAKLIsta ja Tapio Jalo Motivasta. Toimitilakiinteistöjen energiankäytössä on eroja sen mukaan, onko kyseessä toimistotalo vai liikerakennus. Säästöjen kannalta merkittävä yhteinen nimittäjä on ilmanvaihto. Siellä suurin säästö on saavutettu ja jatkossakin saavutetaan, korostaa johtava asiantuntija Tapio Jalo Motivasta. Jalo kertoo myhäillen edelläkävijöiden aktiivisuudesta ja hyvistä tuloksista. Hän toivoo, että verkkaisemmin edistyvät toimijat ottaisivat mallia eturintamassa kulkevasta kolmikosta. Esimerkiksi oman toiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja tehostamissuunnitelmien laatimisessa on monissa yrityksissä vielä parantamisen varaa. Sopimustoiminnan hyötyjä voisi myös nostaa enemmän esiin vuokralaisille suunnatussa viestinnässä. Toimivat omat reseptit Cityconilla, LähiTapiolalla ja Senaatti-kiinteistöillä on kullakin oma energiatehokkuuden reseptinsä ja toimintaan parhaiten sopiva säästötoimien kombinaatio, vaikka yhtymäkohtiakin yrityksillä löytyy, Jalo sanoo. Ilmanvaihdossa avainsanoja ovat Jalon mielestä tarpeenmukaisuus ja oikea käyttö. Ilmanvaihdon osuus saavutetuista säästöissä on puolet. Usein käyttöaikaa voidaan lyhentää ja lämpötila-asetuksia säätää energiataloudellisemmaksi. Myös ilmanvaihdon lämmön talteenoton tehostamisella ja puhaltimien taajuusmuuttajakäytön lisäämisellä saadaan aikaan merkittäviä säästöjä niin lämmössä kuin puhaltimien sähkönkulutuksessakin. Järjestelmien säädön ja automaation uusiminen tuo myös merkittäviä säästöjä. Toimitilakiinteistöjen säästötalkoissa käyttäjien huomioiminen on keskeistä. Senaatti-kiinteistöillä on pitkät perinteet kulutusseurannasta ja hyviä tuloksia on saavutettu sparraamalla käyttäjiä sähkönsäästössä. Rakennukset sinänsä eivät kuluta energiaa vaan niiden käyttö ja käyttäjät. Energiatehokkuus ei voi olla yksittäinen hanke vaan se on jatkuvaa toimintaa ja parantamista, hän kiteyttää. Kiinteistökanta ja käytössä oleva tekniikka ratkaisevat paljon. Rakennuksilla on oma elinkaari, ja esimerkiksi Senaatti-kiinteistöillä on paljon vanhoja rakennuksia, joista osa on suojeltuja ja energiatehokkuuden parantamisen kannalta vaikeitakin kohteita. Liikekeskuksissa korostuvat myös muut paljon energiaa kuluttavat kohteet, kuten valaistus ja erityisesti tuulikaapit. Jatkuu seuraavalla sivulla Faktoja toimitila kiinteistöistä Toimitilakiinteistöt ovat olleet vuodesta 2011 mukana energiatehokkuussopimustoiminnassa. Vuoden 2013 loppuun mennessä toimenpideohjelmassa oli mukana jo 32 toimijaa, joten kattavuus on yli 80 prosenttia RAKLI ry:n toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta kiinteistökannasta. Kansallinen sopimusjärjestelmä on edistyksellinen tapa toimia ja RAKLIn jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana siivittämässä Suomea päästötavoitteiden saavuttamiseen, muistuttaa RAKLIn kehityspäällikkö Mikko Östring. Kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana toimijat raportoivat lähes säästötoimenpidettä, joiden yhteenlaskettu säästö on 58 GWh/ vuosi. Lämmitysenergian osuus on tästä 2/3-osa ja se vastaa yhteensä noin omakotitalon keskimääräistä lämmitysenergian kulutusta vuodessa. 7

8 Energiatehokkuussopimukset edelliseltä sivulta Kauppa käy ja energiaa säästyy Kauppakeskusliiketoiminnan markkinajohtajiin Suomessa kuuluva Citycon on kehittänyt systemaattisesti kauppapaikkojensa energiatehokkuutta. Kauppa käy noin 80 energiapihissä tilassa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Liettuassa ja Tanskassa. Suuret säästöt on saatu aikaan esimerkiksi kauppakeskus Isossa Omenassa, jossa sähkö- ja lämpöenergia ovat yhteensä vähentyneet yli MWh. Kauppakeskus Myyrmannissa on parin viime vuoden aikana leikattu energiankulutusta. Samalla lämmityskustannukset ovat pienentyneet kahdeksan prosenttia ja sähkökulut yli 20 prosenttia, sanoo kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Marko Juhokas Cityconilta. Sekä yhtiön johto että henkilöstö ovat sitoutuneet toimimaan asetettujen ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden saavuttamiseksi. Työ on tuottanut merkittäviä tuloksia. Vuoden 2012 lopussa jo yli 80 prosenttia toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta energiankäytön säästötavoitteesta oli saavutettu. Kustannukset kuriin Kaikki energiansäästötoimet ja -investoinnit eivät suinkaan ole sellaisinaan kopioitavissa kauppakeskuksesta toiseen. Parhaat tulokset saadaan aikaan analysoimalla toimien realistisuus kauppakeskuskohtaisesti. Yhtiössä on kehitetty energiankulutuksen seurantaa ja raportointia. Olemme esimerkiksi kytkeneet energiankäytön tavoitteet vahvasti mukaan budjetointiin, mikä edesauttaa niihin sitoutumista. Pyrimme myös levittämään hyviä käytäntöjä aktiivisesti eri kauppakeskusten ja toiminta-alueiden kesken, tästä esimerkkinä yhtiössä laadittu parkkihallien led-valaistusohjeistus. Apuna osaavat yhteistyökumppanit Cityconissa on käytetty osaavia yhteistyökumppaneita säästöjen saavuttamiseksi. Valittuihin kiinteistöihin on laadittu investointisuunnitelmat energiankäytön tehostamiseksi. Samalla on huomioitu myös kiinteistöihin lähiaikoina tulossa olevat talotekniset korjaustarpeet. Talotekniikan käyttöön on liitetty mukaan asiantuntijat, jotka ovat varmistaneet kauppakeskusten talotekniikan energiatehokkaan käytön sisäilmaolosuhteita unohtamatta. Hyviksi ja käytännöllisiksi tehostamiskeinoiksi on valaistuksen ohjauksen ja led-valojen lisäksi havaittu muun muassa kauppakeskusten ilmanvaihdon ohjauksen muuttaminen älykkääksi, jolloin ilmaa vaihdetaan vain tarpeen mukaan. Kiinteistöjen käyttäjät avainasemassa Vuoden 2013 alussa virallisesti toimintansa aloittanut LähiTapiola-ryhmä on Suomen suurin vahinkovakuuttaja. Sen kiinteistösijoitus- ja kiinteistöjohtamispalveluja tuottava tytäryhtiö LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy luottaa toiminnassaan vastuullisuuteen ja energiatehokkuuteen. Kiinteistön käyttäjiä ei saa unohtaa. Olosuhteista huolehtimisen lisäksi on muistettava hyvä viestintä ja kannustettava kiinteistön käyttäjiä energiatehokkuuteen, muistuttaa ympäristöpäällikkö Mikko Somersalmi. Somersalmen työnantaja Lähi- Tapiola Kiinteistövarainhoito Oy on mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen sekä vuokra-asuntoyhteisöille että toimitilakiinteistöille suunnatuissa toimenpideohjelmissa. Hänen mielestään sopimustoiminta tukee jo muutenkin yhtiössä käynnissä olevaa energiatehokkuustyötä. Sen avulla voidaan osoittaa, kuinka yhtiön tekemiset kiinnittyvät Suomen ja EU:n energiatehokkuustavoitteisiin. Sopimustoiminta ja siihen liittyvä yhteistyö on myös luontevaa oman toiminnan arviointia suhteessa muiden työhön. Sen kautta jaetaan parhaita energiatehokkuuden toimintamalleja ja luodaan uusia kontakteja, Somersalmi sanoo. Hyvä tahti tavoitteissa Yhtiö on hyvässä tahdissa säästötavoitteiden suhteen molemmissa toimenpideohjelmissa. Toimitilakiinteistöissä noin 40 prosenttia säästötavoitteesta oli laskennallisesti saavutettu jo kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Somersalmen mukaan mitatut kulutukset tukevat tätä kehitystä. On ollut ilahduttavaa havaita kulutuslukemien hallinnassa käytettyjen järjestelmien käytön tehostuminen, jonka ansiosta kulutuspoikkeamat saadaan yhä nopeammin työn alle. Tietoja myös analysoidaan paremmin, mikä kohdistaa energiatehokkuustoimenpiteitä tehokkaammin kiinteistöihin. Yhteistyötä kumppaneiden kanssa on niin ikään tehostettu. Toimenpideehdotukset siirtyvät jouhevasti käytäntöön ja valvonta toimii. Osassa kiinteistöjä on onnistuttu yhdistämään kustannustehokkuus ja yli 20 prosentin energiansäästö olosuhteista tinkimättä. Käyttäjille tietoa visuaalisesti Energiatehokkuuden edistämisen kannalta on keskeistä pitää huolta kiinteistön käyttäjien olosuhteista, jotta ei saada aikaan negatiivista kierrettä vuokralaisten suhtautumisessa hankkeisiin. Samalla on muistettava myös muut vastuullisen kiinteistöliiketoiminnan aspektit. LähiTapiola on satsannut erityisesti kiinteistön käyttäjille tiedottamiseen. Useamman vuoden työn tuloksena julkistettiin vuonna 2012 Taloinfo-konsepti, jonka ideana on visualisoida käyttäjille kiinteistön energian ja veden käyttöä sekä muita ylläpitoon liittyviä asioita. Tieto motivoi käyttäjiä energiatehokkuuteen. Taloinfo-konseptissa esitettävien tietojen ydin perustuu Granlund Manager -huoltokirjajärjestelmään. Konsepti on tavallaan kaksivaiheinen. Ensimmäinen tavoite on jakaa tietoja huoltokirjan käyttöliittymän kautta Citycon on saavuttanut merkittävää energiansäästöä esimerkiksi kauppakeskus Isossa Omenassa, jossa sähkö- ja lämpöenergia ovat yhteensä vähentyneet yli MWh. Tapio Jalo on luottavainen sen suhteen, että kiinteistöala saavuttaa säästötavoitteensa. 8

9 Energiatehokkuussopimukset Kiinteistöjen käyttäjät avainasemassa kiinteistön käyttäjille. Tarvittaessa toisessa vaiheessa kiinteistössä otetaan käyttöön aulanäyttö, jonka kautta tiedot pääsevät vielä paremmin esille. Taloinfon aulanäytöt ovat käytössä muun muassa Lappeenrannassa kauppakeskus Family Centerissä sekä yhteensä viidessä isossa toimistokiinteistössä. Asuntopuolella Taloinfon sisältöä jaetaan huoltokirjan käyttöliittymän kautta jo useammassa kiinteistössä. Kartoituksesta toteutukseen Somersalmen mukaan hyviksi havaittuja tehostamiskeinoja ovat käytännössä olleet esimerkiksi toimi- ja liiketilojen puolella ilmanvaihdon tarpeenmukaisen säädön toteuttaminen sekä pysäköintialueiden ja yleisten tilojen valaisimien lamppujen vaihtaminen energiatehokkaammiksi. Asuntopuolella taas hyötyä on saatu lämmitysverkostoja tasapainottamalla ja verkostojen pumppuja uusimalla sekä pumppujen optimoidulla käytöllä. Jo 110 vuotta energiaseurantaa Senaatti-kiinteistöt ja puolustushallinnon rakennuslaitos ovat vuodesta 2010 asti olleet mukana toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksessa (TETS), joka edellyttää raportoimaan useimmat rakennusten energiansäästöön tähtäävät toimenpiteet. Pysymme hyvin sopimuksessa sovitulla uralla. TETS on opettanut meille paitsi asioiden systemaattista käsittelyä myös EU:n näkökulmaa, ja siitä on hyötyä, kun nyt olemme myös EEDenergiatehokkuusdirektiivin kanssa naimisissa ja joudumme miettimään siihen liittyvää raportointia, sanoo johtava asiantuntija Juha Muttilainen Senaatti-kiinteistöistä. Liikelaitoksella on 220 kiinteistöä ja useita satoja rakennuksia mukana sopimusjärjestelmän raportoinnissa. Kohteita on paljon, ja niissä on saatu aikaan myös näyttäviä säästöjä. Tehostamistavoitteeksi on määritelty 6 prosenttia vuosien aikana. Vaikka Senaatti-kiinteistöt on ollut sopimusjärjestelmässä vasta muutaman vuoden, on energiatehokkuus sinänsä vanhastaan tuttu asia. Energiaseurantaakin on tehty jo 110 vuotta. Yhteismitalliset kulutustilastot saivat alkunsa 1970-luvun energiakriisistä. Toimitilakiinteistössä energiansäästö tulee monista pienistä puroista. Sopimusjärjestelmässä parasta on se, että voimme oppia muilta ja näemme missä mennään. Siinä pääsemme vertailemaan tuloksia ja kokemuksia muiden toimijoiden kanssa erilaisissa tilaisuuksissa ja raporteissa, Muttilainen toteaa. Konkreettinen palkkio kannustaa Senaatti-kiinteistöt on jo vuosien ajan sisällyttänyt kiinteistönhoitoyritystensä kanssa solmittaviin sopimuksiin itse kehittämänsä palkkio-sanktiojärjestelmän, jossa yhtenä osatekijänä on lämpöenergian säästö. Palkkion muodostuminen perustuu kolmeen Kiinteistöala kestävää yhdyskuntaa edistämässä Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus jakautuu kahteen toiminta-alueeseen: asuinkiinteistöt ja toimitilakiinteistöt. Ensiksi mainitulla alueella on toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille ja toisella toimitilayhteisöille. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Nykyisen sopimustoiminnan toteuttaminen on erityisen tärkeää, sillä kolmen viimeisen vuoden ( ) aikana tehtävät raportoidut säästöt voidaan ottaa huomioon myös tulevan energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanossa. Olen luottavainen, että kiinteistöala saavuttaa asetetut säästötavoitteet. Energiatehokkuustyö ei suinkaan pääty vuoteen Hyvä merkki on se, että kiinnostus energiansäästöön on lisääntynyt. Kun tehostamissuunnitelmissa otetaan huomioon käyttäjänäkökulma ja muistetaan tiedotus, niin ollaan oikealla tiellä, Tapio Jalo toteaa. seikkaan: lämmönsäästöön, käyttäjätyytyväisyyteen ja kiinteistönhoidon laatuauditointiin, jossa katsotaan kiinteistönhoidon osaaminen tietyn kaavan mukaan. Järjestely on käytössä kaikissa yhtiön ylläpitämissä kohteissa. Sitä on vuosien varrella kehitetty ja palkkioprosenttia nostettu. Sanktio estää leväperäistä toimintaa, vaikka onkin prosenteissa pienempi kuin palkkio. Jos lämmönkulutus ylittää yhteisesti sovitun tavoitetason, kiinteistönhuoltoyhtiön palkkiosta vähennetään sopimuksessa määritelty sanktio. Sähkön säästämiseksi Senaattikiinteistöissä on tehty myös kampanjaluontoisia käyttäjäsähköprojekteja, joissa rakennusten käyttäjiä informoidaan ja opastetaan. Samassa yhteydessä ohjataan kiinteistönhoitajaa ja tarkastetaan automaatiojärjestelmien toiminta. Tilatehokkuudesta hyötyä Muttilainen pitää tilatehokkuuden parantamista erittäin hyödyllisenä energiatehokkuuden edistämisessä, vaikka sitä ei voikaan raportoida sopimusjärjestelmässä. Hänen mielestään se tuottaa varmimmin energiansäästöä. Tilatehokkuuden parantamista tehdään poikkeuksetta vuokralaisten tilajärjestelyiden yhteydessä. Laskennallinen säästö saadaan, kun tilatehokkuuden parantumisen myötä tarpeettomista tiloista luovutaan eli ne otetaan muuhun käyttöön, myydään tai puretaan. Hallinnon tilatehokkuuden muutoksia seurataan tarkasti sekä laajemmasta näkökulmasta että yksittäisten vuokralaisten ja rakennusten tasolta. Hän luonnehtii energiatehokkuussopimusjärjestelmää kunnossapitolähtöiseksi. Koska hyvin kannattavia toimenpiteitä on vaikea löytää, ne kannattaa tehdä isompien korjaushankkeiden yhteydessä. Korjauksia tehdään sekä omalla rahoituksella että ESCO-mallilla. Kunnossapitokorjauksia tehdään joka vuosi, takaisinmaksuajaltaan parhaat hankkeet priorisoidaan. Raportoimme sellaiset korjaukset, joilla on energiavaikutuksia. Remontoimalla tiloihin saadaan mahtumaan myös paljon enemmän väkeä kuin aikaisemmin eli tilatehokkuuskin parantuu. Tämä vähentää rakentamisen tarvetta. 9

10 Resurssitehokkuus Eväät kestävään talouskasvuun Työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä on luovuttanut ministeriöille ehdotuksensa Suomen kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi. Uusi ohjelma tähtää elinkeinoelämän materiaalitehokkuuden edistämiseen ja sitä kautta talouskasvuun. TEKSTI: SUVI SALMELa Ohjelma on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja se tavoittelee kestävää kasvua materiaalitehokkuudella. Tämä tarkoittaa pyrkimistä samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista. Ohjelma esittää kahdeksan konkreettista toimenpidettä materiaalitehokkuuden tavoitteeseen pääsemiseksi. Elinkeinoelämän toimialaliitoilta on saatu tuoreeltaan hyvää palautetta ohjelmasta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan ohjelma näyttää suuntaa kestävään talouskasvuun. Myös Motivan ryhmäpäällikkö Henrik Österlund Resurssitehokas elinkeinoelämä -yksiköstä pitää ohjelmaa merkittävänä avauksena. Ohjelmassa esitetyt hyvät asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan yrityskenttä tarvitaan mukaan valtionhallinnon rinnalle tekemään asioita todeksi, Österlund kannustaa. Luvassa uusia toimintatapoja Materiaalitehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttää uusien toimintatapojen, liiketoimintojen ja uuden teknologian kehittämistä. Tämä vaatii tutkimusta ja osaamista. Siksi ohjelma esittää tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien kokoamista tiedon lisäämiseksi, tiedonkulun parantamiseksi ja synergian luomiseksi eri toimijoiden kesken. Ohjelmassa ehdotetaan yritysten hallinnollisen taakan keventämistä muun muassa jäte- ja ympäristölupajärjestelmän selkeyttämisellä. Tämä helpottaa uusien teknologioiden käyttöönottoa, referenssi- ja koelaitosten asianmukaista ja ripeää toteutusta sekä jätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä. Lisäksi ehdotetaan tuetun materiaalikatselmusohjelman käynnistämistä ja materiaalitehokkuussopimuksen kokeilua materiaalitehokkuuden vauhdittajana. Se kannustaisi yrityksiä selvittämään materiaalivirtojaan ja tunnistamaan tehostamismahdollisuuksia. Motiva on ollut aktiivisesti mu kana ohjelman valmistelussa ja tulemme olemaan mukana myös ohjelman tiettyjen toimenpiteiden toteuttamisessa, Österlund kertoo. Teollisia symbiooseja olemme jo edistäneet yhteistyössä Sitran kanssa. Myös sopimustoiminnan valmistelussa ja alueellisen resurssitehokkuuden edistämisessä Motiva tulee viemään asioita käytännössä eteenpäin, Österlund summaa. Materiaalitehokkuusohjelmaan voi tutustua TEM:n verkkopalvelussa osoitteessa: > Ajankohtaista > Vireillä > Strategiset ohjelmat ja kärkihankkeet > Materiaalitehokkuusohjelma Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma esittää tukea Motivan mallin mukaiselle viisivuotiselle materiaalikatselmushankkeelle, joka kannustaa yrityksiä selvittämään materiaalivirtojaan. Materiaalitehokkuusohjelma on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Ohjelman esittelytilaisuus pidettiin Helsingissä 7. maaliskuuta. Vuosina on jo käynnissä hanke, jossa toteutetaan mahdollisimman monta valtion avustusmäärärahalla tuettua materiaalikatselmusta. Tavoitteena on myös tarvittaessa kehittää edelleen näinä vuosina ohjelmamuotoisen toiminnan peruselementtejä. Samalla materiaalikatselmustoiminnan vaikuttavuutta, volyymiä ja tunnettuutta lisätään markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Martela on hyvä esimerkki yrityksestä, jossa on paneuduttu kehittämään systemaattisesti materiaalitehokkuutta. Kuvassa Martelan toimistokalusteita. kuva: Martela OY Vuoden 2014 alussa Motiva koulutti noin 30 uutta konsulttia, jotka hakevat nyt eri puolilta Suomea yrityksiä toteuttamaan materiaalikatselmuksia ja saamaan niiden avulla kustannussäästöjä raaka-aineissa, jätemaksuissa ja energia- ja työkustannuksissa, asiantuntija Tommi Lehtisalo kertoo. Motivan kehittämä materiaalikatselmusmalli perustuu materiaalitasetiedon hyödyntämiseen siten, että myös ainevirtoihin kohdistuvat energia- ja työkustannukset kohdennetaan oikein. Samalla esimerkiksi teollisten symbioosien kautta hyötykäyttöön ohjatut materiaalivirrat voidaan määrittää niin laadullisesti kuin arvollisesti. Materiaalikatselmuksen tuloksista yritys saa hyvää ainesta tuotekehitykseen ja ympäristöviestintään, Lehtisalo vakuuttaa. Tommi Lehtisalo, , Motiva 10

11 Resurssitehokkuus Motiva ja lumipalloefekti Motivan asiantuntijatyön perustana on valtion rahoitus, joka varmistaa yhteistyön yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kesken. Valtion tuki on käynnistävä voima, jonka tuloksena työlle syntyy suuri vaikuttavuus, oikea lumipalloefekti. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN kuva: JARI AALTO Keskustelemme yksikönpäällikkö Hille Hyytiän kanssa Motivan asiantuntijatyöstä ja sen tuloksista. Hän johtaa yhtiön Resurssitehokas elinkeinoelämä -yksikköä. Miten selventäisit Motivan roolia? Motiva on priimusmoottori joka ideoi ja toteuttaa hankkeita yritysten kanssa. Niissä kootaan ja jalostetaan tietoa, jotta yrityksillä olisi menettelytapoja oman toiminnan materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseksi, Hyytiä selittää. Hankkeiden tuloksena syntyy malleja, joiden avulla yritykset voivat säästää, parantaa kilpailukykyään ja jopa työllisyyttä, samalla Suomen kansalliset edut toteutuvat. Työhön tarvitaan teollisuuden prosessien ja liiketoimintatapojen ymmärtämistä ja tuntemista. On osattava olla vähän kuin etukenossa ja luoda kokonaiskuva yritysten toimintaympäristöstä ja sen muutoksista, mitä esimerkiksi EU-tason direktiivien muutokset vaikuttavat. tehty, houkuttelemme siihen mukaan yrityksiä. Mitä yritykset saavat tästä työstä? Hyytiä selittää, että tehokkuusasia saattaa olla jo yrityksen agendalla, mutta sen eteenpäin viemiseen ei ole aikaa. Kun yritys on mukana hankkeessamme, se saa kustannustehokkaasti aiheeseen liittyvän uusimman tiedon, joka on koottu mukana olevilta toimijoilta. Onhan hankkeissamme mukana myös jopa keskenään kilpailevia laitetoimittajia. Yritykset päättävät itse, mitä asioita voivat tuoda yhteiseen pöytään. Verkostoituminen yli toimialarajojen auttaa tietojen vaihdossa ja oman osaamisen kartuttamisessa, Hyytiä vakuuttaa. Miten lumipalloefekti syntyy? Motivalle on oikein iso asia, että voimme viestiä hankkeesta. Se ei aina merkitse medianäkyvyyttä. Tärkeintä Haluamme olla luomassa resurssitehokkaista käytännöistä lumipalloefektin, jotta hyvät ratkaisut saadaan kertautumaan, sanoo Hille Hyytiä. on saada viesti mahdollisimman laajasti käytännön elämään tehtailla ja yritysten päätöksentekoon. Hyytiä mainitsee yritysten johtamiskäytännöt, joihin resurssitehokkuus erityisesti pitäisi saada leivottua sisään. Sitä kautta syntyy myös oikeata Cleantech-osaamista. Haluamme olla luomassa näistä resurssitehokkaista käytännöistä lumipalloefektin, jotta hyvät ratkaisut saadaan kertautumaan. Julkinen raha takaa työn tulosten monistamisen. Suljettujen hankkeiden tekeminen ei ole Motivan hengen mukaista. Miten uusi hanke lähtee liikkeelle? Tartumme aiheisiin, joissa on suuri säästöpotentiaali katsottuna sekä yritysten että koko Suomen näkökulmasta. Teollisuuden höyrylauhdejärjestelmät, ylijäämälämmön hyödyntäminen, paineilmaprosessit, energiatehokas konesali ja hiihtokeskus, ammattikeittiöt, Hyytiä luettelee vaikuttaviin tuloksiin johtaneita energiatehokkuushankkeita. Nyt katseet suuntautuvat myös materiaalitehokkuuteen. Kun olemme päättäneet tarttua tiettyyn aiheeseen, kokoamme Suomesta avaintekijät taustoittavaan keskusteluun. Näin meille muodostuu hyvä kuva siitä, mistä kannattaa lähteä liikkeelle suunnitelman laatimisessa. Kun alustava hankesuunnitelma on Lähde: Motiva, Desing: Merja Sainio Lumipalloefekti Valtion käynnistävä voima pienellä satsauksella suuri vaikuttavuus Valtion hankerahoitus Yritysten hankerahoitus Motivan toiminta-alue Yritysten resurssitehokkuustoimet Yritysten resurssitehokkuus investoinnit Valtion tuki aktivoi yrityksiä toimintaan ja investointeihin tuloksena tuntuvia säästöjä ja uutta liiketoimintaa

12 Asuminen Älyä elämiseen tiedosta ja teknologiasta Nyt katse tulevaisuuteen, tervetuloa älykotiin! Vuonna 2035 asut kodissa, joka tunnistaa läsnäolosi ja oppii tapasi. Poistuessasi asuntosi käy nukkumaan, saapuessasi herää tarjoamaan kodin syleilyä. Käytössäsi on teknologioita, jotka säästävät puolestasi energiaa ja säätävät terveellisen ja turvallisen asumisympäristön perheellesi. Teksti: Leila Timonen piirros: Tuija Sorsa Onko älyteknologian tulo kotiin ja arkielämään totta vai tarua? Ainakin se on yksi mahdollinen kuva tulevaisuudesta, jonka älykäs sähköverkko, teknologia ja energiatehokkuuspalvelut tekevät mahdolliseksi. Ainakin on varmaa, että teknologia muuttaa maailmaamme mihin suuntaan ja kuinka paljon, se jää koettavaksi. Heti kärkeen futuristi Elina Hiltunen haastaa tuote- ja palvelukehittäjät hyppäämään asiakkaan housuihin. Koskaan ei voi liikaa tutkia sitä, miten ja miksi palveluita käytetään. On mietittävä, mikä saa asiakkaat käyttämään palveluja uudelleen ensihuuman jälkeen, toteaa tulevaisuuden 12

13 Asuminen teknologiakehitystä elämän eri aloilla Teknoelämää kirjassa luodannut Hiltunen. Energian tuotanto, käyttö ja riittävyys ovat kiistatta yksi tulevaisuuden kriittinen tekijä, joka pitää tutkijat kiireisinä ympäri maailman. Energiaa halutaan tehdä muun muassa seisovasta vedestä, maanteiden asvaltista ja ihmisen liike-energiasta. Ison mittakaavan energiantuotannon rinnalle versoo nano- tai mikrotuotantoa kannettavia elektronisia laitteita lataamaan. Jokapäiväinen energiatehokkuutemme Hiltunen uskoo, että energia-alan seuraava nousija on älykäs sähköverkko. Kun rakennukset tuottavat itse energiaa ja sähkön varastointiin liittyvät ongelmat ratkaistaan, ihmiset alkavat myös käydä kauppaa paikallisesti tuotetulla energialla. Samalla älyverkkoon syntyy alusta uusille energiatehokkuuspalveluille, joiden avulla jokainen voi seurata kulutustaan ja tehdä vaikuttavia valintoja. Energiankulutus on läpinäkymätöntä, nyt sen voi nähdä vain sähkölaskusta. Ihmiset eivät tajua, mihin energiaa kuluu. Säästämisestä pitää tehdä konkreettisempaa ja palkitsevampaa, jotta se jaksaa kiinnostaa. Tietysti kiinnostusta lisää sekin mahdollisuus, että energian hinta nousee voimakkaasti. Valitettavasti luulen, että kulutuksen muutosta ohjataan tulevaisuudessa entistä enemmän pakolla ja lainsäädännöllä, Hiltunen pohtii. Syntyykö liiketoimintaa? Kuluttajat suhtautuvat nykyisiin energiatehokkuuspalveluihin vaihtelevasti. Osalle ne ovat kokonaan vieraita ja epäkiinnostavia, ja energiayhtiön tai sen kumppanin palveluihin saatetaan suhtautua epäluuloisesti. Oman kodin ovet eivät aukene säästökonsulteille, eikä kulutustietoja tohdita jakaa palvelujen kehittäjille. Mutta toisenlaistakin ääntä on kellossa. Jatkuu seuraavalla sivulla 13

14 Asuminen edelliseltä sivulta Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimukseen vastanneista vajaa puolet kuului lupaaviin ensi vaiheen asiakkaisiin. Edelläkävijöistä osa on asiantuntijoita energia-asioissa ja osa rohkeita kokeilijoita ja siksi kiinnostuneimpia ottamaan käyttöön täysin uusiakin palveluja. Toinen merkittävä ryhmä ovat energiasta kiinnostuneet ja sähköyhtiöihin myönteisesti suhtautuvat kuluttajat. He etsivät palveluista käytännön hyötyjä ja tekevät päätöksiä muilta kuluttajilta keräämiensä suosi- Kuluttajat haluavat, että energiatehokkuus on osa tuotteita, eivät erillisiä lisäpalveluja. tusten perusteella, erikoistutkija Kaisa Matschoss Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo. Palvelujen kehittämisen, ja etenkin sen kannattavaksi liiketoiminnaksi muuttamisen, tekee monimutkaiseksi se, että eri käyttäjäryhmiä kiinnostavat erilaiset palvelut. Lisäksi kuluttajat ovat oppineet pitämään energiaa osana kiinteää infrastruktuuria, eivät räätälöitävänä ja hinnoittelultaan muuttuvana palveluna. Nyt suurin osa kuluttajista olisi valmiita hankkimaan energiatehokkuuspalveluja paikalliselta sähköyhtiöltään, mutta markkinoiden kehittyessä kiinnostus muiden tuottamiin palveluihin luultavasti lisääntyy, Matschoss sanoo. Palvelujen kehittäminen uusien toimijoiden kanssa tarjoaisi verkkoyhtiöille uutta osaamista ja ennen kaikkea uudenlaista kosketuspintaa asiakkaisiin. Tämä tuo haasteita toimintakulttuurien yhteensovittamiseen. Yhtiöt joutuvat myös ponnistelemaan saavuttaakseen ja säilyttääkseen kuluttajan luottamuksen, Matschoss toteaa. Maksuttomat palvelut portteina Energiayhtiöiden pilotoimat ja tarjolla olevat energiatehokkuuspalvelut edustavat perinteistä tekemistä: neuvontaa, tiedotusta, kulutusseurantaa ja raportointia eri muodoissaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö halua ja ideoita irtiottoihin olisi. Kartoitimme useita energiayhtiöiden kokemia esteitä, jotka liittyvät palvelujen kehittämisen kustannuksiin ja liiketoiminnan epävarmuuteen, henkilöstöresurssien puuttumiseen, eri toimijoiden välisiin rooleihin, velvollisuuksiin ja vastuisiin teknologian ja markkinoiden muutoksessa sekä epäilykseen siitä, että asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan uusista palveluista nykyisillä sähkönhinnoilla, Matschoss sanoo. Eniten kehityspotentiaalia yhtiöt uskovat olevan asiakkaiden kulutustietoihin liittyvillä, lisäarvoa tuottavilla mittaus-, seuranta- ja vertailutiedoilla. Internetin tai matkapuhelimen kautta kuluttajille voidaan kustannustehokkaasti tarjota tee-se-itse -ratkaisuja, joiden avulla he voivat toteuttaa säästöjä ja valita lisäpalveluja tai laitteita muilta yrityksiltä. Kuluttajia kiinnostavatkin juuri nyt eniten energiaa säästävät laitteet sekä näytöt, joilla omaa sähkönkulutusta voi seurata reaaliaikaisesti. Suomalaisittain tuttu piirre on se, että kysyntää on myös vapaa-ajan asuntoihin liittyen. Verkkoyhtiöiden ilmaispalvelut, kuten tuntimitattujen kulutustietojen saaminen omalle päätteelle ja neuvonta, luovat kysyntää uusillekin palveluille. Nämä eivät kilpaile uusien innovaatioiden kanssa, vaan ne tukevat toisiaan lisäämällä asiakkaiden ymmärrystä ja herättämällä kiinnostusta, Matschoss arvioi. Keep it simple Elina Hiltunen arvelee, että tulevaisuuden energiatehokkuuspalvelut integroidaan elämään niin, ettei kuluttajan tarvitse itse miettiä niiden käyttöä tai vaikutuksia. Kuluttajan kannalta ei ole väliä, millainen tekninen sovellus taustalla on. Pääasia on, että energiaa säästyy ja se näkyy kukkarossa. Yksinkertaiset ratkaisut, selkeys ja helppokäyttöisyys edistävät palvelujen käyttöä. Kiinnostuksen herättämiseksi palveluihin voisi tuoda myös pelillisyyttä, joka koukuttaisi ihmiset palaamaan niiden pariin. Pelkkä mittaustieto ei koukuta, ellei sitten sähkön hinta nouse kannustimeksi, Hiltunen arvelee. Myös Kaisa Matschossin mukaan kuluttajat toivovat helppoja ratkaisuja, joissa energiatehokkuus olisi osa tuotetta, eikä erillisiä palveluja enää tarvittaisi. Kuluttajat odottavat selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, eivät niinkään teknisiä luetteloita ja lukuja. Osaa kiinnostaisi myös itseohjattavuus, vuorovaikutteiset some-sovellukset sekä energiatehokkuuslaitteiden kotiinkuljetus- ja asennuspalvelut. Vielä koulunpenkkiä kuluttava sukupolvi tuo jo lähivuosina omat kulutustapansa energiapalveluiden käyttöön. Teknologiasukupolven odotukset saattavat voimakkaastikin poiketa nykyisen keski-ikäistyvän edelläkävijäjoukon tavoista hyödyntää tekniikkaa ja tavoitella energiansäästöä. Tulevaisuuden palvelujen pitäisi tyydyttää pirsta- Teknologia säätää ja säästää puolestamme. loituvien kuluttajaryhmien toiveita ja tarpeita. Energiatehokkuuspalvelujen kehittäjien kannattaa seurata peliteollisuutta. Se on erilaista, nuorta ja dynaamista. Sieltä olisi paljon opittavaa, Elina Hiltunen vinkkaa. Futuristin oma visio vuoden 2035 energiatehokkuuspalvelusta, jonka hän ottaisi perheen käyttöön: Se perustuu älypölyyn, jota käytetään silloin kaikkialla. Siitä on kehitetty huomaamaton energiaälysovellus, joka ei vaadi perehtymistä tai säätöjä. Koti toimii automaattisesti ja ymmärtää meidän elämäämme ja säästää algoritmeilla energiaa. Lähteet: Kaisa Matschoss, Eva Heiskanen, Nina Kahma ja Mika Saastamoinen: Energiatehokkuuspalveluiden markkinapotentiaali ja parhaat käytännöt. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä. Elina Hiltunen ja Kari Hiltunen: Teknoelämää Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme? Talentum

15 Kuluttajien energianeuvonta Energianeuvoja tulkkaa sähkölaskua Sähkönkulutuksen seuranta kotona on ottanut ison älyharppauksen mittareiden etäluennan myötä. Energiayhtiöillä on verkossa toimivat lähes reaaliaikaiset kulutusseurantapalvelut. Motivan asiantuntija kävi helsinkiläiskodissa tutkimassa, mitä Sävel Plus kertoo perheen sähkönkäytöstä. Teksti: Leila Timonen KuvaT: JARI AALTO, Tommi Tikka Nopeasti luotettavan tiedon lähteelle verkossa: Kaksi silmäparia mittailee oransseja pylväitä Tarmo Tantun kannettavalta. 90-neliöisessä kerrostalokodissa sähkönkulutus oli viime vuonna hippusen vajaa kilowattituntia. Kannustinviisari palvelun etusivulla heiluu iloisesti vihreällä, ja sähkölaskussakin komeilee -13 prosenttia. Kulutuksenne on keskimääräistä tasoa. Ryhdytään tutkimaan, mistä se koostuu ja mitkä asiat ovat tuottaneet teille säästöä, sanoo Päivi Suur-Uski. Kahden viimeisen vuoden vertailu rinnakkain paljastaa asiantuntijalle, milloin tässä taloudessa on tehty energiatehokkuutta parantavia hankintoja. Vanha pesukone on vaihdettu uuteen ja viime syksynä halogeenivaloja korvattiin ledeillä. Myös vanha LCD-televisio vaihdettiin joulun alla lediksi. Joko ne näkyvät kulutuksessa, Tanttu ihmettelee. Energianeuvontaa annetaan 15 maakunnassa. Lähimmän energianeuvojan yhteystiedot löytyvät portaalista. Katso energianeuvojan kotikäynti Motivan Youtube-kanavalta Kodin energiankäytön seuranta on vaivatonta energiayhtiöiden maksuttomien verkkopalvelujen kautta. Suur-Uskin mukaan lampunvaihto ajoittui osuvasti syksyyn, jolloin valaistuksen tarve lisääntyy. Tanttu työskentelee kotona, joten valoja ja sähkölaitteita käytetään tasaisesti pitkin päivää. Vertailusta näkyy selvästi, että syyskuukausien kulutus on pienentynyt toimenpiteen jälkeen. Viikko- ja tuntikohtaiset palkit myös kertovat, milloin teillä saunotaan, pyykätään tai ollaan poissa kotoa. Pyykinpesukoneen uusiminen puolestaan näkyy huoneistokohtaisen vedenmittauksen ansiosta pienempänä vesilaskuna, Suur-Uski toteaa. Tanttu esittelee hyvin varusteltua keittiötä ja pohtii laitteiden käytön vaikutusta sähkönkulutukseen: Meillä on kaksi jääkaappipakastinta, uuni ja liesi, astianpesukone sekä muutama kovassa käytössä oleva pienkone. Haudutettavia tai pitkiä valmistusaikoja edellyttäviä ruokia laitetaan kerralla enemmän ja pakastetaan myöhempää käyttöä varten. Pyrin aina käyttämään laitteita energiatehokkaasti eikä ruokahävikkiä juuri kerry. Suur-Uskin mukaan pienkoneiden käyttö on energiankulutuksenkin kannalta järkevää silloin, kun tehdään pieniä määriä ruokaa. Ylipäätään kotikokin käyttötavat ovat hioutuneet hyvälle mallille. Asiantuntija vilkaisee vielä Sävel Plussasta yöaikaisia kulutuksia. Pieniä ovat, sillä yötä päivää valmiustilassa olevia laitteita on vain muutamia ja kylmälaitteetkin uusia ja vähän kuluttavia. Lopuksi kurkataan vielä kylpyhuoneeseen, jossa on lattialämmitys. Se saattaa huomaamatta haukata tuhat kilowattituntia eli satasen verran sähköä vuodessa. Tantun kylppärissä lämmitys on säädetty minimiin, mutta se riittää silti haihduttamaan suihkun, saunomisen ja pyykinkuivauksen kosteuden. Asiantuntijan loppuarvio on vahvasti positiivisen puolella. Tantun kotona on tehty energiatehokkuutta edistäviä hankintoja ja kulutus on kohtuullista ei pihistellä, mutta ei myöskään välinpitämättömyydellä aiheuteta turhaa kulutusta. Kulutustietojen tulkkaus myös sytytti kipinän säännölliselle seurannalle: Palvelustahan voi tarkkailla, että kulutuksessa ei tapahdu yllättäviä muutoksia esimerkiksi laitevikojen vuoksi. Tästä lähtien käyn tutkimassa kulutustietoja tarkemmin ja useammin, Tanttu lupaa. 15

16 Julkiset hankinnat Ulkoministeriö haluaa hankkia kestävästi Ulkoasiainhallinto on laatinut omaa toimintaansa koskevan ympäristöstrategian ja -ohjelman. Niiden avulla toteutetaan suunnitelmallisesti kestävää kehitystä edistävää toimintaa niin ulkoministeriössä Suomessa kuin Suomen ulkomaanedustustoissa maailmalla. Teksti: SUVI SALMELA Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva Ulkoasiainhallinnon uuden ympäristöstrategian keskeisimmät painopistealueet ovat matkustaminen, kiinteistöt, hankinnat ja arjen toimintatavat. Tavoitteena on, että vuosien myötä ympäristönäkökulmasta muodostuu luonteva osa hallinnon kaikkiin arjen käytäntöihin. Ohjelma ja sen toteuttaminen osoittaa, että myös valtion keskushallinto voi toimia edelläkävijänä. Ohjelma takaa myös sen, että hankintojen merkitystä ja ympäristöhyötyjä voidaan arvioida. Ympäristöohjelmassa on määritelty hyvin selkeitä tavoitteita hankinnoille, hankintapäällikkö Asmo Kemppainen kertoo: Kiinnitämme huomiota tuotteiden valmistusmateriaaleihin, elinkaareen ja kierrä- tettävyyteen. Esimerkiksi kopiopapereiden on täytettävä pohjoismaisen tai EU:n ympäristömerkin voimassa olevat ympäristökriteerit. Tarjouskilpailuissa ympäristöasiat huomioidaan yhtenä vertailu- ja arviointikriteerinä. Laitteiden energiatehokkuus ja ekologisuus ovat merkittävässä roolissa myös valmisteilla olevan monitoimi- ja tulostinlaitteita koskevan puitejärjestelyn tarjousten arvioinnissa ja vertailussa. Ympäristöohjelmassa on määritelty selkeät tavoitteet hankinnoille. Ulkoministeriössä mietitään nykyisin tarkkaan hankintojen merkitys ja arvioidaan niiden ympäristöhyödyt. Kuvassa ministeriön rakennus Katajanokalla Helsingissä. 16

17 Julkiset hankinnat sorvin ääreltä Teemu Turunen projektipäällikkö Motiva Services Oy KUVA: Kimmo Haimi Ensimmäinen hybridiauto hankittu Ajoneuvojen hankinnoissa huomioidaan polttoaineenkulutus ja päästöarvot. Yhteinen eurooppalainen tavoite on, että edustuston autojen hiilidioksidipäästöarvo on enintään EU:n tavoite vastaavanpainoiselle autolle. Tässä on onnistuttu erityisesti henkilöautojen kohdalla. Suuremmissa tila-autoissa tavoite on ollut vaikeampi saavuttaa. Syynä on ollut se, että sekä edustuston käyttötarkoituksen että päästökriteerit täyttäviä autoja on suurissa tila-autoissa vielä rajallisesti tarjolla, Kemppainen harmittelee. Myös ensimmäinen hybridikäyttöinen virka-auto on ehditty kilpailuttaa viime vuoden puolella. Auto tulee edustuskäyttöön suurlähettilään virka-autona. Kemppaisen mukaan hyvänä apuna autohankinnoissa ovat olleet Ekotrafi-palvelusivut, Hanselin ajoneuvopalvelu sekä Toptensuomi.fi-verkkopalvelu. Myös palveluhankinnoilla voi vaikuttaa Kuljetuspalveluhankinnoissa liikenteen energiatehokkuussopimukseen liittymisestä ovat tarjoajat saaneet pisteitä. Kuljetuskaluston vertailukriteerinä on ollut EURO 5 -vaatimuksen täyttäminen. Myös varastotoimintojen palveluhankinnassa asetettiin ympäristökriteereitä, kuten esimerkiksi kestävän kehityksen toimintaohjelma, jolla pyritään organisaatiotasolla kierrättämään ja vähentämään sekajätteen määrää. Pisteitä on saanut muun muassa uusiutuvan sähkön käytöstä varastotiloissa. Suunnitelmissa on käynnistää pinta-, maantie- sekä lentorahtikuljetuspalveluhankinta, jossa asetettaisiin kalustolle ja reiteille kriteereitä sekä vähimmäisvaatimuksena että vertailu- ja arviointitekijöinä, Kemppainen valottaa tulevan vuoden suunnitelmia. Hankintojen lisäksi toimintatapojen muutokset on todettu tärkeiksi ympäristövaikutusten vähentämisessä. Esimerkiksi paperin kulutusta on saatu vähennettyä noin 20 prosenttia aiemmasta siirtymällä sähköisiin julkaisuihin, ja ohjeistamalla sekä muistuttamalla kaksipuolisesta tulostuksesta. Ulkoasianministeriö on ehdolla Kestävä julkinen hankkija -kilpailussa strategisen hankintatoiminnan sarjassa. Voittajat julkistetaan 1.4. Kestävien hankintojen vuosiseminaarissa. Maalaisjärki kunniaan myös energiatehokkuustyössä Ennen aikaan maaseudulla oli tapana tehdä asiat tarpeeseen pohjautuen. Jos esimerkiksi tarvittiin uusi rankakärry, hitsauspuikko pysyi kädessä ja Anglian taka-akseli sai uuden elämän. Myös kärryyn tarvittavat muut osat saatiin oman talon tarpeista tai viimeistään naapurin Ison Erkin pajasta. Kärrystä tuli näin tehtyä juuri tarvetta vastaava, hyödyntämällä sitä, mitä oli saatavilla. Vastapainoksi kärry mahtui kääntymään kimuraisilla metsäteillä ja laidoista tuli sellaiset, että rangat sai purettua oikealta puolelta sahauspaikalle. Vastaavanlainen tarvelähtöisyys olisi hyvä muistaa myös monessa muussakin asiassa, liittyen vaikkapa energiatehokkuuteen. * * * Esimerkkinä toimivat hyvin energiatehokkuuden mittaus- ja seurantajärjestelmät, joita on viime vuosina yhä enemmän otettu käyttöön prosessiteollisuudessa. Kun energiatehokkuutta halutaan parantaa, ajatus menee helposti valmiin järjestelmän hankkimiseen laitevalmistajalta, vaikka usein järkevämpää ja kustannustehokkaampaa olisi toteuttaa homma tarvelähtöisesti. On erityisen tärkeää tehdä ennen projektin alkua tarvemäärittely, jossa kartoitetaan tulevan sovelluksen käyttäjät, käyttötilanteet sekä se, minkälaista tekniikkaa kohteessa on ennestään energiatehokkuuden mittaamiseen ja seurantaan. Jos käytössä on jo laajasti hyödynnetty prosessinohjaus- tai rakennusautomaatiojärjestelmä, voi olla kannattavaa kehittää siihen energiatehokkuusosio, eikä suin päin hankkia uutta ohjelmistoa tai sovellusta. Jos taas kohteessa nojaudutaan vahvasti manuaaliseen ohjaamiseen ja seurantaan, voivat hajautetut tiedonkeruuratkaisut tarjota kustannustehokkaita tapoja rakentaa tarvelähtöistä seurantaa. * * * Olipa energiatehokkuuden mittaus- ja seurantajärjestelmän toteutustapa mikä tahansa, on tärkeää aloittaa työ ja tehdä siitä sellainen, että se johtaa henkilöstön aktivointiin ja tätä kautta energiatehokkuuden parantumiseen. Kiäritään siis hihat ja ruvetaan yhdessä hommiin! 17

18 Energiakatselmukset Työ tekijäänsä opettaa Eri koulutusohjelmien opiskelijat yhdistivät taitonsa ammattilaisten kanssa samalla kun Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK-kampuksella tehtiin energiakatselmointi. TEKSTI: Pirkko Pihlajamaa KUVA: Ville Salminen K esällä 2012 Tampereen ammattikorkeakoulun iso TAMK-kampus sitoutui työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tehdyn energiatehokkuussopimuksen myötä säästämään energiaa. Aikaa keinojen ja menetelmien löytämiseen oli vuoden 2013 loppuun asti. TAMK-kampus on todella iso kiinteistökokonaisuus kenen tahansa selvitettäväksi, sillä lämmintä rakennustilavuutta on noin rm 3, mikä vastaa 600 keskikokoista omakotitaloa. Lisäksi kokonaisuus on hyvin monimuotoinen, ja rakennukset ovat eri vuosilta. Sen vanhimmat osat ovat vuodelta 1961, ja uusimmat ovat valmistuneet Vuosien varrella on tehty monenlaisia muutoksia ja perusparannuksia. Niin taloteknisten kuin rakennusteknistenkin ratkaisujen kirjo on runsas. Opitaan ja tehdään yhdessä Energiakatselmustyön toteutustapaa mietittäessä syntyi ajatus, että rakentamisen tulevat ammattilaiset voisivat yhdessä pätevien katselmoijien kanssa tutkia, selvittää ja ideoida. Yhdistettäisiin siis korkeakoulukampuksella kiinteistöpalvelujen yksikön tehtäviä ja koulutuspuolen oppimistapahtumia. Yhteen liimaaviksi tekijöiksi tarvittiin toisaalta valveutunut kiinteistöpäällikkö alaisineen, pätevöitynyt katselmoijaopettaja ja sopivat muut opettajat innostuneiden ja sitoutuneiden opiskelijoiden lisäksi. Energiatehokkuusopintoja on sisällytettynä useassa eri koulutusohjelmassa, joten nyt piti luovasti etsiä kyseisten opintojen vaihtoehtoinen tai täydentävä suoritustapa. Niin LVIsuuntautuneiden kuin sähköiseen talotekniikkaankin suuntautuneiden opiskelijoiden koulutusohjelmista oli helppo löytää opintojakso, jonka vaihtoehtoiseksi suoritustavaksi projektiin osallistuminen sopi. Myös kiinteistönpito-opiskelijoiden tulevaan ammattikuvaan tällainen projekti oli mitä oivallisin ja kaksi alan opiskelijaa teki opinnäytetyönsäkin projektin aikana katselmukseen liittyen. Viikoittain kokoontuneessa projektiryhmässä oli syksystä kevääseen mukana 10 opiskelijaa ja lopun kokoamisvaiheessa kolme opiskelijaa. 18

19 Energiakatselmukset Tampereen ammattikorkeakoulukampuksella opiskelee noin opiskelijaa ja siellä työskentelee noin 800 henkilökuntaan kuuluvaa. Polkupyöräily on suosittua ympäri vuoden. Opiskelijat selvittivät, kartoittivat ja mittasivat ohjatusti ja aikataulutetusti olosuhteita ja energiankulutuksia sekä tekivät havaintojensa perusteella parannusehdotuksia laskelmineen. Kaiken kaikkiaan mukana oli tavalla tai toisella yli 50 opiskelijaa, ja projektin aikana syntyi neljä opinnäytetyötä. Osasiksi pilkottu katselmusprojekti sopi myös täydentäviksi oppimistehtäviksi. Rakennusmestariopiskelijat selvittivät kiinteistöjen erilaiset rakenteet. Kunnossapidon ja huollon opintojaksolla tehtiin selkoa eri taloteknisten laitteiden kunnosta ja toimintaedellytyksistä. Valaistustekniikan opintojaksolla oli hyvä selvittää koulukiinteistön valaistuksen erilaisia toteutus- ja ohjaustapoja ja etsiä niihin parannusehdotuksia kannattavuuslaskelmineen. Sähkötekniikan opiskelijoille oli opettavaista koulun sähköverkon kunnon tarkastelu. Kaikissa näissä monimuotoinen korkeakoulukiinteistö toimi oivana oppimisympäristönä. Tuloksena energiansäästöpotentiaalia Katselmustoiminnassa päätavoitteena on löytää säästötapoja tilojen sisäilmaolosuhteita ja toimintoja heikentämättä. Usein kuitenkin myös erittäin tärkeäksi tavoitteeksi ja lopputulokseksi saadaan kasaan entistä selvästi kattavampi tietopankki kiinteistönpidon ja -hallinnan tueksi nimenomaan energiatehokkuusnäkökulmasta katsottuna. Hankkeen lopputuloksena syntyi yli 100-sivuinen raportti, johon on keskitetysti koottu kiinteistötietojen lisäksi analysoidut ja eritellyt energiankulutuskohteet sekä ideat ja ratkaisut energiansäästötavoista takaisinmaksuaikoineen. Säästöpotentiaalia energiakuluissa löytyi 11 prosenttia eli vähän yli euroa vuodessa veroineen. Lisäksi saatiin aikaan olosuhdeparannuksia. Energiankulutuksen jatkuva seuranta on avain kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen ja säilymiseen. Hankkeen aikana kirkastui useille opiskelijoille ja muille osallistujille, että kertaluonteisella katselmuksella ei taata vielä kiinteistön energiatehokkuutta, vaikka kaikki ehdotukset toteutettaisiinkin. Useita asioita jäi vielä odottamaan syvällistä tutkimista. Seuraaville vuosille ja opiskelijaryhmille on siis tarjolla vielä oppimistapahtumia omassa koulukiinteistössä niin tutkimisen kuin kulutusseurannankin parissa. Kirjoittaja on LVI-lehtori ja energiakatselmoija. Energiakatselmuksen antina opiskelijan näkökulmasta oli huomata, kuinka paljon on mahdollista saada säästöä energiakuluissa ja samalla jopa parantaa rakennuksen sisätilojen olosuhteita. Energiakatselmus poiki oman opinnäytetyön TEKSTI: SIRPA MUSTONEN KUVA: PIRKKO PIHLAJAMAA LVI-talotekniikan 4. vuosikurssin opiskelija Kimmo Ruoho osallistui energiakatselmukseen Energiakatselmukseen osallistuminen antoi minulle sellaisia tietoja ja taitoja, joilla on varmasti käyttöä myös tulevaisuudessa, Kimmo Ruoho ennakoi. yhdessä muiden sähkö- ja LVI-talotekniikan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat etsivät tietoa kampusalueen rakennusten erilaisista järjestelmistä ja tekivät muun muassa valaistusvoimakkuus-, huonelämpötila- ja vedenvirtausmittauksia. Osallistuin myös raportin kirjoittamiseen, lähinnä LVI-asioiden osuuteen. Työssä oli mukana myös sekä kiinteistönpitotekniikan että sähkötekniikan opiskelija. Katselmuksen tehtävät olivat pääasiassa etsimistä ja mittaamista, Ruoho sanoo. Tarvittavia tietoja löytyi LVIlaitteista, mutta jotain tietoa etsittiin aina rakennusvalvontaa ja laitteiden valmistajia myöten. Oma lukunsa oli säästökohteiden ja energiansäästöä varten tehtävien investointien löytäminen. Selvitystyö ja mittaukset jaettiin oppilaille siten, että kullekin työparille jäi vastuualueeksi pari kolme rakennusosaa. Jako oli Ruohon mielestä hyvä ratkaisu, sillä oli helpompaa käydä pari rakennusosaa kokonaan lävitse sen sijaan, että olisi joutunut selvittämään yhtä asiaa koko rakennusmassasta. Jatkuvaa parantamista kampuksella Yhteistyö energiakatselmoijien kanssa sujui Ruohon mukaan hyvin. Ainoat pienet erimielisyydet koskivat joidenkin lähtötietojen etsimisen tarpeellisuutta, mutta niistäkin päästiin katselmoijien kanssa sopuun. Katselmoijat osasivat hyvin ohjata meitä opiskelijoita projektin lävitse. Energiakatselmus poiki minulle myös oman opinnäytetyön, sillä katselmuksessa havaittiin asioita, joita piti tutkia tarkemmin. Tutkin yhden kampuksen rakennusosan lämmitysjärjestelmää ja sen energiankäyttöä. Siinä selvisi lämmitysverkostosta useita vikoja ja puutteita, joiden korjaamisella ja verkoston tasapainottamisella saatiin tuloksena tasaisemmat sisälämpötilat sekä selkeää energiansäästöä, Ruoho kertoo. Ylipäätään energiakatselmuksen yhtenä antina opiskelijoille oli näyttää toteen, kuinka paljon on mahdollista saada säästöä energiakuluissa ja samalla jopa parantaa rakennuksen sisätilojen olosuhteita. Koska kohteena oli todella suuri kiinteistö, opiskelijoita yllätti, kuinka suuria säästöjä voidaan aikaansaada aivan pienillä ja yksinkertaisilla asioilla, kuten käsienpesualtaan veden virtaaman säätämisellä. Energiakatselmuksen lopputuloksena kiinteistön ylläpitäjät saivat raportin, joka auttaa kampuksen energiatehokkuuden jatkuvassa parantamisessa. Koska kampusalue elää koko ajan, on myös tulevilla opiskelijoilla tekemistä raportin päivittämisen kanssa. 19

20 Ympäristömerkintä Ympäristötietoisuus kodin hankinnoissa Joutsenmerkki tutki, mitkä asiat ratkaisevat kodin sisustus-, remontointi- ja rakennushankinnoissa. Vaikka tuotteiden ympäristövaikutukset ovat harvalle ykköskriteeri ostotilanteessa, 75 prosenttia vastaajista kertoi vähintään joskus suosivansa ympäristöystävällisiä tuotteita. Luku on noussut viisi prosenttia kolmessa vuodessa. TEKSTI: MINNA KINNARI piirros: CRESTOCK Joutsenmerkillä on tiukkoja laatuvaatimuksia, joilla pyritään siihen, että parhaimmillaan tuotteet kestävät yli sukupolvien. Joutsenmerkin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista ekoimpia sisustus-, remontointi- ja rakennushankinnoissa ovat yli 55-vuotiaat. Naiset huomioivat oman näkemyksensä mukaan ostotilanteessa ympäristöasioita useammin kuin miehet. Kun suomalaiset ostavat sisustus-, remontointi- ja rakennustuotteita, ulkonäkö, hinta, laadukkuus ja käytännöllisyys ovat odotetusti niitä perusteita, joilla ostopäätös yleisimmin tehdään. Suomalaiset ostavat käytännöllisesti ja hyvä niin! Ei olisi kovinkaan ekotehokasta ostaa rumaa, huonolaatuista ja huonosti toimivaa tuotetta, koska sellaisten tuotteiden elinkaari on usein valitettavan lyhyt. Myös Joutsenmerkillä on tiukkoja laatuvaatimuksia, joilla pyritään siihen, että parhaimmillaan tuotteet kestävät yli sukupolvien, Joutsenmerkin markkinointiasiantuntija Antti Lehmuskoski kertoo. Kuluttajista 80 prosenttia valitsee vähintään joskus ympäristömerkityn tuotteen, jos sellainen on saatavilla. Kuluttajat kaipaavat enemmän ympäristömerkittyjä maaleja ja kodinkoneita helpottamaan valintojen tekoa. Naiset nostivat esiin myös kodintekstiilit ja vanhin ikäryhmä rakennuslevyt. Tuotteiden kestävyys ja kemikaalit kiinnostavat Tutkimuksen vastaajista 17 prosenttia sanoo, ettei saa riittävästi tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista. Miehet kaipaavat eniten tietoa tuotteiden 20