Elintarvike. Kehittyvä. Hygienia & riskinhallinta 3/10. Tuotantopaineet. Elintarvikevalvonta. siirtyvät maapallon pohjoisosiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvike. Kehittyvä. Hygienia & riskinhallinta 3/10. Tuotantopaineet. Elintarvikevalvonta. siirtyvät maapallon pohjoisosiin"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 3/10 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Elintarvikevalvonta muuttuu riskiperusteisemmaksi Tuotantopaineet siirtyvät maapallon pohjoisosiin Hygienia & riskinhallinta

2 Minimoi riskit! Uusi ftalaatiton vinyylikäsine kaikentyyppisten elintarvikkeiden käsittelyyn Puuteriton ja ftalaatiton OneMed-vinyylikäsine on osoitus OneMed Oy:n sitoutumisesta ihmisten ja myös ympäristön suojelemiseen. Käsine soveltuu direktiivien 85/572/EY ja 2007/19EY mukaisesti kaikentyyppisten elintarvikkeiden käsittelyyn: rasvapitoiset elintarvikkeet liha ja kala ruoka- ja kalanmaksaöljy oliiviöljy juusto viinietikka Tuotteella on Normpack-sertifikaatti. Lisätietoa: OneMed Oy PL 10, Metsäläntie 20, Helsinki ISO sertifioitu organisaatio Asiakaspalvelu puhelin , faksi

3 n PÄÄKIRJOITUS 3/2010 Luonnonvoimien armoilla Huhtikuun puolivälin jälkeen lähes koko Eurooppa joutui hetkessä yllättävään, koko yhteiskuntaa koskettavaan tilaan. Islannin tulivuori Eyjaföll purki tuhkaa kilometrien korkeuteen pysäyttäen lentoliikenteen useiksi päiviksi. Tätä kirjoitettaessa purkaus on laantumaan päin, mutta asiantuntijat eivät ole uskaltaneet luvata lopullista rauhoittumista. Sen sijaan ennakoidaan, että vieressä oleva isompi tulivuori Katla saattaa alkaa tuprutella, jolloin syntyvä kaaoskin on moninkertainen. Väkisin alkaa miettiä, mitä kaikkea pitkään jatkuva tuhkapurkaus voi tarkoittaa elintarvikealalla ja koko yhteiskunnassa. Ja pystyykö asiasta kukaan mitään ihan varmasti sanomaan? Onko viime vuosina paljon puhuttu ilmastomuutos menneen talven lumia vai käykö niin, että ilmastonmuutos kiihtyy? Tosin on rauhoiteltu, ettei ilman ja maan laatu juurikaan muutu tuhkan tullessa alas sateitten myötä. Mutta entäpä sitten, jos Katla purkautuu? Ilman laadun arvioidaan pahenevan, mutta paheneeko vai paraneeko maan laatu? Entäpä vesistöt? Miten pitkäaikainen lentokielto vaikuttaa elintarvikealan toimivuuteen ja tuotteiden tarjontaan? Pysähtyykö joku teollisuuden kone varaosien puutteessa? Jäävätkö pihvit ja pullat paistamatta, tai tuotteet pakkaamatta? Herätäänkö silloin viimeistään lähiruuan ja kotimaisen koneteollisuuden mahdollisuuksiin? Vai käykö pahimmillaan niin, että viljat, marjat, sienet ja kasvit saastuvat käyttökelvottomiksi? Kysymykset ovat varmasti vähän provosoivia, mutta on entistä selvempää, että huomisesta kukaan ei pysty sanomaan mitään täysin varmaa. Mutta varautua siihen voi. Hyvän huoltovarmuuden merkitys korostuu. Hyvä hygienia ja riskien hallinta on erityisen tärkeää elintarvikkeissa, koska kysymys on ihmisten terveydestä. Mutta kaikkein pahin riski on, että sadot pelloilla, metsissä ja vesissä tuhoutuvat. Silloin on nälänhätä hyvin lähellä, varsinkin jos ja kun naapurimaat kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Mutta jos Islannin tulivuoren purkaus laantuu nopeasti sen suurempia jälkiä jättämättä, ilmastomuutos lienee todellisuutta. Tästä taas asiantuntijat ovat alkaneet nähdä Suomen kannalta myönteistäkin. VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ennakoivat, että lämpenevän ilmaston ja vesiomavaraisuuden myötä Suomella on mahdollisuudet kehittyä nykyistä merkittävämmäksi maataloustuotteiden viejäksi. Jo maailmallakin tunnustettu ja entistä enemmän hyödynnetty teknologia ja hygieniaosaaminen siivittävät näitä mahdollisuuksia. Vaikka ilmasto ei muuttuisikaan ja tulivuoretkin ovat hiljaa, elintarvikealalla riittää tekemistä. Tässä lehden numerossa on tuhtia tietoa niin EF SAn ajankohtaisista hankkeista, pilaantumisen uusista ongelmista, omavalvonnan järkeistämisestä, kemiallisista kontaminanteista kuin monesta muusta hygieniaan ja riskinhallintaan liittyvästä aiheesta. Toivotan jokaiselle lukijalle ajatuksia herättäviä lukuhetkiä, aurinkoisia kesäpäiviä ja riskitöntä, kiireetöntä lomaa! KUVA: TAUnO RAnTAlA Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS. Oletko jo vieraillut lehden uusilla kotisivuilla Odotamme palautetta ja juttuvinkkejä! I Kehittyvä Elintarvike 3/2010 3

4 Sisältö 3/ Uusia menetelmiä pilaan tutkimustumisen hallintaan s.20 KUVA: ElInA VIHAVAInEn Pääkirjoitus: Luonnonvoimien armoilla, Raija Ahvenainen-Rantala...3 Kolumni: Kuka on lehmän tunteiden tulkki? Vuokko Puurula...6 Puheenvuoro: Elintarvikeanalytiikkaa ja sen kehittämistä tarvitaan, Eila Järvenpää...8 Tuulahduksia: Turkey has many efforts to develop food safety issues, Nilufer Alapinas...12 Pakina: Hygieian alamaiset, Heikki Manner...27 Genomiikkaan perustuvat tutkimusmenetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia tutkia pilaantumisilmiöitä pintaa syvemmältä. s.26 KUVA: PlUgI.fI Norovirukset aiheuttavat vesiepidemioita Eniten vesiepidemioita aiheut tavat norovirukset, joiden osuus sairaustapauksista on Suomessa 68 prosenttia. n Ajankohtaista Ympäristömerkit uivat kalatiskiin, Mika Remes...9 Vuoden Tähtituotteet kuitupitoisia retroruokia, Pirjo Huhtakangas...10 n Teema: Hygienia & riskinhallinta EFSAlla riittää töitä terveysväittämistä salmonellaan, Riitta Maijala...14 Seutuyhteistyö yhdenmukaistaa elintarvikevalvonnan toimintatapoja, Pirjo Huhtakangas Pilaantumisen hallinta helpottuu uusilla tutkimusmenetelmillä, Elina Vihavainen, Timo Nieminen & Johanna Björkroth...20 Suomi voi kehittyä merkittäväksi maataloustuotteiden viejäksi ilmaston lämmetessä, Riitta Molarius & Jaana Keränen...22 Kemialliset vaarat huomioon elintarviketurvallisuusselonteossa, Anja Hallikainen & Ulla Karlström...24 Norovirukset aiheuttavat pääosan Suomen vesiepidemioista, Ilkka Miettinen...26 Elintarvikkeiden takaisinvedot ovat arkipäivää amerikkalaisille, Jari Toivo...28 Hygieniapasseja on myönnetty lähes , Pirjo Huhtakangas...30 Elintarviketurvallisuus ja omavalvonta tutuiksi yli kielirajojen Kanta Hämeessä...31 Hygieniaoppaita useilla kielillä...31 Kansallinen ruokastrategia valmis kesäkuussa...31 Liukastumis ja kompastumisriskiä voidaan vähentää monin tavoin, Mikko Hirvonen, Erkki Rajamäki, Tarmo Mannelin & Susanna Mäki...32 Teollisuuden kunnossapito turvalliseksi...34 MoniQA verkosto lujittanut yhteistyötä laadun ja turvallisuuden hallinnassa, Maria Saarela...34 Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden terminologia tutuksi...34 n Lainsäädäntö Elintarvikevalvonta muuttuu riskiperusteisemmaksi, Sebastian Hielm...36 n Talous & markkina Kaupan asema vahvistuu edelleen elintarvikeketjussa, Jyrki Niemi...38 n Ravitsemus & Terveys Keliakia yleistyy länsimaissa, Kaisu Meronen...40 n Tiede & Tutkimus Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala...42 Ekologista tehokkuutta ammattikeittiöiden puhtaanapitoon, Leila Korhonen...43 n Palstat Haarukassa...44 Nimityksiä...46 Tapahtumia...46 Tunnustuksia...48 Hankintaopas...49 s.40 KUVA: leipätiedotus Ry Keliakia yleistyy länsimaissa Keliakiaa esiintyy kaikissa maanosissa vehnää syövällä väestöllä. n ETS sivut Elintarvikehygienian jaosto vieraili Tullilaboratoriossa ja Tallinnassa, Mari Laihonen...53 Kannattajajäsen: Farmoksen Jukka Rantala; Biosididirektiivi karsii pesuainemarkkinoiden tuotevalikoimaa...54 ETS palsta, Riikka Mononen...55

5 s.14 KUVA: EfSA EFSAlla riittää töitä terveysväittämistä salmonellaan Tiedonvälityksen tai tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä virkamies tai yritys voi joutua vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat uusia vaaroja tai riskejä ja tapahtuvat tuhansien kilo metrien päässä Suomesta. EFSAssa on usean vuoden ajan tehty töitä, jotta uudet riskit voitaisiin todeta ajoissa, ennen kuin tilanne karkaa käsistä, kirjoittaa Director of Risk Assessment Riitta Maijala. Ilmestymispäivät ja teemat Nro Ilmestyy Teema 1/ Trendit, ravitsemus & ruokakulttuuri 2/ Valmistus- ja lisäaineet 3/ Hygienia & riskinhallinta 4/ FoodTec -messunumero 5/ Kylmätekniikka 6/ Koulutus, tutkimus, tuotekehitys ja johtaminen n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, teknologian ja ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 3/2010 5

6 kolumni Kuka on lehmän tunteiden tulkki? Eläinten kärsimys on saanut paljon kohua aikaan. Minua askarruttavat muutamat kysymykset, joihin en ole saanut kuitenkaan vielä yksiselitteisiä vastauksia: Miten eläinten hyvinvointi määritellään? Kuinka moni osaa katsoa asiaa eläimen silmin? Onko markkinoilta mahdollista saada vaatimuksia vastaava raha eläimen hoitajalle? Vaikeusastetta pohdintaan lisää se, että jokaisen yksilön hyvinvointi on hetkestä riippuvainen ja sisältää useita tekijöitä. Hyvinvointia arvioitaessa mietitään useimmiten ruokintaa ja juottoa, sopivia tiloja, terveyttä ja tarkoituksenmukaista käyttäytymistä. Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) heinäkuussa 2009 ilmestyneessä lypsylehmien hyvinvointia ruotivassa raportissa yleisimmät ongelmat liittyivät sairauksiin ja eläinten pito oloihin. Euroopassa osa lypsylehmistä laiduntaa ympäri vuoden ja osa ei lainkaan. Suomessa laidunnus tai jaloittelu on pakollista parsinavetoiden lehmille kesäaikana 60 vuorokauden ajan. Erityistä huomiota raportissa kiinnitettiin jalkaongelmiin ja utaretulehdukseen. Lisääntymis, aineenvaihdunta ja käytösmuutokset mainitaan mittareina, joita voidaan käyttää arvioitaessa eläinten hyvinvointia. Geneettinen valinta yksinomaan korkean maitotuotoksen suhteen voi altistaa sairauksille. Eläinten koko on kasvanut vuosikymmenten aikana ja rakenne muuttunut. Jalostuksessa tulee ottaa huomioon hedelmällisyys, terveys ja pitkäikäisyys. Nämä asiat parantavat myös tuottajan taloudellista tulosta. Lehmien koon kasvu tulisi ottaa huomioon mitoitettaessa uusia ratkaisuja pihatto ja parsinavetoissa. Riittävä väljyys helpottaa lehmien liikkumista, syömistä ja juomista sekä ennaltaehkäisee vedinpolkemien syntyä. Raportti kannustaa eläinten terveydenhuollon kehittämiseen. Eläinperusteisia mit tareita pitää sisällyttää hyvien käytäntöjen oppaisiin. Mitä Suomessa tehdään? Käytännössä eläin lääkäri merkitsee käynneillään lehmien siemennyskortteihin sairaus ja hoitokoodit, jotka siementäjä kerää ja tallentaa tiedostoon. Näistä kerätään vuosittaiset terveystilastot, jotka raportoidaan tiloille ProTuotos raportilla, ja tieto kulkee myös kunnaneläinlääkäreille. Faba palvelu on kerännyt terveystietoja vuodesta Tilastoista saadaan tietoa utareterveydestä ja hedelmällisyydestä, sekä poikimisista ja vasikkakuolleisuudesta. Sorkkaterveyttä koskevia tietoja on alettu kerätä sorkkahoitajien raporteista vuodesta 2003 alkaen. Yhtenä tärkeimpänä lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työkaluna pidän NASEVAA (elinkeinon rahoittama ETU eläinterveydenhuoltojärjestelmä naudoille), jota kehitetään parhaillaan terveyttä, tuotosta ja eläinten hyvinvointia palvelevaksi. Järjestelmään siirretään mm. lääkitys ja sairaustietoja. Terveydenhuoltosopimusten ja järjestelmällisen terveydenhuollon saaminen säännölliseksi maidontuotantotiloille on etenemässä tulevina vuosina. ETU asiantuntijaryhmä on valinnut vuoden 2011 vasikoiden tervey den ja hyvinvoinnin teemavuodeksi. Suomessa meijerit raportoivat eri laatuluokkiin jakautuvat maitomäärät Maitohygienialiitolle, joka julkaisee vuosittain (vuodesta 1988) maidon solulukuja, bakteerimääriä ja mikrobilääkejäämiä tilastoina. Suomessa tuotettu maito on korkealaatuista. Raakamaidon bakteeripitoisuudet ovat hyvin alhaiset, maailman ja Pohjoismaiden huippuluokkaa. Laadukkaan maidon tuottaminen perustuu osin lainsäädäntöön, pitkäjänteiseen laatutyöhön ja laatuhinnoitteluun. Tuottajalle laadusta maksettava korvaus on aina paras kannustin. Utareterveyttä on seurattu pitkällä aikavälillä, ja uusi utareterveyskartoitusprojekti on juuri alkamassa. Suomessa on käytössä eläimille päivitetyt mikrobilääkityskäytännöt, jotka ovat viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteisesti laatimat. Päivitetyt hoitokäytännöt ovat nähtävissä Eviran nettisivuilla. Navetassa ammattitaitoinen eläinten hoitaja seuraa päivittäin eläinten hyvinvointia ja puuttuu asioihin, jos hän havaitsee lehmän käytöksessä muutoksia. Esimerkiksi utaretulehdus voi olla kyseessä, jos lehmä tepastelee, eikä asetu märehtimään samaan aikaan kuin muut kaverinsa tai makailee vain toisella kyljellä. Lehmä osaa sanoa vain muu, joten täytyy osata lukea ja tulkita lehmän kieltä. Tulkin työ vaatii vankan peruskoulutuksen ja taitoa poimia pienimmätkin vivahteet elekielestä. Tuottajalla on siis vaativa tulkin homma. π Vuokko Puurula toiminnanjohtaja Maitohygienialiitto ry KUVA: JAAnA KAnKAAnPÄÄ 6 Kehittyvä Elintarvike 3/2010 I I

7 Kehittyvä Elintarvike 21. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JALAS SARA COLLECTION JULKAISIJA TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ AVUSTAJAT TOIMITUSKUNTA 3/2010 NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI ULKOASU PAINOPAIKKA Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki p./f. (09) Raija Ahvenainen Rantala p Pirjo Huhtakangas p Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Jari Toivo/USA Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä Korea Mari Laihonen Heikki Manner Tuomas Olkkonen Anne Paloranta Tiina Partanen Erkki Vasara Elina Vihavainen Gun Wirtanen Raija Ahvenainen Rantala Pirjo Huhtakangas Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Matti Kalervo Simo Laakso Heikki Manner Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy p. (09) f. (09) Teemu Pokela Vammalan Kirjapaino Oy p Vammalan Kirjapaino Oy TILAUSHINTA Kestotilaus 55 määräaikaistilaus 59 oppilaitokset 45 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa Irtonumero 9 /kpl + postituskulut KANSIKUVA LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Rodeo.fi / Ossi Lehtonen Elintarviketieteiden Seura ry. Riikka Mononen sihteeri taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI p f. (09) FOR YOU Lue lisää Resepti ihanaan työpäivään SARITA 2932 SAANA 2952 TAIKA 2962 TARA Kenkä joka istuu juuri Sinun jalkaasi.

8 n PUHEEn VUORO Elintarvikeanalytiikkaa ja sen kehittämistä tarvitaan Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden takaaminen sekä kuluttajan harhaanjohtamisen estäminen ovat EU:n elintarvikelainsäädännön kulmakiviä. Lainsäädäntö toteutetaan omavalvontavelvoitteella, viranomaisvalvonnalla sekä jäljitettävyydellä. Omavalvontatoimenpiteet perustuvat kriittisten kohtien (CCP) seurantaan ja riskien hallintaan. Käytännössä monella alalla omavalvonnassa keskitytään vain akuutin uhan aiheuttaviin mikrobeihin. Siten vähennetään elintarvikkeiden ja veden aiheuttamia ruokamyrkytyksiä ja elintarvikkeiden mikrobiologista pilaantumista. Uusia haasteita tuovat uudet valmistusprosessit, jotka voivat antaa valtaa uusille mikrobilajeille ja kannoille. Ketjun loppupäässä toimijan on hankala tarttua kemialliseen turvallisuuteen muutoin kuin hankkimistaan materiaaleista lopputuotteeseen johtavalla jäljitettävyydellä. Toimittajalla on lainmukaisuuden todistamisen vaiva. Lopputuotteessa kemiallinen riski on usein satunnainen ja yhdisteiden pitoisuudet hyvin alhaisia ja riskinarvioinnissa uhka on mitätön verrattuna mikrobiologiseen uhkaan. Kemiallisten yhdisteiden aiheuttama uhka on usein krooninen, ja siksi enemmänkin kansanterveydellinen kysymys. Niiden analytiikka onkin pääasiassa tutkimuksellista tai viranomaisvalvontaan liittyvää. Kemiallisten jäämien enimmäistasoja on annettu lainsäädännössä, tosin ei ollenkaan kaikkien olennaisienkaan jäämien osalta. Lainsäädännölliset rajat säätelevät kansainvälistä kauppaa ja joidenkin tahojen mielestä ne ovat kaupan este. Hyvä esimerkki on Itämeren silakoiden PCB:t. Kaikkien valvontanäytteiden analyysimääriä rajoittavat niiden aiheuttamat kustannukset. Toisaalta, kun kustannuksia karsittaessa analyysejä tehdään harvoin, analyysimenetelmän ylläpidon kustannukset per näyte ovat korkeammat ja siten analyysin hinta nousee. Useamman näytteen sarjassa analyysi voidaan automatisoida. Sarja analyysien kustannustehokkuus on näkynyt Suomessakin analyysipalveluja tuottavien yksiköiden yhteistyönä ja yhdistymisenä. Harvoin analysoimisesta voi olla joskus harmia tilaajalle: yksittäisen näytteen analyysituloksen saaminen saattaa kestää kauan, ja tuote on ehkä ehtinyt logistiikkaketjussa kauppaan ja kuluttajalle asti. Siten monipuolisille pikamenetelmille olisi käyttöä. CCP-elintarvikeanalytiikka ei yksistään riitä KUVA: SUSAnnA ROKKA Lainsäädännön lähtökohdista ei liene olennaista tietää, onko tuotteessa 30 vai 40 mg C vitamiinia annoksessa tai onko tyydyttyneitä rasvahappoja 1 vai 2 g/100 g, koska ei aiheuteta vaaraa tai terveysriskiä kuluttajalle, eikä harhauttaminenkaan taida olla kovin merkityksellinen. Vai onko? Erikoisruokavalioita varten tarkoitettujen tuotteiden, kuten laktoosittomien ja gluteenittomien tuotteiden kohdalla pakkausmerkinnän oikeellisuus onkin tärkeämpää ja analyysimenetelmän virheetön toimiminen oikein kriittistä. Elintarvikeraaka aineiden koostumustietoa käytetään kaupassa teknisenä laadun mittarina, ja siksi jo kauan analyysimenetelmien on tullut olla mieluiten niin sanottuja standardimenetelmiä, jotka jokin taho, kuten AOCS, NMKL, on eri osapuolien kanssa yhdessä validoinut. Uusien, esimerkiksi pikamenetelmien suorituskykyä verrataan näihin. Vain näin toimien eri tahojen tekemät mittaukset ovat vertailukelpoisia. Raaka aineiden lisäksi monille valmistetuille elintarvikkeille on omat menetelmänsä. Erilaisten rakenteiden, esimerkiksi emulsioiden ja geelien sekä lisättyjä komponentteja, kuten probiootteja, fenoliyhdisteitä tai kuituja sisältävien elintarvikkeiden analytiikassa on pohdittava, miten hyvin joillekin matriisille validoidut menetelmät toimivat muunnetuilla matriiseilla. Tässä tarvitaan kemian analytiikkataitojen lisäksi käsitystä elintarvikekemiasta ja elintarvikkeen rakennekomponenttien välisistä vuorovaikutuksista. Terveysvaikutteisten yhdisteiden analytiikka kaipaa vertailututkimuksia Terveysvaikutteisille komponenteille on vielä hyvin vähän yhteisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Vertailututkimuksia eri tahojen välillä tarvitaan. Biologisesti aktiivisten yhdisteiden analytiikan kehityksessä on viime vuosina korostunut biokemiallinen lähtökohta. On tutkittu, mitä muutoksia tapahtuu ravintomme komponenteille ruuansulatusentsyymien ja ruuansulatuskanavan fysiologisten olosuhteiden vuoksi ja imeytyykö jotain, vai onko komponentin loppukäyttäjä suolistomme mikrobisto. Mutta siitä, miten elintarvikkeen rakenne ja prosessointitapa vaikuttavat tähän prosessiin, ei tiedetä riittävästi. Sama näkökulma voitaisiin ottaa myös turvallisuuteen: vaikuttaako ruuansulatuskanavamme potentiaalisesti toksisten yhdisteiden toksisuuteen, ja imeytyvätkö yhdisteet elimistöömme sille toksisessa muodossa. Toistaiseksi tämänkaltaiset menetelmät ovat kuitumääritystä lukuun ottamatta tutkimuksellisia menetelmiä, ja analytiikka on vielä hidasta näin tyydymme vertaamaan ja raportoimaan kemiallisin menetelmin saatuja tuloksia. Edelliseen läheisesti liittyvien omiikka menetelmien kehittyminen ja merkitys elintarvikealan toimijan näkökulmasta ansaitsevat oman pohdintansa. Elintarvikeanalytiikan tuottamalla yksityiskohtaisella kemiallisella ja biologisella informaatiolla voi olla tulevaisuudessa meille kaikille suuri tai pieni merkitys riippuen vaikkapa siitä, minkälaisen ravintotilanteen maapallomme asujaimisto saa aikaiseksi seuraavan 20 vuoden kuluessa. Minkälaisen sinä haluaisit? π Eila Järvenpää erikoistutkija, FT MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Elintarviketieteiden Seura Elintarvikeanalytiikan jaosto 8 Kehittyvä Elintarvike 3/2010 I

9 n AJAn KOHTAISTA ympäristömerkit uivat kalatiskiin Tuotteiden ympäristöystävällisyydestä kertovat ympäristömerkit ja sertifikaatit ovat maailmalla melko uusi ilmiö. Niitä on aktiivisesti kehitetty ja myönnetty vuosikymmenen ajan. Ympäristömerkit tekevät tuloaan myös kalatuotteisiin. Maailmalla pelkästään kala ja äyriäistuotteille myönnettäviä ympäristömerkkejä on yli 30. Suomalaisilla kalatuotteilla niitä ei ole vielä toistaiseksi käytössä. Kansainvälisillä markkinoilla ympäristömerkeistä on tulossa yhä enemmän tukku ja vähittäisportaan sekä HoReCa toimialan käyttämiä markkinointikeinoja. Esimerkiksi pohjoismainen Scandic hotelliketju on ottanut käyttöön Krav merkityn aamiaisen. Lontoon 2012 olympialaisiin hankitaan vain sertifioituja kalatuotteita. Sodexo on päättänyt USA:ssa siirtyä ostamaan vuoteen 2015 mennessä pelkästään MSC merkittyä kalaa. Kuluttajan apuna Ympäristömerkkien yhtenä tavoitteena on auttaa kuluttajia tunnistamaan helposti ympäristöä säästävimmät tuotteet. Merkki kertoo tuotteen alkuperästä ja auttaa ympäristötietoista kuluttajaa arkipäivän valinnoissa. Yritykset puolestaan antavat ympäristömerkillä markkinoille tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista ja kestävän kehityksen periaatteita huomioivasta toiminnasta. Ne myös tiedottavat kuluttajalle tuotteensa kilpailukyvystä ympäristöasioissa. Ostoorganisaatioille merkit ovat yksi keino asettaa tuotteille ja tuottajille yhtenäisiä kriteereitä. Merkki maksaa Ympäristömerkit ovat vapaaehtoisia niiden käyttäjille. Merkki luo standardin, jonka minimivaatimukset ylittämällä yritys saa osoituksena ponnisteluistaan oikeuden käyttää markkinoinnissaan ympäristömerkkejä. Merkkiä voi hakea yritys koosta, sijainnista tai tuotantoteknologiasta riippumatta. Ympäristömerkin käyttöönotto ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista eikä halpaa. Merkkejä myöntävät yksityiset sertifiointeja suorittavat yritykset ja yhteisöt. Perusajatuksena merkkien kriteereissä on, että kussakin tuoteryhmässä vain parhaat tuotteet saavat niitä käyttöönsä. Kun tuotteiden yleinen ympäristötaso nousee, myös kriteerit tiukkenevat. Kriteerit täytettävä Jos yritys haluaa ympäristömerkin, on tarkkaan mietittävä, millainen merkki yritykselle sopii parhaiten. Kun valinta on tehty, sertifiointi lähtee liikkeelle esiselvityksellä, jossa tutkitaan, onko yrityksellä yleensäkään edellytyksiä aloittaa varsinaista merkin hakuprosessia. Varsinaisessa sertifiointiprosessissa yritys joutuu osoittamaan, että se täyttää valitsemansa merkin kriteerit. Työn tekee sertifiointeihin erikoistunut yritys tai asiantuntija. Selvitystyön aikana yrityksen toiminta ja tuotteen valmistusprosessi käydään läpi. Lisäksi kuullaan intressiryhmien kommentit yrityksestä. Kun kaikki merkin saamiseen vaikuttavat asiat on käyty läpi ja ehdot täyttyneet, yritys saa käyttää toiminnassaan, tuotteissaan ja markkinoinnissaan kyseistä ympäristömerkkiä. Suurin menoerä merkinhakuprosessissa syntyy itse sertifiointityöstä. Päälle tulevat merkin käyttöönottomaksut, vuotuinen käyttömaksu sekä käyttöoikeus tai lisenssimaksu. Hinnoittelupolitiikka vaihtelee merkistä riippuen. Merkeissä löytyy Ympäristömerkkejä on tarjolla sekä kalastetulle että kasvatetulle kalalle. Merkeistä ehkä tunnetuin alun perin WWF:n ja Unileverin yhteistyönä syntynyt ympäristömerkki MSC (Marine Stewardship Council) sertifioi vain luonnosta pyydettyä kalaa. MSC merkin voi hakea mille tahansa toimitusketjun tasosta alkutuotannosta kauppaan ja ravintoloihin. Merkki takaa muun muassa, ettei pyynti kohdistu ylikalastettuun saaliiseen. FOS (Friends of the Sea) sertifioi sekä viljeltyä että luonnonkalaa. FOS on myönnetty ympäri maailmaan noin 80 yritykselle. Kriteereihin kuuluu esimerkiksi, ettei FOS kala ole ylikalastettua, sivusaaliit eivät ole kieltolistalla ja ne READY TO SAMPLE? KUVA: PROKAlA Ry DON T GAMBLE WITH YOUR SAMPLE >> I Kehittyvä Elintarvike 3/2010 9

10 n AJAn KOHTAISTA >> Vuoden Tähtituote kilpailun suurkeittiösarjan voittanut Raision Torino Täysjyväohra 8 kg on hyvä vaihtoehto riisille. Torino Täysjyväohra on kehitetty käytettäväksi sekä ammatti että kotikeittiöissä. Se on kotimainen ja ekologinen vaihtoehto riisille ja sisältää runsaasti kuitua, jopa 11 prosenttia, markkinointijohtaja Johanna Siltala Raision Elintarvikeyksiköstä kertoo. Täysjyväohraa voi käyttää kuten tummaa riisiä tai täysjyväriisiä, ja se soveltuu muun muassa salaatteihin, lisäkkeeksi, keittoihin ja laatikkoruokiin. Keittoaika on höyryssä vain 17 minuuttia ja padassa kahdeksan minuuttia. Torinolta löytyy myös vaihtoehto tavalliselle riisille, Torino Ohrahelmi, joka on tullut markkinoille vuoden 2010 alussa. Olemme Raisiolla pohtineet, miten saisimme hyvistä ja terjäävät alle 8 prosenttiin kokonaissaaliista. Viljelty FOS kala käyttää FOS:n määrittämää rehua. ACC:n (Aquaculture Certification Council) tarkoitus on edistää kalanviljelyssä kestävän kehityksen periaatteita. Se kattaa vasta kolme lajia, mutta uusia on tulossa. Merkkejä löytyy myös kansallisesti. Muun muassa Irlannissa kalataloushallinto BIM on ottanut käyttöön viljellylle lohelle ja simpukalle laatu, luomu ja ympäristömerkit. Keski Euroopassa myös luomumerkit ovat yleistyneet vauhdilla. Kalalle on käytössä Freiland, Naturland, Bio Austria, Bioland ja Bio Suisse merkit. Ruotsissa on käytössä Krav. EU:llakin on oma virallinen ympäristömerkkinsä. EU kukka on käytössä kaikissa EU maissa. Se on nyt mahdollista myöntää myös elintarvikkeille. Onko kuluttajalla maksuvalmiutta? Ympäristömerkitystä kalasta pitäisi tuottajan saada parempaa hintaa. Vaikka ympäristömerkit ovat esillä paljon julkisuudessa, ne eivät välttämättä heijastu kuluttajan ostopäätöksiin. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen ei välitä ruuan alkuperästä ostopäätöstä tehdessään. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei kuluttaja olisi kiinnostunut ympäristöasioista. Kuluttajat ovat epävarmoja erilaisten pakkausmerkkien viidakossa. Tutkimuksissa on huomattu, että minkä tahansa ympäristömerkin tunnettavuuden lisääminen vaatii suunnitelmallista ja pitkäjännitteistä markkinointia. Jos siinä onnistutaan, ympäristömerkki voi antaa merkittävän markkinointihyödyn tuotteelle ja tuottajalle. π Teksti: Mika Remes Selvitys Kalatuotteiden ympäristömerkit ja -sertfikaatit löytyy Pro Kalan internetsivuilta Vuoden Tähtituotteet Vuoden Tähtituote kilpailun vähittäiskauppasarjan voiton vei VAASAn Saaristolaispalat ja suurkeittiösarjan kärkisijan Ravintoraision Torino Täysjyväohra. Kunniamaininnan raati antoi vähittäiskauppasarjassa kilpailleille Pakkasmarja Oy:n Marja Plus -soseille. Raadin mukaan valinnat kertovat retron vahvasta läsnäolosta ruokamaailmassa. Tuotteet ovat lähtökohdiltaan hyvin perinteisiä, mutta ne on valmistettu tämän päivän vaivattomuutta arvostavan trendin mukaisesti. Tärkeimmät valintakriteerit olivat innovatiivisuus, kaupallistettavuus sekä aistittava laatu. Lisäksi raati painotti helppokäyttöisyyttä, hyvää ravintosisältöä, tuotteen herkullisuuden ja pääviestin esille tuovaa pakkausta sekä puhuttelevaa markkinointia. Kaikkia kilpailuun osallistuneita tuotteita ajatellen raati olisi kaivannut enemmän kunnianhimoa ja innovatiivisuutta, erityisesti suurkeittiösarjaan. Toisaalta raati ymmärsi, että kohtuuhintaisia, kysynnän huippuun nostavia innovaatioita on haasteellista tehdä. Sopivan makeustason löytäminen teetti töitä Tähtituotteet eivät synny itsestään. VAASAN Saaristolaispalojen tuotekehityksessä oli erityisen haasteellista löytää leivälle sopiva makeustaso. Leipä ei saanut olla liian makea, jottei se olisi jäänyt hyllyyn Itä Suomessa. Samaan aikaan makeuden oli oltava hyväksyttävällä tasolla myös länsisuomalaisia makunystyröitä ajatellen. Myös tuotteen saaminen sataprosenttisesti täysjyvärukiiseksi oli oma haasteensa, tuoteryhmäpäällikkö Anu Heikkilä VAASAN Oy:stä kertoo. Idean saaristolaistyyppisestä leivästä sai alun perin VAASAN Oy:n asiakasryhmäpäällikkö Tampereelta, Esa Kuusisto. Hän lobbasi ajatusta silloiselle tuoteryhmäpäällikölle, Heidi Erämaalle, joka innostui ja alkoi viedä ideaa eteenpäin. Markkinoinnin visiona oli alusta alkaen nimenomaan kotitekoisen ja persoonallisen näköinen palaleipä. Heidin usko oli koe tuksella moneen kertaan, sillä saaristolaisleipää pidettiin historiansa ja makean makunsa vuoksi pelkästään länsisuomalaisena, ja ajateltiin sen kaupallistamisen koko Suomeen olevan liian vaikea tehtävä. Heidi piti kuitenkin päänsä ja sai puskettua idean läpi, Anu Heikkilä selvittää Tähtituotteen taustaa. Tuotekehitystiimiin kuuluivat Heidi Erämaan lisäksi tuotekehittäjät Jukka Saastamoinen ja Janne Holmström sekä aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijat, tutkimuspäällikkö Seija Sulanto ja kehitysinsinööri Mariana Theman. Taustatukea antoivat markkinointipäällikkö Leena Thorström ja tuotekehityspäällikkö Seppo Väisänen. Tähtituote palkinnon kävi pokkaamassa markkinointijohtaja Miika Helenius, joka oli viime kädessä vastuussa VAASAN Saaristolaispalat markkinoinnista ja tuotteen kaupallisesta tuotekehityksestä. Tuote on suunnattu kaikille ruisleivän syöjille niin arki kuin herkutteluleiväksikin. Arkiseen käyttöön siitä tekee erityisen sopivan se, että toisin kuin muut saaristolaisleivät, se on kätevässä palamuodossa ja valmiiksi halkaistu, joten se on kätevä käyttää eikä tahmaa sormia. Leipä on kokonaan täysjyväruista, joten sillä voi herkutella hyvällä omallatunnolla, Anu Heikkilä sanoo. Tuore Tähtituote on myynyt alusta asti yli odotusten, ja myynti kasvaa tasaisesti myös muilla kuin saaristolaisleivän perinteisillä käyttöalueilla. Voitto tuo syvää kiitollisuutta sekä myös silkkaa työn iloa! Ihanaa, että leipä on markkinoilla, se voi hyvin ja on ihmisiä, jotka siitä pitävät, Heidi Erämaa iloitsee. Tämä tunnustus on vahva viesti koko henkilökunnalle siitä, että olemme ajan hermolla ja teemme oikeita asioita. Kaikki saavat tästä uutta virtaa ja intoa. Tuote saa tästä voitosta varmasti lisää tunnettuutta, toivottavasti paljon kokeilijoita ja sitä kautta uusia ystäviä, Anu Heikkilä tähdentää. Kotimainen, ekologinen vaihtoehto riisille 10 Kehittyvä Elintarvike 3/2010 I

11 kuitupitoisia retroruokia veellisistä kotimaisista viljoista valmistettua uudenlaisia tuotteita sekä kuluttajien että suurkeittiöasiakkaiden käyttöön. Monessa maassa on myynnissä erilaisia viljasta tehtyjä lisäkkeitä. Siksi lähdimmekin vuonna 2007 kehittämään ohrasta helppokäyttöistä, terveellistä ja hyvänmakuista tuotetta, Johanna Siltala selittää Tähtituotteen taustaa. Hänen mukaansa tuotekehitysprosessi sujui hyvin, eikä suuria ongelmia tullut eteen. Mukana tuotekehityksessä ja kaupallistamisessa ovat olleet markkinointipäällikkö Katriina Virtanen, kehityspäällikkö Leena Sinn, tuotekehittäjä Tuula Förbom, tuotepäällikkö Sanna Niemelä, tuotepäällikkö Anna Peuravaara ja apulaistuotepäällikkö Annamari Lehtimäki. He ovat tyytyväisiä, sillä Torino Täysjyväohra 8 kg on myynyt erityisen hyvin ja saanut poikkeuksellisen paljon positiivista asiakaspalautetta. Olemme erittäin tyytyväisiä voittoon, ja toivomme sen edistävän tuotteen myyntiä entisestäänkin ja tuotteen tulevan tutummaksi myös kuluttajille. Tuotetta myydään kuluttajille 500 gramman pakkauksissa, Johanna Siltala kertoo. Marjaisa sose hillojen vaihtoehdoksi Vuoden Tähtituote kilpailun vähittäiskauppatuotesarjan kunniamaininnan saivat Pakkasmarja Oy:n Marja Plus Mustikka ja Marja Plus Puolukka kylmäpuristettu sose 200 g. Tuote on kehitetty hillojen ja marmeladien sijasta käytettäväksi, superterveelliseksi vaihtoehdoksi, aamupalalle puurojen, myslien ja paahtoleipien kaveriksi, lettujen ja pannarin kera, jäätelökastikkeeksi sekä rahkan ja jogurtin maustajaksi. Se on myös ihanaa sellaisenaan ja suolaisten ruokien piristeenä. Hilloihin verrattuna tuote on vähäsokerinen, ja kuumentamattomuus tuotantoprosessin aikana takaa vitamiinien ja muiden terveysominaisuuksien paremman säilymisen tuotteessa, markkinointipäällikkö Terhi Janatuinen selvittää tuotteen monia käyttömahdollisuuksia. Idea syntyi, kun yrityksessä kehitettiin metsämarjasoseita kylmäpuristustekniikalla, jolla marjat siemenineen ja kuorineen rikotaan samettisen hienoksi täyden marjan soseeksi. Soseista tuli hyviä, mutta kaipasimme kuitenkin enemmän marjan tuntua soseeseen. Niinpä lisäsimme joukkoon vielä kokonaisia marjoja piristämään koostumusta. Lopputulos tuntui ihanalta. Marjat tulevat luotettavilta alihankkijoilta Suomen puhtaasta luonnosta kerättynä. Suomen valkeat yöt synnyttävät marjoihin ainutlaatuiset aromit, makeuden ja luonnon omat terveys ja suoja aineet, Terhi Janatuinen hehkuttaa. Tuotekehitysprosessi sujui yhteistyössä pienessä ydinryhmässä, johon kuuluivat toimitusjohtaja Tapio Rautiainen, jalostetuotantovastaava Matti Mölkänen, tekniikka ja tuotantovastaava Timo Jalkanen sekä markkinointipäällikkö Terhi Janatuinen. He kehittävät edelleen tuotetta, joka saa myös uudenlaisen, marjaisemman pakkauksen syksyllä. Tuote on myynyt vielä vähän, mutta odotukset ovat korkealla. Komeamman pakkauksen kanssa teemme tehoiskun kauppaketjujen ostajien luo ja vakuutamme nämä tulevaisuuden supertuotteet valikoimiin, Terhi Janatuinen uskoo. π Pirjo Huhtakangas Voittajat ja raadin perustelut Vähittäiskauppasarjan Vuoden Tähtituote 2010 Lisätiedot VAASAN Saaristolaispalat, 360 g, VAASAN Oy, Kuusankoski, Seinäjoki, Turku: Innovaationa perusasian rakentaminen myyväksi valtakunnalliseksi konseptiksi. Loistava maku, erinomainen paahdettuna, herkullinen kaikilla päällisillä. Pehmeät palat, miellyttävän krouvi rakenne. Saaristolaisleivälle uudenlainen sämpylämäinen muoto, helppo, koska palat valmiiksi halkaistu. Jauhot sataprosenttisesti ruista, kuitupitoisuus kohdallaan. Tuotteella on tarina, joka houkuttelee. Suurkeittiösarjan Vuoden Tähtituote 2010 Torino Täysjyväohra, 8 kg, Ravintoraisio Oy, Raisio: Innovaationa ohran tuominen riisin asemaan lähiruokaa arvostavan trendin mukaisesti. Uudenlainen litistetty muoto lyhentää keittoajan ja helpottaa työtä suurkeittiöissä. Erittäin maukas, ohran makua. Erinomainen käytettävyys erilaisissa ruuissa ja lisukkeena. Leivonnassa käytettynä jyvien napakkana pysyminen mainio lisä. Ravintoarvot kohdallaan. Kunniamaininta vähittäiskauppasarjassa Marja Plus Mustikka ja Marja Plus Puolukka, sose 200 g, Pakkasmarja Oy, Suonenjoki: Pakkasmarjan pitkäjänteisen ja vähän näkyvyyttä saaneen työn ansiosta markkinoille on yllättäen saatu uudenlainen herkullinen marjatuote. Uutuutena kokonaiset marjat soseen seassa. Tuotekehityksen tulokset loistamaan! Vuoden Tähtituote -kilpailu nostaa esille Suomessa kehitettyjen ja valmistettujen elintarvikeuutuuksien parhaimmistoa. Tuotteen menestykseen kisassa vaikuttavat innovatiivisuus kaupallistamismahdollisuudet aistittava laatu Kilpailuun voivat osallistua elintarviketeollisuuden tuotteet, jotka ovat tulleet markkinoille Vähittäiskauppa- ja suurkeittiötuotteet kilpailevat omina sarjoinaan. Asiantuntijaraati valitsee molemmista sarjoista yhden voittajan Vuoden Tähtituotteeksi Voittajat julkistetaan näyttävästi Elintarvikepäivän päätteeksi Helsingin Messukeskuksessa Tervetuloa kilpailuun! Ilmoittaudu mennessä. I Kehittyvä Elintarvike 3/

12 n TUUl AHd UKSIA Turkey has many efforts to develop food safety issues Being a rapidly growing country, Turkey is seeking ways to modernise its economy which is, together with the ongoing EU accession negotiations, the main driver leading the Turkish business environment to structural changes. This opens significant business opportunities in various industry sectors including agriculture and food industry. In addition to the expectations in the opening of the chapter 12 on Food Safety, Veterinary and Pythosanitary Policy in EU accession negotiations, a substantial portion of agricultural products exports are realized to the EU countries which are largely and strictly following the measures in food safety systems it is indispensible for Turkey to monitor and practice the developments in food safety. Good Agricultural Practices (GAP) is one of the efforts of the Ministry of Agriculture and Rural Affairs (MARA) to comply with the international standards. MARA aims to extend the implementation of GAP throughout the country and recently in order to support the program started to collaborate with the private sector. Migros and Metro are pioneers The newly food safety certification program developed with Migros retail chain is an example of MARA s efforts in food safety. As a result of the partnership with Migros leading player in the retail sector with its 1698 stores in 72 cities of Turkey and also abroad 236 different factors such as pesticides and hormones are analysed from fruits and vegeta Migros, leading player in the Turkish retail sector, is a pioneer in assuring the safety of fruits and vegetables in Turkey. bles collected from the 2000 contract farmers of Migros. A traceability program will be created through the registration and labelling of the products. Turkey Category Manager of well known global retail chain Metro Group noted that they will start to take more effective steps for the analysis of the chemicals use in the agricultural products. They will ask from their sub contract manufacturers to set up systems which would bring an access for Metro to trace back to the manufacturing registry books. This way, Metro aims to catch an improvement in the tracebility chain. MARA would like to spread GAP program so that it will cover also the projects in livestock production. As a reflection of those developments in the private sector, Turkey s first EUcompliant meat production facility, Namet, with an investment of $68 million, was opened in March HACCP and food industry in Turkey Turkish food industry employs nearly people, has 20% share of the whole manufacturing industry, and mainly consists of SME s. Out of the food companies only firms are producing in modern technological conditions. Therefore risk analysis and implementation of HACCP quality systems are also important topics in Turkey s agenda related to the food safety. According to a regulation issued in 2005, it is obligatory for the establishments who are producing or selling food, to draw up their HACCP plans and applications. Those establishments need to adopt their production facilities according to the regulations, and thereby improve their production standards by employing new technologies. New draft of a proposed law on the way to the EU standards Nilufer Alapinar Another step from the government is the proposal of the new law to the parliament about the veterinary services, phytosanitary, food and feed. Preliminary studies have been realized for the food control system to be accredited according to the ISO Plans are being made also to meet the EU requirements projects improving RASFF. Experts from both Secretariat General for EU affairs and from MARA believe that after the legislation process is completed on the draft law in Parliament, sanctions on food safety will be more strict and, thanks to the projects, done in line with the EU regulations, Turkey will be one step closer to the EU standards. The year 2009 was the food year in Turkey In order to create public consciousness on food safety, MARA declared the year 2009 as Food Year and carried out certain projects, like training 1680 officials on RASFF topics, good hygiene practices, HACCP, sampling GMO s and traceability. In addition to the food control programs based on the risk assessment, MARA also launched a telephone line Alo 174 for registering the calls, claims and inquiries; and thereby aim to establish a data base system mapping the risks on food safety and this way preparing an action plan. Cooperation with Finland Within the framework of developing the information and technology infrastructure project, MARA made a job shadowing workshop with Finland in Officials both from the Turkish and Finnish side emphasized the need to get to know the agricultural structure of each other so as to develop and sustain the mutual co operation in the future. MARA of Turkey sees potential future projects in areas like control and eradication KUVAT:fInPRO 12 Kehittyvä Elintarvike 3/2010 I

13 15 vuotta asiantuntemuksen à la carte figures from Turkey OECD s projections point out that Turkey will catch a growth rate (6.7%) surpassing that of EU (1.8 2%) in the long run during the period Being the 8th biggest agricultural economy in the world, despite the effects of drought and global turmoil, agricultural sector in Turkey is still performing well and shows the signs of growth where the agricultural GNP has reached from US$ 23 billion in 2003 to US$ 57 billion in In 2010, fruit and vegetable exports alone are expected to reach a US$ 2 billion level. In Turkey, with a population of 72 million, every 26 people out of 100 are being employed in the agricultural industry. In that sense, still identified as agricultural country, the export of agricultural products is of particular importance for Turkey s economy. Menestys perustuu tutkittuun tietoon ja luotettaviin kumppaneihin. Foodwest Oy on ollut elintarvikekehityksen edelläkävijä jo 15 vuotta. Räätälöimme palvelumme joustavasti tarpeittenne mukaan: uusien tuotteiden luomiseen nykyisten tuotteiden parantamiseen viennin käynnistämiseen tuotannon edistämiseen yritystoiminnan kehittämiseen ELINTARVIKEKEHITYKSEN KLUSTERIOHJELMA monitor.ai :44:54 Meidän kauttamme saat käyttöösi Myös kaikki elintarvikekehityksen osaamisklusterin palvelut ja yhteydet! of animal diseases, strengthening the capacity in the food safety, veterinary and phytosanitary area, the capacity development of risk assessment body, legislative alignment in GMO s, the Good Manufacturing Practices (GMP) certification of Foot and Mouth Disease Institute, institutional capacity building for fishery producer organizations and raising awareness of the fishermen on the EU Common Fisheries Policy and The Common Market Organisation (CMO), establishment of further landing ports for fisheries, strengthening fisheries administration (incl. control and inspection, improvement of IT systems, resource management and research), legislative alignment in animal byproducts and collection and treatment of animal by products. No doubt, these developments are promising as possible business opportunities for Finnish companies. Finnish companies experience in food safety, hygiene and risk assessment issues would create a concrete base for the possible cooperation with Turkish food industry players who would need to improve quality management systems and hence would be looking for better solutions for tracking, packing, storage, and distribution processes. Finpro offers services to Finnish companies in all stages of internationalization with over 90 years of expertise. π C M Y CM MY CY CMY K Nilufer Alapinar Senior Market Analyst Finpro Turkey, Istanbul nilufer.alapinar(at)finpro.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/

14 n TEEMA EFSAn tavoitteena on saada kaikki värit arvioitua vuoden 2011 kesään mennessä. Niiden jälkeen ovat vuorossa säilöntäaineet, antioksidantit, emulgointiaineet, stabilointiaineet ja vahat. KUVA: leipätiedotus Ry / VAlTTERI KAnTAnEn EfSAlla riittää työtä terveysväittämistä salmonellaan EfSAn riskinarvioinnit vaikuttavat sekä hakemusten arviointien että muiden riskinarviointilausuntojen kautta kymmeniin eri säädöksiin EU:ssa. Työmäärän kasvaessa on varmistettava, että lausuntojen tieteellinen taso pysyy edelleen korkeana. Siksi EfSAssa kehitetään jatkuvasti sekä arviointiperiaatteita että prosessejakin. Vaikka työ kattaa koko ketjun pellolta pöytään, eniten huomiota julkisuudessa ovat saaneet gmo ja ravitsemukseen liittyvä arviointityö. EFSAn tehtävät ravitsemuksen alueella ovat lisääntyneet paljon erityisesti terveysväittämien arviointien vuoksi. Myös työ ravitsemuksellisten referenssiarvojen, ravintoaineprofiilien ja pakkausmerkintöihin liittyvien referenssisaantiarvojen parissa on pitänyt erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevän NDA paneelin kiireisenä. Maaliskuussa EFSA julkaisi ensimmäiset lausuntonsa ravintoaineiden tieteellisesti osoitetuista hyödyistä ja haitallisista vaikutuksista. Näiden lausuntojen pohjalta EU ja jäsenmaat voivat antaa omia kansallisia ravitsemussuosituksiaan ottaen huomioon kulutustottumukset ja muut kansalliset tekijät. Työ aloitettiin hiilihydraateista, kuidusta, rasvoista ja vedestä, ja erityisesti EFSAn kanta sokeriin ja rasvoihin aiheutti paljon keskustelua. Vaikka NDA paneeli ei pystynyt tieteellisen tiedon puuttuessa asettamaan sokerin saannille suositeltavaa ylärajaa, se totesi että sokerin säännöllisen kulutuksen on osoitettu lisäävän kariesriskiä. Lisäksi painonnousun ja runsaan sokeroitujen juomien käytön välillä on todettu yhteys. Kokonaisenergian saannista paneeli suositteli rasvan osuudeksi prosenttia ja kehotti kansallisissa ravitsemussuosituksissa rajoittamaan transrasvojen saantia. Proteiini ja energialausuntojen valmistuttua myöhemmin työ jatkuu vitamiinien ja kivennäisaineiden parissa. 14 Kehittyvä Elintarvike 3/2010 I

15 EFSA lukuina 450 työntekijää Eri ryhmien toimintaan osallistuu vuosittain 1500 asiantuntijaa Vuonna 2009 valmistui yhteensä 636 lausuntoa ja raporttia Neuvoa antavassa ryhmässä on edustus 27 jäsen valtiosta, Euroopan komissiosta ja kolmesta tarkkailijana toimivasta maasta Paneeli käsittelee myös allergeeneihin, vastasyntyneiden ruokiin sekä uuselintarvikkeisiin kuuluvia hakemuksia, joten varmasti aika ei ole käynyt pitkäksi paneelin jäsenillä. Uusia haasteita tuovat uuselintarvikkeiden osalta kaavailtu hakemusten keskittäminen EFSAan nykyisen jäsenmaa arvioinnin sijasta sekä kolmansissa maissa turvallisesti käytettyjen tuotteiden uusi arviointimalli. Yli tuhat terveysväittämää on jo arvioitu EU asetus 1924/2006 keskitti ensimmäisen kerran terveysväittämien tieteellisen näytön arvioinnin EU:ssa ja osoitti tehtävän EFSAlle. Työ jakautuu kahteen osaan, varsinaisiin hakemuksiin sekä nk. yleiseen tieteelliseen tietoon perustuvien funktionaalisten väittämien listaan. EFSAlle on toimitettu yhteensä 300 hakemusta, joista valtaosa on koskenut lapsiin kohdistuvia terveysväittämiä. Vajaa kolmannes on jo arvioitu EFSAssa, ja Euroopan komissio ja jäsenmaat ovat sen jälkeen voineet päättää näiden hakemusten hyväksynnästä. Hakemusmenettelyä huomattavasti haasteellisemmaksi on osoittautunut yleiseen tieteelliseen tietoon perustuvien väittämien lista, jonne toimitettiin alun perin yli väittämää. EFSA on julkaissut lausuntonsa lähes tuhannesta sille toimitetusta pääväittämästä. Mikäli työmäärissä ei tule yllätyksiä, tavoitteena on saada kaikki väittämät listalta arvioitua vuoden 2011 loppuun mennessä. EFSA järjestää kesäkuun alussa tilaisuuden, jossa käsitellään väittämien arviointityön nykyistä tilannetta yhdessä sidosryhmien kanssa. GMO:ssa korostuu viestintä Ehkä enemmän kuin millään muulla EFSAn toiminta alueella GMOssa korostuu tieteellisen työn lisäksi viestintä EFSAn roolista ja toimintatavoista. Siksi samanaikaisesti arviointityön kehittämisen kanssa on kehitetty myös viestintää ja keskustelua asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Kaikki EFSAssa arvioitavana olevat hakemukset ovat myös jäsenmaiden asiantuntijoiden nähtävissä. EU avaa myös kaikki EFSAn lausunnot kommentoitavaksi niiden valmistumisen jälkeen ja kommenttien saavuttua EFSAlle niitä tarkastellaan huolellisesti. Myös vuosittain järjestettävät tapaamiset teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen asiantuntijoiden kanssa ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi keskustella tieteellisistä kysymyksistä. Arviointiohjeita päivitettäessä EFSA on järjestänyt eri asiantuntijaryhmien kanssa lukuisia tapaamisia, joiden jälkeen lausuntoluonnokset ovat olleet myös yleisön kommentoitavana. Tänä keväänä kommentoitavana ovat olleet mm. muuntogeenisten kasvien ympäristövaikutusten arviointiohje sekä muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen allergeenisuuden arviointiohje. Uusien hakemusten arvioinnin rinnalla EFSAssa on alkanut uudelleenarviointi, esimerkkinä MON 810 maissin uudelleenarviointi kymmenen vuoden viljelyn jälkeen. Yhteistyössä Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Euroopan tartutatautiviraston (ECDC) kanssa EFSA antoi myös viime vuonna lausunnon antimikrobiresistenssistä muuntogeenisten lajikkeiden markkerina. Lausunto liittyi vuonna 2006 valmistuneeseen EFSAn lausuntoon tärkkelyspitoisesta Amflora perunasta, jonka Euroopan komissio hyväksyi viljelyyn EU:n alueella tänä keväänä. Lisäaineiden ja pakkaus hakemusten arvioinnissa riittää työtä EFSAn ANS paneelissa (Elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita käsittelevä paneeli) elintarvikkeiden lisäaineiden uudelleenarviointi on aloitettu väriaineista. Ensimmäinen arvioitu ryhmä koostui kuudesta Southamptonin yliopiston tutkimuksessa käytetystä väriaineesta, jotka ovat kinoliinikeltaista lukuun ottamatta atsovärejä. Southamptonin yliopiston tutkijat esittivät, että näillä väriaineilla olisi yhteys lasten ylivilkkauteen. EFSA arvioi julkaistua tutkimusta ja katsoi, että Southamptonin tutkimustulosten perusteella ei ole perusteita muuttaa tarkasteltujen lisäaineiden hyväksyttäviä saantiarvoja (ADI). Värit on arvioitu sen jälkeen osana värien uudelleenarviointityötä ja ANS paneeli madalsi kinoliinikeltaisen (E 104), paraoranssin (E 110) >> I Kehittyvä Elintarvike 3/

16 n TEEMA Sokerille ei ole pystytty asettamaan tieteellisen tiedon puuttuessa suositeltavaa ylärajaa, mutta sen säännöllisen kulutus lisää kariesta ja lihottaa. KUVA: leipätiedotus Ry / VAlTTERI KAnTAnEn EFSAn tieteelliset paneelit EFSAssa toimivat paneelit pöydältä pellolle asti: Erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsitteleväpaneeli (NDA) Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja sekä entsyymejä, aromiaineita ja valmistuksen apuaineita käsittelevä paneeli (CEF). Elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita käsittelevä paneeli (ANS) Elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta (CONTAM) Biologisia vaaroja käsittelevä paneeli (BIOHAZ) Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä paneeli (AHAW) Geneettisesti muunnettuja organismeja käsittelevä paneeli (GMO) Eläinten rehuissa käytettäviä lisä aineita, tuotteita tai aineita käsittelevä paneeli (FEEDAP) Kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevä lautapaneeli (PPR) Kasvien terveyttä käsittelevä paneeli (PLH) Englanninkielisten lyhenteiden avulla EFSAn nettisivustoilta löytyvät kaikkien paneelien ja niiden työryhmien jäsenet, asialistat, kokousmuistiot, meneillään olevat kysymykset sekä valmistuneet lausunnot : ja uuskokkiinin (E 124) ADI arvoja viime vuonna. Tämä johtui kuitenkin muista tieteellisistä löydöksistä kuin Southamptonin yliopiston tutkimustuloksista: kinoliinikeltaisen ja paraoranssin on havaittu vaikuttavan muun muassa painon kehitykseen, paraoranssin myös rasva arvoihin. Uuskokkiinin on muun muassa todettu lievästi vähentävän punasoluja ja edistävän veren hyytymistä. EFSAn tavoitteena on saada kaikki värit arvioitua vuoden 2011 kesään mennessä. Värien jälkeen seuraavana vuorossa tulevat olemaan säilöntäaineet, antioksidantit, emulgointiaineet, stabilointiaineet sekä vahat. Samanaikaisesti uudelleenarviointien kanssa EFSA arvioi myös uusia lisäainehakemuksia. Esimerkiksi huhtikuussa julkaistiin lausunto stevia kasvin lehdistä peräisin olevasta steviaglykosidi makeuttajasta. EFSAn asettaman ADI arvon (4 mg/kg ruumiin paino /vrk) perusteella EU:ssa voidaan nyt päättää siitä, hyväksytäänkö stevian käyttö tiettyihin sokerittomiin tai matalaenergisiin elintarvikkeisiin. Vuonna 2008 alkanut lähes 2700 aromiaineen arviointi on muutamaa aromiainetta lukuun ottamatta valmistunut ja Euroopan komissio on yhdessä jäsenmaiden kanssa parhaillaan valmistelemassa positiiviluetteloa. Tavoitteena on saada se valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Asetus (EC) 1331/2008 yhtenäisti lisäaineiden, entsyymien ja aromien arviointia ja CEF paneelin (Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja sekä entsyymejä, aromiaineita ja valmistuksen apuaineita käsittelevä paneeli) arviointityö jatkuu nyt aromien, aromien raaka aineiden, aromeja sisältävien elintarvikkeiden ja aromaattisia ominaisuuksia omaavien elintarvikkeiden ainesosien (eräät yrtit ja mausteet) saralla. Maaliskuussa 2010 EFSA järjesti aiheesta myös kokouksen sidosryhmille. Myös entsyymeille tullaan laatimaan positiiviluettelo, jonka edellytyksenä on EFSAn turvallisuusarviointi. EFSA julkaisi 2009 ohjeet dokumentaatiosta, joka arvioitavilta entsyymeiltä vaaditaan turvallisuusarvioinnin pohjaksi. Elintarvike entsyymien lisäksi EFSA arvioi rehujen lisäaineiksi tarkoitettuja entsyymejä. CEF paneelin työsarka ei rajoitu vain aromeihin ja entsyymeihin, vaan sille kuuluvat myös elintarvikkeiden pakkaukseen liittyvät arviointitehtävät. EFSA onkin julkaissut turvallisuusarviointiohjeet kontaktimateriaalialan toimijoiden hakemuksille. Pakkausmateriaalien tai niiden kierrätyksen arviointi on haasteellista. Erityisen haasteellisia ovat tuotteet, joissa on hyödynnetty nanoteknologiaa. Lisäaineiden ohella juuri pakkausmateriaalit ovat se alue, jossa todennäköisimmin jatkossakin EFSAlle lähetetään nanoteknologiaan liittyviä hakemuksia. EFSA kehittää edelleen nanoteknologian riskinarviointiperiaatteita, mutta aiheesta kaivataan vielä runsaasti perustutkimusta ja turvallisuusarviointeihin soveltuvien menetelmien kehittämistä. Bisfenoli A ja painomusteet vaativat nopeaa reagointia Riskinarviointia ei EU:ssa ole harmonoitu muiden kuin muovisten kontaktimateriaalien osalta. Tämän ryhmän ulkopuolelle jää suuri joukko tuotteita, jotka ajoittain aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi viime vuonna painomusteena käytetty 4 metyylibentsophenoni kulkeutui aamiaismuroihin ja edellytti nopeita riskinhallintapäätöksiä. Jotta näihin tilanteisiin voitaisiin valmistautua, EFSA aloitti tänä vuonna hankkeen EFSAn ESCO työryhmä ei-muovisista kontaktimateriaaleista. Siinä kartoitetaan yhdessä jäsenmaiden kanssa, mitä ei muovisia kontaktimateriaaleja teollisuus käyttää EU:ssa ja onko niistä olemassa turvallisuusarviointeja. Toisinaan uudet tutkimustulokset voivat herättää kysymyksiä jo hyväksyttyjen aineiden turvallisuudesta. Eräs esimerkki on bisfenoli A (BPA), joka on mm. tuttipulloissa ja tölkeissä käytetty kontaktimateriaali. Vuosina 2007 ja 2008 julkaistujen EFSAn lausuntojen jälkeen on eräiden uusien julkaisujen perusteella syntynyt huoli erityisesti matalien annosten vaikutuksesta pienten lasten terveyteen. EFSA valmistelee parhaillaan lausuntoaan uusimmista tutkimustuloksista ja tulee samalla ottamaan kantaa Tanskan tieteelliseen arvioon, jonka perusteella Tanska asetti aineen käyttökieltoon kaikissa pienten lasten kontaktimateriaaleissa maaliskuussa. BPA keskusteluttaa myös Atlantin ja Tyynen valtameren takana, ja siksi EFSA toimii tiiviissä yhteistyössä myös EU:n ulkopuolisten riskinarviointitoimijoiden kanssa. Uusia tutkimustuloksia tullaan julkaisemaan ainakin parin seuraavan vuoden aikana, niinpä BPA pysyy keskusteluissa mukana vielä pitkään. Salmonellan ja kampylobakteerien EU-tavoitteet Zoonooseista eniten työtä on EFSAssa tehty salmonellan kanssa. EU on päättänyt asettaa 16 Kehittyvä Elintarvike 3/2010 I

17 tavoitteet salmonellan esiintymiselle, ja ihmisillä raportoitujen tapausten määrä onkin laskenut jatkuvasti viimeisten viiden vuoden ajan. EFSAn roolina tässä työssä on ohjeistaa vertailukelpoiset tiedonkeruut, analysoida tulokset ja näiden tulosten sekä muun tiedon pohjalta tehdä kvantitatiivisia riskinarviointeja. Kun EFSAn lausunnot yhdistetään komission tilaaman kustannushyötyanalyysin ja muiden käytännön tekijöiden kanssa, voidaan EU:ssa päättää, mille tasolle salmonellan esiintymistavoitteet siipikarjassa ja sioissa halutaan asettaa. Ensimmäinen, munintakanoille asetettu tavoitetaso on otettu jäsenmaissa tosissaan. Kun vuosina selvitettiin ensimmäisen kerran salmonellan esiintymistä munintakanoissa, 18,3 prosenttia parvista oli saastunut Salmonella Enteritidiksella. Tavoitetasojen asettamisen jälkeen 25 jäsenmaan keskiarvoesiintyvyys oli laskenut jo 3,1 prosenttiin vuonna Kampylobakteeri on edelleen yleisimmin raportoitu zoonoottinen mikrobi EU:ssa. EF SAn maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan EU:ssa keskimäärin 76 prosenttia broilerin ruhoista oli bakteerin saastuttamia. Biologisia vaaroja käsittelevän paneelin lausunnon mukaan broilerinlihan käsittely, valmistus ja syöminen aiheuttavat todennäköisesti prosenttia kampylobakterioositapauksista EU:ssa. Erot jäsenmaiden kesken ovat kuitenkin hyvin suuria. On mielenkiintoista nähdä, asettaako EU kampylobakteereille tänä vuonna vähentämistavoitteita. π Riitta Maijala Director of Risk Assessment EFSA riitta.maijala(at)efsa.europa.eu Oikealla strategialla ja riittävällä panostuksella pienikin maa voi olla suuri vaikuttaja riskinarvioinnin kansainvälisessä kentässä, Riitta Maijala vakuuttaa. KUVA: EfSA KOMMEn TTI Oma yksikkö vastaa uusien uhkien tunnistamisesta Tiedonvälityksen ja tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä virkamies tai yritys voi joutua vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat uusia vaaroja tai riskejä ja tapahtuvat tuhansien kilometrien päässä Suomesta. EFSAssa on usean vuoden ajan tehty töitä, jotta uudet riskit voitaisiin todeta ajoissa, ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, sillä sadoista tuhansista tiedonmurusista on pystyttävä erottamaan se oleellinen. Ensin on rakennettava työkalut, joilla tietoja kerätään mm. tieteellisistä lähteistä, mutta myös tiedotusvälineistä, netistä, raporteista ja tilastoista. EFSAssa on perustettu erillinen yksikkö, jonka tehtävänä on näiden tietojen kerääminen ja analysointi. Ensimmäisen suodatuksen jälkeen jäljelle jäävät signaalit käsitellään EFSAn sisäisessä ryhmässä. Lisäksi parhaillaan luodaan jäsenmaiden ja yritysten kanssa yhteistyöverkostoja, joissa tunnistettuja mahdollisia riskejä voidaan käsitellä ja suodattaa edelleen. Tavoitteena on löytää ne signaalit, joihin tulisi keskittää riskinarviointia tai jotka vaativat riskinhallinnan toimia. Elintarvikeriskit eivät tunne maantieteellisiä rajoja Riskit eivät synny vain Euroopassa, ja siksi EFSAnkin on tehtävä yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kuten WHO:n, Codexin, OECD:n ja OIE:n (kansainvälinen eläintautijärjestö) kanssa on tiivistynyt viime vuosina. Lisäksi EFSA on solminut yhteistyösopimukset USA:n, Japanin, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin riskinarviointielinten kanssa. EFTA maiden lisäksi yhteistyötä tehdään uusien hakijamaiden, EU:n lähinaapureiden sekä Kiinan ja eräiden muiden Aasian maiden kanssa. EFSAn riskinarviointi on hyödyllistä päätöksenteolle vain silloin, kun se pystyy antamaan EU:n jäsenmaiden tilanteet kattavan riskinarviointilausunnon. Siksi jäsenmaiden tutkimuspolitiikka sekä panostukset riskinarviointiin ja tiedonkeruuseen palvelevat jäsenmaan omien etujen lisäksi myös laajemmin koko EU:ta ja auttavat suojaamaan eurooppalaisten kuluttajien terveyttä. EFSAn osalta jäsenmaayhteistyön kehittäminen on avainasemassa EU:n riskinarviointiosaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, resurssien ohjaamiseksi sekä tarpeettomien toisistaan poikkeavien riskiarviointilausuntojen ehkäisemiseksi. Suomalaisten osallistuminen EFSAn toimintaan auttaa tuomaan oman näkökulman ja tieteellistä tietoa EU:n riskinarviointiin. Samalla yhteistyö voi avata ovia myös kansainväliseen osaamiseen ja keskusteluun. Hyviä asiantuntijoita ja aineistoa ei kuitenkaan synny, mikäli Suomi ei aktiivisesti panosta alan tutkimuksen ja tiedonkeruuseen. Siinä on siis haastetta tiukkenevassa taloustilanteessa niin yritysmaailman kuin valtionhallinnonkin päättäjille. EFSAn näkökulmasta katsottuna voin vakuuttaa, että oikealla strategialla ja riittävällä panostuksella pienikin maa voi olla suuri vaikuttaja riskinarvioinnin kansainvälisessä kentässä. Hyvän asiantuntijan painoarvo EFSAn työssä on paljon suurempi kuin Suomen äänimäärä päätöksenteon hetkellä. Riitta Maijala I Kehittyvä Elintarvike 3/

18 n TEEMA Seutuyhteistyö yhdenmukaistaa elintarvikevalvonnan toimintatapoja ympäristöterveyspäällikkö Outi lepistön mukaan seutuyhteistyö yhdenmukaistaa elintarvikevalvonnan toimintamalleja ja mahdollistaa erikoistumisen työyksikön sisällä. Hän johtaa Pirtevan ympäristöterveydenhuoltoa, johon kuuluvat isäntäkunta Pirkkalan lisäksi Hämeenkyrö, lempäälä, Vesilahti, nokia, ylöjärvi ja Kuru. Seutuyhteistyön haittapuolena ovat kasvaneet välimatkat ja hankaloitunut päivittäinen yhteistyö kuntien kanssa. Pirtevassa pidetäänkin säännöllisin väliajoin mm. yhteistyöpalavereja, joihin kutsutaan eri kohderyhmien edustajia kertomaan näkemyksiään ja toiveitaan valvonnasta. Pirtevan asukaspohja on tällä hetkellä , mutta alue saattaa laajentua uusien kuntaliitosten myötä jo lähiaikoina. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä koko Tampereen kaupunkiseudun alueella, Outi Lepistö kertoo. Työt Pirtevassa on jaettu, ja työskentely tapahtuu kolmessa laaturyhmässä: elintarvikevalvonnan, terveydensuojeluvalvonnan ja Papereiden ja omavalvonnan läpikäynti kuuluu tarkastuskäyntiin. Outi Lepistö ja Piritta Ahonen tutustuvat niihin. KUVA: AnnA PARKKARI/SUOMEn ElÄInlÄÄKÄRIlIITTO eläinlääkintähuollon laaturyhmässä. Jokaisella ryhmällä on vetäjä, joka koordinoi ryhmän toimintaa. Lisäksi jokaisella työntekijällä on ryhmän sisällä oma vastuualue. Tällä hetkellä työskennellään työpareittain. Esimerkiksi elintarvikevalvonnan tarkastajat muodostavat suurtalous, tarjoilupaikka ja myymälätyöparit. Vuodenvaihteessa yksikössä aloittanut valvontaeläinlääkäri tekee myös elintarvikevalvontaa, käytännössä ensisaapumis, laitos ja maidontuotantotilojen hygieniavalvontaa eläinsuojelu ja eläintautivalvonnan lisäksi, Lepistö tarkentaa. Seutuyksikkö on tuonut työhön ryhtiä Outi Lepistön mukaan seutuyhteistyö on tuonut toimintaan ryhtiä ja laatua, ja yhdenmukaisuus ja ammattitaito ovat lisääntyneet erikoistumisen ja laatujärjestelmän myötä. Tällä hetkellä olemme luomassa toimintaan määrä ja laatutavoitteita esimerkiksi tarkastuksiin ja käsittelyaikoihin. Määrätavoitteena on 3 5 tarkastusta viikossa per henkilö. Laatutavoitteet on määritelty laatujärjestelmässä kohdetyypeittäin. Muun muassa ilmoitusten ja hakemusten käsittelylle tulee maksimiaikaraja, jossa asia tulee olla käsitelty tai tarkastus tehty. Pyrimme muutenkin kehittämään toimintaa ja lisäämään mm. riskinarvioinnin osuutta koko ajan. Työn alla on myös eläinlääkintähuollon uudistus, jossa tavoitteena on lisätä seudullisuutta kunnaneläinlääkäreiden työskentelyssä, Outi Lepistö täsmentää. Hänen oma työnsä koostuu pääasiassa hallinnollisista sekä johto ja esimiestehtävistä. Aika kuluu paljon myös seudullisissa toimielimissä ja työryhmissä työskentelyyn. Pyrin kuitenkin tekemään edelleen käytännön valvontaa. Työnkuvaani kuuluukin liha ja kala alan laitosten valvontaa. Päätöksenteko meillä on delegoitu viranhaltijoille, mutta hallinnollisten pakkokeinojen ollessa kyseessä osallistun käsittelyyn heti alusta alkaen. Pirtevan toimintaan on varattu tälle vuodelle noin 1,2 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä on tällä hetkellä 12 terveystarkastajaa, viisi kunnaneläinlääkäriä, pieneläinavustaja, valvontaeläinlääkäri, palvelusihteeri ja ympäristöterveyspäällikkö. Pirtevan asiakasrekisterissä on noin kohdetta, joista hieman yli puolet on elintarvikevalvonnan kohteita. Valvottavien määrä kuitenkin kasvaa kokoa ajan, kun uusia kohteita tulee hyväksymismenettelyn piiriin. Maksut kattavat % kokonaiskustannuksista Outi Lepistö on tutkinut ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta, toteutumista ja vaikutuksia valvontaan 1. Viime vuonna valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2009 alussa 135 valvontayksikköä. Määrä on vähentynyt mm. kuntaliitosten myötä, mutta yksiköitä on edelleen yli sata. Tavoitteena on, että vuonna 2013 yksiköitä olisi enää Tutkimuksen mukaan kuntien perimät valvontamaksut vaihtelevat paljon, vaikka maksuperusteet ovat periaatteessa joka kunnassa samat. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että taksoja ei ole kaikissa kunnissa määritelty kattamaan todellisia kustannuksia. Joissakin kunnissa taksa on voimassa, mutta sitä ei kaikilta osin sovelleta tai sen tulkinta on erilaista, Outi Lepistö arvioi. Kunnallisten maksujen suhdetta yritysten omavalvonnan kustannuksiin ei ole selvitetty, mutta niillä on yhteys toisiinsa. Omavalvonnan toimivuudella on melko suuri painoarvo riskinarvioinnissa ainakin Pir 18 Kehittyvä Elintarvike 3/2010 I

19 Ympäristöterveyspäällikkö Outi Lepistö (keskellä) ja ELL-harjoittelija Piritta Ahonen laitoskäynnillä Savupojat Oy:ssä Pirkkalassa, isäntänä tuotantopäällikkö Jouni Tynkky. KUVA: AnnA PARKKARI/SUOMEn ElÄInlÄÄKÄRIlIITTO tevassa, mikä taas määrittelee valvonnan tiheyden ja maksujen määrän. Myös omavalvontasuunnitelman toimimattomuudesta johtuvat uusintatarkastukset ja toimenpiteet maksavat erikseen, Lepistö kertoo. Lisäksi omavalvonnan kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi näytteenoton osalta lainsäädännön tulkinnat ja asetetut vaatimukset, jotka joissakin tapauksissa poikkeavat toisistaan kuntien välillä. Myös riskinarviointi vaikuttaa omavalvonnan ja valvonnan kustannuksiin. Tutkimuksen mukaan suurimmassa osassa yksiköitä valvontamaksut ovat prosenttia kokonaiskustannuksista. Pirtevassa maksutuottoja kertyy noin euroa vuodessa, eli niillä katetaan hieman yli kymmenen prosenttia kokonaiskustannuksista. Elintarvikevalvonta yhtenäiseksi koko maassa Elintarvikevalvonta on muuttumassa koko maassa riskiperusteiseksi. Pirtevassa valvonta perustuu jo nyt pitkälle riskinarviointiin, mutta lainsäädännön muutokset tulevat vaikuttamaan seutuyksikön työhön: ennakkovalvottavien eli hyväksyttävien ja ilmoitettavien kohteiden määrä pienenee huomattavastikin. Toisaalta on odotettavissa, että valvonnan kuormitus ei vähene, koska lainsäädännön vaatimusten toteutuminen kohteissa jää kuitenkin valvonnan piiriin. Tällä hetkellä omavalvontasuunnitelmien tarkastaminen ja hyväksyminen kuormittaa tarkastajia melko lailla, joten omavalvontasuunnitelmien hyväksynnän poistaminen vapauttaisi resursseja muuhun valvontaan, Outi Lepistö arvioi. Hänen mielestään riskinarvioinnin perusteet ja ohjeistus on hyvä saada yhtenäisiksi ja tasapuolisiksi koko maassa. Esimerkiksi pikaruokaketjuissa saattaa olla eri puolilla maata kymmeniä samalla konseptilla toimivia ravintoloita, joiden valvonta on ollut paikkakuntakohtaista. Erilaisten ketjujen valvonta ja maksut tulisi yhtenäistää esimerkiksi siirtämällä näiden hyväksyntä vain yhden tahon hoidettavaksi. Riskiluokitukseen tarvittaisiin selkeä, valtakunnallisesti yhtenäinen sapluuna, joka olisi kuitenkin riittävän yksinkertainen perusvalvontakäynnin yhteydessä toteutettavaksi, Outi Lepistö perää. Hallintotyöt kuriin, ihmiset kentälle Kuntien ympäristöterveydenhuollossa eletään arkipäivän pulmien kanssa koko ajan. Esimerkiksi Pirtevassa talousvesi aiheuttaa jatkuvasti suurempia ja pienempiä häiriötilanteita. Toisaalta on hyväkin, että näitä pakollisia harjoituksia tulee aika ajoin, jolloin valmiustoiminta ja varautuminen erityistilanteisiin pysyvät ajan tasalla. Muuten suurimmat haasteet liittyvät oman toiminnan kehittämiseen ja mm. työajan käytön priorisointiin niin, että alati lisääntyvä hallinnollinen osuus ei vie liikaa aikaa perustehtävän eli käytännön valvonnan hoitamiselta, Lepistö sanoo. Hän pitää huolestuttavana Pirtevan henkilöstöltä hiljattain saatua kyselypalautetta: tarkastajilla kuluu eniten työaikaa toimistotöihin ja arkistointiin! Tähän toivoisi kiinnitettävän huomiota myös keskushallinnon taholta, jotta kaikkinainen arkistointi, seuranta ja raportointi saataisiin pidettyä mahdollisimman joustavana. π Pirjo Huhtakangas ¹ Ympäristöterveydenhuollon maksullisuus toteutuminen ja vaikutukset ympäristöterveyden huollon valvontaan. I Kehittyvä Elintarvike 3/

20 n TEEMA Pilaantumisen hallinta helpottuu uusilla tutkimusmenetelmillä Pakattujen elintarvikkeiden pilaantumismuutokset ja niihin johtavat tekijät ovat monitahoisia ja haastavia ilmiöitä mallintaa. genomiikkaan perustuvat tutkimusmenetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia tutkia pilaantumisilmiöitä pintaa syvemmältä. Kylmäkestoiset bakteerit aiheuttavat säilyvyysongelmia erityisesti suojakaasu ja tyhjiöpakatuissa elintarvikkeissa. Tavallisesti pilaantumisen taustalla ovat maitohappobakteerien lisääntyminen sekä niiden tuottamien, epämiellyttävinä koettavien aineenvaihduntatuotteiden kertyminen tuotteeseen. Vaikka pakattu elintarvike on suljettu, kohtalaisen yksinkertainen ekosysteemi, pilaantumismuutokset ja niihin johtavat tekijät ovat osoittautuneet monitahoisiksi ilmiöiksi mallintaa. Pilaantumistutkimus lähtee liikkeelle pilaajabakteerien tunnistamisesta, sillä näytteen bakteeripitoisuus ei varsinaisesti kerro pilaantumisen aiheuttajasta. Kun pilaajabakteerien esiintymistä tarkastellaan rinnan aistihavaintojen kanssa ja lisäksi huomioidaan tuotteen ominaisuudet ja säilytysolosuhteet, voidaan usein päätellä pilaantumismuutosten syyt ja pilaantumiselle altistavat tekijät tuotteissa tai prosesseissa. Toisinaan on tarkoituksenmukaista varmistaa pilaantumisen aiheuttaja siirrostamalla pilaantuneesta näytteestä eristettyjä bakteerikantoja tuoreisiin näytteisiin ja seuraamalla niiden kykyä aiheuttaa pilaantumismuutoksia. Näin pystytään erottamaan varsinaiset pilaajabakteerit niin sanotusta taustamikrobistosta. Uudet pilaajabakteerit haasteena Pilaantumistutkimusten yhteydessä on löytynyt uusia, aikaisemmin tuntemattomia bakteerilajeja. Esimerkkeinä uusista bakteerilajeista ovat mm. marinoitujen raakalihavalmisteiden pilaantumiseen liittyvät Leuconostoc gasicomitatum- ja Loligofermentans maitohappobakteerit. Yhteistyöhankkeissa elintarvikealan yritysten kanssa on jäljitetty, miten ja mistä nämä pilaajabakteerit päätyvät elintarvikkeisiin. Tulosten perusteella näyttää siltä, että pilaajamaitohappobakteerit ovat pääasiassa ympäristössä eläviä bakteereita, jotka ovat löytäneet tavalla tai toisella tiensä elintarviketuotantoketjuun. Toistaiseksi ei tiedetä, voivatko pilaajamaitohappobakteerit säilyä elinvoimaisina tuotantolaitoksissa tai peräti asettua tuotantotiloihin, mikä selittäisi tiettyjen solulinjojen muita yleisemmän esiintymisen elintarvikkeissa. Pilaajamaitohappobakteerit rajoittavat monen tuotteen myyntiaikaa ja aiheuttavat ajoittain säilyvyysongelmia jo tuotteen myyntiaikana. Hyvä tuotantohygienia, kylmäketju, sekä pakkaaminen suojakaasuun tai tyhjiöön ehkäisevät tehokkaasti monien taudinaiheuttajien ja perinteisten pilaajabakteerien kasvun, kun taas pilaajamaitohappobakteerit Maitohappobakteerit voivat aiheuttaa ikäviä värivirheitä lihatuotteissa. KUVAT: ElInA VIHAVAInEn Maitohappobakteeripilaantuminen voi johtaa kaasunkertymiseen. pystyvät tuotteeseen päästyään kasvamaan näistä rajoitteista huolimatta. Menetelmiä pilaajabakteeriyhteisön tutkimiseen Pilaajabakteeriyhteisöjen muodostumisesta tiedetään vasta suhteellisen vähän, sillä tutkimustiedon kartuttamista on pitkään hidas Pilaantumistutkimuksia jo kolme vuosikymmentä Mikrobien aiheuttamia säilyvyysongelmia on tutkittu Helsingin yliopiston Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla (ent. Elintarvike ja ympäristöhygienian laitos) jo kolme vuosikymmentä. Professori Johanna Björkrothin luotsaama tutkimusryhmä on viime vuosina keskittynyt teollisesti tuotettujen elintarvikkeiden pilaantumista aiheuttavien mikrobiryhmien tunnistamiseen ja tutkimiseen. Keskeisenä tutkimushaasteena on kartoittaa elintarvikkeen olosuhdetekijät, jotka johtavat pilaajabakteerien lisääntymiseen ja pilaantumismuutosten muodostumiseen. Tämä edellyttää monialaista osaamista valmistusprosessien tuntemuksesta bakteerigenomiikkaan ja tutkimusta tehdäänkin elintarvikehygienian, mikrobiologian ja molekyylibiologian asiantuntijavoimin. Ryhmä on osa Suomen Akatemian mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen kansallista huippuyksikköä. 20 Kehittyvä Elintarvike 3/2010 I

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Tuotekohtaiset omavalvonnan vaatimukset

Tuotekohtaiset omavalvonnan vaatimukset Tuotekohtaiset omavalvonnan vaatimukset Tytti Itkonen Evira / TUTU Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät 2012 1 Tuotekohtaisella omavalvonnalla Tarkoitetaan tässä omavalvontaa, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Tiedonsiirron pilottihanke: Electronic transmission of chemical occurence data

Tiedonsiirron pilottihanke: Electronic transmission of chemical occurence data Tiedonsiirron pilottihanke: Electronic transmission of chemical occurence data Tutkimusprofessori Anja Hallikainen Evira/Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö EFSAn ja Suomen välinen tieteellinen yhteistyöseminaari,

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Tullin elintarviketutkimukset 2013 Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Ympäristövastuun ajankohtaiset aloitteet ja toimenpiteet kalatoimialalla. Kalafoorumi 25.1.2012 Anna Vainikainen, ETL/Kalateollisuusyhdistys

Ympäristövastuun ajankohtaiset aloitteet ja toimenpiteet kalatoimialalla. Kalafoorumi 25.1.2012 Anna Vainikainen, ETL/Kalateollisuusyhdistys Ympäristövastuun ajankohtaiset aloitteet ja toimenpiteet kalatoimialalla Kalafoorumi 25.1.2012 Anna Vainikainen, ETL/Kalateollisuusyhdistys Miksi elintarviketeollisuuden vastuullisuus kiinnostaa juuri

Lisätiedot

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ylitarkastaja Sanna Kiuru Tuoteturvallisuusyksikkö Ilmoitus täydennetystä elintarvikkeesta KTM asetus 726/2007 Ilmoitus suositellaan tehtäväksi ennen

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen

Lisätiedot

Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin

Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin Pielispakari Oy Tuotteiden valmistus perinteistä käsityötä Panostus raaka aineiden, toimintatapojen ja pakkausten laatuun ja turvallisuuteen Sertifioitu

Lisätiedot

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016 LEIPOMO JA ELINTARVIKETEOLLISUUS TUOTTEET 206 KAURA SUOMALAINEN SUPERRUOKA Euroopan elintarvikevirasto EFSA on myöntänyt kauralle kolme terveysväitettä. Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

EFSAn ja jäsenmaiden välinen tieteellinen yhteistyö

EFSAn ja jäsenmaiden välinen tieteellinen yhteistyö EFSAn ja jäsenmaiden välinen tieteellinen yhteistyö Riitta Maijala Director, Risk assessment EVIRAn seminaari Artikla 36 organisaatioille 17.5.2010, Helsinki EFSAn ja jäsenmaiden välinen tieteellinen yhteistyö

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Lastenruokien vierasaineet

Lastenruokien vierasaineet Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007

Lisätiedot

TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014. Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka

TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014. Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014 Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka Environmental EU product policies Ecodesign (Dir 2009/125/EC) Energy Labelling (Dir 2010/30/EC) Ecolabel (Regulation

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

MarineStewardshipCouncil, MSC merkki mitä se on käytännössä,

MarineStewardshipCouncil, MSC merkki mitä se on käytännössä, MarineStewardshipCouncil, MSC merkki mitä se on käytännössä, entä Suomen kalastukset, kuha? Jari Raitaniemi, RKTL Lähteet: Marine Stewardship council julkaisuja, MSC-raporttiluonnos Perusperiaatteet (Principles

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd Ateria 14 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa Katri Hautanen Fria Bröd Agenda Gluteeniton ruokavalio kenelle ja miksi? Hyvä gluteeniton elämä kuinka HoReCa-toimijana voin vaikuttaa

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ TERVEELLISYYS JA TERVEYSVAIKUTTEISUUS PIENYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. 2.12.2009 Kuopio Kuopion seudun osaamiskeskus OSAAMISKESKUSOHJELMA

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.10.2012 COM(2012) 578 final 2012/0280 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen (ETA:n kannalta merkityksellinen

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys

Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidin tarkoitus Toimia linkkinä työelämän ja opiskelijoiden välillä Ajaa opiskelijoiden etua (MMYL:n kautta) Järjestää viihdyttävää ohjelmaa jäsenistölleen

Lisätiedot

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO 31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 II (EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista) PÄÄTÖKSET KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS,

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1. KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Yksityisen ja viranomaisen välinen yhteistyö elintarvikeyritysten laatusertifikaattien osalta.

Yksityisen ja viranomaisen välinen yhteistyö elintarvikeyritysten laatusertifikaattien osalta. Yksityisen ja viranomaisen välinen yhteistyö elintarvikeyritysten laatusertifikaattien osalta. Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa - Seminaari 29.9.2015 Bureau Veritas Certification Finland,

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot