XII , ALEKSANTERINKATU 33, OTAVALANKATU 5, ASEMAKAAVAN JA TONT- TIJAON AJANTASAISTAMINEN. ASEMAKAAVA NRO 8553.

Transkriptio

1 XII , ALEKSANTERINKATU 33, OTAVALANKATU 5, ASEMAKAAVAN JA TONT- TIJAON AJANTASAISTAMINEN. ASEMAKAAVA NRO Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee päivättyä ja tarkastettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualueena on kiinteistö , joka voimassa olevassa asemakaavassa muodostuu korttelin nro 185 tontista 28 sekä osasta Aleksanterinkadun katualuetta. Alue sijaitsee Kyttälän kaupunginosassa osoitteessa Aleksanterinkatu 33 ja Otavalankatu 5. Suunnittelualueella on kolme rakennusta: luvun alussa valmistunut asuin- ja liikerakennus (nk. Suojasen talo), sisäpihan puolelle sijoittuva kolmikerroksinen asuinrakennus, jota koskevat piirustukset on päivätty vuonna 1907, sekä rakenteilla oleva, vuonna 2014 puretun piharakennuksen korvaava uudisosa, johon sijoittuu yksi asuinhuoneisto. Facta- rekisterin mukaan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 4152 k-m². Kerrosalaa koskevat rekisteritiedot perustuvat pääosin ennen vuotta 2000 haettuihin rakennuslupiin. Nykyisten laskentasääntöjen ja kerroslukutulkintojen mukaan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on rakennuspiirustuksista mitattuna noin k-m 2. Asemakaavamuutos liittyy yhdyskuntalautakunnan tekemään poikkeamispäätökseen ja myönnettyyn rakennuslupaan. Rakenteilla olevan uudisosan toteuttaminen on edellyttänyt poikkeamista tonttijaon oikeusvaikutuksia koskevista säännöksistä. Alue on rakennuskiellossa, koska toteutunut kiinteistöjako, erillisenä laadittu tonttijako ja voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu tonttijako eivät ole keskenään yhteneviä. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaava ja tonttijako alueen todellista kiinteistöjakoa ja rakennuskantaa vastaaviksi sekä vaalia kohteen kulttuuri- ja rakennushistoriallisten arvojen säilymistä. Suunnittelun yhteydessä tarkastetaan lisäksi rakennusten käyttötarkoitusta, kerroslukua ja rakennusoikeutta sekä pysäköinnin järjestämistä koskevat kaavamerkinnät ja määräykset. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistön omistaja Asunto Oy Kyttälä (Dnro: TRE:637/ /2014 pvm ). Aloitus- ja valmisteluvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kooste kohteen rakennus- ja kulttuurihistoriaa koskevista tiedoista sekä alustava kaavaluonnos. Valmisteluaineistot kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana saatiin neljä viranomaislausuntoa/-kommenttia. Mielipiteitä ei jätetty. 1

2 Yhteenveto aloitus- ja valmisteluvaiheessa saadusta palautteesta: Kaupungin kiinteistötoimella ja ympäristönsuojelulla ei ollut huomautettavaa. Yleisten alueiden suunnittelun kommentissa todettiin, ettei hulevesiselvitystä tai huleveden hallintaa koskevia kaavamääräyksiä tarvita. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todettiin, että kaavan tavoitteet ovat asianmukaisia. Rakennusten historiaa ja perustietoja tulee vielä täydentää arvojen ja keskeisten sisätilojen (esim. porrashuoneiden) kuvauksen osalta, ja arvioida suojelumerkintää näiden tietojen pohjalta. Kaavaehdotus tulee toimittaa maakuntamuseoon lausunnolle. Pirkanmaan maakuntamuseo, kaavan laatija ja hakijat tekivät kohteessa maastotarkastuksen Käynnistä laaditussa tarkastusraportissa maakuntamuseo totesi, että asemakaavan suojelumerkinnän tulee turvata rakennusten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen ja kieltää niiden purkaminen. Tässä tarkoituksessa valmisteluaineistossa esitetty sr-51 -merkintä oli mahdollinen, eikä erillistä porrashuonetta koskevaa määräystä tarvita. Rakennusten kuvaus tulee päivittää nykytilanteen mukaisiksi ja niiden arvokkaat ominaispiirteet ilmaista selkeästi. Palautteen huomioon ottaminen: Valmisteluaineistoon sisältyneisiin rakennus- ja kulttuurihistoriaa koskeviin tietoihin on tehty maakuntamuseon lausuntoon ja maastotarkastukseen perustuvia täydennyksiä. Tiedot on siirretty kaavaselostuksen kohtiin Rakennuskanta ja Kulttuuriympäristö sekä vaikutusarvioinnin kohtaan Rakennettu kulttuuriympäristö. Kaava-asiakirjat on täydennetty asemakaavaehdotukseksi. Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja päättää sen julkisesta nähtäville asettamisesta. Osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Yhteenveto kaavaehdotuksesta saatavasta palautteesta ja tarvittavat vastineet liitetään kaavaselostukseen. Ennen hyväksymiskäsittelyä kaavaehdotukseen voidaan tehdä myös muita muutoksia tai täydennyksiä. Jos tarvittavat muutokset ovat maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :ssä tarkoitetulla tavalla olennaisia, kaavaehdotus voidaan kuuluttaa uudelleen nähtäville. Asemakaavan hyväksyy Tampereen valtuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Asemakaava Kaava-alue osoitetaan korttelin 185 tontin nro 5 muodostavaksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tonttijako osoitetaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavalla muodostuva uusi tontti on rekisteröidyn tontin ja toteutuneen kiinteistöjaon mukainen. Tontin pinta-ala on 1508 m2 ja kokonaisrakennusoikeus 4700 k-m2 (noin e=3,12). Rakennusoikeuden määrä säilyy ennallaan, mutta asemakaavan mukaisen tontin pinta-alan kasvaessa tonttitehokkuus laskee (nyt noin e=4,19). Tontin olemassa oleville rakennuksille osoitetaan kullekin oma rakennusalansa. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakennuksissa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta (+säi). 2

3 Rakennusoikeus (4700+säi) ja rakennusalakohtaiset kerrosluvut sekä niistä yleismääräyksellä sallittu poikkeaminen mahdollistavat käyttötarkoitusten muutokset rakennusten vaipan sisällä joustavalla ja kerrosluvun tulkinnasta riippumattomalla tavalla. Poistuvan kaavan laskennallinen rakennusoikeus on noin 4738 k-m2 ja rakennusten vaipan sisään jäävien tilojen enimmäiskerrosala rakennuspiirustuksista mitattuna noin k-m2. Päämassa ja pihasiipi osoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeiksi rakennuksiksi. Rakennuksia ei saa purkaa ja niissä suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy (sr-51). Kaavan yleismääräysten (y-8553) mukaan rakennusten kadun puoleisilla sivuilla räystäslinjaa tai kattomuotoa ei saa muuttaa. Mahdollisen lisärakentamisen edellyttämät uudet kattoikkunat tulee kadun puolella toteuttaa rakennuksen tyylin sopivina lapeikkunoina. Olemassa olevien rakennusten kellarin tasolla saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi tontille tai rakennusalalle osoitetun kerrosluvun estämättä. Päämassan rakennusalalle on osoitettu nykyistä porttikäytävää tarkoittava rakennukseen jätettävä kulkuaukko. Autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista asuin-, liike- ja toimistotilan 400 kerrosneliömetriä kohti ja polkupyöräpaikkoja yksi jokaista asuin-, liike- ja toimistotilan 100 kerrosneliömetriä kohti. Pihalle tai pihakannelle saa sijoittaa ainoastaan huolto- ja saattoliikenteelle tarkoitettuja autopaikkoja. Muut autopaikat sijoitetaan enintään 300 metrin etäisyydellä sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. Viranomaismenettelyt Kaava-asiakirjat on laadittu yhteistyössä kaavamuutoksen hakijoiden, kaupungin ao. toimialojen ja viranomaisten kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt kohteessa kaksi tarkastuskäyntiä, joihin liittyvien lausuntojen ja tarkastusraporttien sisältö on esitetty kaavaselostuksen kohdassa Muut selvitykset ja suunnitelmat. Kaavaehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen käsittelyn jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: XII (Kyttälä) kaupunginosan korttelin 185 tonttia 28 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: XII (Kyttälä) kaupunginosan korttelin 185 tontti 5. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Marjut Ahponen. Diaarinumero: TRE:637/ /2014 Vireilletulo:

4 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kyttälän kaupunginosassa osoitteessa Aleksanterinkatu 33 ja Otavalankatu Kaavan nimi ja tarkoitus XII , Aleksanterinkatu 33, Otavalankatu 5, asemakaavan ja tonttijaon ajantasaistaminen. Asemakaava nro Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tark Asemakaavakartta ja poistuva asemakaava - Asemakaavan seurantalomake - Aloitus- ja valmisteluvaiheessa saatu palaute 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Pirkanmaan maakuntamuseon tarkastusraportti, Miinu Mäkelä Pirkanmaan maakuntamuseon katselmus ja lausunto Arkkitehtitoimisto Majamaa Oy:lle / Piharakennuksen purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksella, Tuija- Liisa Soininen ja Miinu Mäkelä (DIAR: 503/2012) - Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) - Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen ympäristötoimen julkaisuja 2/98 - Tampereen keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella (Arkkitehtistudio M&Y 2013) - Tampereen ilmanlaatuselvitys Tampereen meluselvitys LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue Asemakaavan suunnittelualueena on kiinteistö , joka sijaitsee Kyttälän kaupunginosassa osoitteessa Aleksanterinkatu 33/Otavalankatu 5. Alueella on vv valmistunut asuin- ja liikerakennus (nk. Suojasen talo) sekä tontin koilliskulmaan sisäpihan puolelle sijoittuva kolmikerroksinen asuinrakennus, jota koskevat piirustukset on päivätty vuonna Lisäksi tontilla on rakenteilla vuonna 2014 puretun piharakennuksen korvaava uudisosa, johon sijoittuu yksi asuinhuoneisto. Tarkastelualue Tarkastelualue muodostuu kaava-alueesta ja sen lähiympäristöstä. Kaavaratkaisua ja kaavan vaikutuksia arvioidaan tarkastelualueella myös suhteessa lähiympäristöön. 4

5 Suunnittelu- ja tarkastelualueiden rajaukset 2.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista tai istutettua kasvillisuutta. Maanpinta nousee loivasti kohti etelää ja itää. Alueen länsireunalla maanpinnan korkeusasema on noin +86,9 ja pohjoiskulmalla noin +87,5 mmpy (N2000). Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman ja valuma-alueselvityksen 2012 mukaan suunnittelualue kuuluu Tampereen keskustan valuma-alueeseen. Puistoja ja viheralueita lukuun ottamatta keskusta on suurimmaksi osaksi vettäläpäisemätöntä pintaa. Alue on viemäröity eikä luontaisia valuntareittejä ole. Lähimmät merkittävät tai vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellut pohjavesialueet sijoittuvat noin kolmen kilometrin etäisyydelle (Aakkulanharju, Epilänharju-Villilä). 2.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkirakenne ja katukuva Alue sijoittuu kaupungin ydinkeskustan kaakkoisosaan, jolla ruutukaava on toteutunut pitkälti 1900-luvun puolivälissä suunnitellun modernistisen avokorttelimallin mukaisena. Tonttien katuun rajautuvista sivuista toisella on 6-8- kerroksinen lamellikerrostalo ja toisella kaksikerroksinen siipiosa. Rakennusten katutasossa on liiketiloja, ylemmissä kerroksissa toimisto- ja asuinhuoneistoja. Katukuvaan vaihtelua tuovat kaupunginosan ensimmäisen asemakaavan ja tonttijaon umpikortteliperiaatteen mukaisesti rakentuneet tontit, joiden kohdalla katutila on muita katuosuuksia kapeampi. Tähän ryhmään kuuluu myös asemakaavan suunnittelualue, jonka rakennuksista Aleksanterinkadun ja Otavalankadun kulmaan sijoittuvalla päämassalla on kaupunki- ja katukuvallista merkitystä erityisesti Aleksanterinkatua pitkin avautuvissa näkymissä. Suunnittelualueen muista rakennuksista pihasiivellä on merkitystä korttelin 185 pihatilojen ja - näkymien kannalta. Rakenteilla oleva vanhan varasto-osan korvaava piharakennus ei näy korttelin muille tonteille tai suunnittelualuetta ympäröiville kaduille. 5

6 2.3.2 Rakennuskanta Suunnittelualueella on vv valmistunut asuin- ja liikerakennus (nk. Suojasen talo) sekä tontin koilliskulmaan sisäpihan puolelle sijoittuva kolmikerroksinen asuinrakennus (pihasiipi), jota koskevat piirustukset on päivätty vuonna Lisäksi tontilla on rakenteilla vuonna 2014 puretun piharakennuksen korvaava uudisosa, johon sijoittuu yksi asuinhuoneisto. Päämassassa ja pihasiivessä on yhteensä 36 asuin-, toimisto- ja liikehuoneistoa. Facta- rekisterin mukaan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 4152 k-m². Kerrosalaa koskevat rekisteritiedot perustuvat suurelta osin ennen vuotta 2000 haettuihin rakennuslupiin, ja nykyisten laskentasääntöjen mukaan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olisi rakennuspiirustuksista mitattuna noin k-m päivätyn yhtiöjärjestyksen mukaan rakennusten yhteenlaskettu huoneistoala on noin 2800m 2. Huoneistoalasta yksinomaan asuinkäytössä olevien huoneistojen osuus on nykytilanteessa noin 71%, asuin- ja toimistohuoneistojen noin 16%, liikehuoneistojen noin 7% ja muiden tilojen noin 6%. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt kohteessa kaksi tarkastuskäyntiä, joihin liittyvien lausuntojen ja tarkastusraporttien sisältö on esitetty kaavaselostuksen kohdassa Muut selvitykset ja suunnitelmat. As Oy Kyttälän rakennukset vuonna Nk. Suojasen talo (päämassa) Vuosina rakennetun nk. Suojasen talon (päämassan) kerrokseen suunniteltiin alun perin 22 asuinhuoneistoa. Rakennuksen kellarikerrokseen sijoittui halko- ja irtaimistovarastoja ja työhuoneita, ullakon tasoon kylmää avointa tilaa. Päämassan liike-, toimisto- ja asuinkäytössä olevien huoneistojen nykyinen lukumäärä on 28 ja pihasiiven yhdeksän. Päämassan alimmassa kerroksessa on ravintolatilaa ja asuntojen yhteistiloja. Päämassan vanhimmat, vuonna 1920 päivätyt piirustukset on allekirjoittanut Frans Jousi. Vuoden 1922 muutospiirustuksissa on Bertel Strömmerin leima ja vuoden 1923 muutospiirustukset on allekirjoittanut A. Lindberg luvulla rakennuksen Otavalankadun puoleisen osan ullakolle lisättiin valokuvaajan ateljee ja siihen liittyviä asuinhuoneita. Ullakkotiloja muutettiin myös vuonna 2008, kun ateljeeta laajennettiin ja se muutettiin kahdeksi osin kahteen tasoon sijoittuvaksi asuinhuoneistoksi. 6

7 Päämassan arkkitehtuuri on selkeydessään ja yksinkertaisuudessaan lähellä pohjoismaista 1920-luvun klassismia, mutta erityisesti vesikaton ja porrashuoneiden muotokielessä näkyy vielä viitteitä rakennusajankohtana jo väistymässä olleeseen jugendiin. Kadun puoleisten julkisivujen pinta on lähiympäristön saman aikakauden rakennuksista poiketen pääosin puhtaaksi muurattua vaaleaa tiiltä. Sisäpihan puolella julkisivut muurattiin punatiilestä. Vuoden 1920 piirustuksissa rakennuksen vesikatteeksi oli esitetty tiiltä, joka vuoden 1923 piirustuksissa vaihtui konesaumapeltiin. Sisäpihan julkisivujen punatiilipinnat oli jossain vaiheessa peittomaalattu. Ulko-ovista muut paitsi porrashuoneista tuuletusparvekkeille johtavat ovet on vaihdettu, osa ehkä useampaan kertaan. Asuin- ja liikehuoneistojen alkuperäiset neli- ja kuusiruutuiset ikkunat oli aiempien peruskorjausten yhteydessä vaihdettu kaksiruutuiseen malliin ja rakennusten vesikatot uusittu vuonna Kattosaneerauksessa päämassan vanhan betonitiilikaton alta paljastui alkuperäinen konesaumapeltikate. Katossa havaittujen rakennevirheiden vuoksi räystäsrakenteet olivat lahonneet, ja myös niiden alapuolista muurausta jouduttiin korjaamaan. Uudeksi vesikatteeksi valittiin savitiilenpunainen betonikattotiili. Rakennuksen ulkoasu pyrittiin korjaustöiden yhteydessä säilyttämään ennallaan mm. sovittamalla tiilijaot symmetrisesti kattoikkunoiden suhteen. Päämassan julkisivu Otavalankadulle, piirustus vuodelta 1920, Frans Jousi. (lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto) Päämassan julkisivu Aleksanterinkadulle, muutospiirustus vuodelta 1923, A. Lindberg. (lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto) Päämassan katujulkisivut vuonna (kuva: Tampereen kaupunki ) Päämassan pihajulkisivu B-portaan kohdalta vuoden 2015 korjaustöiden loppuvaiheessa. (kuva: Tampereen kaupunki ) 7

8 Päämassan katujulkisivujen yksityiskohtia (kuvat: Tampereen kaupunki ) Päämassan porrashuoneiden yksityiskohtia (kuvat: Tampereen kaupunki ja ) Pihasiipi Ulkoasultaan päämassaa vaatimattomamman pihasiiven kolmessa maanpäällisessä kerroksessa on yhdeksän asuinhuoneistoa. Kellarikerroksessa on puolilämmintä varastotilaa, jotka palvelivat alun perin pakarina, pesutupana, jääkellarina ja liitereinä. Ullakon tasolla on kylmää avointa tilaa. Pihasiiven pohjoiskulmassa rakennuksen ja palomuurin väliin jäävä kattamaton tila toimii valokuiluna ja maantasossa sijaitsevalle pienelle terassille on käynti porrashuoneesta. Rakennuksen julkisivumateriaalina on punatiili ja vesikatteena konesaumattu pelti. Pihasiiven piirustukset on laatinut vuonna 1907 Arkkitehtitoimisto Paatola & Lindroos. Muita Toivo Paatolan ja Kaarlo Lindroosin suunnittelemia rakennuksia Tampereella ovat mm. vuonna 1908 Satakunnankadulle valmistunut ulkotyöväenyhdistyksen talo (nyk. Hotelli Pinja) sekä Ravintola Telakkana tunnettu entinen Maantuotteen mylly Pakkahuoneenaukiolla. Toivo Paatola toimi luvuilla myös Suomen kirkkorakennuksia kuvanneena harrastajakuvaajana sekä Tampereen teollisuuskoulun ja teknisen opiston sekä ammattikoulujen opettajana ja rehtorina. 8

9 Näkymä pihasiiven yli kohti pohjoista. (kuva: Tampereen kaupunki ) Pihasiiven kattamattoman pohjoiskulman julkisivua. (kuva: Tampereen kaupunki ) Pihasiiven porrashuoneen yksityiskohtia ja pohjoiskulman pienelle terassille johtava uloskäynti. (kuvat: Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntamuseo / Miinu Mäkelä ) Uusi piharakennus ja vuoden 2015 julkisivumuutokset Päämassan ja pihasiiven väliin sijoittunut piharakennus/varasto-osa, johon sijoittuivat mm. talli, ruuma ja yhteiset käymälät, on purettu vuonna Sen paikalle rakennettavassa kolmikerroksisessa uudisosassa on yksi uusi asuinhuoneisto. Vuoden 2015 laajan julkisivuremontin yhteydessä asuin- ja liikehuoneistojen sisäpihan puoleiset ikkunat on palautettu alkuperäistä puitejakoa mukaileviksi ruutuikkunoiksi. Porrashuoneiden alkuperäiset ikkunat on säilytetty, mutta ylimpien kerrosten osalta ikkunoiden yläosiin lisätään savunpuistoluukut. Kaikkien rakennusten pihajulkisivut on hiekkapuhallettu ja rapattu. Päämassan uusi pintakäsittely on keltasävyinen, pihasiiven punasävyinen ja uudisosan vaalean harmaa. Vanha pihasiiven kellariin johtanut ulkoporras on purettu. Lisäksi pihan sisäänkäyntien katokset sekä jätekatos uusitaan ja tuuletusparvekkeiden ylle rakennetaan kokonaan uudet katokset. 9

10 Vuonna 2014 puretun piharakennuksen/varasto-osan julkisivu (kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo/miinu Mäkelä) Rakenteilla olevan uudisosan julkisivu (kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo/miinu Mäkelä) Vas. ja kesk.: pihasiiven keskiosa ennen ja jälkeen vuoden 2015 julkisivuremontin. (lähde: Pirkanmaan maakuntamuseon tarkastusraportit / Miinu Mäkelä ja ) Rakennusten säilyneisyyden arviointi Päämassan ja pihasiiven pohja- ja kattomuodot sekä julkisivujen jäsentely ovat säilyneet erittäin hyvin vuoden 1923 julkisivupiirustusten mukaisina. Parhaiten säilynyt julkisivun osa lienee pihasiiven punatiilinen itäseinä, jonka pintaa ei ole missään vaiheessa maalattu tai rapattu. Rakennusten kadunpuoleisilla sivuilla alkuperäisiä tai myöhemmin uusittuja, mutta alkuperäiseen tyyliin sovitettuja yksityiskohtia ovat julkisivumuuraus muusta seinäpinnasta ulostyöntyvine porrastuksineen ja kuviointeineen, alimman kerroksen ikkunoiden luonnonkivireunukset ja julkisivun rapattujen osien käsittely sekä Aleksanterinkadun puoleisten sisäänkäyntisyvennysten portit ja pylväät luvulla toteutettua lämpökeskusta sekä ulko-ovi- ja ikkunamallien vaihtumista lukuun ottamatta julkisivuihin vuosikymmenten aikana tehdyt muutokset eivät ole olleet kokonaisuuden kannalta merkittäviä. 10

11 Rakennusten sisäportaat kaiteineen sekä pihasiivessä myös asuinhuoneistoihin ja yhteistiloihin johtavat puuovet ovat säilyneet alkuperäisinä. Päämassassa osa asuin- ja toimistohuoneistojen ovista on vaihdettu rakennuksen tyyliin sopimattomiksi lukujen viilupintaisiksi laakaoviksi tai poistettu käytöstä kiinnittämällä oviaukon päälle maalattu tai viilupintainen levy. Porrashuoneiden alkuperäisiä koristemaalauksia ei ole dokumentoitu, mutta nykyiset 2000-luvulla tehdyt maalaukset pohjautuvat jossain määrin vanhempien maalikerrosten alta löytyneisiin kuvioihin. Myös rakennusten käyttötarkoitus ja tilajako ovat säilyneet varsin hyvin alkuperäisen kaltaisina. Vanhoja huoneistoja, joista suurimpiin oli alun perin rakennettu kaksi tai jopa kolme erillistä sisäänkäyntiä, on jaettu pienemmiksi asunnoiksi. Muutokset on useimpien huoneistojen osalta kuitenkin voitu toteuttaa siten, että väliseinät ja oviaukot ovat säilyneet pääosin alkuperäisillä paikoillaan. Asumiskulttuurin muuttumisen ohella rakennusten sisällä tapahtuneet muutokset kuvastavat lähinnä kunnallistekniikan kehittymistä: 2000-luvulla laadittujen pohjapiirustusten perusteella tulisijoja on poistettu käytöstä, ja huoneistoihin on rakennettu omat peseytymis- ja wc-tilat Liikenne Ajo tontille on järjestetty Otavalankadun puolelle sijoittuvan porttikäytävän kautta. Tontille tai pysäköintilaitoksiin sijoittuvia autopaikkoja kiinteistöllä ei ole. Suunnittelualue on erittäin hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Aluetta ympäröivät kadut johtavat keskustan sisäisille pääkaduille ja nk. keskustan kehän kautta edelleen seudullisille pääväylille. Tampereen paikallisliikenteen vaihtopysäkit, rautatieasema ja linjaauto-asema sijoittuvat noin 0,5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Alueella on myös kattavat jalankulun ja polkupyöräilyn yhteydet. Käynnissä olevien Kyttälän katujen yleis- ja katusuunnitteluhankkeiden yhteydessä alueen katuja pyritään muuttamaan jalankulku- ja pyöräilypainotteisiksi kaduiksi. Katujen varsille jäävät pysäköintipaikat varataan lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin ja huoltoliikenteelle Rakennettu kulttuuriympäristö Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt kohteessa kaksi tarkastuskäyntiä, joihin liittyvien lausuntojen ja tarkastusraporttien sisältö on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 3.1.4, Muut selvitykset ja suunnitelmat. Rakennusten nykytilan kuvaus ja säilyneisyyden arviointi sisältyvät selostuksen kohtaan 2.3.2, Rakennuskanta. Kaupunkirakenteen historiaa Hatanpään kartanolta ja Erkkilän talon mailta vuokratulle Tammerkosken itäpuoliselle viljelyalueelle rakentui 1840-luvulta lähtien kaavoittamaton ja ahtaasti rakennettu työläisesikaupunki. Alun perin Messukylän pitäjään kuulunut Kyttälä liitettiin Tampereeseen vuonna Vuonna 1886 vahvistettu ensimmäinen asemakaava merkitsi käytännössä kaikkien aiempien rakennusten purkamista ja kokonaan uusien katujen rakentamista. Vanhan Kyttälän vuokrasopimukset irtisanottiin ja kaupunki ryhtyi myymään uuden kaavan mukaisia tontteja vuonna Vuonna 1889 laaditussa piirroksessa on kuvattu päällekkäin silloisen Kyttälän rakennuskanta ja vuoden 1886 asemakaava. Piirroksen mukaan uuden ruutuasemakaavan mukaisten Verkatehtaankadun, Aleksanterinkadun, Otavalankadun ja Tuomiokirkonkadun (ent. Viinikankatu) rajaamassa nykyisessä korttelissa nro 185 oli tuolloin hieman muusta rakenteesta erilleen sijoittuneen asuinrakennuksen pihapiiri. Vuoden 1872 Ingberin kartalla ko. rakennuspaikka sijoittuu palstalle nro 380 ja vuoden 1882 August Ahlbergin kartalla palstalle nro

12 Ote V. Lindholmin vuonna 1889 laatimasta piirroksesta. Oranssinruskeat rakennukset ovat asuintaloja ja pelkällä ääriviivalla merkityt ulkorakennuksia. As Oy Kyttälän tontti sijoittuu vihreällä nuolella osoitettuun kohtaan. (lähde: Tampereen kaupunginarkisto, Ja 8:12) Vuoteen 1894 mennessä Ronganojan ja nykyisen Suvantokadun välinen alue oli suurelta osin jo rakennettu uudelleen. Vanhan Kyttälän katujen nimet olivat saaneet nimensä kansan suussa, ja monet niistä siirtyivät sellaisenaan uuden asemakaavan nimiksi. Esimerkiksi talon mukaan nimetty Otavalankatu on peräisin vanhasta Kyttälästä. Uudessa Kyttälässä Hämeenkadun eteläpuolen asujaimistosta oli joka neljäs liikenteen palveluksessa ja joka neljäs tehdastyöläinen. Vas.: Näkymä vuodelta 1933 nykyisen Hatanpään valtatien ja Otavalankadun kulmalta itään. As Oy Kyttälä sijoittuu kuvan keskiosaan. (lähde: Tampereen museoiden Siiri-kuvapalvelu, Dnro , kuvaaja Teuvo Mäkinen). Oik.: Näkymä Aleksanterinkadun ja Otavalankadun kulmalta vuonna 1939, jolloin Otavalankadun puolella As Oy Kyttälää vastapäätä sijainnut rakennus tuhoutui talvisodan pommituksia seuranneet tulipalon seurauksena. (lähde: Tampereen museoiden Siirikuvapalvelu, Dnro 302-1, kuvaaja K.O. Lumme). 12

13 Kyttälän eteläosan nykyinen asemakaava on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena vv Tuolloin kaupunkisuunnittelussa suosittiin avokorttelimallia, joka koostui pohjoiseteläsuuntaisista korkeiden lamellitalojen sarjoista sekä niiden väliin sijoittuvista 2- kerroksisista liike- ja toimistosiivistä. Modernistisen suunnitelman yhtenä lähtökohtana oli, että katujen leventämisen yhteydessä kaikki vanhaan asemakaavaan perustuneet 1900-luvun alkupuolen rakennukset puretaan. Tämä tavoite toteutui kuitenkin vain osittain, ja luvulta eteenpäin kaavan toteuttamista hidastivat myös esiin nousseet ajatukset rakennusperinnön vaalimisesta. Korttelin nro 185 neljästä tontista kaksi oli kaavan laatimishetkellä rakentamattomia, ja vain yhdellä tontilla sijainneet rakennukset oli purettava uuden rakentamisen tieltä. Hämeenkadun, Hatanpään valtatien, Suvantokadun ja Rautatienkadun väliset korttelit vuosien 1946, 1974 ja 2012 ilmakuvissa. Rakennuspaikan ja Asunto Oy Kyttälän historiaa Tontti on rekisteröity ja Asunto Oy Kyttälä merkitty kaupparekisteriin As Oy Kyttälän nykyiselle tontille Aleksanterinkadun ja Otavalankadun kulmaan suunniteltiin ensimmäisessä vaiheessa umpikorttelin muodostaneet kolme puurakenteista asuinrakennusta ja talousrakennus. Asuinrakennuksissa oli piirustusten mukaan yhteensä 15 huoneistoa/hellahuonetta. Talousrakennuksessa oli varastotiloja ja yhteiset käymälät. Ensimmäiset rakennuspiirustukset on laadittu vuonna 1891, jolloin tontin numero oli 574. Piirustuksiin on tehty tarkastusmerkintä, jossa todettiin rakennushankkeen muuten olevan rakennussääntöjen mukaisen, vaan että tonttia n:o 572 vastaan olevan aukon leveys on ainoastaan 80 jalkaa. Pitkältä sivultaan Aleksanterinkatuun kiinni sijoittunutta asuinrakennusta ei ilmeisesti toteutettu heti rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa. Vuonna 1895 päivättyjen muutospiirustuksissa rakennuksen huonejakoa oli muutettu, ja kivijalkaan rakennuksen pohjoispäätyyn oli lisätty pakari ja pesutupa. Sisäpihan puolelle asuinrakennuksen ja talousrakennuksen väliin suunniteltu kivirakennus jäi ilmeisesti toteutumatta kokonaan. Vuoden 1895 muutospiirustuksiin tämän rakennuksen paikalle on merkitty Ennen vahvistettu rakentamaton kivirak. Rakennuksen kellarin ja ensimmäisen kerroksen tasoon oli suunniteltu puusepän työhuoneita, joiden kerroskorkeutta oli alkuperäiseen suunnitelmaan nähden muutettu ja niiden yläpuolelle oli lisätty ilmeisesti asunnoksi tarkoitettu kerros. Myös rakennuksen pohjan ja ikkunoiden muoto sekä rakennuksen harjan suunta olivat muuttuneet. Piirustusten mukaan välipohjat oli määrä toteuttaa holvattuina rakenteina. 13

14 Vuoden 1897 Lambert Petterssonin asemakaavassa tontin numeroksi on merkitty 28. Vuosina laadittujen rakennuspiirustusten merkintöjen perusteella puurakenteinen piharakennus olisi purettu vuoteen 1907 ja asuinrakennukset 1920-luvun alkuun mennessä. Epäselvää tosin on, toteutettiinko puurakennuksia suunnitelmien mukaisessa laajuudessa missään vaiheessa ja tontti on voinut olla osittain rakentamatonkin vuoteen 1907 asti. Toteutumatta ilmeisesti jäivät myös päämassan ja pihasiiven väliin jääneen piharakennuksen/varasto-osan paikalle vuoden 1920 piirustuksissa esitetyt pienet asunnot (hellahuoneet). Asemapiirros vuodelta 1891, tekijä tuntematon. (lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto) Asemapiirros vuodelta 1895, tekijä tuntematon. (lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto) Asemapiirros vuodelta 1907, Arkkitehtuuritoimisto Paatola & Lindroos). (lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto) Asemapiirros vuodelta 1922, Bertel Strömmer. (lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto) 14

15 Julkisivupiirroksia vuodelta Vasemmalla asuinrakennusten katujulkisivut ja oikealla nykyisen pihasiiven paikalle tontin koilliskulmaan sijoitetun talousrakennuksen pohjapiirros ja pihajulkisivu/leikkaus. (lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto) Vasemmalla tontille suunnitellun kivirakennuksen leikkauspiirustus vuodelta 1891 ja oikealla vuodelta (lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto) Ote päämassan pohjapiirustuksista vuodelta 1920, jossa piharakennuksen/varasto-osan kohdalle oli esitetty asuinhuoneita. (lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto) 15

16 2.4 Palvelut Palvelutarjonta kaava-alueen läheisyydessä on monipuolinen ja palvelut ovat erittäin hyvin saavutettavissa. 2.5 Ympäristöhäiriöt Tampereen meluselvityksen 2012 mukaan alueen päivä- ja yöajan keskiäänitasot vuoden 2030 ennustetilanteessa (45-50 db) eivät ylitä Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 993/92) mukaisia ohjearvoja. Tampereen ilmanlaatuselvityksen 2013 mukaan suunnittelualueen alueellinen ilmanlaatuindeksi (90. prosenttipiste) on tyydyttävä, eivätkä ilman epäpuhtauksille asetetut ohje- ja rajaarvopitoisuudet ylity. Vuoden 2011 tilanteessa mallinnettu typpioksidin (NO2) vuorokausiarvon pitoisuusluokka oli >50 µg/m 3 ja hengitettävien hiukkasten (PM10) >50 µg/m Maanomistus Kiinteistöstä muodostuvan suunnittelualueen omistaa Asunto Oy Kyttälä. 3. Suunnittelutilanne 3.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista ja sille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelualue kuuluu lisäksi kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk2). Merkinnällä osoitetaan Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalue, jota tulee kehittää vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus- ja teollisuushistorialliset arvot. Voimassa olevissa Pirkanmaan vaihemaakuntakaavoissa 1 (turvetuotanto) ja 2 (liikenne ja logistiikka) ei ole osoitettu suunnittelualueelle sijoittuvia toimintoja tai aluevarauksia. Valmisteilla olevan Pirkanmaan uuden kokonaismaakuntakaavan (maakuntakaava 2040) luonnos sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vahvistetut vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue kuuluu myös kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen (kk-1), joita koskevia kehittämissuosituksia ovat mm. tiivis ja sekoittunut yhdyskuntarakenne, alueiden saavutettavuuden edistäminen kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä sekä korkean ja laadukkaan rakentamisen edistäminen Yleiskaava Keskustan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Sen mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- 16

17 ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Kaava-alueella on voimassa keskustan liikenneosayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutteisena Liikenneosayleiskaavassa Aleksanterinkatu on merkitty kokoojakaduksi, Otavalankatu, Verkatehtaankatu ja Tuomiokirkonkatu kävelypainotteisiksi kaduiksi. Voimassa olevat keskustan yleiskaavan ja liikenneosayleiskaavan korvaavan keskustan strategisen osayleiskaavan ehdotus on julkisesti nähtävillä välisen ajan. Osayleiskaavaehdotuksen maankäyttökartalla suunnittelualue on merkitty ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeelle sijoittuvaksi keskustatoimintojen alueeksi. Liikennekartalla suunnittelualue kuuluu kävelykeskustana kehitettävään hitaan liikkumisen alueeseen, jonka liikenneympäristöä on kehitettävä kävelyn ehdoilla. Otavalankatu on merkitty keskustan pyöräilyn pääreitiksi, Verkatehtaankatu maanalaisen pysäköintiverkoston laajenemisalueeksi ja Tuomiokirkonkatu urbaaniksi jalankulkuakseliksi. Tampereen keskusta sisältyy myös valmisteilla olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelualueeseen. Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2014, jolloin käynnistettiin myös lukuisia selvityksiä ja analyysejä yhdyskuntarakenteen nykytilasta. Vuoden 2015 aikana muodostetaan tavoitteet sekä niiden pohjalta vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2016 loppuun mennessä Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 891, joka perustuu ja 1940-luvuilla laadittuihin asemakaavamuutoksiin. Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistettu vuonna Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 185 on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Asemakaavan mukaisen tontin Aleksanterinkadun puoleiselle sivulle on rajattu rakennusala asuin- ja liikerakennukselle, jonka keskimääräinen normaalikorkeus saa olla enintään 21 metriä ja rakennukseen saa sijoittaa niin monta kerrosta, kuin sallittuja huonekorkeuksia käyttäen on mahdollista. Tontin Otavalankadun puoleiselle sivulle on osoitettu rakennusala enintään 2-kerroksiselle rakennukselle. Rakennusalojen pinta-alan ja rakennusten suurimman sallitun korkeuden (kerrosluvun) perusteella laskettu laskennallinen rakennusoikeus tontilla on 4738 k-m 2. Toisiin liittyvä rakennus on suunniteltava yhtenäiseksi naapurirakennusten kanssa. Tässä tarkoituksessa saadaan normaalikorkeudesta poiketa enintään 1,0 m. Rakennusten on palonkestävyydeltään täytettävä ainakin PL 4 :n B-luokan vaatimukset ja kaikki pihanpuoleiset seinät on käsiteltävä julkisivuina. Pihamaat on käsiteltävä yhtenäisinä, aitaamattomina alueina. Aleksanterinkatua varten varatulle alueelle asemakaavassa on merkitty ehdotettu katuistutus, jota ei vahvisteta Muut selvitykset ja suunnitelmat Kaavan laatimisen aikana on koottu kohteen kulttuuri- ja rakennushistoriaa koskevia tietoja ja selvitetty rakennusten suojelun tarvetta. Kaupunkirakenteen, rakennuspaikan ja kaavaalueelle sijoittuvien rakennusten historiaa koskevat tiedot on esitetty selostuksen kohdissa 2.3.2, Rakennuskanta ja 2.3.4, Rakennettu kulttuuriympäristö. 17

18 Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt kohteessa kaksi tarkastuskäyntiä, joihin liittyvien lausuntojen ja tarkastusraporttien sisältö on seuraava: Pirkanmaan maakuntamuseon katselmus ja lausunto (DIAR: 503/2012) Arkkitehtitoimisto Majamaa pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. As Oy Kyttälä on 1920 rakennettu, alun perin kolmikerroksinen kivitalo. Kohde tunnetaan myös Suojasen talona. Kiinteistö sijaitsee näkyvästi kulmatontilla ja kadun puoleiset osat ovat umpikortteliperiaatteen mukaisesti kiinni katulinjassa. Rakennukseen kuuluu lisäksi pihasiipi, joka koostuu asuinkerrostalosta ja kolmikerroksisesta piharakennuksesta. Hankkeen tavoitteena on korvata ilmeisesti heinävarastoksi ja käymäläksi rakennettu pihasiiven osa uudisrakennuksella. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen suunnitelmiin ja tehnyt kohteeseen maastokäynnin Maakuntamuseo toteaa, että tällaisissa hankkeissa lähtökohdan tulee olla vanhan rakennuksen säilyttäminen ja kunnostaminen. Mikäli vanha piharakennus ei matalan huonekorkeutensa vuoksi ole kuitenkaan muunnettavissa uuteen käyttötarkoitukseen, Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että piharakennuksen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että sen säilyttäminen olisi täysin välttämätöntä. Maakuntamuseo toteaa, että uudisrakennussuunnitelmat ovat mahdollisia. Pirkanmaan maakuntamuseon katselmus , tarkastusraportti Katselmus liittyi kiinteistön kaavamuutokseen ja paikalla olivat maakuntamuseon, kaupungin asemakaavoituksen ja taloyhtiön edustajat. Katselmuksella kierrettiin kiinteistöön kuuluvien rakennusten yleiset tilat ja tutustuttiin loppusuoralla olevaan remonttiin. Maakuntamuseo oli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa todennut, että kaavaa varten koottuja kiinteistön rakennetun ympäristön tietoja tulee vielä täydentää arvojen ja keskeisten sisätilojen (esim. porrashuoneet) kuvauksen osalta, ja kaavaluonnoksen suojelumerkintää tulee arvioida näiden tietojen pohjalta. Katselmuksen perusteella maakuntamuseo esittää Suojasen talon vanhoille asuinrakennuksille suojelumerkintää, joka turvaa rakennusten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ominaisuuksien säilymisen ja kieltää rakennusten purkamisen. Suojelumerkinnän tulee koskea rakennuksia kokonaisuutena, ei vain julkisivuja, mutta erillistä porrashuoneita mainitsevaa määräystä ei tarvita. Näin ollen esimerkiksi valmisteluaineistossa esitetty sr-51 - merkintä olisi mahdollinen. Selvitystä tulee vielä täydentää niin, että rakennusten kuvaus päivitetään nykytilanteen mukaisiksi ja niiden arvokkaat ominaispiirteet kirjataan selkeästi. Muita kaavaa koskevia selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm.: - Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) - Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen ympäristötoimen julkaisuja 2/98 - Tampereen keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

19 - Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella (Arkkitehtistudio M&Y 2013) - Tampereen ilmanlaatuselvitys Tampereen meluselvitys Tonttijako Kiinteistöstä muodostuvan tontin nro 28 pinta-ala on 1508 m² ja se on merkitty kiinteistörekisteriin laaditussa erillisessä tonttijaossa (tunnus 4169) tontin numeroksi on merkitty 3 ja pinta-alaksi 1131 m vahvistetussa asemakaavassa nro 891 tontin numeroksi on merkitty 28 ja sen pinta-ala on 1131 m 2. Vuonna 1903 kiinteistörekisteriin merkityn tontin nro 28 rajaus. Vuonna 1977 laaditun erillisen tonttijaon mukaisen tontin nro 3 rajaus. Vuonna 1957 voimaan tulleen asemakaavan mukaisen tontin nro 28 rajaus Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistön omistaja Asunto Oy Kyttälä (Dnro: TRE:637/ /2014 pvm ). Asemakaavamuutoksen laatimisesta peritään taksan mukaiset kulut. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia tässä hankkeessa ovat mm.: - Kaavamuutoksen hakijat - Alueen asukkaat ja työntekijät - Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) - Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos) - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan maakuntamuseo - Muut ilmoituksensa mukaan 19

20 4.2.2 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletuloa edeltänyt naapureiden kuuleminen Hakija on kuullut naapureitaan ennakkoon poikkeamis- ja rakennuslupahakemusten yhteydessä. Aloitus- ja valmisteluvaihe Asemakaavan aloituskokous, jossa käytiin läpi mm. kaavan suunnittelun lähtökohdat sekä kaavaprosessin kulku, järjestettiin Kokoukseen osallistui kaupunkiympäristön kehittämisen lisäksi kaupunkimittauksen, kiinteistötoimen, yleisten alueiden suunnittelun, Tampereen Infran, Pirkanmaan maakuntamuseon ja Pirkanmaan Pelastuslaitoksen edustajia. Aloitus- ja valmisteluvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kooste kohteen rakennus- ja kulttuurihistoriaa koskevista tiedoista sekä alustava kaavaluonnos. Aineistot kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana saatiin neljä viranomaislausuntoa/-kommenttia. Mielipiteitä ei jätetty. Yhteenveto aloitus- ja valmisteluvaiheessa saadusta palautteesta: Kaupungin kiinteistötoimella ja ympäristönsuojelulla ei ollut huomautettavaa. Yleisten alueiden suunnittelun kommentissa todettiin, ettei hulevesiselvitystä tai huleveden hallintaa koskevia kaavamääräyksiä tarvita. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todettiin, että kaavan tavoitteet ovat asianmukaisia. Rakennusten historiaa ja perustietoja tulee vielä täydentää arvojen ja keskeisten sisätilojen (esim. porrashuoneiden) kuvauksen osalta, ja arvioida suojelumerkintää näiden tietojen pohjalta. Kaavaehdotus tulee toimittaa maakuntamuseoon lausunnolle. Pirkanmaan maakuntamuseo, kaavan laatija ja hakijat tekivät kohteessa maastotarkastuksen Käynnistä laaditussa tarkastusraportissa maakuntamuseo totesi, että asemakaavan suojelumerkinnän tulee turvata rakennusten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen ja kieltää niiden purkaminen. Tässä tarkoituksessa valmisteluaineistossa esitetty sr-51 -merkintä oli mahdollinen, eikä erillistä porrashuonetta koskevaa määräystä tarvita. Rakennusten kuvaus tulee päivittää nykytilanteen mukaisiksi ja niiden arvokkaat ominaispiirteet ilmaista selkeästi. Palautteen huomioon ottaminen: Valmisteluaineistoon sisältyneisiin rakennus- ja kulttuurihistoriaa koskeviin tietoihin on tehty maakuntamuseon lausuntoon ja maastotarkastukseen perustuvia täydennyksiä. Tiedot on siirretty kaavaselostuksen kohtiin Rakennuskanta ja Kulttuuriympäristö sekä vaikutusarvioinnin kohtaan Rakennettu kulttuuriympäristö. Ehdotusvaihe Kaava-asiakirjat on täydennetty asemakaavaehdotukseksi. Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja päättää sen julkisesta nähtäville asettamisesta. Osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Yhteenveto kaavaehdotuksesta saatavasta palautteesta ja tarvittavat vastineet liitetään kaavaselostukseen. Ennen hyväksymiskäsittelyä kaavaehdotukseen voidaan tehdä myös muita muutoksia tai täydennyksiä. Jos tarvittavat muutokset ovat maankäyttö- ja rakennusasetuk- 20

21 sen 32 :ssä tarkoitetulla tavalla olennaisia, kaavaehdotus voidaan kuuluttaa uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavan hyväksyy Tampereen valtuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on ajantasaistaa asemakaava ja tonttijako alueen todellista kiinteistöjakoa ja rakennuskantaa vastaaviksi sekä vaalia kohteen kulttuuri- ja rakennushistoriallisten arvojen säilymistä. Suunnittelun yhteydessä tarkastetaan lisäksi rakennusten käyttötarkoitusta, kerroslukua ja rakennusoikeutta sekä pysäköinnin järjestämistä koskevat kaavamerkinnät ja määräykset. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavia vaihtoehtoja oli kaksi: nykytilanteen säilyttäminen (ns. 0-vaihtoehto) ja asemakaavan muuttaminen suunnittelulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 0-vaihtoehdossa rakennusten ja alueen käyttötarkoitukset ja tonttijako säilyisivät nykyisellään. Kiinteistöstä erotetaan asemakaavan mukainen katualue ja nykyiset rakennukset korvataan voimassa olevan asemakaavan mukaisilla uudisrakennuksilla. Voimassa olevan asemakaava on sisällöltään vanhentunut ja ohjausvaikutukseltaan puutteellinen, eikä sen toteuttaminen mahdollista rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyttämistä. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointi sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on rakennuslupamenettelyssä merkittävästi asemakaavaprosessia suppeampaa, jolloin vaarana on, että kohteen kaupunkikuvallinen merkitys tai osallisten mielipiteet eivät tule huomioiduiksi riittävällä tavalla Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valitussa vaihtoehdossa alueelle laaditaan asemakaava, joka vastaa alueella jo toteutunutta ja vakiintunutta nykytilannetta. Kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta suojellaan. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista mahdollistaa rakennusten vaipan sisään sijoittuvien tilojen muuttaminen tontin pääkäyttötarkoituksen mukaisiksi (kerrosalaan laskettaviksi) tiloiksi. Kaavaprosessin aikana hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset on mahdollista selvittää ja riittävä osallistuminen ja vuorovaikutus järjestäminen toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämässä laajuudessa. 21

22 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa korttelin nro 185 tontista 28 sekä osasta Aleksanterinkadun katualuetta muodostetaan korttelin 185 tontti 5. Muodostuva tontti on rekisteröidyn tontin ja toteutuneen kiinteistöjaon mukainen Mitoitus Poistettava kaava käyttötarkoitus pinta-ala m 2 rak.oik. k-m 2 e= AL ,19 katualue Kaavaluonnos käyttötarkoitus pinta-ala m 2 rak.oik. k-m 2 e= AL , Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laadulle asetettuja tavoitteita, joiden toteutumista asemakaavalla pyritään tukemaan, ovat kaupunkikuvallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyminen ja pihatilan laadun kehittyminen. Asemakaavan ohella kaava-alueen rakentamista ohjataan myös lainsäädännön ja kaupungin omien rakentamismääräysten (rakennusjärjestys) avulla, joiden sisältöä ei ole kaavamääräysten muodossa tarpeen kerrata. Ympäristön laatua koskevia tavoitteita käsitellään myös kohdan 6.1, Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, yhteydessä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaava-alue osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Asemakaavaan sisältyvässä sitovassa tonttijaossa tontin uudeksi numeroksi tulee 5. Tontin pinta-ala on 1508 m 2 ja kokonaisrakennusoikeus 4700 k-m 2 (noin e=3,12). Olemassa olevissa rakennuksissa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta (+säi). Tontille osoitetaan kolme erillistä rakennusalaa. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on tontin Aleksanterinkadun ja Otavalankadun puoleiseen kulmaan sijoittuvan päämassan rakennusalalla neljä (IV) ja muilla rakennusaloilla kolme (III). Lisäksi varsinaisten kerrosten yläpuolella (ullakon tasolla) kerrosalaan laskettavaksi tilaksi saa päämassan rakennusalalla käyttää enintään neljäsosan (u¼) ja tontin pohjoiskulmaan sijoittuvan pihasiiven rakennusalalla enintään kolmasosan (u⅓) näiden rakennusten suurimman kerroksen alasta. 22

23 Päämassa ja pihasiipi osoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeiksi rakennuksiksi. Rakennuksia ei saa purkaa ja niissä suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy (sr-51). Päämassan rakennusalalle on osoitettu lisäksi nykyistä porttikäytävää tarkoittava rakennukseen jätettävä kulkuaukko. Kaavan yleismääräysten (y-8553) mukaan rakennusten kadun puoleisilla sivuilla räystäslinjaa tai kattomuotoa ei saa muuttaa. Mahdollisen lisärakentamisen edellyttämät uudet kattoikkunat tulee kadun puolella toteuttaa rakennuksen tyylin sopivina lapeikkunoina. Olemassa olevien rakennusten kellarin tasolla saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi tontille tai rakennusalalle osoitetun kerrosluvun estämättä. Autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista asuin-, liike- ja toimistotilan 400 kerrosneliömetriä kohti ja polkupyöräpaikkoja yksi jokaista asuin-, liike- ja toimistotilan 100 kerrosneliömetriä kohti. Pihalle tai pihakannelle saa sijoittaa ainoastaan huolto- ja saattoliikenteelle tarkoitettuja autopaikkoja. Muut autopaikat sijoitetaan enintään 300 metrin etäisyydellä sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. 5.4 Nimistö Alueelle ei muodostu uutta nimistöä. 5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset 23

24 24

25 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on arvioitava sen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön. Vaikutukset arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä ja ne kirjataan asemakaavaselostukseen. Arviointiin sisältyy tarvittaessa myös kaupungin strategisen suunnittelun kannalta merkittäviin kehittämistavoitteisiin liittyvien erityisten vaikutusten arviointia (esim. yritysvaikutukset). 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskunta- ja kaupunkirakenne Kaava vahvistaa vakiintuneen nykytilanteen, eikä sillä ole merkittäviä yhdyskunta- tai korttelirakenteeseen tai kaupunkikuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Keskustan ruutukaava-alueella sijaitseva jo rakentuneen korttelialueen osa säilyy rakennettuna. Alueen käyttötarkoitus on voimassa olevan yleiskaavan mukainen ja rakentamisen tehokkuus kaupungin ydinkeskustaan hyvin soveltuva. Asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus perustuu poistuvan kaavan laskennalliseen rakennusoikeuteen, ja rakennusten kerrosluvut jo toteutuneeseen tilanteeseen sekä kohteessa mahdollisiin käyttötarkoitusten muutoksiin rakennusten ullakon ja alimpien kerrosten tasoilla. Korttelialueen ja tontin rajat on osoitettu vakiintuneen nykytilanteen ja todellisen kiinteistöjaon mukaisina. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy ennallaan, mutta kaava edistää kohteessa mahdollisten käyttötarkoitusten muutosten kautta Tampereen keskusta-aluetta koskevien täydennysrakentamistavoitteiden toteutumista. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden ylittäminen on sallittu siltä osin, kun ylitys johtuisi nykyisten rakennusten sisään sijoittuvien tilojen muuttamisesta kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi. Käyttötarkoitusten muutosten kautta erityisesti asuintilojen osuus voi nykytilanteeseen verrattuna kasvaa. Rakennuspiirustusten perusteella arvioituna kaikkien päämassan kellarin tasoon, 1. ja 4. kerrokseen sekä päämassan ja pihasiiven ullakoiden tasoon sijoittuvien tilojen ottaminen tontin pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön voisi nostaa kokonaiskerrosalan määrän enimmillään k-m 2 :iin Kaupunki- ja katukuva Kaavalla ei ole merkittäviä kaupunkikuvaa muuttavia vaikutuksia. Katukuvassa ja korttelin sisäisissä näkymissä vähäisiä muutoksia voi päämassan ja pihasiiven osalta aiheuttaa lähinnä kohteessa mahdolliset ullakkotilojen käyttötarkoitusten muutokset, jotka edellyttänevät uusien valoaukkojen tekemistä vesikattoon. Vesikaton kadun puoleisilla osilla räystäslinjan tai kattomuodon muuttaminen on kielletty, ja mahdolliset uudet valoaukot on toteutettava rakennuksen tyyliin sopivina lapeikkunoina. 25