PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2013"

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2013 Paikka: Itäkylän kylätalo, Lappajärvi Aika: Kokouksen avaus Puheenjohtaja Markku Parviainen avasi kokouksen klo Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Jussi Suomaa ja sihteeriksi Saija Suomaa. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi Antti Siira ja Hannu Turunen. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osanottajat Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli 33 osanottajaa, osallistujalista on liitteenä (LIITE 1). 4. Hyväksytään kokouksen esityslista Kokouksen esityslista hyväksyttiin esitetynlaisena. 5. Esitetään toimintakertomus ja päätetään siitä Sihteeri luki toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin (LIITE 2). 6. Esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta Jarkko Puusaari esitteli tilinpäätöksen ja luki toiminnantarkastajien lausunnon (LIITE 3). Päätettiin vahvistaa tilinpäätös. 7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille Päätettiin myöntää tilivelvollisille vastuuvapaus. 8. Päätetään jäsenmaksun sekä perhejäsenmaksun suuruus Päätettiin jäsenmaksun suuruudeksi 20 ja perhejäsenmaksun suuruudeksi Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle Sihteeri luki toimintasuunnitelman (LIITE 4), joka hyväksyttiin. Jarkko Puusaari luki esityksen talousarvioksi vuodelle 2014 (LIITE 5), joka hyväksyttiin. 10. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle: Jukka Kummala ja Satu Brückner Sekä Jukka Kummala että Satu Brückner olivat ilmoittaneet olevansa käytettävissä jatkamaan. Molemmat esittelivät itsensä lyhyesti. Jukka Kummala ja Satu Brückner valittiin yksimielisesti jatkamaan hallituksessa. 11. Valitaan toimikunnat ja niiden jäsenet a. Kotisivutoimikunta Valittiin kotisivutoimikunnassa jatkamaan Anniina Parviainen ja Saija Suomaa. Anniina ja Saija totesivat, että lisävoimat olisivat tervetulleita toimikuntaan ja kehottivat halukkaita ilmoittautumaan jommallekummalle heistä.

2 b. Pitkäkarvapäivätoimikunta Pitkäkarvapäivätoimikunnassa valittiin jatkamaan Jarkko Puusaari (pj.), Ari-Pekka Löytökorpi, Päivi Martin ja Saija Suomaa. 12. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa Valittiin toiminnantarkastajiksi Lasse Kouva ja Marja Heinola. 13. Pitkäkarvaisen saksanseisojan maailmanliiton asiat Saija Suomaa kertoi kuulumisia pitkäkarvaisen saksanseisojan maailmanliitosta, jonka kokoukseen hän osallistui Saksassa Saksanseisojakerhon valtuuttamana Suomen edustajana. Kokouksessa keskusteltiin jäsenmaita sitovan päätöksen tekemisestä, jonka mukaan jäsenmaiden jalostusuroksia saisi käyttää vain maailmanliiton jäsenmaissa. Tällaista päätöstä ei tässä vaiheessa tehty. Saija huomautti, että Saksan puheenjohtaja suhtautuu kuitenkin äärimmäisen kielteisesti Kreppelse Heide -linjaisiin koiriin, eivätkä muidenkaan jäsenmaiden edustajat hyväksy niiden käyttöä. Tämän vuoksi Suomen Pitkäkarvakerhon jäsenten on varminta pitäytyä viimevuotisessa päätöksessä ja olla sekoittamatta hollantilaislinjaisia kenttäkilpailukoiria saksalaislinjaisiin koiriimme, jotta emme vaaranna hyviä suhteitamme tärkeimpiin yhteistyömaihimme, emmekä vaaranna jalostusurosten tai pentujen saatavuutta näistä maista. Maailmanliiton jäsenmaita ovat Saksa, Itävalta, Sveitsi, Tsekki, Hollanti, Tanska ja Suomi. Jalostuksellisesti kiinnostavimpia ovat Saksan lisäksi Itävalta ja Tsekki sekä mahdollisesti myös Sveitsi. Tanskalaisten kanssa voimme tehdä hyvää jalostuskoirien kartoitustyötä yhdessä. Kreppelse Heide -linjaisia koiria harrastavat ja näitä linjoja edelleen tietoisesti rotumääritelmästä poikkeavaan suuntaan vievät tahot ovat maailmanlaajuisesti marginaaliryhmä. Näissä linjoissa on esiintynyt värivirheellisiä, kuten oranssinpunaisia, kokokeltaisia, kokovalkoisia, kelta- tai punavalkoisia koiria. Keltaisen ja punaisen värin aiheuttaa e/e -genotyyppi. Puhdasrotuiset pitkäkarvaiset ovat E/E-tyyppiä. Kreppelse Heide -linjoissa on esiintynyt myös epätyypillistä ja normaalista huomattavasti poikkeavan pientä kokoa, epätyypillistä pään muotoa sekä epätyypillisiä valkoisia laikkuja muuten ruskean koiran korvissa tai muuten valkopäisiä, mutta ruskeakorvaisia koiria. Kokousväki esitti kysymyksen, onko Suomessa Kreppelse Heide -linjaisia koiria. Saija vastasi, että Suomessa hollantilaislinjaisia kenttäkilpailukoiria on kasvattanut yksi pariskunta. Heidän vuonna 2008 kasvattamassaan pentueessa syntyi kokokeltainen pentu, joka rekisteröitiin normaaliksi pitkäkarvaiseksi värikoodilla kuloa. (Kuloväri periytyy kokonaan eri geenin suhteen. Se on vain päässä ja jaloissa esiintyvä äärimmäisen harvinainen lisäväri, jota esiintyi rotumme alkuvaiheissa.) Saija kertoi pyytäneensä, että kasvattajat rekisteröisivät keltaisen pennun EJ-rekisteriin, mutta näin ei tapahtunut. Norjan ja Ruotsin pitkäkarvakanta pohjautuu nykyään lähes yksinomaan Kreppelse Heide -linjoihin. Nyt Suomessa on Norjasta tuodut Junkkari-ikäiset uros ja narttu Kreppelse Heide - linjoista (nartun sukulinjoihin on tosin Hollannissa sekoitettu myös hyvää saksalaista verta). Uros on todettu E-värivirhegeenin kantajaksi (e/e). Maailmanliiton kannan mukaan värivirheen kantajaa ei tule käyttää jalostukseen. Suomen Kennelliitto kuitenkin rekisteröi kaikki pennut, joiden vanhemmilla on pitkäkarvaisen saksanseisojan rekisteripaperit ja PEVISA-asiat kunnossa. Asiasta keskusteltiin. Iloisina asioina maailmanliitosta Saija kertoi, että me voimme jatkossa suorittaa Suomessakin petoeläinkovuustestin (Härtenachweis) ja myöhemmin mahdollisesti myös haukkuen ajotestin (Lautnachweis). Näin voimme osoittaa maailmanliittoon päin, että työskentelemme Suomessakin rodun monipuolisten käyttöominaisuuksien säilyttämisen hyväksi, mihin maailmanliiton jäseninä

3 olemme sitoutuneet. Asiasta keskusteltiin. Saija lupasi hoitaa tarvittavat paperit ja ohjeistukset Pitkäkarvakerhon jäsenille mahdollisimman pian. Keskustelua käytiin myös pitkäkarvaisen saksanseisojan silmäasiasta. Kysyttiin, aiotaanko jatkossa välttää tuomasta useampaa pentua samasta pentueesta, jotta Schnepfenjäger s C-pentujen kaltaisia onnettomia tapauksia ei tulisi. (Kaikilla kolmella on todettu kaihi, joka onneksi ei estä koirien metsästyskäyttöä, mutta karsii nämä koirat jalostuksesta.) Saija totesi, että Schnepfenjäger s C- pentueen tapaus on erittäin harmillinen, etenkin kun koirat ovat muutoin niin hyviä ja erinomaisia käyttöominaisuuksiltaan. Näiden koirien sukulinjoissa ei ollut tiedossa olevaa kaihiriskiä, mutta jalostuskoiria ei Saksassa silmätarkasteta ja nyt kävi todella huono tuuri. Toisaalta voidaan ajatella, että tuomalla esim. kaksi pentua samasta pentueesta voidaan varmistella, että ainakin toisesta tulisi jalostuskelpoinen. Lisäksi tuomalla useampi pentu samasta pentueesta alennetaan tuontikustannuksia, mikä pennunottajia usein kiinnostaa. Silmätarkastukset vaaditaan jalostuskoirilta vain Suomessa. Suomessakin on ollut ainoastaan yksi nopeasti leviävän kaihin tapaus, muut kaihikoirat ovat olleet normaalisti metsästyskäytössä. Keskustelussa tuotiin esiin mm. Pekko ja Kira, jotka ovat molemmat olleet yli 10-vuotiaaksi asti oireettomia. Keskustelussa verrattiin kaihia lonkkavikaan, mihin Saija totesi, että kannattaa muistaa, että kaihi sulkee koiran jalostuksesta, kuten esim. C-lonkat, mutta tuota yhtä tapausta lukuun ottamatta ei ole estänyt metsästyskäyttöä. Kokousväen joukosta todettiin, että Saksasta tuoduissa koirista isolla osalla on todettu kaihi, eikä asiaa sovi vähätellä. Saija totesi, että kaihiriski on olemassa ja se on hyvä tiedostaa, mutta pentuja pitää silti uskaltaa tuoda ulkomailta ja käyttää ulkomaisia jalostusuroksia geenipohjan laajuuden turvaamiseksi. Riski on pienin, kun ottaa pennun silmätarkastetuista kotimaisista vanhemmista, toiseksi pienin kun käytetään ulkomaista urosta silmätarkastetulle nartulle ja suurin tuontipentujen kohdalla. Kysyttiin, voisiko saksalaisia jalostuskoiria silmätarkastuttaa ennen käyttöä suomalaisille nartuille. Saija totesi, että yksittäisten uroksenomistajien kanssa se saattaisi onnistua, tiedossa on ainakin yksi tällainen valveutunut omistaja. Toisaalta Saija kertoi esimerkin, kuinka tämä ei aina käytännössä onnistu, vaikka Saksan päässä kuinka avuliaita oltaisiinkin. Kysyttiin, miten muissa maissa ja Saksassa suhtaudutaan kaihiin. Saija kertoi, että saksalaisia on informoitu suomalaisista kaihitapauksista, mutta Saksassa ei koeta silmäasioita ongelmaksi, koska sokeutuvia koiria ei ole tullut esiin useampia. Siksi siellä ei ole lähdetty silmätarkastuksiin. Saija totesi, että myöskään pienimünsterinseisojia tai lyhyt- ja karkeakarvaisia saksanseisojia ei tarkasteta silmistään Suomessa eikä maailmalla (paitsi pienimünsterinseisojia Hollannissa), vaikka kaikissa näissä roduissa on löydetty samanlaisia kaihityyppejä kuin pitkäkarvaisella Suomessa. Aina on kyse myös järkevästä karsinnan määrästä: genetiikan asiantuntijat varoittelevat, että liian ankara karsinta johtaa geenipohjan kapenemiseen ja pahempiin terveysongelmiin. Keskustelussa todettiin, että silmätarkastusasioista keskusteltiin viime keväänä Saksanseisojakerhon vuosikokouksen roturyhmässä Kemissä ja läsnäolijat kannattivat, että silmätarkastukset pidettäisiin edelleen rotumme PEVISAssa. Nykyinen PEVISA-ohjelma päättyy , joten pian on ajankohtaista pohtia, miten haluamme jatkaa rotumme PEVISAa. Saija totesi, että seuraava Saksanseisojakerhon vuosikokous järjestetään Porissa huhtikuun viimeisenä viikonloppuna ja kutsui kaikki mukaan roturyhmään keskustelemaan. 14. Kesäpäivät 2014 Markku Parviainen kertoi, että Kesäpäivät on päätetty järjestää ensi vuonna jälleen Saksanseisojakerhon erikoisnäyttelyn yhteydessä eli tällä kertaa Kuusamossa Majoitus

4 on jo varattuna ja oheisohjelmaa mietittynä (LIITE 6). Aktiivisena järjestelypuolella on toiminut Jarkko Leinonen (Varvikkovuoman Riitun isäntä). 15. Pitkäkarvapäivät 2014 Pitkäkarvakerhon hallitus esitti vuosikokoukselle, että Pitkäkarvapäivät 2014 järjestettäisiin tunturimaastossa. Esitys sai kannatusta ja Pitkäkarvapäivätoimikunta valtuutettiin valmistelemaan Pitkäkarvapäivien järjestämistä ensi syksynä tunturimaastossa. 16. Muut asiat Muissa asioissa käsiteltiin ehdotus, että Pitkäkarvakerho keräisi jäsenistöä varten tietoa harjoittelumahdollisuuksista peltomaastoissa. Hallitus lupasi ottaa asian mietittäväksi. Todettiin, että Pitkäkarvakerhon logolla varustetut autotarrat ovat nyt valmiit ja niitä voi lunastaa Joni Risteeltä kerhon tilaisuuksissa hintaan 1,50 /kpl ja muina aikoina hintaan 2,50 /kpl. 17. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Jussi Suomaa kokouksen puheenjohtaja Saija Suomaa kokouksen sihteeri Antti Siira pöytäkirjan tarkastaja Hannu Turunen pöytäkirjan tarkastaja

5 LIITE 2 Suomen Pitkäkarvakerhon toimintakertomus Suomen Pitkäkarvakerhon kesätapaaminen Västankvarnissa Hallituksen s-postikokouksia - Osallistuminen Pitkäkarvaisen saksanseisojan maailmanliiton kokoukseen juhannuksena 2012, Suomen edustajana SSK:n hallituksen valtuuttamana Saija Suomaa - Pitkäkarvakerhon vaatetilauksen toteuttaminen heinä-elokuussa Pitkäkarvapäivien järjestäminen Kemijärvellä Suomen Pitkäkarvakerhon vuosikokous Kemijärvellä Kotisivujen edelleen täydentämistä - Jäsenmäärä oli vuoden 2012 lopussa Epävirallisesti: mennessä vuonna 2013 tapahtunutta: - Kesätapaaminen Kouvolassa Valkealan kennelkerhon majalla Saksanseisojakerhon erikoisnäyttelyviikonloppuna - Hallituksen s-postikokouksia - Pitkäkarvaisen saksanseisojan maailmanliiton s-postikokouksia - Pitkäkarvakerhon tarratilauksen toteuttaminen heinä-syyskuussa Pitkäkarvaisen saksanseisojan maailmanliiton kokoukseen osallistuminen , Suomen edustajana SSK:n hallituksen valtuuttamana Saija Suomaa - Pitkäkarvapäivien järjestäminen Vimpelissä Suomen Pitkäkarvakerhon vuosikokous Vimpelissä Kotisivujen edelleen täydentämistä

6 LIITE 4 Suomen Pitkäkarvakerho ry:n toimintasuunnitelma Järjestetään Pitkäkarvapäivät Pyritään järjestämään KAER -koe myös Pitkäkarvapäivien 2014 yhteydessä - Järjestetään kesäpäivät Kuusamon erikoisnäyttelyn yhteydessä Ylläpidetään ja kehitetään Suomen Pitkäkarvakerho ry:n kotisivuja - Jatketaan pennunomistajan tietopaketin kokoamista ja julkaistaan se - Tehdään vaatetilauksesta tarvittaessa lisätilaus - Pidetään yhteyttä pitkäkarvaisen saksanseisojan maailmanliittoon ja osallistutaan sen toimintaan - Hallitus kokoontuu tarvittaessa ja lisäksi Pitkäkarvapäivien ja Kesäpäivien yhteydessä - Vuosikokous 2014 pidetään Pitkäkarvapäivien 2014 yhteydessä - Pidetään yhdistyksen kokous Saksanseisojakerhon vuosikokouksen roturyhmän yhteydessä Porissa huhtikuun viimeisenä viikonloppuna 2014

7 LIITE 6 KESÄPÄIVÄT 2014 * Kesäpäivät pidettiin tänä kesänä Kouvolassa samana viikonloppuna SSK:n erikoisnäyttelyn kanssa. * Järjestely oli onnistunut. Kesäpäivien osallistujat esittivät yksimielisesti hallitukselle, että kesäpäivät järjestetään jatkossakin erikoisnäyttelyn yhteydessä. * Hallitus on tehnyt esityksen mukaisen päätöksen. Tästä monenlaista etua: - kesäpäivät kiertää eri puolella Suomea, - saadaan enemmän koiria näytille erikoisnäyttelyyn, - voidaan hyödyntää erikoisnäyttelyn oheistapahtumia, kuten vesityökoe ja ampumakisat. Kesäpäivät 2014 siis Kuusamossa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, (erkkari la 5.7) Majoitus: OIVANGIN LOMAKARTANO - Junga-järven rannalla, voidaan treenata vesitöitä - kanootin/veneen käyttömahdollisuus - omassa rauhassa - rannassa grillikota - matkaa Kuusamon keskustaan 17 min / erikoisnäyttelyalueelle 18 km - nykyaikaiset ja isot kelomökit - kaksi mökkiä - tilaa 36 henkilölle - koirat saa ottaa mökkeihin - 76 /henkilö/ vkonloppu - mahdollista: o aamiainen tilausravintolassa, 12 o päivällinen lauantaille, baarissa A-oikeudet o softball o koskenlasku Mökit: molemmissa sauna, luonnonkivitakka, koneistettu keittiö, ruuanlaittovälineet ja astiasto, pesukone, kuivausrumpu ja kaappi, TV, DVD-soitin Junga-huvila sijaitsee aivan Ukonkiven kupeessa. Majoittaa lisäpaikkoineen yht. 24 henkilöä. 9 makuuhuonetta 18 vuodepaikkaa + 6 lisävuodetta internet-yhteys Pikku-Junga -mökki sijaitsee Junga-järven rannalla. Mökkiin mahtuu 8 henkilöä. 4 makuuhuonetta 8 vuodepaikkaa + 1 lisävuode Tilausravintola Ukonkivi: Kelohongasta perinteiseen tyyliin rakennettu, tunnelmallinen. Vaalimme entisten sukupolvien ruokaperinteitä yhdistäen ne moderniin keittiöön. Ruoat ovat alusta loppuun valmistettu omilla resepteillä, pohjoisen puhtaita ja raikkaita raaka-aineita käyttäen.