42. vuosikerta ANALYYSI 2/2005. Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti

Transkriptio

1 42. vuosikerta ANALYYSI Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti 2/2005 1

2 Suomen Laboratorioalan Liitto LABORATORIOALAN SEMINAARI Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna SEMINAARIN AIHEITA GMP laboratorioissa Reagenssien jäljitettävyys Huoltotoimenpiteiden merkitys laboratoriossa Oikea punnitustoiminta laboratoriossa Käyttöturvallisuustiedotteet Tekniikkaa vai toimintatapoja?,- näkökulmia tietoturvan kehittämiseen Faktaa kateudesta Torstai-iltana ekstraohjelmaa: Anton Tsehovin Vanja-eno Hämeenlinnan Kaupungin Teatterissa Tiedustelut ja ilmoittautuminen: mennessä Pirjo Lehmus: puh. (09) , Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse osallistujan nimi, liiton jäsenyys, laskutusosoite ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ja Toimihenkilöunionin jäseniltä 250 ja ei jäseniltä 300. Hinta sisältää luentotiivistelmät, ohjelman mukaiset ateriat sekä majoituksen kahden hengen huoneissa, osallistuminen on myös mahdollista yhteen koulutuspäivään, hinta on tällöin 200, hinta ei sisällä mahdollista iltaohjelmaa. Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 50. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. TERVETULOA! Osaava laborantti etsii töitä. Etsin laborantin töitä 60 km:n säteellä Maaningalta (mm. Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti, Iisalmi). Olen työskennellyt yhteensä noin 8 vuoden ajan useissa eri laboratorioissa, mm. kahdessa lääkelaboratoriossa (toisessa näistä olivat englanninkieliset työohjeet), teollisuuslaboratorioissa sekä yliopistossa. Työkokemukseni myötä olen saavuttanut monipuolista osaamista laboratoriotöistä. Myös laatujärjestelmä on minulle tuttua ja ymmärrän sen tärkeyden ja hyödyllisyyden laboratoriossa. Suoritin tietokoneen käyttäjän AB-kortin kesällä Olen käyttänyt tietokoneita työelämässä paljon mm. laiteohjauksiin ja raportointiin. Käytän tietokonetta myös kotona. Luonteeltani olen tarkka, järjestelmällinen, täsmällinen ja vastuuntuntoinen. Olen saanut kiitosta oma-aloitteisuudestani ja kyvystäni tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Myös tiimityöskentelystä minulla on myönteistä kokemusta ja tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tulen mielelläni keskustelemaan mahdollisesta työpaikasta henkilökohtaisesti. Yhteystiedot: Kirsi Lehikoinen, gsm: , puh: , s-posti: klehi@netti.fi 2

3 Päätoimittaja Tuula Kuusisto Vienolantie 9 C Turku tilaukset puhelin GSM tuula.kuusisto@laborantti.net Ilmoitukset Anne Raille puhelin GSM anne.raille@laborantti.net Ann Sofie Hakulinen puhelin työ GSM ann.hakulinen@laborantti.net Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku puhelin koti työ sinikka.kollanus@laborantti.net Pankki Nordea Painatus Newprint Puhelin Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen osoite: Analyysi Vienolantie 9 C Turku tuula.kuusisto@laborantti.net ISSN: Omenankukka Sisällysluettelo Osoitteenmuutokset Auli Piippo Luotsitie 12 A 22, Kuopio auli.piippo@laborantti.net puh. k: , t: Foto: FOLKERT WIERDA Päätoimittajalta... 5 EA- ja paloturvallisuuskoulutus... 6 Lintuinfluenssa... 7 Oman kehon käyttö työssä... 8 Liitossa tapahtuu Julkilausuma Uusi liittohallitus Toiminnanjohtajalta Analyysin kuntoilu Ällätikku Luentopäivät Yhdenvertaisuuslaki Krypto Etanolista Toimintakalenteri Kollegani Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2005 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle

4 MBS1 mikrobiologinen suodatusjärjestelmä vesilaboratorioihin ja panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen 1 1. Membraani annostuu automaattisesti, kun suppilotelineestä otetaan steriili suodatinsuppilo. 2. Membraani asetetaan suodatuslaitteeseen ja suppilo asetetaan paikalleen. 3. Suodatettava liuos kaadetaan suppiloon ja vakuumisuodatetaan. 4. Membraani on helppo ottaa pois suodatuksen jälkeen. Ainutlaatuinen suodatinsuppilon kiinnitys, suodatinsuppilon ja membraanin tiiviys suodatuksen aikana sekä helppokäyttöisyys - ajateltu kokonaisuus vähentää kontaminaatioriskejä! 2 Sarjasuodatusten välissä ei tarvita liekitystä tai muuta sterilointia säästät puolet työajasta! Kysy lisää! 3 4 Mikrobiologisiin vesimäärityksiin Scharlaulta laaja valikoima elatusaineita Tamro MedLab Oy PL 11, Rajatorpantie 41 B, Vantaa Asiakaspalvelu: puh faksi medlab.asiakaspalvelu@tamro.com

5 Puheenjohtajalta ja vähän päätoimittajaltakin... Kirjoitin ensimmäistä päätoimittajapalstaani seitsemän vuotta sitten. Nyt teen viimeistäni. Toisaalta kirjoitan ensimmäistä palstaani Suomen Laboratorioalan Liiton puheenjohtajana. Seitsemän vuotta sitten kiittelin sitä, että sain tehdä työtä tuttujen kanssa. Niin asia on tänä päivänäkin ja se tuntuu mukavalta. Toki kaikki uudet toimijat ovat tervetulleita ja erittäin toivottavaa on, että nuoret alan ammattilaiset löytävät liitosta joko aktiivisemman roolin tai sitten käyttävät järjestettäviä palveluja hyväkseen. Kiitän saamastani luottamuksesta valittaessa minut puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmi-vuotiskaudeksi. Suuria muutoksia ei ole tarpeen tapahtua, mutta toivon, että pystymme yhdessä uuden liittohallituksen kanssa tehostavan joitain asioita. Suomen Laboratorioalan Liiton pääasiallinen tehtävä on koota yhteen muun muassa eri ammattijärjestöihin kuuluvat laboratorioalan ammattilaiset. Liiton tehtävänä on ajaa heidän etujaan ja se saadaan lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on tehtävä, johon on panostettava tulevaisuudessa. Toinen edelliseen liittyvä toiminto on Suomen Laboratorioalan Liiton tunnetuksi tekeminen. Jäsenhankinta on kummassakin tapauksessa kaiken perusta. Tällä hetkellä olemme keskittyneet enemmän alan opiskelijoihin. Mielestäni on tärkeää tehdä liiton ja paikallisyhdistysten toiminta tunnetuksi myös työpaikoilla. Yhdistykset ovat tärkeässä roolissa tässä työssä. Hyvin toimiva yhdistys, jolla on motivoituneet yhteyshenkilöt työpaikoilla, on ratkaisevassa roolissa jäsenhankinnan kannalta. Yhdistykset eivät voi olla yksin tekemässä tätä työtä vaan liiton tuki on tärkeää. Tätä tukea on niin toimihenkilökoulutus, puheenjohtajapäivät kuin taloudellinen tuki. Lisäksi yhteistyö koulutuksen järjestämisessä ja asioiden yhdenmukaistamises- CV Suomen Laboratoriolalan Liitto ry, Tuula Kuusisto Turun Laboranttiyhdistyksen puheenjohtaja 1986 ja Turun Laboranttiyhdistyksen jäsensihteeri Suomen Laboranttiliiton liittohallitus Suomen Laboranttiliiton liittovaltuusto Analyysin toimitussihteeri Analyysin päätoimittaja Työvaliokunta 1997 Edunvalvontavaliokunta Työmarkkinavaliokunta sa helpottaa yhdistysten työtä. Miksi pitäisi keksiä uudelleen jo keksitty? Toiveenani on, että yhdistysten puheenjohtajat johtokuntineen toimisivat entistäkin aktiivisemmin tuoden näkemyksiään ja mielipiteitään esille joko edustajiensa kautta taikka suoraan toimihenkilöiden välityksellä. Ei ole niin pientä asiaa, ettei siinä olisi siemen kehitykselle. Suomen Laboratorioalan Liiton toimintaa halutaan kehittää myös joustavampaan suuntaan. Nopeasti muuttuvat tarpeet niin koulutuksessa kuin työpaikoilla tapahtuvien muutosten vuoksi tarvitsevat joustavaa ja nopeaa asioiden hoitamista ja kannanottoja. Tätä asiaa helpottavat projektiryhmät, jotka muodostuvat asiantuntijoista. Vaikka Suomen Laboratorioalan Liitto ei pysty tarjoamaan jäsenilleen ammatillisaatteellisena järjestönä työttömyysturvaa tai lakimiespalveluja, on se kuitenkin lähes nelikymppisenä järjestönä osoittanut elinvoimaisuutensa ja tarpeellisuutensa. Liiton järjestämä koulutus on saanut vankan jalansijan alan ammattilaisten keskuudessa. Viimeisin osoitus siitä oli Aulangolla huhtikuussa järjestetyt luentopäivät. Kun vielä ottaa huomioon, että liitossa tehtävä työ perustuu vapaaehtoisuuteen, henkilöiden motivaation täytyy olla suuri. Kiitän lopuksi julkisesti toimituskuntaa, joka on jaksanut kannustaa minua lehdestä toiseen vaikka välillä on epätoivo ja sekasorto olleet päällimmäisinä elementteinä. Onnea myös uudelle päätoimittajalle, joka on Anne Raille Turusta. Hyvää kesää lukijoille ja yhteistyökumppaneille! Tuula Kuusisto p Ä Ä T O I M I T T A j a l t a 5

6 Ensiapu ja paloturvallisuus koulutus Hotelli VANTAA, Tikkurila OHJELMA Tiistai PALOTURVAKOULUTUS 8:00 Ilmoittautuminen aikaa 9:30-9:30 Avaus kahvin kera 9: Palo -ja onnettomuustilanteita Palaminen, palonkehittyminen ja palamistuotteet Toimenpiteet tulipalon, sekä onnettomuustilanteen sattuessa Pelastussuunnitelma Rakennuksen palo-osastointi Sammuttaminen, sammutusaineet, vaikutukset laboratoriossa Tuhotyöt Vaaralliset aineet Palon kehittymisestä DVD esitys 13:00-16:30 Aikusammutusharjoitus, erilaisilla alkusammuttimilla 17:00-18:30 Sauna Illallinen Keskiviikko ENSIAPU Aamianen Hätäensiapua Palovammat ja viiltohaavat Myrkytykset Lounas Ensiapuharjoituksia Päätöskahvi KOULUTTAJAT: Raimo Laakso Sea of Fire oy ja Virpi Wilkman SPR Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Eija Haverinen, tai Kurssin hinta täysihoitoineen (sis. kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen ja saunan.) jäseniltä 430, ei jäseniltä 570, ei majottuvilta jäseniltä 350, ja ei jäseniltä 490. Yhden päivän hinta 200 jäsen ja 270 ei jäsen. SUOMEN LABORATORIOALANLIITTO / HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS 6

7 LINTUINFLUENSSA UHKA VAI EI? Espanjan tauti, aasialainen, hongkongilainen; tuleeko seuraavaksi lintuinfluenssa? Hong-Kongissa esiintyi vuosina lintuinfluenssaepidemia, joka tarttui myös ihmisiin. 18 diagnosoitua tapausta, joista 6 henkilöä kuoli. Samankaltainen virus ilmaantui Kaakkois-Aasiaan uudelleen vuonna 2003 ja sen jälkeen virus on ollut endeeminen tai epideeminen joka vuosi. Tämänhetkisessä epidemiassa sairastuneita on vajaa sata ja kuolleisuus sairastuneiden joukossa on 70 prosentin tasoa. Vielä ei tiedetä, paljonko on oireettomia tartunnan saaneita. Tauti on levinnyt Pohjois-Koreaan, Vietnamiin, Thaimaahan, Kambodzaan ja Indonesiaan. Ymmärtääkseen influenssaepidemioiden/ pandemioiden luonteen on tunnettava viruksen rakenteen eräät erityispiirteet. Viruksen perimä, genomi, muodostuu poikkeuksellisesti 8:sta erillisestä RNA-säikeestä. Viruksen pinnalla on tartunnan kannalta 2 oleellista piikkiä, hemagglutiniini, H ja neuraminidaasi, N. Ihmisen influenssaviruksista tunnetaan 3 H-tyyppiä ja 2 N-tyyppiä. Esimerkiksi viimeiksi esiintynyt kanta oli influenssa A/ Wellington/ H3N2. Influenssavirus on erittäin yleinen vesilinnuissa, sioissa ja esimerkiksi hevosissa. Eri eläinlajeista tunnetaan 16 erilaista H:ta ja 9 N:ää. Nyt lintuinfluenssaksi nimetty kanta on tyyppiä A/H5N1. Tämän lisäksi eri puolilla maailmaa on esiintynyt viime vuosina myös H9N2 ja H7N2 kantoja siipikarjassa. Uuden pandeemisen kannan syntymiselle on edellytys olemassa, jos saman solun infektoi yhtäaikaa 2-3 eri eläinlajin influenssavirusta. Todennäkäisimmin kyseeseen tulisivat ihmisen ja ankan virukset ja sekoitusastiana toimisi sika. Tällöin virusten 8 RNA-pätkää voivat muodostaa minkä hyvänsä kombinaation (reassortment) ja seurauksena voisi syntyä esimerkiksi virus, joka on yhtä tappava kuin lintuinfluenssa, mutta pystyy tarttumaan ihmisen viruksen tavoin ihmisestä toiseen. Eteläisessä Kiinassa on tähän suurimmat mahdollisuudet Tämänhetkisen Dosentti Pertti Arstila Turun yliopiston virusopin laitos H5N1 kannan ei ole havaittu tarttuvan ihmisestä toiseen. Tämä lintuinfluenssa ei siis ole suinkaan se odotettu tappajavirus, joka pääsee lehtien lööppeihin. Ihmistapauksia on sittenkin vain vähän, mutta taloudelliset tappiot ovat valtavat. Tämänhetkisessä epidemiassa on yksistään Pohjois-Koreassa teurastettu yli 10 miljoonaa kanaa tai ankkaa. Vuonna 2003 Hollannissa ja Belgiassa hävitettiin 28 miljoonaa kanaa. Mitä voimme tehdä, kun tämä uudenlainen supervirus eräänä päivänä saapuu? SARS opetti meille, että uusi virus leviää muutamassa viikossa yli mantereiden. Tavanomaisen rokotteen valmistus H5N1 kantaa vastaan on vaikeaa ellei mahdotonta siksi, että virus tappaa rokotevalmistuksessa käytettävät kanan sikiöt. Vaihtoehtoisia rokotteita on ja lisää kehitellään, mutta yhtään ei ole toistaiseksi hyväksytty ihmiskäyttöön. Jossain määrin influenssavirukseen tehoavia lääkkeitä on olemassa eli ns. neuraminidaasi-inhibiittoreita. Suomeen ollaan luomassa yli 1 milj lääkekuurin varmuusvarastoa. Kun ajatellaan, että maailmassa on 6 miljardia ihmistä, heistä suurin osa köyhissä kehitysmaissa, ei tilanne ole globaalisti ajatellen valoisa. 7

8 OMAN KEHON KÄYTTÖ TYÖSSÄ Pirjo Nieminen työfysioterapeutti Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Me emme ole keho, jolla on sielu, vaan sielu, jolla on keho. Keho on kemiallisesti stimuloitavissa ja tunneperäisesti hallittavissa. Työ asettaa työntekijälle vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi työsuoritusta ja työtahtia. Työntekijä vastaa näihin omien edellytystensä, toimintakykynsä ja ammattitaitonsa mukaisesti. Kun ihminen kuormittuu sopivasti, hän jaksaa tehdä työtä ja hänen toiminta ja työkykynsä säilyy. Kuormitustekijät ja työntekijän ominaisuudet ovat silloin tasapainossa. Useissa töissä työntekijä voi itse vaikuttaa työn kuormitustekijöihin esimerkiksi muuttamalla työtahtiaan, työliikkeitään, työasentojaan tai säätämällä työpaikkaansa. Tämä edellyttää itsensä kuuntelemista työn hallinnan lisäksi. Laboratoriotyön kuormittavuudesta Laboratoriotyössä kuormittuvat eniten hartiat, yläraajat, niska ja yläselkä. Tämä johtuu mm. käsien kannattelusta, sormien samankaltaisina toistuvista työliikkeistä, pään eteen taipuneesta ja/tai kiertyneestä asennosta ja jännittyneestä istuma-asennosta. Kuormittumista aiheuttavia työvaiheita ovat pipetointi, mikroskopointi, mikrotomilla leikkaaminen, vetokaappi- ja laminaarityöskentely, näytteenotto ja näyttöpäätetyö. Viime vuosina näyttöpäätetyön osuus on lisääntynyt huomattavasti laboratoriotyössä, samoin tutkittavien näytteiden koko on pienentynyt. Tutkimusten mukaan laboratoriotyössä on paljon peukalon tai sormien ja kyynärvarren tai ranteen toistuvaa liikettä samoin kuin olkavarren kannattelua. Kyynärvarren ja ranteen toistoliikkeen on todettu olevan yhteydessä kaikkiin yläkehon oireisiin. Peukalon ja sormien toistoliike taas on yhteydessä pään oireisiin ja kehon oikean puoleisiin yläselkä ja yläraajaoireisiin. Istuminen ja seisominen paikallaan sekä pakkotahtinen työ ovat yhteydessä alaselän ja niska hartiaseudun oireisiin. Tuki-ja liikuntaelimistön rakenteesta Tuki-ja liikuntaelimistön osuus ruumiinpainosta on yli puolet. Sen vuoksi ei ole samantekevää, miten käytämme kehoamme. Ihmiskehossa on luita yli 200 ja satoja poikkijuovaisia lihaksia, joiden supistukset aikaansaavat monenlaisia liikkeitä. Selkäranka luonnollisine mutkineen muodostuu 24 nikamasta ja niitä tukevat nivelsiteet ja lihakset. Selkäranka muodostaa kehon mekaanisen akselin, jonka täytyy pystyä vastaamaan kahteen vastakkaiseen vaatimukseen eli jäykkyyteen tukirakenteena ja muovautuvuuteen eri asentoihin liikkuvana rakenteena. Selkärangan toiminnallisen komponentin muodostavat nikaman runko, nivelhaarake, välilevy ja nivelsiteet. Etuosa muodostaa runkopilarin eli rakenteen kantavan osan ja takaosa mahdollistaa liikkeet. Jos painopiste esim. työasennossa ei tule kantavalle osalle seuraa tästä ylikuormitustilanne sekä pikkunivelille että tukirakenteille. Pitkään kestävä ylikuormitustilanne tai usein toistuva virheellinen liike aiheuttaa usein oireita ja kuluttaa rakenteita. Nivelet kestävät parhaiten kuormitusta nivelen keskiasennossa, jossa kuormitus tulee tasaisesti nivelpinnoille. Lihakset voidaan ominaisuuksiensa ja tehtäviensä pohjalta jakaa asentoa ylläpitäviin lihaksiin ja liikettä aikaansaaviin lihaksiin. 8

9 Asentoa ylläpitävät lihakset luontuvat staattiseen työhön, koska ne ovat voimakkaita. Niillä on kuitenkin taipumus lihaskireyteen, jota mm. huonot työasennot aikaansaavat helposti. Asentoa ylläpitäviä lihaksia ovat esim. osa kaula- ja niskahartialihaksista, osa selkälihaksista, lonkan koukistajalihakset, osa reiden etuosan lihaksista, reiden takana olevat lihakset ja pohjelihakset. Liikettä aikaansaaville lihaksille on tyypillistä nopea liike ja dynaaminen lihastyö, joten ne eivät sovi staattiseen työhön. Niillä on taipumus heikkouteen ja ne väsyvät nopeasti ja siten tarvitsevat vahvistusta. Liikettä aikaansaavia lihaksia ovat mm. vatsalihakset, pakaralihakset ja säären etupuolen lihakset. Kehon hyvän toimintakyvyn kannalta eri lihasryhmien tasapaino on oleellista. Tämä edellyttää lihasten monipuolista käyttöä. Asento ja liikekuormitus Pään ja niskan keskiasento kuormittaa vähiten. Poikkeamat siitä lisäävät lihasten jännitystä ja nivelten ja nivelsiteiden haitallista kuormittumista. Pään kannattelun (pää painaa n. 4-5kg) ja tarkkuutta vaativan työn vuoksi niskalihakset jännittyvät voimakkaasti. Niskan eteentaipunut ääriasento ärsyttää kaularangan kudoksia ja aiheuttaa usein kipua. Kiertyneessä pään asennossa nivelpinnat kuormittuvat epätasaisesti ja osa lihaksia tekee staattista työtä, jolloin myös verenkierto kudoksiin heikkenee. Hartialihaksia kuormittaa olkavarsien kohoasento. Kun olkavarret loittonevat vartalosta yli 30 astetta, tulee hartialihaksiin jo huomattava staattinen jännitys. Hartiaseudun kuormitusta laboratoriotyössä lisäävät hartioiden ja käsien kohoasento sekä suuri tarkkuuden vaatimus sekä nopeasti toistuvat työliikkeet. Työtason korkeudella on tärkeä osuus kuormituksen säätelyssä. Suurta näön tarkkuutta vaativassa työssä työtason tulee olla cm kyynärpäitä korkeammalla, jotta näköetäisyys on hyvä ja käsiä voidaan tukea työpöytään. Suurta käden tarkkuutta vaativissa töissä kyynärvarret on tuettava sopivasti pehmustetuilla kyynärtuilla, jotka ovat 0 10 cm kyynärpäiden yläpuolella. Käden tarkkuutta vaativissa töissä on myös nähtävä tarkasti. Tällöin työkohteen tulee olla kyynärtukia ylempänä. Näköergonomiset seikat tulee huomioida ja arvioida onko tarvetta esim. erityistyölaseille.(vnp 1405/93) Suositeltava katseluetäisyys erittäin suurta näöntarkkuutta vaativissa töissä on 12 25cm. Näkökenttä vaakatasossa on 200 astetta ja ensisijainen katselualueen laajuus 40 astetta. Tälle alueelle tulee sijoittaa jatkuvasti katsottavat kohteet. Ihmisen istuessa katseen normaali suunta on n. 15 astetta silmän vaakatason alapuolella. Ensisijainen katselukulma esim. näyttöpäätetyössä on 30 astetta vaakatasosta alaspäin. Kuvaruudun yläreuna ei saisi olla vaakasuoraa katselusuuntaa korkeammalla. Silmäjumppa vähentää silmän lihasten kuormitusta ja rentouttaa. Seisomatyössä pystysuora perusasento on selkää vähiten kuormittava. Kuitenkin sekin pitkään kestävänä kuormittaa selkää ja jalkoja. Työasennon vaihtelu tasapainottaa kuormitusta. Lanneselän kuormitusta voidaan seistessä vähentää nostamalla jalka pienelle korokkeelle. Pitkään samalla jalalla seisomista on kuitenkin vältettävä. Kovan lattian selkään aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää esim. kumimatolla. Faktoja työasentojen kuormittavuuden vähentämiseksi * Tuki lanneselän kohdalla pienentää välilevypainetta. * Käsien tukeminen käsinojin tai työtasoon vähentää selkälihasten ja hartialihasten työtä ja alentaa välilevypainetta * Eteen kallistettu istuinpinta helpottaa lanneselän luonnollisen notkon ylläpitämistä. Suositukset vaihtelevat 5 30 asteeseen työn vaatimusten, työtason korkeuden, kaltevuuden sekä työntekijän ominaisuuksien mukaan. Kun selän asento on hyvä ja tuettu, kuormittuu myös niskahartiaseutu vähemmän. Kuormitusta vähentää myös hyvä lihasvoima vartalon keskiosassa. 9

10 Mitä voit itse tehdä, jotta selviät työkuormituksesta työkykyisenä? * Säädä työpisteesi ergonomia ja pyydä tarvittaessa työfysioterapeutin apua Koska ihminen on kokonaisuus ei riitä tuki-ja liikuntaelin oireiden poissa pitämiseksi, että katsotaan esim. vain ergonomia kuntoon. * Muista vastaliikkeet työasennoille sekä silmäjumppa ja tauot * Liiku monipuolisesti ja huolehdi tuki-ja liikuntaelimistöstäsi lepäämällä riittävästi ja rentoutumalla. Yleinen, ympäri maailmaa käytetty terveysliikunnan suositus on: Aikuisten tulisi terveyden ylläpitämiseksi liikkua kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa, mieluiten päivittäin. * Syö terveellisesti ja juo riittävästi vettä (2dl/10 painokiloa) * Kuuntele kehoasi ja mitä se yrittää viestiä sinulle - Kipu voi olla viesti., onko muutostarve? - Lihasten kanssa voi keskustella! - Onko lihasjännitys suoja? - Hartiakivut vastuu, työkuormitus, taakkojen kantaminen? - Lanneselkäkivut tuen puute? - Miksi juuri nyt oireet tulivat? * Mieti mistä saat voimia? * Mitkä asiat tekevät elämäsi elämisen arvoiseksi? * Kirjaa ilonaiheesi: Voit aloittaa listan laatimisen tänään ja jatkaa esim. siten, että mietit joka ilta ennen nukkumaan menoa mitä sinulle kuuluu ja kirjaat yhden asian, mikä tuotti sinulle juuri tänään iloa. Jos joku päivä on sellainen, että ei tahdo löytyä yhtään ilon aihetta, niin ole iloinen, että selvisit siitä päivästä Uudistuksia myyntitoiminnassa. Lähes koko historian ajan, on Liitolla ollut myyntitoimintaa. Myynnin tarkoitus on ollut tuottaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tuoda liittoa tunnetuksi erilaisilla liiton logolla varustetuilla artikkeleilla. Myynnin on hoitanut Myyntitoimintavaliokunta. Viimeiset, lähes kaksikymmentä vuotta valiokunta on ollut LänsiPohjan, nykyisen Pohjois -Suomen laboranttien riveistään valitsemalla joukolla. Pitkäaikainen myyntipäällikkö maineikas Kosti Ollila valitsi ensimmäisen kerran joukkonsa vuonna Reippaaseen kaupparatsujen ryhmään saivat kutsun Helli Granath taloudenhoitoon. Väsymätön Juhani Leino, joka myöhemmin on saanut nimekseen Juuhan Pärrä. Allekirjoittanut on toiminut tehokkaana autonkuljettajana ja osallistunut myös aktiivisesti myyntityöhön viimeiseen hetkeen saakka. Viimeiset kuusi vuotta toimin valiokunnan vetäjänä, jättäen tyhjän myyntitiskin taakseen tämän kevään luentopäivillä. Pitkään kestänyt nousukausi ja hyvinvointi näkyivät myös kaupparatsujen tiskillä. Tekstiilikauppa oli ajoittain lähes ammattimaista. Tuotteita myytiin merkittäviä määriä. Kaikki muistavat ne kuuluisat paitulit, joita myytiin ympäri hotellia kaikkina vuorokauden aikoina. Monikäyttöinen asu nähtiin jopa naamiaisasuna, eräillä nuorilla vauhtiveikoilla. Parrat ovat jo kovasti harmaantuneet, mutta paitulit palvelevat edelleen. Laman ja yleisen taantuman koittaessa myös tekstiilien kysyntä on hiipunut. Olemmekin lopettaneet tekstiilikaupan toistaiseksi. Sormus ja ammattimerkki, jäävät edelleenkin myyntiin. Tilaukset tulee jättää sähköpostiin osoitteeseen martti.ostring@ pp.inet.fi tai martti.ostring@laborantti.net ja puhelimitse Terveisin Martti Östring 10

11 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Julkilausuma Hämeenlinna Julkaisuvapaa heti Miten lisätä nuorten kiinnostusta laboratorioalaa kohtaan? Suomen Laboratorioalan Liitto ry on huolissaan peruskoulupohjaisten II-asteen laboranttien valmiuksista selviytyä laboranttiopinnoista. Nykyisen yhteishakujärjestelmän takia linjoille joudutaan valitsemaan opiskelijoita, joilta ei löydy motivaatiota, eikä valmiuksia vaativiin luonnontieteellisiin opintoihin. Laboratorioalan perus- tutkinto, josta valmistutaan tutkintonimikkeellä laborantti, on ammatillisen II-asteen vaativimpia koulutuksia. Oppilaitoksista kantautuvien viestien perusteella peruskoulupohjaisilla linjoilla esiintyy erinäköisiä ongelmia opintojen suorittamisessa. Linjoille ei hakeudu tarpeeksi motivoituneita opiskelijoita, opintoj en keskeyttämisprosentit ovat korkeita j a opiskelij oille ei löydy työssäoppimispaikkej a. Opiskelijat näillä linjoilla ovat pääsääntöisesti vuotiaita. Sen sijaan aikuiskoulutus- ja ylioppilaspohjaisillalinjoilla opiskelevat saavuttavat erinomaisesti laboratorioalan perustutkinnon vaatimukset. LIITTOHALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET Riitta Pesonen, Irja Hiekkamäki, Auli Järvelä, Eija Laukkanen, Taina Kirjonen, Sanna Nieminen, Elsi Saarenpää, Kaija Virtanen, Eija Koskela Merja Lehtinen Marja Kivimäki Anssi Kolkka Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry Pohjanmaan Laboratorioalan yhdistys ry Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry LIITTOHALLITUKSEN VARAJÄSENET Tuula Tummala Margit Rajamäki Maija Stolt Jaana Komonen Sanna Leppäaho Esko Jalonen Mirja Jolkkonen Mariitta Vakkuri Marja Kananen Pirkko Luoma He pääsääntöisesti työllistyvät heti opintojen päätyttyä. Suomen Laboratorioalan Liitto pelkääkin, etteivät peruskoulupohjaisilta linjoilta valmistuvat laborantit sijoitu työelämään, koska työpaikat menevät muille alalle valmistuville ammattilaisille. Suomen Laboratorioalan Liitto ry haluaa aloittaa keskustelun alan asiantuntijoiden kanssa ongelman ratkaisemiseksi, sillä kaikkien etu on motivoituneet opiskelijat. Suomen Laboratorioalan Liitto ry on noin 2000 jäsenen, teollisuudessa, kunnissa ja valtiolla toimivien laboratorioalan ammattilaisten ammatillis-aatteellinen järjestö. Liitto koostuu 13 eripuolilla maata toimivasta j äsenyhdistyksestä. Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n uudeksi puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Tuula Kuusisto Turusta. Valinta tehtiin liiton liittokokouksessa Hämeenlinnassa viikonloppuna. Lisätiedot: Tuula Kuusisto, puhelin , tuula.kuusisto@laborantti.net. Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Keski-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry L I I T T O K O K O U S

12 L I I T T O K O K O U S LIITTOVALTUUSTON VARSINAISET JÄSENET VARALLE: Maria Laatikainen Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Marja Noponen Katja Korhonen Pia Smolander Pohjois-Savon Labor1atorioalan yhdistys ry Siru Meckelborg Helena Holopainen Jaana Nousiainen, Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry uhani Leino Tarja Virkkula Annina Lehti Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry Anita Luonila Merja Kruunari Toini Turtiainen Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Marita Aaltonen Katja Ikäheimonen Annemari Österman Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Sinikka Kollanus Päivi Setälä Päivi Vesala Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry Outi Mänty Seija Liikanen Terhi Mikkilä Keski-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Sanna Leppäaho Anita Meclin Tarja Seppänen Etelä-Karjalan Laborantit ry Helvi Turkia Hanna Lohko Jouko Marttila Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry Tuula Kärkkäinen Annika Heinänen Hanna-Liisa Suominen Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry Piia Lassila Marja-Leena Mattila Tuula Tummala Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry Merja Kaipainen Antero Kääriäinen Eeva Tanhuanpää Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry Heli Hopea Marja-Liisa Luukko Kuvassa vasemmalta: Liittovaltuuston pj. Päivi Vesala, Marja Kivimäki, Eija Koskela, Kaija Virtanen, Auli Järvelä, pj. Tuula Kuusisto, Elsi Saarenpää, sihteeri Eija Laukkanen, vara pj. Matti Mäkinen, Sanna Nieminen, vara pj. Riitta Pesonen ja taloudenhoitaja Tuula Nieminen 12

13 LIITON TOIMIHENKILÖT PUHEENJOHTAJA Tuula Kuusisto Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry VARAPUHEENJOHTAJA Riitta Pesonen Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry TOIMINNANJOHTAJA Matti Mäkinen Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry SIHTEERI Eija Laukkanen Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry II-SIHTEERI Anssi Kolkka Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry TALOUDENHOITAJA Tuula Nieminen Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry TIEDOTTAJA Kaija Virtanen Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry JÄSENSIHTEERI Auli Piippo, heinäkuuhun Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry Irja Hiekkamäki, elokuusta Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry VALIOKUNTIEN VETÄJÄT Koulutusvastaava Elsi Saarenpää Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry Luentopäivätvaliokunnan vastaava Merja Lehtinen Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry Edunvalvontavastaava Kaija Virtanen Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry Talousvaliokunnan vastaava Tuula Nieminen Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry ANALYYSIN TOIMITUSKUNTA Anne Raille, päätoimittaja Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Toimitus: Sinikka Kollanius, Ann Sofie Hakulinen ja Sanna Nieminen ULKOPUOLISET PALVELUT Laborantti Netin ylläpitäjä (Taru Reinikainen) Kirjanpito ( TN Mirja Jolkkonen) Sormusten, ansiomerkkien ja vakuutusten hankinta ( Martti Östring) L I I T T O K O K O U S Kuvassa liitokokousedustajia 13

14 t o i m i n n a n j o h t a j a l t a Matti Mäkinen Kohti uutta aikakautta Elämme keväänaikaa, on aika uuden. Liittokokous on pidetty ja valinnat on suoritettu. Uusi-ilmeinen liittohallitus on valmis alkamaan toimintaansa. Mikä parasta, liiton hallinto on koostumus uutta intoa ja vankkaa kokemusta, joka toivottavasti antaa hyvän kasvualustan tulevaisuudelle. Liittomme puheenjohtajana monet vuodet ansiokkaasti toiminut Mariitta Vakkuri päätti luopua puheenjohtajuudesta. Olimme onnekkaita ja saimme Mariittalle arvoisensa seuraajan, kun Tuula Kuusisto pitkien neuvottelujen jälkeen lupautui ehdokkaaksi ja tuli myös yksimielisesti valituksi. Onnitteluni Tuulalle ja toivotan menestystä vaativaan puheenjohtajan tehtävään. Kiitokset Mariitalle monivuotisesta yhteistyöstä. Tiimi oli hyvä. Tulevaisuus erilaisissa työryhmissä antanee meille mahdollisuuden hyödyntää Mariittan kokemusta ja kantaa edelleen huolta yhdessä meille niin tärkeän liiton asioista. Työryhmätyöskentelyn lisääminen tuo mahdollisuuksia useamman henkilön osallistumiseen liiton profiilin ja tapahtumien muokkaamiseen, jolloin ilmeen muuttuminen lienee tosiasia. Tulen toiminnanjohtajana lähestymään yhdistyksiä yhdistysvierailujen osalta mikäli yhdistyksiltä vierailutoiveita ei kuulu. Hyvää Kesää Mattij Hän, joka ei pelkää tulevaa aikaa, voi nauttia nykyhetkestä (Thomas Fuller) Valmistuneita 2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Laboratorioanalyytikko joulukuu Alakoski Tarja Lempi Anneli, Haukipudas, Hinkkanen Sami Tatu Henrik, Oulu, Järvi Piia Susanna, Oulu, Mäkitalo Hanna Maria Emilia, Sodankylä ja Tikkanen Kati Hannele, Oulu marraskuu Heino Katri Helena, Oulu, Kylén Eero Johannes, Oulu ja Sujala Mari Johanna, Oulu lokakuu Nivala Sanna-Maija, Oulu ja Salmi Tommi Antero, Oulu kesäkuu Lämsä Marjaana Inkeri, Oulu ja Riihijärvi Heidi Maria, Raahe toukokuu Ervasti Virpi Kyllikki, Kiiminki, Haapanen Satu Pia Susanna, Raahe, Nykänen Aino Karoliina, Oulu, Saastamoinen Joni Albert, Oulu, Tero Liisa Marjatta, Kempele javiitala Kati Hannele, Oulu huhtikuu Perätalo Petri Juhani, Oulu maaliskuu Pisilä Tero Juhani, Pyhäjoki helmikuu Mäkelä Kaisa-Leena, Oulu tammikuu Heikura Jonna Marika Susanna, Kuhmo, Jegoroff Kaisa Susanna, Siilinjärvi, Pasanen Tuija Heli Anita, Oulu, Pöykkö Annika Maria, Oulu ja Tuikkanen Sirpa Hannele, Oulu LABORANTTI, Raahe Liisa Jussila ja Teija Eskola. 14

15 Kuntoillen kesään Aloitan vuoden kestävän kunto-ohjelman näin kevään korvalla energiseen aikaan. Tämän kunto ohjelma on tarkoitettu kuntoilua aloitteleville heikohko kuntoisille, mutta innokkaille kuntoilijoille. Kun aloitat kuntoilemaan yritä hillitä innokkuutesi. Tämä kuntokoulu kestää vuoden, jonka jälkeen olet muuttanut elämäntapasi ja olet innokas liikkuja. Aloita liikkuminen kävely- juoksu harjoittelulla 3-5 kertaa viikossa. Harjoitteen keston tulee olla noin 45-60min kunnosta riippuen. Juokse joka lenkillä kuntosi mukaan vaikka 5 min, mutta ei missään nimessä niin pitkään, että tuntuu pahalta ja paikat kipeytyvät. Huom! Kolme harjoituskertaa viikossa riittää kohottamaan heikohkoa kuntoa. Muista vähin- tään 2 lepopäivää viikossa. Mikäli haluat tehostaa treeniä ja polttaa tehokkaasti rasvaa, tee herättyäsi joka toinen aamu 20 min tehokas kävely/hölkkä lenkki ennen suihkua ja aamiaista. Tämän jälkeen olet valmis ja pirteänä päivän koitoksiin. Kesän aikana, kunnon kohottua lisätään viikko ohjelmaan 1 pitkä n ,5 tuntia kestävä kävelyjuoksu lenkki. Vaihtoehtoina sauvakävely tai pyöräily vaihtelun vuoksi. Muista juoda run- saasti pitkien harjoitteiden aikana. Mikäli tulee motivaatiovaikeuksia, pidä muutama ylimääräinen lepopäivä ja aloita uudelleen. Korvaavia harjoitteita, kuten soutu, uinti, rullaluistelu, jne. voit aina käyttää mielesi mukaan. Pidä päiväkirjaa harjoittelusta, jotta voit seurata/lisätä harjoittelua kehityksen mukaan. Harjoittelujakson kesto on n. 3kk, jonka jälkeen tehoja lisätään. Terveellinen ruokavalio lisää liikunnan tehokkuutta ja motivaatiota! Tässä alku kuntoilulle, jonka tavoitteena on saada hy- myä ja hyvää oloa. Palataan syksyllä kuntosaliharjoitteilla asiaan. Reippaillen kohti kesää. Mattij. ps. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse, jos haluatte henkilökohtaisia ohjeita. a n a l y y s i k u n t o i l u 15

16 Ä L L Ä T I K K U VAHVISTUVA YKSILÖ Näin vuosikymmeniä sitten: Ulkopoliittisen ahdingon ja alkavan tavarapulan varjostamana toimeenpantiin maassamme toukokuussa 1941 erikoislaatuinen hengen kohottamistapahtuma. Maaottelumarssi Ruotsia vastaan osoittautui loistavaksi propagandatempaukseksi. Se oli tarkoitettu kaikille kansalaisille. Miehet marssivat 15 ja naiset 10 kilometriä. Pisteet laskettiin maiden väkilukujen suhteessa. Kilpailuun asennoiduttiin Ruotsi-Suomi yleisurheilumaaotteluiden hengessä. Innostus marssiin oli maassamme suuri ja se toteutettiin tasavallan presidentin ja pääministerin johdolla. Yhteensä suomalaista suoritti marssiurakkansa. Ruotsi voitettiin tässä koko maailmassa ainutlaatuisessa tapahtumassa. Yhteishengen kohottaminen oli onnistunut. Näin nyt: MM kilpailut Maskussa. Maailman suurin sauvakävelyn kuntoilutapahtuma, osallistu ja olet mukana arvonnassa. Osanotto oikeus on sinulle maksullinen. Saat lahjaksi 15 % alennuksen kertaostoksesta. Kuusi parasta saa rahapalkinnon, voittajan palkinto on Mika Myllylä oli miesten kilpasarjan vetonaula ja voittaja. Häntä ahdisteleva tuntematon sauvakävelijä sai tuntuvan aikasakon rangaistukseksi sauvajuoksusta. Mika Myllylällä oli parempi markkina-arvo ja siksi hänen puolijuoksuaan ei katsottu niin ankarasti. Naisten sarjaa ei merkittävästi seurattu. Sillä ei ollut markkina-arvoa. Näistä kahdesta eri aikakautena tapahtuneesta massapropagandatapahtumasta mieleni juontuu nykyiseen maailmanlaajuiseen yksilöonneen ja kysymykseen: Vahvistuuko yksilö tässä jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa? Voi olla, mutta olen kuitenkin eri mieltä, koska liike ja muutos vaativat paljon yhteistyötä, vuorovaikutusta, asioiden tarkastelua, kuuntelua, kärsivällisyyttä ja nöyryyttä. On lähdettävä siitä, missä toinen on, on luovuttava turhamaisuudesta ja tarpeesta Ari Lehtinen tulla ihailluksi. Onko yksikään näistä edellytyksistä täyttynyt? Elämässä on tilanteita, joissa liike ja muutos tuottavat voimaa, mutta nykyisen kaltaisen vapaan pudotuksen aikana liike ja muutos tuntuvat päämäärättömältä lehtisenä leijumiselta muuttuvissa ilmavirroissa kohti tuntematonta vastaanottajaa. Edellisen muutoksen perustelut ovat vielä toteutumatta, kun jo toiset ovat keittiössä ja seuraavat odottavat porstuassa. Tuntematon uhka ja kiristys ovat vallitsevia muutos ja liikevoimia. En usko, että muutos kiinalaiselle, intialaiselle, suomalaiselle, saksalaiselle, virolaiselleé kenelle tahansa maailman lentolehtiselle on pelkkä taloudellinen haaste; muutos parempaan. Talous on asettunut orgaanin yläpuolelle. Kaikkein hurjinta on se, miten tässä yksilöidyssä ajassa yhdistyvät sulassa sovussa iankaikkisen vanhat massauskomukset ja mitä ihmeellisimmät yksilölliset saavutukset teknologian alueella. Olen saanut monesti kuulla, että olen absurdisti? Realisteja ei kuitenkaan tunnu häiritsevän se, että ympärillämme tapahtumat ovat monin verroin tolkuttomampia: Konklaavin savusta huippupyrotekniikkaan, vanhoillisista perhearvoista salarakkaisiin, sukupuolisesta ahdasmielisyydestä sukupuoliseen tasa-arvoon, köyhyydestä upporikkauteen, liikatyöstä täysin työtä vailla oleviin, tänään jaetaan bonusta ja huomenna lopputilejä, mustasta vitivalkoiseen, täysillä eteen ja täysillä taakse, maailman vahvimmasta heikoimpaan lenkkiin ja yhdessä kotikadulta yksin maailmankansalaiseksi. 16

17 In Memoriam Jorma Uolevi Jäntti Astuin Käppärän pieneen kappeliin, alttaritaulun sanoma, se on täytetty, kertoi sanomaa miehen, ystäväni Jorma Jäntin taistelusta pitkäaikaisen sairauden kanssa. Olin tullut saattamaan Jorma Jäntin viimeiselle matkalle. Jorma Jäntti karismaattinen Suomen Laboranttiliiton puheenjohtaja, iloinen seuramies ja jutunkertoja, laulumies parhaasta päästä, ohjasi Laboranttiliiton oikeille raiteille, ratkoen erimielisyydet ja osoittaen liitolle päämäärät. Jorma Jäntti ohjasi Suomen Laboranttiliittoa oman vakaumuksensa mukaan, yhteistyön tielle rakentaen näin kasvualustan tulevaisuudelle. Kovinakin aikoina Jorma löysi ilon siemenen ja näin yhdisti ystävyyden kautta koko jäsenkuntaamme. Vielä monet vuodet Jorman jo luovuttua liittomme luottamustehtävistä, keskustelimme usein yhteisistä asioista ja näin yhdessä loimme edelleen tietä liittomme kuljettavaksi. Ystäväni olet aina sydämissämme. Matti J Mäkinen Luentopäivien huumaa Rantasipi Aulangon Aulanko-sali täyttyi ääriään myöten Laboratorioalan Luentopäivillä. Viimeistä kertaa päivät avasi Luentopäivät -valiokunnan vetäjä Salonniemen Anja, hieman haikeana, mutta silti pilke silmäkulmassa. Ensimmäinen luennoitsija sattui olemaan reippaasti myöhässä, mutta tilanteen otti näppärästi haltuun Toimihenkilöunionin Risto Korkala, joka sai yleisön kättelemään, halailemaan ja nauramaan vatsan pohjasta. Pikkuhiljaa päästiin oikeaankin ohjelmaan ja luennot koskettivat läsnäolijoita, sillä kysymyksiä tuli paljon, kiperiä ja henkilökohtaisesti koettuja asioita käsiteltiin. Aiheet koettiin tärkeiksi, sillä lähes jokainen luento oli täynnä, vaikkeivät luennot suoranaisesti koskeneetkaan laboratorion teoriaa, vaan työn henkisiä ja fyysisiä osia. Lounas oli Aulangon totuttuun tapaan maistuvaa ja sen jälkeen tutustuttiin näyttelyyn, osallistuttiin erilaisiin kinkkisiin kilpai- Anja Salonen 17

18 luihin ja Helsingin Laboratorioalan yhdistys piti arpajaiset. Voitot vaihtoivat omistajaa ja Martti kaupparatsu Östring tyhjensi myyntivaliokunnan vaatevarastot todellisella jymyalella. Kaupparatsumme jatkaa toki vielä sormus- ja merkkimyyntiä. Suosituimmat karkit olivat TU:n lakritsinamit ja Analyysi-lehden Daim-nannat. Iltapäivällä lähdettiin ulos reippailemaan kauniissa kevätauringossa. Iltapala nautittiin Tawastiasalissa, ja kaikkien silmäparit huomasivat tomeran tarjoilijatytön, joka ravasi vauhdikkaasti ympäri salia. Pian tyttönen laittoi kevyen taustamusiikin soimaan volyymit kaakossa ja hyppäsi lavalle taustatanssijoiden kera ja rytmikäs show alkoi. Tarjoilija sattuikin siis olemaan maineikas drag queen tosidiiva Jukka Kuronen! Vaatteet ja henkilöt vaihtuivat hurjassa tahdissa Kirsi Salosta Tina Turneriin ja Riitta Väisäseen, ja aluksi tyhmänä tuijottanut yleisö kuumeni raivoisiin aplodeihin ja hersyvään nauruun. Seuraava päivä jatkui jälleen luentojen merkeissä, joissa opeteltiin mm. käsittelemään epäasiallista kohtelua. Yleisö pääsi luennoitsijoiden mukana testaamaan erilaisia istumis- ja työskentelyasentoja sekä kokeilemaan iltapäivän päätteeksi syvähengitystä. Lauantaina tutustuttiin erilaisiin huumeisiin, tosin vain piirtoheitinkalvojen kautta. Työelämäjaksamisluennon jälkeen opeteltiin vielä nauramaan, sillä nauruhan pidentää ikää ja puhdistaa keuhkoja. Erilaisista nauruista kokeiltiin mm. hihitystä, joulupukin naurua, intialaista hyminää ja kahvikuppinaurua. Lopulta naurut tulivat ihan itsestäänkin ja vatsalihakset olivat sykkyrällä! Ensikertalaisen mielestä Laboratorioalan luentopäivät olivat mahtava kokemus, joihin tahtoo taas ensi vuonna mukaan. Luentopäivät -valiokunnan vetäjänä jatkaa Merja lehtinen, joten lähetelkää hänelle toivomuksia ensi vuoden aiheista, jolloin saadaan taas onnistuneet päivät! Ja nyt hihittelemään, että pysytään terveinä! - Sanna 18

19 YHDENVERTAISUUSLAKI Else-Mai Kirvesniemi Toimihenkilöunioni TU ry Yhdenvertaisuuslaki on tullut voimaan Sen perustana on ollut syrjintädirektiivi (2000/43/EY) ja työsyrjintädirektiivi (2000/78/EY). Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toetutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lain pääsisältö: I Soveltamisala II Syrjinnän kielto III Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta IV Vastatoimien kielto ja todistustaakka V Seuraamuksia koskevat säännökset VI Kanneaika VII Uusi elin - syrjintälautakunta I Soveltamisala Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on: 1. ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka toiminnan tukemisesta päätettäessä, 2. työhönottoperusteista, työoloista, työsuhteen ehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä, 3. koulutuksen (mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutus) tai ammatillisen ohjauksen saamisesta, 4. jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijätai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista. Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on (lain laajempi soveltamisala): 1. sosiaali- ja terveyspalveluista, 2. sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista, 3. asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta, 4. asumis- tai muiden palvelujen saatavuudesta tai tarjonnasta. Lakia ei sovelleta: 1. koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään, 2. kun sovelletaan ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia säännöksiä, eikä ulkomaalaisten asettamiseen erilaiseen asemaan heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aiheutuvasta syystä. II Syrjinnän kielto Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän muotoja ovat: - välitön syrjintä, Välitön syrjintä ilmenee, kun henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista vastaavassa tilanteessa. - välillinen syrjintä, Välillistä syrjintää on usein vaikeampi havaita. Syrjintä on välillistä silloin, kun näennäisesti puolueeton säännös tai käytäntö tosiasiassa saattaa henkilön epäedullisempaan asemaan kuin muut. - häirintä, - ohje tai käsky syrjiä. 19

20 III Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti edistää yhdenvertaisuutta ja toiminnan luonteen mukaisesti laatia yhdenvertaisuussuunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämisestä. Työn teettäjän ja koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja etenemiseksi. Lailla ei estetä erityistoimia, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen. (positiivisen erityiskohtelun mahdollistavat säännökset) IV Vastatoimien kielto ja todistustaakka Vastatoimien kielto Myös muiden kuin uhrin asema on suojattu. Laissa säädetään, että Ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seuraamuksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Todistustaakka Jos joku esittää selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että syrjintäkieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, ettei kieltoa ole rikottu. Todistustaakan jakoa ei sovelleta rikosasian käsittelyssä. V Seuraamuksia koskevat säännökset Syrjintäperusteesta riippuen seuraamus ja hyvitysvelvollisuus vaihtelevat. Rangaistus syrjinnästä säädetään rikoslain 11 luvun 9 :ssä ja työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 :ssä. Lisäksi voidaan tuomita syrjintälain mukainen hyvitys maksettavaksi, jos (työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palvelujen, koulutuksen tai etuisuuksien) tarjoaja on (iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella) syyllistynyt syrjintään tai vastatoimiin. Hyvityksen enimmäismäärä on euroa, mutta se voidaan erityisestä syystä ylittää. Hyvitys voidaan jättää myös tuomitsematta, jos se on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Hyvityksen tuomitseminen ei sulje pois mahdollisuutta vaatia muun lain perusteella vahingonkorvausta aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. VI Kanneaika Työhönottotilanteissa kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä. Muissa tapauksissa kanneaika on 2 vuotta syrjinnän tapahtumisesta. VII Syrjintälautakunta Syrjintälautakunta antaa lausuntoja lain soveltamisesta etnisen syrjinnän osalta. Se ei käsittele työsuhdetta tai julkisoikeudellista palvelussuhdetta taikka työharjoittelua ym. koskevia asioita, koska tältä osin valvontavelvollisuus kuuluu työsuojeluviranomaisille. Syrjintälautakunnalla on oikeus etnistä syrjintää koskevassa tapauksessa kieltää lain vastainen menettely. LABORATORION TURVALLISUUS Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet tunnistaa ja arvioida laboratoriotyön terveys- ja muita vaaroja, valmiuksia kehittää työtä ja työympäristöä. Kurssilla käsitellään kemiallisia ja biologisia vaaroja, niiltä suojautumista, laboratoriontyön ergonomiaa, lämpöolojen hallintaa ja ilmastointiin liittyviä asioita. Kohderyhmä: laboratoriohenkilöstö, työsuojelutehtävissä toimivat ja työterveyshuollon henkilöstö. Kurssimaksu 420 euroa (sis. opetuksen, materiaalin ja ohjelmaan merkityt ruokailut). Lisätietoja antaa erikoistyöhygieenikko Salme Rantanen puh Ilmoittautumiset mennessä kurssisihteeri Kati Oksjoki puh etunimi.sukunimi@ttl.fi Kurssiohjelma osoitteessa Tampereen aluetyöterveyslaitos PL 486, Tampere 20