RAVITSEMUSKASVATUSTA ESIKOULUIKÄISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAVITSEMUSKASVATUSTA ESIKOULUIKÄISILLE"

Transkriptio

1 RAVITSEMUSKASVATUSTA ESIKOULUIKÄISILLE Mervi Säkkinen Tiina Virtanen Diakoniaammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Opinnäytetyö Kevät 2005 Terveydenhoitaja AMK

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAVOITTEET JA TARKOITUS TERVEYDENHOITAJA LAPSEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ TERVEYDENHOITAJAN JA PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖ Lastenneuvolatyöryhmä PÄIVÄKOTI KORALLI LAPSEN RUOKAILU Ruokailu päivähoidossa Lapsen ruokatottumukset LAPSET JA YLIPAINO ESIKOULUIKÄISEN OPPIMINEN JA OPETUS Varhaiskasvatus Oppimisympäristö SAPERE-metodi RAVINTOAINEET Vitamiinit Kivennäisaineet Proteiinit Hiilihydraatit Sokerit Kuidut Rasvat...20

3 10 RAVITSEMUKSEEN LIITTYVÄT SAIRAUDET Metabolinen oireyhtymä Sydän- ja verisuonitaudit Diabetes Karies SUUNNITELMA OPETUSTUOKION ARVIOINTI Parannusehdotukset POHDINTA...29

4 1 JOHDANTO Ylipainoisuus on suurimpia kansanterveydellisiä ongelmia Suomessa. Sen ehkäisy on merkittävä terveydenedistämistehtävä jo neuvolassa. (STM 2004, 221.) Kansantauteja aiheuttavat haitalliset elämäntavat alkavat muodostua jo varhaislapsuudessa. Perheen ruokavalinnat, ruokailutilanne ja asenteet vaikuttavat ruokatottumusten kehittymiseen. Ravitsemus heijastaa perheen elämäntilannetta. Taloudellinen niukkuus, ruokamainonta, kiire, työpaineet ja elämän rytmittömyys näkyvät paitsi lapsiperheiden elämäntavoissa, myös ravitsemuksessa. (KTL 2004.) Lapset siis oppivat usein epäterveellisiä ruokailutapoja jo varhain. 2-tyypin diabetes on yleistymässä myös lasten ja nuorten keskuudessa. Liikunnan määrä on vähentynyt, ruoka-annosten koko on suurentunut ja koostumus muuttunut. Energiaa saadaan liikaa kulutukseen nähden. (Salo 2004, ) Lapsen liikunta- ja ruokailutottumuksiin on leikki-iässä helpompaa puuttua kuin myöhemmin lapsen kasvaessa. Lapsen ylipainon ehkäisy on yhteiskunnan yhteinen tehtävä, jossa tarvitaan neuvolan, erikoissairaanhoidon, vanhempien, päivähoidon ja järjestöjen yhteistyötä. Keskeisiä tekijöitä lapsen ylipainon ehkäisyssä ovat säännöllinen, tarpeenmukainen ja monipuolinen syöminen, tasapainoinen suhde ruokaan ja liikunnallinen arki. (Hasunen ym. 2004, ) Suomalainen ruokakulttuuri on muuttumassa, perinteinen ruisleipä korvataan yhä useammin vehnäleivällä ja perunan rinnalla käytetään pastatuotteita (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003). Makeiset, leivonnaiset ja juomat ovat tyypillisiä välipaloja, mikä heijastaa elintarvikevalintojen ja ateriarytmien muutosta huolestuttavaan suuntaan. Välipalojen osuus energian saannista on suuri. Suomalaiset ovat ehkä omaksuneet ajatuksen ruokailun

5 säännöllisyydestä liian korostetusti. Lihavuuden välttämiseksi ruokavalion energian tulisi vastata fyysiseen aktiivisuuteen käytettyä energiaa. (KTL 2004.) Tavoitteet ja tarkoitus Opinnäytetyömme tavoite on vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ravitsemusongelmiin suuntaamalla tieto suoraan lapsille. Toteutamme ravitsemuskasvatustuokion esikouluikäisille lapsille päiväkoti Korallissa Vuosaaressa. Tuokion tavoitteena on herättää lasten kiinnostusta terveelliseen ruokaan, erityisesti kasviksiin ja vitamiineihin ja lisätä heidän tietämystään niistä. Oletamme, että kaikki lapset eivät kotona ole tutustuneet erikoisempiin vihanneksiin ja haluamme tehdä niitä tutuiksi. Aistielämysten toivomme herättävän positiivisia mielikuvia kasviksista. Haluaisimme parantaa lasten tietoisuutta ravinnon vaikutuksesta terveyteen ja lisätä edellytyksiä toimia oman terveytensä hyväksi. Toivomme myös, että tuokiomme antaisi yllykkeen lasten ja vanhempien väliseen keskusteluun terveellisestä ruoasta. Omalla kohdallamme tavoitteemme on syventää osaamistamme lapsen ravitsemuksesta. Toivomme myös saavamme kokemusta terveyden edistämisen menetelmistä ja varmuutta lapsiryhmän ohjaamiseen. Terveydenhoitaja lapsen terveyden edistäjänä Terveydenhoitaja vastaa lapsen kasvun ja kehityksen seurannasta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. seulontatutkimukset ja rokotukset. Toiminta on voimavaralähtöistä, perhekeskeistä ja terveyttä edistävää. Työhön sisältyy perheen mm. voimavarojen vahvistaminen, elämäntapojen tarkastelu ja terveysneuvonta. Terveydenhoitaja antaa asiantuntemuksensa perheen käyttöön tarkoituksenaan parantaa heidän edellytyksiään terveydestään huolehtimiseen. Tärkeimpiä tehtäviä ovat tuen tarpeen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Terveydenhoitajan tulee osata arvioida, vaikuttavatko

6 jotkin seurannassa esiin tulleet seikat lapsen terveyteen, kasvuun tai kehitykseen. (STM 2004a, 27.) Ravitsemusohjausta annetaan lapsen ikä ja herkkyyskaudet huomioiden. Terveydenhoitaja ohjaa vanhempia luomaan lapselle otolliset olosuhteet syömisen ja muiden elintapojen opetteluun. Hän opastaa terveellisen ruokavalion rakentamisessa ja ruokailuun liittyvissä käytännöissä. Yleisiä ongelmia lasten ruokailussa ovat epäsäännöllisyys, ruokahaluttomuus ja valikoiva syöminen. Lapselle ruokailusta tulee helposti valtataistelu ja silloin sen mielekkyys katoaa. Useimmiten syömisongelmat liittyvät kuitenkin lapsen psykososiaaliseen kehitysvaiheeseen ja ovat ohimeneviä. Jos syömisongelmiin puututaan riittävän ajoissa, ne yleensä ratkeavat päivähoidon, vanhempien ja neuvolan yhteistyöllä. Tarkempi kartoitus on tarpeen, jos ongelmat ovat syvemmällä, esimerkiksi vuorovaikutuksessa eikä ruokailutilanteessa. (STM 2004b, 189.) Lasta seuratessaan ja perheen kanssa keskustellessaan terveydenhoitaja arvioi lapsen liikunnan riittävyyttä ja ruokavalion tasapainoisuutta. Lapsen motorisista taidoista, ruumiinrakenteesta ja kasvukäyristä voi löytää vihjeitä tuen ja ohjeiden tarpeista. Esimerkiksi jos suhteellinen paino pituuteen nähden alkaa nousta, on syytä keskustella perheen kanssa lapsen ruokavaliosta ja liikuntatottumuksista. Asiaan puuttumisessa on muistettava hienotunteisuus ja kunnioitettava perheen itsemääräämisoikeutta. Terveydenhoitaja on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa lapsen terveydestä. Hänen velvollisuutensa on kertoa vanhemmille, millaisia vaikutuksia epäterveellisillä elintavoilla on lapseen. Terveydenhoitajan ja päivähoidon yhteistyö Varhaiskasvatusta koskevissa valtakunnallisissa linjauksissa korostetaan yhteistyötä päivähoidon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, erityisesti neuvolan välillä. Lapsiperheiden palveluista pyritään näin kehittämään

7 mahdollisimman kokonaisvaltaisia ja laaja-alaisia. (STM 2004a, 24.) Päivähoidon varhaiskasvatuksen lähtökohta on sama kuin neuvolapalveluiden; lasten ja perheen hyvinvointi. Molempien tehtävä on edistää lapsen tervettä kasvua, oppimista ja kehitystä sekä tukea vanhempia kasvatustehtävässä. (STM 2004a, 39.) Neuvolalla ja varhaiskasvatuksella on kuitenkin lapsiperheisiin nähden eri näkökulma. Päivähoidon henkilöstö tapaa lapsia ja vanhempia joka päivä, neuvolassa käydään harvemmin. Mahdollisimman tiivis yhteistyö vanhempien, päiväkodin ja neuvolan välillä olisi suositeltavaa. Vanhempien olisi esimerkiksi hyvä tuoda neuvolan määräaikaistarkastuksiin päiväkodin arvio lapsen taidoista, tilanteesta ja ryhmässä toimimisesta. (STM 2004a, 39.) Olisi hyödyllistä jos neuvolahenkilökunta vierailisi säännöllisesti päiväkodissa. Terveydenhuollon, käytännössä terveydenhoitajan tulisi olla päivähoidon tukena järjestämässä terveyttä edistävää toimintaympäristöä. Tällaista toimintaa on mm. infektioiden ehkäisy ja muu konsultointi terveyttä koskevissa aiheissa. Erityistä huomiota tarvitsevien lasten kohdalla moniammatillisen tiimin tuesta on usein suurta hyötyä sekä lapselle, että ympäristölle. Olemalla mukana päiväkodin toiminnassa ja tukemalla vanhemmuutta terveydenhoitaja edistää lapsen kehitystä ja auttaa samalla myös päiväkodin työntekijöitä jaksamaan. (STM 2004a, 40.) Lastenneuvolatyöryhmä Lastenneuvolatyöryhmä on moniammatillinen yhteistyöryhmä, jossa keskustellaan alueen lapsiperheiden tuesta, seurannasta ja palveluiden järjestämisestä. Työntekijöillä on kokouksissa myös mahdollisuus konsultoida toisiaan. Tapaamisissa hyödynnetään eri alojen asiantuntijuutta ja suunnitellaan terveyttä edistäviä ja sairauksia ehkäiseviä työmuotoja. Ryhmän keskeisimmät toimijat ovat terveydenhoitaja ja lastenneuvolalääkäri. Terveydenhoitajan vastuulla on ryhmään koolle kutsuminen ja työskentelyn organisointi. Lastenneuvolatyöryhmään kuuluvat useimmissa kunnissa myös päivähoidon

8 edustaja, lastensuojelu, perhetyöntekijä, suunhoidon edustaja, psykologi, ravitsemusterapeutti, puheterapeutti ja fysioterapeutti. Kaikki eivät ole aina läsnä, vaan ryhmä kootaan aiheen ja tarpeen mukaan. (STM 2004a, ) Päiväkoti Koralli Päiväkoti Korallin toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle lämminhenkinen, turvallinen ja elämyksellinen kasvuympäristö. Korallissa lapsia kannustetaan aktiiviseen oppimiseen ja osallistumiseen. Lasten omia oppimistapoja kunnioitetaan ja heidän toiveitaan kuunnellaan. Esiopetuksessa painopiste on leikissä. Leikki tukee lapsen oppimista ja kehittää vuorovaikutustaitoja. Pyrkimyksenä on, että lapsi säilyttää oppimisen ilon, kohtaa haasteet luovasti ja rohkeasti sekä ymmärtää vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2005) Esiopetuksessa lapsi oppii koulussa tarvittavia perustaitoja ja saa valmiuksia opiskeluun. Oppiminen tapahtuu lapsen omien edellytysten mukaisesti. Opetusmenetelmistä tärkeimpiä ovat tekemällä, leikkimällä ja tutkimalla oppiminen. Useimmiten taitoja harjoitellaan ryhmässä. (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2005). Päiväkoti Korallissa lasta tuetaan oman hyvinvoinnin ja siihen liittyvien asioiden tiedostamiseen. Lapsi voi itse valinnoillaan vaikuttaa terveyteensä. Terveyskasvatus toteutuu luontaisesti arkielämän tilanteissa. Terveys ja tapakasvatus liittyvät vahvasti yhteen ja niillä pyritään ohjaamaan toisten kunnioittamiseen ja tunne-elämän terveyteen. (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2005). Korallissa lapset syövät hoitajien ja keittiöhenkilökunnan mukaan mielellään kasviksia. Lapset saavat itse annostella ruoan lautaselle ja heidän kanssaan on sovittu, että kaikkea täytyy maistaa. Syksyisin Korallissa järjestetään perinteiset

9 koko perheen juuresjuhlat. Juhlissa leikitään, lauletaan ja maistellaan syksyn satoa. Lapsen ruokailu Aikuiseen verrattuna lapsen energian ja ravinnon tarve painoon suhteutettuna on suuri. Lapsen nopea kasvu ja vilkas perusaineenvaihdunta vaikuttavat energian ja ravinnon tarpeeseen. Kiihkeimmillään kasvu on ensimmäisen elinvuoden aikana ja hidastuu sitten leikki-ikään tultaessa. Lapsen kasvunopeus, liikunta, sukupuoli, pituus ja paino vaikuttavat energian tarpeeseen. Tarve voi vaihdella paljon eri yksilöiden välillä. (Hasunen, Kalavainen, Keinonen, Lagström, Lyytikäinen, Nurttila, Peltola & Talvia 2004, 92.) Nämä seikat on huomioitu päiväkotien ravinnontarjontaa suunniteltaessa. Ruokailu päivähoidossa Lasten terveydestä ja fyysisestä kasvusta huolehtiminen on yksi päivähoidon tehtävistä (Peltonen 2000, 29). Ruokatottumusten perusta luodaan jo varhaislapsuudessa vuotias lapsi on kiinnostunut syömästään ruoasta ja hän alkaa ymmärtää sen vaikuttavan terveyteensä ja kasvuunsa. Lapsen ruokatottumuksiin on tärkeä vaikuttaa jo varhaislapsuudessa pitkän ajan kuluessa kehittyvien kansantautien ehkäisemiseksi. (Nurttila 2003, ) Ruokailu on osa lasten kasvatusta, perushoitoa ja opetusta. Joillakin lapsilla päiväkodissa tarjottu ruoka kattaa kaksi kolmasosaa päivän ravinnosta. Päiväkodissa tarjotaan tasapainoiset ja riittävät ateriat päivän aikana. Päiväkodissa ruokailun on tarkoitus merkitä virkistäviä, miellyttäviä ja kiireettömiä yhdessäolon hetkiä. Säännöllinen ruokailu myös edistää lapsen turvallisuuden tunnetta. Lasta ohjataan vaihtelevaan ja monipuoliseen ruokavalioon, omatoimiseen ruokailuun ja hyviin pöytätapoihin. Päiväkodissa lapsen annetaan osallistua ruoanlaittoon ja tarjoiluun, mikä auttaa häntä

10 suhtautumaan positiivisesti ruokailuun. Lapsi ottaa syödessään mallia toisilta lapsilta ja päiväkodin henkilökunta vaikuttaa lapsen ravintotottumuksiin esimerkillään. (Hasunen ym. 2004, ) Lapsen ruokatottumukset Saatavuus ja makumieltymykset vaikuttavat eniten lapsen ruokatottumuksiin. Lapsilla on synnynnäinen mieltymys makeaan ja vastenmielisyys karvaaseen makuun. Makuaisti on lajikehityksen aikana ohjannut ihmistä valitsemaan turvallisen ja ravitsevan ruoan ja välttämään syötäväksi kelpaamatonta. (Nurttila 2003, 110.) Lapsella ei ole synnynnäistä järjestelmää, joka ohjaisi häntä syömään terveellisesti. Leikki-ikäinen söisi tuttuja ruokia, jos hän saisi valita vapaasti. Vieraat ruoat epäilyttävät lasta ja usein tarjottavista ruoista tulee yleensä lempiruokia. Lapsen luontaista uteliaisuutta voidaan hyödyntää uusiin ruokalajeihin tutustutettaessa. Vanhemman tulee ymmärtää, että uuteen totutteleminen vie aikaa. Lapsi tarvitsee keskimäärin maistamiskertaa ennen kuin tottuu uuteen makuun. (Hasunen ym. 2004, 137.) Ruoan koettu miellyttävyys on tärkeä edellytys syömiselle. Yksilöllisten ruokavalintojen ohjautuminen pelkästään mieltymysten ja tottumusten mukaisesti voi johtaa esimerkiksi rasvan tai ruokasuolan liialliseen käyttöön. (Tuorila 1999, 42.) Lapset ja ylipaino Lapsen ylipainoisuus määritellään kasvukäyrien avulla. Lapsella on ylipainoa jos hänen suhteellinen painonsa on yli 20% suurempi kuin keskimääräinen hänen ikäistensä ja pituistensa saman sukupuolen edustajien keskimääräinen paino. Suomalaisista leikki-ikäisistä lapsista 6-10% on ylipainoisia. Lapset lihovat usein 3-4 vuoden iässä ja koulun alkaessa. Ylipainon taustalla saattaa

11 olla psyykkisiä, sosiaalisia, perinnöllisiä tai elintapoihin liittyviä tekijöitä. Perinnöllisyyttä tärkeämpi syy ylipainoon on ympäristö. Vain harvoin sen syynä ovat aineenvaihdunnalliset tekijät. (Hasunen ym. 2004, 178.) Liikaan painonnousuun tulee puuttua mahdollisimman varhain. Mitä kauemmin lapsi on ylipainoinen, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän on lihava aikuisena. Lapsen ruokatottumukset muuttuvat aikuisten tarkistaessa elintapojaan. Ylipainoisen lapsen hoito edellyttää koko perheen kiinnostusta ja motivaatiota. Motivointi voi olla haastavaa etenkin jos vanhemmat itse ovat ylipainoisia. Ilman motivaatiota hoitotulokset yleensä jäävät huonoiksi. (STM 2004b, ) Lapsuusiässä hankittu ylipaino kasvattaa riskiä sairastua moniin aikuisena ilmaantuviin sairauksiin, kuten 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, syöpäsairauksiin, nivelsairauksiin ja unihäiriöihin. Lapsena se voi altistaa esimerkiksi koulukiusaamiselle, joka pahimmillaan johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Lihavuus voi vaikeuttaa liikuntaharrastuksia ja aiheuttaa itsetunnon ongelmia. Ylipainoiset tytöt tulevat murrosikään muita varhaisemmin, sen sijaan pojat normaalipainoisia myöhemmin. (Salo, M 2004, 320.) Sukupuolten väliset erot kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä ovat selkeät jo kouluiässä. Tytöistä näiden elintarvikkeiden päivittäiskäyttäjiä on kaksinkertainen osuus poikiin verrattuna. Vaikka nuorten kasvisruokavalioista puhutaan kovasti, tuoreiden kasvisten päivittäiskäyttäjien osuus on varsin pieni, myös tytöillä. Niiden osuus, jotka eivät juo lainkaan maitoa, on kasvanut. Aikuisten tapaan nuorten käyttämän maidon laatu on muuttunut vähärasvaisempia ja rasvattomia maitolaatuja suosivaksi. Tytöt suosivat vähärasvaisempia maitolaatuja kuin pojat. Makeiset kuuluvat niin tyttöjen kuin poikienkin ruokavalioon. Tutkimuksesta ja ikäryhmästä riippuen makeisten päivittäiskäyttäjien osuus vaihtelee 10%:sta 30 %:iin. Sen sijaan pikaruoan käyttö on varsin vähäistä. (KTL 2004.)

12 Esikouluikäisen oppiminen ja opetus Kuusivuotiaana lapsi kykenee keskittymään jo verrattain pitkän ajan mikäli opetuksen sisältö on mielenkiintoinen. Tämänikäinen osaa jäsentää ja jaotella asioita. Luontainen uteliaisuus kasvattaa oppimisvalmiuksia. Kuusivuotias havainnoi, tutkii ja pohtii mielellään sekä haluaa osallistua aktiivisesti. (Autio & Kaski 2005, ) Opetus on vuorovaikutuksellista toimintaa, jonka tarkoituksena on saada oppijassa aikaan syvällistä oppimista. Hyvä opetus sisältää vaihtelevia ja monipuolisia menetelmiä, joiden avulla toteutuvat yhteistoiminnalliset, affektiiviset, tiedolliset ja taidolliset tavoitteet. (Peltonen 2000, 86.) Lehtisen mukaan yksilö rakentaa omat yksilölliset ajatusrakenteensa elämänkokemustensa ja merkityssuhteidensa ohjaamana (Hujala, Puroila, Parrila-Haapakoski & Nivala 1998, 28). Deweyn mukaan oppiminen perustuu vuorovaikutuksellisuuteen ja kokemuksellisuuteen. Ohjaajan tulee olla selvillä oppijoiden tieto- ja taitotasosta ja suunnitella prosessi sen mukaiseksi. Suunnittelun tulee olla riittävän järjestelmällistä, mutta kuitenkin joustavaa, jotta yksilölliselle toiminnalle jää tilaa. Opetus on hyödyllistä liittää lapsen arkitodellisuuteen, hyödyntäen hänen aikaisempia kokemuksiaan. (Hujala 2000, 43.) Esiopetuksessa sekä perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 terveystiedon opetuksen tärkeimpänä tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen (Stakes 2005). Esiopetuksen opetussuunnitelman lähtökohtana on konstruktivistinen oppimiskäsitys. Vertaisryhmällä, eli päiväkodin lapsiryhmällä on suuri merkitys oppimisessa. Opettaja tukee ja ohjaa lapsen oppimisprosessia. Oppimista ei tapahdu ilman, että uusi tieto liittyy johonkin aikaisempaan tietoon. Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppija hankkii aktiivisesti ja itsenäisesti uutta tietoa rakentamalla sitä aikaisemman tiedon pohjalle. Tämä tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Esiopetuksessa

13 lapsi nähdään aktiivisena toimijana, oppijana ja kokemuksiensa rakentajana. Lähtökohtana on lapsi ja hänen oma kokemusmaailmansa. Opettajan tehtävänä on lapsen yksilöllisen oppimisprosessin tukeminen ja ohjaaminen. Tietojen, taitojen ja ongelmanratkaisun lisäksi lapsi harjoittelee myös vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. (Turun sosiaalikeskus 2004.) Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on kasvatuksellista ja vuorovaikutuksellista toimintaa, jonka tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Oleellista on vanhempien, lasten ja kasvatushenkilökunnan välinen vuorovaikutus sekä pyrkiminen samoihin tavoitteisiin. (STM 2002, 9.) Varhaiskasvatuksessa korostuu monien ammattialojen yhteistyö. Sosiaali- ja terveysalojen ammatilliseen osaamiseen kuuluu yhteistyö lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Verkostoon voivat kuulua järjestöt, seurakunnat ja erilaiset yhteisöt. (STM 2002, 18.) Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Kuluttajakasvatuksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. He ovat tietoisia niin kotona kuin kodin ympäristössäkin esiintyvistä vaaroista. He saavat valmiuksia tuotteiden turvallisuuden arviointiin oppivat ottamaan vastuuta omasta turvallisuudestaan. (Kuluttajavirasto 2005.) Päivähoidossa lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään, lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Lapset opettelevat päivähoidossa valitsemaan ravitsevaa ja terveellistä ruokaa. Tavoite on, että lapset ymmärtäisivät ruokailutottumusten yhteyden terveyteen tulevaisuuteen. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan ihmissuhteisiin ja terveeseen tunne-elämään. (Kuluttajavirasto 2005.)

14 Kuluttajataitoja lapsi oppii kommunikoinnin, päätöksenteon ja muiden päättelytaitojen kanssa. Kulutustottumukset liittyvät mm. media- ja ympäristökasvatukseen. Jo kaksivuotiaana lapsi tunnistaa erilaisia tuotemerkkejä. Nelivuotias osaa jo tehdä vanhemmilleen ostoehdotuksia. Kymmeneen ikävuoteen mennessä lapsi on omaksunut noin puolet kulutustavoistaan- ja asenteistaan. (Kuluttajavirasto 2005.) Oppimisympäristö Oppimisympäristön tulee ohjata ja tukea lapsen monipuolista kasvua, kehitystä ja oppimista (Turun sosiaalikeskus 2004). Mitä nuorempi oppija on, sitä suurempi on oppimisympäristön merkitys. Oikean ilmapiirin oppimiselle antavat yleinen viihtyvyys, kuten värivalinnat, lämpötila ja valaistus. Lapselle tulee tavoitteiden saavuttamiseksi tarjota riittävät tilat, välineet, tarvikkeet ja resurssit. (Peltonen 2000, 52.) Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus. Oppimisympäristön tulee olla ilmapiiriltään rohkaiseva, kiireetön, myönteinen, turvallinen ja avoin. Sen täytyisi tarjota mahdollisuus leikkiin, toimintaan ja omaan rauhaan. Lapsen kiinnostuksen kohteet ja esiopetuksen pedagogiset tavoitteet tulee ottaa huomioon oppimisympäristössä. (Turun sosiaalikeskus 2004). Oppimisympäristöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös lapsen sisäinen oppimisympäristö; lapsen omat ajatukset ja hänen tapansa kokea ja ymmärtää asioita. Lapsi toimii vuorovaikutuksessa fyysisen, sosiaalisen, psyykkisen, kognitiivisen, emotionaalisen ja esteettisen oppimisympäristön kanssa. (Turun sosiaalikeskus 2004.) Avoimuus, yhteisvastuu, yhteisöllisyys ja tukeva ilmapiiri lisäävät oppimisen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. (Peltonen 2000, 52.) SAPERE-metodi

15 Idean tuokion toteuttamisen menetelmäksi saimme perehdyttyämme SAPERE-- terveyskasvatusmenetelmään. Metodin avulla on Ruotsissa työskennelty luvun puolivälistä lähtien lasten ruokatottumusten parantamiseksi. (Sverige livsmedelsverket 2005.) Menetelmän keskeisiä toimintatapoja ovat erilaiset aistiharjoitukset, joiden avulla lapsen on tarkoitus oppia tuntemaan aistinsa ja makunsa ja kokeilemaan rohkeasti uutta. SAPERE-metodia on Suomessakin alettu hyödyntää lasten ruokatottumusten monipuolistamiseksi. Tavoitteena on tukea perheiden ja päivähoidon monipuolisen ruokakulttuurin syntymistä ja kannustaa lapsia myönteiseen suhtautumiseen ruokaan ja syömiseen. SAPERE:n avulla luodaan pohjaa terveellisille elämäntavoille ja edistetään lapsiperheiden hyvinvointia. Eri kulttuurien ruoat ja ruokatottumukset pyritään tekemään lapsille tutuiksi. (Koulutuksen tutkimuslaitos 2005.) Lapsi nähdään SAPERE-menetelmässä aktiivisena omaa oppimistaan ja ravitsemustaan ohjaavana yksilönä. Toiminnan pääpaino on aisteihin ja kokemukseen perustuvassa oppimisessa. Ravitsemuskasvatus kytkeytyy osaksi muuta terveyskasvatusta ja se sisällytetään päiväkodin jokapäiväiseen toimintaan. SAPERE:n avulla ruokaan tutustutaan leikkimielellä. (Koulutuksen tutkimuslaitos 2005.) Ravintoaineet Ruoan yksi tehtävä on tuottaa ravintoaineita, joita keho tarvitsee toimiakseen. Ravintoaineet ovat kemiallisia aineita, alkuaineita tai yhdisteitä. Niillä kaikilla on omat tehtävänsä elimistössä. Ravintoaineryhmät ovat vitamiinit, kivennäisaineet, rasvat, proteiinit, hiilihydraatit ja vesi. Ihmisille välttämättömiä ravintoaineita on noin 50. (Parkkinen & Sertti 1999, 7.) Vitamiinit

16 Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat välttämättömiä kudosten, toiminnalle, aineenvaihdunnalle ja rakenteelle. Ihmiselle välttämättömiä vitamiineja ovat A-, D-, E-, K-, C-, ja B- vitamiinit. (Haglund, Hakala-Lahtinen, Huupponen & Ventola 1998, 44.) Elimistö ei itse pysty tuottamaan vitamiineja riittävästi (Huttunen 2002, 51). Suositeltavat määrät vitamiineja ovat muutamasta mikrogrammasta muutamaan kymmeneen milligrammaan päivässä. Vitamiinit jaetaan vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin. Vesiliukoisia ovat B- ja C-vitamiinit. Ne eivät varastoidu elimistöön (Haglund ym. 1998, 44-45). Rasvaliukoiset A- D- ja E-vitamiinit varastoituvat elimistöön jos niiden saanti ylittää elimistön tarpeen (Haglund ym. 1998, 45). Näitä vitamiineja on maitotuotteissa, kalassa ja öljyssä (Huttunen 2002, 52.) A-vitamiini on välttämätön kasvulle, solujen uusiutumiselle ja näkökyvylle. Sen puute aiheuttaa epiteelivaurioita, silmäsairauksia ja kasvun häiriintymistä. Etenkin luustolle A-vitamiini on välttämätön. A-vitamiinia saadaan keltaisista ja vihreistä kasviksista, sisäelimistä, kananmunasta ja rasvaa sisältävistä maitotuotteista. (Huttunen 2002, 53.) B-ryhmän vitamiineja on täysjyväviljatuotteissa, lihassa, kananmunassa ja proteiinia sisältävissä ruoissa. Niukka B1-vitamiinin saanti aiheuttaa hermostollisia häiriöitä, kuten hermostuneisuutta ja keskittymiskyvyn puutetta. Sen puute saa aikaan myös ravintoaineiden hyväksikäytön heikkenemistä. B2- vitamiinilla on tärkeä tehtävä solujen energiataloudessa. Sen puute näkyy lähinnä kasvoista, suupielet saattavat halkeilla ja iho punoittaa silmien ja sierainten ympäriltä. Iho tulehtuu herkästi. B3-vitamiinin puute aiheuttaa ihottumaa, ripuli ja muistihäiriöitä. Foolihappoa on runsaasti tummanvihreissä lehtikasviksissa, muita lähteitä ovat pähkinät, palkokasvit ja vehnäleseet. Foolihappoa tarvitaan punasolujen muodostukseen. Myös B12-vitamiinia tarvitaan verisolujen muodostumiseen ja sen puute voi aiheuttaa neurologisia oireita. Kasvissyöjän tulee täydentää B12 saantia vitamiinivalmisteilla. (Haglund, Hakala-Lahtinen, Huupponen & Ventola 2003, )

17 C-vitamiinia on vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä. Sillä on elimistössä lukuisia tehtäviä. Sitä tarvitaan hapetuspelkistysreaktioihin sekä kollageenin ja entsyymien muodostukseen. C-vitamiini vaikuttaa immuunijärjestelmään ja haavojen paranemiseen. Sen puute aiheuttaa väsymystä ja yleiskunnon heikkenemistä. (Haglund ym. 2003, 53.) Maidossa ja piimässä on myös D-vitamiinia, jota tarvitaan kasvuun ja luuston kehittymiseen. Se on myös välttämätön myös kalsiumin ja fosforin imeytymisessä. D- vitamiinin tarve on suurimmillaan nopean kasvun vaiheessa. (Huttunen 2002, 52). D-vitamiinin puute aiheuttaa kasvun- ja kehityksen häiriöitä ja vaikeimmillaan riisitaudin. (Haglund ym. 1998, 47.) D- vitamiinivalmisteiden liiallinen käyttö voi nostaa veren kalsiumpitoisuutta, joka saattaa johtaa munuaisten vajaatoimintaan (Huttunen 2002, 52). D-vitamiinin tarve täyttyy nauttimalla kolme maito- tai piimälasia päivässä ja käyttämällä vitaminoituja margariineja. Kala on myös hyvä D-vitamiinin lähde. (Hasunen ym. 2004, 33). Kahden ikävuoden jälkeen D-vitamiinilisää suositellaan annettavaksi talvikautena. Kesällä D-vitamiinia saadaan auringosta. Auringon ultraviolettisäteet muuttavat iholla olevan D-vitamiinin esiasteen D3-vitamiiniksi. Tummaihoisille lapsille D-vitamiinivalmistetta annetaan 5-vuotiaaksi saakka, sillä tumma iho ei muodosta vitamiinia samalla tavoin kuin vaalea (Hasunen ym. 1997, 96-97). Kivennäisaineet Useat kivennäisaineet ovat tärkeitä elimistön normaalille aineenvaihdunnalle (Huttunen 2002, 53). Ihminen tarvitsee noin kahtakymmentä kivennäisainetta. Jokaisella niistä on oma tehtävänsä. Tunnetuimpia kivennäisaineita ovat kalsium, magnesium, natrium, kalium, rauta, sinkki, kupari ja fluori. Lähes kaikki elimistön kalsium on luustossa ja hampaissa. Kalsiumia tarvitaan luuston kasvuun. Hyviä kalsiumin lähteitä ovat hapanmaitovalmisteet, juustot, kaalit ja palkokasvit. Saadakseen riittävästi kalsiumia, leikki-ikäisen tulisi syödä maitovalmisteita vähintään 5-6 dl vuorokaudessa. Tämän lisäksi suositellaan

18 juustoa 2-3 viipaletta. Maitovalmisteiden tulisi olla vähärasvaisia tai rasvattomia. Rasvaisia jogurtteja, vanukkaita, jäätelöä, kermaa ja rasvaisia juustoja tulee käyttää harvemmin. (Hasunen ym. 2004, 33.) Muusta ruuasta maitovalmisteita lukuun ottamatta saadaan milligrammaa kalsiumia vuorokaudessa. Kalsiumin suositusarvo 1-6-vuotiaille on 600 milligrammaa vuorokaudessa. Suomessa lapset saavat ravinnosta riittävästi kalsiumia. Osteoporoosin ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää turvata riittävä ravintoaineiden, etenkin kalsiumin saanti kasvuiässä. (Hasunen ym. 1997, 99.) Suomalainen ruokavalio sisältää natriumia runsaasti yli tarpeen. Tavoiteltava ruokasuolan määrä on 5 grammaa päivässä. Liiallinen natriumin saanti kerää elimistöön nestettä ja nostaa verenpainetta. Natriumin vähäinen saanti voi vaikuttaa elimistön nestetasapainoon, aiheuttaen huimausta, pahoinvointia ja lihaskouristuksia. Natriumia saadaan ruokasuolasta, suurin osa siitä nautitaan piilosuolana, jota on mm. makkarassa, juustossa ja leivässä. (Haglund ym. 2003, ) Raudan pääasiallinen tehtävä on huolehtia elimistön hapenkuljetuksesta. Sitä tarvitaan myös verenmuodostukseen ja moniin aineenvaihduntareaktioihin. Raudanpuutosanemia on yleinen ongelma. Rautaa saadaan lihasta, sisäelimistä, viljatuotteista ja joistakin vihanneksista. Raudan imeytymistä parantavat mm. C-vitamiini ja fruktoosi. Ateria on tärkeää koostaa oikein hyödyn varmistamiseksi. (Haglund ym. 2003, ) Proteiinit Proteiinin määrä on suomalaisessa ruokavaliossa suuri. Täällä syödään paljon maitotuotteita ja lihaa. Suomalaisten leikki-ikäisten lasten kolesteroliarvot ovatkin maailman korkeimpia, mikä johtuu perinnöllisestä taipumuksesta ja kovaa rasvaa ja kolesterolia sisältävästä ruokavaliosta. (Haglund ym. 2003, 115.)

19 Elimistö saa proteiineista eli valkuaisaineista energiaa ja niitä tarvitaan kudosten rakennusaineiksi. Erityisesti lapsille proteiinin saanti on tärkeää, koska sitä tarvitaan lihasten ja elinten koon kasvuun ja verimäärän lisääntymiseen. Valkuaista tarvitaan myös mm. hormonien ja entsyymien toimintaan ja immuunipuolustukseen. Proteiinin lähteitä ovat liha, kananmuna, maito, palkokasvit, kala ja täysjyvävilja. Sen liian vähäinen saanti johtaa aliravitsemukseen, joka on Suomessa harvinainen. (Haglund ym. 2003, ) Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat ravinnon perusta, niistä saadaan % energiasta. Niitä tarvitaan rasvojen aineenvaihdunnassa. Hiilihydraatit ryhmitellään sokereihin, tärkkelyksiin ja kuituaineisiin. Niitä sisältäviä ruoka-aineita ovat mm. viljat, hedelmät ja kasvikset. Suomalaiset saavat hiilihydraatteja hieman suosituksia vähemmän. (Peltosaari, Raukola & Partanen 2002, ) Tärkkelystä saadaan mm. perunasta. Se hajoaa ruoansulatuskanavassa glukoosiksi. ( Parkkinen ym. 1999, 53.) Sokerit Glukoosi eli rypälesokeri on ravinnon yleisin hiilihydraatti. Elimistö tarvitsee sitä polttoaineeksi. Sen kohtuullinen käyttö ei olennaisesti huononna ruoan ravintoarvoa. Sokeri ei itsessään sisällä vitamiineja eikä kivennäisaineita mutta se on käyttökelpoinen terveellisten elintarvikkeiden kuten marjojen happamuuden vähentämiseksi. (Parkkinen & Sertti 1999, ) Runsaan sokerin nauttimisen on todettu johtavan ravitsemustilan heikkenemiseen ja ravinnon yksipuolistumiseen. Sokeri syrjäyttää elimistölle tärkeitä ravintoaineita mm. B-ryhmän vitamiineja. Paljon sokeripitoista ruokaa nauttivan veren triglyseriditaso nousee, mikä on yhteydessä proteiiniaineenvaihdunnan häiriöihin. Tämä vaurioittaa silmiä, verisuonia ja munuaisia. (Peltosaari 2002, )

20 Sokeri sisältää runsaasti ns. nopeaa energiaa; se imeytyy nopeasti ja nostaa veren sokeripitoisuutta nopeasti. Sokeri poistaa nälän vain lyhyeksi ajaksi. Päivittäinen sokerintarve täyttyy jo esimerkiksi pienestä pullosta virvoitusjuomaa ja suklaapatukasta. (Haglund ym. 2003, 29.) Kuidut Leipää on hyvä tarjota lapselle joka aterialla, ja sitä on suositeltavaa syödä 4 viipaletta päivässä. Osan leivästä voi korvata puurollakin. Yksi desilitra puuroa vastaa yhtä leipäviipaletta. Täysjyvä- ja ruisleivät ovat parempia kuin vaaleat leivät, koska ne sisältävät enemmän ravintokuituja. Kuitupitoiset keksit ja korput sopivat myös välipalaksi. Muroja ja myslejä ei suositella jokapäiväiseen käyttöön niiden sisältämien suolan, sokerin ja rasvan vuoksi. Nämä pitoisuudet kuitenkin vaihtelevat eri tuotteissa. Kasviksia, hedelmiä tai marjoja tulee tarjota jokaisella aterialla. Hyvä tavoite on viisi annosta näitä tuotteita päivässä. Annos vastaa yhtä desilitraa. (Hasunen ym. 2004, 27, 29, 30.) Pähkinät ja mantelit on todettu olevan hyväksi terveydelle. Ne sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja, runsaasti kuituja, magnesiumia, ja flavonoideja. Pähkinöitä ja manteleita suositellaan käytettäväksi 150 grammaa viikossa. (Kansanen & Images 2004, ) Rasvat Viime vuosina lasten ravitsemus on muuttunut parempaan suuntaan tehokkaan ravitsemusneuvonnan ansiosta. Rasvan osuus ravinnosta on vähentynyt lähelle suosituksia. Tyydyttyneen eli kovan rasvan osuus on kuitenkin edelleen liian suuri. (Seppänen & Räsänen 2001, 1363.) Sopiva määrä näkyvää rasvaa on 4-6 tl päivässä (Haglund ym. 1998, 117). Kevytrasvaa käytettäessä määrä voi olla suurempi. (Hasunen, Kalavainen, Keinonen, Lagström, Lyytikäinen, Nurttila, Peltola & Talvia 2004, 34-35).

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

3-6-vuotiaiden lasten ravitsemustottumuksia Itä-Helsingissä

3-6-vuotiaiden lasten ravitsemustottumuksia Itä-Helsingissä 3-6-vuotiaiden lasten ravitsemustottumuksia Itä-Helsingissä Mervi Säkkinen Siru Wilskman Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot