Vihreät tavoitteet todeksi

Transkriptio

1 Vihreät tavoitteet todeksi Näin tehdään vihreää politiikkaa Espoossa Vihreät De Gröna

2 1 Johdanto Tavoite ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kaupunki Vihreän politiikan toimintatapoja 4 2 Toimijat vihreässä päätöksenteossa Äänestäjät Jäsenet Alueyhdistykset Kunnallisjärjestö Lautakuntien jäsenet ja muut luottamushenkilöt, toimialaryhmät Valtuustoryhmä Kaupunginhallitusryhmä Iskuryhmä Pääkaupunkiseutuyhteistyö Toiminta Vihreässä puolueessa Eduskunta ja Euroopan unioni 9 3 Sisäisen ja ulkoisen viestinnän muodot 10 4 Kunnallisvaalikello 11 5 Henkilövalinnat Kunnallisvaaliehdokkaiden valinta Eduskuntavaaliehdokkaiden valinta Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalien jälkeen Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalikaudella Toimikausien pituudet eri luottamustehtävissä 15 Espoon Vihreiden pelisäännöt Hyväksytty kevätkokouksessa taitto Olli Raimo Espoon Vihreät ry espoon.vihreat@vihreat.fi

3 1.1 Tavoite ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kaupunki Vihreiden tavoitteena on jättää hyvän elämän edellytykset ja puhdas elinympäristö myös meitä seuraaville sukupolville. Espoon Vihreiden arvoja ovat: demokratia, moniarvoisuus, monikulttuurisuus, yhteisöllisyys, ekologisuus ja luonnon suojelu Espoon Vihreiden perusviestejä ovat: Hyvä elinympäristö on vihreä Vihreässä kaupungissa kaupunkisuunnittelun perusta on tiivis, ihmisen mittakaavainen kaupunki. rakentaminen on hyvin suunniteltua, kestävää ja esteetöntä. on hyvät lähipalvelut, toimiva joukkoliikenne sekä laajat viheralueet kaupunkikeskusten välissä. on tärkeää sekin, mikä on talojen välissä; leikkipaikat, viheralueet ja lähimetsät. elämäntilanteen mukaan on tarjolla erilaisia asuntoja - pientaloja ja kerrostaloja. pientalovaltainen asuminen voi olla tiivistä ja ekologista. säästetään luonnonvaroja, mikä on myös taloudellisesti järkevää. Espoon viittä aluekeskusta täydennetään tasapainoisesti ja ensin siellä missä on jo kadut, kunnallistekniikka ja palvelut valmiina. Yhteisöllisyys osallisuus vastuu Vihreässä yhteiskunnassa kannustetaan yhteisöllisyyteen ja yhteistoimintaan. kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa elämäänsä ja elinympäristöönsä. huolehditaan erityisesti niistä, jotka eniten apua tarvitsevat. jokainen on vastuussa omasta elämästään ja lähimmäisistään omien kykyjensä mukaan. olemme kaikki vastuussa tulevien sukupolvien elämisen edellytyksistä. Toimiva kaupunki Vihreässä kaupungissa tarjotaan laadukkaat peruspalvelut kuten koulut, päivähoito ja terveydenhoito. ennaltaehkäisy on parasta terveydenhoitoa ja sosiaalipolitiikkaa. edulliset lähiliikuntapalvelut ja kunnolliset kevyen liikenteen reitit ovat kaikkien ulottuvilla. kulttuuri kuuluu kaikille myös kulttuurin tekeminen. kirjasto on jokamiehenoikeus. päätöksenteko on mahdollisimman avointa. kaupungin johtamisessa tehdään kehittämistyötä entistä enemmän työntekijöitä kuunnellen Vihreät tavoitteet todeksi 3

4 1.2 Vihreän politiikan toimintatapoja Poliittisena liikkeenä emme löydä itseämme perinteiseltä oikeisto-vasemmisto-akselilta. Etsimme yhteiskunnallisiin ongel miin tuoreita ja luovia ratkaisuja ja pyrimme eri asiakysymyksissä yhteistyöhön yli puoluerajojen. Pidämme tärkeänä sitä, että edustuksellista demokratiaa vahvistetaan lisäämällä vuoropuhelua valittujen päättäjien ja kansalaisten välillä. Avoimuus päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä sekä vapaus mielipiteen ilmaisuun on demokratian ydin. Espoon Vihreiden keskeisenä periaatteena on avoin ja läpinäkyvä päätöksentekoprosessi, jossa päätösten taustalla vaikuttavat arvot ja perusteet ovat kaikkien arvioitavissa. Vihreän politiikan teossa kantavana periaatteena on ollut vallan hajauttaminen mahdollisimman monille. Jos luottamustoimet, tehtävät ja valta keskittyvät samoille ihmisille, on vaarana demokratian kaventuminen. Toisaalta edustuksellinen demokratia tarkoittaa sitä, että vaaleissa ehdolle asettuneet ja kannatuksensa sitä kautta mittaut taneet ovat saaneet äänestäjiltä mandaatin hoitaa yhteisiä asioita. Siksi vaaleissa saatu äänimäärä vaikuttaa merkittävien luottamustehtävien jakoon. Vihreät korostavat päätöksenteossa paikallisdemokratian merkitystä. Ihmisiä koskevat päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ja asukkaita kuunnellen. Toisaalta Vihreät korostavat asioiden kokonaisvaltaista tarkastelua. On tärkeää, että pystymme kunnallispolitiikassa tarkastelemaan asioita koko kaupungin ja laajemmin koko seutukunnan näkökulmasta, vaikka kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut eivät aina miellyttäisi oman asuinalueen tai kunnan asukkaita. Espoolaisen vihreyden juuret Vihreän liikkeen juuret ovat luonnon- ja ympäristönsuojelussa, mutta myös rauha, ihmisoikeudet ja pyrkimys erilaisten ihmisten tasavertaisuuteen ovat aina olleet meille tärkeitä. Espoossa vihreys kehittyi 1970-luvulla ympäristöjärjestöjen ja asukasliikkeen yhteisvoimin. Kaupungissa toimi aktiivisesti paikallisia asukas- ympäristöliikkeitä ja vuoden 1980 kunnallisvaaleissa Espoon kaupunginvaltuustoon nousi epäpoliittinen sitoutumattomien ryhmä. Espoon Vihreä liike sai vuoden 1984 kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä seitsemän paikkaa ja kaupunginhallitukseen kaksi jäsentä. Espoolaisvihreät järjestäytyivät vuonna Reilun kahdenkymmenen toimintavuoden aikana Vihreät ovat kasvaneet yhdeksi Espoon suurimmista puolueista ja saavuttaneet toiminnallaan merkittävän kunnallispoliittisen painoarvon. 4 Vihreät tavoitteet todeksi

5 Vihreät luottamushenkilöt toimivat äänestäjiltä saamansa mandaatin suomalla painoarvolla pyrkien omassa luottamustehtävässään edistämään vihreitä tavoitteita mahdollisimman tehokkaasti. Espoon Vihreät on pyrkinyt luomaan rakenteita, joiden avulla vihreät vaikuttajat saadaan toimimaan yhteisten tavoitteiden hyväksi niin kunnallisissa päätöksentekoelimissä kuin Vihreiden omassa organisaatiossakin. Oheisessa vuorovaikutuskaaviossa kuvataan Vihreiden toimijoiden toimintaympäristöä ja päätöksentekoprosessia. Vihreä toimintaympäristö ja päätöksenteko Kunnallinen ja ylikunnallinen päätöksenteko Päätös Vihreän organisaation päätöksenteko Päätös Lautakuntien jäsenet ja muut luottamushenkilöt vihreät lautakuntaryhmät Alueyhdistykset Alueyhdistystapaamiset Toimialatapaamiset avoimia jäsenistölle Kaupunginhallituksen jäsenet kaupunginhallitusryhmä Jäsenistö Iskuryhmä Vaalityöryhmä Esvin hallitus Valtuuston jäsenet valtuustoryhmä kokoukset avoimia jäsenistölle Valtuustoryhmän budjettiriihi avoin jäsenistölle PKS-valtuustoryhmien yhteiskokous Toiminnanjohtaja Esvin työryhmät jäsenistölle avoin haku Esvin yleiskokous Vihreä Uusimaa Puolueen työryhmät jäsenistölle avoin haku PKS-neuvottelukunnan jäsenet Puoluehallitus Edustajat ylikunnallisissa luottamustoimissa Uudenmaan liitto, HUS, YTV ym. virallinen toimija epävirallinen toimija Puoluevaltuuskunta Puoluekokous Vihreät tavoitteet todeksi 5

6 2.1 Äänestäjät Pyrimme avoimeen vuorovaikutukseen äänestäjien kanssa. Valtuutus yhteisten asioiden hoitamiseen saadaan äänestäjiltä neljän vuoden välein kunnallisvaaleissa. Valtuustokauden aikana raportoimme kunnallisvaalitavoitteiden saavuttamisesta. Näin äänestäjillä on mahdollisuus arvioida, miten olemme työssämme onnistuneet. 2.2 Jäsenet Espoon Vihreiden oma päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Kannustamme jäseniä osallistumaan aktiivisesti keskusteluun ja päätöksentekoon kaikissa kokouksissa. Hyvä valmistelu on päätöksenteossa olennaista. Jäsenet saavat äänensä kuuluviin jo asioiden valmisteluvaiheessa. Kaikille avoimia kokouksia järjestetään tarpeen mukaan ja oikea-aikaisesti. Sähköpostilistat ovat yhä tärkeämpi keino nopeaan yhteydenpitoon ja keskusteluun. 2.3 Alueyhdistykset Espoon Vihreiden alueyhdistykset nostavat esiin paikallisia ongelmia ja näkökulmia. Niiden tärkeimpiä tehtäviä on oman alueen kaavoitus- ja ympäristökysymysten sekä peruspalveluiden seuraaminen ja niitä koskeviin päätöksiin vaikuttaminen. Alueyhdistykset luovat kuntalaisille kanavan toimia vihreässä liikkeessä paikallisesti. Kaikki alueyhdistysten jäsenet ovat halutessaan myös Espoon Vihreiden jäseniä. Espoon Vihreät pitää yhteyttä alueyhdistyksiin järjestämällä kaksi kertaa vuodessa tapaamisia yhdistysten vastuuhenkilöille. 2.4 Kunnallisjärjestö Vihreiden kunnallisjärjestönä Espoon Vihreät ohjaa vihreiden poliittista toimintaa Espoossa. Yhdistyksen kokouksessa vahvistetaan poliittiset ohjelmat ja keskeiset linjanvedot sekä hyväksytään pelisäännöt ohjaamaan toimintatapoja eri tilanteissa. Puolueen sääntöjen mukaan kunnallisjärjestö 1) edustaa puoluetta paikallisella tasolla; 2) asettaa kunnallisissa vaaleissa puolueen listoille ehdokkaat ja vastaa puolueen kunnallisvaalien kampanjasta; 3) voi päättää luottamushenkilömaksun perimisestä kunnallisiin luottamustoimiin valituilta; 4) hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät. Kunnallisjärjestön ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Yhdistyksen toimeenpanovaltaa käyttää hallitus sen mukaisesti miten jäsenistö vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa ja näiden pelisääntöjen mukaisesti ohjaa. Kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä muodostavat yhdessä Espoon Vihreiden poliittiset linjaukset. Kunnallisjärjestö tuo jäsenistön äänen valtuustoryhmälle, jotta mahdollisimman laajan joukon näkemykset vaikuttaisivat kannanmuodostukseen. Tätä vuoropuhelua on edelleen kehitettävä. Espoon Vihreiden hallitus voi tarvittaessa perustaa työryhmiä valmistelemaan poliittisia linjauksia. Vaalityöryhmä vastaa vaalikampanjoiden valmistelusta. Espoon Vihreät ja sen alueyhdistykset noudattavat puoluekokouksen päättämiä jäsenmaksuja. Espoon Vihreiden hallitusta valittaessa on ehdokasasettelussa kiinnitettävä huomiota ensisijaisesti alueyhdistysten tasapuoliseen edustukseen ja toissijaisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. 2.5 Lautakuntien jäsenet ja muut luottamushenkilöt, toimialaryhmät Vaikuttamisen, avoimuuden, demokratian ja osallistumisen kannalta on olennaista, että tieto kulkee vaivatta luottamushenkilöltä toiselle. On tärkeää, että vihreä linja näkyy päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa. Merkittävissä periaatepäätöksissä vihreän kannan tulisi näkyä lautakuntien ja muiden luottamuselinten päätöspöytäkirjoissa. Kannanmuodostus pohjaa periaatteisiin, jotka kirjataan vaali- ja muihin ohjelmiin. Kannanottoja tehdään monella tasolla: puolue-elimissä, Espoon Vihreissä ja alueyhdistyksissä sekä kaikkien yksittäisten vihreiden mielipidekirjoituksilla ja puheilla. Kannanmuodostus on dynaaminen jatkuvasti käynnissä oleva prosessi, jossa ovat mukana kaikki luottamushenkilömme. 6 Vihreät tavoitteet todeksi

7 Valtuustokello Valtuustoryhmän pj. neuvottelee budjetista Valtuutetut hyväksyvät/hylkäävät budjettiesityksen Valtuutetut: Valtuustoryhmän budjettiriihi toimialakohtaiset yhteenvedot vihreät tavoitteet budjetin meno/tulo -tasapaino Kaupunginjohtajan budjettiesitys julkiseksi Valtuutetut: Budjettikehys, tulovero-% ja kiinteistövero-% Vihreät lautakunnissa: Budjettikehyksen käsittely lautakunnissa käyttötalous lisäykset Toimialakohtaiset budjettipalaverit vihreät budjettitavoitteet jokaisesta lautakunnasta oltava edustus loka syys Valtuusto: Hyväksyy talousarvion marras elo joulu heinä Kaupunginhallituksen jäsenet: Ohjeistavat budjettikehyksen laadintaa tammi kesä Vihreät lautakunnissa: Talousarvion toimeenpanon seuranta toimintasuunnitelmissa helmi touko maalis huhti Valtuutetut: Raha-asian aloitteet ideat vaaliohjelmasta Ideat lautakunnista Vihreät lautakunnissa: Toimialakohtaiset tapaamiset lautakuntien välinen yhteistyö oman toiminnan arviointi suhteessa vihreisiin tavoitteisiin ideointi ja kehittäminen Valtuutetut: Valtuustoseminaari Tilinpäätöksen vahvistaminen Tarkastuslautakunnan arviointiraportti Vihreät lautakunnissa: Budjettikehyksen valmistelu, investoinnit Kaupunginhallituksen jäsenet: Ohjeistavat budjettikehyksen laadintaa Koko vuoden käynnissä: lautakunnat kokoontuvat 1 2 kertaa/kk (osa harvemmin) vihreät ltk:n jäsenet ja varat muodostavat ltk-ryhmän kaupunginhallitus kokoontuu 2 kertaa/kk vihreät kh:n jäsenet ja varat muodostavat kh-ryhmän valtuusto kokoontuu 1 kerran/kk vihreät kv:n jäsenet muodostavat kv-ryhmän Vihreät tavoitteet todeksi 7

8 Tärkein kaupungin toimintaa ohjaava päätöksentekoprosessi on vuosittainen budjetin valmistelu ja hyväksyminen. Prosessi on kuvattu tarkemmin kunnallisvaalikellossa. Lautakuntien jäsenten panos on valmistelussa olennainen. Lautakuntien vihreät jäsenet ja varajäsenet muodostavat lautakuntaryhmän, joka on vastuussa vihreiden tavoitteiden ajamisesta kyseisessä lautakunnassa. Lautakuntaryhmät vastaavat siitä, että jokaisesta lautakunnasta on edustaja kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä toimialakohtaisissa luottamushenkilötapaamisissa. Toimialaryhmien nimetyt vetäjät vastaavat siitä, että valtuustoryhmän budjettiriihelle esitellään tiiviit yhteenvedot lautakuntien talousarviotavoitteista. On tärkeää, että kaikki luottamushenkilöt toimivat aktiivisesti omassa roolissaan viestien muille päätösten eri vaiheissa asianmukaisesti. 2.6 Valtuustoryhmä Valtuustoryhmällä on suuri valta ja vastuu siitä, millaiselta Espoon Vihreiden politiikka näyttää. Valtuustoryhmä kantaa poliittisen vastuun kaikista päätöksistä äänestäjien antamalla valtuutuksella. Valtuustoryhmään kuuluvat kaupunginvaltuutetut ja varavaltuutettuja puolet valtuutettujen määrästä äänimääräjärjestyksessä. Jos valtuutettuja on pariton määrä, pyöristetään varavaltuutettujen määrä ylöspäin. Valtuustoryhmä valitsee itselleen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa varsinaisten valtuutettujen joukosta. Valtuustoryhmä on päätösvaltainen, kun vähintään puolet varsinaisista valtuutetuista on paikalla. Kaupunginhallituksen jäsenillä ja varajäsenillä sekä Espoon Vihreiden puheenjohtajalla ja toiminnanjohtajalla on aina puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuustoryhmän kokouksissa. Valtuustoryhmän kokoukset ovat avoimia kaikille Espoon Vihreiden jäsenille ja niistä tiedotetaan aktiivisesti. Vain poikkeuksellisen herkissä päätöksissä, esimerkiksi henkilövalinnoissa, ryhmä voi päättää, että kokous ei ole avoin. Toisin kuin perinteisissä puolueissa tiukka puoluekuri ei kuulu vihreään poliittiseen kulttuuriin. Periaatteena on, että valtuutettu voi äänestää perustellusti valtuustoryhmän enemmistöstä poikkeavasti. 2.7 Kaupunginhallitusryhmä Kaupunginhallituksen jäsenyys on vaativin luottamustehtävä sekä tiedollisesti että työmäärältään. Se edellyttää kokemusta luottamustehtävistä Espoossa. Kaupunginhallitusryhmään kuuluvat kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet. Ryhmän puheenjohtaja kutsuu ryhmän koolle ennen jokaista kaupunginhallituksen kokousta. Valtuustoryhmän puheenjohtajisto osallistuu näihin kokouksiin. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat keskeisessä asemassa päätöksentekojärjestelmässä, koska he voivat vaikuttaa keskeisten päätösten valmisteluun. Koska monet asiat eivät ole valmisteluvaiheessa julkisia, he joutuvat muodostamaan vihreille kantoja, jotka eivät ole avoimia. On tärkeää, että kannanmuodostuksesta kerrotaan laajemmalle joukolle heti, kun se on mahdollista. Keskeisillä luottamushenkilöillä on oltava mahdollisuus neuvotella luottamuksellisesti muiden puolueiden edustajien kanssa, jotta olemme aidosti mukana kaikessa päätöksenteossa. Toisinaan on kyettävä kompromisseihin, minkä onnistuminen edellyttää vihreiden sisäistä luottamuksellista keskustelua riittävän ajoissa ennen epävirallisen neuvottelun tai päätöksenteon hetkeä. On tärkeää, että kaupunginhallituksen jäsenten yhteys valtuustoryhmän ja jäsenistön suuntaan toimii. Kaupunginhallitusryhmän puheenjohtajan aktiivinen raportointi luottamuksellisella sähköpostilistalla on keskeinen tiedon välittämisen keino. Tavoitteena on nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin. 2.8 Iskuryhmä Iskuryhmä varmistaa poliittisen linjan pitkäjänteisen yhdensuuntaisen toteutuksen. Iskuryhmään kuuluvat valtuustoryhmän, kaupunginhallitusryhmän ja kunnallisjärjestön puheenjohtajat sekä toiminnanjohtaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii kunnallisjärjestön puheenjohtaja, joka kirjaa tapaamisista muistiot mukana oleville. Ryhmä päättää toiminnasta nopeissa tilanteissa, jotka vaativat koordinaatiota kaupunginhallituksen, valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön välillä. Iskuryhmän jäsenet pitävät toinen toisensa ajan tasalla tärkeissä käänteissä puhelimitse. 8 Vihreät tavoitteet todeksi

9 2.9 Pääkaupunkiseutuyhteistyö Pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaan kuuluu kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajisto ja laajennettuun neuvottelukuntaan lisäksi valtuustoryhmän puheenjohtaja. Tavoite on, että Espoon Vihreillä on aina edustus joko kaupunginhallituksen tai -valtuuston puheenjohtajistossa, jotta saamme edustajan neuvottelukuntaan. Pääkaupunkiseudun vihreät valtuustoryhmät kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan asioita sekä muodostamaan yhteisiä kantoja ajankohtaisista asioista Toiminta Vihreässä puolueessa Osallistumalla aktiivisesti puolueen toimintaan saadaan Espoon Vihreät laajasti kytkettyä valtakunnan politiikkaan. Espoolla on pitkään ollut kaksi edustajaa piiriyhdistys Vihreä Uusimaan hallituksessa. Kunnallisjärjestön ja alueyhdistysten piirikokousedustajat valitaan syyskokouksissa seuraavaksi kalenterivuodeksi. Piiriyhdistys valitsee edustajat ylikunnallisiin luottamustehtäviin. Espoon vihreät pyrkii saamaan omia edustajia sekä puoluehallitukseen että puoluevaltuuskuntaan. Jäseniä rohkaistaan hakeutumaan puolueen työryhmiin Eduskunta ja Euroopan unioni Käytämme kaikkia demokraattisen päätöksenteon tasoja toiminnassamme. Eduskuntavaaleissa tavoitteena on saada läpi espoolaisia vihreitä kansanedustajia. Omien kansanedustajien kautta syntyy luonteva yhteys valtakunnan tason päätöksentekoon. Kansanedustaja tuo myös uskottavuutta kunnallispolitiikkaan. Demokratian kannalta on tärkeää, että kansanedustajamme kuuntelevat jäsenten ääntä ja ajavat espoolaisten asiaa eduskunnassa. Europarlamenttivaaleihin tarjotaan espoolainen ehdokas. Vihreät tavoitteet todeksi 9

10 Espoon Vihreiden viestintä on avointa ja luotettavaa. Ulkoisella viestinnällä tuodaan esille arvot, periaatteet ja teot, sekä luodaan yhteys kuntalaisiin. Sisäisen viestinnän tavoitteena on jäsenistön ja luottamushenkilöiden osallistumisen lisääminen ja moniarvoisen keskustelun synnyttäminen. Samalla rakennetaan mielikuvaa vihreistä Espoossa. Oheisessa kuvassa esitetään vihreät toimijat ja näiden toiminta-alueet viestinnän näkökulmasta. Viestinnän tasot ja kulku 10 Vihreät tavoitteet todeksi

11 Elämme joka hetki jotain vaihetta kunnallisvaalien suhteen. Itse vaalipäivä ja vaalituloksen selviäminen ovat helpoimmin määriteltäviä hetkiä neljän vuoden syklissä. Koko kunnallisvaalikauden kierto on kuvattu kunnallisvaalikellossa. Saavuttamamme valtuutettujen määrä antaa perustan neuvotteluille muiden puolueiden kanssa. Espoossa noudatetaan luottamuspaikkojen jaossa yhdessä sovittua pistelaskujärjestelmää ja neuvottelumenettelyä, jonka perusteella neuvottelut käydään yleensä marraskuun aikana. Vuoden 2004 vaalien jälkeen tehtiin ensimmäisen kerran Espoossa valtuustoryhmien välinen valtuustosopimus. Sopimuksessa valtuustoryhmät sitoutuvat käsittelemään sovitut asiat sovitussa aikataulussa valtuustokaudella. Näyttää siltä, että valtuustosopimukset tulevat tavaksi isoissa kaupungeissa. Vaalikauden kolmannen vuoden lopulla aloitetaan ehdokasnimien kerääminen. Kunnallisvaaliohjelman laatiminen on yksi tärkeimpiä kunnallisjärjestön tehtäviä. Siinä luodaan poliittiset linjaukset seuraavalle valtuustokaudelle. Vaaliohjelman pohjana ovat puolueen ohjelmat, mutta se saa paikallissävynsä espoolaisista ajankohtaisista teemoista. Vaaliohjelman laatii työryhmä ja sen hyväksyy yhdistyksen kokous. Luottamushenkilöiden odotetaan luottamustoimissaan sitoutuvan vaaliohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Toiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan joka toinen vuosi. Vaalien jälkeisen toisen vuoden lopulla laaditaan vaalikauden puolivälin raportti ja juuri ennen vaaleja arvioidaan koko vaalikauden toiminnan onnistumista. Tiedon keruu tapahtuu toimialaryhmissä, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa. Kunnallisvaalikello Itsearvio: raportti Ehdokaslista Vaalit Valtuustosopimus Paikkajako Vaaliohjelma Itsearvio: politiikan sisällön arviointi Itsearvio: prosessikehitys Ehdokashankinta alkaa Itsearvio: 1/2-raportti Vihreät tavoitteet todeksi 11

12 5.1 Kunnallisvaaliehdokkaiden valinta Kunnallisvaaleissa menestymisen kannalta on olennaista koota täysi lista sellaisia ehdokkaita, jotka keräävät listalle mahdollisimman paljon ääniä. Ääniharavien lisäksi olennaista on, että myös listan loppupään ehdokkaiden voidaan odottaa saavan kohtuullisen määrän ääniä. Tavoitteena on, että kaikki ehdokkaat ovat motivoituneita tekemään kampanjaa. Edellisissä vaaleissa Espoossa mukana olleista vihreistä voidaan ottaa ehdokkaaksi ilman haastattelua ne, jotka ovat äänimäärällään osoittaneet omaavansa kannatusta. Aiemmissa vaaleissa vähän ääniä saaneet vihreät ehdokasehdokkaat ovat valintaprosessissa samalla viivalla uusien ehdokaskandidaattien kanssa. Hallitus haastattelee ehdokkaaksi haluavat. Uudelleen ehdokkaaksi pääsemistä edesauttaa, jos henkilön tunnettuus on edellisten vaalien jälkeen merkittävästi noussut esimerkiksi uusien luottamustoimien tai muuta kautta saadun julkisuuden kautta, tai jos hän on valmis panostamaan kampanjointiin aiempaa enemmän. Ehdokashankintaa ja -valintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota myös listan monipuolisuuteen ja tasapainoisuuteen. Ehdokkaat valitaan siten, että yhdistyksen hallitus tekee ehdotuksen ehdokaslistasta yhdistyksen kokoukselle. Yhdistyksen kokous päättää ehdokaslistasta. Hallitus voi täydentää ehdokaslistaa yhdistyksen kokouksen jälkeen vapaana olevien tai mahdollisesti vapautuvien paikkojen osalta. Ehdokkaita julkistetaan useassa erässä. 5.2 Eduskuntavaaliehdokkaiden valinta Mikäli piirissä järjestetään jäsenäänestys, toimitaan piirin asettamien sääntöjen mukaisesti. Jos Uudenmaan piirin ehdokkaat valitaan kiintiöperiaatteella, Espoon Vihreät valitsee oman kiintiönsä ehdokkaat sisäisellä jäsenäänestyksellä. Äänestykseen voivat ilmoittautua ehdolle kaikki Espoon Vihreiden jäsenet. Tarvittaessa hallitus voi täydentää ehdokaslistaa. Paikat täytetään äänimäärien mukaan tasa-arvolain kiintiöperiaate huomioon ottaen. Istuvat kansanedustajat voidaan ottaa listalle ilman jäsenäänestystä hallituksen päätöksellä. 5.3 Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalien jälkeen Yhdistyksen kokous valitsee ennen vaaleja paikkajakotyöryhmän, jossa on pariton määrä jäseniä, kuitenkin enintään yhdeksän. Työryhmän jäsenillä tulee olla kokemusta luottamustehtävistä vähintään yhdeltä vaalikaudelta. Puolueiden kesken luottamuspaikat jakaa vaalien jälkeen kaupunginhallituksen nimeämä paikkajakotoimikunta, jossa Espoon Vihreillä on yksi edustaja. Välittömästi kunnallisvaalituloksen tultua julki tehdään kirjallinen kysely, jossa ehdokkaita ja muita yhdistyksen jäseniä pyydetään asettamaan tärkeysjärjestykseen ja perustelemaan omat luottamuspaikkatoiveensa. Paikkajakotyöryhmä tekee esityksen luottamuspaikkavalinnoista yhdistyksen kokoukselle vaalituloksen ja jäsenkyselyn perusteella. Vihreiden edustajaa kaupungin paikkajakotoimikunnassa evästetään paikkatoiveista, jotta saadut luottamustoimet ja niiden sukupuolet vastaisivat mahdollisimman hyvin esitettyjä toiveita. Työryhmän kokoukset eivät ole avoimia. Yhdistyksen toiminnanjohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Työryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Toiminnanjohtaja tai joku ryhmän jäsenistä toimii sihteerinä. Kokouksista tehdään päätöspöytäkirjat, jotka ovat julkisia sen jälkeen kun työryhmä on tehnyt lopullisen paikkajakoesityksen yhdistyksen kokoukselle. Pöytäkirjat ovat nähtävillä tuntia ennen yhdistyksen kokouksen alkua. Tilanteissa, joissa työryhmä ei ole yksimielinen, se äänestää. Työryhmän jäsen ei voi osallistua omaa paikkaansa koskevaan vaaliin. Äänten mennessä tasan suoritetaan vaali arvalla. Henkilövaalien kaikissa eri vaiheissa käytetään suljettua lippuäänestystä. Työryhmän puheenjohtajan on perusteltava yhdistyksen kokoukselle työryhmän lopullinen esitys. Yhdistyksen kokous käsittelee työryhmän ehdotuksen ja tekee siihen mahdollisesti muutosehdotuksia. Yhdistyksen kokouksen esitys paikkajaoksi voidaan antaa julkisuuteen heti kokouksen päätyttyä. Uusi valtuustoryhmä sekä yhdistyksen hallitus yhdessä hyväksyvät lopullisesti luottamuspaikkajaon perusteluineen 12 Vihreät tavoitteet todeksi

13 yhteiskokouksessa, joka pidetään kolmen viikon kuluessa yhdistyksen em. kokouksesta. Kokous ei ole avoin. Läsnäoloja puheoikeus yhteiskokouksessa on paikkajakotyöryhmän puheenjohtajalla ja yhdistyksen toiminnanjohtajalla. Yhteiskokouksen jälkeen Espoon Vihreiden saamiin paikkoihin tulleisiin muutoksiin noudatetaan samaa menettelyä kuin luottamushenkilövalintoihin kunnallisvaalikaudella eli kuten luvussa 5.4 on selostettu. Tärkeitä luottamuspaikkojen valintakriteereitä ovat: Espoon Vihreiden jäsenyys, kunnallisvaalien äänimäärä, omat toiveet, poliittinen kokemus, perehtyneisyys ja motivaatio tehtävän hoitamiseen sekä aktiivisuus ja yhteistyökyky aiemman luottamustehtävän hoitamisessa, paitsi itse tehtävässä myös sisäisen viestinnän osalta. Lisäksi paikkajaossa huomioidaan se, että paikkajakoon vaikuttaa tasa-arvolainsäädäntö puheenjohtajuuksiin ja varapuheenjohtajuuksiin vaaditaan poliittista kokemusta samaa henkilöä ei voida valita kuin yhteen Espoon kaupungin paikkajakotoimikunnan ensimmäisen tai toisen kategorian luottamustehtävään varsinaiseksi jäseneksi alueellinen edustavuus ja alueen tuntemus pidetään mielessä. Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalien jälkeen Ehdokkaat Kertovat mitkä paikat kiinnostavat Toiminnanjohtaja Kerää paikkatoiveet Yleiskokous Valitsee paikkajakotyöryhmän Hyväksyy tai äänestää ehdotuksesta Paikkajakotyöryhmä Tekee ehdotuksen paikkajaosta Hallitus Valtuustoryhmä Hyväksyy tai muuttaa yleiskokouksen päätöksen Vihreät tavoitteet todeksi 13

14 5.4 Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalikaudella Luottamuspaikkoja tulee avoimeksi myös vaalien välillä esimerkiksi jäsenten paikkakunnalta poismuuton takia. Avoimet paikat pyritään saamaan hakuun jäsenlehteen tai -kirjeeseen. Jos tämä ei ole aikataulullisesti mahdollista, paikoista ilmoitetaan jäsenille sähköpostitse ja tarvittaessa muulla tavoin. Kaikki kiinnostuneet voivat hakea avoimia paikkoja. Espoon Vihreiden hallitus tekee valinnoista esityksen, jonka toiminnanjohtaja esittelee valtuustoryhmälle. Valtuustoryhmä tekee valinnoissa lopullisen päätöksen ja se voi perustellusti muuttaa hallituksen esitystä. Mikäli hallitus ei ehdi käsitellä henkilövalintaa, valmistelee toiminnanjohtaja esityksen valtuustoryhmälle. Kaikkein kiireisimmissä tilanteissa valtuustoryhmä tekee valinnan suoraan. Vaalien välillä tehtävissä valinnoissa kriteerit eivät voi olla yhtä yksiselitteiset kuin vaalien jälkeen tehtävissä valinnoissa, koska tilanteet vaihtelevat ja monet asiat saattavat vaikuttaa yksittäisiin päätöksiin. Vaalien jälkeen ilman luottamuspaikkaa jääneet ja uudet jäsenet otetaan huomioon vapautuvia paikkoja täytettäessä. Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalikaudella Jäsenet Kertovat mitkä paikat kiinnostavat Toiminnanjohtaja Laittaa ilmoituksen paikoista Valmistelee esityksen Onko aikaa viedä hallitukseen? ei on Hallitus Tekee esityksen Valtuustoryhmä Päättää 14 Vihreät tavoitteet todeksi

15 5.5 Toimikausien pituudet eri luottamustehtävissä Kaupunginvaltuuston jäsenet valitaan neljän vuoden vaalikaudeksi. Espoon Vihreiden edustajat lautakuntiin ja niiden alaisiin jaostoihin sekä muihin johtokuntiin, toimikuntiin, neuvottelukuntiin, hallituksiin ja valtuuskuntiin valitaan neljän vuoden vaalikaudeksi. Sama henkilö voi olla näissä luottamustehtävissä varsinaisena jäsenenä yhtäjaksoisesti korkeintaan kaksi täyttä neljän vuoden kautta peräkkäin. Näissä luottamustehtävissä sama henkilö saa olla varsinaisena jäsenenä yhtäjaksoisesti korkeintaan kaksi täyttä kaksivuotiskautta tai yhden täyden nelivuotiskauden. Jos henkilö on aloittanut tehtävässä vajaalla kaudella, voi hän jatkaa vielä kaksi täyttä kautta. Mikäli henkilö voi jatkaa luottamuselimessä puheenjohtajistossa, voi tehtävässä olla neljä vuotta pidempään. Maksimikaudet ovat lyhyemmät kaupunginhallituksessa sekä YTV:n, Espoonkruunun, HUS:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa. Vihreät tavoitteet todeksi 15

16 Kesvi Sulevi Elvi Olvi Matvi Tavi Espoon Vihreiden alueyhdistykset Elvi = Espoonlahden Vihreät ELVI Kesvi = Kanta-Espoon Vihreät Matvi = Matinkylän Vihreät Olvi = Olarin Vihreät Sulevi = Suur-Leppävaaran Vihreät Tavi = Tapiolan seudun Vihreät Espoon Vihreät