Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6 ILMASTON ASIALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6 ILMASTON ASIALLA"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 3 /00 Vesiosuuskunta on Äänekoskelle mitä tärkein kumppani, Hannu Javanainen sivulla 36 vakuuttaa. sivu 46 Kajaani purkaisi suojellun katsomon sivu 4 Sairaaloiden sisäilmasto puhtaaksi sivu 8 Helsinki haluaa aurinko- ja tuulienergiaa sivu 34 Uusi tekniikka nitistää katupölyn sivu 40 Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6 ILMASTON ASIALLA

2 Maahantuoja:

3 SISÄLTÖ 3 / huhtikuuta 4 Rovaniemen 949 valmistunut, suojeltavaksi esitetty kauppalantalo sai uuden elämän siirryttyään yksityisen omistukseen. Kaikki kuntien omistamat suojellut rakennukset eivät ole yhtä onnekkaita. 3 Turku korjasi Wäinö Aaltosen koulun ESCO-reseptillä. Tuomas Ansaranta ja Juhani Korte ovat tyytyväisiä lopputulokseen. 34 Pientuulivoimala on vielä harvinaisuus Helsingissä. Kaupunkiin toivotaan lisää talokohtaista uusiutuvaa energiaa, maalämpöäkin. 40 Katupöly saa kyytiä uudella tekniikalla. KAPU-hankkeessa tehokkaaksi havaittu kalusto poistaa sen myös päällysteen raoista. ILMASTO Lohjalla on kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma 6 Vantaa kirii ilmastotekoihin tiukoilla tavoitteilla 0 Kunnissa meneillään ilmastostrategiabuumi Tulevaisuusselonteko tyrkkii kuntia ilmastotyöhön 3 KIINTEISTÖT Suojelukohde kiviriippa vai ylpeydenaihe kunnalle? 4 Lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen vauhtia 7 Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmät puhtaiksi 8 Turku korjasi koulun ESCO-reseptillä 3 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 7 UKTY 3 Kuntien Putkimestarit 3 ENERGIA Tuulipropellit ja aurinkopaneelit ovat tervetulleita Helsinkiin 34 Lahti ja Raahe puntaroivat porareikiä ja tuulimyllyjä 36 Jätteen energiakäytöstä hyötyä ympäristölle 38 LIIKENNE KAPU-hanke suitsii katupölyä uudella tekniikalla 40 AIS-järjestelmä torjuu liukkautta Tammisaaressa 43 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Osuuskunnilla on tärkeä rooli vesihuollossa 46 Kokonaiskäyttöikä on ratkaiseva isojen vesiputkien saneerauksessa 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: DigiEcoCity 5 Kolumni/Mette Granberg: Jumalten herkku ja (työ)elämän makea suola 45 KEHTO-foorumi: Teknisen sektorin lisättävä innovatiivisuuttaan 5 Uutisia 5 Tuoteuutuuksia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 3/00 3

4 kedm.fi valinnat! Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kajaani purkaisi suojellun katsomon sivu 4 Sairaaloiden sisäilmasto puhtaaksi sivu 8 Helsinki haluaa aurinko- ja tuulienergiaa sivu 34 Uusi tekniikka nitistää katupölyn sivu 40 3 /00 Vesiosuuskunta on Äänekoskelle mitä tärkein kumppani, Hannu Javanainen sivulla 36 vakuuttaa. sivu 46 Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6 ILMASTON ASIALLA Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 4, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 000 Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 38-5X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys /008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kuntien kiinteistöt kuosiin Asuntoministerin kehotus lumenluontiin katoilta kirvoitti kansanedustajan loikkausspekulaatioiden ohella kevättalven reippaimmat keskustelut. Toiset loikkivat katoille, joku yritti puolueesta toiseen. Joillekin kävi niissä karkeloissa huonosti. Kiinteistöillä kaivataan muutakin kunnossapitoa kuin lumenluontia katoilta. Ennakoiva kunnossapito säästäisi usein pitkän sentin, mutta monille se on vieläkin tuntematon käsite. Autot kyllä ajetaan määräaikaishuoltoon, mutta rakennusten huoltaminen hoituu, jos hoituu. Yhdyskuntateknisten rakenteiden kohdalla tilanne ei ole sen parempi, mutta sentään osittain poissa silmistä maan alla. Oman tarinansa ansaitsevat kuntien omistamat suojellut rakennukset. Ne tuntuvat olevan sikiävää sorttia. Muun muassa Tampereella on inventoitu 960- ja 70-lukujen rakennusperintöä. Sieltäkin löytynee useita uniikkeja kohteita. Kerromme Kajaanin ja Rovaniemen painiskelusta suojeltujen rakennustensa kanssa. Onko edessä umpikuja, kun rahaa peruskorjaukseen ei ole ja purkaa ei saa? Kansainväliset ilmastotavoitteet ja niissä Suomelta edellytetty hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaativat kiinteistöjen energiatehokkuuden olennaista parantamista. Yksi kannatettava kiinteistöjen korjaustoimenpide on lämmitysjärjestelmän uusiminen, jossa voidaan paitsi vaikuttaa lämmitystapaan käyttää myös hyväksi monipuolisia rahoitusmalleja ja investointitukia. Työkaluja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voi tarjota myös kunnan ilmastostrategia. Niiden laatimisessa on meneillään varsinainen buumi. Jo kaksi kolmannesta suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastostrategia ainakin työn alla. Lohjan kaupunki on yksi varsin kunnianhimoisen ilmastostrategian hyväksyneistä. Kansijuttumme avaa lohjalaisen strategiatyön taustoja ja tuloksia. Myllysillan finaali Kuka väittää vielä, että kuntatekniikka on harmaata, tasaista ja tylsää? Kattia kanssa. Maaliskuisena viikonloppuna teksti-tv tarjosi kiinnostavan jännitysnäytelmän, jossa oli mahdollisuus seurata Turun Myllysillan kannen painumista sentti sentiltä. Ja turkulaisilla tietenkin oli mahdollisuus nähdä tapahtuma paikan päällä. Innokkaille on sittemmin tarjottu vip-palveluna myös suoraa nettikamerakuvaa. Sortuu, ei sorru, sortuu Ei sortunut. Mutta murheellisen notkoselkäiseksi muuttui tämä Aurajoen komistus jo varhaisessa keski-iässä. Muistan Myllysillan kärsineen tukielimistön ongelmista jo teini-iässä 980-luvun lopulla, kun sen korjauksia referoitiin silloisen TTKK:n luennoilla. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Myllysillan finaalissa tule jatkoaikaa vaan edessä on lopullinen tyrmäys. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 4/ Rakentaminen Asuntomessunumero Maankäytön suunnittelu 5/ Ilmastonmuutos Hankinnat 6/ Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Teollisuus LOHJA Lohjalla teollisuus on melkoinen päästöjen aiheuttaja mutta myös työnantaja. Se työllistää yli henkeä, toiseksi eniten palvelujen jälkeen. Sappi Finland Oy:n Kirkniemen paperitehdas sijaitsee Lohjanjärven rannalla. Jos järvi tulvii, Kirkniemen tehdas on merkittävin vahinkokohde. Lohjan ilmasto-ohjelman yksi päätavoitteista on kävelypainotteinen keskusta, jossa vielä tänään autot huristelevat kaupunginjohtaja Simo Juvan ja kaupunginvaltuutettu Irene Äyräväisen ohitse. Lohjan asemalla pysähtyvät vain tavarajunat. Ilmastostrategiatoimikunnan pj. Iiro Jääskeläinen (vas.) ja kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo toivovat asemalle myös henkilöliikennettä. 6 Kuntatekniikka 3/00

7 ILMASTO kaupungilla on kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma N HIILINEUTRAALIUS tavallista isompi haaste Kalkkikaivoksen, kahden paperikoneen ja moottoritien Lohja aiheuttaa puolitoista prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Noin asukkaan kaupunki keskittyykin ilmasto-ohjelmassaan erityisesti teollisuuden ja liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Kuningasajatuksena on Länsiradan rakentaminen. TEKSTI Virpi Adamsson KUVAT Seppo Haavisto ja Lohjan kaupunki / Lentokuva Vallas Lohjalainen valtuutettu Irene Äyräväinen (kok.) ehdotti jo neljä vuotta sitten ryhmälleen ilmasto-ohjelman tekemistä. Silloin ryhmä arveli joutuvansa naurunalaiseksi, jos olisimme moista esittäneet. Viime joulukuussa Lohjan ensimmäinen ilmasto-ohjelma hyväksyttiin yksimielisesti. Aika oli muuttunut. Ohjelmanteon taustalla oli tieto siitä, että jotain pystyy saamaan aikaiseksi, kun strategia on olemassa. Silloin voi saada rahoitusta moniin uudistuksiin, Äyräväinen sanoo. Ilmastostrategiatoimikunnan puheenjohtaja Iiro Jääskeläinen (sd.) pitää ilmasto-ohjelman onnistumiselle tärkeänä, että sen tekemiseen löytyivät oikeat ihmiset sekä luottamusmies- että virkamiespuolelta. Olemme tavallaan kaikki uskovaisia, hän sanoo ja viittaa viime aikoinakin velloneisiin keskusteluihin koko ilmastonmuutoksen olemassaolosta. Jääskeläinen arvelee suurimman ongelman valmistelussa olleen muotoilla ohjelma niin, että se menee valtuustossa läpi. Lohjalla on jo nähty, miten konkreettisessa päätöksenteossa ilmastoasiat voivat jäädä jalkoihin, kun kaupungissa yritettiin päästä sopimusperusteisesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Päätöksentekohetkellä mukaan pääsi ajatus, että halutaan tukea paikallista yritystä. Tuloksena on nyt 3-kertainen logistiikka maanteillä, Iiro Jääskeläinen pahoittelee. Hiilineutraaliksi 050 mennessä Kaupunginjohtaja Simo Juvan mukaan Lohjalla kohdataan kaikki ne ilmastonmuutoksessa haasteelliset kohteet, joita Suomessa urbanisoituneella alueella voi olla. Meillä on selkeä kaupunkikeskusta, iso pohjavesialue, Uudenmaan kaksi ainoaa paperikonetta ja isot liikenneväylät, Juva luettelee ja kertoo, että hiilineutraaliustavoite ei pidä sisällään moottoritien päästöjä. Pienten kaupunkien ja maalaiskuntien on paljon helpompi julistautua hiilineutraaleiksi. Juva näkee kaavoituksen kokonaisajattelulla päästävän energiankulutuksen vähentämiseen ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Lohjanharjun myötäisesti muokkautunut nauhamainen kaupunkirakenne mahdollistaa hyvät joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteet. Parasta on, että tulos on itsestään ihmisystävällinen. Kaikki on periaatteessa kävelyetäisyydellä. Taajamanauhalla on kolme suur- Kuntatekniikka 3/00 7

8 Kaupungin henkilökunnalle on kerrottu, miten pienetkin toimet ovat merkityksellisiä energiansäästössä, Pekka Puistosalo sanoo. Iiro Jääskeläinen kuvailee ilmastostrategiatoimikunnan työskentelyn olleen valiokuntatyyppistä. Asiantuntijavierailut syvensivät tietoutta, hän kertoo. Simo Juvan mukaan ilmastonmuutosnäkökulma on nyt mukana kaikessa päätöksenteossa. Viimeksi liikuntahallin rakentamisesta päätettäessä esitettiin heti matalaenergiatyyppisiä ratkaisuja. ta kauppakeskittymää. Juva ei usko kieltoihin asutuksen keskittämiseksi taajamiin. Pikemminkin pyrkimys tulee olla, että seudulle tulevat uudet asukkaat asettuisivat kävelymatkan päähän palveluista. Siihen voi vaikuttaa kaavoituksella. Länsirata on tärkein Simo Juva nimeää Länsiradan ilmasto-ohjelman ykköstavoitteeksi. Se pitää saada tälle seudulle lähivuosina. Kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo haluaa Länsiradan seuraavan liikennepoliittisen selonteon kärkipäähän. Silloin on realistista haaveilla sen toteutuvan Puistosalo liputtaa julkisuuteen nostetun Länsipisara-radan puolesta. Se toisi Länsi-Uudenmaan raideliikenteen varteen. Se on tärkeä avaus niin ympäristöpolitiikan kuin yhdyskuntapolitiikan kannalta. Länsipisara kiertäisi Espoon keskuksesta kaupunkiratana Lohjalle, jatkaisi sieltä Hanko-Hyvinkää -radalle ja sieltä taas rantaradalle. Uutta rataa tarvittaisiin vain Espoon keskuksen ja Lohjan välille, Puistosalo kaavailee. Radan vaikutusalueen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen toisi sen piiriin yli ihmistä. Yrityksille informaatiota Lohja on asettanut uudelle yrityskannalle selkeät toiveet. Kaupunkiin halutaan yritystoimintaa, joka hyödyntää matalaenergiaratkaisuja. Yritämme luoda ja tukea sellaista tahtotilaa, että saisimme tänne kasvuyrityksiä, Iiro Jääskeläinen sanoo. Irene Äyräväinen muistuttaa uuden liiketoiminnan saamisen olevan elinehto. Lohja on nyt kahden paperikoneen paikkakunta. Paperiteollisuuden rakennejärjestelyissä ei Kirknie- Lohjan päästöt vähentyneet metaania lukuun ottamatta Lohjan kasvihuonekaasupäästöt Muutos % Hiilidioksidi (000 t) Metaani (t) Hiilimonoksidi (t) Typen oksidit (t) Rikkidioksidi (t) Hiukkaset (t) Typpioksiduuli (t) Kasvihuonekaasut (000 t CO -ekv.) Lohjaa halkoo Turun moottoritie, jonka päästöihin kaupunki ei voi vaikuttaa. Taulukko on Lohjan ilmasto-ohjelmasta, jonka valtuusto hyväksyi viime joulukuussa. Lohjan päästöt ovat kokonaispäästöinä hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuina yleisesti ottaen vähentyneet (ks. taulukko). Eniten päästöt ovat laskeneet rikkidioksidin, hiukkasten ja typen oksidien osalta. Metaanipäästöt ovat kuitenkin kasvaneet vuoteen 990 verrattuna. Lohjan tuotantoperäisistä kasvihuonekaasuista 95 % syntyy hiilidioksidista, kaiken kaikkiaan noin vähän alle miljoona tonnia. Lohjan osuus koko Suomen hiilidioksidipäästöistä on,5 %. Samalla kun Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 7 %, ovat Lohjan hiilidioksidipäästöt laskeneet vuoden 990 tasosta,8 %. Päästöjen aleneminen tapahtui 990-luvulla, kun Virkkalan sementtitehdas lakkautettiin 993. Sittemmin päästömäärät ovat jälleen kohonneet hieman. Päästöt laskettu Kasvener-mallilla Lohjan ilmasto-ohjelmaa varten tilattiin päivitetty laskelma kaupungin kasvihuonepäästöistä. Päästöt on laskettu Kuntaliiton Kasvener-laskentaohjelman avulla vuosilta 990, 997, 000 ja 007. Kasvener on kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli, joka on tehty Kuntaliiton toimeksiannosta Suomen ympäristökeskuksessa. Mallin avulla voidaan laskea kunnan tai muun rajatun alueen kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Kasvener-mallin käyttöönotto ja tilaaminen on maksutonta. Lähde: Lohjan kaupungin ilmasto-ohjelma 009 0, toimittaja Eerika Niemelä 8 Kuntatekniikka 3/00

9 kedm.fi Ilmastonmuutostyö on tulevaisuuteen sopeutumista. Sitä että edes uusille alueille rakennetaan sellaiset hulevesijärjestelmät, että kellarit eivät täyty vedestä, Irene Äyräväinen sanoo. valinta! ILMASTO- OHJELMAN TAVOITTEET Liikenne: Länsiradan rakentamisen aikaansaaminen ja kävelypainotteisen keskustan toteuttaminen Teollisuus: Ilmastonmuutokseen liittyvän yritystoiminnan ja energiatehokkuuden edistäminen Energia: Energiankulutuksen vähentyminen kotitalouksissa ja julkisella sektorilla Kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja asuminen: Hajarakentamisen hallinta sekä energia- ja kaavoitustehokkuuden nostaminen Jätehuolto: Jätemäärän väheneminen Palvelut ja hankinnat: Ympäristö- ja energianäkökohtien ottaminen kilpailutusten kriteereiksi sekä ympäristöystävällisten palveluketjujen luominen ja suosiminen Vesistöt: Lohjalaisten vedenkulutuksen vähentäminen sekä maataloudesta ja asumuksista vesistöihin kulkeutuvien päästöjen vähentäminen Maa- ja metsätalous: Maatilojen energiaomavaraisuuden lisääminen ja bioenergiantuotannon lisääminen kaupungin energiantuotannossa men paperitehtaan tulevaisuutta voi pitää varmana. Vaikka kukaan ei haluaisi ajatella, että jonain päivänä raskasta teollisuutta ei olisi, helpottuisi päästötilanne suuresti paperitehtaiden poistuessa. Ilmiö koettiin jo 990-luvulla, kun Virkkalan sementtitehdas lakkautettiin. Kun Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 7 prosenttia vuoden 990 tasosta, ovat Lohjan hiilidioksidipäästöt laskeneet,8 prosenttia. Yritysmaailmassa kunnalla ei ole päätäntävaltaa, Simo Juva muistuttaa. Ei isoa metsäjättiä pysty määräämään. Keinona yritysten päästöjen vähentämiseen on informaatioohjaus. Lohjan seudulla on toiminut jo seitsemän vuotta alueen yritysten, kuntien ja yhteisöjen perustama ympäristöklusteri eli yhteistyö- ja oppimisverkosto. Sen kautta pystymme viemään tietoisuutta yritystoimintaan siitä, miten ne pystyvät olemaan ympäristöystävällisiä. Ystävyyskaupungilta haettiin apua Lohja haki apua ilmastonmuutosohjelman pohdintaan ruotsalaiselta ystävyyskaupungiltaan Växjöltä, joka on saanut Euroopan vihreimmän kaupungin nimikkeen. Kävimme siellä pyhiinvaellusmatkalla. Puun hyödyntäminen on Växjössä aivan eri tasolla kuin meillä. Heidän innostuksensa tarttui, Irene Äyräväinen kuvailee. Niemisen Valimon kansistoissa on kaikki kohdallaan. Laatu, turvallisuus, kotimaisuus ja kuljetusetäisyydet. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh Kuntatekniikka 3/00 9

10 LOHJA Asukkaita , kuntaliitos Karjalohjan kanssa 03, jolloin asukkaita Pinta-ala 44, km, vuonna ,6 km Työpaikkoja yht : maa- ja metsätalous 4, teollisuus 4 365, rakentaminen 787, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 090, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, 343, palvelut 7 486, muut 93 Suurimmat työnantajat: Lohjan kaupunki, Sappi Finland Oy, HUS Työllisestä työvoimasta noin 3 % käy työssä pääkaupunkiseudulla Kaupunginjohtaja Juva uskoo tilahallinnon ja teknisen puolen olevan täysillä mukana ilmastoohjelman toteuttamisessa. Ei tässä ole normaalia suurempaa insinöörivitkaa. Virkamiehillä riittää Juvan mukaan töitä, mutta kun päättäjien enemmistö vaatii, alkaa tapahtua. Ilmasto-ohjelma lähtökuopissa Lohja on ilmasto-ohjelman toteuttamisessa lähtökuopissa. Ensimmäisenä toimenpiteenä se liittyi Kuntaliiton energiansäästösopimukseen viime vuoden alussa. Kaupungin tilahallinto on kartoittanut sen tiimoilta kaupungin omaa energiankulutusta. Toimiinkin on jo ehditty energiansäästösopimuksen toteutu- Uudet asuinalueet rakennetaan Lohjalla liikennereittien varteen. Kuvassa Vappulan uutta omakotialuetta. miseksi. Esimerkiksi kaupungintalon vessoissa valot toimivat liiketunnistimilla. Lohjan ilmasto-ohjelma on saanut kiitosta vastuutahojen selkeästä esittämisestä sekä suunnitelmallisesta seurannasta. Vuonna 0 laaditaan ensimmäinen koko ohjelman seurantaraportti. Toimenpiteiden osalta seurantaraportteja tehdään vuosittain, ensimmäinen jo tänä vuonna. Vantaa kirii ilmastotekoihin tiukoilla tavoitteilla Ympäristöpäällikkö Leena Maidell-Münster pitää tärkeänä, että energiasäästöt pystytään laskemaan niin, että ne näkyvät hiilidioksidipäästöissä. Vantaalaispäättäjät haluavat kaupungin toteuttavan ilmastotavoitteitaan nopeassa tahdissa. Vantaa-sopimuksessa määritellään viiden prosentin vuotuinen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite jo seuraaville neljälle vuodelle. Tekoihin tavoitteen saavuttamiseksi ei ole vielä päästy. Ympäristöpäällikkö Leena Maidell- Münsterille tuli yllätyksenä valtuustoryhmien asettama tiukka päästövähennys vuosille Aikaväli on hirveän lyhyt, hän aprikoi ja arvelee päätöksen taustalla olevan ajatuksen ilmastolaista Britannian malliin. Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok.) kuvailee, että ilmastotavoitteissa haluttiin osoittaa poliittinen tahto ja asettaa konkreettinen tavoiteluku heti seuraaville vuosille. Viiden prosentin vuositavoite on suuri, mutta se toimii houkuttimena parempien toimintatapojen etsimisessä. Maidell-Münster myöntää päätöksen kannustavan, mutta pohtii, miten vähennys mitataan. Myös Tapani Mäkinen pitää päästöjen vähenemisen mittaamista ongelmallisena. Läpinäkyvyys on hänestä avainsana, vaikka siihen ei kyettäisi. Yleinen tietoisuus päästövaikutuksista vaikuttaa jo suuresti. Toimialakohtaiset ohjelmat Varsinaisiin tekoihin ei Vantaalla ole vielä ilmastotavoitteissa päästy. Kaupungissa on valmisteltu toimialakohtaiset ohjelmat koko pääkaupunkiseudun strategian pohjalta. Seuraavaksi mietimme, miten toimialat toteuttavat ja viestivät ohjelmasta, Maidell-Münster selittää. Tapani Mäkinen patistaa huomioimaan päästövaikutuksen kaikessa päätöksenteossa. Vantaalla haetaankin nyt aktiivisesti hankkeita ja uusia toimintatapoja, joissa sekä päästöt että kaupungin menot vähenevät. Jos Vantaa onnistuisi vähentämään hiilidioksidipäästöjään viiden prosentin vuosivauhtia ja sama linja jatkuisi 03 jälkeen, kaupunki pääsisi jo 00 lähes 40 prosentin päästövähennykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisessä ilmastostrategiassa samaan pyritään 030 mennessä. Vantaan hyväksymässä Covenant of Mayors -ilmastositoumuksessa sitoudutaan vähentämään hiilidioksidipäästöjä 00 mennessä yli 0 prosentilla. Tätä tavoitetta Vantaa tavoittelee nyt jo Kuntatekniikka 3/00

11 Kunnissa on meneillään ILMASTOSTRATEGIABUUMI Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kunnissa on meneillään ilmastostrategiabuumi. Valmis ilmastostrategia tai -ohjelma joko kunnan oma tai yhdessä muiden kuntien kanssa tehty oli viime vuoden lopulla 36 kunnassa. Valmisteilla strategia tai ohjelma oli 7 kunnassa. Myös energiansäästö on vahvasti esillä. Maija Hakanen ympäristöpäällikkö Suomen Kuntaliitto Kunnat, joissa ilmastostrategia on valmis tai valmisteltavana, kattavat jo lähes kaksi kolmannesta maamme väestöstä. Oleellinen osa ilmastostrategioita ovat asetetut ilmastopäästöjen vähennystavoitteet. Useimmiten tavoite on asetettu prosenttina (esimerkiksi 0, 30, 40, 50 tai 80 %) johonkin tiettyyn vuoteen mennessä (esimerkiksi 0, 00, 030 tai 050) suhteessa päästöjen määrään vertailuvuonna (esimerkiksi 990, 00 tai 007). Päästöt ja sitä myöten myös vähennystavoitteet voidaan laskea kunnassa tuotanto- tai kulutusperustaisesti joko asukasta kohti tai yhteen laskettuna. Strategia voi myös käsittää vain kunnan omat toiminnot tai koko kunnan alueen. Hiilineutraaliksi? Strategioissa on käytetty muitakin tapoja esittää päästövähen- nystavoitteet kuin prosentit. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa CO -ekvivalenttitonnit asukasta kohti, päästöjen kääntyminen laskuun, olla hiilineutraali kunta ja hiilidioksidipäästöjen vähentyminen viisi prosenttia vuodessa. Olla hiilineutraali on eri asia kuin olla hiilivapaa. Käytännössä neutraaliuden on tulkittu tarkoittavan noin 80 prosentin päästövähennystä, jolloin loput 0 prosenttia päästöistä kompensoidaan muilla kuin päästöjen vähentämisen keinoin. Jos tavoitevuosi on 050, ei tavoite itse asiassa ole sen tiukempi kuin mitä valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta on Suomelle asetettu. Se on myös kansainvälisessä ilmastokeskustelussa kehittyneille maille asetetun prosentin päästövähennystavoitteen alalaidalta. KUNTIEN ILMASTOTAVOITTEITA Kuntien ilmastotavoitteiden kunnianhimoisuus vaihtelee. Alla on listattu eräiden kuntien päästövähennystavoitteita lähivuosikymmeninä. HINKU-kunnista (Hiilineutraalit kunnat -hanke) Uudessakaupungissa ja Kuhmoisissa sekä lisäksi Lohjalla ja Vantaa-sopimuksessa päästöjen vähentämisessä aiotaan edetä hyvää vauhtia. Tavoitteet ovat kovat myös Kuopiossa ja Lahdessa. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa tavoitellaan päästöjen vähentämistä 39 prosentilla vuoden 990 tasosta 030 mennessä. Vantaalla sovittiin syksyllä 009 osana valtuustoryhmien keskinäistä Vantaa-sopimusta pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen ilmastostrategian terästämiseksi päästöjen vähentämisestä vuosittain viidellä prosentilla Helsinki, Pori ja Varkaus ovat omissa strategioissaan ilmoittaneet vähentävänsä päästöjään 0 prosenttia vuoden 990 tasosta 00 mennessä. Kuopiossa tavoitellaan peräti 40 prosentin päästövähennystä vuoden 990 tasosta 00 mennessä. Lahden seudulla tavoitellaan päästöjen puolittamista vuoden 990 tasosta 05 mennessä. Tampere, Turku ja Lappeenranta tavoittelevat 30 prosentin päästövähennystä vuoden 990 tasosta 00 mennessä. HINKU-kunnista Kuhmoinen aikoo kahdessa vuosikymmenessä vähentää päästönsä viidennekseen vuoden 00 tasosta. Toinen HINKUkunta Uusikaupunki puolestaan on vähentämässä päästöjään peräti 30 prosenttia vuoden 007 tasosta 0 mennessä. KUUMA-kunnat tavoittelevat 9 prosentin päästövähennystä vuoden 990 tasosta 00 mennessä. Lohjan päästövähennystavoite ulottuu peräti vuoteen 050 saakka. Tällöin kaupungin päästöt olisivat vain viidennes kuluvan vuoden tasosta. Porin seutu tavoittelee 6 prosentin päästövähennyksiä vuoden 990 tasosta 00 mennessä. ILMASTO Päästövähennnykset ja energiansäästö avainasioita Lisää uusiutuvaa energiaa Ilmastopäästöjen vähennystavoitteiden ohella tärkeitä ilmastostrategioiden yleisiä tavoitteita ovat energiansäästön ja uusiutuvan energian tavoitteet. Yleisin energiansäästötavoite on energiatehokkuussopimusten mukainen 9 prosentin vähennys 06 mennessä. Strategioista löytyy tiukempiakin tavoitteita, kuten energiatehokkuuden parantaminen ja energiankulutuksen vähentäminen 0 prosenttia vuoden 005 tasosta 00 mennessä sekä energiankulutuksen vähentäminen 4 prosenttia vuodesta 990 vuoteen 00 mennessä. Sanallisia energiansäästötavoitteita strategioissa on runsaasti, kuten pyrkimys omassa uudisrakentamisessa energiatehokkuuteen ja pääosin matalaenergiarakentamiseen, peruskorjauksissa energiatehokkuuden parantaminen ja sähkönkulutuksen kääntäminen laskuun. Uusiutuvan energian lisäämistä kuvataan konkreettisesti, kuten 0 % lisää uusiutuvaa energiaa vuonna 00 vuoteen 990 verrattuna, 80 % lisää vuonna 06 vuoteen 007 verrattuna, vähintään 50 % kaukolämmöstä uusiutuvilla vuoteen 00 mennessä tai 8,5 % sähkölaitoksen polttoaineista puuta vuoteen 00 mennessä. Turun kaupungin tavoitteena on hankkia vain uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä viimeistään 03. Aihepiirit vaihtelevat kunnasta toiseen Strategioiden aihepiirit vaihtelevat kunnasta toiseen. Ainoa aihepiiri, joka tuntuu löytyvät jokaisesta strategiasta, on energiansäästö ja energiatehokkuus. Yli puolessa strategioista on käsitelty yhdyskuntarakennetta ja kaavoitusta, joukkoliikennettä, valistusta ja tiedotusta, uusiutuvaa energiaa, kävelyä ja pyöräilyä, hankintoja, rakentamista sekä ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista. Kuntatekniikka 3/00

12 ILMASTO Tulevaisuusselonteko tyrkkii kuntia ilmastotyöhön VÄHÄPÄÄSTÖISEEN SUOMEEN vaihtoehtoisia polkuja pitkin Valtioneuvoston viimesyksyinen tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta kuvaa perusteellisesti ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Se avaa pohdittavaksi neljä vaihtoehtoista skenaariota, jotka voivat johtaa vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. TEKSTI Paavo Taipale Kuntien 5. ilmastokonferenssi Tampere ilmastokonferenssi VÄHÄPÄÄSTÖINEN YHTEISKUNTA siirtyy pitkällä aikavälillä päästöttömään energiajärjestelmään ja henkilötieliikenteeseen. vähintään puolittaa talouden energiaintensiteetin 050 mennessä parantamalla energiatehokkuutta radikaalisti. tehostaa rakennuskannan energiankäyttöä niin, että kulutus on 030 vähintään 30 prosenttia, prosenttia ja prosenttia pienempi. luopuu energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. jatkaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista niin, että 050 se nousee vähintään 60 prosenttiin energian loppukulutuksesta. leikkaa henkilöautokannan keskipäästöjä enintään tasolle grammaa hiilidioksidia/km 030, g 040 ja 0 30 g 050. luopuu asteittain nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta. Tulevaisuusselonteko täydentää syksyllä 008 valmistuneessa ilmasto- ja energiastrategiassa tehtyä työtä hahmottelemalla polkuja kohti kestävää päästötasoa pitkällä aikavälillä. Hahmotellut kehityspolut eroavat toisistaan esimerkiksi energian kulutuksen, yhdyskuntarakenteen ja energiamuotojen suhteen. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi leikata Suomen päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 990 tasosta 050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tämä edellyttää energiatehokkuuden parantamista olennaisesti kaikilla sektoreilla, erityisesti rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä. Uusiutuvan energian osuus energiatuotannossa kasvaisi merkittävästi. Kunnille uutta puuhaa Kunnat ja alueet vaikuttavat ratkaisevasti sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan että siihen sopeutumiseen. Esimerkiksi päätökset yhdyskuntasuunnittelusta, jätehuollosta ja kunnan omien rakennusten energiankulutuksesta tehdään kunnissa. Kuntasektori onkin oikeastaan ainoa taho, jolle strategiassa asetetaan konkreettisia velvoitteita. Kaikkien kuntien on tulevaisuudessa laadittava omat ilmasto-ohjelmansa. Ohjelmien tulee sisältää tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja näiden edellyttämät keinot. Tarkoituksena on myös, että ilmastotavoitteet otetaan huomioon aluepolitiikassa. Selonteossa halutaan vahvistaa sosiaalista näkökulmaa ilmastopolitiikan valmistelussa. Päästövähennystoimien aiheuttama mahdollinen kustannusten nousu pyritään kompensoimaan kaikkein pienituloisimmille ja haavoittuvimmille ihmisryhmille. Useiden eri tehtävien osalta selonteossa luvataan turvata rahoitus. Näin muun muassa kestävän liikenteen väylärahoituksen osalta. Samaan aikaan valtiovallan edustajat kuitenkin toistuvasti kertovat valtion mahdollisuuksien väylärahoitukseen olevan tulevaisuudessa heikot. Kunnille tuo osaltaan paineita myös selonteon tavoite lisätä jätteen synnyn ennaltaehkäisyä, kierrätystä ja hyödyntämistä energiana selvästi. Nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta on tarkoitus luopua asteittain. Kaupunkiseuduilla halutaan edistää yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelussa sekä palvelujen ja työpaikkojen sijoittamisessa. Lisäksi selvitetään taloudellisen ohjauksen mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Myös kuntien mahdollisuuksia ohjata hajarakentamista kylä- ja kuntakeskuksiin luvataan tukea. Selonteossa tuodaan myös erikseen esille tahtotila siitä, että kunnille kehitetään ja tarjotaan työkaluja ja tukea sopeutumistyöhön. Niin ikään yhdyskuntasuunnittelun tueksi luvataan tuottaa tietoa ja suunnitteluvälineitä. Julkiset hankinnat ilmastomyötäisiksi Selonteossa halutaan julkisen sektorin näyttävän esimerkkiä. Hankintayksiköt velvoitetaan laatimaan hankintastrategiat, joissa esitetään ilmastoasioiden huomioon ottaminen hankinnoissa. Herää kysymys, onko tarkoitus kohdella yksityisen sektorin tekemiä hankintoja tässä suhteessa eri tavalla. Julkisten hankintojen käyttöä kestävän teknologian kaupallistamisessa halutaan myös selvittää. Niin ikään lainsäädäntömuutosten tarve hankintojen ilmastomyötäisyyden edistämiseksi arvioidaan. Valtioneuvoston kanslia on tammi-huhtikuussa järjestänyt useita alueellisia tilaisuuksia yhdessä muun muassa yliopistojen, maakuntaliittojen ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Näissä on innostettu paikallisia toimijoita mukaan selonteon toimeenpanoon. tulevaisuusselonteko Kuntatekniikka 3/00

13 Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma Yhdyskuntatekniikka 0 Turun Messu- ja Kongressikeskus Koko ala yhdessä näyttelyssä.

14 Rovaniemi purkaisi koulun, kauppalantalo säästyi SUOJELUKOHDE KIVIRII Rovaniemen keskustassa sijaitseva Kauppalantalo sai uuden elämän siirryttyään yksityisen kiinteistösijoittajan omistukseen 004. Peruskorjaus maksoi kolmisen miljoonaa. Rovaniemen kaupunki rakentaisi uusia kerrostaloja Ounaskosken koulun tilalle. 4 Kuntatekniikka 3/00

15 KIINTEISTÖT Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema Kajaanin keskuskentän katsomorakennus ei vettä kestä. Kaupunki haluaisi purkaa suojelurakennuksen, mutta lupaa ei ole irtoamassa. - Kajaanin urheilukatsomo allerginen vedelle PPA VAI YLPEYDEN AIHE? Rovaniemellä kaupunki purkaisi sodan jälkeen rakennetun koulun, Museovirasto suojelisi sen. Vanhan kauppalantalon pelastus oli myynti yksityiselle, joka korjasi talon Museoviraston ohjeiden mukaan. Korjauspaineita on myös 950-luvun liikuntapaikoilla, tiedetään Kajaanissa. TEKSTI Pekka Moliis KUVAT Arto Tulima ja Jorma Korva/ Rovaniemen kaupunki Rovaniemellä on runsaasti kaupungin jälleenrakennusta toisen maailmansodan jälkeen johtaneen arkkitehti Ferdinand Salokankaan töitä. Kaupunki haluaa purkaa Salokankaan suunnitteleman Ounaskosken yläasteen, mutta Museovirasto esittää kohteen suojelemista asemakaavalla. Uudessa merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listauksessa kaikki Ferdinand Salokankaan suunnittelemat rakennukset merkittiin listalle. Ovatko tosiaan kaikki tietyn suunnittelijan rakennukset automaattisesti sen arvoisia, että ne pitää suojella, kysyy Rovaniemen kaupunginarkkitehti Jorma Korva. Kiistanalainen koulu palvelee kaupungin sivistyspuolta ns. evakkokouluna, jonne on siirretty opetusta aina kulloinkin remontin kohteina olevista oppilaitoksista. Jos koulu puretaan, niin tontille rakennetaan kerrostaloja. Kyllähän koululle jotain käyttöä löytyisi, mutta mistä rahat ylläpitoon? Siitä on esitetty muun muassa askartelutaloa yksityisille ja yhdistyksille, mutta ylläpidosta tulisi kaupungille vähintään euron lasku, tilaliikelaitoksen johtaja Hannu Pirinen huomauttaa. Kauppalantalon uusi elämä Salokankaan suunnittelema Rovaniemen kauppalantalo siirtyi yksityiseen omistukseen 004. Omistajanvaihdoksen jälkeen 949 valmistunut vanha kauppalantalo kunnostettiin perusteellisesti Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Työn pohjana oli kahden tutki- Kuntatekniikka 3/00 5

16 Kajaanin keskuskentän ongelmat johtuvat rakentamisaikana tehdyistä virheistä. Liikuntasaumat, salaojitus ja kapillaarikosteuden nousun estävä kerros puuttuvat. jan tekemä inventointi ja lyhyt rakennushistoriallinen selvitys. Vanhoista sisätiloista säilyivät valtuuston istuntosali ja porrashuoneet. Samoin kunnostettiin kolme suurempaa asuinhuoneistoa alkuperäiseen muotoon takkoineen kaikkineen, kiinteistön omistukseensa hankkinut yrittäjä Mikael Gröhn kertoo. Kauppalantalon kunnostus tehtiin yksityisin varoin. Rovaniemen ympäristökeskus katsoi, ettei yrittäjä tarvitse avustuksia kunnostamiseen vaan saa hoitaa homman omilla rahoillaan. Itse kiinteistö maksoi noin puoli miljoonaa euroa, mutta sen kunnostamiseen upposi lisäksi kolme miljoonaa, Gröhn kertoo. Kuivan sään katsomo Kajaanin keskuskentän 955 valmistunut katsomorakennus on allerginen vedelle. Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta kosteutta tihkuu betonin läpi yltä ja alta. Rakennus on paikalla valettu betonirakennus, eikä siihen ole jätetty minkäänlaisia liikuntasaumoja. Tästä johtuen on rakennukseen ilmestynyt halkeamia lähes uudesta alkaen. Toinen keskeinen syy ongelmiin löytyy perustuksista ja alapohjasta. Siellä ei ole tarvittavaa salaojitusta eikä kapillaarikosteuden nousua estävää kerrosta, Kajaanin kaupungin tilapalveluiden päällikkö Markku Haverinen listaa. Viime syksynä kaupunki haki rakennukselle purkulupaa, mutta Museovirasto katsoi Kainuun museolle antamassaan lausunnossa, että katsomorakennus on korjattavissa kohtuukustannuksilla. Kaupungilla on toinen näkemys kustannuksista. Peruskorjaus maksaa euroa, eikä kaikkia ongelmia saada välttämättä edes hoidettua. Katsomon runko tulee elämään aina ja ongelmat toistuvat, Haverinen arvioi. Sisätilat käyttökiellossa Kaksipuolisen katsomon kattamaton osa avautuu parkkipaikalle. Alun perin paikalla ollut hiekkakenttä on jo historiaa. Betonisen avokatsomon kattamistakin on yritetty, mutta Kainuun Museon vastustus kaatoi hankkeen. Katsomon alla olevassa tilassa harjoittelivat paikalliset judokat Kunnat omistavat tuhansia suojeltuja rakennuksia Museovirasto on asiantuntijaviranomainen, joka vastaa rakennusperinnön ja historiallisten muinaisjäännösten vaalimisesta ja restauroinnista. Suojelua ohjataan tavallisesti kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksella eli maankäyttö- ja rakennuslailla. Rakennussuojelulaki ja asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta, kirkkolaki ja muinaismuistolaki täydentävät lakivalikoimaa. Kulttuuriympäristön vaalimista sivutaan muussakin lainsäädännössä. Käyttämätön rakennus on ongelma Suojeltujen rakennusten käyttötarkoituksen muutokset eivät sinänsä aiheuta suuria ongelmia, muuttuvat käytöt ovat rakennusten arkea. Vaikeampaa on löytää suljettaville kouluille, sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksille ja pienemmille kunnantaloille tarkoituksenmukaista käyttöä, Museoviraston rakennushistorian osaston yli-intendentti Mikko Härö kertoo. Ongelmat kasautuvat, kun rakennukselle ei käyttöä löydy. Jos rakennusta ei käytetä, ei korjaamiseenkaan varoja tahdo löytyä. Kun vanhan rakennuksen talotekniikka on jäänyt jälkeen vuosikymmeniä, niin tällaisten yhtälöiden ratkaisut ovat vaikeita, Härö myöntää. Suma seisoo Suomalainen rakennuskanta on kohtuullisen nuorta. Vain viisi prosenttia rakennuksista on rakennettu ennen vuotta 90, ja vuoden 950 jälkeen on valmistunut 80 prosenttia. Sotavuosien jälkeen nousseet suuret rakennuskompleksit aiheuttavat tällä hetkellä päänvaivaa monissa kunnissa ja kaupungeissa. Kuntien ongelmat ovat ruvenneet priorisoitumaan. Kunnilla on paljon rakennuskantaa, joka tulee ensimmäistä tai toista Yli-intendentti Mikko Härö esittää, että isommat kaupungit voisivat laatia rakennusperintöä kunnioittavia kiinteistöjen suojeluohjelmia. Seppo Haavisto kertaa peruskorjattavaksi. Suojelun suhteen ongelmana on, ettei kenelläkään tahdo olla selkeää linjaa. Tässä tarvittaisiin yhteistä linjanvetoa eri toimijoiden kesken, yli-intendentti Härö esittää. Tarkkaa lukua kuntien omistamien suojeltujen rakennusten määrästä ei löydy, mutta tuhansista rakennuksista ja sadoista kokonaisuuksista on kyse. Aivan kaikkea ei ehkä pystytä pitämään kunnossa, vaikka se tavoitteena onkin. Varmasti joissakin kohteissa joudutaan miettimään kohteiden purkamista. Muutamia tapauksia on ollut, joissa sellaiseen ratkaisuun on päädytty. Ne ovat olleet pääasiassa vanhoja koulurakennuksia alueilta, joilta niille ei enää ylläpitäjää ole löytynyt, Härö kertoo. Avustukset pieniä Museoviraston tai ympäristöhallinnon maksamilla avustusrahoilla ei herran huoneita rakenneta, saati sitten saateta sata vuotta vanhaa kunnantaloa nykyaikaan. Kiinteistön omistajalta on löydyttävä pääosa varoista, joilla kulttuuriperintöä vaalitaan. Museoviraston avustusten 6 Kuntatekniikka 3/00

17 KIINTEISTÖT Kunnille valtionavustusta hankkeisiin Katsomon runko tulee elämään aina ja ongelmat toistuvat, Markku Haverinen arvioi. LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN rakentamiseen vauhtia viime syksyyn saakka, jolloin tilat laitettiin sisäilmaongelmien takia käyttökieltoon. Sisäpuolen kattorakenteessa on käytetty puukuitusementtilevyä. Vuosikymmenten saatossa halkeilleen betonirakenteen kautta tihkunut kosteus on tehnyt näissä tojalevyissä tuhojaan. Yhdessä lattiarakenteiden kanssa ne toimivat sisäilman sädesienten ja homeiden lähteenä. Jos remonttiin tulisi oikein mittavat avustukset, silloin voitaisiin liikkeelle lähteä. Jos ei tule, kaupungin on tässä taloustilanteessa pakko löytää muu ratkaisu, Haverinen huokaa. kohdalla puhutaan tuhansista tai kymmenistä tuhansista euroista kohdetta kohden, joten ne ovat pieniä rahoja. Kannattaa selvittää, josko suurempiin kohteisiin on mahdollisuus saada vaikkapa opetusministeriön kautta tulevia avustuksia esimerkiksi kouluihin tai urheilurakennuksiin, Härö opastaa. Kaupungit laatimaan suojeluohjelmia Mitä vilkkaammalla paikalla rakennus sijaitsee, sitä helpompi on löytää arvorakennukselle uusi elämä. Parantamisen varaa kuitenkin on. Isommilta kaupungeilta voisi odottaa rakennusperintöä kunnioittavien kaupunkien kiinteistöjen suojeluohjelmien luomista. Vaikkapa vain rakennustyypeittäin, esimerkiksi mitkä koulutalot ovat erityisen huomion arvoisia, Mikko Härö esittää. Nuoren Suomen selvitykset päiväkotien ja yläkoulujen liikuntaoloista osoittavat, että viihtyisien ja virikkeellisten liikuntaympäristöjen luomisessa riittää kehittämistä. Nuori Suomi on koonnut myös seurantatietoja valtionavustuksilla tuettujen lähiliikuntapaikkojen rakentamisesta. Yläkoulujen liikuntaolosuhdeselvitys paljastaa vain neljäsosan yläkoulupihoista vastaavan nuorten välituntiliikunnan tarpeisiin. Päiväkotipihojen vastaavan selvityksen tulokset ovat hieman lohdullisempia paljolti päiväkotien oman aktiivisuuden ansiosta. Päiväkotipihoistakin vain noin viidesosassa arvioidaan liikuntamahdollisuuksien olevan hyvällä tasolla. Koulupäivän aikana lapsilla ja nuorilla on luonteva mahdollisuus koota noin puolet suositeltavasta vähintään,5 tunnin päivittäisestä liikuntamäärästä. Selvityksen mukaan 75 prosenttia yläkoulupihoista ei vastaa yläkouluikäisten välituntiliikunnan tarpeisiin. Tyypillisen yläkoulupihan varustukseen kuuluu pallokenttä ja koripallokori, mutta esimerkiksi suosittua pihasählyä voi harrastaa vain alle viidesosassa yläkouluja. Useissa yläkouluissa ei ole ainuttakaan liikuntapaikkaa pihalla. Kunnat voivat parantaa koulupihojen liikuntaoloja lähiliikuntapaikkahankkeille suunnatulla valtionavustuksella. Päiväkotipihat heikosti varustettuja Selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista (009) paljastaa vain joka viidennen päiväkodin pihan olevan hyvällä tasolla. Usein päiväkotipihojen yleisin perusvarustus on hiekkalaatikko ja keinut. Pääosasta päiväkotipihoja puuttuvat muun muassa tasapainon harjoittamisen paikat, pienempien lasten kiipeilypaikat ja toimivat potkutteluvälinealueet. Jopa palloseinät ja pallonheittopaikat saattavat puuttua. Selvityksen perusteella yli 90 prosentilla päiväkodeista on kävelyetäisyydellä myös metsäretkipaikka. Päiväkotien lähiympäristöjen, pulkkamäkien, luistelukenttien ja liikuntasalien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin henkilökunnalta suunnitelmallisuutta ja aktiivisuutta. Turvallista mutta ankeaa? Lasten leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuuteen kiinnitetty erityishuomio on synnyttänyt huolen: estääkö turvallisuuteen vetoaminen terveyden kannalta välttämätöntä päivittäistä liikkumista? Noin viidesosa päiväkodeista arvioi turvallisuuteen liittyvien asenteiden ja normien olevan yksi suurimpia lasten liikuntaa vaikeuttavia tekijöitä. Päiväkodeista poistetaan leikkipaikkavälineistöä turvallisuussyihin vedoten ilman korvaavia välineitä. Erityisesti koulupihoja ja lähipuistoja on viime vuosina kehitetty lähiliikuntapaikoiksi. Samaa suositellaan varsinkin keskeisillä paikoilla sijaitsevien päiväkotipihojen kehittämiseen. Selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia päiväkotipihoista on jo nyt lähiympäristön asukkaiden vapaasti käytettävissä toiminta-ajan ulkopuolella. Paula Salmela Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n selvitys. HANKKEISTA Opetusministeriö myöntää lähiliikuntapaikkojen toteuttamiseen korotettua valtionavustusta, joka on noin kolmannes kokonaiskustannuksista. Nuori Suomi on koonnut tietoja myönnetyistä valtionavustuksista lääninhallitusten avustuspäätöksistä. Valtionavustusten tukemana on toteutettu hieman yli 350 lähiliikuntapaikkaa. Aktiivisimpia ovat olleet Vihti, Kuopio, Rovaniemi ja Kerava. Yli 50 kunnassa on toteutettu vähintään kolme hanketta. Merkittävä osa kunnista ei ole toteuttanut yhtään hanketta. > Tukea hankkeille STANDARDEJA Lähiliikuntapaikkoja suunnittelevien työkalu on standardi SFS- EN 53 Julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineet. Myös vauhdikkaat urheilu- ja vapaa-ajan lajit ovat saaneet omat standardinsa, esimerkkinä SFS-EN 57 Kiipeilyrakenteet. Standardit on julkaistu SFS-käsikirjassa 8 Lähiliikuntapaikkojen varusteet. Kuntatekniikka 3/00 7

18 Ilmanvaihtojärjestelmät puhtaiksi ja ilmavirrat tasapainoon SAIRAALOIHIN turvallinen sisäilmasto Ilmanvaihtojärjestelmiin kertynyt lika ja pöly etenkin kosteuden kanssa saattavat aiheuttaa vakavia sisäilmaongelmia. Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmiin voi myös jäädä sairautta aiheuttavia mikrobeja, joiden poistaminen on olennaista sairaalan turvalliselle toiminnalle. Ilmanvaihtojärjestelmien säännöllinen puhdistaminen ja ilmavirtojen tasapainottaminen ovat huoltotoimenpiteitä, jotka osaltaan ylläpitävät terveellistä, turvallista ja viihtyisää sekä energiataloudellista sisäilmastoa sairaaloissa. Työterveyslaitos yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutki puhdistustöiden vaikutuksia kolmessa sairaalassa. Sairaala A: Alakattolevyjen irrotus osaston käytävällä. Rauno Holopainen, erikoistutkija Työterveyslaitos Sairaaloiden ilmanvaihtokanaviston puhtaus ja puhdistuksessa leviävien epäpuhtauksien hallinta -hankkeessa tutkittiin ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön toteutusta kolmen sairaalan vuodeosastolla ja puhdistustyön vaikutusta hiukkasten I/Osuhteeseen ja paine-eron vaihteluun kolmessa huonetilassa. Tutkimukseen valittiin kolme vuodeosastoa Etelä- ja Keski-Suomen alueilla sijaitsevista sairaaloista. Vuodeosastot olivat pitkäaikaissairaiden, naistentautien ja lastenkirurgian osastoja. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyöt tehtiin vuodeosastoilla määräaikaispuhdistuksena sairaaloiden valitsemien puhdistusyritysten toimesta. Tutkimukseen valittujen osastojen ilmanvaihtojärjestelmät edustavat tyypillisiä 980- ja 990-luvulla asennettuja ilmanvaihtojärjestelmiä. Puhdistettavien ilmanvaihtokoneiden ja -kanavien puhtaus ja kunto tarkastettiin ja osastojen ilmavirrat mitattiin ennen puhdistusta ja puhdistustyön jälkeen. Tutkimukseen haastateltiin osastonhoitajia, sairaalainsinöörejä, sairaaloiden siivoustyönjohtajia ja ilmanvaihtojärjestelmien puhdistajia. Alakattolevyt likaisia Ilmanvaihtojärjestelmät puhdistettiin osaston normaalin toiminnan aikana siten, että puhdistustyöstä aiheutuva haitta olisi ollut mahdollisimman vähäistä hoitoyms. työlle. Huonetilojen päätelaitteet puhdistettiin sairaaloiden potilashuoneiden, osaston käytävien ja siivouskomeroiden pesualtaissa. Päätelaitteet pestiin lämpimällä vedellä ja liuotinpesuaineilla lukuun ottamatta sairaalaa C, jossa päätelaitteet imuroitiin ennen kanavistosta irrottamista, jonka jälkeen ne pestiin lämpimällä vedellä. Osaston käytävän ja potilashuoneiden alakattolevyjä jouduttiin avaamaan ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön aikana. Alakattolevyjen päällä oli usein silmämääräisesti havaittavissa epäpuhtauksia, ja levyjen irrottaminen oli yksi pölyävä työvaihe puhdistustyössä. Sairaalassa A osaston käytävän alakattolevyn yläpuolinen äänenvaimennusmateriaali oli suojaamatonta mineraalivillaa. 8 Kuntatekniikka 3/00

19 KIINTEISTÖT Sairaala A: Tuloilmalaitteen puhdistus potilashuoneessa. Sairaalan A osaston ilmanvaihtojärjestelmät on asennettu 980-luvun alkupuolella. Osaston ilmanvaihtokanavat oli edellisen kerran puhdistettu neljä vuotta sitten. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyö tehtiin keväällä 009. Samalla puhdistettiin ja huollettiin tuloilmakoneet ja kunnostettiin vaurioituneet äänenvaimentimet. Osaston tulo- ja poistoilmavirrat tasapainotettiin puhdistustöiden jälkeen. Alakattojen materiaali tulisi olla helposti puhdistettavissa eikä alakatosta saisi irrota epäpuhtauksia alakattoja irrotettaessa. Jäteilma tulisi suodattaa Tuloilmakanavistot alipaineistettiin puhdistuksen ajaksi erillisellä puhaltimella, joka sijoitettiin ilmanvaihtokonehuoneeseen. Sairaalassa C alipaine- ja suodatinyksikkö oli osan ajasta osaston tiloissa. Osastojen tutkimushuoneiden ja ulkoilman välisten paine-erojen maksimiarvot vaihtelivat sairaalan A 67 Pascalista sairaalan C 39 Pascaliin tuloilmakanavistojen alipaineistuksen aikana. Epäpuhtauksia kuljettava jäteilma johdettiin suodattamattomana ulkoilmaan. Erityisesti sairaaloissa jäteilma olisi kuitenkin hyvä suodattaa ennen ulosjohtamista, koska osa ulosjohdettavasta jäteilmasta saattaa kulkeutua tuloilmakoneiden ulkoilman sisäänottoaukkojen tai avattavien ikkunoiden läheisyyteen. Poistoilmakanavistojen puhdistuksessa kanavapinnoilta irtoavat epäpuhtaudet johdettiin poistoilmapuhaltimen ilmavirran avulla ulkoilmaan. Poistoilmasuodattimien likaantuessa poistoilmavirta pieneni, ja poistoilmasuodattimia oli puhdistettava puhdistustyön aikana. Puhdistajat tarkastivat ilmanvaihtokanavien tiiviyden ja palonrajoittimien toiminnan silmämääräisesti. Ilmanvaihtojärjestelmien tiiviys vaikuttaa mm. ilmanvaihtojärjestelmien energiankulutukseen ja paloturvallisuuteen. Riittävän tarkka tiedottaminen tärkeää Osastonhoitajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä puhdistajien toimintaan, mutta korostivat riittävää ja tarkkaa tiedottamista. Ennen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusta olisi hyvä järjestää aloituskokous, jossa käydään läpi käytännön asioita, kuten puhdistustyön aikataulua, missä järjestyksessä puhdistustyö etenee osastolla ja miten pinnat ja sairaalalaitteet suojataan likaantumiselta. Puhdistuksen jälkeen olisi tarvittaessa järjestettävä palautetilaisuus. Sairaalainsinöörien mukaan sairaaloihin kaivataan selkeitä käytännön ohjeita ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön to- Kuntatekniikka 3/00 9

20 Sairaala B: Ilmanvaihtokanavien puhdistus osaston käytävällä. teuttamisesta, raportoinnista ja laadunvalvonnasta. Sairaala B: Ilmanvaihtokanavien puhdistus potilashuoneen wc-tilassa. Sairaalan B osaston ilmanvaihtojärjestelmät on asennettu 990-luvun puolivälissä. Osaston ilmanvaihtokanavat oli edellisen kerran puhdistettu viisi vuotta sitten. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustöitä tehtiin keväällä 009. Samalla kunnostettiin tuloilmajärjestelmän äänenvaimentimia. Sairaala C: Ilmanvaihtokanavien puhdistus osastonhoitajan huoneessa. Sairaala C: Ilmanvaihtokanavien puhdistus lääkehuoneessa. Sairaalan C osaston ilmanvaihtojärjestelmät on asennettu 980-luvun alkupuolella ja järjestelmiä on osittain uusittu 990-luvulla. Osaston poistoilmakanavat oli puhdistettu edellisen kerran viisi vuotta sitten. Osaston tuloilmakanavia ei ollut puhdistettu kanaviston asentamisen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustöitä tehtiin kesällä 009. Tuloilmakanavia käytävän runkokanavasta osaston huonetiloihin ei puhdistettu päätelaitteiden äänenvaimentimien vaurioitumisriskin vuoksi. Puhdistus vähintään viiden vuoden välein Jo vanhentuneen, mutta edelleen ohjeena käytettävän sisäministeriön asetuksen 80/00 mukaan sairaaloiden ilmanvaihtokanavat ja laitteistot on puhdistettava vähintään viiden vuoden välein. Määräaikaisen puhdistuksen lisäksi ilmanvaihtojärjestelmiä on huollettava laitteiden hoito- ja huolto-ohjeiden edellyttämällä taajuudella ja tavalla. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen yhteydessä tulee tarkastaa kanavien tiiviys ja palonrajoittimien toiminta. Sairaaloissa ilmanvaihtojärjestelmien paloturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämän vuoksi ilmanvaihtokanavien tiiviys tulisi tarkastaa puhdistuksen yhteydessä painekokeella. Painekokeen suuritöisyyden takia tiiviysmittauksia ei ole sairaaloissa kuitenkaan juuri tehty. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen jälkeen huonetilojen ilmavirrat on mitattava ja tarvittaessa tasapainotettava vastaamaan suunnitteluarvoja. Mikäli vuodeosaston ilmanvaihtoa pienennetään yön ajaksi, on potilas- yms. huonetilojen tulo- ja poistoilmavirtojen täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D esitetyt ohjearvot. Ilmanvaihtokanavista puhdistuksen ajaksi irrotettavat päätelaitteet ja virtaussäätimet tulisi puhdistaa ns. sairaalan likaisissa tiloissa. Puhdistuksen jälkeen päätelaitteiden ja virtaussäätimien säätöosat on asetettava samoihin säätöarvoihin ja kiinnitettävä takaisin samoihin kanava-aukkoihin, missä ne olivat ennen puhdistusta. Tämä helpottaa ilmavirtojen tasapainotusta puhdistustyön jälkeen. Laiteviat hyvä korjata ja suodattimet vaihtaa Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen yhteydessä havaitaan usein laitevikoja ja korjaustarpeita. Korjauksilla voidaan voidaan parantaa järjestelmien hygieniaa ja toimintaa. Esimerkiksi ulkoilman sisäänoton sääsuojaus on usein riittämätön lumen ja kosteuden kulkeutumisen estämiseksi tuloilmajärjestelmään. Ilmanvaihtokoneiden kammioiden ja kondessiveden viemäröinnin toiminnassa on myös usein puutteita. Puhdistustyön yhteydessä äänenvaimentimien pintojen kunto on tarkastettava ja vaurioituneet äänenvaimentimet on kunnostettava. Äänenvaimentimien kunnostukseen käytettävien pinnoitteiden kestoiästä ei ole tutkittua tietoa. Tuloilmasuodattimien hiukkasten erotusasteella ja suodattimien ohivirtauksilla on merkittävä rooli tuloilman hiukkaspitoisuuteen ja pintojen likaantumiseen. Tulo- ja poistoilmasuodattimet tulisi vaihtaa ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen yhteydessä. Puhdistettavuudessa parantamisen varaa Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmien puhdistettavuudessa on 0 Kuntatekniikka 3/00

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö teema Terve ja turvallinen sairaalarakennus työympäristönä 23.4.2009 Helsinki

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistaminen sairaalan vuodeosastolla

Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistaminen sairaalan vuodeosastolla 1 Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistaminen sairaalan vuodeosastolla Holopainen Rauno 1), Salmi Kari 1), Hintikka Eeva-Liisa 1), Kähkönen Erkki 1), Pasanen Pertti 2), Kakko Leila 3) ja

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Kohti vähäpäästöistä Suomea Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon julkistamistilaisuus 15.10.2009 Miksi tulevaisuusselonteko? tulevaisuusselonteko (TuSe) luotaa ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Hinku esiselvitys, Eurajoki Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 10.2.2015 16 Lausunto valtuustoaloitteesta ja kuntalaisaloitteesta, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteen asettamista

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 42 Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 49 Ympäristölautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214 etunimi.m.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Soveltamisala:

Soveltamisala: Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Kampanjan tavoitteet

Kampanjan tavoitteet Kampanjan tavoitteet Yleisesti: ilmastonmuutoksen hillintä fossiilivoimaloiden sulkemista vauhdittamalla Espoossa: hiilenpoltto Suomenojalla korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite koskien liittymistä mukaan HIN- KU-hankkeeseen

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite koskien liittymistä mukaan HIN- KU-hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 75 1.9.2014 Ympäristölautakunta 19 16.3.2017 Asianro 753/11.01.04/2014 116 Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite koskien liittymistä mukaan

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot