Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6 ILMASTON ASIALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6 ILMASTON ASIALLA"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 3 /00 Vesiosuuskunta on Äänekoskelle mitä tärkein kumppani, Hannu Javanainen sivulla 36 vakuuttaa. sivu 46 Kajaani purkaisi suojellun katsomon sivu 4 Sairaaloiden sisäilmasto puhtaaksi sivu 8 Helsinki haluaa aurinko- ja tuulienergiaa sivu 34 Uusi tekniikka nitistää katupölyn sivu 40 Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6 ILMASTON ASIALLA

2 Maahantuoja:

3 SISÄLTÖ 3 / huhtikuuta 4 Rovaniemen 949 valmistunut, suojeltavaksi esitetty kauppalantalo sai uuden elämän siirryttyään yksityisen omistukseen. Kaikki kuntien omistamat suojellut rakennukset eivät ole yhtä onnekkaita. 3 Turku korjasi Wäinö Aaltosen koulun ESCO-reseptillä. Tuomas Ansaranta ja Juhani Korte ovat tyytyväisiä lopputulokseen. 34 Pientuulivoimala on vielä harvinaisuus Helsingissä. Kaupunkiin toivotaan lisää talokohtaista uusiutuvaa energiaa, maalämpöäkin. 40 Katupöly saa kyytiä uudella tekniikalla. KAPU-hankkeessa tehokkaaksi havaittu kalusto poistaa sen myös päällysteen raoista. ILMASTO Lohjalla on kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma 6 Vantaa kirii ilmastotekoihin tiukoilla tavoitteilla 0 Kunnissa meneillään ilmastostrategiabuumi Tulevaisuusselonteko tyrkkii kuntia ilmastotyöhön 3 KIINTEISTÖT Suojelukohde kiviriippa vai ylpeydenaihe kunnalle? 4 Lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen vauhtia 7 Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmät puhtaiksi 8 Turku korjasi koulun ESCO-reseptillä 3 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 7 UKTY 3 Kuntien Putkimestarit 3 ENERGIA Tuulipropellit ja aurinkopaneelit ovat tervetulleita Helsinkiin 34 Lahti ja Raahe puntaroivat porareikiä ja tuulimyllyjä 36 Jätteen energiakäytöstä hyötyä ympäristölle 38 LIIKENNE KAPU-hanke suitsii katupölyä uudella tekniikalla 40 AIS-järjestelmä torjuu liukkautta Tammisaaressa 43 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Osuuskunnilla on tärkeä rooli vesihuollossa 46 Kokonaiskäyttöikä on ratkaiseva isojen vesiputkien saneerauksessa 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: DigiEcoCity 5 Kolumni/Mette Granberg: Jumalten herkku ja (työ)elämän makea suola 45 KEHTO-foorumi: Teknisen sektorin lisättävä innovatiivisuuttaan 5 Uutisia 5 Tuoteuutuuksia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 3/00 3

4 kedm.fi valinnat! Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kajaani purkaisi suojellun katsomon sivu 4 Sairaaloiden sisäilmasto puhtaaksi sivu 8 Helsinki haluaa aurinko- ja tuulienergiaa sivu 34 Uusi tekniikka nitistää katupölyn sivu 40 3 /00 Vesiosuuskunta on Äänekoskelle mitä tärkein kumppani, Hannu Javanainen sivulla 36 vakuuttaa. sivu 46 Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6 ILMASTON ASIALLA Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 4, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 000 Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 38-5X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys /008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kuntien kiinteistöt kuosiin Asuntoministerin kehotus lumenluontiin katoilta kirvoitti kansanedustajan loikkausspekulaatioiden ohella kevättalven reippaimmat keskustelut. Toiset loikkivat katoille, joku yritti puolueesta toiseen. Joillekin kävi niissä karkeloissa huonosti. Kiinteistöillä kaivataan muutakin kunnossapitoa kuin lumenluontia katoilta. Ennakoiva kunnossapito säästäisi usein pitkän sentin, mutta monille se on vieläkin tuntematon käsite. Autot kyllä ajetaan määräaikaishuoltoon, mutta rakennusten huoltaminen hoituu, jos hoituu. Yhdyskuntateknisten rakenteiden kohdalla tilanne ei ole sen parempi, mutta sentään osittain poissa silmistä maan alla. Oman tarinansa ansaitsevat kuntien omistamat suojellut rakennukset. Ne tuntuvat olevan sikiävää sorttia. Muun muassa Tampereella on inventoitu 960- ja 70-lukujen rakennusperintöä. Sieltäkin löytynee useita uniikkeja kohteita. Kerromme Kajaanin ja Rovaniemen painiskelusta suojeltujen rakennustensa kanssa. Onko edessä umpikuja, kun rahaa peruskorjaukseen ei ole ja purkaa ei saa? Kansainväliset ilmastotavoitteet ja niissä Suomelta edellytetty hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaativat kiinteistöjen energiatehokkuuden olennaista parantamista. Yksi kannatettava kiinteistöjen korjaustoimenpide on lämmitysjärjestelmän uusiminen, jossa voidaan paitsi vaikuttaa lämmitystapaan käyttää myös hyväksi monipuolisia rahoitusmalleja ja investointitukia. Työkaluja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voi tarjota myös kunnan ilmastostrategia. Niiden laatimisessa on meneillään varsinainen buumi. Jo kaksi kolmannesta suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastostrategia ainakin työn alla. Lohjan kaupunki on yksi varsin kunnianhimoisen ilmastostrategian hyväksyneistä. Kansijuttumme avaa lohjalaisen strategiatyön taustoja ja tuloksia. Myllysillan finaali Kuka väittää vielä, että kuntatekniikka on harmaata, tasaista ja tylsää? Kattia kanssa. Maaliskuisena viikonloppuna teksti-tv tarjosi kiinnostavan jännitysnäytelmän, jossa oli mahdollisuus seurata Turun Myllysillan kannen painumista sentti sentiltä. Ja turkulaisilla tietenkin oli mahdollisuus nähdä tapahtuma paikan päällä. Innokkaille on sittemmin tarjottu vip-palveluna myös suoraa nettikamerakuvaa. Sortuu, ei sorru, sortuu Ei sortunut. Mutta murheellisen notkoselkäiseksi muuttui tämä Aurajoen komistus jo varhaisessa keski-iässä. Muistan Myllysillan kärsineen tukielimistön ongelmista jo teini-iässä 980-luvun lopulla, kun sen korjauksia referoitiin silloisen TTKK:n luennoilla. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Myllysillan finaalissa tule jatkoaikaa vaan edessä on lopullinen tyrmäys. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 4/ Rakentaminen Asuntomessunumero Maankäytön suunnittelu 5/ Ilmastonmuutos Hankinnat 6/ Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Teollisuus LOHJA Lohjalla teollisuus on melkoinen päästöjen aiheuttaja mutta myös työnantaja. Se työllistää yli henkeä, toiseksi eniten palvelujen jälkeen. Sappi Finland Oy:n Kirkniemen paperitehdas sijaitsee Lohjanjärven rannalla. Jos järvi tulvii, Kirkniemen tehdas on merkittävin vahinkokohde. Lohjan ilmasto-ohjelman yksi päätavoitteista on kävelypainotteinen keskusta, jossa vielä tänään autot huristelevat kaupunginjohtaja Simo Juvan ja kaupunginvaltuutettu Irene Äyräväisen ohitse. Lohjan asemalla pysähtyvät vain tavarajunat. Ilmastostrategiatoimikunnan pj. Iiro Jääskeläinen (vas.) ja kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo toivovat asemalle myös henkilöliikennettä. 6 Kuntatekniikka 3/00

7 ILMASTO kaupungilla on kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma N HIILINEUTRAALIUS tavallista isompi haaste Kalkkikaivoksen, kahden paperikoneen ja moottoritien Lohja aiheuttaa puolitoista prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Noin asukkaan kaupunki keskittyykin ilmasto-ohjelmassaan erityisesti teollisuuden ja liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Kuningasajatuksena on Länsiradan rakentaminen. TEKSTI Virpi Adamsson KUVAT Seppo Haavisto ja Lohjan kaupunki / Lentokuva Vallas Lohjalainen valtuutettu Irene Äyräväinen (kok.) ehdotti jo neljä vuotta sitten ryhmälleen ilmasto-ohjelman tekemistä. Silloin ryhmä arveli joutuvansa naurunalaiseksi, jos olisimme moista esittäneet. Viime joulukuussa Lohjan ensimmäinen ilmasto-ohjelma hyväksyttiin yksimielisesti. Aika oli muuttunut. Ohjelmanteon taustalla oli tieto siitä, että jotain pystyy saamaan aikaiseksi, kun strategia on olemassa. Silloin voi saada rahoitusta moniin uudistuksiin, Äyräväinen sanoo. Ilmastostrategiatoimikunnan puheenjohtaja Iiro Jääskeläinen (sd.) pitää ilmasto-ohjelman onnistumiselle tärkeänä, että sen tekemiseen löytyivät oikeat ihmiset sekä luottamusmies- että virkamiespuolelta. Olemme tavallaan kaikki uskovaisia, hän sanoo ja viittaa viime aikoinakin velloneisiin keskusteluihin koko ilmastonmuutoksen olemassaolosta. Jääskeläinen arvelee suurimman ongelman valmistelussa olleen muotoilla ohjelma niin, että se menee valtuustossa läpi. Lohjalla on jo nähty, miten konkreettisessa päätöksenteossa ilmastoasiat voivat jäädä jalkoihin, kun kaupungissa yritettiin päästä sopimusperusteisesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Päätöksentekohetkellä mukaan pääsi ajatus, että halutaan tukea paikallista yritystä. Tuloksena on nyt 3-kertainen logistiikka maanteillä, Iiro Jääskeläinen pahoittelee. Hiilineutraaliksi 050 mennessä Kaupunginjohtaja Simo Juvan mukaan Lohjalla kohdataan kaikki ne ilmastonmuutoksessa haasteelliset kohteet, joita Suomessa urbanisoituneella alueella voi olla. Meillä on selkeä kaupunkikeskusta, iso pohjavesialue, Uudenmaan kaksi ainoaa paperikonetta ja isot liikenneväylät, Juva luettelee ja kertoo, että hiilineutraaliustavoite ei pidä sisällään moottoritien päästöjä. Pienten kaupunkien ja maalaiskuntien on paljon helpompi julistautua hiilineutraaleiksi. Juva näkee kaavoituksen kokonaisajattelulla päästävän energiankulutuksen vähentämiseen ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Lohjanharjun myötäisesti muokkautunut nauhamainen kaupunkirakenne mahdollistaa hyvät joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteet. Parasta on, että tulos on itsestään ihmisystävällinen. Kaikki on periaatteessa kävelyetäisyydellä. Taajamanauhalla on kolme suur- Kuntatekniikka 3/00 7

8 Kaupungin henkilökunnalle on kerrottu, miten pienetkin toimet ovat merkityksellisiä energiansäästössä, Pekka Puistosalo sanoo. Iiro Jääskeläinen kuvailee ilmastostrategiatoimikunnan työskentelyn olleen valiokuntatyyppistä. Asiantuntijavierailut syvensivät tietoutta, hän kertoo. Simo Juvan mukaan ilmastonmuutosnäkökulma on nyt mukana kaikessa päätöksenteossa. Viimeksi liikuntahallin rakentamisesta päätettäessä esitettiin heti matalaenergiatyyppisiä ratkaisuja. ta kauppakeskittymää. Juva ei usko kieltoihin asutuksen keskittämiseksi taajamiin. Pikemminkin pyrkimys tulee olla, että seudulle tulevat uudet asukkaat asettuisivat kävelymatkan päähän palveluista. Siihen voi vaikuttaa kaavoituksella. Länsirata on tärkein Simo Juva nimeää Länsiradan ilmasto-ohjelman ykköstavoitteeksi. Se pitää saada tälle seudulle lähivuosina. Kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo haluaa Länsiradan seuraavan liikennepoliittisen selonteon kärkipäähän. Silloin on realistista haaveilla sen toteutuvan Puistosalo liputtaa julkisuuteen nostetun Länsipisara-radan puolesta. Se toisi Länsi-Uudenmaan raideliikenteen varteen. Se on tärkeä avaus niin ympäristöpolitiikan kuin yhdyskuntapolitiikan kannalta. Länsipisara kiertäisi Espoon keskuksesta kaupunkiratana Lohjalle, jatkaisi sieltä Hanko-Hyvinkää -radalle ja sieltä taas rantaradalle. Uutta rataa tarvittaisiin vain Espoon keskuksen ja Lohjan välille, Puistosalo kaavailee. Radan vaikutusalueen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen toisi sen piiriin yli ihmistä. Yrityksille informaatiota Lohja on asettanut uudelle yrityskannalle selkeät toiveet. Kaupunkiin halutaan yritystoimintaa, joka hyödyntää matalaenergiaratkaisuja. Yritämme luoda ja tukea sellaista tahtotilaa, että saisimme tänne kasvuyrityksiä, Iiro Jääskeläinen sanoo. Irene Äyräväinen muistuttaa uuden liiketoiminnan saamisen olevan elinehto. Lohja on nyt kahden paperikoneen paikkakunta. Paperiteollisuuden rakennejärjestelyissä ei Kirknie- Lohjan päästöt vähentyneet metaania lukuun ottamatta Lohjan kasvihuonekaasupäästöt Muutos % Hiilidioksidi (000 t) Metaani (t) Hiilimonoksidi (t) Typen oksidit (t) Rikkidioksidi (t) Hiukkaset (t) Typpioksiduuli (t) Kasvihuonekaasut (000 t CO -ekv.) Lohjaa halkoo Turun moottoritie, jonka päästöihin kaupunki ei voi vaikuttaa. Taulukko on Lohjan ilmasto-ohjelmasta, jonka valtuusto hyväksyi viime joulukuussa. Lohjan päästöt ovat kokonaispäästöinä hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuina yleisesti ottaen vähentyneet (ks. taulukko). Eniten päästöt ovat laskeneet rikkidioksidin, hiukkasten ja typen oksidien osalta. Metaanipäästöt ovat kuitenkin kasvaneet vuoteen 990 verrattuna. Lohjan tuotantoperäisistä kasvihuonekaasuista 95 % syntyy hiilidioksidista, kaiken kaikkiaan noin vähän alle miljoona tonnia. Lohjan osuus koko Suomen hiilidioksidipäästöistä on,5 %. Samalla kun Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 7 %, ovat Lohjan hiilidioksidipäästöt laskeneet vuoden 990 tasosta,8 %. Päästöjen aleneminen tapahtui 990-luvulla, kun Virkkalan sementtitehdas lakkautettiin 993. Sittemmin päästömäärät ovat jälleen kohonneet hieman. Päästöt laskettu Kasvener-mallilla Lohjan ilmasto-ohjelmaa varten tilattiin päivitetty laskelma kaupungin kasvihuonepäästöistä. Päästöt on laskettu Kuntaliiton Kasvener-laskentaohjelman avulla vuosilta 990, 997, 000 ja 007. Kasvener on kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli, joka on tehty Kuntaliiton toimeksiannosta Suomen ympäristökeskuksessa. Mallin avulla voidaan laskea kunnan tai muun rajatun alueen kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Kasvener-mallin käyttöönotto ja tilaaminen on maksutonta. Lähde: Lohjan kaupungin ilmasto-ohjelma 009 0, toimittaja Eerika Niemelä 8 Kuntatekniikka 3/00

9 kedm.fi Ilmastonmuutostyö on tulevaisuuteen sopeutumista. Sitä että edes uusille alueille rakennetaan sellaiset hulevesijärjestelmät, että kellarit eivät täyty vedestä, Irene Äyräväinen sanoo. valinta! ILMASTO- OHJELMAN TAVOITTEET Liikenne: Länsiradan rakentamisen aikaansaaminen ja kävelypainotteisen keskustan toteuttaminen Teollisuus: Ilmastonmuutokseen liittyvän yritystoiminnan ja energiatehokkuuden edistäminen Energia: Energiankulutuksen vähentyminen kotitalouksissa ja julkisella sektorilla Kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja asuminen: Hajarakentamisen hallinta sekä energia- ja kaavoitustehokkuuden nostaminen Jätehuolto: Jätemäärän väheneminen Palvelut ja hankinnat: Ympäristö- ja energianäkökohtien ottaminen kilpailutusten kriteereiksi sekä ympäristöystävällisten palveluketjujen luominen ja suosiminen Vesistöt: Lohjalaisten vedenkulutuksen vähentäminen sekä maataloudesta ja asumuksista vesistöihin kulkeutuvien päästöjen vähentäminen Maa- ja metsätalous: Maatilojen energiaomavaraisuuden lisääminen ja bioenergiantuotannon lisääminen kaupungin energiantuotannossa men paperitehtaan tulevaisuutta voi pitää varmana. Vaikka kukaan ei haluaisi ajatella, että jonain päivänä raskasta teollisuutta ei olisi, helpottuisi päästötilanne suuresti paperitehtaiden poistuessa. Ilmiö koettiin jo 990-luvulla, kun Virkkalan sementtitehdas lakkautettiin. Kun Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 7 prosenttia vuoden 990 tasosta, ovat Lohjan hiilidioksidipäästöt laskeneet,8 prosenttia. Yritysmaailmassa kunnalla ei ole päätäntävaltaa, Simo Juva muistuttaa. Ei isoa metsäjättiä pysty määräämään. Keinona yritysten päästöjen vähentämiseen on informaatioohjaus. Lohjan seudulla on toiminut jo seitsemän vuotta alueen yritysten, kuntien ja yhteisöjen perustama ympäristöklusteri eli yhteistyö- ja oppimisverkosto. Sen kautta pystymme viemään tietoisuutta yritystoimintaan siitä, miten ne pystyvät olemaan ympäristöystävällisiä. Ystävyyskaupungilta haettiin apua Lohja haki apua ilmastonmuutosohjelman pohdintaan ruotsalaiselta ystävyyskaupungiltaan Växjöltä, joka on saanut Euroopan vihreimmän kaupungin nimikkeen. Kävimme siellä pyhiinvaellusmatkalla. Puun hyödyntäminen on Växjössä aivan eri tasolla kuin meillä. Heidän innostuksensa tarttui, Irene Äyräväinen kuvailee. Niemisen Valimon kansistoissa on kaikki kohdallaan. Laatu, turvallisuus, kotimaisuus ja kuljetusetäisyydet. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh Kuntatekniikka 3/00 9

10 LOHJA Asukkaita , kuntaliitos Karjalohjan kanssa 03, jolloin asukkaita Pinta-ala 44, km, vuonna ,6 km Työpaikkoja yht : maa- ja metsätalous 4, teollisuus 4 365, rakentaminen 787, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 090, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, 343, palvelut 7 486, muut 93 Suurimmat työnantajat: Lohjan kaupunki, Sappi Finland Oy, HUS Työllisestä työvoimasta noin 3 % käy työssä pääkaupunkiseudulla Kaupunginjohtaja Juva uskoo tilahallinnon ja teknisen puolen olevan täysillä mukana ilmastoohjelman toteuttamisessa. Ei tässä ole normaalia suurempaa insinöörivitkaa. Virkamiehillä riittää Juvan mukaan töitä, mutta kun päättäjien enemmistö vaatii, alkaa tapahtua. Ilmasto-ohjelma lähtökuopissa Lohja on ilmasto-ohjelman toteuttamisessa lähtökuopissa. Ensimmäisenä toimenpiteenä se liittyi Kuntaliiton energiansäästösopimukseen viime vuoden alussa. Kaupungin tilahallinto on kartoittanut sen tiimoilta kaupungin omaa energiankulutusta. Toimiinkin on jo ehditty energiansäästösopimuksen toteutu- Uudet asuinalueet rakennetaan Lohjalla liikennereittien varteen. Kuvassa Vappulan uutta omakotialuetta. miseksi. Esimerkiksi kaupungintalon vessoissa valot toimivat liiketunnistimilla. Lohjan ilmasto-ohjelma on saanut kiitosta vastuutahojen selkeästä esittämisestä sekä suunnitelmallisesta seurannasta. Vuonna 0 laaditaan ensimmäinen koko ohjelman seurantaraportti. Toimenpiteiden osalta seurantaraportteja tehdään vuosittain, ensimmäinen jo tänä vuonna. Vantaa kirii ilmastotekoihin tiukoilla tavoitteilla Ympäristöpäällikkö Leena Maidell-Münster pitää tärkeänä, että energiasäästöt pystytään laskemaan niin, että ne näkyvät hiilidioksidipäästöissä. Vantaalaispäättäjät haluavat kaupungin toteuttavan ilmastotavoitteitaan nopeassa tahdissa. Vantaa-sopimuksessa määritellään viiden prosentin vuotuinen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite jo seuraaville neljälle vuodelle. Tekoihin tavoitteen saavuttamiseksi ei ole vielä päästy. Ympäristöpäällikkö Leena Maidell- Münsterille tuli yllätyksenä valtuustoryhmien asettama tiukka päästövähennys vuosille Aikaväli on hirveän lyhyt, hän aprikoi ja arvelee päätöksen taustalla olevan ajatuksen ilmastolaista Britannian malliin. Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok.) kuvailee, että ilmastotavoitteissa haluttiin osoittaa poliittinen tahto ja asettaa konkreettinen tavoiteluku heti seuraaville vuosille. Viiden prosentin vuositavoite on suuri, mutta se toimii houkuttimena parempien toimintatapojen etsimisessä. Maidell-Münster myöntää päätöksen kannustavan, mutta pohtii, miten vähennys mitataan. Myös Tapani Mäkinen pitää päästöjen vähenemisen mittaamista ongelmallisena. Läpinäkyvyys on hänestä avainsana, vaikka siihen ei kyettäisi. Yleinen tietoisuus päästövaikutuksista vaikuttaa jo suuresti. Toimialakohtaiset ohjelmat Varsinaisiin tekoihin ei Vantaalla ole vielä ilmastotavoitteissa päästy. Kaupungissa on valmisteltu toimialakohtaiset ohjelmat koko pääkaupunkiseudun strategian pohjalta. Seuraavaksi mietimme, miten toimialat toteuttavat ja viestivät ohjelmasta, Maidell-Münster selittää. Tapani Mäkinen patistaa huomioimaan päästövaikutuksen kaikessa päätöksenteossa. Vantaalla haetaankin nyt aktiivisesti hankkeita ja uusia toimintatapoja, joissa sekä päästöt että kaupungin menot vähenevät. Jos Vantaa onnistuisi vähentämään hiilidioksidipäästöjään viiden prosentin vuosivauhtia ja sama linja jatkuisi 03 jälkeen, kaupunki pääsisi jo 00 lähes 40 prosentin päästövähennykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisessä ilmastostrategiassa samaan pyritään 030 mennessä. Vantaan hyväksymässä Covenant of Mayors -ilmastositoumuksessa sitoudutaan vähentämään hiilidioksidipäästöjä 00 mennessä yli 0 prosentilla. Tätä tavoitetta Vantaa tavoittelee nyt jo Kuntatekniikka 3/00

11 Kunnissa on meneillään ILMASTOSTRATEGIABUUMI Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kunnissa on meneillään ilmastostrategiabuumi. Valmis ilmastostrategia tai -ohjelma joko kunnan oma tai yhdessä muiden kuntien kanssa tehty oli viime vuoden lopulla 36 kunnassa. Valmisteilla strategia tai ohjelma oli 7 kunnassa. Myös energiansäästö on vahvasti esillä. Maija Hakanen ympäristöpäällikkö Suomen Kuntaliitto Kunnat, joissa ilmastostrategia on valmis tai valmisteltavana, kattavat jo lähes kaksi kolmannesta maamme väestöstä. Oleellinen osa ilmastostrategioita ovat asetetut ilmastopäästöjen vähennystavoitteet. Useimmiten tavoite on asetettu prosenttina (esimerkiksi 0, 30, 40, 50 tai 80 %) johonkin tiettyyn vuoteen mennessä (esimerkiksi 0, 00, 030 tai 050) suhteessa päästöjen määrään vertailuvuonna (esimerkiksi 990, 00 tai 007). Päästöt ja sitä myöten myös vähennystavoitteet voidaan laskea kunnassa tuotanto- tai kulutusperustaisesti joko asukasta kohti tai yhteen laskettuna. Strategia voi myös käsittää vain kunnan omat toiminnot tai koko kunnan alueen. Hiilineutraaliksi? Strategioissa on käytetty muitakin tapoja esittää päästövähen- nystavoitteet kuin prosentit. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa CO -ekvivalenttitonnit asukasta kohti, päästöjen kääntyminen laskuun, olla hiilineutraali kunta ja hiilidioksidipäästöjen vähentyminen viisi prosenttia vuodessa. Olla hiilineutraali on eri asia kuin olla hiilivapaa. Käytännössä neutraaliuden on tulkittu tarkoittavan noin 80 prosentin päästövähennystä, jolloin loput 0 prosenttia päästöistä kompensoidaan muilla kuin päästöjen vähentämisen keinoin. Jos tavoitevuosi on 050, ei tavoite itse asiassa ole sen tiukempi kuin mitä valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta on Suomelle asetettu. Se on myös kansainvälisessä ilmastokeskustelussa kehittyneille maille asetetun prosentin päästövähennystavoitteen alalaidalta. KUNTIEN ILMASTOTAVOITTEITA Kuntien ilmastotavoitteiden kunnianhimoisuus vaihtelee. Alla on listattu eräiden kuntien päästövähennystavoitteita lähivuosikymmeninä. HINKU-kunnista (Hiilineutraalit kunnat -hanke) Uudessakaupungissa ja Kuhmoisissa sekä lisäksi Lohjalla ja Vantaa-sopimuksessa päästöjen vähentämisessä aiotaan edetä hyvää vauhtia. Tavoitteet ovat kovat myös Kuopiossa ja Lahdessa. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa tavoitellaan päästöjen vähentämistä 39 prosentilla vuoden 990 tasosta 030 mennessä. Vantaalla sovittiin syksyllä 009 osana valtuustoryhmien keskinäistä Vantaa-sopimusta pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen ilmastostrategian terästämiseksi päästöjen vähentämisestä vuosittain viidellä prosentilla Helsinki, Pori ja Varkaus ovat omissa strategioissaan ilmoittaneet vähentävänsä päästöjään 0 prosenttia vuoden 990 tasosta 00 mennessä. Kuopiossa tavoitellaan peräti 40 prosentin päästövähennystä vuoden 990 tasosta 00 mennessä. Lahden seudulla tavoitellaan päästöjen puolittamista vuoden 990 tasosta 05 mennessä. Tampere, Turku ja Lappeenranta tavoittelevat 30 prosentin päästövähennystä vuoden 990 tasosta 00 mennessä. HINKU-kunnista Kuhmoinen aikoo kahdessa vuosikymmenessä vähentää päästönsä viidennekseen vuoden 00 tasosta. Toinen HINKUkunta Uusikaupunki puolestaan on vähentämässä päästöjään peräti 30 prosenttia vuoden 007 tasosta 0 mennessä. KUUMA-kunnat tavoittelevat 9 prosentin päästövähennystä vuoden 990 tasosta 00 mennessä. Lohjan päästövähennystavoite ulottuu peräti vuoteen 050 saakka. Tällöin kaupungin päästöt olisivat vain viidennes kuluvan vuoden tasosta. Porin seutu tavoittelee 6 prosentin päästövähennyksiä vuoden 990 tasosta 00 mennessä. ILMASTO Päästövähennnykset ja energiansäästö avainasioita Lisää uusiutuvaa energiaa Ilmastopäästöjen vähennystavoitteiden ohella tärkeitä ilmastostrategioiden yleisiä tavoitteita ovat energiansäästön ja uusiutuvan energian tavoitteet. Yleisin energiansäästötavoite on energiatehokkuussopimusten mukainen 9 prosentin vähennys 06 mennessä. Strategioista löytyy tiukempiakin tavoitteita, kuten energiatehokkuuden parantaminen ja energiankulutuksen vähentäminen 0 prosenttia vuoden 005 tasosta 00 mennessä sekä energiankulutuksen vähentäminen 4 prosenttia vuodesta 990 vuoteen 00 mennessä. Sanallisia energiansäästötavoitteita strategioissa on runsaasti, kuten pyrkimys omassa uudisrakentamisessa energiatehokkuuteen ja pääosin matalaenergiarakentamiseen, peruskorjauksissa energiatehokkuuden parantaminen ja sähkönkulutuksen kääntäminen laskuun. Uusiutuvan energian lisäämistä kuvataan konkreettisesti, kuten 0 % lisää uusiutuvaa energiaa vuonna 00 vuoteen 990 verrattuna, 80 % lisää vuonna 06 vuoteen 007 verrattuna, vähintään 50 % kaukolämmöstä uusiutuvilla vuoteen 00 mennessä tai 8,5 % sähkölaitoksen polttoaineista puuta vuoteen 00 mennessä. Turun kaupungin tavoitteena on hankkia vain uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä viimeistään 03. Aihepiirit vaihtelevat kunnasta toiseen Strategioiden aihepiirit vaihtelevat kunnasta toiseen. Ainoa aihepiiri, joka tuntuu löytyvät jokaisesta strategiasta, on energiansäästö ja energiatehokkuus. Yli puolessa strategioista on käsitelty yhdyskuntarakennetta ja kaavoitusta, joukkoliikennettä, valistusta ja tiedotusta, uusiutuvaa energiaa, kävelyä ja pyöräilyä, hankintoja, rakentamista sekä ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista. Kuntatekniikka 3/00

12 ILMASTO Tulevaisuusselonteko tyrkkii kuntia ilmastotyöhön VÄHÄPÄÄSTÖISEEN SUOMEEN vaihtoehtoisia polkuja pitkin Valtioneuvoston viimesyksyinen tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta kuvaa perusteellisesti ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Se avaa pohdittavaksi neljä vaihtoehtoista skenaariota, jotka voivat johtaa vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. TEKSTI Paavo Taipale Kuntien 5. ilmastokonferenssi Tampere ilmastokonferenssi VÄHÄPÄÄSTÖINEN YHTEISKUNTA siirtyy pitkällä aikavälillä päästöttömään energiajärjestelmään ja henkilötieliikenteeseen. vähintään puolittaa talouden energiaintensiteetin 050 mennessä parantamalla energiatehokkuutta radikaalisti. tehostaa rakennuskannan energiankäyttöä niin, että kulutus on 030 vähintään 30 prosenttia, prosenttia ja prosenttia pienempi. luopuu energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. jatkaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista niin, että 050 se nousee vähintään 60 prosenttiin energian loppukulutuksesta. leikkaa henkilöautokannan keskipäästöjä enintään tasolle grammaa hiilidioksidia/km 030, g 040 ja 0 30 g 050. luopuu asteittain nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta. Tulevaisuusselonteko täydentää syksyllä 008 valmistuneessa ilmasto- ja energiastrategiassa tehtyä työtä hahmottelemalla polkuja kohti kestävää päästötasoa pitkällä aikavälillä. Hahmotellut kehityspolut eroavat toisistaan esimerkiksi energian kulutuksen, yhdyskuntarakenteen ja energiamuotojen suhteen. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi leikata Suomen päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 990 tasosta 050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tämä edellyttää energiatehokkuuden parantamista olennaisesti kaikilla sektoreilla, erityisesti rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä. Uusiutuvan energian osuus energiatuotannossa kasvaisi merkittävästi. Kunnille uutta puuhaa Kunnat ja alueet vaikuttavat ratkaisevasti sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan että siihen sopeutumiseen. Esimerkiksi päätökset yhdyskuntasuunnittelusta, jätehuollosta ja kunnan omien rakennusten energiankulutuksesta tehdään kunnissa. Kuntasektori onkin oikeastaan ainoa taho, jolle strategiassa asetetaan konkreettisia velvoitteita. Kaikkien kuntien on tulevaisuudessa laadittava omat ilmasto-ohjelmansa. Ohjelmien tulee sisältää tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja näiden edellyttämät keinot. Tarkoituksena on myös, että ilmastotavoitteet otetaan huomioon aluepolitiikassa. Selonteossa halutaan vahvistaa sosiaalista näkökulmaa ilmastopolitiikan valmistelussa. Päästövähennystoimien aiheuttama mahdollinen kustannusten nousu pyritään kompensoimaan kaikkein pienituloisimmille ja haavoittuvimmille ihmisryhmille. Useiden eri tehtävien osalta selonteossa luvataan turvata rahoitus. Näin muun muassa kestävän liikenteen väylärahoituksen osalta. Samaan aikaan valtiovallan edustajat kuitenkin toistuvasti kertovat valtion mahdollisuuksien väylärahoitukseen olevan tulevaisuudessa heikot. Kunnille tuo osaltaan paineita myös selonteon tavoite lisätä jätteen synnyn ennaltaehkäisyä, kierrätystä ja hyödyntämistä energiana selvästi. Nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta on tarkoitus luopua asteittain. Kaupunkiseuduilla halutaan edistää yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelussa sekä palvelujen ja työpaikkojen sijoittamisessa. Lisäksi selvitetään taloudellisen ohjauksen mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Myös kuntien mahdollisuuksia ohjata hajarakentamista kylä- ja kuntakeskuksiin luvataan tukea. Selonteossa tuodaan myös erikseen esille tahtotila siitä, että kunnille kehitetään ja tarjotaan työkaluja ja tukea sopeutumistyöhön. Niin ikään yhdyskuntasuunnittelun tueksi luvataan tuottaa tietoa ja suunnitteluvälineitä. Julkiset hankinnat ilmastomyötäisiksi Selonteossa halutaan julkisen sektorin näyttävän esimerkkiä. Hankintayksiköt velvoitetaan laatimaan hankintastrategiat, joissa esitetään ilmastoasioiden huomioon ottaminen hankinnoissa. Herää kysymys, onko tarkoitus kohdella yksityisen sektorin tekemiä hankintoja tässä suhteessa eri tavalla. Julkisten hankintojen käyttöä kestävän teknologian kaupallistamisessa halutaan myös selvittää. Niin ikään lainsäädäntömuutosten tarve hankintojen ilmastomyötäisyyden edistämiseksi arvioidaan. Valtioneuvoston kanslia on tammi-huhtikuussa järjestänyt useita alueellisia tilaisuuksia yhdessä muun muassa yliopistojen, maakuntaliittojen ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Näissä on innostettu paikallisia toimijoita mukaan selonteon toimeenpanoon. tulevaisuusselonteko Kuntatekniikka 3/00

13 Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma Yhdyskuntatekniikka 0 Turun Messu- ja Kongressikeskus Koko ala yhdessä näyttelyssä.

14 Rovaniemi purkaisi koulun, kauppalantalo säästyi SUOJELUKOHDE KIVIRII Rovaniemen keskustassa sijaitseva Kauppalantalo sai uuden elämän siirryttyään yksityisen kiinteistösijoittajan omistukseen 004. Peruskorjaus maksoi kolmisen miljoonaa. Rovaniemen kaupunki rakentaisi uusia kerrostaloja Ounaskosken koulun tilalle. 4 Kuntatekniikka 3/00

15 KIINTEISTÖT Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema Kajaanin keskuskentän katsomorakennus ei vettä kestä. Kaupunki haluaisi purkaa suojelurakennuksen, mutta lupaa ei ole irtoamassa. - Kajaanin urheilukatsomo allerginen vedelle PPA VAI YLPEYDEN AIHE? Rovaniemellä kaupunki purkaisi sodan jälkeen rakennetun koulun, Museovirasto suojelisi sen. Vanhan kauppalantalon pelastus oli myynti yksityiselle, joka korjasi talon Museoviraston ohjeiden mukaan. Korjauspaineita on myös 950-luvun liikuntapaikoilla, tiedetään Kajaanissa. TEKSTI Pekka Moliis KUVAT Arto Tulima ja Jorma Korva/ Rovaniemen kaupunki Rovaniemellä on runsaasti kaupungin jälleenrakennusta toisen maailmansodan jälkeen johtaneen arkkitehti Ferdinand Salokankaan töitä. Kaupunki haluaa purkaa Salokankaan suunnitteleman Ounaskosken yläasteen, mutta Museovirasto esittää kohteen suojelemista asemakaavalla. Uudessa merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listauksessa kaikki Ferdinand Salokankaan suunnittelemat rakennukset merkittiin listalle. Ovatko tosiaan kaikki tietyn suunnittelijan rakennukset automaattisesti sen arvoisia, että ne pitää suojella, kysyy Rovaniemen kaupunginarkkitehti Jorma Korva. Kiistanalainen koulu palvelee kaupungin sivistyspuolta ns. evakkokouluna, jonne on siirretty opetusta aina kulloinkin remontin kohteina olevista oppilaitoksista. Jos koulu puretaan, niin tontille rakennetaan kerrostaloja. Kyllähän koululle jotain käyttöä löytyisi, mutta mistä rahat ylläpitoon? Siitä on esitetty muun muassa askartelutaloa yksityisille ja yhdistyksille, mutta ylläpidosta tulisi kaupungille vähintään euron lasku, tilaliikelaitoksen johtaja Hannu Pirinen huomauttaa. Kauppalantalon uusi elämä Salokankaan suunnittelema Rovaniemen kauppalantalo siirtyi yksityiseen omistukseen 004. Omistajanvaihdoksen jälkeen 949 valmistunut vanha kauppalantalo kunnostettiin perusteellisesti Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Työn pohjana oli kahden tutki- Kuntatekniikka 3/00 5

16 Kajaanin keskuskentän ongelmat johtuvat rakentamisaikana tehdyistä virheistä. Liikuntasaumat, salaojitus ja kapillaarikosteuden nousun estävä kerros puuttuvat. jan tekemä inventointi ja lyhyt rakennushistoriallinen selvitys. Vanhoista sisätiloista säilyivät valtuuston istuntosali ja porrashuoneet. Samoin kunnostettiin kolme suurempaa asuinhuoneistoa alkuperäiseen muotoon takkoineen kaikkineen, kiinteistön omistukseensa hankkinut yrittäjä Mikael Gröhn kertoo. Kauppalantalon kunnostus tehtiin yksityisin varoin. Rovaniemen ympäristökeskus katsoi, ettei yrittäjä tarvitse avustuksia kunnostamiseen vaan saa hoitaa homman omilla rahoillaan. Itse kiinteistö maksoi noin puoli miljoonaa euroa, mutta sen kunnostamiseen upposi lisäksi kolme miljoonaa, Gröhn kertoo. Kuivan sään katsomo Kajaanin keskuskentän 955 valmistunut katsomorakennus on allerginen vedelle. Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta kosteutta tihkuu betonin läpi yltä ja alta. Rakennus on paikalla valettu betonirakennus, eikä siihen ole jätetty minkäänlaisia liikuntasaumoja. Tästä johtuen on rakennukseen ilmestynyt halkeamia lähes uudesta alkaen. Toinen keskeinen syy ongelmiin löytyy perustuksista ja alapohjasta. Siellä ei ole tarvittavaa salaojitusta eikä kapillaarikosteuden nousua estävää kerrosta, Kajaanin kaupungin tilapalveluiden päällikkö Markku Haverinen listaa. Viime syksynä kaupunki haki rakennukselle purkulupaa, mutta Museovirasto katsoi Kainuun museolle antamassaan lausunnossa, että katsomorakennus on korjattavissa kohtuukustannuksilla. Kaupungilla on toinen näkemys kustannuksista. Peruskorjaus maksaa euroa, eikä kaikkia ongelmia saada välttämättä edes hoidettua. Katsomon runko tulee elämään aina ja ongelmat toistuvat, Haverinen arvioi. Sisätilat käyttökiellossa Kaksipuolisen katsomon kattamaton osa avautuu parkkipaikalle. Alun perin paikalla ollut hiekkakenttä on jo historiaa. Betonisen avokatsomon kattamistakin on yritetty, mutta Kainuun Museon vastustus kaatoi hankkeen. Katsomon alla olevassa tilassa harjoittelivat paikalliset judokat Kunnat omistavat tuhansia suojeltuja rakennuksia Museovirasto on asiantuntijaviranomainen, joka vastaa rakennusperinnön ja historiallisten muinaisjäännösten vaalimisesta ja restauroinnista. Suojelua ohjataan tavallisesti kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksella eli maankäyttö- ja rakennuslailla. Rakennussuojelulaki ja asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta, kirkkolaki ja muinaismuistolaki täydentävät lakivalikoimaa. Kulttuuriympäristön vaalimista sivutaan muussakin lainsäädännössä. Käyttämätön rakennus on ongelma Suojeltujen rakennusten käyttötarkoituksen muutokset eivät sinänsä aiheuta suuria ongelmia, muuttuvat käytöt ovat rakennusten arkea. Vaikeampaa on löytää suljettaville kouluille, sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksille ja pienemmille kunnantaloille tarkoituksenmukaista käyttöä, Museoviraston rakennushistorian osaston yli-intendentti Mikko Härö kertoo. Ongelmat kasautuvat, kun rakennukselle ei käyttöä löydy. Jos rakennusta ei käytetä, ei korjaamiseenkaan varoja tahdo löytyä. Kun vanhan rakennuksen talotekniikka on jäänyt jälkeen vuosikymmeniä, niin tällaisten yhtälöiden ratkaisut ovat vaikeita, Härö myöntää. Suma seisoo Suomalainen rakennuskanta on kohtuullisen nuorta. Vain viisi prosenttia rakennuksista on rakennettu ennen vuotta 90, ja vuoden 950 jälkeen on valmistunut 80 prosenttia. Sotavuosien jälkeen nousseet suuret rakennuskompleksit aiheuttavat tällä hetkellä päänvaivaa monissa kunnissa ja kaupungeissa. Kuntien ongelmat ovat ruvenneet priorisoitumaan. Kunnilla on paljon rakennuskantaa, joka tulee ensimmäistä tai toista Yli-intendentti Mikko Härö esittää, että isommat kaupungit voisivat laatia rakennusperintöä kunnioittavia kiinteistöjen suojeluohjelmia. Seppo Haavisto kertaa peruskorjattavaksi. Suojelun suhteen ongelmana on, ettei kenelläkään tahdo olla selkeää linjaa. Tässä tarvittaisiin yhteistä linjanvetoa eri toimijoiden kesken, yli-intendentti Härö esittää. Tarkkaa lukua kuntien omistamien suojeltujen rakennusten määrästä ei löydy, mutta tuhansista rakennuksista ja sadoista kokonaisuuksista on kyse. Aivan kaikkea ei ehkä pystytä pitämään kunnossa, vaikka se tavoitteena onkin. Varmasti joissakin kohteissa joudutaan miettimään kohteiden purkamista. Muutamia tapauksia on ollut, joissa sellaiseen ratkaisuun on päädytty. Ne ovat olleet pääasiassa vanhoja koulurakennuksia alueilta, joilta niille ei enää ylläpitäjää ole löytynyt, Härö kertoo. Avustukset pieniä Museoviraston tai ympäristöhallinnon maksamilla avustusrahoilla ei herran huoneita rakenneta, saati sitten saateta sata vuotta vanhaa kunnantaloa nykyaikaan. Kiinteistön omistajalta on löydyttävä pääosa varoista, joilla kulttuuriperintöä vaalitaan. Museoviraston avustusten 6 Kuntatekniikka 3/00

17 KIINTEISTÖT Kunnille valtionavustusta hankkeisiin Katsomon runko tulee elämään aina ja ongelmat toistuvat, Markku Haverinen arvioi. LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN rakentamiseen vauhtia viime syksyyn saakka, jolloin tilat laitettiin sisäilmaongelmien takia käyttökieltoon. Sisäpuolen kattorakenteessa on käytetty puukuitusementtilevyä. Vuosikymmenten saatossa halkeilleen betonirakenteen kautta tihkunut kosteus on tehnyt näissä tojalevyissä tuhojaan. Yhdessä lattiarakenteiden kanssa ne toimivat sisäilman sädesienten ja homeiden lähteenä. Jos remonttiin tulisi oikein mittavat avustukset, silloin voitaisiin liikkeelle lähteä. Jos ei tule, kaupungin on tässä taloustilanteessa pakko löytää muu ratkaisu, Haverinen huokaa. kohdalla puhutaan tuhansista tai kymmenistä tuhansista euroista kohdetta kohden, joten ne ovat pieniä rahoja. Kannattaa selvittää, josko suurempiin kohteisiin on mahdollisuus saada vaikkapa opetusministeriön kautta tulevia avustuksia esimerkiksi kouluihin tai urheilurakennuksiin, Härö opastaa. Kaupungit laatimaan suojeluohjelmia Mitä vilkkaammalla paikalla rakennus sijaitsee, sitä helpompi on löytää arvorakennukselle uusi elämä. Parantamisen varaa kuitenkin on. Isommilta kaupungeilta voisi odottaa rakennusperintöä kunnioittavien kaupunkien kiinteistöjen suojeluohjelmien luomista. Vaikkapa vain rakennustyypeittäin, esimerkiksi mitkä koulutalot ovat erityisen huomion arvoisia, Mikko Härö esittää. Nuoren Suomen selvitykset päiväkotien ja yläkoulujen liikuntaoloista osoittavat, että viihtyisien ja virikkeellisten liikuntaympäristöjen luomisessa riittää kehittämistä. Nuori Suomi on koonnut myös seurantatietoja valtionavustuksilla tuettujen lähiliikuntapaikkojen rakentamisesta. Yläkoulujen liikuntaolosuhdeselvitys paljastaa vain neljäsosan yläkoulupihoista vastaavan nuorten välituntiliikunnan tarpeisiin. Päiväkotipihojen vastaavan selvityksen tulokset ovat hieman lohdullisempia paljolti päiväkotien oman aktiivisuuden ansiosta. Päiväkotipihoistakin vain noin viidesosassa arvioidaan liikuntamahdollisuuksien olevan hyvällä tasolla. Koulupäivän aikana lapsilla ja nuorilla on luonteva mahdollisuus koota noin puolet suositeltavasta vähintään,5 tunnin päivittäisestä liikuntamäärästä. Selvityksen mukaan 75 prosenttia yläkoulupihoista ei vastaa yläkouluikäisten välituntiliikunnan tarpeisiin. Tyypillisen yläkoulupihan varustukseen kuuluu pallokenttä ja koripallokori, mutta esimerkiksi suosittua pihasählyä voi harrastaa vain alle viidesosassa yläkouluja. Useissa yläkouluissa ei ole ainuttakaan liikuntapaikkaa pihalla. Kunnat voivat parantaa koulupihojen liikuntaoloja lähiliikuntapaikkahankkeille suunnatulla valtionavustuksella. Päiväkotipihat heikosti varustettuja Selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista (009) paljastaa vain joka viidennen päiväkodin pihan olevan hyvällä tasolla. Usein päiväkotipihojen yleisin perusvarustus on hiekkalaatikko ja keinut. Pääosasta päiväkotipihoja puuttuvat muun muassa tasapainon harjoittamisen paikat, pienempien lasten kiipeilypaikat ja toimivat potkutteluvälinealueet. Jopa palloseinät ja pallonheittopaikat saattavat puuttua. Selvityksen perusteella yli 90 prosentilla päiväkodeista on kävelyetäisyydellä myös metsäretkipaikka. Päiväkotien lähiympäristöjen, pulkkamäkien, luistelukenttien ja liikuntasalien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin henkilökunnalta suunnitelmallisuutta ja aktiivisuutta. Turvallista mutta ankeaa? Lasten leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuuteen kiinnitetty erityishuomio on synnyttänyt huolen: estääkö turvallisuuteen vetoaminen terveyden kannalta välttämätöntä päivittäistä liikkumista? Noin viidesosa päiväkodeista arvioi turvallisuuteen liittyvien asenteiden ja normien olevan yksi suurimpia lasten liikuntaa vaikeuttavia tekijöitä. Päiväkodeista poistetaan leikkipaikkavälineistöä turvallisuussyihin vedoten ilman korvaavia välineitä. Erityisesti koulupihoja ja lähipuistoja on viime vuosina kehitetty lähiliikuntapaikoiksi. Samaa suositellaan varsinkin keskeisillä paikoilla sijaitsevien päiväkotipihojen kehittämiseen. Selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia päiväkotipihoista on jo nyt lähiympäristön asukkaiden vapaasti käytettävissä toiminta-ajan ulkopuolella. Paula Salmela Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n selvitys. HANKKEISTA Opetusministeriö myöntää lähiliikuntapaikkojen toteuttamiseen korotettua valtionavustusta, joka on noin kolmannes kokonaiskustannuksista. Nuori Suomi on koonnut tietoja myönnetyistä valtionavustuksista lääninhallitusten avustuspäätöksistä. Valtionavustusten tukemana on toteutettu hieman yli 350 lähiliikuntapaikkaa. Aktiivisimpia ovat olleet Vihti, Kuopio, Rovaniemi ja Kerava. Yli 50 kunnassa on toteutettu vähintään kolme hanketta. Merkittävä osa kunnista ei ole toteuttanut yhtään hanketta. > Tukea hankkeille STANDARDEJA Lähiliikuntapaikkoja suunnittelevien työkalu on standardi SFS- EN 53 Julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineet. Myös vauhdikkaat urheilu- ja vapaa-ajan lajit ovat saaneet omat standardinsa, esimerkkinä SFS-EN 57 Kiipeilyrakenteet. Standardit on julkaistu SFS-käsikirjassa 8 Lähiliikuntapaikkojen varusteet. Kuntatekniikka 3/00 7

18 Ilmanvaihtojärjestelmät puhtaiksi ja ilmavirrat tasapainoon SAIRAALOIHIN turvallinen sisäilmasto Ilmanvaihtojärjestelmiin kertynyt lika ja pöly etenkin kosteuden kanssa saattavat aiheuttaa vakavia sisäilmaongelmia. Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmiin voi myös jäädä sairautta aiheuttavia mikrobeja, joiden poistaminen on olennaista sairaalan turvalliselle toiminnalle. Ilmanvaihtojärjestelmien säännöllinen puhdistaminen ja ilmavirtojen tasapainottaminen ovat huoltotoimenpiteitä, jotka osaltaan ylläpitävät terveellistä, turvallista ja viihtyisää sekä energiataloudellista sisäilmastoa sairaaloissa. Työterveyslaitos yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutki puhdistustöiden vaikutuksia kolmessa sairaalassa. Sairaala A: Alakattolevyjen irrotus osaston käytävällä. Rauno Holopainen, erikoistutkija Työterveyslaitos Sairaaloiden ilmanvaihtokanaviston puhtaus ja puhdistuksessa leviävien epäpuhtauksien hallinta -hankkeessa tutkittiin ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön toteutusta kolmen sairaalan vuodeosastolla ja puhdistustyön vaikutusta hiukkasten I/Osuhteeseen ja paine-eron vaihteluun kolmessa huonetilassa. Tutkimukseen valittiin kolme vuodeosastoa Etelä- ja Keski-Suomen alueilla sijaitsevista sairaaloista. Vuodeosastot olivat pitkäaikaissairaiden, naistentautien ja lastenkirurgian osastoja. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyöt tehtiin vuodeosastoilla määräaikaispuhdistuksena sairaaloiden valitsemien puhdistusyritysten toimesta. Tutkimukseen valittujen osastojen ilmanvaihtojärjestelmät edustavat tyypillisiä 980- ja 990-luvulla asennettuja ilmanvaihtojärjestelmiä. Puhdistettavien ilmanvaihtokoneiden ja -kanavien puhtaus ja kunto tarkastettiin ja osastojen ilmavirrat mitattiin ennen puhdistusta ja puhdistustyön jälkeen. Tutkimukseen haastateltiin osastonhoitajia, sairaalainsinöörejä, sairaaloiden siivoustyönjohtajia ja ilmanvaihtojärjestelmien puhdistajia. Alakattolevyt likaisia Ilmanvaihtojärjestelmät puhdistettiin osaston normaalin toiminnan aikana siten, että puhdistustyöstä aiheutuva haitta olisi ollut mahdollisimman vähäistä hoitoyms. työlle. Huonetilojen päätelaitteet puhdistettiin sairaaloiden potilashuoneiden, osaston käytävien ja siivouskomeroiden pesualtaissa. Päätelaitteet pestiin lämpimällä vedellä ja liuotinpesuaineilla lukuun ottamatta sairaalaa C, jossa päätelaitteet imuroitiin ennen kanavistosta irrottamista, jonka jälkeen ne pestiin lämpimällä vedellä. Osaston käytävän ja potilashuoneiden alakattolevyjä jouduttiin avaamaan ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön aikana. Alakattolevyjen päällä oli usein silmämääräisesti havaittavissa epäpuhtauksia, ja levyjen irrottaminen oli yksi pölyävä työvaihe puhdistustyössä. Sairaalassa A osaston käytävän alakattolevyn yläpuolinen äänenvaimennusmateriaali oli suojaamatonta mineraalivillaa. 8 Kuntatekniikka 3/00

19 KIINTEISTÖT Sairaala A: Tuloilmalaitteen puhdistus potilashuoneessa. Sairaalan A osaston ilmanvaihtojärjestelmät on asennettu 980-luvun alkupuolella. Osaston ilmanvaihtokanavat oli edellisen kerran puhdistettu neljä vuotta sitten. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyö tehtiin keväällä 009. Samalla puhdistettiin ja huollettiin tuloilmakoneet ja kunnostettiin vaurioituneet äänenvaimentimet. Osaston tulo- ja poistoilmavirrat tasapainotettiin puhdistustöiden jälkeen. Alakattojen materiaali tulisi olla helposti puhdistettavissa eikä alakatosta saisi irrota epäpuhtauksia alakattoja irrotettaessa. Jäteilma tulisi suodattaa Tuloilmakanavistot alipaineistettiin puhdistuksen ajaksi erillisellä puhaltimella, joka sijoitettiin ilmanvaihtokonehuoneeseen. Sairaalassa C alipaine- ja suodatinyksikkö oli osan ajasta osaston tiloissa. Osastojen tutkimushuoneiden ja ulkoilman välisten paine-erojen maksimiarvot vaihtelivat sairaalan A 67 Pascalista sairaalan C 39 Pascaliin tuloilmakanavistojen alipaineistuksen aikana. Epäpuhtauksia kuljettava jäteilma johdettiin suodattamattomana ulkoilmaan. Erityisesti sairaaloissa jäteilma olisi kuitenkin hyvä suodattaa ennen ulosjohtamista, koska osa ulosjohdettavasta jäteilmasta saattaa kulkeutua tuloilmakoneiden ulkoilman sisäänottoaukkojen tai avattavien ikkunoiden läheisyyteen. Poistoilmakanavistojen puhdistuksessa kanavapinnoilta irtoavat epäpuhtaudet johdettiin poistoilmapuhaltimen ilmavirran avulla ulkoilmaan. Poistoilmasuodattimien likaantuessa poistoilmavirta pieneni, ja poistoilmasuodattimia oli puhdistettava puhdistustyön aikana. Puhdistajat tarkastivat ilmanvaihtokanavien tiiviyden ja palonrajoittimien toiminnan silmämääräisesti. Ilmanvaihtojärjestelmien tiiviys vaikuttaa mm. ilmanvaihtojärjestelmien energiankulutukseen ja paloturvallisuuteen. Riittävän tarkka tiedottaminen tärkeää Osastonhoitajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä puhdistajien toimintaan, mutta korostivat riittävää ja tarkkaa tiedottamista. Ennen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusta olisi hyvä järjestää aloituskokous, jossa käydään läpi käytännön asioita, kuten puhdistustyön aikataulua, missä järjestyksessä puhdistustyö etenee osastolla ja miten pinnat ja sairaalalaitteet suojataan likaantumiselta. Puhdistuksen jälkeen olisi tarvittaessa järjestettävä palautetilaisuus. Sairaalainsinöörien mukaan sairaaloihin kaivataan selkeitä käytännön ohjeita ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön to- Kuntatekniikka 3/00 9

20 Sairaala B: Ilmanvaihtokanavien puhdistus osaston käytävällä. teuttamisesta, raportoinnista ja laadunvalvonnasta. Sairaala B: Ilmanvaihtokanavien puhdistus potilashuoneen wc-tilassa. Sairaalan B osaston ilmanvaihtojärjestelmät on asennettu 990-luvun puolivälissä. Osaston ilmanvaihtokanavat oli edellisen kerran puhdistettu viisi vuotta sitten. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustöitä tehtiin keväällä 009. Samalla kunnostettiin tuloilmajärjestelmän äänenvaimentimia. Sairaala C: Ilmanvaihtokanavien puhdistus osastonhoitajan huoneessa. Sairaala C: Ilmanvaihtokanavien puhdistus lääkehuoneessa. Sairaalan C osaston ilmanvaihtojärjestelmät on asennettu 980-luvun alkupuolella ja järjestelmiä on osittain uusittu 990-luvulla. Osaston poistoilmakanavat oli puhdistettu edellisen kerran viisi vuotta sitten. Osaston tuloilmakanavia ei ollut puhdistettu kanaviston asentamisen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustöitä tehtiin kesällä 009. Tuloilmakanavia käytävän runkokanavasta osaston huonetiloihin ei puhdistettu päätelaitteiden äänenvaimentimien vaurioitumisriskin vuoksi. Puhdistus vähintään viiden vuoden välein Jo vanhentuneen, mutta edelleen ohjeena käytettävän sisäministeriön asetuksen 80/00 mukaan sairaaloiden ilmanvaihtokanavat ja laitteistot on puhdistettava vähintään viiden vuoden välein. Määräaikaisen puhdistuksen lisäksi ilmanvaihtojärjestelmiä on huollettava laitteiden hoito- ja huolto-ohjeiden edellyttämällä taajuudella ja tavalla. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen yhteydessä tulee tarkastaa kanavien tiiviys ja palonrajoittimien toiminta. Sairaaloissa ilmanvaihtojärjestelmien paloturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämän vuoksi ilmanvaihtokanavien tiiviys tulisi tarkastaa puhdistuksen yhteydessä painekokeella. Painekokeen suuritöisyyden takia tiiviysmittauksia ei ole sairaaloissa kuitenkaan juuri tehty. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen jälkeen huonetilojen ilmavirrat on mitattava ja tarvittaessa tasapainotettava vastaamaan suunnitteluarvoja. Mikäli vuodeosaston ilmanvaihtoa pienennetään yön ajaksi, on potilas- yms. huonetilojen tulo- ja poistoilmavirtojen täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D esitetyt ohjearvot. Ilmanvaihtokanavista puhdistuksen ajaksi irrotettavat päätelaitteet ja virtaussäätimet tulisi puhdistaa ns. sairaalan likaisissa tiloissa. Puhdistuksen jälkeen päätelaitteiden ja virtaussäätimien säätöosat on asetettava samoihin säätöarvoihin ja kiinnitettävä takaisin samoihin kanava-aukkoihin, missä ne olivat ennen puhdistusta. Tämä helpottaa ilmavirtojen tasapainotusta puhdistustyön jälkeen. Laiteviat hyvä korjata ja suodattimet vaihtaa Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen yhteydessä havaitaan usein laitevikoja ja korjaustarpeita. Korjauksilla voidaan voidaan parantaa järjestelmien hygieniaa ja toimintaa. Esimerkiksi ulkoilman sisäänoton sääsuojaus on usein riittämätön lumen ja kosteuden kulkeutumisen estämiseksi tuloilmajärjestelmään. Ilmanvaihtokoneiden kammioiden ja kondessiveden viemäröinnin toiminnassa on myös usein puutteita. Puhdistustyön yhteydessä äänenvaimentimien pintojen kunto on tarkastettava ja vaurioituneet äänenvaimentimet on kunnostettava. Äänenvaimentimien kunnostukseen käytettävien pinnoitteiden kestoiästä ei ole tutkittua tietoa. Tuloilmasuodattimien hiukkasten erotusasteella ja suodattimien ohivirtauksilla on merkittävä rooli tuloilman hiukkaspitoisuuteen ja pintojen likaantumiseen. Tulo- ja poistoilmasuodattimet tulisi vaihtaa ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen yhteydessä. Puhdistettavuudessa parantamisen varaa Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmien puhdistettavuudessa on 0 Kuntatekniikka 3/00

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö teema Terve ja turvallinen sairaalarakennus työympäristönä 23.4.2009 Helsinki

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistaminen sairaalan vuodeosastolla

Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistaminen sairaalan vuodeosastolla 1 Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistaminen sairaalan vuodeosastolla Holopainen Rauno 1), Salmi Kari 1), Hintikka Eeva-Liisa 1), Kähkönen Erkki 1), Pasanen Pertti 2), Kakko Leila 3) ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa

Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa Hyvinvointia työstä Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa Kari Salmi, Erkki Kähkönen, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen, Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet ja rahoitus

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Hiilineutraalit kunnat

Hiilineutraalit kunnat Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA ASB-YHTIÖT www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot