Kasvatus- ja sivistysteoria I
|
|
- Arto Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvatus- ja sivistysteoria I KT Ari Kivelä Mitä valistuksella tarkoitetaan Aufklärung; Enlightenment 1700-luku valistuksen vuosisata Osa modernisaatioprosessia Hyvä kompakti tarkastelu valistuksen käsitteestä löytyy teoksesta Mitä on valistus? (toim. Koivisto, Mäki, Uusitupa) 1 2 Onko kyseessä kulttuurinen prosessi Keskeisten ajattelijoiden toiminta Aikakausi Yleinen asenne Jürgen Habermas: valistuksen projekti valistus on oikeastaan kaikkia näitä Keskeistä kritiikki, järjenkäyttö, tiedollinen ja moraalinen autonomia sekularisaatio järkiuskonto Valistuksella on myös poliittinen ulottuvuutensa suuntautui perinteisiä auktoriteetteja vastaan 3 4 skottilainen, ranskalainen ja saksalainen valistus Saksalaisessa valistuksessa järjen ja autonomian käsitteet saavuttivat Järki on ihmisen universaali intellektuaalinen kapasiteetti tai potentiaali. tulisi toteutua osin normatiivinen, kontrafaktuaalinen käsite järki ilmenee yksilösubjektissa (ajattelussa, toiminnassa) Kyky määrittää itseään Kyky tehdä tiedollisia arvostelmia Kyky tehdä moraaliarvostelmia ja sitoutua niihin Kyky kritiikkiin ja vapautumiseen 5 6
2 Järki myös universaalikäsite Historiallinen kehitys inhimillisen järjen kehittymistä yksilöllinen järjenkäyttö ja ihmislajin kehittyminen liittyvät toisiinsa Gotthold Ephraim Lessing saksalaisen valistuksen kantaisä ajattelija, kirjailija ja filosofi Nathan viisas Ihmiskunnan kasvatuksesta 7 8 teologis-pedagoginen traktaatti/rekonstruktio Keskeisiä valistuspedagogisia ajatuksia: Kasvatuksen välttämättömyys Yksilön ja kollektiivisen sivistyksen rinnastaminen toisiinsa Ihmisen luonnollinen kehitys etenee vaiheittain Ihmisen ja ihmislajin kehitys etenee kohti suurempaa autonomiaa ja itsenäistä järjenkäyttöä Alkukantaisesta ajattelusta kohti kehittynyttä valistunutta ajattelua Auktoriteettiin alistumisesta kohti omaa vapautta 9 10 Kasvatuksen tulee vastata kasvavan luonnollista kehitys mutta samalla kasvatuksen/opetuksen tulisi vaatia kasvatettavaa ylittämään oma kulloinenkin kehitysvaiheensa Ihmissuvun täydellistyminen Yksilöllinen täydellistyminen IMMANUEL KANT FILOSOFI PROFESSORI KÖNIGSBERGIN YLIOPISTO Immanuel Kant ja valistuspedagogiikka 11 12
3 SAKSALAISEN KLASSISEN IDEALISMIN KESKEISIMPIÄ HAHMOJA LUENNOI PEDAGOGIIKASTA: ÜBER PÄDAGOGIK Kant on Education PEDAGOGISEN AJATTELUN TAUSTALLA VALISTUSFILOSOFIA, ANTROPOLOGIA, HISTORIANFILOSOFIA JA KOKO KANTIN FILOSOFINEN SYSTEEMI (TIETOTEORIA, MORAALIFILOSOFIA, ESTETIIKKA), JOTA HÄN ESITTELI PÄÄTEOKSISSAAN. Kantin pääteokset: Puhtaan järjen kritiikki 1781/1787 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Arvostelukyvyn kritiikki KANTIN AJATTELUA LEIMASI DUALISMI VAPAUDEN KAUSALITEETTI LUONNON KAUSALITEETTI KASVATUKSEN TAVOITTEENA MORAALINEN AUTONOMINEN YKSILÖ JA MORAALINEN VALISTUNUT YHTEISKUNTA KASVATTAMINEN VAPAUTEEN KASVATUKSEN KESKENEN KYSYMS KUULUU: KUINKA KULTIVOIDA VAPAUTTA PAKOLLA. PEDAGOGINEN PARADOKSI KASVATUS ON AINA KOE SIINÄ PYRITÄÄN TEKEMÄÄN TOISESTA PAREMPI IHMINEN. KASVATUKSEN TULOKSET EIVÄT OLE KOSKAAN VARMOJA. MEILLÄ EI OLE VARMUUTTA KASVATUKSEN ONNISTUMISESTA
4 ON EPÄVARMAA, PYSTYMMEKÖ KASVATTAMAAN PAREMMAN MORAALISEN IHMISEN. TÄSTÄ EPÄVARMUUDESTA HUOLIMATTA IHMISTÄ ON KUITENKIN AINA KASVATETTAVA. VARMAA ON AINAKIN SE, ETTÄ KASVATTAMATON IHMINEN JÄÄ "ELÄIMELLISEKSI VILLIKSI". "IHMINEN TULEE IHMISEKSI KASVATUKSEN KAUTTA" "IHMINEN ON AINOA OLENTO, JOKA TARVITSEE KASVATUSTA" Immanuel Kantin sivistysteoria Kant käsittelee kasvatusta ja sivistystä koskevia teemoja. Sivistystä ja sivistysprosessia koskevat teemat ovat vahvasti esillä kirjoituksissa: Beantwortung zur Frage: Was ist Aufklärung? Idee zu einer allgemeinen Geschichte in weltbürgerlichen Absicht Mutmasslicher Anfang der Menschengeschichte Kasvatusteoria: Über Pädagogik Kant on Education Sivistys merkitsee kykyä oman ajattelun ja moraalisen päätöksenteon autonomiaan ja vapauteen. Tästä johtuen kyky omaan toimintaan (autonomia) on keskeinen sivistysprosessin tulos. Perustavimmalla tavalla tämä sivistyksen momentti artikuloitui Immanuel Kantin valistusfilosofiassa. Useimmiten esimerkiksi otetaan Kantin kirjoitus "Beantwortung der Frage: Was ist Aufklärung?" (1784) Tässä tekstissä Kant määrittelee sen, mitä käsite valistus (Aufklärung) merkitsee 23 24
5 "Valistus on ihmisen pääsy (pois) omaa syytään olemassa olevasta alaikäisyydestä. Alaikäisyys (Unmündigkeit), on kyvyttömyyttä käyttää hyväkseen omaa ymmärrystä ilman toisien johdatusta. Tämä alaikäisyys on itse aiheutettua, sillä syynä ei ole ymmärryksen puute, vaan oma päättämättömyys ja rohkeuden puute käyttää omaa ymmärrystä ilman toisen johdatusta. Sapre aude! Rohkeus käyttää omaa ymmärrystä on siis valistuksen lähtökohta." WA: n ydin on vaatimus ihmisen ajattelun ja moraalisen päätöksenteon vapaudesta Mitä järjen tai ymmärryksen vapaa käyttö WA:ssa loppujen lopuksi merkitsee? liittyy läheisesti järjen julkiseen käyttöön Kantille kysymyksessä on ennen kaikkea yksittäisen ihmisen kyky käyttää omaa järkeään julkisesti Konkreettisesti tämä tarkoittaa seuraavaa: Ihmisellä on oltava vapaus ilmaista oma mielipiteensä yhteiskunnan julkisessa sfäärissä niin, etteivät yksilön yksityiseen yhteiskunnalliseen asemaan liittyvät tekijät rajoita oman järjen vapaata käyttöä Kant erottaa toisistaan järjen yksityisen ja julkisen käytön. Järjen yksityinen käyttö merkitsee Kantille yksilön toimintaa määrätyssä porvarillisen yhteiskunnan asemassa (bürgerliche Posten). Yksilö on järjen yksityisen käytön puitteissa yhteiskunnan passiivinen osanen, jonka tehtävänä on totella ja alistua noudattamaan yhteisönsä päämääriä Julkinen järjenkäyttö poikkeaa edellisestä ratkaisevasti. Yhteiskunnan julkisessä sfäärissä yksilö ei toimi porvarillisen aseman tai ammatin edustajana vaan oppineena (Gelehrte) Hänen tehtävänä on käyttää itsenäisesti järkeä; ilmaista vapaasti kritiikkiä ja omia mielipiteitä. Sivistyksen (valistuksen) kannalta järjen itsenäinen julkinen käyttö on ensisijaisen tärkeää. Kant katsoo, että ainoastaan se voi tuoda mahdollisuuden valistukseen ja sivistykseen. Sivistysprosessi voi tapahtua ainoastaan ihmisten keskinäisen vapaan kommunikaation kautta
6 Ihmisen vapaus ei ole sivistysprosessin ja valistuksen tulos, vaan päinvastoin: Valistus- ja sivistysprosessi on mahdollinen ihmiselle tyypillisen mahdollisen vapauden vuoksi. Kantin näkemys sisältää myös yhteiskunnallispoliittisen implikaation - yhteiskunnan on oltava muodoiltaan sellainen, ettei se rajoita ihmisen vapaa julkista järjen käyttöä. Kantin ajattelun taustalla tietynlainen historianfilosofia Kantille ihmiskunnan historia oli samalla ihmisen sivistyshistoriaa Jatkuva yhteisöllinen sivistysprosessi/valistusprosessi Ihmiskunnan mahdollinen historia Kantin kehitys- ja sivistysprosessiksi ymmärtämä ihmisen ja ihmiskunnan historia on päättymätöntä kehitystä luonnonkausaliteetin ja luonnollisten vaistojen alaisuudesta kohti ideaalia, porvarillisen yhteiskunnan moraalista tilaa, kohti ihmisyyden täydellistä avautumista, jossa ihminen siirtyy luonnontilasta moraalisen toiminnan mahdollistavaan yhteiskuntatilaan. Luonto/luonnollinen olotila Valistus/sivistys emansipaatio Moraali/järki/vapaus Regulatiivinen idea Julkisuus Idee zu einer allgemeinen Geschichte in weltbürgerlichen Absicht Koko ihmiskunnan historiassa on kysymys ihmisen kehittymisestä vaistojen ohjaamasta (eläimellisestä) olennosta omaa järkeä käyttäväksi ihmiseksi - "maailman kansalaiseksi" (Weltbürger) kosmopolitanismi Vapaus ja ihmisen täydellistymien ovat Kantille samalla myös identtisiä, sillä historiallinen ihmisen sivistysprosessin eteneminen merkitsee aina myös suuremman vapauden todellistumista
7 Luonto Järki Kantin ajattelulle ominaista dualismi Luonto Järki Pohjimmiltaan koko kantilaisen ajattelun dualismi perustuu vapauden ja luonnonkausaliteetin väliseen vastakkainasetteluun. Sivistysprosessin perusta on juuri vapauden ja luonnonkausaliteetin välisessä jännitteisessä vuorovaikutussuhteessa Järki ja järkevä toiminta kehittyy vasta silloin kun ihmisen on vaikeiden olosuhteiden pakosta opittava käyttämään omaa järkeä Luonto ja sen luoma ympäristö pakottaa ihmisen käyttämään omaa järkeään Ihminen on lajina ja yksilönä epätäydellinen olento, jonka on kompensoitava epätäydellisyyttään omalla järjenkäytöllä Luonnon kehitys on Kantille teleologinen prosessi, jonka päätepisteenä on omaan järjenkäyttöön kykenevä ihminen. Se, käyttääkö ihminen järkeään ja edistää siten valistus- ja sivitysprosessia, riippuu ihmisen omasta valinnasta Tämä teema on nousee esiin WA:ssa, jossa Kant kirjoittaa siitä, kuinka helppoa ihmisen on jäädä henkisen alaikäisyydeen tilaan Henkinen alaikäisyys, kyvyttömyys käyttää omaa järkeä, edustaa kantilaisessa dualismissa ihmisen riippuvuutta luonnonkausaliteetista, luonnovaistoista, näihin liittyvistä egoistisista haluista ja tarpeista Käsite vapaus puolestaan viittaa yleisemmin ihmisen kykyyn määritellä omaa toimintaansa. OLENNAISTA ON: Sivistysprosesin kannalta järjen vapaa yhteisöllinen käyttö on ainoa keino vapautua luonnonkausaliteetin alaisuudesta
8 Taustalla oletus ihmisen perustavasta antagonistisesta luonteesta. "Ihmisellä on taipumus yhteiskunnallistaa itseään (sich zu vergesellschaften), sillä sellaisessa tilassa hän on enemmän ihminen. Hänellä on myös suuri taipumus yksilöityä (isoloitua); sillä hänellä on samalla epäyhteisöllinen ominaisuus, (ihminen) haluaa suuntautua kaikessa pelkästään aistiensa mukaan ja odottaa siten kaikkialla vastarintaa, kuten hän itsestään tietää, että hän on omasta puolestaan taipuvainen vastustamaan toisia." Jürgen Habermas on tarkastellut teoksessaan "Strukturwandel der Öffentlichkeit" julkisen järjenkäytön asemaa Kantin filosofiassa. Julkisuus on regulatiivinen idea Julkinen järjenkäyttö on tekijä joka välittää ja mahdollistaa valistus- ja emansipaatioprosessiksi ymmärretyn inhimillisen järjen historiallisen kehityksen, sivistysprosessin. Julkisuuden dynaaminen, sivistysprosessia edistävä voima, on Habermasin tulkinnan mukaan siinä, että julkisuuden on tarjottava ihmisille tietoinen esikuva moraalisten periaatteiden mukaan toimivasta valtiosta. Julkisen järjenkäytön tehtävänä on tavallaan esittää subjekteille se historianfilosofinen ideaali, jota kohti heidän tulisi omaa toimintaansa viedä Kirjoituksesta WA on helppo huomata, että Kant puhuu ennen kaikkea aikuisesta, ei lapsesta. Vapaan järjen käyttäjän täytyy saavuttaa porvarillisessa yhteiskunnassa määrätty asema ennen kuin hän voi käyttää omaa järkeään. Inhimillistä järjellisyyttä todellistavan yksilön täytyy olla yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, jolla on oma roolinsa yhteiskunnallisena toimijana. yksilön toiminta julkisessa sfäärissä on mahdollista vasta silloin, kun hän saavuttaa yksityisessä sfäärissä autonomisen aseman. Tämä yksityinen autonomisuus on sidoksissa yksilön taloudelliseen asemaan. Julkinen järjen käyttö on sallittua ainoastaan henkilölle, joka on oma herransa, henkilölle jolla on sanan laajassa merkityksessä omaisuutta
9 KANTIN KASVATUSTEORIA Olennaista on, että Kant puhuu aikuisesta sukupolvesta. Aikuinen yhteiskunnallistettu subjekti on kykenevä osallistumaan julkisuuteen ja edistämään valistusta/sivistystä KESKEINEN KYSYMYS ON: MITÄ KANTILLE KASVATUS SITTEN ON? Vastaus tähän on löydettävissä Kantin pitämistä pedagogiikkaa koskevista luennoista Über Pädagogik Aikuisen ja kasvavan sukupolven välinen kanssakäyminen, johon Kant viittaa käsitteellä Erziehung (kasvatus), on kuitenkin jotakin muuta kuin vapaata ja autonomista järjenkäyttöä, tasavertaisten toimijoiden keskinäistä kanssakäymistä porvarillisen julkisuuden sfäärissä. Kasvatuksen funktio on ennen kaikkea siinä, että kasvatus luo edellytykset ihmisen vapaalle ja autonomiselle järjenkäytölle Kant lähtee siitä, että empiirinen/konkreettinen ihminen ei ole itsessään valmis oman järjen käyttäjä, sivistyksen ja valistuksen luoja, vaan tarvitsee kasvatusta. Kasvatuksessa on kysymys vapauteen kasvattamisesta. Ihmisen tulee kasvatuksen kautta saavuttaa vapaus oman järjen käyttöön ja järkevään toimintaan Kantilaisen sivistysteorian ja pedagogiikan näkökulmasta kasvatus on siis itse asiassa väline, jonka tulisi realisoida sivistyksen perusehto, kyky vapauteen. Mahdollisuus inhimilliseen sivistysprosessiin avautuu vasta silloin, kun ihminen on kasvatettu kykeneväksi oman järjen autonomiseen käyttöön. Kant itse toteaa, että "ihminen tulee ihmiseksi kasvatuksen kautta" 53 54
10 Modernille tyypillinen ajatus pedagogisesta toiminnasta on yhteydessä porvarillisen julkisuuden ideaan. Kasvatuksen on tuotava kasvava sukupolvi julkisen järjenkäytön sfääriin, sivistävän kanssakäymisen alueelle. Porvarillinen kriittinen julkisuus ei ole vielä lasten vaan aikuisten asia. Kasvatuksen tehtävänä tuottaa empiirisiä yksilöitä, jotka kykenevät toimimaan porvarillisen julkisuuden sfäärissä ja edistämään siten valistus-/sivistysprosesia Vain kasvatuksen avulla ihminen voi saavuttaa sen peruskompetenssin, jonka puitteissa hän kykenee sivistysprosessin mahdollistavaan autonomiseen järjenkäyttöön Kasvatuksen merkitys sivistyksen ja valistuksen perusehtona olevan vapauden luojana tekee ymmärrettäväksi Kantin perustoteamuksen siitä, että ihminen on ainut kasvatusta tarvitseva olento ja että ihminen tulee ihmiseksi kasvatuksen kautta. Kant ajautuu omissa pedagogisisssa näkemyksissään paradoksaaliseen argumentaatioon pedagoginen paradoksi Kant puhuu kasvatuksen yhteydestä kurista JA pakosta Näiden tehtävänä on muuttaa eläimellisyys ihmisyydeksi Kant korostaa ihminen tarvitsee kyvyn omaan järjenkäyttöön, oman toiminnan tietoiseen määräämiseen, koska hänellä ei ole eläimille tyypillistä toimintaa ohjaavia vaistoja (Instinct). Ihmisen luonto on itse asiassa riittämätön ja vajavainen 59 60
11 Ihmisen on kyettävä tietoisesti suunnittelemaan omaa toimintaansa. Ihminen ei kuitenkaan välittömästi kykene häneltä vaadittavaan järjenkäyttöön, vaan Ihmiselle lajityypillinen järjenkäyttö tulee mahdolliseksi vasta kasvatuksen avulla. Mikäli ihmistä ei kasvateta, jää tämä Kantin mukaan eläimelliseksi villiksi Tällainen villi ei puolestaan kykene edistämään vapaan ja julkisen järjenkäytön avulla inhimillistä sivistysprosessia Olennaista on kuitenkin se, että ihmisellä voidaan olettaa olevan lajityypillinen mahdollisuus saavuttaa vapaus ja käyttää omaa järkeään Sivistyskykyisyys Kasvatuksen tulisi realisoida kasvatettavan vapaus - kyky autonomiseen järjenkäyttöön. Samalla, tai juuri tästä johtuen, kasvatus väistämättä sisältää kasvatettavaan kohdistuvan pakon Hyvällä syyllä voidaan siis puhua pedagogisesta paradoksista - siitä, kuinka ihmisen pakottaminen vapauteen on loppujen lopuksi mahdollista. "Kasvatuksen suurin ongelma on se, kuinka yhdistää lailliseen pakkoon alistuminen ja kyky oma vapauden palvelemiseen. Sillä pakko on välttämätöntä! Kuinka kultivoin vapautta pakolla? Minun tulisi totuttaa kasvatettavani alistumaan oman vapauden pakkoon ja johdattaa hänet samalla käyttämään hyvin omaa vapauttaan
12 Ilman tätä on kaikki pelkkää mekanismia ja kasvatettava ei tiedä palvelevansa vapautta. (...)". Ihminen on pakotettava pois luonnontilasta, pakotettava autonomiseen ja vapaaseen järjenkäyttöön. Kant käyttää kahta erilaista käsitettä "pakko" (Zwang) ja "kuri" Kyseessä kaksi eri käsitettä Pakko viittaa niihin yhteiskunnallishistoriallisiin kulttuurisen elämänmuodon rakenteisiin, jotka määrittävät väistämättömästi aikuisen ja kasvavan sukupolven välistä toimintaa. Pedagogiikassaan Kant lähtee siitä, että lapsen täytyy varhaisesta lapsuudestaan lähtien olla kaikissa konkreettisissa toimintatilanteissa vapaa Samalla lapsen täytyy kuitenkin aina kokea yhteiskunnan kiistämätön vastarinta oppiakseen tuntemaan sen, kuinka vaikeaa on toimia itsenäisesti Kuri viittaa taas pedagogisen toiminnan historianfilosofis-utopistiseen ja tulevaisuuteen suuntautuneeseen funktioon; kuri merkitsee ihmisen villien; eläimellisten tai luonnomukaisten piirteiden "kesyttämistä" - sen tehtävänä on mahdollistaa ihmisen pääsy pois luonnontilasta kohti ihmisyyden ideaalia. Kant jättää varsin epäselväksi se, mitä kuri konkreettisesti ottaen voi merkitä. Kant painottaa kyllä sitä, kuinka lapsen täytyy varhaisesta lapsuudesta saakka olla vapaa (kts. edellä). Tästä huolimatta lasta on kuitenkin paradoksaalisesti "kuritettava"
13 sivilisoiva kuri Kuri poikkeaa pakon käsitteestä siinä Kant perustelee käsitettä kuri historianfilosofisista lähtökohdista. Pedagogisen paradoksin synty on selitettävissä osaksi sillä, että modernin kulttuurisen elämänmuodon kannalta aikuisen ja kasvavan sukupolven välinen toiminta on aina myös välineellistä. Kasvavan sukupolven kasvattamisen avulla pyritään luomaan parempi tulevaisuus, parempi yhteiskunta ja kulttuuri (so. valistus- /sivitysprosessi) Modernissa elämänmuodossa pedagogiset kehittelyt näyttäytyvät tulevaisuuden antisipoinnin mahdollisuutena - jopa välineenä Pedagogisella ajattelulla ja toiminnalla on modernissa utopistinen ulottuvuus. Kasvatuksen tehtävä on luonnollisesti osaltaan toteuttaa tuota oletettua historiallista kehitysprosessia. Kant toteaa pedagogiikassaan sen, että kasvatuksen on tuotava kasvava sukupolvi aina askel lähemmäksi ihmisyyden täydellistymistä Kantille yksittäisen ihmisen kasvatus on suhteessa koko ihmiskunnan sivistykseen. Se on kasvatusta parempaa tulevaisuutta varten. Paradoksaalisella tavalla tämä kuitenkin edellyttää lasten kasvattamista paremmalla tavalla kuin mitä vallitseva historiallinen tilanne edellyttäisi. Kant katsoi, että ihmiskunnan historiassa on kysymys ihmiselle luonteenomaisena ja luonnollisena piirteenä kuuluvasta inhimillisten ominaisuuksien ja kykyjen täydellistymisestä 77 78
14 Pedagogisen toiminnan tulee taas Kantin mukaan osallistua tuohon historialliseen prosessiin niin, että tuo prosessi ottaa "askeleen lähemmäksi täydellistymistä" Kuri Kultivointi Sivilisointi Moralisointi Kasvatuksen dimensiot tai vaiheet Kurittaminen estää sen, ettei eläimellisyys vahingoita yksilöä tai yhteiskunnallista ihmistä Villeyden kesyttämistä Kultivointi merkitsee taitojen ja kykyjen luomista; opettamista ja ohjausta Kykyjä voidaan käyttää erilaisiin yhteiskunnallisiin päämääriin. Tässä vaiheessa ei reflektoida toiminnan tavoitteita Eräät kyvyt ovat aina hyödyllisiä, kuten lukeminen ja kirjoittaminen, jotkut taas soveltuvat tiettyihin päämääriin, kuten musiikki, joka tekee meistä pidettyjä Sivilisointi merkitsee kulttuurisesti hyväksyttyjen käyttäytymistapojen välittämistä Sosiaaliset taidot, jotka mahdollistavat yhteiselämään osallistumisen ja siihen vaikuttamisen omien päämäärien mukaisesti Muuttuvat kulttuurin muuttuessa Riippuvaisia yleisestä mausta Moralisointi merkitsee sitä, että kasvava oppii valitsemaan sellaisia toiminnan tavoitteita ja päämääriä ovat hyviä. Hyvä merkitse tässä tapauksessa sellaista tavoitetta, jonka kaikki voivat hyväksyä Hyviä ovat sellaiset päämäärät, jotka jokainen ihminen välttämättä hyväksyy, ja jotka voivat alla samalla jokaisen päämääriä 83 84
15 Taustalla nk. kategorinen imperatiivi Julkinen järjenkäyttö Kasvatuksen universaalisuus Kasvatuksen tehtävänä on viime kädessä avata mahdollisuus sille, että kasvava oppi itse asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan niitä kriittisesti. oman järjen käyttö Järki ei ole subjektiivista vaan viime kädessä sosiaalista, yhteisöllistä (diskursiivista) Tavoitteiden yleistettävyys, universaalisuus ja yhteisöllisyys Viittaa ideaali kaikkien ihmisten moraalinen yhteisö, joka voi hyväksyä tavoitteemme. Kontrafaktuaalinen oletus!! Kasvatus kurina kohdistuu ihmiseen sentienttinä olentona Sen tehtävänä on saada aikaan siirtymä kohti sapienttia. Kasvatus moralisointina kohdistuu ihmiseen sapienttina olentona Ks. Robert B Brandom (2009) Reason in Philosophy JOHANN GOTTLIEB FICHTE Toimi Jenan ja Berliinin yliopistoissa Nk. jälkikantilaisen filosofian keskeisimpiä edustajia Lähtökohtana Kantin ajattelu Halusi kehittää sitä edelleen
16 Hänen tuotantonsa jakautuu varhaiskauteen (nk. Jenan kausi) ja myöhäisfilosofiaan ( ) Hänen filosofiaan sisältyy myös kiistanalaisia tendenssejä saksalainen nationalismi Nykyisen korostetaan Fichten ajattelun merkitystä ennen muuta, tietoisuuden, subjektiviteetin teoreetikkona. Yhä enemmän painoa Fichten ajatteluun sisään rakentuneelle sosiaaliontologialle Subjektiviteetti ja sosiaaliset suhteet liittyvät läheisesti toisiinsa Vaikutti huomattavasti saksalaiseen filosofiaan varhaisromantiikka Hegel Vaikutushistoria ulottuu näihin päiviin saakka Dieter Henrich Pääteos: Wissenschaftslehre Useita eri versioita Grundlage der gesamten Wissenschaftslehre (1794/95) Huomio: suomennettu!!! Wissenschaftslehre Nova Methodo Wissenschaftslehre ( teoreettinen filosofia ) Tarkastelee: i) tietämisen ii) toiminnan iii)ajattelun iv) itsetietoisuuden v) tietoisen maailmassaolemisen (Reinhard Lauth: Bewusstes- Sein) mahdollisuusehtoja Kyseessä trassendentaalifilosofia Tämän lisäksi myös: Sosiaali-; oikeus- ja moraalifilosofia ( käytännöllinen filosofia ) Grundlagen des Naturrechts Sittenlehre 95 96
17 Populaarifilosofia Bestimmung des Gelehrtens Bestimmung des Menschen Reden an die Deutschen Nation Vaikuttanut pedagogiseen ajatteluperinteeseen vahvasti Jenan kaudella Fichtellä oli varsin laaja oppilasjoukko, jossa oli useita pedagogisesti orientoituneita henkilöitä Ns. varhais-fichteläiset (die frühe Fichteaner) Vaativat siirtymistä pois perinteisestä käytännöllisestä kasvatusopista kohti kasvatustiedettä Sauer; Johannsen, Ritter, Hülsen, Herbart Merkille pantavaa: Kasvatusteoreettiset ja sivistysteoreettiset implikaatiot osa teoreettista filosofiaa. Erityisesti kasvatuksen käsite liittyy läheisesti teoreettisen filosofian avaamiin ongelmiin Fichte filosofiaa voi lukea sivistys- ja kasvatusteoreettisesta perspektiivistä Sivistysteoreettinen perspektiivi: Mikä on itsetietoinen subjekti? Kuinka se on suhteessa itseensä ja maailmaan? Kuinka se määrittää itse itseään ja maailmaansa? Wissenschaftslehre Kasvatusteoreettinen perspektiivi Mikä mahdollistaa tuollaisen subjektin empiirisen kehityksen (genesiksen)? Tietynlainen sosiaalinen suhde edellytys subjektin empiiriselle kehittymiselle sosiaaliontologia kasvatuksen välttämättömyys Grundlagen des Naturrechts
18 FICHTE SIVISTYSTEOREETIKKONA Minän ja Ei-Minän välinen vastavuoroinen suhde WL: n lähtökohtana Minä Ei-Minä Tarkoituksenaan oli osoittaa, kuinka tietoisuus - olipa kysymyksessä sitten Minän tietoisuus itsestään (so. itsetietoisuus) tai Minän tietoisuus maailmasta, johon Fichte viitasi siis käsitteellä Ei-Minä - on periaateessa ymmärrettävissä vain ja ainoastaan Minän ja Ei-Minän välisen suhteen tarkastelemisen kautta Minän aktiivisuus ja spontaniteetti (so. subjektiviteetti) mahdollistaa Minän ja Ei- Minän välisen suhteen rakentumisen ja samalla myös tietoisen empiirisen Minän (yksilön) kehittymisen. Minän ja Ei-Minän väliseen vastavuoroiseen suhteeseen Fichte viittasi käsitteillä Wechselbestimmung, Wechsel ja Synthese. Olennaista Wechselbestimmung (vastavuoroinen määritteleminen) Ominaista tällä suhteelle on juuri se, että Minä ja E-Minä määrittävät toisiaan. Miten tämä on mahdollista? Fichten mukaan tämä ongelma ei ole ratkaistavissa sillä, että tietoisuus ymmärretään ainoastaan Minän itseensä kohdistuvan määrittämisen kautta ilman, että otetaan huomioon se, kuinka Minä voi määrittää itsensä vain Ei-Minän kautta. Ratkaisu ei löydy Fichten mukaan myöskään siitä, että Minä ymmärretään ainoastaan Ei- Minän kautta määrittyneenä, jolloin puolestaan ei huomioida sitä, että Minän määräytyminen voi tapahtua vain Minän oman aktiviteetin kautta
19 Emme voi palauttaa empiiristä tietoisuutta pelkästään Minän aktiivisuuteen tai puhtaaseen tahtoon (Wille). Kääntäen pätee myös se, ettei tietoisuus ole ymmärrettävissä myöskään Ei-Minän aiheuttamaan (kausaalisen) vaikutuksen tulokseksi. Ensiksi mainittu vaihtoehto olisi Fichten terminologiaa käyttääkseni luonnehdittavissa dogmaattiseksi tai trassendentiksi idealismiksi ja jälkimmäinen dogmaattiseksi materialismiksi Fichten ratkaisu tähän kahden näkökulman dualismiin: Empiirisen järkiolennon kehittyminen ymmärrettävissä prosessiksi, joka todellistuu Minän ja Ei-Minän välisessä jännitteisessä suhteessa Minä: inhimillinen spontaniteettiin ja kyky toimia. Ihminen on transsendentaalisti vapaa olento konstituoi itsensä ja maailmansa oman aktiivisuutensa varassa. ihminen on tämän periaatteellisen spontaniteettinsa vuoksi ymmärrettävissä määräytyneisyydeltään avoimena Transsendentaali vapaus/spontaniteetti mahdollistaa periaatteessa rajattoman määrän erilaisia realisoitavissa olevia toiminnan ja olemisen tapoja. Fichte viittasi tähän käsitteellä "Unedliches" - päättymätön: Transsendentaali Minä on sikäli päättymätön ja rajoittamaton, että spontaniteettina se mahdollistaa periaatteessa rajoittamattoman määrän erilaisia inhimillisiä toimintatapoja
20 Tärkeää huomata: Fichte ei suinkaan palauttanut Minän ja maailman konstituutiota yksin transsendentaalin Minän aktiivisuuteen ja spontaniteettiin Empiirisen Minän toiminta on kutenkin aina rajattua ja määrittynyttä. Tähän empiiriseen määräytyneisyyteen Fichte viittasi käsitteellä Ei-Minä. Periaatteessa Ei-Minän käsitteellä voidaan tarkoittaa kaikkea Minälle vastakkaista. Ei-Minä on kohde, johon Minän spontaniteetti tavalla tai toisella suuntautuu Olennaista on se, että empiirinen Minä (yksilösubjekti) on mahdollinen vain Minän ja Ei-Minän välisenä synteesinä, jossa yhdistyvät toisiinsa (transsendentaalin) Minän mahdollistama spontaniteeti ja aktiivisuus ja Ei-Minän tuottama määräytyneisyys. ihminen on "rajoittamaton" (unendliches) ja toisaalta "rajattu" (endliches) olento (kts. esim. I, 2 301). Samalla kyseessä hyvin abstrakti kuvaus ihmisen sivistysprosessista Sivistysprosessi todellistuu transsentaalin vapauden ja empiirisen määräytyneisyyden välisessä suhteessa. Minän (Ich) ja Ei-minän (Nicht-Ich) välisen suhteen tarkastelu on ymmärrettävissä WL:n sivistysteoreettiseksi ytimeksi Sivistys on transsendentaalin vapauden ja empiirisen määräytyneisyyden jatkuva prosessuaalinen synteesi, jossa ihminen määrittää toimintansa kautta Ei-Minää ja jossa Ei-Minä määrittää ja suuntaa aina jo ihmisen toimintaa ja siten myös määrittää sitä, kuinka spontaniteetti ja aktiviteetti kulloistenkin empiiristen ehtojen alaisuudessa voi realisoitua
21 Sivistys on päättymätön prosessi, jossa konkreettinen ihminen pyrkii lähestymään jatkuvasti Minässä itsessään annettuna olevaa ideaalia järjellisestä itsemäärittelystä ja autonomiasta Näin toiminta on miellettävissä sivistysprosessin mediumiksi. Tietoinen Minä realisoituu toiminnassa, jossa transsendentaali spontaniteetti ja aktiviteetti suuntautuu Minälle ulkopuoliseen toiminnan kohteeseen, ja jossa toiminnan kohteen työstämisen kautta Minä itse määrittää aina myös itseään Minän ja Ei-Minän välisen vastavuoroisen suhteen tarkastelussa toiminnan (Tätigkeit/ Handlung) käsitteellä on keskeinen asema. Tietoinen subjekti/minä on mahdollinen vain ja ainoastaan toiminnassa. Pohjimmiltaan - näin siis Fichte - Minä ja toiminta (Tätigkeit) olivat yksi ja sama. Minä on olemassa vain toimintana ja toiminta on olemassa vain Minän toimintana: "das Ich ist nur Thätig; es ist bloss Ich, inwieferne es thätig ist; und infiefern es nicht thätig ist, ist es Nicht-Ich" subjekti/ Minä on yksinomaan toimiva tai oleva Minän toiminta oli Fichtelle se mediumi, jossa Minä ja Ei-Minä syntetisoituvat empiiriseksi tietoiseksi Minäksi. Toiminta sivistysprosessin mediumi Toiminta välittää Minää ja Ei-Minää Fichte sivistysteoria löytyy hänen Wisseschaftslehrestään Kasvatusteoria sisältyy hänen sosiaaliontologiaansa osa Fichten oppia interpersoonallisuudesta
22 Sosiaalisen maailman -so. interpersonaliteetin - synteesi: Minän ja Ei-Minän välinen synteesi (ylipäätään) saa sosiaalisissa suhteissa (so. GeisterWelt) uuden muodon. Se muuntuu Minä ja toisen Minän väliseksi synteettiseksi suhteeksi, jossa WL:n alkuperäinen empiirisen Minän tietoisuudelle konstitutiivinen Ei-Minän tuottama kimmoke (Anstoss) on ymmärrettävissä toisen Minän - tai oikeammin reaalisen Järkiolennon (reelles Vernunftwesen) tuottamana kimmokkeena, joka mahdollistaa Minän potentiaalisen järkiolennon tulemisen tietoiseksi itsestään ja muista ihmisistä Kysymys: Kuinka empiirisen tietoisuuden/subjektin kehittyminen on mahdollista? Tämä tematiikka on tulkittavissa WL: ssä käsitellyn tietoisuutta ylipäätään koskevan teoretisoinnin laajennukseksi WL:ssä esitetyt näkemykset tietoisen Minän yleisistä piirteitä, joihin kuuluvat aktiivisuus ja spontaniteetti ja Minän ja Ei-Minän synteettinen suhde, eivät kykene vielä kattavasti selittämään sitä, miten empiirinen tietoinen Minä on mahdollinen. Fichte etsi vastausta interpersoonaalisista suhteista Ihminen tulee ihmiseksi muiden ihmisten joukossa Kasvatus on teko, joka kytkee toisiinsa transsendentaalin Minän spontaniteetin, Ei- Minän tuottaman empiirisen määräytyneisyyden ja interpersoonalliset vastavuoroiset suhteet Fichte itse määritteli kasvatusaktin vaatimukseksi itsenäiseen toimintaan (Aufforderung zur Selbsttätigkeit) Vaatimus on vaikuttamista ja järkiolennnon vapaa toiminta (freie Wirksamkeit) (..) sen tavoite" Järkiolentoa ei missään muodossa määritettä toimimaan vaikutuksen kautta, kuten kausaliteetin käsitteessä vaikutettuun vaikutetaan syyn kautta, vaan järkiolennon tulee vaatimuksen vaikutuksesta määrittää itseään
23 Varhais-fichteläiset (Frühfichteaner) Fichten nk.jenan-kauden ( ) aikana hänen ympärilleen kehittyi opiskelijoiden ja joukko, jota kutustaan varhais-fichteläisiksi. Tälle joukolle oli ominaista vahva kiinnostus pedagogisiin kysymyksiin Ritter, Sauer, Johannsen, Harl, Hülsen Cramer Erityisesti Sauer ja Johannsen nojautuivat voimakkaasti Fichten varhaisfilosofiaan: Wissenschaftslehre ja Grundlagen des Naturrechts lähtökohtana ja pedagogisen teorian kontekstina Pedagogiikasta kasvatustieteeseen Dietrich Bennerin (1991) mukaan näissä kirjoituksissa motivoivana tekijänä oli Fichten esiinnostama kysymys empiirisen yksilösubjektin (todellinen järkiolento; reelles Vernunftwesen) kehittymisen ehdoista Tieteellisen pedagogiikan mahdollisuus riippui heidän mukaansa siitä, kykeneekö se vastamaan tuohon Fichten filosofian esittämään kysymykseen. Kasvatustieteen perustava kysymys kuuluu heidän mukaansa seuraavasti: Kuinka pelkästä mahdollisuudesta voi tulee todellinen järkiolento. Tämä lähtökohta luonnollisesti edellyttää vastaamista kysymykseen siitä, mikä tuo reaalinen järkiolento on Kirjoituksessaan Über das problem der Erziehung (1798) Sauer määrittelee sen seuraavasti: Järkiolento on tietoisesti toimiva; sillä se ei ole ainoastaan ylipäätään toimiva toimiva, vaan se havaitsee itsensä myös omassa toiminnassaan suhtautuvan itseensä toimivana. ( ) Järkiolennon toiminta ja tietoisuudella sidottu toiminta ovat samaa merkitseviä ilmauksia (Mt. 268) Dietrich Benner on rekonstruoinut tämä Sauerin esittämän määritelmän seuraavasti: järkiolento on toimiva järkiolento määrittää itseään Järkiolennon toiminta on tietoisuuteen sidottu Järkiolento on tietoinen siitä, että hän toimii ja määrittää itseään toiminnalla
24 Riippuen siitä, onko toiminta suuntautunut järkiolentoon itseensä vai johonkin mikä on järkiolennon ulkopuolella voidaan erottaa kaksi tietoisuuden tapaa. Toiminnassa järkiolento on tietoinen itsestä ja maailmasta Keskeinen johtopäätös: Toiminta on itsetietoisuuden ja maailmaa koskevan tietoisuuden perusta Konkreettinen itsestä ja maailmasta tietoinen ihminen on olemassa vain toiminnassa ja toiminnan kautta Sauerin aikalainen Johannsen kirjoittaa seuraavaa: Ihmisen käsite ei ole käsite jostakin sellaisesta, joka voi olla olemassa ilman omaa tekemistään, vaan ihminen tulee ihmiseksi ainoastaan oman itsensä kautta. Hän ei ole olemista vaan tulemista ja tulee siksi, mihin hän itsensä tekee ja ilman omaa tekemistään hän ei tule miksikään. Toiminnan ja tietoisen itsemäärittelyn ja ihmiseksi tulemisen problematiikkaan Sauer viittaa käsitteellä sivistys (Bildung) Jatkuvalla toiminnalla ihminen kehittää valmiuksiaan ja luo uusia vapausasteita omalle toiminnalleen. Sivistys lähtee liikkeelle subjektin omasta toiminnasta ja suuntautuu kohti maaimaa Sauer: Minuuden sfäärin laajentaminen Sauerille sivistys on jatkuva prosessi jossa ihminen järkiolentona määrittää itseään: Sivistys ei ole, se tulee Sauer kirjoittaa: ( ) järkiolennon sivistys ei tapahdu mitenkään muuten kuin tämä vuorovaikutuksessa itsensä kanssa. Mitä tahansa myös ulkoa sen ylennykseksi tapahtuukaan, kiittää se omasta sivistyksestään pelkästään itseään, sillä se ei koskaan pääse itsestään, kuten se voi myöskään vaatia jotakin itseensä, olkoon sitten, että se saman omaksuu
25 Erityisesti Sauerin ilmaus olla vuorovaikutuksessa itsensä kanssa on herättänyt huomiota (ks. esim Benner 1991) Voidaan jopa pitää äärimmäisenä subjektiivisena idealismina tai solipsismina Käsite vuorovaikutus itsensä kanssa viittaa kuitenkin tietynlaiseen itsesuhteeseen, jossa itsetoiminnan itse väistämättä on aina on. Itse on tietoinen itsestään, omista toiminnan tavoitteistaan, ja kokemuksista, joita hän saa toimiessaan suhteessa maailmaan Itserefleksio Praktinen itsesuhde Sauer ja Johannsen artikuloivat aikanaan onnistuneesti modernin sivistysteorian ydinajatuksen. Ihminen tuottaa itse itsensä ja pitää itseään yllä toiminnassa. Toiminta samalla laajentaa ihmisen vapautta määrittää itseään ja maailmaansa. Sivistysprosessissa ihminen laajentaa samalla jatkuvasti omia toimintamahdollisuuksiaan ja kehittää omia kykyjään Kyseessä on päättymätön prosessi, jossa empiirinen yksilö (empiirinen Minä) todellistaa transsendentaalin Minän ideaa (vapaus, riippumattomuus, itsemäärittely). täydellistyminen Sivistyskäsitteen määrittelyn kannalta tämä sinänsä riittää. Itsetoiminallisuutta koskeva teoretisointi kertoo, ainakin jotakin siitä, a)mikä sivistysprosessin mediumi on b)mikä sivistysprosessin subjektin suhde itseensä ja omaan maailmaan on c) mikä itsetoiminnan itse on d)miten se on suhteessa itseensä. Tähän vahvasti subjektifilosofisessa sivistyskäsitteeseen on kuitenkin sisäänrakennettuna looginen ongelma. Lassahn (1970, 63) on muotoillut tämän seuraavasti:
26 Loogisesti katsoen kyseessä on täydellinen kehäpäätelmä. Minä ei voi tulle tietoiseksi omasta vapaudestaan ilman että edellytyksenä on vapaaseen itsemäärittelyyn perustuva toiminta. Se ei voi kuitenkaan määrittää itseään vapaasti omaamatta jo vapautta ja olematta siitä tietoinen. Tieto omasta vapaudesta edellyttää vapaata toimintaa, vapaa toiminta kääntäen tietoisuutta vapaudesta Miten vapaan toiminnan ja autonomisen järkiolennon kehittymine voidaan ylipäätään selittää? Ihmisellä täytyy olettaa olevan taipumus tai vietti toimintaan. Täytyy postuloida: Absoluutti tendenssi itseensä (Sauer) Subjektin määrittyneisyys itsemäärittelyyn (Fichte) Vietti itsetoimintaan tai vietti vapauteen (Sauer) Kyseessä on potentia tai kyky. Jokainen ihminen on aina jo mahdollinen järkiolento. Benner (1991, 94): kyseessä ilmaus ihmisen perustavasta sivistyskykyisyydestä Tämäkään ei kuitenkaan kerro sitä, miten tuo kyky tai potentia todellistuu Kuinka mahdollisesta järkiolennosta kehkeytyy todellinen järkiolento, joka on tietoinen omasta a)vapaudestaan B) kykenee määrittämään itseään omassa toiminnassaan C) on sivistysprosessin subjekti sivistysprosessi täytyy sysätä liikeelle tilanteessa, jossa potentiaalinen järkiolento ei vielä ole tietoinen edellämainituista
27 Ulkoinen impulssi välttämätön Kuinka tämä ulkoinen impulssi on ajateltavissa? (Sauer) Impulssin kohteena oleva täytyy ajatella itsemäärittelyyn ja itsenäiseen toimintaan kykeneväksi olennoksi. Sauer toteaa ironisesti: ( )muuten impulssin kohteena olevaa käsiteltäisiin kuin mitä tahansa raakaa lihakimpaletta ( ),mutta sellaisesta ei seuraa järkiolennolle mitään, se jää kiinni tähänastiseen tyhjyyteen ja määrittelemättömyyteen Mikäli mahdollista järkiolentoa kasvatetaan ulkoisen impulssin kautta, ( )täytyy tämä impulssi ajatella materiaaliseksi sisällölliseksi pyrkimykseksi kohottaa tendenssi toiminnaksi. (Sauer) Olennaista on, että jonkun toisen järkiolennon täytyy omalla toiminnallaan tuottaa tuollainen impulssi. jonkun täytyy tehdä tietoinen kasvatusteko Johannsen ilmaisee asian seuraavasti: ( ) koko kasvatus perustuu yksinomaan siihen, että olento, jonka tulisi tulla kasvatetuksi vaaditaan vapaaseen toimintaan ulkoista asioiden kautta ja siten herätetään itsetoimintaan. Tämän päämäärän (.) täytyy olla ulkoisen vaikutuksen perustana, ( ). Siten voidaan ainoastaan ihmistä kasvattaa, koska tämä yksin on kykenevä vapauden ja järjen käsitteisiin Kasvatus on vaatimusta itsenäiseen toimintaan Pyrkii saamaan liikkeelle prosessin, jossa vaadittu tiedostaa itsensä ja vapautensa, tulee tietoiseksi itsestä ja omista toimintamahdollisuuksista. Tämä ei sinänsä vielä riitä Kasvatettava tulee tietoiseksi oman sivistysprosessin vajavaisuudesta kasvatettavan on myös ryhdyttävä toteuttamaan omaa potentiaalista vapauttaan ryhdyttävä määrittelemään itseään omassa toiminnassaan sivistysprosessi tulee mahdolliseksi kasvatusakti sivistysprosessin mahdollistajana
28 Mahdollista kritiikkiä Valistusta, modernia filosofiaa ja niihin kietoutunutta kasvatus- ja sivistysteoreettista ajattelua kohtaan voidaan esittää myös kritiikkiä Modernin/valistuksen projekti on mahdollista kyseenalaistaa Valistuksen dialektiikka Th. W. Adorno Max Horkheimer Frankfurtin koulukunta Valistusprosessi kieroutui Historiasta ei tullutkaan emansipaation, vapauden ja inhimillisen vapauden voittokulkua Järki puolittui teknokraattiseksi rationaalisuudeksi Esineellistyminen Vieraantuminen Porvarillenen kylmyys Sosiaaliset suhteet alistussuhteita Adorno: Kasvatus Auschwitzin jälkeen Postmoderni kritiikki Moderni kasvatus puhdasta vallankäyttöä Kantin pedagogiikka esimerkkitapaus kasvatuksesta vallankäyttönä Moderni subjekti kestämätön käsite Kasvatuksella ei voi tuottaa subjektia
Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotKasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotPolitiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä
Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,
LisätiedotKasvatus, oppiminen ja linnunlaulu Kantilla
Kasvatus, oppiminen ja linnunlaulu Kantilla LAURI MEHTONEN I Kantilla kasvatus määrittää vahvasti ihmistä: "Vain kasvatuksen kautta ihmisestä voi tulla ihminen" (A8). "Ihminen on ainoa olento, jota tulee
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotTieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede
Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Tieteellinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun - ykseys = sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN!
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotKohti inhimillistä vallankumousta
Kohti inhimillistä vallankumousta Ville Särkelä KRIGO ry Valtakunnalliset etsivän nuorisotyön päivät 2019 Tampere 6.2.2019 Banksy The Banality of the Banality of Evil Pahan arkipäiväisyyden arkipäiväisyys
LisätiedotLapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala
Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotKASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde
1 Suuntaukset KASVATUSTIETEEN (KT) Ongelmina Hermeneuttinen pedagogiikka 1800- luvun lopulta Kulttuuritiedettä, henkitiedettä Ihmistä koskeva tieto on aina historiallista Kysyy: Miten kasvatustieteen tutkimuskohde,
LisätiedotTekijä Harmaala Anssi
Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteen koulutus Tekijä Harmaala Anssi Työn nimi Sosiaalinen konstruktionismi - Todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teorian kasvatus-
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotSE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ
SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotVapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006
Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys
LisätiedotKasvatus- ja sivistysteoria
I Kasvatus- ja sivistysteoria KT Ari Kivelä 1. Johdanto: Mitä on kasvatus- ja sivistysteoria? 1.1. Yleinen/systemaattinen kasvatustiede; yleinen/systemaattinen pedagogiikka 1.2. Kasvatusfilosofia 1.3.
LisätiedotNuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi
Nuoret ympäristökansalaisina Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi Kestävän kehityksen toteutuminen on riippuvaista sellaisen sukupolven kasvattamisesta, joka ymmärtää ihmisen
LisätiedotARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI
Immanuel Kant ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI Suomentanut Risto Pitkänen Alkuteos Kritik der Urteilskraft (1790) Kansi: Eeva Louhio Copyright 2018 Suomentaja ja Gaudeamus Copyright 2018 Johdatus Arvostelukyvyn
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
LisätiedotVarhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto
Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason
LisätiedotLuento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )
Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
Lisätiedotettä kouluviihtyvyydessä emme ole menestyneet niin hyvin kuin oppimistuloksissa.
Otsikko Aluksi Täällä vaan leikitään lienee eräs huonoimpia sanontojamme. Sillä viestitään, että leikkiminen ei ole tärkeää tai edes suotavaa. Tämä lause sanotaan usein, kun puhuja tarkoittaa, että työtä
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotYK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotAsiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia
Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen
LisätiedotKUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI
KIELTENOPETTAJASTA KIELI-INNOSTAJAKSI? VAIHTOEHTOJA OPETTAJAKESKEISYYDELLE SANNA RYYNÄNEN, FT, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ISTUMINEN ON HEIKOIN OPPIMISASENTO -EPÄKONFERENSSI TAMPERE 03.05.2013 IHAN LYHYT JOHDANTO
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotPsykoanalyysi subjektitieteenä
Psykoanalyysi subjektitieteenä Jussi Silvonen Itä-Suomen yliopisto Psykoanalyysi, yhteiskunta, politiikka Lacan -seminaari. Tampere 13. 14.4. 2012 Dispositio Klassikon ikuinen paluu? Freudomarxilaista
LisätiedotKoulun ja koulutuksen puolesta. puolesta
Koulun ja koulutuksen puolesta Koulun JA Koulutuksen puolesta Kaikki koulukasvatuksen parissa työtään tekevät tuntevat kouluelämän ja yhteiskunnan vääjäämättömän muutoksen ja jatkuvuuden. Yhteisölliset
LisätiedotSotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen
Sotilaskoulutus vai -kasvatus MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaspedagogiikka Sotilaspedagogiikka on yleinen oppi sotilaskoulutuksesta ja opetuksesta
LisätiedotWhat do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism
What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism Originally: Alessandro Sicora 1 7. 1 0. 2 0 1 1 H A N N A M A I J A L A (
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotAmmatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus
Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Opettaja aikansa eetoksen edustajana (Launonen Leevi, 2003) Opettajan vallan ja vapauden rajat määrittyvät ajan hengen mukaisesti Koulutuspolitiikka, moraalinen
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotLastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta
Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotUudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin. Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen
Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen 9.2.2011 Mistä muutoksen lähdettävä? tehkää parannus! hengellinen uudestisyntyminen
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotRYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA
RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta
LisätiedotIinatti Samuel Voidaanko kriittisyyteen kasvattaa Kriittisen ajattelun kasvatuspäämäärän kritiikkiä
Iinatti Samuel Voidaanko kriittisyyteen kasvattaa Kriittisen ajattelun kasvatuspäämäärän kritiikkiä Kasvatustieteen kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden koulutus 2017 Kasvatustieteiden
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotYK10 Etiikka III luento
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden
LisätiedotLogoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa
Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Vanhustyön seminaari Stadin Aikuisopisto 4.12.2013 Anna-Maija Ruhanen TtM, KM,Logoterapeutti LTI Mitä logoterapeuttinen ajattelu on? Logoterapia on voimavara-
LisätiedotTYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi
TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotTutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?
Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotKohtaamisen kolme E:tä
Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
Lisätiedotsosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle
Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median
LisätiedotKEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio
LisätiedotTasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotKasvatus ja modernisaatio
Kasvatus ja modernisaatio 1 2 3 4 Modernisaatio Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen prosessi Alkoi Euroopassa viimeistään 1700-luvulla Siirtymä feodaaliyhteiskunnasta porvarilliseen yhteiskuntaan Feodaalisen
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
Lisätiedot