Pentti Harju. Ilmastointitekniikan oppikirja 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pentti Harju. Ilmastointitekniikan oppikirja 1"

Transkriptio

1 Pentti Harju Ilmastointitekniikan oppikirja 1

2 Ulkoilma, raaka-aineemme Ilmasto, ilmanvaihdon lähtötilanne Olemme monessa asiassa saattaneet havaita, kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ilmastointitekniikan alussa opiskelemme laajemmin myös ilmastoamme, sen erilaisia käsitteitä ja sitä kautta ilmaston vaikutusta sisäilman käsittelyn tarpeisiin ilmanvaihdon yhteydessä. Ilmanvaihdon avulla tuotamme halutunlaatuisen sisäilman tai sisäilmaston. Selvittelemme yleisiä käsitteitä kuten ilmasto, ilman saasteet ja ilmaston muutosten syitä. Koska ulkoilma on lähtötuote, jota jalostetaan joiltakin osin jopa lähtötilannetta paremmaksi, on laajemmasta tietomäärästä apua kokonaisuuden hahmotuksessa. Koska suurimman osan ajasta kuitenkin asumme sisällä, on sisäilman laatu viihtyvyydelle ja terveydelle erittäin tärkeä. Ympärillämme olevia sääilmiöitä ovat esim. tuuli sekä veden kiertokulku ilmakehässä eri olomuodoissaan. Vettä on ilmakehässä näkymättömässä muodossa (vesihöyry), tiivistettynä (pilvet ja sadepisarat ) sekä kiinteässä muodossa (jää- ja lumikiteet). Vesihöyry sataa maahan tiivistyttyään kylmässä ilmassa kyllin suuriksi ja painaviksi pisaroiksi. 1. Mitä ilmasto on Jonkin alueen ilmastolla ymmärretään yleensä alueelle tyypillistä pitkäkestoista säätä. Meillä Suomessa tyypillinen pitkäaikainen ilmastokäyttäytyminen on esim. talvi, jolloin yleensä on lunta ja pakkasta. Afrikassa joissakin osissa tyypillisiä käyttäytymisiä ovat pitkä kuivuus ja rajut sadekaudet. Ilmastoa kuvataan erilaisilla tunnusluvuilla kuten sadannan, lämpötilan ja muiden säämuuttujien arvoilla. Säämuuttujat eivät riipu pelkästään ilmakehästä ja sen toiminnoista, vaan myös esim. maan alla olevasta vedestä tai sen puutteesta. Ilmastojärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena, jolloin siihen sisällytetään ilmakehä, meret, järvet ja joet (hydrosfääri), maa-alueet (biosfääri) sekä lumi ja jää (kryosfääri). Tämän kokonaisuuden paremman ymmärtämisen avulla säämuutoksia voidaan ennustaa tarkemmin ja pitemmällä aikavälillä. Nykyisin sään ennustaminen pohjaa monesta mittauspisteestä saatujen säätulosten avulla tehtyyn supertietokoneanimaatioon. Tosin suunnattomasta muuttujamäärästä johtuva tulosten epätarkkuus puoltaa vielä nimitystä sääennustus. 1.1 Ilmakehä on nykyisessä muodossaan ja koostumuksessaan elämän perusedellytys maapallon hengittäville olennoille. Ilmassa on eniten typpeä, sitten happea ja hieman muita kaasuja. Maanpinnan pöly sekä merien suola tuottavat ilmakehään kiinteitä hiukkasia l. aerosoleja. Ilmakehä muodostuu maapalloa ohuena kerroksena ympäröivistä em. kaasuista, eikä sillä ole selvää ylärajaa. Ylöspäin mentäessä ilman tiheys vähenee nopeasti ja 100 km korkeudessa vallitsee jo lähes täydellinen tyhjiö. Mount Everest on maapallon korkein vuori (8850 m) ja jo tässä korkeudessa ilmakehä on ihmiselle liian ohutta. Ilman tiheys on vain noin 1/3 merenpinnan tason ilman tiheydestä. Vain harvat henkilöt voivat käydä kyseisissä korkeuksissa ilman happilaitteita. Pitempiaikainen hapenpuute tuhoaa aivot.

3 Sisäilma, lopputuote Ihminen tarvitsee elääkseen päivittäin n. 3 litraa vettä, yhden litran ruokaa ja litraa ilmaa. Ruuan ja juoman käyttäjä valitsee oman mieltymyksensä mukaan, terveellisenä tai epäterveellisenä. Hengitettävään ilmaan ja sen laatuun ei kuitenkaan voida paljonkaan vaikuttaa. Hengitettävä ilma on ympäröivää ilmaa, päivän tarjous. Tutkimusten mukaan työssäkäyvä suomalainen viettää keskimäärin 21 tuntia vuorokaudessa sisällä. Tästä ajasta noin 16 tuntia vietetään kotona. Sisäilman laadulla on terveyteemme ja hyvinvointiimme ratkaiseva merkitys. Vain erittäin pieni osa (alle 5 %) altistuksesta tulee ulkoilmasta. Toisaalta ulkoilman epäpuhtaudet kulkeutuvat osittain myös sisäilmaan ilmanvaihdon ja rakennuksen vaipan vuotojen kautta. Näin siis osa sisäilman altistumisesta on peräisin myös ulkoilmasta. Sivun teksti ja kuvat: Miimu Airaksinen Astma ja allergiatapaukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 15 vuoden aikana. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu selkeä yhteys rakennuksien mikrobikasvun ja ihmisten terveysoireilujen välillä. Ulkoilma on yleensä niin puhdasta, että siitä on tarpeen suodattaa vain hiukkaset. Keväisin siitepöly on varsin merkittävä epäpuhtauslähde. Suodattimet olisikin hyvä vaihtaa puhtaisiin siitepölykauden jälkeen. Kaupungissa likaisin ilma on katutason lähellä, epäpuhtauspitoisuus pienenee ylöspäin mentäessä. Asuinrakennuksen sisäilman epäpuhtaudet ovat peräisin ulkoilmasta, rakenteista, kalusteista ja ihmisestä itsestään. Asiaa tarkentaen ne ovat peräisin epäpuhtauksista (tupakansavu, kaasut), inerttejä hiukkasia (pöly, kuidut) ja eläviä epäpuhtauksia (mikrobit, virukset, bakteerit). Maaperästä tuleva radon samoin kuin ryömintätilan asianmukainen toiminta on otettava huomioon suunnittelussa, jottei niistä tule sisäilman epäpuhtauslähteitä. Mikäli rakenneratkaisut ovat asianmukaisia ja kosteusteknisesti toimivia, on itse rakenteiden sisältä tuleva epäpuhtauskuorma varsin pieni.

4 Sisäilma, lopputuote 2.5. Sisäilman kosteus vaikuttaa ihmiseen, vaikka meillä ei olekaan kosteutta tuntevaa aistia. Iholla, limakalvoilla ja hengityselimillä aistimme alhaiset ja korkeat suhteellisen kosteuden arvot epämääräisinä tuntemuksina. Asuinhuoneen % suhteellinen kosteus on yleensä sopiva. Pitkäaikainen huoneilman suhteellinen kosteus ei saisi ylittää arvoa 60 %. Sisäilman kosteus vaikuttaa myös hikoiluun sekä hengitykseen. Liian kuiva tai kostea ilma aiheuttaa myös terveydellisiä oireita. Rakennuksen kosteusongelmia. Jos suihkun aikana peilin pinta huurtuu, kostuu, voidaan asiaa auttaa esim. lyhyellä tehostetulla ivpoistolla. Nelihenkinen perhe tuottaa kosteutta huoneilmaan noin l/vrk. Kosteutta, vesihöyryä, tulee huoneilmaan ruuanlaitosta, tiskauksesta, pyykinpesusta, saunomisesta ja ihmisistä. Ilman kostutus sitoo paljon energiaa ja siihen liittyy myös kosteusvaurioiden vaara ja mahdolliset homeongelmat. Puhdistamaton kostutin voi myös levittää ilmaan terveydelle haitallisia mikrobeja. Kostutuksen pitäisikin tapahtua höyrystävän kostuttimen avulla vettä kuumentamalla. Näin torjutaan mahdollisten mikrobien leviämistä. Kostutettua huoneilmaa tarvitaan esim. kirjapainoissa, atk-laitetiloissa, tekstiiliteollisuudessa ja joissakin sairaaloiden tiloissa. Alla on paikallinen kostutus Keittiön liesituulettimen avulla vähennetään ruoanlaitosta huoneilmaan leviävää kosteutta. Kesällä pyykki kannattaa kuivattaa ulkona. Pyykin koneellisessa kuivatuksessa kosteuden tiivistävä kuivausilmarumpu on parempi kuin kuivausilman suoraan huoneeseen johtava malli. Liiallinen ilman kosteus edistää pölypunkkien kasvua ja tiivistää kosteuden rakenteisiin lisäten mikrobikasvuston riskiä.

5 Sisäilma, lopputuote Korkea radonpitoisuus on eräs Suomen asuntojen sisäilmaongelma. Pitkä lämmityskausi, maanvaraisen laatan käyttö, radonpitoiset alueet sekä ilmaa hyvin läpäisevä rakennusmaa edistävät maaperän radonin pääsyä huoneilmaan. Tuuletettu alapohja ns. rossipohja korjaisi tilanteen lähes täysin. Radon on radioaktiivinen hajuton ja mauton jalokaasu, jota syntyy radiumin hajoamistuotteena. Radiumia on maaperässä ja kaikessa kiviaineksessa, erityisesti Suomen graniitissa ja moreenissa. Radonin puoliintumisaika on 1622 vuotta ja sen hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin. Radon ei aiheuta mitään oireita, mutta keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyöpäriskiä. Tupakointi ja radon lisäävät keuhkosyöpäriskiä. Suomessa kuolee vuosittain ennenaikaisesti passiivisen tupakoinnin seurauksena noin 700 henkilöä. Bq = radioaktiivisen säteilyn annosnopeuden yksikkö. Radonpitoisuus (Bq/m³): S1 <100, S2 <100 ja S3 <100. Sisäilmaluokitus Radon-lähteitä ja poistoa 1. täytemaasta tuleva radon 2. kallioperästä tuleva radon 3. porakaivon radonpitoinen vesihöyry 4. rakennusmateriaaleista tuleva radon 5. maanvaraisten rakenteiden tiivistys 6. alapohjan alipaineistus radonputkistolla 7. radonkaasun poisto ulos 8. säädetty koneellinen ilmanvaihto 9. radontiivistysbitumihuopa Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (994/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Suomessa on kuitenkin yli asuntoa, (3 % kaikista asunnoista) joiden radonpitoisuus sisäilmassa on yli 400 Bq/m³. Säteilyturvakeskus antaa myös ohjeita mittauslaitteista ja -menetelmistä. Radon tulee huoneeseen maaperästä sisätiloihin kulkeutuvan ilman mukana, rakennusmateriaaleista ja porakaivovedestä. Radonin vaaraa poistetaan siten, että vältetään rakentamista radiumpitoiselle maaperälle. Maanvastaiset rakenteet tehdään ilmatiiveiksi esim. asentamalla sokkelin yläpintaan bitumihuopa. Maanvaraisen alapohjan alapuoli alipaineistetaan maaputkiston ja puhaltimen avulla. Rakennukseen asennetaan myös tasapainotettu koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihto ei saa olla painesuhteiltaan sellainen, että huonetila on allaolevaan maahan nähden huomattavan alipaineinen. Tällöin radonkaasu kulkeutuu sisälle huoneeseen. Radonaltistus on suurimmillaan rakennuksen alimmassa kerroksessa. Radonin on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin keuhkosyöpätapausta vuosittain.

6 Sisäilma, lopputuote Höyrykostutus Kuva 4 Kun ilmaa kostutetaan puhaltamalla siihen höyryä, voidaan osoittaa, että prosessin suunta on kaavan 18 mukaisesti Δh/Δx = h h = l ho + c ph t h ( 18 ) Kun kostutukseen käytetään 100 C kylläistä höyryä saadaan prosessin suunnaksi kuvassa olevan suoran suunta. Δh/Δx = 2501 kj/kg + 1,85 kj /kg C 100 C = 2686 kj/kg Prosessin suunta on lievästi oikealle nouseva. Kylläisellä höyryllä kostutettaessa ei prosessin suunta poikkea paljoakaan kuivalämpötilasuorien suunnasta eli ilman lämpötila kohoaa vain hieman. Tämän päivän ilmastointilaitoksissa on höyrykostutus yleisin kostutusmenetelmä, koska vesikostutuksen kohdalla on pelättävissä, erilaisten hygienia - ja terveyshaittojen syntymistä huoneilmaan. Höyrykostuttimen vaatima energia tuodaan sähköllä ja kostuttimen liitostehot ovat helposti kymmeniä kilowatteja. Höyrykostuttimelle tarvittavan höyryvirran ja samalla kostuttimen lisävesimäärän voi laskea kaavasta 19. q mh = q mi Δx = ρ i q vi ( x B - x A ) ( 19 ) Kuivassa jäähdytyprosessissa (kuva 5) jäähdytettävästä ilmasta ei tiivisty vettä jäähdyttäjän pinnalle. Tällaisia prosesseja ovat esim. ilman jäähdyttäminen huonetilassa viileän tuloilman avulla, ilman jäähdyttäminen jäähdytyspalkeissa sekä ilman jäähdyttäminen puhallinkonvektorissa, kun halutaan toteuttaa puhallinkonvektorijärjestelmä ilman kondenssivesiviemäröintiä. Edellytyksenä kuivalle jäähdyttämiselle on se, että jäähdyttävän elementin pintalämpötila on jäähdytettävän ilman kastepistelämpötilaa t kp korkeampi. Prosessi on muuten sama kuin lämmitysprosessi, mutta suunnaltaan vastakkainen, eli h, x - diagrammissa pystysuoraan alaspäin vakiokosteussuorien suuntaisesti. Jäähdytyksessä tarvittava lämpöteho saadaan kaavasta 20. Φ = q mi Δh = ρ i q vi ( h A - h B ) ( 20 ) ρ i = ilman tiheys pisteessä, jossa ilmavirta on ilmoitettu q vi = ilman tilavuusvirta ( yleensä annettu pisteessä A ) Tai vastaavasti kuin lämmityspatterissa ( vain kuiva jäähdytys ) Φ = q mi c pi. Δt = ρ i q vi c pi ( t A - t B ) Märkä jäähdytys Kuva 6 Jos patterin pintalämpötila on jäähdytettävän ilman kastepistelämpötilaa alhaisempi, ilmasta tiivistyy vettä patterin pinnalle ja ilman kosteussisältö pienenee eli ilma kuivuu, haluttiin sitä tai ei. Prosessi suuntautuu kohti pistettä C. Piste on jäähdytyspatterin keskimääräistä pintalämpötilaa vastaava piste kyllästyskäyrällä. Kuvan mukainen prosessi esittää vain tapahtuman lopputulosta eikä niinkään itse prosessia. Suorahöyrystyspatterissa pintalämpötila muuttuu höyrystimen painehäviön aiheuttaman höyrystyslämpötilan muuttumisen sekä ilman lämpötilan muuttumisen johdosta. Kylmävesipatterissa muuttuu ilman lämpötila ja veden lämpötila ja samalla patterin pintalämpötila niiden mukana. Käytännön tapauksissa keskimääräinen patterin pintalämpötila on suorahöyrystyspatterissa noin 3 5 C korkeampi kuin höyrystymislämpötila höyrystimen lopussa ja vesipattereissa C korkeampi kuin sisäänmenevän ja ulostulevan jäähdytysveden lämpötilojen keskiarvo. Suunnitteluvaiheessa ei useimmiten ole vielä tarkempaa tietoa patterin mallista ja tyypistä, joten tässä esitetty mitoitusperiaate on riittävän tarkka. Mikäli patterin tiedot ovat olemassa, on pintalämpötila mahdollista määritellä tarkemmin. Märän jäähdytyksen tehontarve on laskettava aina kaavan 22 mukaisesti. Missään tapauksessa ei saa käyttää kuivan jäähdytyksen laskentakaavaa 21, joka ei huomioi veden tiivistymisen vaatimaa energiaa! Φ = q mi Δh = ρ i q vi ( h A - h B ) (22) Jäähdytyspatterin ohituskerroin OK, löytyy kohdasta 4.5

7 Ääni ja sen vaimennus 3.7. Meluntorjunta voidaan jakaa esim. kolmeen osa-alueeseen. Yleinen meluntorjunta sisältää esim. työpaikkamelun torjumisen. Ympäristömeluntorjunnassa keskitytään liikenteen, teollisuusmelun ja rakennustoiminnan aiheuttaman melun torjuntaan. LVI-äänitekniikassa keskitytään kiinteistön omien laitteiden melun torjuntaan. Laitteet tuottavat melua sekä rakennuksen sisäpuolelle että ympäristöön. Ääni-imissiolla tarkoitetaan kohteessa vallitsevaa ääntä, yleensä sen äänenpainetasoa. Se on ilman saastepitoisuuteen verrattava käsite, tavallaan melusaaste. Ääneneristyksellä ja meluntorjunnalla estetään melun leviäminen ympäristöön. Ne ovat rakenteita ja toimenpiteitä. Ääneneristys on ilmaäänen läpäisevyyden pienentämistä. Rajoittavina rakennusosina käytetään seiniä, välipohjia ja ikkunoita. Jos rakenteissa on ilman mentäviä aukkoja, siinä on silloin samalla äänen mentäviä aukkoja. Paras tapa ääneneristämiseen on eristää ääni syntypaikassaan. Äänenvaimennuksella eli äänenabsorptiolla äänienergia muutetaan lämpöenergiaksi absorptiomateriaalin (ääneneristevilla) kitkan avulla. Pinnan absorptiokerroin l. absorptiosuhde on pintaan kohdistuneen ja pinnasta palaamatta jääneen äänitehon suhde. Kuva mukailtu Olli Seppäsen kuvasta Ääneneristävyydellä tarkoitetaan äänen tehotason alenemista sen kulkiessa eristävän rakenteen esim. seinän läpi. Ääni etenee runkoäänenä ja ilmaäänenä. Akustiikka tutkii ääni-ilmiöitä. Ääni voidaan jakaa hyötyääniin ja haittaääniin. Hyötyääni on esim. puhe, haittaääni on eri lähteistä tuleva melu. Akustisella eristämisellä edistetään hyötyäänen kuuluvuutta sekä vaimennetaan haittaääniä. Ilmanvaihtolaitoksessa melua tuottaa piennopeusjärjestelmissä yleensä eniten puhallin. Melua tuottavat myös ilman virtaus kanavissa, säätölaitteissa sekä tuloja poistoilmaelimissä. Myöskin laitteiden mekaaninen värähtely aiheuttaa melua. Ilmastointikoneessa syntyvä melu siirtyy huoneeseen ilmaäänenä, runkoäänenä ja kanavaäänenä. Muita melun tuottajia ovat sekoituslaatikot, suutinkonvektorit, pumput, kompressorit, säätöpellit ja jäähdytystornit. Puhaltimissa melua syntyy sekä mekaanisena äänenä että ilmavirtauksesta muodostuvana äänenä. Mekaanista ääntä aiheuttavat laakerit, hihnat, levyosien värähtelyt ja sähkömoottori. Puhaltimessa syntyvä melu siirtyy kanavia pitkin ilmastoitavaan tilaan ja puhaltimen vaipan läpi sitä ympäröivään tilaan. Puhallinvalmistajat ilmoittavat puhaltimen ominaiskäyrissä eri toimintapisteitä vastaavia meluarvoja. Aerodynaaminen melu syntyy silloin, kun ilmavirtaus irtoaa siiven pinnasta ja muodostuu turbulenttista virtausta. Lisäksi melua aiheuttaa siipipyörän epätasapaino esim. likaantuessaan ja värähtelevät levypinnat. Keskipakoispuhaltimien melu on matalataajuisempaa kuin aksiaalipuhaltimen kehittämä melu. Melun mittauksissa selvitetään, aiheuttaako jokin laite huoneeseen liian korkean melutason. Tämän jälkeen mietitään tarvittaessa keinoja tilanteen korjaamiseen. Voimakkain melu peittää alleen muun melun. Laitteiden vuorottaisella käytöllä selvitetään suurin melua tuottava laite ja äänen etenemistapa. Selvitetään, onko melu ilmaääntä, kanavaääntä vai runkoääntä. Selvityksessä on aina huomioitava taustamelun osuus esim. liikenteen melu. Etäisyyden kaksinkertaistuessa äänenpainetaso laskee n. 6 db ja etäisyyden kymmenkertaistuessa lasku on n. 20 db. Äänitasomittarin on täytettävä standardeissa SFS P./IEC 651 ja IEC 804 esitetyt vaatimukset. LVIS-laitteiden äänitasosta mitataan keskiäänitaso L A,eq,T sekä enimmäisäänitaso L A,max. Äänen yksikkö on db, desibeli.

8 8 Ilma kojeelta huoneeseen Vasemmassa kuvassa on höyrysulun tiivistys, takan lämmön sekä lämpöpumpun lämmön hyödyntäminen. Vieressä on tiilikatolla olevan keittiön liesikuvun poistopuhallin. 6. Isoon ilmastointi- tai ilmanvaihtojärjestelmään kuuluu keskuskoje, kanavisto ja huoneiden ilmanjakolaitteet. Tässä osiossa käsitellään erilaisia IV-kojeita, kojeen osia ja ilman prosesseja sekä kanavistoa osineen. Ihminen on ilmastointiprosessin se osa, jota varten ilmaa käsitellään. Käytössä ilma likaantuu, jolloin sitä on jatkuvasti korvattava uudella käsitellyllä ja oleskeluvyöhykkeelle puhallettavalla ilmalla. Keskuskoje Rakennuksen katolla sijaitseva iv-koje Sisäilmaston olennaisimmat osa-alueet ovat ilman lämpötila, kosteus, virtausnopeus ja ilman puhtaus. Isot moduulimittaiset tehdasvalmisteiset koneet voidaan valmiina pakettina nostaa rakennuksen katolle. Kanavien vaatiman tilan vuoksi mietitään, sijoitetaanko katolle yksi iso koje vai muutama pienempi. 8

9 Ilma kojeelta huoneeseen 9 Kaasumaisia epäpuhtauksia ovat hiilidioksidi, tupakansavu, radon, otsoni, typpioksidi, häkä ja formaldehydi. Tupakansavussa on paljon nestemäisiä, kaasumaisia ja kiinteitä, terveydelle vaarallisia epäpuhtauksia. Ilmansuodattimen suoritusarvot määritellään standardin EN 779/2002 mukaisesti. Suoritusarvoista mitataan alkupainehäviö, pölynsitomiskyky, erotusaste, suodatinluokka ja suodatinmateriaalin mahdollisen sähköisen varauksen vaikutus erotusasteeseen. Valmistajan on ilmoitettava sähkösuodattimien otsonituotto. Suodatinmateriaalissa ei saa olla pölyn sitomiseen käytettäviä öljyjä tai biosideja. Suodattimille tehdään myös aistinvarainen hajutesti. Huoneilmaa voidaan parantaa kierrätysilmasuodattimen avulla. Kierrätysilmasuodattimia on käytetty mm. tupakansavun poistamisessa ja allergisten henkilöiden huoneilman puhdistuksessa. Kanavien likaantumisen estämiseksi paikallispoistojen ilmaa puhdistetaan ennen sen kanavistoon johtamista. Esim. keittiöiden liesituulettimeen liitetään aina rasvasuodatin. Suodatin voidaan asentaa ulko-, poisto-, kierrätys-, kierto- tai tuloilmavirtaan. Ulkoilmavirran suodatus on tarpeen ulkoilman epäpuhtauksien poistamiseksi. Samalla suojataan laitteet likaantumiselta ja puhdistetaan tuloilmaa. Kiertoilman puhdistus on välttämätöntä huoneesta poistoilman mukana kulkeutuvan pölyn erottamiseksi. Huonepöly on karkeampaa kuin ulkoilman mukana sisälle tuleva pöly. Pölyn mukana ilmasta poistuu huoneilman bakteereita ja muita mikrobeja. Suodattimesta ei saa irrota kuituja missään olosuhteessa haitallisessa määrin. Valmistajan on määriteltävä suodattimen vaihtotarve sekä se, miten käytetyt kuitusuodattimet hävitetään ympäristöystävällisesti. Viereinen graafi kertoo meille erilaisten aineiden hiukkaskoon sekä suodattimen merkinnän. Hitsaussavun hiukkaskoko on n µ. Jos halutaan poistaa kaikki hiukkaset on suodattimeksi valittava H13. Silmämääräisesti graafista katsoen F7 poistaa hiukkaset, jotka ovat kooltaan n. 0.5 µ. Sisäilmaluokitus 2008, tuloilman suodattimina käytetään: S1 S2 S3 Suodatusluokka F8 F7 F6 IV-järjestelmän puhtausluokka P1 P1 P2 Vilkkaiden liikenneväylien ja muiden hiukkaslähteiden läheisyydessä (<150 m) käytetään S1- ja S2 -luokissa yhtä astetta tehokkaampaa tuloilman suodatusta. 9

10 10 Ilma kojeelta huoneeseen Tuloilman lämpötilan ohjausesimerkki TE 1 = kanavatermostaatti TC 1 = säätökeskus TV 1 = kolmitieventtiili P 1 = kiertopumppu Säätöpiirin toimivuus todetaan kääntämällä lämpötilan säätönuppia normaalista lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan. Nyt voidaan todeta säätöventtiilin toimimoottorin toiminta, patteriputkien lämpeneminen ja viimekädessä ilman lämpötilan nousu. Säätönuppi on muistettava kääntää takaisin normaaliin asentoonsa. Sulatusvaiheen aikana lämmityspatteriin on tuotava nopeasti lisäenergiaa korvaamaan LTO-patterin puuttuva osuus. Pelkistetystä yläkuvasta puuttuu lto -laitteen huurtumisen aikainen ohituskanava. Katso esim. alakuvaa. t p1 = poistoilma t u2 = tuloilma t p2 = jäteilma t u1 = ulkoilma 10

11 Ilma kojeelta huoneeseen Tuloilman esi- tai jälkilämmityspatteri Kylmää tuloilmaa lämmitetään lämmityspatterilla vedon tunteen eliminoimiseksi. Ilman lämpötila muuttuu patteriveden lämpötilaa säätämällä. Patterin lämmönluovutus riippuu patterin pintaalasta, meno- ja paluuveden lämpötilaerosta sekä patterille tulevan ja siitä lähtevän ilman lämpötilaerosta. Lisäksi patteritehoon vaikuttaa ilman virtausnopeus, veden virtausnopeus patteriputkissa sekä se, onko kytkentä vasta-, risti- tai myötävirtakytkentä. Nesteen virtausnopeuden patteriputkistossa on oltava vähintään 0,4 m/s ilmauksen takia. Lämmitykseen käytetyissä kupariputkipattereissa nesteen virtausnopeus ei saa ylittää 1,5 m/s. Teräsputkipattereissa ei nesteen nopeus saa ylittää 3,0 m/s. Lämmönluovutuksen parantamiseksi liuospattereiden virtausnopeus mitoitetaan turbulenttiseksi, ei laminaariseksi. Maksimipainehäviön esim. lämmityspatterin vesipiirissä tulisi olla noin 15 kpa, jäähdytyspattereissa 30 kpa ja LTO-pattereissa 80 kpa. Lämmitys- ja jäähdytyspatterit suunnitellaan ja asennetaan irrotettaviksi huollon ja korjausten vuoksi. Lämmityspatterin sijainti Lämmityspatteri Patteri koostuu kehyksestä, jakotukeista, alumiinilamelleista sekä niihin kiinni laajennetuista kupariputkista. Lämmittävä vesi kiertää kupariputkissa luovuttaen lämpöä alumiinilamelleihin, jolloin lamelleiden läpi virtaava ilma lämpenee. Vesipatteri on auton jäähdyttäjän kaltainen laite. Lamellijako riippuu käyttötarkoituksesta ja tarvittavasta lämmönluovutuspinta-alasta ollen 2-4 mm. Kehys voi olla alumiinia tai sinkittyä terästä. Lämmityspatteri 11

12 12 Ilma kojeelta huoneeseen Paisuntaventtiili voidaan korvata pienissä pattereissa riittävän vastuksen (paineen pudotuksen) aiheuttavalla kapillaariputkella. Lämpötilaa voidaan säätää esim. kompressorin on/off-toiminnalla. Suorahöyrystyspatteri voidaan varustaa myös lamellin reikiin työnnettävillä sähkövastuksilla mahdollisen huurteen sulatusta varten. Patterin kylmäpinnoille tiivistyy vesihöyryä silloin, kun patterin pintalämpötila on ilman kastepistelämpötilaa matalampi. Näin ilmaa voidaan myös kuivata l. sen absoluuttinen kosteus pienenee. Suorahöyrystyspatteri. Jäähdykeneste jaetaan patteriputkiin nestejakajalla. Jäähdyke höyrystyy putkissa ja sitoo höyrystymiseensä tarvittavan lämmön lamellien läpi virtaavasta ilmasta jäähdyttäen ilmaa. Suorahöyrystysjäähdytyspatteri ja paisuntaventtiili Suorahöyrystysjäähdytyspatterin kytkentäkaavio 12

13 Ilma kojeelta huoneeseen 13 Taajuusmauuttajakäyttöinen kammiopuhallin, Fläkt Woods Joitakin puhallinsovellutuksia Huippuimuri on katolle sijoitettu, ylöspäin puhaltava ja imupuolelta yleensä kanavistoon liitetty poistopuhallin. Sen pääosat ovat siipipyörä, moottori, tärinänvaimentimet, sadekatos ja pohjalevy. Huippuimuri ei saa aiheuttaa kattolumen sulamista. Puhallusaukon pystysuoran etäisyyden katon yläpinnasta tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaisesti yleensä vähintään 900 mm. Imurin on oltava helposti avattavissa puhdistusta ja huoltoa varten. Huippuimuri voidaan liittää valmiiseen kattoläpivientiosaan, jolloin kattoläpivienti toimii kokoojakammiona sekä äänenvaimentimena ja voidaan varustaa sulkulaitteella. Takkaimuri on tähän nimenomaiseen tarkoitukseen valmistettu huippuimuri. Kuva on alla. Kanavapuhallin sopii esim. työpajoihin ja käymälöihin. Puhallin on kanavan osana, jatkona. Savunpoistopuhaltimia käytetään palokaasujen poistoon ja ne voivat olla aksiaalitai keskipakoispuhaltimia tai huippuimureita. Yleensä savunpoistopuhaltimien ja niiden sähkönsyötön on kestettävä toimintakuntoisena yhden tunnin ajan +350 C lämpötilaa. Puhaltimelle voi olla myös mahdollisuus virran syöttöön palokunnan varavoimageneraattorilla. Puhallinta voidaan käyttää myös tavalliseen ilmanvaihtoon, mutta sen joustavien liittimien ja tärinänvaimentimien on kestettävä +350 C lämpötilaa tunnin ajan, kun se voi joutua toimimaan savunpoistopuhaltimena. Savunhallinnan perustehtävänä on pitää palotilanteessa poistumistiet savuttomina ja turvata ihmisten vapaa poistuminen rakennuksesta. Koneellinen paineistus varmentaa poistumistiet. Kerrostaloissa yleistyy porraskäytävän, aulan ja hissikuilun paineistus. Palotilanteessa näihin tiloihin tuodaan suuri määrä puhdasta ilmaa, joka syrjäyttää savun. Tilat pidetään ympäristöönsä nähden ylipaineisina. 13

14 14 Ilma kojeelta huoneeseen Kanavien avulla jaetaan iv-koneessa käsitelty ilma käyttöpisteisiin l. huoneisiin. Kanavina käytetään sinkitystä teräslevystä valmistettua kierresaumattua, poikkipinnaltaan pyöreää kanavaa, samasta materiaalista valmistettuja suorakaidepoikkipintaisia kanavia tai poikkipinnaltaan pyöreitä muovikanavia. Lisäksi on olemassa myös ruostumattomasta teräksestä tehtyjä kanavia. Kanavina käytetään puhtausluokiteltuja tehdasvalmisteisia kanavia ja kanavanosia. Ilmanvaihtokanaviston puhdistamiseksi puhdistusluukkuja asennetaan sekä tulo- että poistokanavistoon. Ilmanvaihtokoje ja myös ilmalämmityskoje tulisi sijoittaa rakennukseen mahdollisen keskeisesti, koska kanavat saadaan lyhyiksi ja ilmavirtojen tasapainotus helpottuu. Kanavisto ja sen nimikkeitä Rakennusen huoneet ovat osa kanavaa Ilma virtaa sisään esim. olohuoneen sisäänpuhallusventtiilistä ja jatkaa matkaa wc-tilaan sekä poistuu sen poistoventtiilin kautta. Tämän vuoksi ovet eivät saa muodostaa esteitä ilman virtaukselle, vaan ovien alla on oltava virtausaukko l. ovirako. Oven ollessa kiinni ilma pääsee esteettä virtaamaan oven alla olevan raon kautta seuraaviin tiloihin. Oviraon suuruus riippuu huoneen lattiapinta-alasta, virtaavan ilman määrästä. Jos huonepinta-ala on alle 15 m 2, raon suuruus on 15 mm. Jos pinta-ala on yli 15 m 2, ovirako on 30 mm. Asunnon ja saunaosaston välinen ovirako on 30 mm. Ovirakojen tilalla voidaan käyttää siirtoilmakanavia. Kanavat asennetaan rakennuksen pohjalaattaan, yläpohjaan tai yläpohjan yläpuolelle. Tällöin puhutaan ylä- tai alajakoisesta ilmalämmityksestä. Kaikissa asennustavoissa on huomioitava kanavan oikea eristys sekä kanavien puhdistusmahdollisuus. Suunnittelussa on huomioitava kanavien suuri tilantarve. Vesikeskuslämmityksessä lämmin vesi voidaan viedä huoneen pattereille esim. kupariputkilla, joiden ulkohalkaisija on 15 mm. Ilmastoinnissa voi kanavan halkaisija vastaavasti olla mm. Kanavien ilmavirrat Vesi voi virrata patteriputkissa nopeudella 0, m/s ja ilma kanavassa jopa 5,0 m/s. Suuri virtausnopeus, 5,0 m/s, on myös ääniongelmariski. Virtausnopeuksilla 4,5-5 m/s 125 mm kanavassa virtaa ilmaa n. 65 l/s ja 160 mm kanavassa n. 105 l/s. Poistoilmavirtaus on 10 % suurempi kuin tuloilmavirta. Näin rakennus on ulkoilmaan nähden lievästi alipaineinen. Jos rakenteessa on ilmavuotoja, ilmavirtaus kulkee ulkoa sisäänpäin, eikä kosteusvahinkoja tapahdu. Jos rakennus on ylipaineinen, ilmavirtaus kulkee sisältä ulospäin ja vie mukanaan kosteutta rakenteisiin aiheuttaen home- ja kosteusvaurioita. Rakennuksen eristeissä oleva kosteus huonontaa myös eristeiden eristysominaisuuksia. 14

15 Erilaisia ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiä 15 Rakennuksen ilmavuotokohtia. Kuvassa on myös rakennuksen energiatase. Arvot ovat peräisin kerrostalosta. Kuva muokattu, Olli Seppänen. Puhaltimella varustetun oviaukon avulla tuotetaan kiinteistöön vaipan vuotomittauksessa tarvittava paine. Kuva on yllä. Teknocalor Oy. Kiinteistön vaipan ilmanpitävyyden enimmäisarvoksi suositellaan <1...1,5 m³/h ulkovaippaneliömetriä kohden 50 pascalin paine-erolla. Tämän mukaan: -pientaloille: n 50 <1,0...2,0 1 /h -muille rakennuksille n 50 <0,5...0,7 1/h 7.2. Ilmanvaihtojärjestelmät voidaan karkeasti luokitella painovoimaiseen ilmanvaihtoon, koneelliseen poistoilmanvaihtoon sekä koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon. Koneellinen poistoilmanvaihto on periaatteessa poistoilmaimurilla varustettu painovoimainen järjestelmä. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla saadaan aikaan hallittu ilmanvaihto silloin, kun rakenteiden ilmavuodot on minimoitu. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa jokaiselta poistoventtiililtä on oma horminsa vesikaton yläpuolelle asti. Hormeja ei saa yhdistellä keskenään ja niiden on oltava mahdollisimman suoria, ilman sivuttaisia siirtoja, koska järjestelmän kiertovoima on pieni. Poistoilmahormia vaativat tilat (WC, keittiö ja kylpyhuone) rakennetaan vierekkäin, jotta ilmanvaihdon hormit voidaan keskittää rakennuksen samaan pisteeseen. Näin välipohjien ja vesikaton läpäisyt tulevat yhdelle alueelle. Hormit vievät myös paljon tilaa. Painovoimainen ilmanvaihto ei sovellu yksikerroksisiin rakennuksiin. Poistoventtiilit ovat ns. likaisissa huonetiloissa. Sisään tuleva korvausilma lämpenee esim. pattereiden avulla ja vedon tunne poistuu/pienenee. Liesituulettimen käyttö voi tuoda ulkoilmaa sisään esim. takan kautta ja sen huomaa noen hajusta. Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttövoima muodostuu lämpimän sisäilman ja kylmän ulkoilman lämpötilaerosta l. painoerosta. Mitä korkeampi kanava on ja mitä suurempi on lämpötilaero, sitä suurempi on ilman poistovaikutus. Talvella laitos toimii usein liian tehokkaasti. Kesällä se ei vastaavasti toimi ollenkaan, silloinkaan kun korvausilmaa saadaan tilalle. Myös seinää vastaan puhaltava tuuli lisää käyttövoimaa rakennevuotojen kautta usein jopa lämpötilaeroa enemmän. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon ei saada lämmöntalteenottoa. 15

16 16 Erilaisia ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiä Ilmastoitipalkki-ilmastoinnilla toteutetaan korkeatasoinen huonekohtainen ilmastointi. Keskusyksikköön kuuluu suodatus, lämmöntalteenotto, lämmitys ja jäähdytys. Ilmastointipalkissa on jäähdytysilmanvaihto ja haluttaessa lämmitys. Jäähdytys toteutetaan kylmän veden avulla. Poistolaitteet ovat seinässä tai alakatossa. Järjestelmä soveltuu tiloihin, joissa ei tarvita suuria ilmavirtoja lämpökuormien olleessa kuitenkin suuria esim. toimistoissa. Ilmastointipalkkijärjestelmällä saadaan aikaan hyvä sisäilmasto matalalla energian kulutuksella. Jäähdytyspalkit ovat yleisin ratkaisu toimistojen ilmastoinnissa ja jäähdytyksessä. Toimiston jäähdytystehon tarve on W/m². Aktiivipalkkijärjestelmään on integroitu huonetilaan tuotava ulkoilmavirta sekä vesijäähdytys. Passiivipalkkijärjestelmän jäähdytysteho perustuu luonnolliseen konvektioon, kun huoneen lämmönsiirtimessä virtaa kylmä vesi. Vesijäähdytys ja tuloilman tuonti ovat erillisiä ratkaisuja. Passiivipalkeissa ilman virtaus tapahtuu pääosin vapaan konvektion ja osittain säteilyn avulla. Passiivipalkkeja käytetään pääosin jäähdytykseen. Aktiivipalkissa ilma puhalletaan sisään huoneeseen palkin kautta. Ilmastointipalkkijärjestelmä on suutinkonvektorin kaltainen järjestelmä, jossa ilmanvaihto, jäähdytys sekä lämmitys on toteutettu erillisillä järjestelmillä. Ikkunoiden lämpöteknisten ominaisuuksien parantuessa yleistyy ilmastointipalkkien käyttö myös lämmitykseen. Ilamastointipalkit voidaan varustaa myös valaisimilla, joiden teho on 28 W tai 35 W. 16

17 Erilaisia ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiä 17 Ilmanvaihtokatto Ammattimaisten keittiöiden poistoilmalaitteissa voi olla rasvanerotin ja integroitu valaistus sekä ohjauslaitteita. Laitteet rakennetaan helposti puhdistettaviksi, esim. rasvanerotin on helppo irrottaa ja pestä. Työkohteeseen johdettavan kohdeilman ilmavirta ja suunta on työntekijän säädettävissä. Jäähdytyskattojärjestelmän huone jäähtyy katossa olevilla jäähdytyspaneleilla säteilyn ja vähäisessä määrin myös konvektion avulla. Palkit mitoitetaan ei-kondensoiviksi. Huoneen tuloilma voidaan johtaa jäähdytyspanelin kautta ja huoneilman lämmitys tapahtuu vesipattereilla. Tuloilmavirta mitoitetaan ilmanvaihdon tarpeen mukaan. Kuvassa on eräs kaavio jäähdytykseen tarvittavasta kylmän veden jäähdytysyksiköstä. Hajautetussa järjestelmässä ilman lämmitys ja jäähdytys tapahtuvat huonekohtaisesti. Rakennuksessa ei ole vesikeskuslämmitystä ja ilmanvaihto tapahtuu erillisellä laitteistolla huonekohtaisesti. Nyt saneerauksen yhteydessä rakennukseen asennetaan huonekohtainen lämpöpumppu. Yleensä se on ilmalämpöpumppu, koska maalämpöpumpun keräysputkisto tai lämpökaivo maksavaa enemmän. Lämpöpumpun avulla huoneilma lämmitetään ja joissakin tapauksissa myös jäähdytetään. Vieressä on huonekohtainen lämpöpumppu. Enervent Oy:n tutkimusprojektin tuloksena kehitettiin pientalon ilmanvaihtolaitteeseen integroitava poistoilmalämpöpumppu. Asunnosta poistettavasta ilmasta otetaan lämpöä talteen lämpöpumpulla ja pyörivällä lämmönsiirtimellä. Poistoilma on läpi vuoden lähes tasalämpöistä, jolloin lämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella. Ilmanvaihtolaitteen sisään integroitu lämpöpumppu on valmiiksi tehtaalla asennettu, joten laitteen käyttöönotto ei tarvitse erillistä kylmäasennusta. Laite tuo merkittäviä säästöjä pientalon lämmitystarpeeseen pienentämällä ilmanvaihdon kautta tapahtuvaa lämpöhäviötä. Vuonna 2003 voimaan tulleiden viranomaismääräysten mukaan pientalon ilmanvaihdon poistoilman lämmöstä on otettava talteen vähintään 30 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. Optimaalinen toiminta vaatii käytännössä invertteriohjatun kompressorin ja elektronisen paisuntaventtiilin. Poistoilmapatteri on lämmityskäytössä kylmäainepiirin höyrystin ja se ottaa lämpöä talteen poistoilmasta. 17

18 18 Ilman jako huoneeseen Kuvat muokattu, Olli Seppänen Puhallus ulkoseinältä Puhallus käytäväseinältä Tuloilmakanavat voidaan sijoittaa käytävän alaslaskettuun kattoon. Ilma johdetaan huoneisiin käytäväseinän läpi lyhyillä kanavilla. Tuloilmasuihkun, lämmityspatterin ja ikkunan konvektiovirtausten yhteisvaikutuksesta keskelle huonetta saattaa syntyä vetoisia paikkoja. Ihmisten ja muiden lämmönlähteiden lämmittämä käytetty ilma nousee ylös ja kohti kattoa poistuakseen huoneesta. Jos huoneeseen tuodaan ylhäältä alaspäin suuntautuvaa tuloilmaa, lämmin käytetty ilma työntyy osaksi takaisin kohti lämmönlähteitä. Oleskeluvyöhykkeen hyvän ilmanlaadun varmistamiseksi on huoneeseen on tuotava riittävä tuloilmavirta laimentamaan epäpuhtaudet. Huoneilman ja tuloilman välistä lämmön ja epäpuhtauksien sekoittumista tapahtuu kaikkialla huoneessa. Kuva on alla. Puhallus käytäväseinältä Kuvat muokattu, Olli Seppänen Keskelle kattoa sijoitettuja hajottimia voidaan käyttää useissa eri ilmastointijärjestelmissä. Menetelmä soveltuu hyvin suuriin jäähdytystehoihin sekä alilämpöisen ilman puhaltamiseen huoneeseen. Kuva on alla. Kuvat muokattu, Olli Seppänen 18

19 Ilman jako huoneeseen 8.5. Laminaarisen virtauksen ilmavirrat ovat suuria ja ne saadaan aikaan vedottomasti. Laminaarinen ilmanjako soveltuu korkeiden hankintakustannusten vuoksi erikoistiloihin, joissa vaaditaan suurta ilmamäärää ja puhtautta. Tällaisia tiloja on lääketeollisuudessa, leikkaussaleissa, elektroniikkateollisuudessa ja erilaisissa tutkimuskeskuksissa. Ilma voi virrata pienellä nopeudella joko vaaka- tai pystysuunnassa. Ilmavirta voidaan suunnata myöskin katosta lattiaan, jolloin myös raskaampien hiukkasten poistaminen helpottuu. Ilman vaihtuvuutena voidaan käyttää arvoa jopa 60 kertaa tunnissa. Kuva on alla. DECO AIR TULOILMALAITTEET 19 Laminaarinen virtaus ja syrjäyttävä virtaus yrjäyttävät tuloilmalaitteet usia Lähivyöhyke: eco-tekniikalla an halutulla tavalla teessa ilman, että itteen ulkomuotoa, immissa malleissa uviota muuttaa. lettu hyödyntää suutta paineen- ja laatua ja osaamista. Lähivyöhyke Lv tarkoittaa etäisyyttä ilmalaitteen ulkopinnasta siihen rajaan, jossa keskimääräinen ilman nopeus on laskenut 100 mm:n korkeudessa lattiasta arvoon 0,2 m/s ja ilmavirran lämpötila poikkeaa huoneen keskilämpötilasta enintään yhden Cº asteen Syrjäyttävässä ilmanjaossa viileä ja puhdas tuloilma tuodaan pienellä nopeudella oleskeluvyöhykkeelle. Syrjäyttävässä ilmanjaossa pyritään epäpuhtauksien ja lämpötilan kerrostumiseen ja huoneilman sekoittumista vältetään. Huoneeseen tuodaan huoneilman lämpötilaan nähden alilämpöistä tuloilmaa, jolloin ilma jää tiheyserosta johtuen oleskeluvyöhykkeelle. Huoneilma kerrostuu siten, että puhtaan ilman vyöhyke muodostuu lattiatasolla oleville ihmisille, ja lämmennyt, epäpuhtauksia sisältävä ilma suuntautuu tilan yläosaan. L V Ylävyöhykkeellä oleva käytetty ilma pääsee poistumaan huoneesta, eikä tuloilma häiritse sen poistumista. Ilmanvaihdon tehokkuus saattaa silloin kasvaa sekoittavan ilmastoinnin maksimaalista 50 % tehoa suuremmaksi. Jäähdytetty tuloilma lähellä oleviin ihmisiin suunnattuna aiheuttaa usein ongelmia vetoisuuden ja kylmien jalkojen muodossa. Tuloilmalaite esim.deco.l Lähivyöhyke Lv on etäisyys sisäänpuhalluslaitteen ulkopinnasta siihen rajaan, jossa keskimääräinen ilman nopeus on laskenut 100 mm korkeudessa lattiasta arvoon 0,2 m/s ja ilmavirran lämpötila poikkeaa huoneen keskilämpötilasta enintään 1 C. Syrjäyttävässä ilmanjaossa raikas ja viileä ilma on painavampaa kuin huoneen lämmin ja likainen ilma. Pienellä nopeudella sisään tuotu raikas ilma syrjäyttää likaisen vanhan ilman ylös katon rajaan poistettavaksi. Ilmanjaon laitteet ovat suurikokoisia ja tämän vuoksi ne ovat yleensä lattian rajassa. Ilmanjakoa käytetään suurissa rakennuksissa esim. pankeissa tai tavarataloissa. 100 Muokattu, Olli Seppänen jako Syrjäyttävä ilmanjako Jeven Oy viileä ilma min, ienellä yttää a nousee kerrostuu DECO AIR Kansioväli 2 Pidätämme oikeuden muutoksiin sivu

20 20 Ilman jako huoneeseen 8.8. Tuulikaappikoje ja ilmaverho Tuulikaappikoje sijaitsee tuulikaapin katossa. Sen avulla puhalletaan tuulikaappiin ulko-ovien avaamisen yhteydessä voimakas lämmin ilmavirta. Sen tarkoituksena on estää kylmän ulkoilman pääsy huonetilaan, joka on yleensä julkinen tila esim. posti. Tuulikaappikojeen ilman puhallus Ilmaverhot erottavat sisäilman ulkoilmasta liiketiloissa ja toimistorakennuksissa. Erottuminen saavutetaan minimoimalla luonnollinen lämpövuoto ja lämmittämällä sisään tuleva kylmä vuotoilma. Tavallisten ilmaverhojen lämmitystehoa lisätään usein talvella säätämällä puhallusnopeutta. Ilmaverhojen toisena tehtävänä on sisään tulevan kylmän vuotoilman lämmittäminen. Ilmaverhot eivät pysäytä sisään tulevaa ilmaa, mutta pystyvät lämmittämään tämän ilmanvirtauksen niin, ettei sitä tunneta vetona rakennuksen sisällä. Ilmaverho vähentää merkittävästi ulos pyrkivää lämmintä ilmaa. Tästä johtuen ilmaverho on energian säästäjä! Kun tarvittava lämmitysteho on suuri, perinteisellä ilmaverholla suurennetaan puhallusnopeutta. Suurempi puhallusnopeus saa kuitenkin myös ilmavirran törmäämään lattiaan. Sitten ilmavirta jakaantuu kahteen osaan. Ulos karkaava osa menee hukkaan, joten lämmönhukkaa on enemmän. Näyttää siltä, että suuri puhallusnopeus johtaa huonoon hyötysuhteeseen. Myös ilmavirran pyörteisyys alentaa tehoa. Ilmaverhon lämmitystehoa voidaan lisätä myös leventämällä puhallussuihkua automaattisilla pelleillä. Tämä lisää lämmitystehoa, vaikka puhallusnopeus pysyy muuttumattomana. Tämän ratkaisun etuna on se, että ilmavirta ei osu niin suurella nopeudella lattiaan, joten lämpöenergia voidaan kokonaisuudessaan hyödyntää sisään tulevan kylmän ilman lämmittämiseen. Näin saavutetaan sama tulos, mutta käyttämällä vähemmän energiaa kuin perinteisellä ilmaverhoilla. Ilmaverhokoje 20

21 Mittaus- ja ohjaustoimintoja 21 Menetelmä oppii rakennuksen käyttöhistorian ja hyödyntää sitä laitteiden ohjaamisessa. Epäviihtyvyyttä ilmenee saavuttaessa rakennukseen normaalista poikkeavaan aikaan, kun rakennus on seisontatilassa, eikä siitä ole kerrottu automatiikalle esim. tekstiviestillä. Jos painotetaan 100 % viihtyvyyteen, ei huonelämpötilaa alenneta ollenkaan. Älykkään säätimen käyttöliittymän pitäisi olla yksinkertainen, havainnollinen ja sellainen, että käyttäjälle jää mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän toimintaan. Käyttöliittymän tulisi olla käyttäjää ohjaava, jolloin selvitään ilman käyttöoppaita. Valintakytkimellä voitaisiin painottaa esim. taloudellisuutta tai viihtyisyyttä. Valinnan vaikutus energiankulutukseen havainnollistettaisiin esim. ruudulla näkyvänä säästettynä rahamääränä. Säästöarvion hinnoitteluun vaikuttaa senhetkisen energian hinta, rakennuksen ja sen järjestelmien ominaisuudet sekä rakennuksen käyttö. Säästöarvion hinnoittelu tarkentuu käytössä laitteen itseoppivuuden kautta. Asukkaiden läsnäoloa seurataan läsnäoloantureilla, seuraamalla huoneilman hiilidioksidipitoisuutta, lukituksen tai turvajärjestelmien tilaa sekä tarkkailemalla veden tai sähkön kulutusta. Tämän tiedon oikeellisuus on olennaista järjestelmän toiminnan ja erityisesti oppimisen kannalta. Vieressä on kuva ja ajatuksia artikkelista: Tulevaisuuden rakennus oppii käyttäjän mieltymyksiä, Sami Karjalainen ja Satu Paiho/VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Lasse Eriksson /TKK Systeemitekniikan laboratorio Säädön nimikkeitä Automaatio -sana tarkoittaa yleisesti itsestään tapahtuvaa, itsestään toimivaa. Säätölaitteiden toiminta määritellään sen piirrosmerkin sisällä olevalla kirjainkoodilla. Tämä koodi muodostuu seuraavasti. Ensimmäinen kirjain merkitsee mittasuuretta tai sen alkuperää. Käytön on oltava allaolevan taulukon sarakkeen 2 mukainen. Sitä voidaan täydentää tarvittaessa sarakkeen 3 mukaisella lisäkirjaimella. Seuraavat kirjaimet esittävät instrumentin toiminnan. Asukkaalla on mahdollisuus valita taloudellisuus/viihtyisyystaso. Valittu taso voidaan tehdä konkreettiseksi esim. säästettynä rahana kuukaudessa. Mittaus- ja ohjaustoimintojen merkit ovat toiminnallisia merkkejä, joiden avulla voidaan ilmaista vaikkapa aikaa. 21

22 22 Mittaus- ja ohjaustoimintoja T = lämpötila, I = osoitus. TI = lämpötilan osoitus, lämpömittari. P = paine, I = osoitus. TI = paineen osoitus, painemittari. Kuvassa ovat vierekkäin rakenteelliset ja toiminnalliset piirustusmerkit. Viereinen säätökaaviopiirustus on osa suuremmasta kokonaisuudesta. Mikä laite on TF01? (IV-piirustusten lyhenteet ja piirustusmerkit). Millainen laite on toiminnaltaan? Mitä toimintaa FI tekee? Mikä laite on TE10? Mitä toimintoja sillä säätökaaviopiirustuksen mukaan on? Mikä laite on WC-tilan TF02? Millainen se on toiminnaltaan? Mitä tarkoittaa HS01? Mikä toimintoja on laitteella HS01? Mitä mielestäsi tekee WCtilan yhteydessä oleva HS01? Säätöpoikkeama on asetusarvon ja säädettävän suureen välinen ero annettuna hetkenä. Viritysparametri on säätimen toimintaan vaikuttava suure. Viritysparametreja ovat mm. vahvistus, integrointiaika ja derivointiaika. Säädön värähtely on tarkasteltavan suureen arvon vuorottaista nousemista ja laskemista ajan funktiona. Jatkuva värähtely on säännöllistä tai lähes säännöllistä vaimenematonta värähtelyä. Säätöpiiri Alakuvassa on säätöpiirin kaaviokuva. Säätöpiiri muodostaa suljetun piirin ja sen toiminta perustuu palautteen saamiseen säädettävän prosessin tilasta. Älykkäässä tarkoituksenmukaisessa säädössä huoneeseen puhalletaan ilmaa tarpeen mukaan. 22

23 Mittaus- ja ohjaustoimintoja 23 Vasemmalla on ns. peltimoottori ja oikealla kolmitieventtiilin toimimoottori. Säätöpelti toimielimenä Yleisin toimielin on säätöventtiili. Säätöpelti puolestaan kuristaa johonkin kanavan osaan menevän ilman virtausta pienentäen ilmamäärää. Vasemmalla oleva toimielin on iv-kojeen sulku/säätöpelti. Käsin ohjattava ilmavirran kertasäätölaite Säädin voi olla esim. Ouman EH-105, joka voidaan konfiguroida sopivaksi erilaisiin ilmastointisovellutuksiin. Ilmastoinnin ohjaus voi toimia tuloiman-, poistoilman- tai huoneilman lämpötilan mukaan. Ilmastoitavan tilan käyttötarkoituksesta riippuu, mikä ohjaustapa kulloinkin on tarkoituksenmukaisin. Säädin ohjaa ilmanvaihdon tehoa, ilmamäärää, joko portaattomasti ( taajuusmuuntajaohjatut puhaltimet) tai portallisesti ( puoliteho/täysteho). Ilmanvaihdon tehon ohjaus voi tapahtua säätimelle asetettujen aikaohjelmien mukaan tai mittaustietojen ( hiilidioksidi, ilmankosteus, lämpötila) perusteella. LTO -laitteen huurtumisen suojausperiaate vaihtelee LTO -tyypin mukaan. Toimimoottorilla varustettu säätölaite Säädin 23

24 Mittaus- ja ohjaustoimintoja 24 Esimerkki Ouman -säätimestä SLK /EH-105 ilmastoinninsäädin FG 1 Jousipalautteinen pellinsäätömoottori FG 2 Jousipalautteinen pellinsäätömoottori FG 3 Pellinsäätömoottori AM 24-SR TE 1, 2 ja 5 Kanavalämpötila-anturi TMD TE 3 Jäätymisvaara-anturi, TMI M Venttiilimoottori M41A15 TV 1 Säätöventtiili 2-tie kierreliittimillä Levy-LTO:lla varustettu tuloilmakoje, jossa on poistoilmaohjaus Toiminta käyntiaikana Puhaltimien käyntiä ohjataan säätimen omalla kellolla (viikko/vuosi-kello) tai ulkopuolisella käsikytkimellä. Poistoilman lämpötilan mittauksen TE2 perusteella muutetaan tuloilman lämpötilaa TE1 niin, että saavutetaan asetettu poistoilman asetusarvo (kaskadisäätö). Säätimen haluama tuloilman lämpötila (TE1) saavutetaan ohjaamalla LTO:n peltejä ja venttiiliä TV1. TE1 toimii samalla minimi- ja maksimirajoitusanturina. Sulkupellit FG1 ja FG2 ovat auki. Sähkökatkon yhteydessä pellit FG1 ja FG2 sulkeutuvat jousivoimalla kiinni. Toiminta seisonta-aikana FG1 ja FG2 ovat kiinni. Säädin ohjaa lämpötila-anturin TE3 mukaan venttiiliä TV1 niin, että paluuveden lämpötila pysyy asetusarvossaan. FG3:n pellin asento on aseteltavissa. Varo- ja hälytystoiminnot Jäätymissuoja (toimii 2-vaiheisesti). Avaa venttiiliä TV1 suhteellisesti, kun TE3 lämpötila lähestyy asetusarvoa sekä estää puhaltimen käynnin ja hälyttää, kun TE3 lämpötila laskee asetusarvoon. Uudelleen viritys tapahtuu kuittaamalla säätimestä. Palovaaratoiminta Mikäli tuloilman lämpötila anturin TE 1 kohdalla ylittää säätimelle asetetun palovaararajan, puhaltimet pysähtyvät, ja pelti sulkeutuu sekä tapahtuu hälytys. Uudelleen viritys tapahtuu kuittaamalla säätimestä. Lisätoiminnot Säätimessä on ulkolämpötilan mukaan tapahtuva IV-tehon rajoitustoiminta (edellyttää raitisilma-anturia TE7). Säätimessä on lisäksi myös seuraavat valmiudet: kiertoilmapeltien ohjaus, jäähdytyksen ohjaus sekä LTO:n hyötysuhteen mittaus. Kuvassa Ouman EH-105 ilmastointikojeen automatiikan tulot ja lähdöt. Säätimen käyttöönotossa (konfiguroinnissa) päätetään mitkä mittaukset ja tilatiedot sekä ohjaukset otetaan käyttöön. 24

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS Hyvä sisäilman laatu Ilmanvaihdon tarkoituksena on ylläpitää sisätiloissa hyvä ilmanlaatu eli pitää ilma happipitoisena, epäpuhtauspitoisuuksiltaan

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Pyörrehajotin PDZ takaa tehokasta ilmanvaihtoa isoihin tiloihin, kuten tuotantohallit, supermarketit, varastot yms. Hajottimet sopivat sekä vapaaseen-

Lisätiedot

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta Poiketen perinteisestä muuntaja/tyristorisäätimestä XH on säädettävä järjestelmä, jossa samaan tuotteeseen on integroitu eri järjestelmät. XH-järjestelmällä (X1,X2,X3,X4) liesikuvulla voidaan ohjata huippuimurilla-

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa TEKNINEN MÄÄRITTELY Sivu 1(5) KONE: A-20-HW Sähkö- ja säätölaitekeskus Ouman EH-105 ILMANVAIHTOKOJE, 1-OSAINEN Pyörivä lämmönvaihdin (ei-hygroskooppinen) Kätisyys: Oikea Sinkin värinen ulkokuori Eristeet

Lisätiedot

DKC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

DKC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla Lyhyesti Säädettävä hajotuskuvio ja lähivyöhyke Sopii kaikentyyppisiin tiloihin, joissa vaaditaan suuria ilmavirtoja Yksinkertainen asennus Helposti

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarkastus

Ilmanvaihdon tarkastus PJS IV- ja SISÄILMATUTKIMUS OY Päivämaantie 5 24280 SALO Petri Sorola MUISTIO 1 (8) Korson terveysasema Naalipolku 6 b 01450 VANTAA 10.8.2011 Ilmanvaihdon tarkastus Aika 12.7-10.8.2010 Lähtökohta Ennakkotiedot

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

ECo sarjan ylivoimaa. VILPE ECo -huippuimuri. Käyttökohteet. Taattua VILPE -laatua:

ECo sarjan ylivoimaa. VILPE ECo -huippuimuri. Käyttökohteet. Taattua VILPE -laatua: ECo-huippuimuri Edistyksellinen ja energiaa säästävä tasavirtamoottorillinen huippuimuri keittiön ja kylpytilojen kohdepoistoon tai koko kodin ilmanvaihtoon VILPE ECo -huippuimuri VILPE ECo sarjan huippuimurit

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

VALLOX TSK. VALLOX TSK mallit R ja L

VALLOX TSK. VALLOX TSK mallit R ja L VALLOX TSK mallit R ja L 2 m 3 /h Puhallinkäyrät P = Poistoilmapuhallin T = Tuloilmapuhallin PUHALTIMET 180 W Suositeltava toiminta-alue PK ja TK ovat esimerkkejä tulo- ja poistokanaviston painehäviöistä

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

Halton Zen Semi Circle ZSC - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Semi Circle ZSC - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Semi Circle ZSC - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö

HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö www.koja.fi HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö HiLTO EC Energiatehokas korkean hyötysuhteen toimisto-, liike-, julkis- ja asuinrakennusten lämmöntalteenottoyksikkö POISTOILMAN ENERGIASTA

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Piennopeuslaite PNAA, PNAB

Piennopeuslaite PNAA, PNAB Piennopeuslaite, PNAB /PNAB on lattialle asennettava piennopeuslaite. Ne soveltuvat tiloihin, joissa syntyy runsaasti epäpuhtauksia ja lämpöä. Laitteessa on pyöreä (Ø160-400) tai suorakaiteen muotoinen

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

TRB - Kartiokattohajotin. Halton TRB. Kartiokattohajotin

TRB - Kartiokattohajotin. Halton TRB. Kartiokattohajotin Halton TRB Kartiokattohajotin Vaaka- tai pystysuuntainen ilmasuihku, soveltuu sekä jäähdytys- että lämmityslaitteisiin. Tuloilmasuihkun nopeus pienenee tehokkaasti suuren sekoitustehokkuuden ansiosta.

Lisätiedot

ACLb ----------------------------------------------------------

ACLb ---------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------- e.r.i.c.-järjestelmän tuloilmalaite, kattoon sijoitettava yksikartiohajotin

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM

ASENNUSOHJE VPM ASENNUSOHJE 24.9.2007 Sivu 1 / 7 ASENNUSOHJE VPM 600-3200 1. Tilantarve. Koneiden sijoittelussa on huomioitava vapaa huoltotila koneen ympäristössä. Seuraava huoltotila tarvitaan vähintään koneen edessä:

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Tuloilmalaite DYSC. Tuotetiedot. Pikavalinta. Tasauslaatikko. Tuotemerkintäesimerkki

Tuloilmalaite DYSC. Tuotetiedot. Pikavalinta. Tasauslaatikko. Tuotemerkintäesimerkki Tuloilmalaite DYSC DYSC on hiljainen kattoon asennettava tuloilmalaite, joka sisältää suutinhajottimen DYSH ja tasauslaatikon ATTC. Hajottimessa on säädettävät suuttimet, joiden avulla voidaan muuttaa

Lisätiedot

Rei itetty laite. Mitat

Rei itetty laite. Mitat Mitat Ød Tuotekuvaus on pyöreä ja teollisuuskäyttöön sovitettu laite syrjäyttävään ilmanvaihtoon. :ssä on säätöpeltitoiminto, jolla on mahdollista valita vaakasuora tai pystysuora puhalluskuvio riippuen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö Sisältö Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa Asennusta koskevia ohjeita Asennusmahdollisuudet Turvallisuusohjeet...1 Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa... 2 Asennusta koskevia ohjeita... 3 Asennusmahdollisuudet...

Lisätiedot

THL - Kartiokattohajotin. Halton THL. Kartiokattohajotin

THL - Kartiokattohajotin. Halton THL. Kartiokattohajotin Halton THL Kartiokattohajotin Vaaka- tai pystysuuntainen ilmasuihku, soveltuu sekä jäähdytys- että lämmityslaitteisiin. Säädettävä virtauskuvio ja painehäviö. Voidaan upottaa kattoon tai asentaa vapaasti

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Pieniin tiloihin, esim. asuntoihin tai toimistoihin sovitettu tuloilmalaite Asennetaan seinälle lähelle kattoa Etuosa voidaan irrottaa ilman

Lisätiedot

KANSIO 4 VÄLI 7 ESITE 3. Jäähdytyspalkki Flexicool IQSA

KANSIO 4 VÄLI 7 ESITE 3. Jäähdytyspalkki Flexicool IQSA KANSIO 4 VÄLI 7 ESITE 3 Jäähdytyspalkki Flexicool IQSA Jäähdytyspalkki Flexicool IQSA Toiminnot Suuri ilmavirta Ohjaus- ja säätölaitteet Valaistus Säätökiskot Lämmitys Jäähdytyspalkissa Flexicool IQSA

Lisätiedot

StudioLine puhallinpatterit

StudioLine puhallinpatterit StudioLine puhallinpatterit StudioLine puhallinpatteriperhe Uuden sukupolven innovatiiviset puhallinpatterit StudioLine on Chiller Oy:n on kehittämä ensiluokkainen puhallinpatteriperhe. Laitteiden äänitaso

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Thermocassette 300 600 W Sähkölämmitys 4 mallit Thermocassette Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Käyttökohteet Thermocassette on tarkoitettu toimistojen, kylpyhuoneiden, koulujen

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Palopelti ETPS-E. Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki:

Palopelti ETPS-E. Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki: Palopelti ETPS-E ETPS-E on CE-merkitty perustuen tuotestandardiin EN 650:2010 ja EN 1366-2 mukaisesti testattu, moottorilla varustettu palopelti, joka täyttää paloluokan E 60 / E 120. Pelti asennetaan

Lisätiedot

SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI

SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI Chiller Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Yleistä 3 2. Jäähdytystehot eri lämmönvaihdinpituuksille vesivirralla 0,1 l/s 4 3. Jäähdytystehot eri lämmönvaihdinpituuksille halutuilla

Lisätiedot

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila

Lisätiedot

Kanavasäleikkö. Mitat. Tuotekuvaus. Hoito Säleikkö irrotetaan kanavaan pääsyä varten. Tilausesimerkki. Materiaali ja pintakäsittely.

Kanavasäleikkö. Mitat. Tuotekuvaus. Hoito Säleikkö irrotetaan kanavaan pääsyä varten. Tilausesimerkki. Materiaali ja pintakäsittely. Mitat B+0 A+0 A B Tuotekuvaus on suorakaiteen muotoinen, pystysuorilla, säädettävillä säleillä varustettu ilmanvaihtosäleikkö asennettavaksi suoraan pyöreisiin kanaviin. Säleikköä voidaan käyttää sekä

Lisätiedot

THB - Rei'itetty kattohajotin. Halton THB. Rei itetty kattohajotin

THB - Rei'itetty kattohajotin. Halton THB. Rei itetty kattohajotin Halton THB Rei itetty kattohajotin Vaakasuuntainen ilmasuihku, sopii myös poistoilmalle. Asennus kanavaan joko suoraan tai liitäntälaatikon avulla. Avattava etulevy helpottaa hajottimen ja kanavan puhdistusta.

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

Halton Zen Rectangular in Wall ZRW - syrjättävä tuloilmalaite

Halton Zen Rectangular in Wall ZRW - syrjättävä tuloilmalaite Halton Zen Rectangular in Wall ZRW - syrjättävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet

Lisätiedot

vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN

vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN 5/9/FI/9 Ilmamääräsäätimet vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN Maahantuoja Oy Teknocalor Ab Puhelin 010 820 1100 Faksi 010 820 1101 Sinikellonkuja 4 sähköposti teknocalor@teknocalor.fi 01300 Vantaa www.teknocalor.fi

Lisätiedot

Tuloilmalaite VFKB. Tuotetiedot. Pikavalinta. Tasauslaatikko. Tuotemerkintäesimerkki

Tuloilmalaite VFKB. Tuotetiedot. Pikavalinta. Tasauslaatikko. Tuotemerkintäesimerkki Tuloilmalaite on hiljainen kattoon asennettava tuloilmalaite, joka sisältää pyörrehajottimen VFKH ja vaimennetun tasauslaatikon ATTC. Hajotin sekoittaa tuloilman huoneilmaan erittäin hyvin sopivan muotonsa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

Enervent Pingvin Kotilämpö ILMALÄMMITYSLAITE SANEERAUSKOHTEISIIN

Enervent Pingvin Kotilämpö ILMALÄMMITYSLAITE SANEERAUSKOHTEISIIN Enervent Pingvin Kotilämpö ILMALÄMMITYSLAITE SANEERAUSKOHTEISIIN Uusi Pingvin Kotilämpö -laite JA KOTISI ENERGIATEHOKKUUS NOUSEE RATKAISEVASTI Ilmalämmitysjärjestelmä uusiksi Käyttöikänsä päähän tulleen

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Tuloilmalaite VFKB. Tuotetiedot. Pikavalinta. Tasauslaatikko. Tuotemerkintäesimerkki

Tuloilmalaite VFKB. Tuotetiedot. Pikavalinta. Tasauslaatikko. Tuotemerkintäesimerkki Tuloilmalaite on hiljainen kattoon asennettava tuloilmalaite, joka sisältää pyörrehajottimen VFKH ja vaimennetun tasauslaatikon ATTC. Hajotin sekoittaa tuloilman huoneilmaan erittäin hyvin sopivan muotonsa

Lisätiedot

Sisältö. Ilmanvaihtokojeet

Sisältö. Ilmanvaihtokojeet Sisältö Ilmasto, ilmanvaihdon lähtötilanne 1. Mitä ilmasto on? 7 1.1. Ilmakehä 7 1.2. Suomen sijainti 9 1.3. Suomen sää 10 1.4. Aurinko armas 11 1.5. Ulkoilman saasteet 13 Kysymyksiä 17 Hyvä sisäilma 2.

Lisätiedot

NOP, NOT ja NOX. Muuntojoustavat ja matalat tuloilmahajottajat vapaaseen asennukseen. climecon.fi 07.16

NOP, NOT ja NOX. Muuntojoustavat ja matalat tuloilmahajottajat vapaaseen asennukseen. climecon.fi 07.16 NOP, NOT ja NOX Muuntojoustavat ja matalat tuloilmahajottajat vapaaseen asennukseen. 07.16 climecon.fi NOP, NOT ja NOX Kotimaisten tuloilmahajottajien NOP:in, NOT:in ja NOX:in ominaisuuksiin kuuluu erittäin

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoasenteiset lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavat lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavia -lämmittimiä käytetään sisääntulotilojen, varastojen, teollisuushallien, verstaiden,

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

I n n o WWW.JEVEN.FI

I n n o WWW.JEVEN.FI SIVU JEVEN Säätö- ja vaimennus Sisällysluettelo Tuotekuvaus ja tuotemerkintä Mittatiedot Tekniset tiedot - Asennusohje Haluamme auttaa teitä ilmanvaihdon suunnittelussa tarjoamalla käyttöönne Jeven suunnittelijapalvelun.

Lisätiedot

SLM - Lineaarinen rakohajotin SLM. Lineaarinen rakohajotin

SLM - Lineaarinen rakohajotin SLM. Lineaarinen rakohajotin SLM Lineaarinen rakohajotin Tuloilmalaitteen vaaka- tai pystysuuntainen ilmasuihku, sopii myös poistoilmalle. Asennettavissa kattoon tai seinään. Voidaan asentaa seinästä seinään jatkuvana nauhana. Säädettävä

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

MORENDO. Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin

MORENDO. Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin LYHYESTI Voidaan käyttää kaikkialla, missä käytetään suorakaidekanavia. Matala rakenne. Pieni painehäviö vaimennuselementtien

Lisätiedot

OPTIVENT Housing HVSA, HVSL

OPTIVENT Housing HVSA, HVSL OPTIVENT Housing HVSA, HVSL Toiminnot Muuttuva ilmavirta Vakioilmavirta Reaaliaikainen ilmavirrannäyttö FW kompakti säätimellä HVSA ja HVSL ovat OPTIVENT Housing järjestelmään tarkoitettuja asuntokohtaisia

Lisätiedot

Alumiinirungon/Eristyskatto

Alumiinirungon/Eristyskatto 7970FI Alumiinirungon/Eristyskatto Kattolipan runko 8 Willab Garden 2016.05 3 2 4 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohjeet läpi ennen kuin aloitat asentamisen! Jos ohjeita ei noudateta, elementti ei toimi parhaalla

Lisätiedot

FLE/FLU - Lattiasäleikkö FLE/FLU. Lattiasäleikkö. Tuotemallit ja lisävarusteet

FLE/FLU - Lattiasäleikkö FLE/FLU. Lattiasäleikkö. Tuotemallit ja lisävarusteet FLE/FLU Lattiasäleikkö Pystysuuntainen ilmasuihku lattiasta, sopii myös poistoilmalle Kiinteät vaakasuuntaiset säleet muodostavat vakaan 15 virtauskuvion. Vankka alumiinirakenne Tuotemallit ja lisävarusteet

Lisätiedot

BLB. Sekoituslaatikko kaksikanavajärjestelmään LYHYESTI

BLB. Sekoituslaatikko kaksikanavajärjestelmään LYHYESTI Sekoituslaatikko kaksikanavajärjestelmään LYHYESTI Pieni painehäviö riippumatta lämmitys/jäähdytyspellin asennosta Seitsemän kokoa Tarkastuslasi toiminnan tarkastusta varten Varustettu sähköisillä toimilaitteilla

Lisätiedot

KANSIO 4 VÄLI 7 ESITE 1. Jäähdytyspalkki Flexicool IQID

KANSIO 4 VÄLI 7 ESITE 1. Jäähdytyspalkki Flexicool IQID KANSIO 4 VÄLI 7 ESITE 1 Jäähdytyspalkki Flexicool IQID Jäähdytyspalkki Flexicool IQID Toiminnot FPC Suuri ilmavirta Ohjaus- ja säätölaitteet Valaistus Säätökiskot Lämmitys Sprinkleri Jäähdytyspalkissa

Lisätiedot

SLN - Lineaarinen rakohajotin. Halton SLN. Lineaarinen rakohajotin

SLN - Lineaarinen rakohajotin. Halton SLN. Lineaarinen rakohajotin Halton SLN Lineaarinen rakohajotin Tuloilmalaitteen vaaka- tai pystysuuntainen ilmasuihku, sopii myös poistoilmalle. Asennettavissa kattoon tai seinään. Voidaan asentaa seinästä seinään jatkuvana nauhana.

Lisätiedot