RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2009"

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2009

2 2 Riihimäen kaupunki 2009 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö puh. (019) , Tilaukset: Tietotupa puh. (019) Layout: Juha Ilkka Taitto: Jaana Hodju Piirustukset: Siisti Riksu piirustuskilpailu ellei toisin mainita Kuvat: Riihimäen kaupunki ellei toisin mainita Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2009

3 3 ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO 3 Esipuhe 4 Yleistietoa Riihimäestä 6 Kaupungin ympäristövastuu 7 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 12 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat 38 Ympäristönsuojelun taloudelliset mittarit 44 Tytäryhteisöt 46 Riihimäen ympäristön tila 50 Ympäristöntilan ja kestävän kehityksen indikaattorit 52 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 53 Ympäristöohjelmat vuonna 2008 Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Kaupungin ympäristötyön tuloksellisuus näkyy mm. Kuntaliiton julkaisemissa ympäristöbarometreissa. Niiden mukaan Riihimäen kaupunki on onnistunut ympäristöpolitiikassaan erittäin hyvin suomalaisten kuntien vertailussa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmätyön avulla. Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpää kaupunginjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö

4 4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä länsi-suunnassa osien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskus- Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja etelä- valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen taajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviin maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Myös Vahteristoon on asutus laajenemassa. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalu- Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. eena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Väkiluku Pinta-ala 126 km 2, josta vesipinta-alaa 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala 2295 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa 2005 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 109 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 439 ha luonnonsuojelualuetta 121 ha peltoa 2500 ha metsää (kaupungin omistamaa) 5000 ha (843 ha) Luontopolkuja 5 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,6 km Kytöjärvi Ryttylä Kara Karhi KESKUSTAAJAMA Erkylä Kermaala Hiivola Herajoki Arolammi Kytäjärvi Hatlamminsuo, joka on maankäyttönsuunnitelmissa luonnonsuojelualueena. Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008 Vahteristoon turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, alue sijaitsee taajama-alueen kaakkoiskulmassa. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 73 % asukkaista, jalostuksesta 26 %, alkutuotannosta vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2008 oli 1160 (vakinaisen henkilöstön osuus 78,4 % koko henkilöstöstä). Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n ja Ekokem Palvelu Oy:n jätteiden käsittelylaitokset, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF construction chemicals Finland Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 5 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 2008 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitoksen johtokunta Edustajat kuntayhtymissä Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Hallintokeskus Jouko Grönroos Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluyksikkö Henkilöstöyksikkö Ympäristökeskus Elina Mäenpää Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Perusturvakeskus Marja-Liisa Lindfors Yhteispalvelut Sosiaalityö Päivähoito Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio Yhteispalvelut Perusasteen koulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaan sivistystyön koulutus Kirjastotoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Jari Lehtoväre Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Riihimäen Taidemuseo Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupunginmuseo Tekninen virasto Pertti Isokangas Yhteispalvelut Kaavoituspalvelut Kartta- ja tonttipalvelut Tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumispalvelut Pesula saakka Vesihuoltolaitos Pertti Isokangas

6 6 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. julkaiseman kuntien ympäristöbarometrin mukaan Riihimäen kaupunki oli edistynyt ympäristöpolitiikassaan vuoden 2005 tilastotietojen perusteella kolmanneksi parhaiten tutkimukseen osallistuneesta 244 Suomen kunnasta. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/ Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/ Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Riihimäen kaupunki koko organisaationa kantaa vastuutaan ympäristöstä erityisesti ympäristöjärjestelmän avulla, energiatehokkuussopimuksen kautta, osallistumalla ilmastonsuojelukampanjaan sekä tukemalla sidosryhmiensä ympäristötietoisuutta kehittämishankkeillaan. Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Kuntaliiton viimeisimmän, vuonna 2006

7 7 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteita ovat muun muassa toiminnan jatkuva ja järjestelmällinen parantaminen, lainsäädännön noudattaminen ja ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka ja -päämäärät ohjaavat kaupungin merkittävimpien ympäristöön vaikuttavien toimien, (ympäristönäkökohtien) huomioon ottamista toiminnassa ja päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikan ohjaamana ympäristön tilaa pyritään parantamaan lisäämällä kaupungin myönteisiä ympäristövaikutuksia ja vähentämällä kielteisiä vaikutuksia. Saavutusten raportointi Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin tarkoitus on seurata ympäristöpolitiikan toteutumista sekä tukea hallintokuntien välistä yhteistyötä ja organisaation sisäisen ympäristöjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle ja hallintokunnille tilinpäätöksen yhteydessä. Kunkin valtuustokauden lopussa, kuten nyt vuoden 2008 ympäristöraportissa, raportoidaan laajemmin ympäristöasioiden kehityksestä kaupungin organisaatiossa. Lisätietoja Ympäristöjärjestelmän käsikirja ja muita järjestelmätyöhön liittyviä asiakirjoja löytyy kaupungin intranetistä. Myös kaupungin internetsivuilla on perustietoa järjestelmästä, ja tarkempaa tietoa voi kysyä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä. Järjestelmätyö käytännössä Riihimäen kaupungissa ympäristöjärjestelmä on osa kaupungin suunnittelujärjestelmää ja siten myös osa normaalia työn kehittämistä. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmansa osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla.

8 8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kaupungin toiminnot aiheuttavat sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi jätevesien puhdistus on ympäristön kannalta hyödyllistä, mutta esimerkiksi kuljetuksissa tai rakennusten lämmityksessä syntyvät päästöt aiheuttavat ympäristön kuormittumista. Kaupungin vaikutukset ympäristöönsä ovat kuitenkin näitä suoria vaikutuksia laajemmat. Kaupunki luo edellytykset muiden toiminnalle mm. ylläpitämällä vesihuoltoa ja katuverkostoa sekä järjestämällä jätteenkuljetuksen. Lisäksi kaupunki vaikuttaa kuntalaisten, yritysten, yhteisöjen ja monien muiden sidosryhmien toimintaan esimerkiksi tiedotuksen, kasvatuksen, yhteistyöhankkeiden ja valvonnan avulla. Tytäryhteisöjensä toimintaa kaupunki säätelee konserniohjeilla, joihin ympäristöasioiden hallinta on sisällytetty. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Ympäristökasvatus ja -tiedotus KAUPUNGIN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Jätehuollon toimivuus, kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Kuljetukset (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne Sidosryhmiin vaikuttaminen (Asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen YMPÄRISTÖN TILAN PARANEMINEN PILAANTUMISEN ENNALTAEHKÄISY

9 9 SANASTO Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimin tehtävänä on välittää tietoa ja koordinoida hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 20 henkilöä. Ympäristövastaava Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympäristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 85. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma,

10 10 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat koko kaupungin strategia, siinä määritelty ympäristövastuun käsite ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat jätehuollon toimivuus ja kierrätys, energian käyttö, ympäristötietoisuus, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäkistrategiatyön yhteydessä ympäristövastuullisuus on tunnistettu Riihimäen kaupungin olemassa olevaksi vahvuudeksi, jota tämän ympäristöpolitiikan avulla ylläpidetään ja vahvistetaan. Ympäristöpolitiikka on osa kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Riihimäen kaupungin pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin. 2. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii vähentämään niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki edistää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä. 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta.

11 11 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle hyvää kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvistä asioista. YMPÄRISTÖPOLITIIKAN HYVÄKSYMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

12 12 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2008 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2008 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan päämäärien ja tavoitteiden toteutumista vuonna 2008 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle Arvioinnit sekä yksityiskohtaisempia esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta on koottu hallintokunnittain Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan päämäärien alle. HALLINTOKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Vuonna 2008 suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön kasvun vähentämiseksi toteutuivat kaksipuolisen kopioinnin lisääntymisen myötä. Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet vuonna 2008 toteutuivat suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korjauskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi ja / tai Riihimäen kaupungin varikolle (yhteinen kierrätyspiste). Hymonet-hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Vuonna 2007 voimaantulleen uuden hankintalain myötä julkisyhteisöjen pitää ilmoittaa hankinnoista julkisessa ilmoitusportaalissa HILMA:ssa. Riihimäen kaupungin internetsivuilla julkaistiin sähköisiä tarjouspyyntöjä aktiivisesti vuosien 2007 ja 2008 aikana. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kelloohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella lähes kaikki lamput ovat energiasäästölamppuja. Ympäristökasvatus ja -tiedotus RHL-Datan antamia ohjeita on työasemien ja näyttöjen sulkemisesta on noudatettu hyvin. Hallintokunnille on annettu ohjeita käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätyksestä ja myymisestä. TEKNINEN VIRASTO Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvaroihin liittyviä selvityksiä on tehty maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kalmun osayleiskaava-alueen suunnitteluun liittyen on laadittu täydentävä luontoselvitys, puron luonnontilaisuuden kartoitus, linnustoselvitys sekä kovakuoriais- ja kääväkässelvitys. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava-alueelle on tehty linnustoselvitys sekä tutkimussuunnitelma Silmäkenevan muinaisjäännösalueen arkeologista selvitystä varten. Kaupungin metsäsuunnitelman laatimista jatkettiin ympäristönäkökohtien tarkentamisella. Suunnitelman hyväksyminen siirtyi vuodelle 2009.

13 13 Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja Riihimäen kaupunki allekirjoittivat energiatehokkuussopimuksen vuosille Vuoden 2008 toteutunut normitettu kulutus (kaukolämpö, sähkö ja öljy) oli 49,6 KWh/rm 3. Vuonna 2008 käynnistyi Peltosaaren kehittämishanke, joka on hyväksytty Asumisen Rahoitus- ja Kehittämiskeskus, ARA:n Asumisen uudistaminen projektiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on Peltosaaren alueen ja kiinteistökannan ekotehokkuuden parantaminen ja varautuminen alueella ilmastonmuutokseen arvioimalla korjaustarpeita ja korjaustyön kannattavuutta, kehittämällä ylläpitoa ja vahvistamalla talouspohjaa. Lisäksi hankkeessa kehitetään kiinteistöjen talousohjaus- ja peruskorjausurakointimenetelmiä. Ympäristöriskien hallinta Pohjavesialueet ja tulvavaara-alueet huomioidaan kaavoituksessa. Virasto osallistuu Hämeen ympäristökeskuksessa käynnissä olevaan Vantaanjoen tulvariskikartoitukseen. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Hämeen liiton koordinoima maankäytön kehityskuvatyö aloitettiin vuona Kalmun osayleiskaavaluonnoksen laadintaprosessi käynnistyi. Luonnos valmistui vuoden 2008 lopulla. Kaavoituksen painopiste vuonna 2008 oli selkeästi elinkeinoelämän hankkeissa. Vuoden aikana kaupunginvaltuusto hyväksyi mm. Würthin, Kontinon, Rekan ja Jokipuiston asemakaavat. Asuntoalueiden kaavoitus eteni Kokko-Taipaleen alueella, kun Kokko-Taipale V:n asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Kaikkeen merkittävään maankäytön suunnitteluun liittyy liikenteen ja sen vaikutusten selvittäminen. Vuonna 2008 valmistuivat Kalmun osayleiskaava-alueen liikennesuunnitelma ja meluselvitys sekä Arolammen orren meluselvitys. Riihimäki osallistuu Kapu-hankkeeseen, jossa selvitetään keinoja katupölyn vähentämiseen kehittämällä katujen kevätpuhdistusta ja talvikunnossapitoa. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäen kaupungin internet-sivuilla on nähtävillä teetetyt luonto-, melu-, liikenneja hulevesiselvitykset. Herajoen koulun laajennusosa lämpiää maalämmöllä Herajoen vuoden 2008 aikana rakennetussa laajennuksessa on käytössä maalämpö. Lämpöpumppu kerää maaputkiston avulla energian talteen lämmönlähteestä. Tämä lämpöenergia on auringosta peräisin olevaa puhdasta luonnonvoimaa. Herajoella lämpö kerätään maaperästä kolmen 170 m syvyisen porakaivon kautta. Kaivoihin on upotettu putkisto, jossa kiertävän liuoksen avulla maalämpö kerätään talteen. Kerätty maalämpö jalostetaan maalämpöpumpputekniikalla korkeampaan lämpötilaan kiinteistön lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Talteen otettu energia siirretään vesijärjestelmän kautta talon lämmitykseen. Rakennuksessa on vesikiertoinen lattialämmitys. Herajoelle on valittu kotimainen Lämpöässä lämpöpumppu T20, jonka teho on 20 kw. Tulistusvaraaja on 1000 m 3. Herajoen ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmön talteenotolla, jonka hyötysuhde n. 75 %. Jälkilämmitys hoidetaan sähköllä.

14 14 Maankäytön kehityskuva Seudullinen maankäytön suunnittelu ja yleiskaavayhteistyö ovat kaavoituksen lähivuosien haasteita. Maakuntakaavan seuraavan kierroksen valmistelu on osa kaavoituksen tehtäväkenttää vuoden 2009 aikana. Maankäytön kehityskuvatyö aloitettiin vuona Seututarkasteluun kuuluvat Riihimäki, Hyvinkää, Hausjärvi ja Loppi sekä Janakkalan eteläosa Tervakoskelle saakka. Maankäytön kehityskuvatyössä luodaan edellytyksiä Kanta-Hämeen kaupunkiseutujen kehittämiseen osana metropolialuetta. Työn tarkoituksena on hahmottaa näkemys Hyvinkään- Riihimäen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Aineisto on taustana tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle sekä muulle päätöksenteolle. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia määritettäessä pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita sekä muodostamaan sellainen yhdyskuntarakenne, joka osaltaan edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Maankäytön suunnittelun toimin pystytään vaikuttamaan ihmisten liikkumistarpeisiin ja erittäin tärkeänä tavoitteena on liikkumistarpeen vähentäminen. Tähän pyritään täydentämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä pitämään laajentuminen mahdollisimman lähellä nykyrakennetta. Keskusten välinen rakenne pyritään suuntaamaan olemassa oleviin rata- ja tiekäytäviin. Maankäyttöä lisätään olemassa olevien raideliikenteen asemien läheisyydessä sekä pääradan varrella mahdollisten uusien asemien ympäristössä.

15 15 KAPU2 -hanke Riihimäki on ollut mukana vuosina KAPU-hankkeessa (Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon avulla - Tutkimus- ja kehittämisprojekti), hankkeen tuloksista on aiemmin kerrottu ympäristöraporteissa 2006 ja Kahden vuoden jatkohanke KAPU2 käynnistyi vuoden 2008 alussa. KAPU2-hankkeen tavoitteena on tutkia, miten talvi kunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat katupölyn määrään ja koostumukseen sekä selvittää nykykäytäntöjä ja uusia menetelmiä pölyn määrän vähentämiseksi. Hankkeessa selvitetään myös rakennustyömaiden pölyongelmia ja tapoja torjua niitä sekä kehitetään kaupungeille tehokkaampia hallintomalleja katupölyongelmien torjumiseksi. KAPU2-hankkeessa mitataan Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian Nuuskijaautolla sama mittausreitti kuin aiemmin KAPU-hankkeen aikana. Mittaus tehdään ennen kevätpuhdistuksen aloittamista, kevätpuhdistuksen jälkeen ja noin 2 4 viikon kuluttua, kun ns. itsepuhdistuminen on jo tapahtunut. Mittausilma otetaan mittausauton takapyörän takaa ja siinä mitataan halkaisijaltaan alle 10 μg olevien hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Vuoden 2008 ensimmäisessä mittauksessa reitiltä mitattu keskimääräinen RIIHIMÄEN MITTAUSTULOKSET pölypitoisuus oli vain noin puolet edellisen vuoden vastaavaan mittaukseen verrattuna. Yksittäisillä kaduilla pölypitoisuus oli laskenut jopa kolmeen neljäsosaan aiemmasta. Hyvä kehitys ilmeisesti johtuu talvella tehdystä hiekanpoistosta ja vesiseulotun hiekoitussepelin käytöstä. Hiekanpoiston jälkeen tehdyssä toisessa mittauksessa keskimääräinen pölypitoisuus oli noin 20 % pienempi kuin vuonna Vuoden 2007 huomattavasti korkeampi lähtötaso vaikuttanee puhdistustulokseen, vaikka ko. vuonna katuja oli harjauksen jälkeen myös pesty, ja vuonna 2008 pesua ei tehty. Kolmansien mittausten aikaeroa vuosien 2007 ja 2008 välillä on noin kuukausi. Vuonna 2008 mittaus tehtiin vasta heinäkuun alussa, jolloin useat kadut olivat jo ehtineet uudelleen likaantua useiden rakennus-, katu- ja viemärityömaiden vuoksi. Vuoden 2008 mittaustulos on huonompi kuin vuoden 2007, heti puhdistustöiden jälkeen tehty toinen mittaustulos oli. Mittaustulos osoittaa selkeästi sen, miten tärkeää on huolehtia katujen puhdistamisesta työmaiden vaikutusalueella. Työmaa on vastuussa likaamansa kadun puhdistamisesta. Katujen puhtaina pysyminen edellyttää säännöllistä puhdistamista myös kevätpuhdistuksen jälkeen. Kiinteistön omistajien puhdistusvelvollisuus käsittää lian, roskien, irtonaisten esineiden ja rikkaruhojen poiston.

16 16 VESIHUOLTOLAITOS Luonnonvaroista huolehtiminen Vesihuoltolaitoksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Hämeen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeena tehtävä Herajoen pohjavesialueen selvitystyö on jatkunut. Vuonna 2008 on selvitetty Herajoen vedenottamon ympäristön hydrogeokemiaa. Työ valmistuu kokonaisuudessaan alkuvuonna Vesihuoltolaitos osallistui Kiertokapula Oy:n johdolla tehtyyn selvitystyöhön jätevesilietteen käsittelystä tulevaisuudessa, kun jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan mukaan lietteen aumakompostointi puhdistamon tontilla päättyy. Hankeryhmä päätti lokakuussa, että hanketta yhteisen laitoksen rakentamiseksi ei viedä eteenpäin. Vesihuoltolaitoksella on noin kahden vuoden sopimus jätevesilietteen polttamisesta Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitoksella. Sopimuksen umpeutumisen jälkeen lietteen käsittely kilpailutetaan uudelleen Vuonna 2008 merkittävin maaperän kunnostuskohde oli Teboil Oy:n jakeluasema Herajoen pohjavesialueella, missä jatkui myös pilaantuneen pohjaveden kunnostus. Pohjavesien laatua seurattiin myös yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen suorittaman pohjaveden tarkkailun avulla. Rakennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa. Ottamistoiminta oli vuoden 2008 aikana vähäistä. Ympäristöriskien hallinta Sadevesiviemärin rakentamisen yhteydessä selvitettiin maaperän pilaantumista Eteläisellä Asemakadulla entisen voimalaitoksen kohdalla sekä Pohjoisella Asemakadulla veturitallien kohdalla. Pilaantuneet maa-ainekset vietiin käsiteltäväksi Ekokem Oy:n käsittelylaitokselle. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Kannanotot rakentamishankkeisiin. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Koulujen ympäristökasvatukseen liittyen jätevedenpuhdistamolla on käynyt koululaisryhmiä tutustumassa puhdistamon toimintaan. YMPÄRISTÖKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Jätteen polton alkamiseen liittyen Riihimäen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset tulivat voimaan Määräyksistä tiedotettiin mm. lehdistön ja internet-sivujen välityksellä. Kaupungin yksiköiden ja tytäryhteisöjen jätehuollon tilanne ja neuvonnan tarpeet kartoitettiin, myös kauppojen paristojen keräyksen tilanne selvitettiin. Vahteriston luonnonsuojelualue Vahteriston luonnonsuojelualueen perustamista koskeva hakemus ja siihen liittyvät rauhoitusmääräykset valmisteltiin kaupunginhallituksen ja edelleen Hämeen ympäristökeskuksen päätettäväksi. Hämeen ympäristökeskuksen antoi päätöksen Vahteriston luonnonsuojelualueen perustamisesta toukokuussa 2008.

17 17 Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Riihimäen kaupunki on liittynyt kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu vuosittain ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin. Hämeen ympäristöstrategian tarkistamisessa osallistuttiin vuonna 2008 Energia- ja ympäristöteemaryhmän työskentelyyn. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitun energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaa valmistellaan vuoden 2009 aikana. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu sen valmisteluun. Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta päivitetään koskemaan vuotta 2005, laskenta valmistuu keväällä Ympäristöriskien hallinta Ympäristökeskuksen valmiussuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2009, suunnitelma kattaa myös erityistilanteisiin varautumisen. Ympäristönsuojelun viranomaistoiminta, mm. ympäristölupien käsittely ja valvonta sekä ympäristötarkastukset ja neuvonta, tähtää ympäristöriskien hallintaan ja ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn. Ympäristöluvallisia toimintoja valvotaan suunnitellusti. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu teollisuuslaitosten jätevesisopimusten ja niihin liittyvien riskikartoitusten laadintaan. Vantaanjoen riskejä tarkastellaan valmisteilla olevassa riskikartoituksessa. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan , vuonna 2009 tiedotetaan öljysäiliöiden tarkastuksista pohjavesija ranta-alueilla sijaitsevia kiinteistöjä. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu myös pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutetaan yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolaitoksen kesken. Ympäristökeskuksessa on laadittu lomake ja ohjeet, joiden avulla jätevesisuunnitelmien ja selvitysten laadinta selkiytyy ja yhdenmukaistuu. Tietoa asetuksesta ja sen vaatimista toimenpiteistä on kerätty myös kaupungin internet-sivuille. Kiinteistöjen liittymistilanne Riutan vesiosuuskunnan verkostoon selvitettiin syksyllä 2008 ja kiinteistöjä ohjeistettiin liittymisen suhteen. Työ jatkuu vuonna 2009 vapautushakemusten käsittelyllä. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Ympäristökeskus osallistuu kaikkiin keskeisiin kaavahankkeisiin. Ympäristölautakunta on ottanut kantaa kaavalausunnoissaan esimerkiksi kaupunkimetsien ja puistojen säilyttämiseen, pohjavesien suojeluun sekä meluntorjuntaan. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu myös kaavojen hulevesisuunnitelmien, luontoselvitysten sekä pilaantuneita maa-aineksia koskevien selvitysten laadintaan. Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Riihimäen ilmanlaatua seurataan laaditun ohjelman mukaisesti pitoisuusmittauksin, leviämismalliselvityksin ja bioindikaattoritutkimuksin. Koko kunnan kattava Riihimäen meluselvitys valmistui vuonna Yhdessä teknisen viraston kanssa osallistutaan katupölyn vähentämiseen tähtäävään KAPU2-hankkeeseen. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäen, Lopen ja Hausjärven yhteinen ympäristölehti Ekokaari-lehti ilmestyi kahtena numerona, lehti on myös internet-versiona kaupungin www-sivuilla. Riihimäen kaupungin kahdeksas ympäristöraportti julkaistiin. Yksiköiden ympäristövastaavien neuvonta painottui vuonna 2008 jätehuoltoasioihin. Luontokoulun materiaaleja lainataan koulujen ja päivähoidon käyttöön. Luontopolkujen välityksellä jaetaan tietoa lähiluontokohteista

18 18 Toimintaa kierrätyskeskuksessa Vuonna 2008 asiakkaiden määrä kasvoi ja toiminta oli vilkasta. Myös kierrätettyjen tavaroiden määrä kasvoi aiemmista vuosista. Keväällä järjestettiin myymälän tiloissa kierrätyskorukurssi asiakkaille sekä perinteinen pihakirppis-tapahtuma. Syksyllä osallistuttiin energiansäästöviikkoon tuomalla esille ajankohtaisia säästövinkkejä. Reilun kaupan viikolla osallistuttiin Maailman suurimpaan kahvitaukoon tarjoamalla Reilun kaupan kahvit asiakkaille. Opiskelijoille suunnattu alennuskampanja toteutettiin koulujen alkamisen yhteydessä. Loppuvuodesta oli esillä kierrätyskeskuksessa valmistettuja uusiotuotteita ja erilaisia ideoita asiakkaille itse toteutettavaksi. Ekoarki kannustaa arjen ympäristötekoihin Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö käynnisti vuonna 2008 Ekoarki-työn, jonka tavoitteena on arjen ympäristötietoutta lisäämällä edistää kestävää kehitystä. Tiedon levittämisen tärkein kanava on Ekoarki-nettisivut. Sivuille on koottu hyödyllisiä linkkivinkkejä mm. eettisestä kuluttamisesta, energiansäästöstä ja ekotehokkuudesta. Ekoarki-työhön kuuluu myös yhteistyö kaupungin ja asukasyhdistyksien, seurojen ja järjestöjen välillä. Muutaman kerran vuodessa kokoontuva työryhmä tuo esille vastuullisen kuluttajan ekologisia toimintamalleja sekä hankkii ja välittää ekoarki-tietoa eteenpäin. Ryhmän toiminnassa voi olla mukana niin yksittäinen kuluttaja kuin eri alojen yhdistyksiäkin. Vuonna 2008 Ekoarki-työssä mukana olevat tahot jakoivat ympäristötietoa mm. Asematapahtumassa ja Reilun kaupan viikon tapahtumissa kierrätyskeskuksessa ja kauppakeskus Merkoksessa. www. riihimaki.fi /ekoarki

19 19 ei roskaa, ei tuota ylimääräistä jätettä, kierrättää ja lajittelee. Siistin Riksun tekevät kaikki kaupunkilaiset. Tätä siistiä tulevaisuutta lähdettiin tavoittelemaan, kun Siisti Riksu -kampanja käynnistettiin keväällä Ympäristönsuojeluyksikön koordinoima, kaikki hallintokunnat kattava ja asukkaat haastava kampanja tähtää roskaantumisen vähentymiseen ja lähiympäristöstä kannettavan yhteisen vastuun lisääntymiseen. Kampanjan avajaisia vietettiin Granitin aukiolla huhtikuussa Ohjelmassa oli mm. hyväntekeväisyyshuutokauppa, josta saaduilla tuloilla Riihimäen kaupunki kunnosti ja otti käyttöön kaupunkilaisille ja matkailijoille kolme kaupunkipyörää. Pyöriä voi lainata 20 euron panttia vastaan kaupungin matkailuneuvonnasta Matkakeskuksesta. Avajaisissa esiteltiin päiväkodeille ja kouluille suunnatun Siisti Riksu -piirustuskilpailun töitä, joissa näkyi lasten ja nuorten ajatuksia siististä Riihimäestä. Osasta piirustuksista tehtiin kylttejä sekä tarroja kaupungin roskakoreja kaunistamaan. Kesällä 2008 siistittiin kaupungin ympäristöä mm. koirankakka-, pujo- ja jättiputkitalkoilla. Loppuvuodesta nuorisotoimi järjesti yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Nuorten Siisti Riksu -tapahtuman nuorisotila Monarilla. Tapahtumassa keskusteltiin graffiteista, jaettiin ympäristötietoa ja nuoret myivät tarpeettomiksi käyneitä tavaroitaan kirpputorilla. Lopuksi esiintyi Siisti Riksu -kampanjan suojelijabändi Veljenpojat. Siisti Riksun nimissä käynnistettiin myös haastekampanja, jonka tavoitteena on saada yritykset ja yhteisöt mukaan siisteystalkoisiin. Siistin teon tehnyt taho kertoo teostaan ja haastaa haluamansa yrityksen tai yhteisön osallistumaan omalla panoksellaan kampanjaan. Vuonna 2008 haastekampanjaan saatiin mukaan kaksi yritystä. /siistiriksu Siisti Riksu haastaa siisteyteen Siisti Riksu on viihtyisä, turvallinen ja roskaton elinympäristö. Siisti riksulainen

20 20 KOULUTUSPALVELUKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Hankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja isoja tilauseriä. Hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat. Hävittämällä poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Valot sammutetaan niistä tiloista, joissa ei oleilla ja tietokoneet suljetaan päivän päätteeksi. Vihreä lippu -projekti Hiivolan koulussa Hiivolan koulussa oli järjestyksessään toinen Vihreä lippu -projekti, jossa teemana oli jätteiden vähentäminen. Koulussa oli edellisenä lukuvuonna käsipyyhkeiden kulutus noussut huomattavasti, joten jätteiden vähentäminen sopi hyvin Vihreän lipun teemaksi. Projekti aloitettiin keväällä 2008 tekemällä alkukartoitus jätteiden kulutuksesta ja oppilaiden asenteista siihen. Lapsista koostuva koulun ympäristöraati kokoontui miettimään erilaisia ideoita ja ajatuksia jätteiden vähentämiseksi. Jätteiden lajittelua päätettiin tehostaa, joten kouluun hankittiin kartongin keräysastia. Keräysastioihin merkittiin selvästi, mikä kuuluu mihinkin ja lajittelua harjoiteltiin yhdessä kerraten aiemmin opittua. Tyhjensimme koulun kompostin marjapensaisiin ja kukkapenkkiin. Järjestäjien tehtäviin lisättiin biojätteen vieminen ja kuivajätteen lisääminen kompostiin. Syksyllä sovittiin käsipyyhepapereiden käytöstä. Kun kukin otti vain yhden paperin, käsipyyhkeistä tulevan jätteen määrä laski projektin aikana noin neljänneksellä. Ympäristöriskien hallinta Ongelmajäte toimitetaan keskitetysti kaupungille hävitettäväksi. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille / kierrätyskeskukseen. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Mittavat koulujen perusparannusohjelmat luovat toimivia, viihtyisiä ja virikkeellisiä oppimisympäristöjä. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Ympäristökasvatusta toteutetaan kouluissa opetussuunnitelmien mukaisesti. Vihreä lippu on Haapahuhdan ja Hiivolan kouluissa. 0 2-luokka seurasi syksyn ajan Koulu-TV:n ohjelmaa jätteistä. Ohjelma lisäsi tietoa ja vaikutti asenteisiin. Esimerkiksi välkkyvien lenkkareiden luokittelu ongelmajätteisiin keskustelutti, samoin soivat korttitervehdykset. 3 6-luokat viettivät syksyllä energiansäästöviikkoa. Viikko opetti säästämään energiaa ja myös sen, kuinka vähentämällä jätteiden määrää voimme hidastaa ilmastonmuutosta. Keväällä 3 6-luokat osallistuivat Kiertokapula Oy:n järjestämään jäteaiheiseen Jäteselviytyjät tietokisaan. Oppilaat valmistautuivat kisaan käymällä läpi materiaalia jätteiden synnyn ehkäisystä, kestävästä kehityksestä, tuottajavastuusta sekä jätteiden lajittelusta ja hyödyntämisestä. Koko koulu osallistui projektiin lauantaityöpäivänämme, jolloin keskusteltiin muovipullon elinkaaresta. Muovijätteen vähentämiseksi suunniteltiin ja toteutettiin luonnon puolesta kantaaottavat kangaskassit. Muita yhteisiä projekteja olivat mm. siivouspäivä ja koulun kirpputori, jossa sai pistää vanhat luistimensa kiertoon pilkkahintaan. Jätteiden lajittelu koulussa on tehostunut, mikä on vähentänyt sekajätteen määrää. Lapset osaavat lajitella jätteet kiitettävästi, mutta kompostointiin asennoitumisessa on vielä parantamisen varaa. Toivottavasti projektissa opitut käytänteet siirtyvät osaksi kotienkin arkea ja kaikkien oppilaiden jokapäiväistä elämää.

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT 1 OPETUS- JA VARHAISKASVASTUSPALVELUT YHTEENSÄ 2 3 Päävastuualueen johtajan katsaus Laskennallisella tasaisella kertymällä tammi-huhtikuun

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen Espoon ympäristöyhdistys 14.9.2016 Sini Miettinen Espoon luonnonhoidon toimintamalli Tavoitteet ja ohjeet kaupungin omistamien metsien, peltojen ja niittyjen hoitoon sekä hoidon suunnitteluun Linjaukset

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti) Tekninen lautakunta 94 19.03.2014 Kaupunginhallitus 131 24.03.2014 Kaupunginhallitus 235 19.05.2014 Kaupunginvaltuusto 44 02.06.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

UUTELANTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

UUTELANTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUTELANTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 22. KAUPUNGINOSA ETUKYLÄ, KORTTELIN 17 TONTTI 1, KORTTELIN 16 KIINTEISTÖT 285-407-2-243 JA 285-407-8-0 SEKÄ PUISTOALUE VALMISTELIJA PATRICIA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot