RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2009

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2009

2 2 Riihimäen kaupunki 2009 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö puh. (019) , Tilaukset: Tietotupa puh. (019) Layout: Juha Ilkka Taitto: Jaana Hodju Piirustukset: Siisti Riksu piirustuskilpailu ellei toisin mainita Kuvat: Riihimäen kaupunki ellei toisin mainita Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2009

3 3 ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO 3 Esipuhe 4 Yleistietoa Riihimäestä 6 Kaupungin ympäristövastuu 7 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 12 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat 38 Ympäristönsuojelun taloudelliset mittarit 44 Tytäryhteisöt 46 Riihimäen ympäristön tila 50 Ympäristöntilan ja kestävän kehityksen indikaattorit 52 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 53 Ympäristöohjelmat vuonna 2008 Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Kaupungin ympäristötyön tuloksellisuus näkyy mm. Kuntaliiton julkaisemissa ympäristöbarometreissa. Niiden mukaan Riihimäen kaupunki on onnistunut ympäristöpolitiikassaan erittäin hyvin suomalaisten kuntien vertailussa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmätyön avulla. Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpää kaupunginjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö

4 4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä länsi-suunnassa osien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskus- Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja etelä- valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen taajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviin maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Myös Vahteristoon on asutus laajenemassa. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalu- Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. eena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Väkiluku Pinta-ala 126 km 2, josta vesipinta-alaa 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala 2295 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa 2005 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 109 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 439 ha luonnonsuojelualuetta 121 ha peltoa 2500 ha metsää (kaupungin omistamaa) 5000 ha (843 ha) Luontopolkuja 5 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,6 km Kytöjärvi Ryttylä Kara Karhi KESKUSTAAJAMA Erkylä Kermaala Hiivola Herajoki Arolammi Kytäjärvi Hatlamminsuo, joka on maankäyttönsuunnitelmissa luonnonsuojelualueena. Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008 Vahteristoon turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, alue sijaitsee taajama-alueen kaakkoiskulmassa. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 73 % asukkaista, jalostuksesta 26 %, alkutuotannosta vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2008 oli 1160 (vakinaisen henkilöstön osuus 78,4 % koko henkilöstöstä). Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n ja Ekokem Palvelu Oy:n jätteiden käsittelylaitokset, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF construction chemicals Finland Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 5 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 2008 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitoksen johtokunta Edustajat kuntayhtymissä Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Hallintokeskus Jouko Grönroos Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluyksikkö Henkilöstöyksikkö Ympäristökeskus Elina Mäenpää Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Perusturvakeskus Marja-Liisa Lindfors Yhteispalvelut Sosiaalityö Päivähoito Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio Yhteispalvelut Perusasteen koulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaan sivistystyön koulutus Kirjastotoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Jari Lehtoväre Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Riihimäen Taidemuseo Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupunginmuseo Tekninen virasto Pertti Isokangas Yhteispalvelut Kaavoituspalvelut Kartta- ja tonttipalvelut Tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumispalvelut Pesula saakka Vesihuoltolaitos Pertti Isokangas

6 6 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. julkaiseman kuntien ympäristöbarometrin mukaan Riihimäen kaupunki oli edistynyt ympäristöpolitiikassaan vuoden 2005 tilastotietojen perusteella kolmanneksi parhaiten tutkimukseen osallistuneesta 244 Suomen kunnasta. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/ Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/ Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Riihimäen kaupunki koko organisaationa kantaa vastuutaan ympäristöstä erityisesti ympäristöjärjestelmän avulla, energiatehokkuussopimuksen kautta, osallistumalla ilmastonsuojelukampanjaan sekä tukemalla sidosryhmiensä ympäristötietoisuutta kehittämishankkeillaan. Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Kuntaliiton viimeisimmän, vuonna 2006

7 7 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteita ovat muun muassa toiminnan jatkuva ja järjestelmällinen parantaminen, lainsäädännön noudattaminen ja ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka ja -päämäärät ohjaavat kaupungin merkittävimpien ympäristöön vaikuttavien toimien, (ympäristönäkökohtien) huomioon ottamista toiminnassa ja päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikan ohjaamana ympäristön tilaa pyritään parantamaan lisäämällä kaupungin myönteisiä ympäristövaikutuksia ja vähentämällä kielteisiä vaikutuksia. Saavutusten raportointi Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin tarkoitus on seurata ympäristöpolitiikan toteutumista sekä tukea hallintokuntien välistä yhteistyötä ja organisaation sisäisen ympäristöjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle ja hallintokunnille tilinpäätöksen yhteydessä. Kunkin valtuustokauden lopussa, kuten nyt vuoden 2008 ympäristöraportissa, raportoidaan laajemmin ympäristöasioiden kehityksestä kaupungin organisaatiossa. Lisätietoja Ympäristöjärjestelmän käsikirja ja muita järjestelmätyöhön liittyviä asiakirjoja löytyy kaupungin intranetistä. Myös kaupungin internetsivuilla on perustietoa järjestelmästä, ja tarkempaa tietoa voi kysyä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä. Järjestelmätyö käytännössä Riihimäen kaupungissa ympäristöjärjestelmä on osa kaupungin suunnittelujärjestelmää ja siten myös osa normaalia työn kehittämistä. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmansa osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla.

8 8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kaupungin toiminnot aiheuttavat sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi jätevesien puhdistus on ympäristön kannalta hyödyllistä, mutta esimerkiksi kuljetuksissa tai rakennusten lämmityksessä syntyvät päästöt aiheuttavat ympäristön kuormittumista. Kaupungin vaikutukset ympäristöönsä ovat kuitenkin näitä suoria vaikutuksia laajemmat. Kaupunki luo edellytykset muiden toiminnalle mm. ylläpitämällä vesihuoltoa ja katuverkostoa sekä järjestämällä jätteenkuljetuksen. Lisäksi kaupunki vaikuttaa kuntalaisten, yritysten, yhteisöjen ja monien muiden sidosryhmien toimintaan esimerkiksi tiedotuksen, kasvatuksen, yhteistyöhankkeiden ja valvonnan avulla. Tytäryhteisöjensä toimintaa kaupunki säätelee konserniohjeilla, joihin ympäristöasioiden hallinta on sisällytetty. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Ympäristökasvatus ja -tiedotus KAUPUNGIN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Jätehuollon toimivuus, kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Kuljetukset (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne Sidosryhmiin vaikuttaminen (Asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen YMPÄRISTÖN TILAN PARANEMINEN PILAANTUMISEN ENNALTAEHKÄISY

9 9 SANASTO Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimin tehtävänä on välittää tietoa ja koordinoida hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 20 henkilöä. Ympäristövastaava Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympäristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 85. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma,

10 10 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat koko kaupungin strategia, siinä määritelty ympäristövastuun käsite ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat jätehuollon toimivuus ja kierrätys, energian käyttö, ympäristötietoisuus, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäkistrategiatyön yhteydessä ympäristövastuullisuus on tunnistettu Riihimäen kaupungin olemassa olevaksi vahvuudeksi, jota tämän ympäristöpolitiikan avulla ylläpidetään ja vahvistetaan. Ympäristöpolitiikka on osa kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Riihimäen kaupungin pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin. 2. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii vähentämään niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki edistää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä. 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta.

11 11 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle hyvää kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvistä asioista. YMPÄRISTÖPOLITIIKAN HYVÄKSYMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

12 12 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2008 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2008 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan päämäärien ja tavoitteiden toteutumista vuonna 2008 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle Arvioinnit sekä yksityiskohtaisempia esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta on koottu hallintokunnittain Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan päämäärien alle. HALLINTOKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Vuonna 2008 suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön kasvun vähentämiseksi toteutuivat kaksipuolisen kopioinnin lisääntymisen myötä. Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet vuonna 2008 toteutuivat suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korjauskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi ja / tai Riihimäen kaupungin varikolle (yhteinen kierrätyspiste). Hymonet-hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Vuonna 2007 voimaantulleen uuden hankintalain myötä julkisyhteisöjen pitää ilmoittaa hankinnoista julkisessa ilmoitusportaalissa HILMA:ssa. Riihimäen kaupungin internetsivuilla julkaistiin sähköisiä tarjouspyyntöjä aktiivisesti vuosien 2007 ja 2008 aikana. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kelloohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella lähes kaikki lamput ovat energiasäästölamppuja. Ympäristökasvatus ja -tiedotus RHL-Datan antamia ohjeita on työasemien ja näyttöjen sulkemisesta on noudatettu hyvin. Hallintokunnille on annettu ohjeita käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätyksestä ja myymisestä. TEKNINEN VIRASTO Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvaroihin liittyviä selvityksiä on tehty maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kalmun osayleiskaava-alueen suunnitteluun liittyen on laadittu täydentävä luontoselvitys, puron luonnontilaisuuden kartoitus, linnustoselvitys sekä kovakuoriais- ja kääväkässelvitys. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava-alueelle on tehty linnustoselvitys sekä tutkimussuunnitelma Silmäkenevan muinaisjäännösalueen arkeologista selvitystä varten. Kaupungin metsäsuunnitelman laatimista jatkettiin ympäristönäkökohtien tarkentamisella. Suunnitelman hyväksyminen siirtyi vuodelle 2009.

13 13 Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja Riihimäen kaupunki allekirjoittivat energiatehokkuussopimuksen vuosille Vuoden 2008 toteutunut normitettu kulutus (kaukolämpö, sähkö ja öljy) oli 49,6 KWh/rm 3. Vuonna 2008 käynnistyi Peltosaaren kehittämishanke, joka on hyväksytty Asumisen Rahoitus- ja Kehittämiskeskus, ARA:n Asumisen uudistaminen projektiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on Peltosaaren alueen ja kiinteistökannan ekotehokkuuden parantaminen ja varautuminen alueella ilmastonmuutokseen arvioimalla korjaustarpeita ja korjaustyön kannattavuutta, kehittämällä ylläpitoa ja vahvistamalla talouspohjaa. Lisäksi hankkeessa kehitetään kiinteistöjen talousohjaus- ja peruskorjausurakointimenetelmiä. Ympäristöriskien hallinta Pohjavesialueet ja tulvavaara-alueet huomioidaan kaavoituksessa. Virasto osallistuu Hämeen ympäristökeskuksessa käynnissä olevaan Vantaanjoen tulvariskikartoitukseen. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Hämeen liiton koordinoima maankäytön kehityskuvatyö aloitettiin vuona Kalmun osayleiskaavaluonnoksen laadintaprosessi käynnistyi. Luonnos valmistui vuoden 2008 lopulla. Kaavoituksen painopiste vuonna 2008 oli selkeästi elinkeinoelämän hankkeissa. Vuoden aikana kaupunginvaltuusto hyväksyi mm. Würthin, Kontinon, Rekan ja Jokipuiston asemakaavat. Asuntoalueiden kaavoitus eteni Kokko-Taipaleen alueella, kun Kokko-Taipale V:n asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Kaikkeen merkittävään maankäytön suunnitteluun liittyy liikenteen ja sen vaikutusten selvittäminen. Vuonna 2008 valmistuivat Kalmun osayleiskaava-alueen liikennesuunnitelma ja meluselvitys sekä Arolammen orren meluselvitys. Riihimäki osallistuu Kapu-hankkeeseen, jossa selvitetään keinoja katupölyn vähentämiseen kehittämällä katujen kevätpuhdistusta ja talvikunnossapitoa. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäen kaupungin internet-sivuilla on nähtävillä teetetyt luonto-, melu-, liikenneja hulevesiselvitykset. Herajoen koulun laajennusosa lämpiää maalämmöllä Herajoen vuoden 2008 aikana rakennetussa laajennuksessa on käytössä maalämpö. Lämpöpumppu kerää maaputkiston avulla energian talteen lämmönlähteestä. Tämä lämpöenergia on auringosta peräisin olevaa puhdasta luonnonvoimaa. Herajoella lämpö kerätään maaperästä kolmen 170 m syvyisen porakaivon kautta. Kaivoihin on upotettu putkisto, jossa kiertävän liuoksen avulla maalämpö kerätään talteen. Kerätty maalämpö jalostetaan maalämpöpumpputekniikalla korkeampaan lämpötilaan kiinteistön lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Talteen otettu energia siirretään vesijärjestelmän kautta talon lämmitykseen. Rakennuksessa on vesikiertoinen lattialämmitys. Herajoelle on valittu kotimainen Lämpöässä lämpöpumppu T20, jonka teho on 20 kw. Tulistusvaraaja on 1000 m 3. Herajoen ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmön talteenotolla, jonka hyötysuhde n. 75 %. Jälkilämmitys hoidetaan sähköllä.

14 14 Maankäytön kehityskuva Seudullinen maankäytön suunnittelu ja yleiskaavayhteistyö ovat kaavoituksen lähivuosien haasteita. Maakuntakaavan seuraavan kierroksen valmistelu on osa kaavoituksen tehtäväkenttää vuoden 2009 aikana. Maankäytön kehityskuvatyö aloitettiin vuona Seututarkasteluun kuuluvat Riihimäki, Hyvinkää, Hausjärvi ja Loppi sekä Janakkalan eteläosa Tervakoskelle saakka. Maankäytön kehityskuvatyössä luodaan edellytyksiä Kanta-Hämeen kaupunkiseutujen kehittämiseen osana metropolialuetta. Työn tarkoituksena on hahmottaa näkemys Hyvinkään- Riihimäen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Aineisto on taustana tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle sekä muulle päätöksenteolle. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia määritettäessä pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita sekä muodostamaan sellainen yhdyskuntarakenne, joka osaltaan edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Maankäytön suunnittelun toimin pystytään vaikuttamaan ihmisten liikkumistarpeisiin ja erittäin tärkeänä tavoitteena on liikkumistarpeen vähentäminen. Tähän pyritään täydentämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä pitämään laajentuminen mahdollisimman lähellä nykyrakennetta. Keskusten välinen rakenne pyritään suuntaamaan olemassa oleviin rata- ja tiekäytäviin. Maankäyttöä lisätään olemassa olevien raideliikenteen asemien läheisyydessä sekä pääradan varrella mahdollisten uusien asemien ympäristössä.

15 15 KAPU2 -hanke Riihimäki on ollut mukana vuosina KAPU-hankkeessa (Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon avulla - Tutkimus- ja kehittämisprojekti), hankkeen tuloksista on aiemmin kerrottu ympäristöraporteissa 2006 ja Kahden vuoden jatkohanke KAPU2 käynnistyi vuoden 2008 alussa. KAPU2-hankkeen tavoitteena on tutkia, miten talvi kunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat katupölyn määrään ja koostumukseen sekä selvittää nykykäytäntöjä ja uusia menetelmiä pölyn määrän vähentämiseksi. Hankkeessa selvitetään myös rakennustyömaiden pölyongelmia ja tapoja torjua niitä sekä kehitetään kaupungeille tehokkaampia hallintomalleja katupölyongelmien torjumiseksi. KAPU2-hankkeessa mitataan Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian Nuuskijaautolla sama mittausreitti kuin aiemmin KAPU-hankkeen aikana. Mittaus tehdään ennen kevätpuhdistuksen aloittamista, kevätpuhdistuksen jälkeen ja noin 2 4 viikon kuluttua, kun ns. itsepuhdistuminen on jo tapahtunut. Mittausilma otetaan mittausauton takapyörän takaa ja siinä mitataan halkaisijaltaan alle 10 μg olevien hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Vuoden 2008 ensimmäisessä mittauksessa reitiltä mitattu keskimääräinen RIIHIMÄEN MITTAUSTULOKSET pölypitoisuus oli vain noin puolet edellisen vuoden vastaavaan mittaukseen verrattuna. Yksittäisillä kaduilla pölypitoisuus oli laskenut jopa kolmeen neljäsosaan aiemmasta. Hyvä kehitys ilmeisesti johtuu talvella tehdystä hiekanpoistosta ja vesiseulotun hiekoitussepelin käytöstä. Hiekanpoiston jälkeen tehdyssä toisessa mittauksessa keskimääräinen pölypitoisuus oli noin 20 % pienempi kuin vuonna Vuoden 2007 huomattavasti korkeampi lähtötaso vaikuttanee puhdistustulokseen, vaikka ko. vuonna katuja oli harjauksen jälkeen myös pesty, ja vuonna 2008 pesua ei tehty. Kolmansien mittausten aikaeroa vuosien 2007 ja 2008 välillä on noin kuukausi. Vuonna 2008 mittaus tehtiin vasta heinäkuun alussa, jolloin useat kadut olivat jo ehtineet uudelleen likaantua useiden rakennus-, katu- ja viemärityömaiden vuoksi. Vuoden 2008 mittaustulos on huonompi kuin vuoden 2007, heti puhdistustöiden jälkeen tehty toinen mittaustulos oli. Mittaustulos osoittaa selkeästi sen, miten tärkeää on huolehtia katujen puhdistamisesta työmaiden vaikutusalueella. Työmaa on vastuussa likaamansa kadun puhdistamisesta. Katujen puhtaina pysyminen edellyttää säännöllistä puhdistamista myös kevätpuhdistuksen jälkeen. Kiinteistön omistajien puhdistusvelvollisuus käsittää lian, roskien, irtonaisten esineiden ja rikkaruhojen poiston.

16 16 VESIHUOLTOLAITOS Luonnonvaroista huolehtiminen Vesihuoltolaitoksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Hämeen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeena tehtävä Herajoen pohjavesialueen selvitystyö on jatkunut. Vuonna 2008 on selvitetty Herajoen vedenottamon ympäristön hydrogeokemiaa. Työ valmistuu kokonaisuudessaan alkuvuonna Vesihuoltolaitos osallistui Kiertokapula Oy:n johdolla tehtyyn selvitystyöhön jätevesilietteen käsittelystä tulevaisuudessa, kun jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan mukaan lietteen aumakompostointi puhdistamon tontilla päättyy. Hankeryhmä päätti lokakuussa, että hanketta yhteisen laitoksen rakentamiseksi ei viedä eteenpäin. Vesihuoltolaitoksella on noin kahden vuoden sopimus jätevesilietteen polttamisesta Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitoksella. Sopimuksen umpeutumisen jälkeen lietteen käsittely kilpailutetaan uudelleen Vuonna 2008 merkittävin maaperän kunnostuskohde oli Teboil Oy:n jakeluasema Herajoen pohjavesialueella, missä jatkui myös pilaantuneen pohjaveden kunnostus. Pohjavesien laatua seurattiin myös yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen suorittaman pohjaveden tarkkailun avulla. Rakennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa. Ottamistoiminta oli vuoden 2008 aikana vähäistä. Ympäristöriskien hallinta Sadevesiviemärin rakentamisen yhteydessä selvitettiin maaperän pilaantumista Eteläisellä Asemakadulla entisen voimalaitoksen kohdalla sekä Pohjoisella Asemakadulla veturitallien kohdalla. Pilaantuneet maa-ainekset vietiin käsiteltäväksi Ekokem Oy:n käsittelylaitokselle. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Kannanotot rakentamishankkeisiin. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Koulujen ympäristökasvatukseen liittyen jätevedenpuhdistamolla on käynyt koululaisryhmiä tutustumassa puhdistamon toimintaan. YMPÄRISTÖKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Jätteen polton alkamiseen liittyen Riihimäen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset tulivat voimaan Määräyksistä tiedotettiin mm. lehdistön ja internet-sivujen välityksellä. Kaupungin yksiköiden ja tytäryhteisöjen jätehuollon tilanne ja neuvonnan tarpeet kartoitettiin, myös kauppojen paristojen keräyksen tilanne selvitettiin. Vahteriston luonnonsuojelualue Vahteriston luonnonsuojelualueen perustamista koskeva hakemus ja siihen liittyvät rauhoitusmääräykset valmisteltiin kaupunginhallituksen ja edelleen Hämeen ympäristökeskuksen päätettäväksi. Hämeen ympäristökeskuksen antoi päätöksen Vahteriston luonnonsuojelualueen perustamisesta toukokuussa 2008.

17 17 Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Riihimäen kaupunki on liittynyt kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu vuosittain ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin. Hämeen ympäristöstrategian tarkistamisessa osallistuttiin vuonna 2008 Energia- ja ympäristöteemaryhmän työskentelyyn. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitun energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaa valmistellaan vuoden 2009 aikana. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu sen valmisteluun. Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta päivitetään koskemaan vuotta 2005, laskenta valmistuu keväällä Ympäristöriskien hallinta Ympäristökeskuksen valmiussuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2009, suunnitelma kattaa myös erityistilanteisiin varautumisen. Ympäristönsuojelun viranomaistoiminta, mm. ympäristölupien käsittely ja valvonta sekä ympäristötarkastukset ja neuvonta, tähtää ympäristöriskien hallintaan ja ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn. Ympäristöluvallisia toimintoja valvotaan suunnitellusti. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu teollisuuslaitosten jätevesisopimusten ja niihin liittyvien riskikartoitusten laadintaan. Vantaanjoen riskejä tarkastellaan valmisteilla olevassa riskikartoituksessa. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan , vuonna 2009 tiedotetaan öljysäiliöiden tarkastuksista pohjavesija ranta-alueilla sijaitsevia kiinteistöjä. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu myös pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutetaan yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolaitoksen kesken. Ympäristökeskuksessa on laadittu lomake ja ohjeet, joiden avulla jätevesisuunnitelmien ja selvitysten laadinta selkiytyy ja yhdenmukaistuu. Tietoa asetuksesta ja sen vaatimista toimenpiteistä on kerätty myös kaupungin internet-sivuille. Kiinteistöjen liittymistilanne Riutan vesiosuuskunnan verkostoon selvitettiin syksyllä 2008 ja kiinteistöjä ohjeistettiin liittymisen suhteen. Työ jatkuu vuonna 2009 vapautushakemusten käsittelyllä. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Ympäristökeskus osallistuu kaikkiin keskeisiin kaavahankkeisiin. Ympäristölautakunta on ottanut kantaa kaavalausunnoissaan esimerkiksi kaupunkimetsien ja puistojen säilyttämiseen, pohjavesien suojeluun sekä meluntorjuntaan. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu myös kaavojen hulevesisuunnitelmien, luontoselvitysten sekä pilaantuneita maa-aineksia koskevien selvitysten laadintaan. Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Riihimäen ilmanlaatua seurataan laaditun ohjelman mukaisesti pitoisuusmittauksin, leviämismalliselvityksin ja bioindikaattoritutkimuksin. Koko kunnan kattava Riihimäen meluselvitys valmistui vuonna Yhdessä teknisen viraston kanssa osallistutaan katupölyn vähentämiseen tähtäävään KAPU2-hankkeeseen. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäen, Lopen ja Hausjärven yhteinen ympäristölehti Ekokaari-lehti ilmestyi kahtena numerona, lehti on myös internet-versiona kaupungin www-sivuilla. Riihimäen kaupungin kahdeksas ympäristöraportti julkaistiin. Yksiköiden ympäristövastaavien neuvonta painottui vuonna 2008 jätehuoltoasioihin. Luontokoulun materiaaleja lainataan koulujen ja päivähoidon käyttöön. Luontopolkujen välityksellä jaetaan tietoa lähiluontokohteista

18 18 Toimintaa kierrätyskeskuksessa Vuonna 2008 asiakkaiden määrä kasvoi ja toiminta oli vilkasta. Myös kierrätettyjen tavaroiden määrä kasvoi aiemmista vuosista. Keväällä järjestettiin myymälän tiloissa kierrätyskorukurssi asiakkaille sekä perinteinen pihakirppis-tapahtuma. Syksyllä osallistuttiin energiansäästöviikkoon tuomalla esille ajankohtaisia säästövinkkejä. Reilun kaupan viikolla osallistuttiin Maailman suurimpaan kahvitaukoon tarjoamalla Reilun kaupan kahvit asiakkaille. Opiskelijoille suunnattu alennuskampanja toteutettiin koulujen alkamisen yhteydessä. Loppuvuodesta oli esillä kierrätyskeskuksessa valmistettuja uusiotuotteita ja erilaisia ideoita asiakkaille itse toteutettavaksi. Ekoarki kannustaa arjen ympäristötekoihin Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö käynnisti vuonna 2008 Ekoarki-työn, jonka tavoitteena on arjen ympäristötietoutta lisäämällä edistää kestävää kehitystä. Tiedon levittämisen tärkein kanava on Ekoarki-nettisivut. Sivuille on koottu hyödyllisiä linkkivinkkejä mm. eettisestä kuluttamisesta, energiansäästöstä ja ekotehokkuudesta. Ekoarki-työhön kuuluu myös yhteistyö kaupungin ja asukasyhdistyksien, seurojen ja järjestöjen välillä. Muutaman kerran vuodessa kokoontuva työryhmä tuo esille vastuullisen kuluttajan ekologisia toimintamalleja sekä hankkii ja välittää ekoarki-tietoa eteenpäin. Ryhmän toiminnassa voi olla mukana niin yksittäinen kuluttaja kuin eri alojen yhdistyksiäkin. Vuonna 2008 Ekoarki-työssä mukana olevat tahot jakoivat ympäristötietoa mm. Asematapahtumassa ja Reilun kaupan viikon tapahtumissa kierrätyskeskuksessa ja kauppakeskus Merkoksessa. www. riihimaki.fi /ekoarki

19 19 ei roskaa, ei tuota ylimääräistä jätettä, kierrättää ja lajittelee. Siistin Riksun tekevät kaikki kaupunkilaiset. Tätä siistiä tulevaisuutta lähdettiin tavoittelemaan, kun Siisti Riksu -kampanja käynnistettiin keväällä Ympäristönsuojeluyksikön koordinoima, kaikki hallintokunnat kattava ja asukkaat haastava kampanja tähtää roskaantumisen vähentymiseen ja lähiympäristöstä kannettavan yhteisen vastuun lisääntymiseen. Kampanjan avajaisia vietettiin Granitin aukiolla huhtikuussa Ohjelmassa oli mm. hyväntekeväisyyshuutokauppa, josta saaduilla tuloilla Riihimäen kaupunki kunnosti ja otti käyttöön kaupunkilaisille ja matkailijoille kolme kaupunkipyörää. Pyöriä voi lainata 20 euron panttia vastaan kaupungin matkailuneuvonnasta Matkakeskuksesta. Avajaisissa esiteltiin päiväkodeille ja kouluille suunnatun Siisti Riksu -piirustuskilpailun töitä, joissa näkyi lasten ja nuorten ajatuksia siististä Riihimäestä. Osasta piirustuksista tehtiin kylttejä sekä tarroja kaupungin roskakoreja kaunistamaan. Kesällä 2008 siistittiin kaupungin ympäristöä mm. koirankakka-, pujo- ja jättiputkitalkoilla. Loppuvuodesta nuorisotoimi järjesti yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Nuorten Siisti Riksu -tapahtuman nuorisotila Monarilla. Tapahtumassa keskusteltiin graffiteista, jaettiin ympäristötietoa ja nuoret myivät tarpeettomiksi käyneitä tavaroitaan kirpputorilla. Lopuksi esiintyi Siisti Riksu -kampanjan suojelijabändi Veljenpojat. Siisti Riksun nimissä käynnistettiin myös haastekampanja, jonka tavoitteena on saada yritykset ja yhteisöt mukaan siisteystalkoisiin. Siistin teon tehnyt taho kertoo teostaan ja haastaa haluamansa yrityksen tai yhteisön osallistumaan omalla panoksellaan kampanjaan. Vuonna 2008 haastekampanjaan saatiin mukaan kaksi yritystä. /siistiriksu Siisti Riksu haastaa siisteyteen Siisti Riksu on viihtyisä, turvallinen ja roskaton elinympäristö. Siisti riksulainen

20 20 KOULUTUSPALVELUKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Hankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja isoja tilauseriä. Hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat. Hävittämällä poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Valot sammutetaan niistä tiloista, joissa ei oleilla ja tietokoneet suljetaan päivän päätteeksi. Vihreä lippu -projekti Hiivolan koulussa Hiivolan koulussa oli järjestyksessään toinen Vihreä lippu -projekti, jossa teemana oli jätteiden vähentäminen. Koulussa oli edellisenä lukuvuonna käsipyyhkeiden kulutus noussut huomattavasti, joten jätteiden vähentäminen sopi hyvin Vihreän lipun teemaksi. Projekti aloitettiin keväällä 2008 tekemällä alkukartoitus jätteiden kulutuksesta ja oppilaiden asenteista siihen. Lapsista koostuva koulun ympäristöraati kokoontui miettimään erilaisia ideoita ja ajatuksia jätteiden vähentämiseksi. Jätteiden lajittelua päätettiin tehostaa, joten kouluun hankittiin kartongin keräysastia. Keräysastioihin merkittiin selvästi, mikä kuuluu mihinkin ja lajittelua harjoiteltiin yhdessä kerraten aiemmin opittua. Tyhjensimme koulun kompostin marjapensaisiin ja kukkapenkkiin. Järjestäjien tehtäviin lisättiin biojätteen vieminen ja kuivajätteen lisääminen kompostiin. Syksyllä sovittiin käsipyyhepapereiden käytöstä. Kun kukin otti vain yhden paperin, käsipyyhkeistä tulevan jätteen määrä laski projektin aikana noin neljänneksellä. Ympäristöriskien hallinta Ongelmajäte toimitetaan keskitetysti kaupungille hävitettäväksi. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille / kierrätyskeskukseen. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Mittavat koulujen perusparannusohjelmat luovat toimivia, viihtyisiä ja virikkeellisiä oppimisympäristöjä. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Ympäristökasvatusta toteutetaan kouluissa opetussuunnitelmien mukaisesti. Vihreä lippu on Haapahuhdan ja Hiivolan kouluissa. 0 2-luokka seurasi syksyn ajan Koulu-TV:n ohjelmaa jätteistä. Ohjelma lisäsi tietoa ja vaikutti asenteisiin. Esimerkiksi välkkyvien lenkkareiden luokittelu ongelmajätteisiin keskustelutti, samoin soivat korttitervehdykset. 3 6-luokat viettivät syksyllä energiansäästöviikkoa. Viikko opetti säästämään energiaa ja myös sen, kuinka vähentämällä jätteiden määrää voimme hidastaa ilmastonmuutosta. Keväällä 3 6-luokat osallistuivat Kiertokapula Oy:n järjestämään jäteaiheiseen Jäteselviytyjät tietokisaan. Oppilaat valmistautuivat kisaan käymällä läpi materiaalia jätteiden synnyn ehkäisystä, kestävästä kehityksestä, tuottajavastuusta sekä jätteiden lajittelusta ja hyödyntämisestä. Koko koulu osallistui projektiin lauantaityöpäivänämme, jolloin keskusteltiin muovipullon elinkaaresta. Muovijätteen vähentämiseksi suunniteltiin ja toteutettiin luonnon puolesta kantaaottavat kangaskassit. Muita yhteisiä projekteja olivat mm. siivouspäivä ja koulun kirpputori, jossa sai pistää vanhat luistimensa kiertoon pilkkahintaan. Jätteiden lajittelu koulussa on tehostunut, mikä on vähentänyt sekajätteen määrää. Lapset osaavat lajitella jätteet kiitettävästi, mutta kompostointiin asennoitumisessa on vielä parantamisen varaa. Toivottavasti projektissa opitut käytänteet siirtyvät osaksi kotienkin arkea ja kaikkien oppilaiden jokapäiväistä elämää.