Tuusniemen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuusniemen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Tuusniemen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma Toukokuu 2005 Hyväksytty klk..2005

2 Käyn peruskoulua Tuusniemellä, tulen aamulla kouluun iloisella mielellä. Opin viisautta vanhaa ja tietoa uutta, olen tärkeä osa tulevaisuutta. Minä luen ja lasken ja kirjoitan, koulussa ahkerasti uurastan. Tehtävistäni vastuun kannan, työrauhan myös toisille annan. Monet tiedot ja taidot mieleeni painan, toiset ihmiset otan huomioon aina. Tutkin, toimin ja käytän järkeä. Ymmärrän, että jokainen on tärkeä. Osaan hyviä tapoja noudattaa, kiittää ja huomenta toivottaa. Kaikkia reilusti kohtelen, ketään milloinkaan kiusaa en. Koti ja koulu yhdessä minua kasvattaa. Saan juuret, joista on hyvä ponnistaa ja siivet, jotka mua kannattaa halki Euroopan, ympäri maailmaa. (E.J.)

3 OPETUSSUUNNITELMA ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET KIELIOHJELMA TUNTIJAKO KOULUN TOIMINTAKULTTUURI, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO YHTENÄ OPPIAINEENA LUOKILLA BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA YHTENÄ OPPIAINEENA LUOKILLA FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO MUUT USKONNOT ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS TIETOTEKNIIKKA KÄYTÄNNÖN TALOUSTAITO JA YRITTÄJYYS TEKSTINKÄSITTELY VALINNAISAINEIDEN OPETUS TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE

4 10. YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA SUUNNITELMA OPPILASHUOLLON JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMISEKSI OPPILAALLE TARJOTTAVA TUKI JA OHJAUS OPPIMISSUUNNITELMA OHJAUSTOIMINTA OPETUKSEN TUKENA JA SUUNNITELMA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTELYISTÄ KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN OPINNOISSA ETENEMINEN TODISTUKSET TIETOSTRATEGIA TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Liitteet: 1. Koulujen järjestyssäännöt 2. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 3. Käytettävät todistukset 4. Tuusniemen kunnan peruskoulujen kriisisuunnitelma

5 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Tämä opetussuunnitelma on laadittu osittain Kaavin, Juankosken ja Tuusniemen kuntien yhteistyönä. Se pohjautuu valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmassa on täsmennetty valtakunnallisissa perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen ja kasvatukseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, vanhempien sekä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Tähän opetussuunnitelmaan sisältyvien seikkojen lisäksi noudatetaan seuraavia valtakunnallisia päätöksiä: Perusopetuslaki (628 / sekä siihen myöhemmin tehdyt muutokset) Perusopetusasetus (852 / sekä siihen myöhemmin tehdyt muutokset) Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (1/011/2004, Opetushallitus ) Tämä opetussuunnitelma ei ole valmis. Sen laatiminen ja täydentäminen on jatkuva prosessi. Opetussuunnitelman kehittämisen välineinä ovat suunnitelman toteutumisen jatkuva seuraaminen, vuosittainen päivittäminen, tarkentaminen PoA 9. :n mukaisessa vuosittaisessa suunnitelmassa. 1

6 1. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on objektiivista, poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Tuusniemen kunnan perusopetuksen arvopohjana ovat: ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen, koulukiusaamisen estäminen, sosiaalisuus, toisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus rehellisyys, kohteliaisuus, hyvät tavat, yhteistyökyky, vastuullisuus, yritteliäisyys terveet elämäntavat: liikkuminen, lepo, ravinto, päihteettömyys terve itsetunto: itseluottamus, realistinen minäkuva luonnon monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä kestävän kehityksen periaate suomalainen kulttuuri: paikallinen ja kansallinen kulttuuri kulttuurin monipuolistuminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen kansainvälisyyteen kasvattaminen perinteiset perusarvot 2

7 Tältä arvopohjalta määritellään koulun toiminta-ajatus: TUUSNIEMEN KUNNAN PERUSKOULUISSA teemme TÄNÄÄN työtä: * oppilaiden persoonallisuuden kaikinpuolinen kehittäminen * tiedot, taidot ym. valmiudet myöhempää opiskelua ja elämää varten * sosiaalinen kasvu ja yhteistyössä toimiminen * yksilöllisten kykyjen ja edellytysten huomioiminen * fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi HUOMISTA varten: * tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen * kestävä kehitys * kansainvälistyvä maailma: suomalaisuus - eurooppalaisuus - kansainvälisyys * kulttuurin monipuolistuminen EILISESTÄ ponnistaen: * suomalaisuus: kansallinen kulttuuri, kieli, perinteet, historia * kotiseutu, isänmaa 3

8 2. YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET 1) MYÖNTEINEN MINÄKUVA Kyky nähdä itsensä ja toiset tärkeinä osasina kouluyhteisöä Toisten huomioiminen ja arvostaminen Itsensä arvostaminen Oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, tasa-arvo, kannustaminen Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja kansainvälisyyteen kasvaminen Hyvät tavat: kohteliaisuus: kielenkäyttö, tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen, pöytätavat vanhempien ihmisten kunnioittaminen, luonteva käytös rehellisyyteen kasvattaminen 2) TYÖRAUHA Turvallinen ympäristö ja ilmapiiri rajat ja pelisäännöt luovat turvallisuutta Viihtyvyys koulussa Vastuu omasta työstä ja yhteisestä työrauhasta työrauha, järjestyksen säilyminen, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen Vastuuntunto itsestä ja muista, erityisesti heikommista koulukiusaaminen; siihen puuttuminen on jokaisen aikuisen ja lapsen velvollisuus Kyky selvittää ristiriitatilanteita rakentavasti 3) TIEDOT JA TAIDOT Kyky opiskella monipuolisia työtapoja hyväksi käyttäen yksin, pareittain, ryhmässä tieto- ja viestintävälineiden käyttö ym. Tiedon hankinta- ja jäsentelytaidot kriittinen tiedonhankinta, informaation valikointi tieto erilaisista oppimistekniikoista oman oppimistavan kehittäminen itsenäinen tiedonhankinta, vastuu omasta oppimisesta Kyky nähdä ja etsiä esteettisiä arvoja ilo, elämänvoima, myönteinen elämänasenne luovuuden kehittäminen eri taidemuotoihin tutustuminen paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin tutustuminen kauneuden merkitys ja arvostus Oppilaan yksilölliset vahvuudet ja erityisosaaminen esim. kädentaidot, musiikki, matemaattinen tai kielellinen lahjakkuus ATK:n perustaidot jokainen voisi kokea osaavansa ja olevansa hyvä jossakin. 4) MUUT TAVOITTEET Ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta Ihmisen oman toiminnan vaikutus luontoon Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen (terveet elämäntavat; riittävä uni, liikunta, ruokailu, pukeutuminen, tupakoimattomuus, päihteettömyys ) TASAPAINOINEN ITSEÄÄN JA TOISTA IHMISTÄ KUNNIOITTAVA, SUVAITSEVAINEN YRITTELIÄS JA AHKERA TUTKIVA, INNOSTUNUT, ITSEÄÄN KEHITTÄVÄ TULEVAISUUTEEN LUOTTAVA 4 ITSENÄINEN JA OMA-ALOITTEINEN HYVÄTAPAINEN (rehellinen, kohtelias, auttavainen) YMPÄRISTÖSTÄÄN VASTUUNTUNTOINEN, LUONTOA JA YMPÄRISTÖÄ ARVOSTAVA TAITAVA, TIETÄVÄ JA ONNELLINEN OPPIJA, JOKA SÄILYTTÄÄ * OPPIMISEN ILON, * TIEDONJANON SEKÄ * ROHKEUTTA JA LUOVUUTTA UUSIEN OPPIMISHAASTEIDEN KOHTAAMISEEN LÄPI ELÄMÄN (=elinikäisen oppimisen periaate)

9 3. KIELIOHJELMA A1 kielenä opetetaan englantia kolmannelta luokalta alkaen. Englanninopetukseen käytetään perusopetuksessa pakollisena 16 vuosiviikkotuntia (8 h luokilla 3-6 ja 8 h luokilla 7-9), lisäksi valinnaisena 2 viikkotuntia. Lukiossa englantia opetetaan 6 pakollista, 2 syventävää ja 1 (* soveltava kurssi. B1 kielenä opetetaan ruotsin kieltä 7. luokalta alkaen. Perusopetuksen aikana (lk 7-9) sitä opetetaan yhteensä 6 vuosiviikkotuntia, lisäksi valinnaisena 2 h. Lukiossa ruotsin opetukseen käytetään 5 pakollista ja 2 syventävää kurssia, mahdollisesti lisäksi 2 soveltavaa kurssia. B2 kielenä opetetaan saksaa ja/tai ranskaa valinnaisena kahdeksannelta luokalta alkaen. Perusopetuksessa (8.-9. luokilla) B2 kieltä opetetaan 4 viikkotuntia ja lukiossa saksaa 7 syventävää kurssia, ranskaa 6 syventävää kurssia. B3 kielen opetus alkaa lukiossa. B3-kielenä opetetaan saksaa 9 ja ranskaa 8 syventävää kurssia. Lukiossa opetetaan edellisten lisäksi latinan kieltä 3 soveltavaa kurssia. Luokka A1 kieli (kaikille yhteinen) B1 kieli (kaikille yhteinen) B2 kieli (valinnainen) englanti ruotsi ruotsi saksa ranska Perusopetus vuosiviikkotunnit VALINN VALINN. 4 valinn. 7 syv. 4 valinn. 6 syv. Lukio (p=pakolliset kurssit syv. = syventävä t kurssit sov. = soveltavat kurssit) 6 p + 2 syv. + 1 sov. 5 p + 2 syv. + 2 sov. B3 -kieli saksa ranska latina 9 syv. 8 syv. 3 sov. *) Huomautus: Edellisen opetussuunnitelman aikaan viidenneltä luokalta aloitetut A2 -saksan kielen ryhmät jatkavat opiskeluaan entisen ops:n mukaisesti. Viimeinen, syksyllä 2002 viidenneltä luokalta A2-kielen opiskelunsa aloittanut ryhmä opiskelee saksan kieltä entisen opetussuunnitelman mukaisesti lukuvuoden loppuun saakka. 5

10 4. TUNTIJAKO (Hyväksytty koulutusltk ja ) (Kaikille perusopetuksen kouluille; sivukouluilla voidaan käyttää myös vaihtoehtoista tuntijakoa, jossa yhdysluokat huomioitu) Ops-perusteissa määrätyt minimituntimäärät varjostetuilla alueilla Ko. oppiaineen vähimmäistuntimäärä Oppilaan vähimmäistunti-määrä (Tämä pitää vähintään olla) Oppiaine Vuosiluokka Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus (2 5-6 ( A-kieli (englanti) B-kieli (ruotsi) Matematiikka yht. 31 Ympäristöoppi Ympäristö- & luonnontieto Biologia ja maantieto (1 2-3 ( Fysiikka Kemia , , Terveystieto 1,4 1, Uskonto/elämänkatsomustieto (1 1-2 ( = Historia = 10 Yhteiskuntaoppi 3 yht = Musiikki (2 1-2 ( Kuvataide Käsityö Liikunta (2 2-3 ( (26 32) + 18 ( = Kotitalous Oppilaanohjaus ,6 0, Valinnaiset aineet Oppilaan kokonaistuntimäärä ( ( ( ( Tunteja yht

11 1) BG-tuntimäärä 3. ja 4. luokilla voi olla 2, 2½ tai 3, kuitenkin yhteensä 5 h. Samoin uskontoa voi luokilla olla 1, 1½ tai 2 tuntia, kuitenkin yhteensä 3 h. Puolikastunnit voidaan järjestää esim. vuoroviikoin BG 2 h + uskonto 2 h - BG 3 h + uskonto 1 h tai siten, että syyslukukaudella on BG 3 h + uskonto 1 h ja kevätlukukaudella BG 2 h, uskonto 2 h. 2) luokalla AI-, MU- ja LI- tuntimääristä vähintään yksi kummallakin vuosiluokalla on otettava välyksen ylärajan mukaisesti, jotta oppilaan kokonaistuntimäärän minimi 23 h täyttyy. 3) Vuosiluokilla 1-4 oppilaan kokonaistuntimäärä on syytä määritellä yllä olevan välyksen rajoissa koulukyyditysten kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. (= siten, ettei oppilaille tulisi kyydin odotustunteja eikä koko koulun kyyditystarpeeseen nähden tarvittaisi ylimääräisiä koulukuljetuksia.) 4) Vuosiluokilla 5-6 taito- ja taideaineita (MU, KU, KS, LI) tulee olla yhteensä vähintään 18 h 7

12 4. b) VAIHTOEHTOINEN TUNTIJAKO YHDYSLUOKKAKOULUILLE (E-T ja TJ) (Poikkeaa varsinaisesta tuntijaosta luokilla vuorokurssiaineiden BG ja HI sekä jonkin verran taito- ja taideaineiden osalta) Ops-perusteissa määrätyt minimituntimäärät varjostetuilla alueilla Ko. oppiaineen vähimmäistuntimäärä Oppilaan vähimmäistuntimäärä (Tämä pitää vähintään olla) Oppiaine Vuosiluokka Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus (2 5-6 ( A-kieli (englanti) B-kieli (ruotsi) Matematiikka yht. 31 Ympäristöoppi 8 Ympäristö- & luonnontieto Biologia ja maantieto (1 2-3 (1 1½ 1½ Fysiikka Kemia , , Terveystieto 1,4 1, Uskonto/elämänkatsomustieto (1 1-2 ( Historia ja yhteiskuntaoppi ½ 1½ yht = Musiikki (2 1-2 ( Kuvataide Käsityö Liikunta (2 2-3 ( Kotitalous Oppilaanohjaus ,6 0, Valinnaiset aineet Oppilaan kokonaistuntimäärä ( ( ( ( Tunteja yht (26 32) + 18 ( = 56-62

13 1) BG-tuntimäärä 3. ja 4. luokilla voi olla 2, 2½ tai 3, kuitenkin yhteensä 5 h. Samoin uskontoa voi luokilla olla 1, 1½ tai 2 tuntia, kuitenkin yhteensä 3 h. Puolikastunnit voidaan järjestää esim. vuoroviikoin BG 2 h + uskonto 2 h - BG 3 h + uskonto 1 h tai siten, että syyslukukaudella on BG 3 h + uskonto 1 h ja kevätlukukaudella BG 2 h, uskonto 2 h. 2) luokalla AI-, MU- ja LI- tuntimääristä vähintään yksi kummallakin vuosiluokalla on otettava välyksen ylärajan mukaisesti, jotta oppilaan kokonaistuntimäärän minimi 23 h täyttyy. 3) Vuosiluokilla 1-4 oppilaan kokonaistuntimäärä on syytä määritellä yllä olevan välyksen rajoissa koulukyyditysten kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. (= siten, ettei oppilaille tulisi kyydin odotustunteja eikä koko koulun kyyditystarpeeseen nähden tarvittaisi ylimääräisiä koulukuljetuksia.) 4) BG ja HI -tuntimäärä 5. ja 6. luokilla 1½. Puolikastunnit voidaan järjestää esim. vuoroviikoin BG 2 h + HI 1 h - BG 1 h + HI 2 h tai siten, että syyslukukaudella on BG 2 h + HI 1 h ja kevätlukukaudella päinvastoin. 5) Vuosiluokilla 5-6 taito- ja taideaineita (MU, KU, KS, LI) tulee olla yhteensä vähintään 18 h 9

14 5. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön.. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tuusniemellä toimii kolme ns. ala-asteen koulua: Turulan koulukeskuksessa kirkonkylällä, Tuusjärvellä ja Ruskilassa. Näissä kouluissa ovat vuosiluokat 0-6. Esikouluryhmät toimivat Tuusjärvellä ja Ruskilassa 1-2 luokkien yhteydessä, kirkonkylällä omana ryhmänään esikoulua varten peruskorjatuissa tiloissa. Perusopetuksen luokat 7-9, eli Tuusniemen yläaste toimii kirkonkylässä Turulan koulukeskuksessa. Opiskelutiloja ja -välineitä voidaan käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut (kyläkouluilla kirjastoautopalvelut) ovat oppilaiden käytettävissä niin, että he voivat opiskella aktiivisesti ja itsenäisesti. Koulujen ATK-välineet antavat oppilaille tilaisuuksia mediatekniikan ja tietoverkkojen käyttämiseen, ja näin tukevat oppilaiden kehittymistä tietoyhteiskunnan jäseniksi. Koulun oppimisympäristö on viihtyisä ja rauhallinen ja sellainen, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä kiusatuksi tulemista. Oppimisympäristön on oltava turvallinen. Turvallisuutta luovat oppilaalle tuttu ympäristö sekä tutut aikuiset ja lapset. Turvallisuutta sekä kasvatus- ja opetustyön sisällöllistä yhdenmukaisuutta ja tavoitteellisuutta lisäävät eri luokka-asteiden välinen tiivis yhteistyö ja yhdessä laaditut kasvatus- ja opetustavoitteet. Oppimisympäristön tulee olla virikkeellinen ja tarjota monipuolisia mahdollisuuksia tilaisuuksia pohdintaan, tutkimiseen, kokeiluihin ja ongelmien ratkaisuun. Se kannustaa oppilasta tekemään 10

15 kysymyksiä ja keskustelemaan. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta sekä itsearviointia. Kasvatus ja opetus tukevat oppilaan uteliaisuutta, aktiivisuutta, luovuutta ja halua opiskella. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä kuuluu vastuu opettajille, koulun muulle henkilökunnalle ja oppilaille. Koulurakennusten ja liikennejärjestelyjen tulee edistää oppilaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Koulun toimintakulttuuri muodostuu koulun arjesta, juhlasta ja ulkopuolisesta toiminnasta. Koulutyön laatu perustuu opettajien väliseen tavoitteelliseen yhteistyöhön, työhön sitoutumiseen, keskinäiseen kunnioittamiseen ja yhteistyöhön vanhempien sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Siihen vaikuttaa myös opettajien, koulun muun henkilökunnan ja oppilaiden välinen rakentava vuorovaikutus. Toimintakulttuuri perustuu opetussuunnitelman arvopohjan painotuksiin ja aihekokonaisuuksien teemoihin. Tärkeänä osana toimintakulttuuria ovat myös osallistuminen erilaisiin koulujen yhteisiin tapahtumiin, kuten näyttelyihin sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Lisäksi yksittäiset koulut tarkentavat omaa toimintakulttuuriaan järjestyssäännöillä, toimintaohjeilla sekä vuosittain tehtävällä vuosisuunnitelmalla, josta ilmenevät mm. juhlat, teemapäivät ja retket. Koulun yleinen ilmapiiri pyritään luomaan lapselle myönteiseksi ja turvalliseksi. Opettajien ja oppilaiden välille pyritään rakentamaan luottava, avoin, toistaan arvostava suhde, jotta oppilas uskaltaa ja haluaa kääntyä opettajien puoleen ongelmatilanteissa. Koululle on laadittu yhteiset järjestyssäännöt, joita tarkennetaan ja päivitetään tarvittaessa. Niiden lisäksi koulussa voi olla muita yhteisesti sovittuja sääntöjä ja käytänteitä. Kaikista yhteisistä säännöistä ja sopimuksista pidetään kiinni ja niiden noudattamista valvotaan. Oppilaita tuetaan sääntöjen noudattamisessa ja nuhteettomassa käytöksessä, mutta myös rangaistaan, mikäli rikkomuksia ilmenee. Opettajien ja muun henkilökunnan yhteisiä palavereita pidetään koko kouluyhteisön aikuisten yhteishengen vahvistamiseksi. 11

16 Koulun juhlat, retket, teemapäivät ym. erilaiset koulupäivät virkistävät ja luovat yhteishenkeä. Ilmeneviin ongelmiin puututaan heti ja yleensäkin puuttumiskynnys pidetään matalana. Koulu tukee oppilaskunnan toimintaa ja tekee yhteistyötä koulun ulkopuolisten yhteisöjen kanssa, jolloin myös nämä voivat omalta osaltaan vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin. Koulujen järjestyssäännöt ovat liitteenä 1 a-d kouluittain: Etelä-Tuusniemi, Kirkonkylän ala-aste, Tuusjärvi, Yläaste. Turulan koulukeskuksessa vuosiluokilla 7 9 toimii yläasteen oppilaskunta, joka edustaa koulun kaikkia oppilaita. Sitä neuvoo ja opastaa oppilaskunnan ohjaajaksi valittu opettaja yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Oppilaskunnan tehtävänä on järjestää oppilaiden yhteistoimintaa sekä pyrkiä erilaisin aloittein ja käytännön toimin lisäämään kouluviihtyvyyttä. Se pyrkii kehittämään oppilaiden, opettajien ja henkilökunnan välistä yhteistyötä ja voi vaikuttaa esimerkiksi koulun järjestyssääntöihin. Lisäksi oppilaskunta osallistuu teemapäivien järjestelyihin ja jakaa vuosittaisen oppilaskunnan stipendin. Oppilaskunta valitsee syyslukukauden alkupuolella keskuudestaan hallituksen, jossa on puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi neljä muuta jäsentä. Hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa valmistelemalla asioita ja toimeenpanemalla päätöksiä. Oppilaskunta on vastuussa toiminnastaan rehtorille. TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilasryhmien koon ja oppimisympäristön tulee olla sellaisia, että vaihtelevia työtapoja on mahdollista käyttää oppilaiden turvallisuuden tai työrauhan kärsimättä. 12

17 Työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaan ikään, sukupuoleen ja kehitykseen liittyvät erot sekä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan tukitoimia ja eriyttämistä. Oppilaalle pyritään tarjoamaan mahdollisuus oppimiseen myös koulurakennuksen ulkopuolella, esimerkiksi tutustumiskäynneillä tai leirikoulussa. 6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuuksien kuvausten lisäksi tässä luvussa annetaan esimerkkejä pedagogisista käytänteistä eli siitä, miten aihekokonaisuudet voitaisiin huomioida eri oppiaineissa yli oppiainerajojen. Keinoja oppiaineiden rajojen ylittämiseen ovat esim. erilaiset projektit ja teemat. Vuosittaisessa suunnitelmassa määritellään, miten aihekokonaisuudet kulloinkin näkyvät koulun toiminnassa IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Ihmisenä kasvaminen kuuluu mitä suurimmassa määrin opettajan kasvatustehtävään. Sitä tulee toteuttaa koulun kaikessa toiminnassa kaikilla luokka-asteilla niin oppituntien aikana kuin oppituntien ulkopuolellakin. Oppilaan myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä tuetaan erityisesti tuomalla esille hänen onnistumisiaan ja edistymistään. Hyvän itsetunnon eteen kannattaa ponnistella, jotta oppilaalle muodostuisi kuva itsestään kykenevänä ja selviytyvänä olentona. Hyvän itsetunnon omaava oppilas pystyy hyväksymään omat puutteensa, näkemään virheensä ja oppimaan niistä. Hyvä itsetunto on pohja myös yhteisöllisyyden kehittymiselle. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta 13

18 opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Arvioinnissa tuetaan oppilaan terveen minäkuvan kehittymistä ja tuodaan positiivisesti esille oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä tuetaan oppilasta ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, jotta erilaisilla oppijoilla on mahdollisuus tuoda oma osaamisensa esille käyttäen omaa oppimistyyliään. Vaihtelevilla opetusmenetelmillä kuten yhteistoiminnallinen oppiminen, ryhmä- ja parityöskentely tuetaan oppilaita toimimaan ryhmän ja yhteisön jäseninä. Koulun yhteiset tilaisuudet kuten juhlat, retket ja leirikoulut ovat tapa välittää oppilaille esteettisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia. Ihmisenä kasvamisen tulee näkyä niin, että jokainen oppilas voi toteuttaa omia vahvuuksiaan ja saada onnistumisen elämyksiä kaikissa oppiaineissa taitotasostaan huolimatta. Jokaisella oppilaalla voi olla esimerkiksi seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle oma opintokirja, johon hän kirjaa omia ajatuksia oppimisestaan. Kasvun tukena voi olla Minä -vihko, jota käytetään arviointikeskusteluissa. Oppilaanohjauksessa painotetaan oman oppimistyylin löytämistä ja kehittämistä sekä opiskelutaitojen pitkäjänteistä ja tavoitteellista kehittämistä. Terveystieto tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja oman ainutkertaisuuden ymmärtämistä. Uskonto ja elämänkatsomustieto korostavat toisten huomioon ottamista sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Ne myös tukevat kasvua oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Taito- ja taideaineissa korostuvat esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden perustana on oman kulttuurin ja juurien tunteminen ja arvostaminen. Tarkoituksena on oppia tuntemaan ja arvostamaan omaa kotiseutuaan osana Suomea, Pohjoismaita, Eurooppaa ja muuta maailmaa. Oman kulttuuriidentiteetin pohjalta opetuksessa kehitetään oppilaiden valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja arviointiin, toisten arvostamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria 30ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT 14

19 oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Eri aineiden oppitunneilla käsitellään aiheita, jotka liittyvät paikallistuntemukseen kuten paikalliseen elinkeinohistoriaan ja nykypäivään, perinnekäsitöihin, -ruokiin, -musiikkiin, murteeseen, paikallisten taiteilijoiden musiikkiin, kirjallisuuteen ja muihin taiteisiin. Paikalliset uskonnolliset piirteet puolestaan voidaan huomioida opetuksessa ja koulujen juhlissa. Oppitunneilla laajennetaan paikallistuntemusta käsittämään koko Suomen historia maantieteen, kulttuurin, harrastusten ja elinkeinojen alueella. Suomen tuntemuksen lisäksi hankitaan tietoja eri maiden maantieteestä, historiasta, kielistä sekä kulttuurista mukaan lukien myös tapakulttuuri. Käydään lyhyillä tutustumiskäynneillä lähiympäristön kohteissa, jotka liittyvät paikallishistoriaan, luontoon ja nykypäivän elinkeinoihin. Oppitunneille pyydetään paikallisia vierailijoita, jotka kertovat paikkakunnan asioista eri näkökulmista. Luodaan mahdollisuuksien mukaan yhteyksiä ja vuorovaikutusta eri maiden oppilaiden sekä opettajien välillä Internetin, kirjeenvaihdon, kansainvälisyysprojektien ja vierailujen avulla. Tällöin vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa käytetään ja kartutetaan kielitaitoa. Tutustutaan erilaisiin ihmisiin lähialueilla ja vieraillaan naapuriluokissa ja -kouluissa sekä käydään esimerkiksi esiintymässä vanhainkodissa. Luokkaan tai kouluun tulevat vieraat otetaan vastaan ystävällisesti ja heidät huomioidaan samalla korostaen tapakulttuuria. Hankitaan tietoja Suomessa asuvista etnisistä tms. vähemmistöistä ja otetaan heidät huomioon järjestämällä vierailuja, kulttuuritapahtumia tai juhlia. Hankitaan tietoja ulkomailla tunnetuista suomalaisista henkilöistä. Luokkaretkiä voidaan tehdä joko paikallisiin tai kaukaisempiin kohteisiin oppilaiden ikätason mukaan VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET Oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhankintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. 15

20 KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Omissa esitelmissään oppilaat käyttävät tiedonhankinnassaan erilaisia lähteitä kuten painettuja ja sähköisiä lähteitä, taulukoita ja karttoja. He myös tutustuvat erilaisiin tekstilajeihin ja oppivat mediakritiikkiä vertailemalla tietolähteitä ja kyseenalaistamalla valmista tietoa. Viestintä ja mediataidolla on omia teemapäiviä kuten sanomalehtiviikko ja aikakauslehtipäivä. Oppilaat tutustuvat kirjaston käyttöön. Oppitunneilla ja erilaisissa tilaisuuksissa harjoitellaan esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja. Kuvallista viestintää analysoidaan ja tuotetaan videoimalla ja äänittämällä. Oppilaat julkaisevat omaa kirjallista materiaalia kuten koululehteä ja omia kotisivuja. Paikallistietoutta korostetaan yhteistyöllä paikallislehden kanssa OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi 16

21 osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Yrittäjyyteen kasvaminen lähtee koulun arvopohjasta, ja sisäiseen yrittäjyyteen kuuluu se, että oppilas ponnistelee onnistuakseen eri oppiaineissa eikä lannistu mahdollisista vastoinkäymisistä. Luokassa oppilas toimii ryhmän osana omien ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilas tutustuu eri ammatteihin ja järjestöjen toimintaan esimerkiksi vierailujen, haastattelujen, esitelmien, retkien ja leikkien kautta. Työelämään tutustumisen jakso ylemmillä vuosiluokilla syventää oppilaan ymmärrystä työelämästä. Kyselyt, omien ehdotusten tekeminen, projektit, esitykset ja yhteinen suunnittelutyö harjaannuttavat yhteisöllisyyteen Oppilaskunnan vaalit, nuorisovaltuusto ja luokkatoimikunnat ovat ensiaskeleita osallistuvaan kansalaisuuteen. Oppilaiden oma varainhankinta antaa taloudellista vastuuta myös oppilaille. Oppilaat osallistuvat yhteisten sääntöjen laatimiseen ja samalla myös sitoutuvat niiden noudattamiseen VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa 17

22 ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta kestävän kehityksen periaatteiden oppiminen yksittäinen kansalainen vaikuttaa valinnoillaan ympäristöön vastuu omasta ja yhteisestä omaisuudesta eri ammattialojen vaikutus ympäristöön pyritään ohjaamaan järkeviin valintoihin PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Oppilaiden projektityönä voi olla erilaisten tuotteiden elinkaaren tutkiminen. Tavaroita kierrätetään ja ideoidaan keinoja, joilla vanhasta tavarasta saadaan käyttökelpoista korjaamalla ja uudelleen suunnittelemalla. Kouluissa pyritään yhdessä oppilaiden kanssa vähentämään jätteen määrää ja tehostamaan lajittelua TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Oppilaille korostetaan terveitä elämäntapoja kuten monipuolista ravintoa, riittävää lepoa, liikuntaa ja päihteettömyyttä. Häneltä edellytetään sopivaa käytöstä ja hyviä tapoja samoin kuin sään mukaista pukeutumista. 18

23 Liikennesäännöt tulevat tutuiksi ja oppilaat tutustuvat erilaisiin liikkumisvälineisiin ja osaavat huolehtia niiden kunnosta, säilytyksestä sekä käyttävät tarvittavia suojavarusteita kuten kypärää ja heijastinta. Vuosisuunnitelmassa sovitaan opettajien yhteistyöstä ja asiantuntijoiden hyödyntämisestä sekä kotien tuesta teemakokonaisuuksien toteuttamisessa. Taitoja opetellaan mahdollisuuksien mukaan todellisissa tilanteissa esimerkiksi tutustumiskäynneillä työpaikoille, opintoretkillä ja leirikouluissa. Sisätiloissa liikuttaessa kiinnitetään huomiota kulkusääntöihin. Järjestyssäännöissä korostetaan henkilökohtaista koskemattomuutta, toisen omaisuuden kunnioittamista, vastuullisuutta, huolellisuutta ja täsmällisyyttä. Oppilaat tietävät, kuinka kriisitilanteissa tulee toimia turvallisuussuunnitelman ja kriisikansion ohjeiden mukaan. Harjoitellaan avun hälyttämistä, ensiapua, suojautumista, poistumista ja lisävahingon estämistä pelastautumisharjoituksissa Opetetaan tuntemaan sähkölaitteita ja huolehtimaan niiden kunnosta. Koulu tekee yhteistyötä poliisin kanssa, ja oppilaat oppivat suojautumaan rikollisuudelta ja ymmärtämään myös korvausvelvollisuuden käsitteen. Koulussa korostetaan väkivallattomuutta, kiusaamisen estämistä ja yleensä rauhan edistämistä. Totutaan oikeisiin työtapoihin ja suojainten käyttöön sekä tutustutaan erilaisiin laitteisiin ja niiden käyttöohjeisiin IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Oppilaan tulee ymmärtää, että suomalainenkin elämäntapa ja taloudellinen hyvinvointi ovat hyvin pitkälti riippuvaisia teknologiasta. Teknologia ei tarkoita vain tietotekniikkaa, vaan kaikenlaisia muitakin teknisiä välineitä. Teknologian ja elämänhallinnan suhdetta pitäisi pohtia kriittisesti: hallitseeko elämää helpottamaan tarkoitettu teknologia ihmistä? Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. On tiedostettava, että teknologian epätasainen jakautuminen Suomessa ja maailmanlaajuisesti on tasa-arvokysymys. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. Koulujen laitteistot ja opettajien koulutus niiden käyttöön pyritään pitämään ajanmukaisena. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä 19

24 teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuus liittyy läheisesti viestintä- ja mediataitoihin, tasa-arvoon, ympäristöön ja suomalaiseen kulttuuri-identiteettiin. Kaikissa oppiaineissa oppilaalle korostetaan kriittistä suhtautumista sähköisten medioiden tuottamaan sisältöön. Tiedon haussa esimerkiksi Internetistä käytetään myös vieraskielisiä lähteitä. Oppilaat oppivat käyttämään teknisiä välineitä oppitunneilla ja taltioivat esimerkiksi koulun yhteisiä tapahtumia audiovisuaalisilla laitteilla. Tasa-arvon edistämiseksi koulu tarjoaa kaikille mahdollisuuden käyttää teknisiä apuvälineitä oppimisen ja kasvun tukena. Ymmärtääkseen teknologia-käsitteen laajuutta ja vaikutuksia oppilaat tutustuvat mahdollisuuksien mukaan mm. lähialueiden teollisuus- ja tuotantolaitoksiin. Oppilastyön aiheena voi olla teknologian vaikutus ihmiseen ja ympäristöön esimerkiksi psykologian, historian tai luonnontieteiden näkökulmasta. 20

25 7. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA 7.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. ÄIDINKIELEN YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuutta käsitellään yhteydessä oppilaan omiin tavoitteisiin sekä mahdollistetaan asian käsittely ainekirjoituksissa aihevalintoja suuntaamalla - opiskelutaidot koulutaipaleen alusta alkaen; vastuu tehtävistä, tavoitteellisuus - oman oppimisen arvostaminen, edistymisestä nauttiminen - ryhmätyötaidot - ei lannistu vastoinkäymisistä, hyväksyy itsensä omanlaisenaan oppijana Kulttuuri- identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuutta käsitellään suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin piirteisiin tutustumalla ja vertaamalla niitä muiden kieliryhmien kirjallisuuteen ja kulttuuriin - monipuolisia, eri kulttuuriperästä kertovia kuuntelu- ja lukutehtäviä - paikallinen ja suomalainen kielellinen kulttuuri, kertomukset, sadut, lorut, sananlaskut, historia - erilaiset työtavat tukemaan hyvää tapakulttuuria ja suvaitsevaisuutta - erilaiset esiintymiskokemukset - kirjallisuudesta esimerkiksi osia Kalevalasta ja Seitsemästä veljeksestä Viestintä ja mediataito aihekokonaisuus kuuluu äidinkielenopetuksen sisältöihin eri vuosiluokilla - itsensä monipuolinen ilmaiseminen 21

26 * kirjoitelmat, erilaiset dramatisoinnit, pantomiimi, näytelmät * kuvakerrontaa ja kuvitusta (kuva-sana-lause, sarjakuva viestimenä tekstin kera, elokuva viestimenä) - tiedon hankinta, vertailu, valikointi, hyödyntäminen - mediaviestien muoto ja sisältö ja mediavälineiden käyttö eri tilanteissa ja ympäristöissä * sarjakuva: asian kertominen sarjakuvana, kuva ja teksti; oleellinen asia * kuvasta kertominen, sarjakuvan viestin ymmärtäminen * elokuva: piirretyn lastenelokuvan tarkastelu, (miten asiat kerrotaan liikkein, elein, ilmein, värein), luontokuvat (sanat, kuvakulmat, musiikki), oikeat elokuvat (katsotaan, analysoidaan, työstetään oman tulkinnan keinoin) * TV: lapsille sopiva ohjelma, dokumentit, TV tiedon lähteenä, TV tulvii ohjelmaa (valinta, kriittisyys) * mediakriittisyys * tietokonepelit: oppimispelit ajanvietepelit, todellinen epätodellinen, kriittisyys, peliaika - viestien tuotto, välittäminen, käyttö - mahdollisesti sanomalehtiviikko, aikakauslehtipäivä - esiintyminen, ryhmäviestintä - kuvallinen viestintä, videot, äänitteet - luokkalehti, koululehti, kotisivut - paikallislehti - sähköposti ja sen käyttö Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuutta käsitellään sisäisen yrittäjyyden ja omien tavoitteiden ja tilinpäätösten näkökulmasta, keskustelemalla tai kirjoittamalla yritteliäisyydestä ja yrittäjyydestä yhteiskunnassa sekä opettelemalla osallistuvalle kansalaiselle tarvittavia taitoja (esim. kokous- ja neuvottelutaito, mielipiteen ilmaisu mediassa) - oman mielipiteen muodostaminen ja julki tuominen - toisten mielipiteen huomioon ottaminen - oman vastuun ymmärtäminen esim. ryhmätyötilanteissa - erilaisiin tehtäviin, projekteihin, ryhmätöihin yms. osallistuminen omien edellytystensä mukaisesti - tekee esitelmän ikätasolleen sopivalla tavalla Turvallisuus ja liikenne aihealuetta käsitellään ilmaisutaitotehtävissä (esim. improvisaatiot liikenteen ongelmakohdista), kirjoitelmien aiheissa ja mediataitojen opettamisessa (esim. sanomalehden liikennesivun suunnitteleminen) - huomioi turvallisuusasiat erilaisissa työskentelytilanteissa - harjoittelee avun hankintaa, esim. hätänumeroon soitettaessa viestintä, ohjeiden mukainen toiminta, paikan selostaminen jne. Ihminen ja teknologia aihealuetta käsitellään pohtien sekä kirjoitetun että puhutun kielen tehtävissä sekä ohjaamalla oppilasta kriittiseen tiedonhakuun - tietotekniikan hyödyntäminen oppimisessa, esim. oppimisohjelmat - teknisten viestimien tietotulva, esim. TV, videot, Internet 22

27 VUOSILUOKAT 1-2 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetus on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee yksilöllistä kielen oppimista. Opetuksessa otetaan huomioon se, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. Vuosiluokilla 1-2 siirrytään uusiin kirjainmalleihin viimeistään syksyllä Kirjainuudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa käsin kirjoittamisen opetusta. Tyyppikirjainten avulla oppilasta ohjataan saavuttamaan selkeä peruskirjoitustaito, jonka pohjalta henkilökohtainen käsiala kehittyy sujuvaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Kirjoituskirjaimilla kirjoittamisen opettelu ja niillä sujuva kirjoittaminen painottuvat toiselle luokalle. Alkuopetuksessa omaksuttu vahva kirjoituskirjainten käyttötaito mahdollistaa käsin kirjoittamisen aktiivisen käytön myös ylemmillä luokka-asteilla. Äidinkielen alkuopetuksen keskeisiä opetusmenetelmiä ovat ääneen lukeminen, vuoroluku, rooliluku ja ääneti lukeminen sanelut, kuvasta kirjoittaminen, omasta elämästä ja sen tapahtumista kirjoittaminen sekä mielikuvituskertomukset ja muistitehtävät (ulkoa esim. pienet runot, lorut ja laulut) prosessikirjoittaminen (oman kirjoituksen työstämisen jatkaminen, uudelleen lukeminen ja tekstin muokkaaminen esim. tekstinkäsittelyohjelmassa) leikki (roolileikki, vapaa leikki) ja draama suulliset keskustelut; asioiden kertominen, arviointi ja tarinointi itsenäisesti, ryhmässä, parin kanssa sekä kyseleminen oppimista tukevat liikeharjoitteet (kehon hahmottaminen, rytmiharjoitteet ja kehosoittimet) 1. luokka TAVOITTEET Vuorovaikutustaitojen karttuminen - oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään ja ajatuksiaan suullisesti ja kirjallisesti - keskittyy kuuntelemiseen eläytyen - osallistuu vuorollaan yhteiseen keskusteluun kuunnellen toisia ja ilmaisten omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään Luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen - oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiuksia ja - tekniikan käsitteet äänne, kirjain, tavu, sana, lause, teksti, aakkoset ymmärtää säännöllisen harjoituksen merkityksen luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa - kiinnostuu lukemisesta ja kirjoittamisesta Suhde kirjallisuuteen ja kieleen - oppilas tutustuu kielen ilmiöihin ja tarkastelee kielen merkitystä - tutustuu medialukemiseen esim. mainokset, lasten lehdet - tutustuu tietotekniseen oppimisympäristöön esim. oppimispelit - kirjoittaa mielellään omaa tekstiä tarkkaillen oikeinkirjoitusta, tärkeintä kuitenkin tuottaminen - kiinnostuu kirjallisuudesta - kuuntelee ja vähitellen myös itse lukee kirjallisuutta - opettelee valitsemaan mieleistään lukutaitoaan vastaavaa lukemista 23

28 KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen, kuunteleminen ja vuorovaikutustaidot - puhetilanteisiin osallistuminen pareittain, pienryhmissä ja luokkatilanteessa - omien kokemusten, havaintojen, tapahtumien ja tarinoiden kertominen parille ja pienryhmälle - kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä kertoen, leikkien, improvisoiden ja dramatisoiden pienimuotoisesti - kuuntelee keskittyen ja osaa päätellä kuulemansa perusteella asioita - kokonaisilmaisun vahvistaminen (esim. sormi- ja vartalolorut), mielikuvien käyttö (esim. runojen improvisointi), esiintymiskokemukset (pienet esitykset luetusta, kuullusta, tapahtuneesta jne. omalle ryhmälle tai luokalle) - myös pienet lorut, runot tms. ulkoa opetellen - opettajan luennan ja kerronnan kuuntelu ja siten kirjoitettuun ja puhekieleen tutustuminen Lukeminen ja kirjoittaminen - lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen päivittäinen harjoittelu - äänne kirjain - vastaavuuden runsasta harjoittelua - edetään tavu sana hahmoihin, runsasta harjoittelua - visuaalisesti lyhyiden sanojen tunnistamista, lukemista, ja edetään kohti outojen, pidempien sanojen tunnistamiseen, lukemiseen ensin ääneen ja vähitellen hiljaa mumisten ja lukien - puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteeksi, myös kirjoitusharjoittelua - myös toisin päin; äänne, tavu, sana kirjoitusharjoittelua - kirjainmuotojen harjoittelua (isot ja pienet tekstauskirjaimet), opetellaan kirjoitusrytmiä - oikea kynäote, hyvä asento, silmä käsi koordinaatio, hiiren hallinnan harjoittelua - oikein kirjoituksen harjoittelua sanatasolla, alustavasti myös lyhyitä lauseita sanavälit sanan jatkaminen eri riville - omien tekstien tuottaminen (käsin kirjoittaen ja mahdollisuuksien mukaan myös tietokoneella), pääpaino sisällössä ja tuottamisen ilossa - tekstin ymmärtämisen strategiat: sisällön ennakointi otsikon ja kuvien perusteella tekstin liittäminen omiin kokemuksiin ja havaintoihin - painettuihin ja sähköisiin teksteihin tutustumista ja avaamista keskustellen Kirjallisuus ja kieli - monipuolisen kirjallisuuteen tutustuminen (sadut, kertomukset, runot, näytelmät, sarjakuvat, asiateksti) opettajan lukemisen kuuntelu kuvien katselu itse lukeminen videot, elokuvat, kuunnelmat, teatteri - kirjojen lukemista ja käsittelyä: elämyksellisyys, lukukokemusten jakaminen sekä siten, että lukeminen antaa virikkeitä luovaan toimintaan - kirjallista keskustelua ja käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika, -paikka, juoni - luetun liittäminen omaan aikaisempaan kokemusmaailmaan - luokassa on saatavilla oppilaille sopivaa kirjallisuutta - kirjaston käytön harjoittelua - käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallista tai vierailevaa kulttuuritarjontaa 24

29 2. luokka TAVOITTEET Vuorovaikutustaitojen karttuminen - oppilas kehittyy suullisessa ja kirjallisessa itsensä ilmaisemisessa - kuuntelee keskittyneesti ja eläytyen - osallistuu keskusteluun vuorollaan kysyen, vastaten ja kertoen, ilmaisee omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään Luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen - kehittyy lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikassa käsitteet lause, teksti, juoni, kertomus - tarkkailee lukemaansa ja ymmärtää lukemansa - kehittyy luku- ja kirjoitustaidossa laajemmin, myös media (erilaisia lehtiä lapsen lähiympäristöstä) ja tietotekniikka (oppimispelejä, osaa kirjoittaa pienen kertomuksen tietokoneella) - oppii kirjoittamaan omaa tekstiä mahdollisimman oikein sääntöjen ja sopimusten mukaisesti, tärkeintä edelleen tuottamisen ilo Suhde kirjallisuuteen ja kieleen - tutustuu kielen ilmiöihin lukiessaan, kirjoittaessaan ja tottuu tarkastelemaan kielen merkitystä ja muotoa - kuuntelee ja lukee kirjallisuutta laajentaen sanavarastoaan (passiivinen ja aktiivinen) ja löytää kirjallisuuden kiehtovan maailman - osaa valita mieleistään lukemista KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - ilmaisee itseään suullisesti erilaisissa puhe- ja vietintätilanteissa pareittain, ryhmässä ja luokkatilanteessa - työstää kuulemaansa, näkemäänsä, kokemaansa, lukemaansa ryhmässä improvisoiden, dramatisoiden, leikkien ja kertoen (esim. tarinakerä, jossa yksi aloittaa solmuun asti, toinen jatkaa tarinaa seuraavaan solmuun asti jne.) - keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelun harjoittelua - omien kokemusten, havaintojen, tapahtumien, tarinoiden kertominen ja selostaminen pienryhmälle - kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistaminen, mielikuvien käyttöä ja esiintymiskokemuksen kartuttamista muihin aineisiin integroiden - pienimuotoiset ulkoa opeteltavat esitykset - opettajan luennan ja kerronnan kuuntelu ja siten kirjoitettuun ja puhuttuun kieleen tutustuminen, mikä ero kirjoitetulla ja puhekielellä - opettaja lukee luokalle ääneen pari kokonaista kirjaa lukuvuodessa ja kertoo satuja ja tarinoita Lukeminen ja kirjoittaminen - päivittäistä ääneen lukemista parille, ryhmälle ja luokalle - päivittäistä kirjoittamisen harjoittelua - painettujen ja sähköisten tekstien avaamista keskustellen siten, että tekstin ymmärtäminen syvenee - tekstin ymmärtämisen strategiat: sisällön ennakointi otsikon ja kuvan avulla 25

30 lukiessa pysähtyminen järkevissä kohdissa keskeisten asioiden löytäminen, päätelmien tekeminen tekstin liittäminen omiin kokemuksiin ja havaintoihin * tarkkailee, milloin ei ymmärrä yksittäistä sanaa, lauseen tai jakson merkitystä, osaa etsiä ratkaisua ympäröivästä tekstistä ja hiljentää lukuvauhtia tarvittaessa - ääneen lukemisesta äänettömään eteneminen - kirjainmuotojen harjoittelua kerraten pienet ja isot tekstauskirjaimet ja uutena tyyppikirjaimet - huomiota edelleen kynäotteeseen, kirjoitusasentoon, koordinaatioon, hiiren hallintaa harjoitellaan - oikeinkirjoituksen harjoittelua: sanavälit sanan jatkaminen eri riville ison alkukirjaimen käyttö lauseen päättövälimerkit pilkun käyttö luettelossa - omien tekstien tuottaminen ja luomisen iloa Kirjallisuus ja kieli - monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen ja itse lukien - kirjojen lukemista ja keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, juoni liittäminen omaan kokemusmaailmaan elämykset lukukokemuksen jakaminen virikkeet muuhun toimintaan esim. liikuntaan, kuvikseen, musiikkiin - luokassa on saatavilla oppilaille sopivaa kirjallisuutta - kirjastonkäytön harjoittelua - kielestä tiedostuminen: * kielellä leikkiminen (sadut, lorut, riimit) * huomio kielen merkityksestä sen muotoon * äänteiden, tavujen ja sanojen oikein kirjoittaminen * aakkoset ja aakkosjärjestys * yhdyssanat * ala- ja yläkäsitteitä, sanojen luokittelua KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan 26

31 osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Siirryttäessä toiselta kolmannelle vuosiluokalle oppilaan tulee hallita seuraavat perustiedot ja -taidot: Oppilas pystyy ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja mielipiteitään tekee kysymyksiä omaa melko sujuvan lukutaidon ymmärtää äänne- ja tavutusperiaatteen ymmärtää lausekäsitteen sekä kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä. 27

32 VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. 3. luokka TAVOITTEET Vuorovaikutustaitojen karttuminen Oppilas - oppii viestinnän perustaitoja (aktiivinen kuunteleminen ja vastaanottajan huomioiminen omassa viestinnässä) - rohkaistuu erilaisissa tilanteissa ilmaisemaan itseään osallistumalla keskusteluun - harjoittelee itsensä monipuolista ilmaisemista suullisesti ja kirjallisesti Erilaisten tekstien tulkitsemis- ja hyödyntämistaitojen kehittyminen Oppilas - opettelee etsimään tietoja ikäkaudelleen sopivasta lähteestä - oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä 28

33 - oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin Tekstien tuottamisen taito ja kyky niiden hyödyntämiseen kehittyy Oppilas - kirjoittaa sujuvasti käsin - opettelee sanojen ryhmittelyä ja harjoittelee lauseen muodostamista Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas - oppii käyttämään kirjastoa lukuelämysten lähteenä - lukee paljon monipuolista lastenkirjallisuutta - osoittaa positiivista asennetta lukemisharrastusta kohtaan - laajentaa sanavarastoaan KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot: omien kokemusten, havaintojen, tapahtumien ja tarinoiden kertominen ja selostaminen toisille erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (pari, ryhmä, luokka, aikuinen) kuunteleminen ja vastaanottavaisuus vuorovaikutustilanteessa omien esitysten keksiminen ja esittäminen (näytellen, nukketeatterilla ym.) Tekstinymmärtäminen: keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua sana- ja asiatarkkaa lukemista ajatuskartan laatimista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen: Puhe-esitykset kerrotaan tutusta asiasta toisille (esim. kirjaesittely) harjoitellaan äänenkäyttöä esiintymisissä Kirjoittaminen varmennetaan ja tuetaan kirjoituskirjainten käyttöä suunnitellaan ja kirjoitetaan omia tekstejä ajatuskartan avulla harjoitellaan oikeinkirjoituksen tarkistamista kirjoitetaan juonellisia kertomuksia, satuja ja runoja harjoitellaan otsikointia kasvatetaan sanavarastoa kirjoitetaan pienimuotoisia tietotekstejä kirjoitetaan erilaisia viestejä (esim. sähköpostiviesti) Kielenhuolto Päättövälimerkit: piste, huutomerkki, kysymysmerkki ja niiden käyttö eri lausetyypeissä vuorosanaviiva lauseiden yhdistäminen opetellaan yhdyssanoja ison alkukirjaimen käyttö vokaalit ja konsonantit, geminaatta, pitkä vokaali ja diftongi synonyymit ja vastakohdat Tiedonhallintataidot: opetellaan kirjaston / kirjastoauton käyttöä 29

34 harjoitellaan itsenäistä työskentelyä erilaisissa oppimisympäristöissä Kielen tehtävät ja rakenne: tarkastellaan kielen tehtäviä opitaan ymmärtämään äänteiden ja kirjainten ero luokitellaan sanoja sanaluokista substantiivit, adjektiivit ja verbit tarkastellaan sanojen muotoja, yksikkö ja monikko tarkastellaan lauseopin alkeita Kirjallisuus ja muu kulttuuri: tutustutaan kirjallisuuden lajeihin esim. satu, kertomus, runo esitellään lastenkirjoja innostetaan lukemaan (esim. lukupassi) luetaan ja kuunnellaan kokonaisteoksia tutustutaan lasten- ja nuortenkirjailijoihin (savolaisista kirjailijoista esim. Marja-Leena Lempinen) 4. luokka TAVOITTEET Vuorovaikutustaitojen karttuminen Oppilas - oppii keskustelemaan erilaisissa tilanteissa ja ottaa huomioon viestinsä vastaanottajan - kykenee ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti ja rakentaa pieniä puhetekstejä - osaa kuunnella toisia Erilaisten tekstien tulkitsemis- ja hyödyntämistaitojen kehittyminen - harjaantuu ymmärtämään lukemaansa - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista tietoa erilaisista lähteistä - kykenee erottamaan pääasiat kokonaisuudesta Tekstien tuottamisen taito ja kyky niiden hyödyntämiseen kehittyy - tutustuu sanojen semantiikkaan ja virkkeen käsitteeseen Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - harjoittelee teosten tarkastelua, osaa valita itselleen sopivaa luettavaa ja osaa kertoa lukemastaan KESKEISET SISÄLLÖT: Vuorovaikutustaidot: oman mielipiteen esittäminen keskustelussa ja toistenkin mielipiteen hyväksyminen aktiivisen kuuntelun kehittäminen omien näytelmien rakentelua tarinoiden ja satujen näytteleminen alkuperäistä juonta ja henkilöhahmoja seuraillen näytelmien esittäminen sähköpostin, tekstiviestien ja Chat-kanavien turvallinen ja asiallinen käyttö Tekstinymmärtäminen silmäilevää ja etsivää lukemista keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua tekstin pääasioiden etsimistä ja niiden erottelemista sivuasioista ajatuskartan laajentamista käsitekartaksi 30

35 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Puhe-esitykset: kerrotaan juonellinen kertomus käytetään kuvailua ja tukisanalistoja yleisön edessä esiintyessä harjoitellaan ottamaan kontaktia yleisöön Kirjoittaminen: harjoitellaan selkeää käsialaa harjoitellaan juonellisen kertomuksen rakennetta kasvatetaan sanavarastoa kirjoitetaan tietotekstiä muokataan omaa tekstiä kappalejako Kielenhuolto: harjoitellaan virkkeen muodostamista lause ja yhdyslause harjoitellaan välimerkkien käyttöä vuorosanaviivan käytön varmentaminen verbin taivuttaminen persoonamuodoissa Tiedonhallintataidot: käytetään erilaisia tietokirjoja tietotekstien avaamisen harjoittelua: ennakointia, pääasioiden erottamista, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, päättelemistä, arviointia tukisanat käsitekartta etsitään tietoa erilaisista lähteistä (tietokirjat, tietoverkko jne.) Kielen tehtävät ja rakenne: sanavaraston laajentaminen puhekielen ja yleiskielen erottaminen tarkastellaan sanastoa (esim. synonyymit, homonyymit, yhdyssanat) laajennetaan sanojen luokittelua kaikki sanaluokat opetellaan verbin persoona-, myöntö- ja kieltomuotoja tarkastellaan verbin aikamuotoja opetellaan adjektiivien vertailuasteet tutustutaan pronominilajeihin Kirjallisuus ja muu kulttuuri: monipuolista lukemista: sadut, runot, lasten- ja nuortenkirjat, uusi kirjallisuus ja klassikot erottaa faktan ja fiktion tarkastellaan kirjallisuuskäsitteitä: päähenkilö, sivu- ja taustahenkilö, tarkastellaan teoksen kuvaamaa aikaa ja paikkaa, miljöötä, syvennetään juonenkerrontataitoa käsitellään luokan yhteisiä kokonaisteoksia tehdään kirjaesitelmiä, kirjavinkkausta käsitellään sarjakuvia 5. luokka TAVOITTEET 31

36 Vuorovaikutustaitojen karttuminen Oppilas - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan - toimii aktiivisesti eri tekstiympäristöissä ja käyttää sanaa, kuvaa ja ääntä vuorovaikutuksessa vastaanottajan kanssa Erilaisten tekstien tulkitsemis- ja hyödyntämistaitojen kehittyminen - tarkkailee ja arvioi itseään lukijana - kehittää luetun ymmärtämisen taitoa - osaa avata tekstiä eri tapoja käyttäen Tekstien tuottamisen taito ja kyky niiden hyödyntämiseen kehittyy - osaa ilmaista omia mielipiteitään - hallitsee juonellisen kertomisen - osaa kirjoittaa pieniä tietotekstejä Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - hallitsee sanaluokat pääpiirteittäin - tutustuu lauseoppiin - kykenee vertailemaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä - syventää lukukokemustaan - osaa hyödyntää lukemaansa - oppii tarkastelemaan kriittisesti ja vertailemaan löytämäänsä tietoa - oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot: aktiivisuus kuuntelijana ja viestijänä asiointitaito kysymysten laatimista ja keskustelupuheenvuoroja dramatisointia elokuvaan tutustumista kuunnelman tai pienimuotoisen videoesityksen laatiminen verkkoympäristössä työskentely Tekstinymmärtäminen: päättelevä lukeminen luetun ja kuullun arviointia päätelmien tekoa tekstin ajatuksien pohdintaa; pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, muistiinpanojen tekemistä erityyppisten tekstien vertailua tietotekstien käsittelyä kuvan tulkintaa Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen: mielipiteen ilmaisemista ja perustelemista erilaisia esitelmiä esitysten jaksottamista ja havainnollistamista 32

37 hankittujen tietojen koontia sujuvan käsialan harjoittamista kertomuksen lajeihin tutustumista kuvauksen kirjoittamista tietojen hakemista ja tietotekstien kirjoittamista mielipiteen kirjoittamista oman tekstin viimeistelyä palautteen pohjalta yleiskielen käyttöä Kielenhuolto: virkkeen käyttöä otsikointia ja kappalejakoa lainausmerkkien käyttöä oikeinkirjoituksen vahvistamista Tiedonhallintataidot: tietotekstin käsittelyä ja tulkintaa luetun ja kuullun arviointia asiatekstin tiivistämistä Kielen tehtävä ja rakenne: sanaluokkien varmentaminen sanojen eri muotojen opettelua sanojen taivutuksen merkitys lauseiden muodostuksessa verbien käytön varmentaminen; persoona- ja aikamuodot lauseenjäsennys: subjekti, predikaatti, objekti puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailu Kirjallisuus ja muu kulttuuri: lasten ja nuorten kirjallisuuden lukeminen kirjallisuuden lajien tuntemus faktan ja fiktion eron ymmärtäminen tietokirjallisuuden monipuolinen käyttö kirjallisuuden ja muun kulttuurin välisten yhteyksien etsiminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja - välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän 33

38 - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 34

39 VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat lukuja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista pääsee teatteriin vähintään kerran luokilla saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. 35

40 KESKEISET SISÄLLÖT Äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueita pyritään käsittelemään kokonaisuutena, niin että esim. kirjallisuuden käsittelyn yhteydessä tarkastellaan kieltä, kirjoitetaan ja puhutaan. Aihevalinnoissa pyritään autenttisuuteen, jolloin julkinen tiedonvälitys niveltyy luontevasti aihealueisiin. Tehdään ajankohtaisia projektitöitä, myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. 6. luokka Vuorovaikutustaidot: viestintävalmiuksien, -taitojen, -rohkeuden ja ilmaisun vahvistaminen kohteliaan puhujan taitojen harjoitteleminen haastattelut, väittelyt harjoitellaan puhelimessa ja kokouksessa käyttäytymistä puhetaidon harjoitteleminen (esim. esitelmät, juhlapuheet): äänenkäyttö eri tilanteissa, huomion kiinnittäminen ulkonaiseen esiintymiseen oppilas arvioi omia luku-, viestintä- ja mediatottumuksiaan tutustumalla TV-ohjelmiin, sanomalehteen, teatteriin ja elokuvaan sekä valmistamalla esityksiä koulun juhliin ja oppitunneille Tekstinymmärtäminen: tutustutaan erilaisiin tekstityyppeihin ja sisältöihin lukemistoista, sanomalehdistä ja kirjallisuudesta tarkastellaan lauserakenteen, kieliopillisten luokitusten, sananmuodostuksen, päätteiden ja tunnusten käyttöä teksteissä kuuntelemisen taidon syventäminen olennaisten asiasisältöjen erottaminen tekstistä, silmäilevä lukeminen päätelmien tekeminen tekstistä lukustrategioiden harjoitteleminen, kirjojen, taulukoiden ja diagrammien analysoiminen mediakriittisyys, median ym. tiedon valikointiin ja kriittiseen tarkasteluun harjaantuminen erilaisten asia- ja kaunokirjallisten tekstien tarkastelu (esim. kuvailevat, kertovat ja selostavat tekstit) Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen: yleispuhekielen sekä kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan puhe- ja viestintätavan harjoittelu erilaiset ilmaisukeinot erilaiset esitelmät tekstin jäsentely: aloitus, käsittely, lopetus erilaisten tekstien kirjoittaminen: mielipide, uutinen, kuunnelma, käsikirjoitus käsialakirjoituksen huolto tekstinkäsittely tietokoneella sanojen merkityksen tarkastelu tilanteen mukaisen kielenkäytön harjoittelu, kuten kielellä vaikuttaminen, kohtelias kielenkäyttö Tiedonhallintataidot: tiedonhankintaa erilaisissa oppimisympäristöissä, eri lähteistä (kirjoista, tietokone, internet) muistiinpanojen tekemistä 36

41 sisällysluettelon laatimista ja lähdemerkintöjen opettelua oman projektityön tekoa; lähdemateriaalin muokkaus oman esityksen muotoon Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin: äidinkielen merkityksen ymmärtäminen; suomen kielen vaiheisiin ja sen perusrakenteisiin tutustuminen murteisiin ja sukulaiskieliin tutustuminen sanojen synnyn ja puhekielen piirteiden tarkasteleminen sanojen taipuminen (sijamuodot, persoona- ja aikamuodot) realismiin ja fantasiaan perehtyminen kirjallisuusvalikoiman laajentaminen klassikoihin ja nykykirjallisuuteen runouden käsitteleminen kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden analysointi opittujen peruskäsitteiden avulla, joihin liitetään teema ja sanoma mediakriittisyyden harjoittelu sanoma- ja aikakauslehtien tarkastelu ja kriittisen lukutavan harjoittelu teatteri- ja/tai elokuvakokemuksien jakaminen 7. luokka (3 viikkotuntia) Kielitieto kerrataan aiemmin opittu kielioppi ja varmistetaan käsitteiden hallinta. - sanaluokat - sijamuodot - verbien persoona- ja aikamuodot. Tekstin rakentuminen ja analyysi faktan ja fiktion erojen selventäminen. tekstin rakentuminen virke ja lause Kielenhuolto ja oikeinkirjoitus kerrataan läpäisyperiaatteella perusasioita: iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat, välimerkit Kirjoittaminen kirjoitetaan runsaasti fiktiivisiä tekstejä referaatti Vuorovaikutus ja suullinen ilmaisu esitellään omia tuotoksia oppilasryhmälle mahdollisimman usein. käydään läpi ilmaisutaidon perusasioita: paljon pieniä harjoituksia. Kirjallisuus ja muu kulttuuri luetaan useita kokonaisia teoksia. kirjaesittelyjä sekä teosten sisältöön liittyviä tehtäviä nuortenkirjallisuus sekä muuta kaunokirjallisuutta kaunokirjallisuuden luokittelu: epiikka, draama ja lyriikka kirjallisuuden peruskäsitteitä lyhyitä tekstejä (kertomus, novelli) tietoteksteihin tutustumista 37

42 kulttuurin ja kielen yhteyden tiedostaminen: jaetaan kokemuksia kulttuuritilaisuuksista (mm. teatteri) Mediakasvatus omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia sanoma- ja aikakauslehdet, sarjakuvat uutinen 8. luokka (3 viikkotuntia) Kielitieto verbitaivutus, verbien modusten käyttö ja modaalisuus lauseen rakenne, lauseenjäsennys Tekstin rakentuminen ja analyysi vaikuttavat tekstit sanoma- ja aikakauslehtien tekstilajit: esim. uutinen, artikkeli, reportaasi, yleisönosastokirjoitus, mainos asiatekstien rakentumistavat harjoitellaan tiedonhankintataitoja Kielenhuolto ja oikeinkirjoitus syvennetään ja vahvistetaan oikeinkirjoituksen hallintaa kirjakielen ja puhekielen erot Kirjoittaminen kirjoitetaan monentyyppisiä tekstejä: asiatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä mielipidekirjoittaminen ja perusteleminen proosan keinojen käytön harjoittelua (jännitys-, sci fi- tai fantasiakertomuksia) asiakirjoja (esim. kokousasiakirjat) Vuorovaikutus ja suullinen ilmaisu suullinen esitelmä eri mieltä olemisen taidot, oman mielipiteen perusteleminen ja perustelutavat esitellään omia tuotoksia oppilasryhmälle mahdollisimman usein Kirjallisuus ja muu kulttuuri luetaan useita kokonaisia teoksia kirjaesitelmiä ja teosten analysointitehtäviä syvennetään kaunokirjallisuuden peruskäsitteitä ja tuntemusta novelli lyriikka kaunokirjallisuuden tyylisuunnat: romantiikka ja realismi käydään teatterissa mahdollisuuksien mukaan Mediakasvatus eri mediamuotojen tarkastelua ja vertailua mainonta 38

43 9. luokka (3 viikkotuntia) Kielitieto Mitä kieli on? suomen kielen ominaispiirteitä suomi ja maailman kielet, kielisukulaisuus, suomen sukukielet suomen kirjakielen vaiheita sanaston muuttuminen: lainasanat, uudissanat, vierassanat puhekielen variaatiot: murteet ja slangi nimistö lauseenvastikkeita ja verbin nominaalimuotoja kerrataan peruskoulun aikana opittuja kielioppiasioita tarpeen mukaan Tekstien rakentuminen ja analyysi tekstit toistensa osina tekijänoikeudet, tietolähteiden käyttö Kielenhuolto ja oikeinkirjoitus kielenhuollon kertausta tarpeen mukaan Kirjoittaminen harjoitellaan yleiskielen käyttöä ja normeja pohtivia tekstejä prosessikirjoittaminen aineistopohjainen kirjoitelma tutkielma asiakirjoja (esim. hakemus, ansioluettelo) Vuorovaikutus ja suullinen ilmaisu pidetään tilannepuhe oman tutkielman esittely kirjallisuuskeskustelut Kirjallisuus ja muu kulttuuri Suomen kirjallisuuden historia pääpiirteissään suomalaisia klassikkoja ja nykykirjoja suomalainen kansanrunous Kalevala luetaan useita kokonaisia teoksia käydään teatterissa mahdollisuuksien mukaan Mediakasvatus eri medioiden aktiivista seuraamista 39

44 ÄIDINKIELEN VALINNAISAINEET ILMAISUTAITO (lyhyt valinta, 1 viikkotunti) Ilmaisutaidon tavoitteena on kehittää oppilaan ilmaisukykyä monipuolisesti, rohkaista itseilmaisuun, kehittää itseluottamusta, mielikuvitusta ja ongelmanratkaisutaitoja, opettaa erilaisia ilmaisukeinoja (liike, ääni, sana), ohjata ryhmätoimintaan ja yhteistyöhön sekä tutustuttaa oppilaita teatteriin ja näyttämötyöhön. Ilmaisutaidon tunnit sisältävät aisti-, keho- ja liikeharjoituksia. Opettelemme keskittymistä, hengitystekniikkaa ja äänenkäyttöä. Harjoittelemme rentoutumista. Teemme erilaisia improvisaatiotehtäviä, joissa esim. harjoittelemme erilaisten tunnetilojen esiintuomista. Opettelemme mimiikkaa ja pantomiimia. Teemme pieniä näytelmiä ja sketsejä. Ilmaisutaitoa ei arvioida numerolla, vaan osallistumisesta saa suoritusmerkinnän. LUOVA KIRJOITTAMINEN (lyhyt valinta, 1 viikkotunti) Kirjoittamiskurssin tavoitteena on kehittää oppilaan kirjallista ilmaisukykyä ja tekstin tuottamistaitoja. Luovan kirjoittamisen tunneilla harjoitellaan kaikentyyppistä kirjoittamista. Siellä kirjoitetaan mahdollisimman paljon esim. tarinoita, runoja, pohtivia tekstejä ja asiatekstejä. Kurssi sopii niille oppilaille, jotka ovat innokkaita kirjoittajia, tai niille, jotka haluavat kehittyä kirjallisessa ilmaisussaan. Kirjoitelmista annetaan runsaasti ohjaavaa palautetta. Voidaan harjoitella myös prosessikirjoittamista. Luovan kirjoittamisen kurssia ei arvioida numerolla, vaan osallistumisesta saa suoritusmerkinnän. LUKUPIIRI (lyhyt valinta, 1 viikkotunti) Lukupiirin tavoitteena on, että oppilaan kirjallisuuden analysointitaidot kehittyvät ja kaunokirjallisuuden tuntemus syvenee. Tarkoituksena on herättää oppilaan kiinnostus kaunokirjallisuuteen ja rohkaista lukemaan monenlaista kirjallisuutta. Lukupiirissä luetaan paljon kaikentyyppisiä tekstejä, mutta keskitytään enimmäkseen kaunokirjallisuuteen. Luettavasta kirjallisuudesta keskustellaan ja tehdään monentyyppisiä analysoivia tehtäviä. Lukupiiri tarjoaa innokkaille lukijoille mahdollisuuden jakaa oma lukukokemus toisten lukijoiden kanssa. Lukupiiri-kurssia ei arvioida numerolla, vaan osallistumisesta saa suoritusmerkinnän. ARVIOINTI ÄIDINKIELESSÄ Oppilas saa ohjaavaa, korjaavaa ja kannustavaa palautetta kaikista kirjallisista tuotoksistaan ja suullisista esityksistään. Osa tuotoksista arvioidaan numerolla, osa sanallisesti. Kielitietoudesta ja muistakin äidinkielen osa-alueista voidaan pitää numerolla arvioitavia kokeita. Oppilaan arvosanassa otetaan huomioon kaikki äidinkielen osa-alueet: vuorovaikutustaitojen karttuminen, suullinen ilmaisu, kirjallinen ilmaisu, tekstin analyysitaidot, kielitietous, kirjallisuustuntemus ja 40

45 harrastuneisuus sekä aktiivinen osallistuminen. Yhdeksännellä vuosiluokalla koko arviointi suhteutuu päättöarvioinnin kriteereihin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Viestintä Oppilas haluaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti sekä yksin että ryhmässä ja pyrkii luomaan kontaktin yleisöön osaa kuunnella keskittyneesti ja osallistuu ongelmalähtöiseen keskusteluun; kykenee osallistuvaan ja analyyttiseen vuoropuheluun arvostaa muita puhujia, hyväksyy erilaisia mielipiteitä ja kykenee osallistumaan keskusteluun rakentavasti, esimerkiksi esittämällä kysymyksiä, tekemällä ehdotuksia ja perustelemalla näkemyksiään tietää puhe- ja kirjakielen keskeisimmät erot, on tietoinen yksilöllisen kielen mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä kykenee mukauttamaan kielenkäyttöään tilanteen ja viestintävälineen edellyttämällä tavalla ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; osaa myös antaa rakentavaa palautetta muille ja kykenee työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä. Erilaisten tekstien tulkitseminen ja käyttäminen Oppilas osaa käydä vuoropuhelua sekä fiktiivisten että asiatekstien kanssa: esittää kysymyksiä tekstistä, kommentoi, perustelee, tulkitsee ja analysoi tekstejä osaa ilmaista lukemansa fiktiivisen tekstin herättämiä ajatuksia ja tunteita, pohtia tekstin teemaa, juonta ja henkilökuvaa sekä sen sisältöä ja suhdetta omiin ajatuksiin ja kokemuksiin osaa käyttää joitakin keskeisiä kieli-, kirjallisuus- ja tekstianalyyttisiä käsitteitä osaa lukea lyriikkaa ja ilmaista ajatuksia ja tunteita, joita runo herättää osaa toimia ja hankkia tietoa erilaisissa tekstiympäristöissä ja tuntee eri tekstilajeja ja niiden tehtävän ymmärtää, että tekstillä on jokin tarkoitus ja lähettäjä, jolla on ratkaiseva merkitys tekstin kielelliselle ulkoasulle, muodolle ja sisällölle lukee ja ymmärtää erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, sekä käyttää toimivia lukustrategioita osaa pohtia tekstien kuvallista ja auditiivista ilmaisua tunnistaa tavallisia fiktiivisiä tekstilajeja sekä erityylisiä fakta- ja mediatekstejä, erityisesti uutisia, mainoksia ja erilaisia artikkeleita sekä kykenee suhtautumaan niihin analyyttisesti ja kriittisesti osaa erottaa tekstistä oleellisen, tulkita tekstejä, tunnistaa arvoväittämiä, tiivistää sisältöä sekä verrata erilaisia tekstejä osaa käyttää kirjastoa, hakuteoksia ja tietokantoja sekä fiktiivisiä tekstejä, asiatekstejä ja suullisesti välitettyä tietoa lähteinään osaa poimia oleellisen tiedon eri lähteistä ja pohtia lähteiden luotettavuutta. Erilaisten tekstien tuottaminen ja käyttäminen Oppilas tuntee suullisten ja kirjallisten tekstien laatimisen prosessin sekä osaa soveltaa kielitaitoaan tekstin tuottamisessa osaa kerätä riittävästi materiaalia esitystään varten sekä jäsennellä ja analysoida sitä osaa jäsentää suullisen esityksensä niin, että sen keskeinen aines välittyy kuulijoille ja että tekstin ajatuksenkulkua on helppo seurata 41

46 pystyy tuottamaan monenlaisia fiktiivisiä tekstejä ja asiatekstejä, esimerkiksi kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, referaatteja, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosaston kirjoituksia ja muita argumentoivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä osaa kirjoittaa suhteellisen virheettömästi, ymmärtää kielen sääntöjen merkityksen ja osaa soveltaa sääntöjä niin, että kielen rakenteet, välimerkkien käyttö ja oikeinkirjoitussäännöt ovat pääkohdittain oikein hallitsee riittävän suuren ja käyttökelpoisen sanaston, mutta puhekielenomaisia, murteellisia tai suomen kielestä välittyneitä ilmauksia saattaa esiintyä tekee havaintoja itsestään lukijana, puhujana ja kirjoittajana osaa soveltaa tietojaan kielestä ja puhutun ja kirjoitetun kielen eroista niin, että omien tekstien sanavalinnat, tyyli ja rakenteet ovat tarkoituksenmukaisia. Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri Oppilas on saavuttanut sellaisen lukutaidon, että kykenee lukemaan kokonaisteoksia löytää itseään kiinnostavaa kirjallisuutta ja saa tietoa kauno- ja/tai tietokirjallisuudesta sekä eri viestintävälineiden välityksellä tuntee ruotsin kielen tärkeimmät erityispiirteet ja pystyy tietyissä määrin vertailemaan ruotsin kieltä muihin kieliin, erityisesti suomen kieleen, pohjoismaisiin kieliin ja niihin vieraisiin kieliin, joita hän opiskelee tuntee sanaluokkajaon, taivutusjärjestelmän ja lauseenjäsennyksen sekä sanajärjestyksen periaatteet sekä osaa tehdä kielellisiä kokeiluja osaa kuvata itseään lukijana ja perustella kirjallisuusvalintojaan; on lukenut ainakin ne kokonaisteokset, jotka luokka on valinnut yhteisesti luettaviksi on lukenut suomalaista, ruotsalaista, pohjoismaista ja muuta ulkomaista kaunokirjallisuutta kuten runoja, satuja, kertomuksia, novelleja, sarjajulkaisuja, otteita näytelmistä, pohjoismaisia myyttejä ja satuja sekä suomenruotsalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia tuntee kaunokirjallisuuden päälajit, muutamia keskeisiä tyylisuuntauksia, jonkin verran klassisia teoksia ja muutamia keskeisiä kotimaisen, pohjoismaisen ja maailmankirjallisuuden perusteoksia osaa pohtia kirjallisuutta, teatteria ja elokuvaa koskevia asioita ja jakaa kokemuksensa muiden kanssa osaa tulkita ja tarkastella eri viestimien välittämää tietoa tuntee jonkin verran ruotsin kielen vaihtelua ja kehitystä; tietää kielen olevan jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä kulttuuri-ilmiö, joka on riippuvainen kielenkäyttäjistä ja maantieteellisistä, sosiaalisista, poliittisista ja historiallisista tekijöistä kykenee oppimansa perusteella ymmärtämään ja pohtimaan äidinkielen tehtävää ja merkitystä muihin kieliin verrattuna monikulttuurisessa kieliyhteisössä näkee Suomessa puhuttavan ruotsin osana pohjoismaista kieliyhteisöä ja pohtii sitä myös maailmanlaajuisesta näkökulmasta; ymmärtää kielen ja äidinkielen merkityksen ihmiselle. Koska Tuusniemen kunnassa ei ole ruotsia, saamea eikä romania äidinkielenään puhuvia oppilaita, ei tähän opetussuunnitelmaan ole laadittu lukua näistä kielistä äidinkielenä. Mikäli tällaisia oppilaita tulee kouluun, heidän opetuksessaan noudatetaan Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, ) määräyksiä, ja tarvittaessa laaditaan myös paikallinen opetussuunnitelma näitä kieliä varten. 42

47 7.2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. RUOTSI B1-KIELENÄ VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. RUOTSIN YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Ihmisenä kasvaminen viestintätilanteiden harjoittelu pari- ja pienryhmissä pitkäjänteisen työn omaksuminen kielenopiskelussa tutustuminen vieraisiin ja vähemmistökulttuureihin omasta elämänpiiristä kertominen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Suomen kaksikielisyyden merkitys suomenruotsalaisen vähemmistökulttuurin juuriin ja nykyisyyteen tutustuminen Pohjoismaiden käsitteen tarkentuminen kulttuurisesti kulttuurierojen ymmärtäminen ja hyväksyminen Viestintä ja mediataito kielen osaamisen merkitys kommunikaation välineenä Internetin käyttö tiedonlähteenä Hufvudstadsbladet Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys yhteistoiminnallinen ja itsenäinen opiskelu omat opiskelutavoitteet mielipiteiden ilmaisu Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen ymmärtäminen Pohjoismainen luonto ja yhteistyö sen säilyttämiseksi Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen matkustaminen ja liikennekäyttäytyminen eri maissa 43

48 Teknologia ja ihminen kieliohjelmien käyttö tiedonhaku Internetistä Pohjoismainen tietoyhteiskunnan käsitteen ymmärtäminen TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa-ajan vietto matkustaminen koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö perustietoja suomenruotsalaista, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta Rakenteet kaikkein keskeisin verbioppi substantiivien ja adjektiivien taivutus keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu 44

49 puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö LUOKKA AIHEPIIRIT RAKENTEET OPISKELUTAIDOT 7. Pohjoismaiden maantietoa, Lukusanat, Sanojen tunnistaminen tutustuminen ja tervehdykset, persoonapronominit, suomen ja englannin kellonajat ja viikonpäivät, itsestä, perheestä ja kotieläimistä kertominen, harrastukset ja musiikki, ostosten tekeminen, ruokailu kotona, värejä ja huonekaluja, puhelinfraaseja ja tapaaminen, elokuvat ja vaatteet, nuorten elämää, suomenruotsalaisuuden s-genetiivi ja omistuspronominit, persoonapronominien objektimuodot, den, det, de/dom, infinitiivi ja preesens, apuverbit, deklinaatiot sekä määräisen ja epämääräisen muodon käyttö, adjektiivien taivutus, paikan prepositioita, avulla sekä asiayhteyksistä, ääntämisen pääperiaatteiden omaksuminen, puhutun suomenruotsin ja riikinruotsin erottaminen, pienimuotoisten dialogien tuottaminen suullisesti, omien lauseiden käsite ja kysymyssanat ja kysymyksen tuottaminen kirjallisesti, vähemmistökulttuureja yleensä. muodostaminen, päälauseen sanajärjestys ja alustava tutustuminen imperfektiin. yksinkertaisista arjen tilanteista selviäminen, ruotsin kielen taidon merkityksen ymmärtäminen, 8. Matkan suunnittelu, matkalippujen osto, matkustaminen, kuukaudet, tapaaminen ja esitteleminen, säästä kertominen, tien kysyminen ja neuvominen, luvan kysyminen ja suostuttelu, sukulaisista kertominen, hotellissa asiointi, ravintolassa asiointi, lääkärissä käynti, sairaudet ja ruumiinosat. Kertauksena preesens, apuverbit, substantiivien ja adjektiivien taivutus, prepositioita, persoonapronomineja, päälauseen sanajärjestys. Vahvistetaan imperfektiä. Uutena järjestysluvut ja päiväys, det finns ilmaus, t-päätteiset adverbit, adjektiivien vertailu, imperatiivi, perfekti, refleksiiviverbit, den här ja den där pronominit, man-rakenne, lyhyet vastaukset, sivulauseen ja jälkilauseen sanajärjestys. kieliohjelmien käyttö, kertauksen merkityksen ymmärtäminen, äidinkielessä opitun soveltaminen vieraan kielen opiskeluun, yksinkertaisista asiointitilanteista selviäminen, tekstin- ja kuullunymmärtämisen harjoittelu, suulliset paritehtävät, omat kirjalliset tuotokset, itsearviointi ja omien tavoitteiden asettelu, vastuullisuus omasta työskentelystä, oman kielitaidon vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, sanakirjan käyttö. 45

50 9. Itsestä ja harrastuksista kertominen, ulkonäön kuvailu, tietokoneharrastus, ihastuminen, koulu, asuminen maalla ja kaupungissa, mielipiteen ilmaiseminen, työharjoittelusta kertominen ja ammattia ilmaisevat sanat. Kertauksena verbien ja substantiivien taivutus, adjektiivien taivutus ja vertailu, sanajärjestys, refleksiiviverbit, prepositioita. Uutena pluskvamperfekti, sinpronomini, konditionaali, adjektiivi + substantiivi, att + infinitiivi, adverbien vertailu ja futuuri. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. RUOTSIN VALINNAINEN Ruotsin syventävä valinnaiskurssi (pitkä valinta, 2 viikkotuntia 8/9-luokilla) ROLIGT OCH NYTTIGT 8. luokka Ruotsin kurssi, jonka aikana kartutetaan sanavarastoa, syvennetään rakenteiden tuntemusta ja harjoitellaan kirjoittamista. Opetellaan keskustelemaan mm. asumiseen, perheeseen, harrastuksiin, kotipaikkakuntaan, ostoksilla käymiseen ja matkustamiseen liittyvistä asioista. Rohkaistutaan käyttämään kieltä oma-aloitteisesti. 9. luokka Peruskoulun oppimäärän kertaaminen ja lukion ruotsin opintoihin valmentaminen. Monipuolisten harjoitusten avulla harjoitellaan ruotsin kielen kuuntelua ja ääntämistä. Käydään läpi 46

51 tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan kirjoitelman tekoa. Opitaan arkielämän sanoja ja sanontoja ja laajennetaan näin sanavarastoa VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. ENGLANTI A1-KIELENÄ Englantia opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen ensimmäisen vieraan kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. Englannin opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. ENGLANNIN YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Ihmisenä kasvaminen oman oppimistyylin tunnistaminen ja kehittäminen itsearvioinnin avulla toisten huomioon ottaminen pari- ja ryhmätyöskentelyssä monipuolisten kielenopiskelutaitojen kartuttaminen pitkäjänteisyyden korostuminen kielenoppimisessa tutustuminen muihin kulttuureihin tunteiden ilmaiseminen ja niistä keskusteleminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oman kulttuuri-identiteetin kehittyminen suhteessa vieraisiin kulttuureihin kulttuurierojen ymmärtäminen ja toimiminen vieraassa kulttuurissa suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen kulttuurivaihto ja kansainvälisen yhteistyön tekeminen vieraan kielen avulla erilaisiin tapakulttuureihin ja kielivariantteihin tutustuminen Viestintä ja mediataito kielen merkitys kommunikaation välineenä ja itsensä ilmaiseminen vieraalla kielellä erilaisiin tekstityyppeihin tutustuminen vieraskielisiin medioihin tutustuminen tiedonhankintataidot erilaisista ja erikielisistä lähteistä ja kriittinen suhtautuminen niihin tekstinkäsittelyohjelmien ja Internetin käyttö lähteiden vastuullisen käyttö Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys yhteistoiminnallinen ja itsenäinen opiskelu omien tavoitteiden asettaminen suunnitelmallisuus tulosten saavuttamiseksi omien mielipiteiden ilmaiseminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta eri maiden kulutustottumusten ja asenteiden vertailu jokaisen ihmisen valintojen vaikutusten ymmärtäminen 47

52 Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen oman lähiympäristön tuntemus matkustaminen ja liikennekäyttäytyminen eri maissa laitteiden vieraskieliset käyttöohjeet Teknologia ja ihminen kieliohjelmien käyttö tiedonhaku Internetistä viestintä- ja tietotekniikan merkitys ja vaikutus eri kulttuureissa 48

53 VUOSILUOKAT 3 6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa tilanteissa perustietoja omasta ja kohdekulttuurista Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueiden normin mukaan Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa 49

54 LUOKKA AIHEPIIRIT RAKENTEET OPISKELUTAIDOT 3. tervehtiminen ja esittäytyminen, be-, can- ja have-verbit sanaston omaksumisen itsestä ja perheestä kertominen, koulusta kertominen, mielipiteen ilmaiseminen, kohtelias kielenkäyttö, lukusanat tasatunnit, viikonpäivät ja värit, kaupunkiympäristö, säätilat, ruokailutilanteita, kehonosia, harrastuksia ja eläimiä tavallisimpia verbejä ja adjektiiveja, käskeminen ja kieltäminen, monikko s-genetiivi, persoonapronomineja, prepositioita harjoitteleminen, sanojen tunnistaminen kirjoitetusta ja kuullusta, tavallisimmat äännemerkit, sanojen painotus, nouseva intonaatio, itsearviointia 4. kysymyksien esittäminen, kulkuneuvoja ja tien neuvominen, lääkärissä käynti, ostosten tekeminen, koulupäivästä, harrastuksista ja vapaa-ajasta kertominen, aakkoset ja kellonajat, kuukaudet ja vuodenajat, maita, kieliä ja paikkoja, ammatteja ja vaatteita, omasta poikkeavaa tapakulttuuria 5. matkustaminen ja nähtävyydet, henkilötietojen kysyminen ja antaminen, ohjeiden antaminen ja noudattaminen, kuvaileminen ja vertailu, sairaudet, asuminen, harrastuksia ja vapaa-ajan viettotapoja, lukusanat ja järjestysluvut kirjeen ja lyhyen viestin kirjoittaminen 6. Suomesta kertominen, lomailu ja matkustaminen ulkomailla, luonto ja kestävä kehitys, uutiset ja historia, juhlat ja erilaiset kulttuurit, uusi teknologia ja kansainvälisyys, amerikkalainen kulttuuri ja amerikanenglanti edellisten vahvistaminen, päälauseiden muodostaminen, kysymyslauseet, yleis- ja kestopreesens, do-apuverbi, persoonapronominit, epämääräinen artikkeli, adjektiivien vertailua, epäsäännöllisiä monikkoja, lisää prepositioita preesensin vahvistaminen, there is/are -rakenne, komparatiivi ja superlatiivi, persoonapronominien possessiivi- ja objektimuodot, järjestysluvut ja päiväykset, tutustuminen imperfektiin, määräinen artikkeli imperfekti of-genetiivi sanaston elaborointia, yksinkertaisen tekstin ja kuullun ymmärtäminen, reagointia ohjatuissa tilanteissa, sanelu, itsearviointia ja pienimuotoista tavoitteiden asettelua itsenäistä tuottamista, syvempää kielioppiin tutustumista ja sen soveltamista, itsearvioiontia ja tavoitteiden asettelua luovat kielenkäyttötilanteet, kielen eri rekistereiden tunnistamista, tavoitteellista kielenopiskelua ja itsearviointia, oppikirjan lisäksi muiden lähteiden käyttöä opiskelun tukena 50

55 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkuvaihe alkeiskielitaito - pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä - pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa - yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. - osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilantilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. - kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. - ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. -osaa rajallisen joukon lyhyitä ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. - alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkuvaihe alkeiskielitaito - ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikkuuutisia, arkisimpia käyttöohjeita) - ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisista teksteistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. - lyhyenkin tekstinpätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. - selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutummissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. - osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). - osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. - alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. 51

56 VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tehtävänä on laajentaa oppilaan kielitaitoa vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuureja ja ymmärtämään niitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuureissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 6 esiin tulleen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet 52

57 Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö LUOKKA AIHEPIIRIT RAKENTEET OPISKELUTAIDOT 7. lähiympäristö ja asuminen, lemmikkieläimet, koulunkäynti, ystävyys, vaatteet, ruoka ja ruokailu, yleisimpiä englannin kielen variantteja, Britannia ja muita englantia puhuvien kielialueiden kulttuuri- ja tapatietoutta 8. nuorten ja aikuisten väliset suhteet, koulukiusaaminen, terveet elämäntavat, harrastukset ja urheilu, vapaa-aika ja matkustaminen, maita ja kansallisuuksia, brittienglannin ja amerikanenglannin keskeisimmät erot, lisää englannin kielen variantteja, Yhdysvaltojen ja muiden englantia puhuvien kielialueiden kulttuuri- ja tapatietoutta yleisaikamuodot, epäsäännölliset verbit, kestopreesens ja imperfekti, futuuri ja sivulause, be- ja have-verbit, yksikkö ja monikko, artikkelit, adjektiivien vertailu, omistuspronominit, persoonapronominien objektimuodot, sanajärjestys, epämääräistä aikaa ilmaisevat adverbit, muodolliset subjektit it ja there, genetiivi, paikan ja ajan prepositiot, foneettiset merkit epäsuora kysymyslause, 1. konditionaali ja if-lause, relatiivipronominit, indefiniittipronominit ja -adverbit, refleksiivipronominit, paljoussanat, vaillinaisten apuverbien korvaavat rakenteet, adverbit ja niiden vertailu, liitekysymykset vastuullisuus omasta työskentelystä, omien tavoitteiden asettaminen, oman työskentelyn ja saavutusten arviointi, kertauksen merkityksen ymmärtäminen, sanavaraston laajentaminen, kieliopin käytön harjoittelu, äidinkielessä opitun soveltaminen vieraan kielen opiskeluun, suulliset paritehtävät, ryhmätyöskentely, omat kirjalliset tuotokset, kieliohjelmien käyttö oman opiskelun suunnitteleminen, puutteellisen kielitaidon kompensointi, uusien sanojen merkityksen päättely asiayhteydestä, tiedonhankinta eri lähteistä, tekstin- ja kuullunymmärtämisen harjoittelu, kirjoitelmat 53

58 9. suomalainen kulttuuri, erilaiset kulttuuritaustat ja arvot, ympäristönsuojelu, kestävä kehitys, opiskelu, julkiset palvelut, työelämä, viestintä ja mainonta, teknologia, taiteet ja viihde, lisää englannin kielen variantteja, englantia puhuvien kielialueiden kulttuuri- ja tapatietoutta laajemmin passiivi, 2. konditionaali ja if-lause, epäsuora esitys, infinitiivi ja ing-muoto, yksikölliset substantiivit, artikkelien käyttö maantieteellisten nimien yhteydessä, lauseiden sitominen ja tekstin yhtenäisyys, aiemmin opitun syventäminen itseopiskelu, oman kielitaidon vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, opitun soveltaminen muissa yhteyksissä, kielen eri varianttien ja rekistereiden tunnistaminen, kielen ja kulttuurin yhteyden ymmärtäminen, erilaisten sanakirjojen käyttö opiskelun tukena, lähteiden kriittinen tarkastelu, erityyppiset kirjalliset tuotokset, kielikokeiden eri tehtävätyyppien harjoittelu PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Englanti Kuullun ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueiden elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. ENGLANNIN VALINNAINEN A-englannin syventävä valinnainen (pitkä valinta, 2 viikkotuntia 8/9-luokilla) ENGLISH WORKSHOP & DISCUSSION 54

59 Peruskoulun syventävä englannin kielen kurssi soveltuu parhaiten oppilaille, jotka haluavat syventää ja laajentaa englannin kielen osaamistaan. Hyvät perusvalmiudet ovat kurssille osallistumisen edellytyksenä. Kurssilla hyödynnetään eri viestintästrategioita käyttäen mm. tiedotusvälineiden antamia mahdollisuuksia ja internettiä sekä opettajan valinnan mukaan muitakin lähteitä (esim. kirjat, elokuvat, lehtiartikkelit ym.). Kurssin arvioinnissa huomioidaan oppilaan aktiivisuus ja harrastuneisuus. SAKSAN VALINNAINEN SAKSAN KIELI (B2) Opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Luokka Aihepiirit Rakenteet 8. Itsestä ja perheestä kertominen, kahvilassa asioiminen, koulunkäynti, ruoka ja ruokailu, ostoksilla, julkiset paikat ja rakennukset, harrastukset ja vapaa-aika, Säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien taivutusta, kysymyslauseita, artikkelin käyttö, kieltosanat, omistuspronomineja, lukusanat , modaaliverbejä, päälauseen 55

60 asuminen, matkustaminen, juhlat. 9. Ruokailu, pukeutuminen ja vaateostokset, matkustaminen, kotiseudusta kertominen, perhejuhlat, elokuvissakäynti, asuminen, ympäristö ja sen ongelmat, musiikki ja harrastukset, maat, kielet ja kansallisuudet, terveys ja sairastaminen, ristiriitatilanteet perheessä, Saksa ja saksalaiset ulkomaalaisten silmin, koulutusvaihtoehdot ja ammatit. sanajärjestys, substantiivien monikko, akkusatiivi, keskeisiä prepositioita, manrakenne, imperatiivi. Uusina rakenteina opitaan monikon omistuspronominit, haben- ja sein-verbien imperfekti, akkusatiiviprepositiot, sivulauseen sanajärjestys, perfekti, datiivi, datiiviprepositiot, rektioverbejä, prepositioilmauksia, ammatin ilmaiseminen. Viestintästrategiat puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa ARVIONTI Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa vaikuttavat oppilaan aktiivisuus ja yleinen suhtautuminen kielten opiskeluun oppitunneilla. Myönteisyys ja aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn sekä tunnollinen tehtävien suorittaminen painottuvat erityisesti. Oma-aloitteinen kielten harrastuneisuus otetaan huomioon arvioinnissa. RANSKAN VALINNAINEN RANSKAN KIELI (B2) Opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A

61 Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Luokka Aihepiirit Rakenteet 8. Itsestä ja perheestä kertominen, kahvilassa asioiminen, koulunkäynti, ruoka ja ruokailu, matkalipun ostaminen, viikonpäivät, kuukaudet, kellonajat, harrastukset ja vapaa-aika, sairastaminen, juhlat. 9. Ruokailu, ravintolassa käynti, pukeutuminen ja vaateostokset, värit, matkustaminen, retkeilymajaan majoittuminen, nähtävyyksistä kertominen, elokuvissakäynti, asuminen, säästä kertominen, kortin ja kirjeen kirjoittaminen, musiikki ja harrastukset, maat, kielet ja kansallisuudet. Säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien taivutusta, kysymyslauseita, (est-ce que) artikkelin käyttö, kieltosanat, lähifutuuri, omistuspronomineja, lukusanat 0-60, substantiivien monikko, keskeisiä prepositioita, adjektiivien taipuminen. Viestintästrategiat puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa ARVIONTI Lisää säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesenstaivutusta, keskeisimmät perfektimuodot, apuverbit, refleksiiviverbit, partitiivi, suorat ja epäsuorat objektipronominit, lukusanat , järjestysluvut. Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa vaikuttavat oppilaan aktiivisuus ja yleinen suhtautuminen kielten opiskeluun oppitunneilla. Myönteisyys ja aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn sekä tunnollinen tehtävien suorittaminen painottuvat erityisesti. Oma-aloitteinen kielten harrastuneisuus otetaan huomioon arvioinnissa. 57

62 7.4. MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Matematiikka on kokonaisuus. Sisältöjä ja tavoitteita on siksi hankalaa pirstoa tarkasti eri vuosiluokille. Uuden oppiminen perustuu suurelta osin aikaisemmin opittuun (konstruktivistinen oppimiskäsitys). Siksi aikaisemmin opitut asiat on hallittava koko ajan uutta opiskeltaessa. Viimeisillä vuosiluokilla pienetkin puutteet, esim. huono kertotaulun hallinta, estävät uusien asioiden oppimisen. Oppilailla tulisi olla koko ajan mahdollisuus korjata näitä puutteita. Tämä voidaan toteuttaa erityisopettajan tuella, antamalla tukiopetusta ja jakamalla opetusryhmiä pienempiin osiin. Matematiikan opetuksessa tulee edetä riittävän hitaasti, sen mukaan miten asioita ehditään omaksua. Entisen oppiminen tulee varmistaa ennen uuteen asiakokonaisuuteen etenemistä Oikeanlainen opiskeluympäristö tukee ja edistää oppimista. Myös matematiikan opiskelu tarvitsee riittävästi havainto- ja demonstraatiomateriaalia toiminnalliseen opiskeluun. Luokkiin tarvitaan myös tietokoneita, jotta tarjolla olevia verkko-oppimisympäristöjä ja materiaaleja päästään hyödyntämään. Matematiikan oppimisessa tärkeimpänä tavoitteena on pidettävä ajattelun taitoja ja ymmärtämistä. Tehtävien mekaaninen ratkaiseminen ( oikea vastaus ) ei ole päätarkoitus, vaan keskeisempiä ovat ne ajatteluprosessit, joilla ratkaisua matemaattisiin ongelmiin haetaan. Työtavoista Opetuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman monipuolisia työtapoja. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon ops:n perusteiden tavoitteet sekä ajattelun taitojen ja menetelmien keskeiset sisällöt, oppilaat (esim. kehitysvaihe, erilaisuus, luokkayhteisö), oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus sekä tarkoituksenmukaisuus opiskeltavan asian kannalta. Myös oppimateriaalin tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat työtapojen valintaan. Arvioinnista Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat 1-2 sekä 3-5-vuosiluokilla opetussuunnitelman perusteiden hyvän osaamisen kriteerit ja vuosiluokilla 6-9 opetussuunnitelman perusteiden päättöarvioinnin kriteerit. Arviointi on jatkuvaa: oppiminen vaatii riittävän usein saatua palautetta, myös aikaisemmin opittujen asioiden hallinta varmistetaan riittävän usein. Oppimista arvioidaan mm. seuraavilla tavoilla: Eksakti arviointi: summatiiviset sekä formatiiviset kokeet ja testit, projektit, tutkimustehtävät, opinnäytetyöt Vapaamuotoinen arviointi: tuntityöskentely, kotitehtävien seuranta, yms. Itsearviointi 58

63 Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan käyttäytyminen ja asenne opiskeluun sekä harrastuneisuus. Oppilaalle annetaan kirjallisen sanallisen/numeroarvioinnin lisäksi suullista palautetta. MATEMATIIKAN YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Matematiikka tarjoaa työvälineen sekä keinoja kaikkien aihekokonaisuuksien käsittelyyn. Aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä voidaan matematiikan opetuksessa toteuttaa eri vuosiluokilla esim. seuraavissa yhteyksissä: Ihmisenä kasvaminen opiskelutaidot, oman oppimistyylin tunnistaminen, tavoitteellisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä yhteistoiminta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys matematiikan historia; suomalaisia matemaatikkoja matematiikan merkitys, matematiikan kielen kansainvälisyys kansainvälistä matematiikkaa ; laskutehtäviä erimaalaisista oppikirjoista tilastotulkintoja erilaisten maiden elinoloista laskutehtäviä eri maihin liittyvistä aiheista: pisimmät joet, korkeimmat vuoret, asukasluvut ym. kreikkalaiset aakkoset eri maiden mittajärjestelmät (jalka, tuuma, maili) valuuttamuunnoksia Viestintä- ja mediataito sanallisesta ilmaisusta matemaattiseen lausekkeeseen kymmenjärjestelmämalleja kertolaskumalleja viestintätekniset välineet ja niiden käyttö tietokone oppimisen tukena (tehtävät, pelit, animaatiot) matemaattisen tiedon etsiminen eri tyyppisistä viesteistä (teksteistä, kuvista, kaavioista, tilastoista, taulukoista) diagrammit, kaaviot ja taulukot (lukeminen ja tulkinta) tiedon esittäminen diagrammeina, kaavioina yms. diagrammien laatimista (piirtäen tai esim. taulukkolaskennalla) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys kaupankäyntiin, postiin ja matkustamiseen liittyvä laskenta ja/tai projektityöt kaupankäyntiin liittyvä prosenttilaskenta korkolaskenta ja laina-asiat geometrian soveltaminen arkielämään leirikoulun / retken rahoituksen suunnittelua, seurantaa ja diagrammien laadintaa esim. taulukkolaskentaohjelmalla vaalitulokset verotus, palkka säästäminen, sijoittaminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen luonnonvarojen käyttö, pitkäikäiset tuotteet tilastojen tulkintaa ja keräämistä ympäristöön liittyvistä aiheista 59

64 energian kulutus ja säästäminen väestön muutoksia Turvallisuus ja liikenne tietojen keräämistä, taulukoiden ja diagrammien laadintaa liikenneasioista aikataulut, välimatkataulukot nopeus-, aika- ja matkalaskut hahmottaminen, arviointi ja päättelytaito Ihminen ja teknologia laskimen käyttö taulukkolaskentaohjelman käyttö luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus matematiikan merkitys teknologian kehittämisessä matematiikan opetusta tukevia tietokoneohjelmia VUOSILUOKAT 1-2 Vuosiluokkien 1 2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Matematiikan opetuksella pyritään kehittämään oppilaan ajattelua ja luomaan kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden sekä yleisimpien ratkaisumenetelmien omaksumiselle. Matematiikan oppiminen on opittavien asioiden liittämistä aiempiin tietoihin, niiden uudelleenrakentamista ja täydentämistä. Tärkeää on, että lapsi saa mahdollisuuksia matemaattisten oivallusten löytämiseen, hän pystyy näkemään matematiikan täsmällisenä, loogisena järjestelmänä ja tutustuu matematiikan täsmälliseen kieleen. Etenkin alkuopetuksessa on tärkeää luoda myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Matematiikan oppiminen tulisi kokea mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. Lähtökohtia: lapselle tutuissa arkielämän tilanteissa eteen tulevien ongelmien ratkominen matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla havainnollisuus, konkreettisuus, leikinomaisuus systemaattinen eteneminen keskustelun ja kielen keskeinen merkitys o käsitteiden ja ajattelumallien siirtämisessä aikuiselta lapselle o käsitteiden muodostamien rakenteiden oppimisessa (ylä- ja alakäsitteet) o ratkaisujen perustelemisessa (suullisesti/kirjallisesti) o päätelmien tekemisessä o ilmiöiden yhtäläisyyksien ja erojen, säännönmukaisuuksien sekä syyseuraussuhteiden löytämisessä tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisprosessin tukena mahdollisuuksien mukaan 60

65 Keskeisiä tavoitteita luokilla: Oppilas oppii keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta saa monipuolisia kokemuksia matemaattisten käsitteiden esittämisestä eri tavoilla; puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään sekä löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita harjaantuu tekemään havaintoja itselleen merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista. 1. luokka 2. luokka ymmärtää lukukäsitteen ja osaa käyttää ymmärtää lukukäsitteen ja osaa käyttää monipuolisesti lukujonotaitoja lukualueella monipuolisesti lukujonotaitoja lukualueella osaa lukea ja kirjoittaa luvut osaa lukea ja kirjoittaa luvut ymmärtää kymmenjärjestelmän hallitsee lukualueen 1-20 yhteen- ja rakentumisperiaatteen vähennyslaskut automaation tasolla osaa laskea yhteen- ja vähennyslaskuja osaa laskea yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0-20 päässälaskuna lukualueella (allekkainlaskut, muistinumero ja lainaaminen) osaa perustella ja sanallistaa ratkaisunsa hallitsee kertotaulut 0-5 ja osaa käyttää konkreetteja malleja osaa käyttää konkreetteja malleja ja välineitä osaa ratkaista sanallisia tehtäviä ja ratkaisuissaan yksinkertaisia ongelmia, kykenee perustelemaan ratkaisunsa 61

66 1. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, Lukualue (0-20 keskeisenä) lukumäärän, lukusanan ja numerosymbolin yhteys viisi 5 lukujen suuruusvertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein ja lukumerkinnöin Lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen Kymmenjärjestelmän rakentuminen, paikkakaavio (S K Y) Yhteen- ja vähennyslasku ja niiden välinen yhteys yhteenlaskun vaihdannaisuus vähennyslaskun tarkistaminen yhteenlaskulla puuttuva tekijä yhteen- ja vähennyslaskussa laskutoimituksen kirjoittaminen kuvasta päässälaskua Eri välineiden käyttö: palikat, laskuhelmet, lukusuora, satataulu Yksinkertaista kombinatoriikkaa: erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista piirtämällä ja värittämällä Yksinkertaisten lukujonojen jatkamista ja täydentämistä säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen (kuvista) Erilaisten kuvien, kuvioiden ja pylväsdiagrammien tulkintaa Avaruudelliset suhteet: vasemmalla, oikealla, ylä- /alapuolella, sisä- /ulkopuolella, eri suunnilta katsottuna Geometrisia peruskäsitteitä, niiden etsimistä, tunnistamista, nimeämistä ja kuvailemista * piste, viiva, jana, kulma * Geom. tasokuviot: ympyrä, kolmio, nelikulmio * Geom. kappaleet: pallo, kuutio Yksinkertaisia peilauksia (symmetria) Mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan Mittavälineiden käytön harjoittelua (viivain, kello) Mittayksiköiden käyttö ja muuntaminen Pituus: m, cm Massa: kg Tilavuus: l Aika: tasa- ja puolitunnit Raha: e, snt Mittaustulosten arviointia vertaamalla tilastot ja todennäköisyys Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen esim. palikkapylväänä Yksinkertaisten taulukoiden, hinnastojen ja pylväsdiagrammien lukeminen ja tulkitseminen Koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina värittämällä (tai palikoilla) 62

67 2. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, Lukualue (keskeinen 0-100) ks. 1. luokan sisällöt, nyt syventäen ja laajemmalla lukualueella Kymmenjärjestelmän ja paikkajärjestelmän ominaisuudet (ykköset kymmenet sadat tuhat) Yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain; ks. 1. luokan oppisisällöt (lukualue laajempi) allekkainlaskut: muistinumero, lainaaminen Kertolaskun käsite Kertotaulut 1-5 Yksinkertaisia jakolaskuja konkreetein välinein Murtolukukäsitteen pohjustaminen välineillä ja suullisesti Yksinkertaisia murtolukuja (½, ⅓, ¼) päässälaskua Välineiden käyttö: palikat, kymmenjärjestelmävälineet, lukusuora, satataulu, tuhattaulu Yksinkertaista kombinatoriikkaa: erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista piirtämällä ja värittämällä Yksinkertaisten lukujonojen jatkamista ja täydentämistä säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen (kuvista) Erilaisten kuvien, kuvioiden ja pylväsdiagrammien tulkintaa 63 Esineitä eri suunnilta; havainnointi ja kuvailu Geometrisia peruskäsitteitä, niiden etsimistä, tunnistamista, nimeämistä ja kuvailemista *piste, suora, jana, kulma, puolisuora ja murtoviiva *tasokuviot: neliö, suorakulmio, monikulmio *kappaleet: pallo, kuutio, kartio, särmiö, lieriö Kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon tai pisteverkkoon, omien kuvioiden tuottaminen Yksinkert. peilauksia ja suurennoksia symmetria-akselin etsiminen Mittaamisen periaatteen varmentaminen viivain, mitta-astiat (l ja dl), vaaka ja kello Mittayksiköt ja niiden helpot muunnokset Pituus: m, cm, mm Massa: kg, g Tilavuus: l, dl Aika: h, min, yli, vaille, (myös digitaaliajat) Raha: e, snt Tuloksen suuruusluokan ja tilastot ja todennäköisyys Tietojen etsiminen tekstistä, taulukoista, kuvista kerääminen esim. havainnoimalla ja laskemalla tallentaminen esim. tukkimiehen kirjanpidolla Yksinkertaisten taulukoiden, kaavioiden ja diagrammien lukeminen Koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina piirtämällä

68 64 sopivan mittayksikön arviointia

69 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas * osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle * pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti. * osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas * tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen * hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen * tuntee parilliset ja parittomat luvut * tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä * ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa *osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa * tuntee ja osaa esittää yksinkertaisia murtolukuja (½, ⅓, ¼) konkreettisilla välineillä Geometria Oppilas * tuntee perusmuodot tasokuvioista (mm. kolmio, nelikulmio, ympyrä) ja kappaleista (mm. pallo, kuutio) * tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma sekä niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin * osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen Oppilas * osaa mitata yksinkertaisilla mittausvälineillä sekä tuntee keskeisimmät suureet (pituus, massa, tilavuus, aika) * osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. 65

70 VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. Matematiikan opetus etenee systemaattisesti ja lujittaa alkuopetuksessa luotua pohjaa matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan kokemukset ja ajattelumallit. Oppilaan omaa lähiympäristöä ja kokemuksia tutkien ja havainnoiden edetään matematiikan käsitteiden muodostamiseen, ymmärtämiseen ja käyttämiseen. Virikkeellisestä opiskeluympäristöstä havainnoidaan ilmiöitä, joista opitaan löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. Samalla opitaan esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös se, että oppilas oppii perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille. Hyvä peruslaskutaito on edellytys matematiikan opiskelulle ja matemaattisten ongelmien ratkaisulle. Oppilasta ohjataan työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti. KESKEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 3-5 Oppilas saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa Oppilas oppii * tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä * käyttämään matemaattisia käsitteitä * peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia * löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita * perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille * esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta * käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita * keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä 66

71 3. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, Lukualue Kymmenjärjestelmän varmentaminen Kellonajan pistemerkintä; tutustuminen 60-järjestelmään Lukujen luokittelua, vertailua ja järjestämistä Yhteen- ja vähennyslaskua allekkain nelinumeroisilla luvuilla: algoritmit, muistinumerot, nollan yli lainaaminen Kertolaskut: kertotaulut 0 10, kertolasku allekkain (yksinumeroinen kertoja) Jakolaskun käsite: sisältöjako ja ositusjako Jakolaskua päässä (kertolaskun avulla) Laskujärjestys, sulkeet Murtoluvun käsite, samannimisten murtolukujen suuruusvertailua Lukusuora Tulosten arviointi, vastauksen tarkistaminen Lukujen / vastauksen pyöristäminen (kymmeniksi, sadoiksi) Yksinkertaisten lukujonojen tulkitsemista ja jatkamista Helppojen säännönmukaisuuksien etsimistä ja tulkitsemista Suurennoksia ja pienennöksiä suurennetun./pienennetyn ruudukon avulla Peilaus suoran suhteen, symmetria, yhtenevyys Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat Erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu. Nelikulmioiden luokittelua. Monikulmion piiri Kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu Mittaamisen periaatteen vahvistaminen Mittayksiköitä: Pituus: mm, cm, m, km Massa: g, kg Tilavuus: dl, l Aika: min, h,d,vk,kk,a Mittayksiköiden käyttöä ja vertailua Helppoja yksikkömuunnoksia Mittaustuloksen arviointiharjoittelua tilastot ja todennäköisyys Tietojen etsimistä tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista Tietojen keräämistä, tallentamista ja esittämistä Pylväsdiagrammien piirtämistä ja tulkitsemista Yksinkertaisten taulukoiden (esim. välimatkataulukko) tulkitseminen ja diagrammien lukeminen Yksinkertaista kombinatoriikkaa: erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen esim. piirtämällä 67

72 4. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, Lukualue Kymmenjärjestelmän varmentaminen Lukujen luokittelua, vertailua, järjestämistä Kellonaikojen osaamisen varmentaminen, 60-järjestelmä Yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässä ja allekkain sovellutusten yhteydessä Kertolasku allekkain; kaksinumeroinen kertoja Jakolaskualgoritmi: jakokulma, yksinumeroinen jakaja Laskujärjestys Murtoluvut: samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua Desimaaliluvun käsite ja niiden yhteys murtolukuihin, kymmenes- ja sadasosat desimaalilukujen suuruusvertailua desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain Lämpömittari: negatiivisen kokonaisluvun käsite Tutustuminen koordinaatistoon Tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen tuhansiksi / kymmentuhansiksi Säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia käytännön esimerkein Lukujonojen tulkitsemista, täydentämistä ja jatkamista Lausekkeen käsite Yksinkertaisten lausekkeiden kirjoittaminen, tulkinta ja laskeminen Sulkeiden käyttö Lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain Helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsimistä päättelemällä Suurennoksia ja pienennöksiä ruutumittakaavan avulla peilaus suoran ja pisteen suhteen, symmetria, yhtenevyys Tasokuvioiden tunnistus, piirtäminen, nimitykset Nelikulmioiden luokittelua (nelikulmio, suunnikas, puolisuunnikas, suorakulmio, neliö) Kolmioiden luokittelua (tasakylkinen, tasasivuinen, suorakulmainen, terävä- ja tylppäkulmainen) Ympyrä ja sen osat. Kulmien luokittelua vertaamalla suoraan kulmaan (terävä, tylppä, oikokulma, täysi kulma) Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat Kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen Mittaamisen periaatteen vahvistaminen Mittayksiköiden muuntamista Massan yksiköt: tonni Ajan yksiköt: sekunti Arviointiharjoittelua tilastot ja todennäköisyys Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista Tietojen kerääminen, tallentaminen ja esittäminen Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen Pylväs- ja viivadiagrammin piirtäminen ja tulkitseminen Lämpötiladiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen Koordinaatistoon tutustuminen Kombinatoristen ongelmien tutkiminen esim. taulukoimalla tai laatimalla lista eri vaihtoehdoista 68

73 5. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys Lukualue Kymmenjärjestelmän varmentam. Lukujen luokittelua, vertailua ja järjestämistä yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässä ja allekkain (sovell. yht.) Kertolaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yht. Jakolasku: 2-numeroinen jakaja. Jaollisuus (luvun jakam. tuloksi) Lukujen luokittelua, järjestämistä, Säännönmukaisuuksia Murtoluvut: laventaminen ja supistaminen murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla Desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla Tuhannesosat Prosenttiluvun käsite ja yhteys murto- ja desimaalilukuun yksinkertaisia prosenttilaskuja Tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen sadoiksi, tuhansiksi, miljooniksi Desimaaliluvun pyöristäminen Koordinaatisto (negat. kok.luvut) Säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien etsimistä, päättelyä ( funktio) ja tulkitsemista Lukujonojen tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen Lukujonojen kirjoittaminen Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä päättelemällä / kokeilemalla Harjoittelua lausekkeiden käytöstä Lausekkeiden kirjoittamista Yhdenmuotoisuus, suurennokset ja pienennökset Mittakaava Ympyrä ja sen osat Ympyrän piirtäminen harpilla Kulman yksikkö, aste. Kulman mittaaminen Kulmien luokittelu asteluvun perusteella Kolmion ja nelikulmion kulmien summa Nelikulmion pinta-ala Kolmion pinta-ala Mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista Mittaamisen periaatteen vahvistaminen Yksikköjärjestelmät Pituus: myös dm, dam, hm Massa: myös mg, cg, dg, dag, hg Tilavuus; myös ml, cl Pinta-ala: myös mm 2, cm 2, dm 2, m 2, a, ha ja km 2 Mittaustulosten arviointiharjoittelua Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen Koordinaatiston käyttöä (kaikki neljännekset; positiiviset ja negatiiviset luvut) Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen Tietojen luokittelu ja järjestäminen Keskiarvon käsite ja laskeminen tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen Kokemuksia ja esimerkkejä klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä (mahdollista, mahdotonta, varmaa) 69

74 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria Oppilas osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. 70

75 VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Tavoitteena on herättää ja säilyttää myönteinen asenne ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan. Yhteiskunnassa ja jatko-opinnoissa tarvittavien perustaitojen lisäksi oppilas osaa käyttää ja ymmärtää matematiikan käsitteitä, sääntöjä ja menetelmiä loogisesti ja luovasti erilaisten ongelmien ja tehtävien ratkaisuun. Opetuksessa käytetään sellaisia menetelmiä ja työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista siten, että oppilas harjaantuu esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella sekä näkemään säännönmukaisuuksia. Opiskeluympäristö rakennetaan sellaiseksi, että se motivoi työskentelemään keskittyneesti, mahdollistaa monipuolisen tiedonhankinnan, kannustaa soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja kehittää vuorovaikutustaitoja. Opettaja valitsee menetelmät ja työtavat, jotka antavat mahdollisuuden ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Oppimisprosessiin kuuluu se, että oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisesta ja sen arvioinnista sekä harjoittelee antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset erot. TAVOITTEET Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. 71

76 6. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Ajattelun taidot ja menetelmät looginen ajattelu: luokittelu, vertailu, järjestäminen, mittaaminen, sääntöjen ja riippuvuuksien etsiminen todistaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut kombinatoristen ongelmien ratkaiseminen piirtäen, taulukon tai luettelon avulla ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö ongelman ratkaisussa Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys Kymmenjärjestelmän Lausekkeen sieventäminekulmioihin Kolmioihin ja neli- Keskiarvon määrittä- varmentaminen liittyviä käsitteitä minen lukualueen laajentaminen Moninkertaiset sulkeet Säännölliset monikulmiot Puuttuva arvo, kun miljardeihin Yhtälöiden ja epäyhtälöiden Tasokuvioiden piirin ja keskiarvo tunnetaan lukujen luokittelua ja ratkaisujen etsiminen monikulmioiden pinta-alan Tyyppiarvo ja mediaani järjestämistä päättelemällä laskeminen Diagrammien tulkinta Peruslaskutoimitusten Lukujonon tulkitseminen Suorakulmaisen särmiön ja (sektoridiagrammit) varmentaminen, laskulausekkeiden ja kirjoittaminen kuution tilavuus ja pinta-ala Tietojen kerääminen, kirjoittaminen Säännönmukaisuuksia, Yksinkertaisia geometrisia muuntaminen ja esittäminen Suhde suhteita ja riippuvuuksia. konstruointeja käyttökelpoisessa muodossa Jaollisuussääntöjä. Luvun Mittaamisen periaatteen Klassisen todennäköisyyden jakaminen (alku)tekijöihin vahvistaminen käsite ja laskeminen. Murtolukulaskujen varmentaminen Mittayksiköt ja niiden muunnokset Erinimisten murtolukujen Yhdenmuotoisuus ja yhteen- ja vähennyslaskua yhtenevyys Murtoluvun kertominen ja (Kartan) mittakaava. jakaminen murtoluvulla Mittakaavan laskeminen Desimaaliluvun kertominen Tilavuuden yksiköt: mm 3, ja jakaminen desimaaliluvulla cm 3, dm 3, m 3 Prosenttilaskut: Litran ja kuutiodesimetrin prosenttiarvon, perusarvon, yhteys prosenttiluvun ja Ajan yksiköiden koonti muutosprosentin laskeminen Aikalaskut, pitkän ja lyhyen Potenssin käsite. aikavälin laskeminen Pyöristäminen ja arviointi Mittaustuloksen arviointia Laskimen käyttö Tuloksen pyöristäminen. 72

77 7. luokka KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset peruslaskutoimitusten varmentaminen luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut vastaluku, itseisarvo, käänteisluku alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla lausekkeiden sieventäminen pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö potenssi, eksponenttina luonnollinen luku Algebra lauseke ja sen sieventäminen muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen lukujonojen tutkimista ja muodostamista Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla lukuparin esittäminen koordinaatistossa yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon Geometria kulmien välisiä yhteyksiä. kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä säännölliset monikulmiot ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen geometrista konstruointia yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa Todennäköisyys ja tilastot diagrammien tulkinta keskiarvon määrittäminen 73

78 8. luokka KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset reaaliluvut suhde ja verrannollisuus prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilaskenta pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö potenssi, eksponenttina kokonaisluku juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella Algebra potenssilauseke ja sen sieventäminen samankantaisten potenssien tulo ja osamäärä potenssin potenssi polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku polynomin jakaminen luvulla yhtälön ratkaiseminen verranto Geometria yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys Pythagoraan lause kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Todennäköisyys ja tilastot diagrammien tulkinta 9. luokka KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen 74

79 todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset aikalaskuja prosenttilaskentaa pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö Algebra polynomien yhteen, vähennys- ja kertolasku binomin neliö murtolauseke epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria kappaleiden nimeäminen, luokittelu ja piirtäminen kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen Todennäköisyys ja tilastot todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa 75

80 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. 76

81 Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 77

82 7.5. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Oppilaan ympäristö- ja luontosuhde vahvistuu ja hän oppii iloitsemaan ympäristöstä ja luonnosta kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen kautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa huomioidaan oppilaan omat kokemukset ja aikaisemmin hankittu tieto. Monipuolisten toimintatapojen ja virikkeellisen ympäristön havainnoinnin avulla oppilas hankkii uusia omakohtaisia kokemuksia ja ennen kaikkea elämyksiä luonnossa liikkumisesta ja olemisesta. Oppilaan uteliaisuus luonnon ilmiöitä ja vuorovaikutussuhteita kohtaan säilyy ja kasvaa, kun hän saa mahdollisuuksia tutkia lähiympäristöään ikäkaudelleen sopivilla menetelmillä. Oppilasta ohjataan käytännön esimerkein ymmärtämään kestävän kehityksen merkitystä sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Oppimista tukee oppisisältöjen integroituminen muihin oppiaineisiin (musiikillinen ja kuvallinen ilmaisu, käsityö, äidinkieli, matematiikka ja liikunta). Oppilaalla on mahdollisuus hankkia myös tietotekniikkaan liittyviä oppimiskokemuksia (Internet, erilaiset luontoon ja ympäristöön liittyvät cd-romit). Osana opetusta ovat myös koulun yhteistyökumppaneiden järjestämät tapahtumat ja vierailut (mm. 4H, Metsänhoitoyhdistys, metsästysseurat, poliisi). AIHEKOKONAISUUKSIEN YHTEYDET YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOON Ihmisenä kasvaminen Ympäristö- ja luonnontieto tukee oppilaan kokonaisvaltaista ihmisenä kasvamista, kykyä arvostaa itseään sekä muita. Monipuolisten työskentelymuotojen kautta oppilas oppii sosiaalisia taitoja. Työskennellessään ryhmässä oppilas antaa ja saa palautetta ja kehittyy näin myös opiskelutaidoissaan. Tutkiessaan luonnon monimuotoisuutta oppilas havainnoi esteettisesti ympäristöään. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukee oman kotimaan ja kulttuuri-identiteetin arvostusta. Oppisisällöissä tutustutaan Suomeen ja sen monimuotoisuuteen, mutta myös Pohjoismaihin. 78

83 Oppilasta ohjataan ymmärtämään itseään osana suomalaisuutta, pohjoismaalaisuutta ja eurooppalaisuutta. Viestintä ja mediataito Ympäristö- ja luonnontiedossa oppilas tulkitsee erilaisia tiedonlähteitä (esim. ikäkaudelle soveltuvia tilastoja ja taulukoita) sekä laatii itse hankkimansa tiedon perusteella esim. pylväsdiagrammeja. Media (sanomalehdet, uutiset, internet) tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia tiedonhankintaan sekä tiedon arviointiin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Ympäristö- ja luonnontiedossa tutustutaan demokratiaan käsitteenä Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden (esim. Venäjän) hallintomuotojen vertailun yhteydessä. Erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja oppilas oppii osallistuessaan ja vaikuttaessaan tutussa sosiaalisessa ympäristössä eli omassa luokassa. Oppilasta ohjataan ilmaisemaan mielipiteitään sekä osallistumaan oman luokan toimintaan ja päätöksiin. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Ympäristö- ja luonnontiedossa oppilasta ohjataan miettimään tapoja suojella luontoa ja tehdä ekologisesti kestäviä valintoja lähiympäristössä eli omassa luokassa sekä kotona (esim. pyyhkeiden käyttö käsipapereiden sijaan). Turvallisuus ja liikenne Ympäristö- ja luonnontiedossa edistetään oppilaiden tietoisuutta erilaisista kotiin, kouluun sekä vapaa-aikaan liittyvistä turvallisuusriskeistä. Oppilaita ohjataan tunnistamaan terveellisiä elämäntapoja ja myös toimimaan niiden mukaisesti. Ensiapuharjoitteet sekä liikkuminen lähiympäristössä esim. opintoretkillä tukevat oppilaiden omatoimista osaamista. Ihminen ja teknologia Ympäristö- ja luonnontiedossa tutustutaan yksinkertaisiin teknisiin tutkimusvälineisiin ja niiden toimintaan. Opetuksessa hyödynnetään teknisiä apuvälineitä televisiota, videota, erilaisia kameroita sekä tietokonetta ja internetiä. Oppilaita ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön esim. tiedon etsinnässä internetin kautta. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja 79

84 terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja tekemään terveyttä edistäviä valintoja. psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 1-2 Aihepiirejä voidaan opiskella esim. seuraavan jaottelun mukaan (1.ja 2.luokalle omat oppisisällöt) tai siten, että ne tulevat opiskelluiksi 1-2-luokkien aikana. 1. luokan oppisisällöt 2. luokan oppisisällöt Eliöt ja elinympäristö Eliöt ja elinympäristöt lähiympäristön tavallisimpia kasvi- ja eläinlajeja erilaiset elinympäristöt (metsä) ja eliöt luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana luonnonympäristö, ihmisen muovaama ympäristö ja ympäristön muutokset kotikunta ja Suomi ajan käsitteitä Ympäristön ilmiöitä ja aineita ilma, vesi ja veden olomuodot ääni, valo ja varjo kuulon ja näön suojeleminen lämpöilmiöt ja lämmittäminen esineiden ja aineiden säästävä käyttö Ihminen ja terveys ihmisen keho, kasvu ja kehitys oma terveys ja arjen terveystottumukset ja käytöstavat hätätilanteet ja ensiapu perhe ja ystävyys erilaisia ihmisiä oman koulun turvallisuus turvallinen liikennekäyttäytyminen Elämää entisaikaan eloton ja elollinen lähiympäristön kasvi-, sieni- ja eläinlajeja erilaiset elinympäristöt (piha, puisto, niitty ja pelto) ja niiden eliöt luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina ruuan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana oman lähiympäristön luonnonilmiöt kartta Suomi ja naapurimaat vuorokausi, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, vuosi aurinko, kuu, planeetat Ympäristön ilmiöitä ja aineita lämpötila lasi, muovi, puu, paperi palaminen ja paloturvallisuus sähkö ja sähköturvallisuus kierrätys Ihminen ja terveys sairastaminen ja allergiat erilaisuus ja vammaisuus hyvät tavat kiusaamisen ehkäisy ja fyysinen koskemattomuus ihmisiä eri maista oman koulun turvallisuus turvallinen liikennekäyttäytyminen Elämää entisaikaan 80

85 KESKEISET OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKILLA luokan oppisisällöt 4. luokan oppisisällöt Eliöt ja elinympäristöt Eliöt ja elinympäristöt - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteitä - erilaiset elinympäristöt ja eliöiden - lähiympäristön sekä vesistöjen sopeutuminen niihin tavallisimpia kasvi- ja eläinlajeja - metsät ja metsien tyypillisimmät kasvi-, - luonto eri vuodenaikoina sieni- ja eläinlajit - ruoan alkuperä ja tuottaminen - kasvien ja eläinten elämänvaiheita Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - lähiympäristö, kotiseutu ja oma maakunta - niiden luonnonolot ja maisemat - maaston keskeiset piirteet - kartta ja karttamerkit - vuorokauden- ja vuodenajat - Suomi, sen kaupunkeja ja läänejä Ympäristön ilmiöitä - yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita - erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen Ympäristön aineita - materiaalien säästävä käyttö ja kierrätys - vesi ja sen ominaisuudet, olomuodon muutokset, säästävä käyttö ja kiertokulku luonnossa Ihminen ja terveys - ihmisen keho, kasvu ja kehitys - toimiminen hätätilanteissa - yksinkertaiset ensiaputoimet Turvallisuus - turvallisuus koulussa ja liikenteessä - vaaratilanteiden välttäminen - yhteiset sopimukset ja säännöt - hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - rakennettu ympäristö - ihmisen toiminta ja sen vaikutus luontoon - Suomi ja Suomen luonnonmaantieteelliset alueet - Pohjoismaat ja muut lähialueet - maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä - ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä - kuulon ja näön suojelu - magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä Ympäristön aineita - ilma ja sen ominaisuudet - palaminen - paloturvallisuus Ihminen ja terveys - oma terveys ja arkipäivän terveystottumukset - sairastaminen ja tavallisimmat lastensairaudet - perhe ja ystävyys - tunteiden tunnistaminen - sosiaalisenvuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle Turvallisuus - turvallisuus kotona ja vapaa-aikana - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy - fyysinen koskemattomuus ja sen kunnioittaminen - toisen omaisuuden kunnioittaminen - rahan käyttö Aihepiirit voidaan opiskella edellä mainitun jaottelun mukaan (3. ja 4. luokalle omat oppisisällöt) tai siten, että ne tulevat opiskelluksi 3-4 luokkien aikana. 81

86 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. Eliöt ja ympäristöt Oppilas ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana. Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti 82

87 osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys Oppilas osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa. Turvallisuus Oppilas osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. 83

88 7.6. BIOLOGIA JA MAANTIETO YHTENÄ OPPIAINEENA LUOKILLA 5-6 VUOSILUOKAT 5 6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. BIOLOGIAN JA MAANTIEDON YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Ihmisenä kasvaminen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun sekä oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen tavoitteellinen ja pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä opiskelutaidot oikeudenmukainen käyttäytyminen, toisten huomioon ottaminen vastuullinen toiminta ryhmässä esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus muiden maiden kulttuureihin tutustuminen ja arvostaminen monikulttuurisuuden ja tapakulttuurien merkitys kansainvälisen yhteistyön arvostaminen eri elämänalueilla Viestintä ja mediataito osallistuva ja vuorovaikutuksellinen viestintä itsensä ilmaiseminen monipuolisesti ja vastuullisesti monipuolinen ja tarkoituksenmukainen median käyttö ja mediakriittisyys tiedon vertailu, valikointi ja hyödyntäminen 84

89 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ympäristöasioihin vaikuttaminen sisäinen yrittäjyys: tavoitteiden asettaminen, toteutus ja arviointi Turvallisuus ja liikenne terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävät toimintamallit onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukainen toiminta vaaratilanteiden ennaltaehkäisy ja välttäminen liikenteessä ja maastotyöskentelyssä oikeiden ja turvallisten työtapojen omaksuminen Ihminen ja teknologia biologiassa käytettävien tutkimusvälineiden ja laitteiden oikean käytön ja toimintaperiaatteiden opettelu monipuolisten ja tarkoituksenmukaisten välineiden käyttö tiedonhankinnassa ja tietojenkäsittelyssä teknologiaan tutustuminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä jokamiehenoikeudet ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset ja niiden syyt ja seuraukset oma ympäristökäyttäytyminen elinympäristön hyväksi kestävä elämäntapa ympäristönsuojelun välttämättömyys ja ympäristöarvot 5. luokka: Biologia TAVOITTEET Oppilas oppii liikkumaan luonnossa havainnoimaan ja tutkimaan luontoa ymmärtämään ihmisen riippuvuuden luonnosta ravinnontuotannossaan toimimaan ympäristön huomioon ottaen, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä tietämään ihmisen rakenteen ja elintoimintojen perusasiat arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liit tyviä kysymyksiä ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt luontoretket lähiympäristöön (pellot, niityt, metsät, suot) - luonnossa liikkuminen - jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet - luonnonsuojelu eliölajiston tunnistus ja luokittelu - eliökunnan pääryhmät 85

90 - yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat - eri selkärankaisryhmät - yleisimmät kasvilajit - kasvien ohjattu kerääminen ja kasvikokoelmien laadinta eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä luonnon monimuotoisuuden merkitys ja hyötykäyttö ravintoketjut oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen Ihminen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät ihmissuhteet ja tunteiden säätely murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu, oman kehon arvostaminen ja suojeleminen lisääntyminen ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut ensiaputaidot 5. luokka: Maantieto TAVOITTEET Oppilas oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään kriittisesti tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maa pallolla Euroopan maantietoa sekä muista maanosista Afrikka arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin KESKEISET SISÄLLÖT Eurooppa maailmankartalla ja karttakuvana valtiot ja niiden pääkaupungit luonnonolojen vaihtelut ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet eläimistö ja kasvisto erilaisten karttojen käyttö, maantieteellisten tietolähteiden käyttö (tilastot, diagrammit, kuvat ja sähköisten viestinten välittämä tieto) tiedon havainnollistaminen Afrikka keskeisimmät valtiot ja pääkaupungit vuoristot ja vesialueet sademetsät, savannit, aavikot ja talvisateiden alueet ihmisen elinympäristöinä ihmisen monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä eläimistö ja kasvisto 86

91 6. luokka: Biologia TAVOITTEET Oppilas oppii hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa kehittämään ympäristönlukutaitoaan ja huolehtimaan lähiympäristöstään toimimaan ympäristöystävällisesti luontoa suojellen ottamaan vastuuta omista teoistaan KESKEISET SISÄLLÖT kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen yhteyttäminen kasvien ja eläinten lisääntyminen eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen ja luokitteleminen elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen puutarhan antimet 6. luokka: Maantieto TAVOITTEET Oppilas oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään kriittisesti tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla perehtyy Aasian, Australian ja Oseanian maantietoon oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin KESKEISET SISÄLLÖT maailmankartan keskeinen nimistö - maanosat - suurimmat vuoristot, savannit ja arot - sademetsä- ja aavikkoalueet maanosista lähemmin tarkastellaan Aasia, Australia ja Oseania - keskeiset valtiot ja pääkaupungit - talvisateiden alueet - lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä Yhdysluokissa luokkien oppisisällöt käsitellään vuorovuosin, kuitenkin siten, että ne tulevat käsitellyiksi 6. luokan päättymiseen mennessä. 87

92 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti Eliöt ja elinympäristöt Oppilas tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa Karttataidot Oppilas osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja Eurooppa osana maailmaa Oppilas tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa Ihmisten elämä ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä 88

93 osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7 9 Biologian avulla tutustutaan elämään, sen ilmiöihin ja edellytyksiin. Opetuksella kehitetään oppilaan luonnontuntemusta ja ymmärrystä luonnon perusilmiöistä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Opetuksessa tuodaan esille ihmisen ja muun luonnon välinen vuorovaikutussuhde ja vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää tutkivan oppimisen menetelmiä ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetuksessa pyritään luomaan oppilaille myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta. Tavoitteena on, että oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. SISÄLLÖT 7. luokka Kotiseudun vesiekosysteemi Järviekosysteemin avulla oppilas perehtyy biologisiin havainnointi ja tutkimusmenetelmiin. Oppilas: - osaa kerätä maastosta aineistoa ja tehdä mittauksia. 89

94 - osaa jaotella järven eliöt pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa paikallisia ja maallemme tyypillisiä järvi luonnon eliölajeja. - osaa kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan - osaa nimetä ja kuvata järvityyppejä ja vertailla niitä. - arvostaa vesiluonnon monimuotoisuutta - ymmärtää luonnossa vallitsevia syy- ja seuraussuhteita - oppii veden moninaisen merkityksen ihmiselle - mahdollisesti pienimuotoisia tutkimuksia kotiseudun vesiekosysteemistä - keväällä ja kesällä kerätään kasvit 8. luokka Metsien ja soiden ekologia metsä- ja suoekologia metsä- ja suoekosysteemit erilaisiin metsä- ja suotyypeihin tutustuminen fotosynteesi ja sen merkitys eliökunnalle luonnon monimuotoisuus pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntyminen jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. 9. luokka Ihminen ihmisen rakenne solu-, kudos-, elin- ja elimistötasolla eliökunnan synty, evoluutio ja eliöiden lisääntymistavat ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet keskeisten elinten toiminta ja säätely sekä niihin liittyviä sairauksia ihmisen seksuaalisuus, hedelmöitys, raskauden kulku, synnytys ja ehkäisy perinnöllisyyden peruskäsitteet ja lainalaisuudet ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset Yhteinen ympäristö maailmanlaajuiset ja paikalliset ympäristömuutokset; ilmastonmuutos, happamoituminen, rehevöityminen, otsonikerroksen oheneminen ja elinympäristön kemikalisoituminen muutokset luonnon monimuotoisuudessa uhanalaiset lajit ja niiden suojelu oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman elinympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvinvoinnista osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arvioiminen ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa, tuotteen elinkaari ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet 90

95 ARVIOINTI BIOLOGIASSA Arviointia ovat jatkuva arviointi, tuotosten arviointi, itsearviointi ja kokeet. Sisällöt ja painotukset vaikuttavat kunkin opiskelujakson arviointiin. Jatkuva arviointi perustuu opettajan havaintoihin ja muistiinpanoihin oppilaan suoriutumisesta eri opiskelutehtävissä ja -tilanteissa. Tuotoksina arvioidaan esimerkiksi yksin tai ryhmissä tehtyjä projektitöitä, vihkotyötä, esitelmiä ja malleja. Oppilaat tekevät itsearviointeja samoista asioista kuin mitä opettaja arvioi. Eri laajuisia kokeita pidetään opiskelujaksojen aikana tai niiden päättyessä. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan saavuttamat tiedot opiskelluista asiakokonaisuuksista, luonnontieteisiin liittyvät taidot, yleiset opiskelutaidot ja työskentelymenetelmät. Työskentelytaitoihin kuuluvat seuraavat arvioitavat osa-alueet: työskentelyn toteutus ja säätely: kuinka oppilas kykenee ottamaan vastaan ja noudattamaan toimintaohjeita, noudattamaan laatimaansa tai annettua työskentelyn suunnitelmaa ja olemaan pitkäjänteinen suunnittelu: kuinka oppilas kykenee laatimaan suunnitelman työskentelylleen opettajan ohjeiden mukaan ja kuinka hän osaa valita työhön sopivat välineet ja materiaalit sekä lähteet vastuullisuus: kuinka oppilas ottaa vastuun työskentelystään yksin ja ryhmässä, omista ja yhteisistä välineistä sekä aikataulun noudattamisesta yhteistyö: kuinka oppilas kykenee työskentelemään tutkimusryhmissä, kuinka hän osallistuu ryhmien tuotosten laatimiseen ja esittämiseen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta 91

96 kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti 92

97 MAANTIETO VUOSILUOKAT 7 9 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Tavoitteena on, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Opetuksella pyritään lisäämään myönteistä suhtautumista eri kulttuureihin ja erilaisiin tapoihin. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristöja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. tuntemaan Euroopan karttakuvan hahmottamaan Euroopan luonnonolojen vaikutuksia ihmisen toimintaan ja toisaalta havaitsemaan ihmisen toiminnan vaikutuksia luontoon ja maisemaan tuntemaan ja arvostamaan Euroopan maita ja kansoja, näiden elinkeinoja, tapoja ja kulttuuria miten hän voi vaikuttaa Euroopan valtioiden ja kansalaisten elämään sekä tulevaisuuteen hahmottamaan Eurooppa osana maailmaa havaitsemaan Euroopan ja muiden maanosien vuorovaikutuksen ja riippuvuuden tuntemaan Suomen ja kotiseudun karttakuvan Suomen geologisen historian ja jääkauden vaikutuksen nykyiseen luonnonympäristöön ja maisemaan tunnistamaan ympäristöstä jääkauden aiheuttamia jälkiä 93

98 ymmärtämään ihmisten toiminnan vaikutukset luontoon ja rakennettuun ympäristöön ymmärtämään ilmaston ja luonnonolojen vaikutuksen ihmisen elämään ja elinkeinoihin Suomen eri osissa tiedostamaan yksilön vaikutusmahdollisuudet lähiympäristön suunnittelussa havainnoimaan rakennetussa ja luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia hankkimaan Suomesta ja kotiseudusta tietoja, tulkitsemaan niitä sekä tekemään niistä pieniä tutkimuksia ymmärtämään oman kulttuurin merkityksen alueellisen identiteetin muovaajana ymmärtämään Suomen osana kansainvälistyvää maailmaa SISÄLLÖT 7. luokka Maa ihmisen kotiplaneetta - Maapallon sisä- ja ulkosyntyiset tapahtumat - Maapallon liikkeet - Maailman luonnonmaantieteellinen ja kulttuurimaantieteellinen karttakuva - Syventää aiemmin hankittua tietämystä kartoista, diagrammeista ja muista maantieteellisistä tietolähteistä. - Karttojen laatiminen - Määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet - Tutustuminen Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä, jonkun muun kuin Euroopan, maanosan, luonnonoloihin, väestöön ja kulttuuriin. - Globalisaation alkeet. 8. luokka - Eurooppa Euroopan karttakuva, ilmasto, kasvillisuus ja elinkeinot Euroopan väestö ja sen sijoittumiseen vaikuttavat seikat Euroopan kulttuurien mosaiikki Kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa Ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus Eurooppa muuttuvana maanosana ja EU Euroopan ympäristöongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet 9. luokka - Suomi Suomen geologinen kehitys Suomen sijainti maapallolla ja sen vaikutukset ilmastoon ja luonnonoloihin jääkauden vaikutus luonnonmaiseman muokkaajana Fennoskandiassa Suomen väestö, muuttoliike, siirtolaisuus ja pakolaisuus elinkeinoelämän mahdollisuudet eri puolilla Suomea rakennettu ympäristö, kulttuuri ja perinnemaisemat Pohjoismaat, Pohjois-Savo, Baltian maat ja Itämeri mahdollisia vierailukohteita: jääkauden jälkien tutkiminen lähiympäristössä 94

99 ARVIOINTI MAANTIEDOSSA Arviointia ovat jatkuva arviointi, tuotosten arviointi, itsearviointi ja kokeet. Sisällöt ja painotukset vaikuttavat kunkin opiskelujakson arviointiin. Jatkuva arviointi perustuu opettajan havaintoihin ja muistiinpanoihin oppilaan suoriutumisesta eri opiskelutehtävissä ja -tilanteissa. Tuotoksina arvioidaan esimerkiksi yksin tai ryhmissä tehtyjä projektitöitä, vihkotyötä, esitelmiä ja malleja. Oppilaat tekevät itsearviointeja samoista asioista kuin mitä opettaja arvioi. Eri laajuisia kokeita pidetään opiskelujaksojen aikana tai niiden päättyessä. Arvioinnin kohteena ovat oppilaat saavuttamat tiedot opiskelluista asiakokonaisuuksista, luonnontieteisiin liittyvät taidot, yleiset opiskelutaidot ja työskentelymenetelmät. Työskentelytaitoihin kuuluvat seuraavat arvioitavat osa-alueet: työskentelyn toteutus ja säätely: kuinka oppilas kykenee ottamaan vastaan ja noudattamaan toimintaohjeita, noudattamaan laatimaansa tai annettua työskentelyn suunnitelmaa ja olemaan pitkäjänteinen suunnittelu: kuinka oppilas kykenee laatimaan suunnitelman työskentelylleen opettajan ohjeiden mukaan ja kuinka hän osaa valita työhön sopivat välineet ja materiaalit sekä lähteet vastuullisuus: kuinka oppilas ottaa vastuun työskentelystään yksin ja ryhmässä, omista ja yhteisistä välineistä sekä aikataulun noudattamisesta yhteistyö: kuinka oppilas kykenee työskentelemään tutkimusryhmissä, kuinka hän osallistuu ryhmien tuotosten laatimiseen ja esittämiseen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa 95

100 Suomen jäsentäminen Oppilas osaa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. 96

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Tuusniemen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma (UUDISTETTU 2011)

Tuusniemen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma (UUDISTETTU 2011) Tuusniemen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma (UUDISTETTU 2011) Heinäkuu 2011 Hyväksytty klk..2011 Käyn peruskoulua Tuusniemellä, tulen aamulla kouluun iloisella mielellä. Opin viisautta vanhaa ja

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin Kaisa Hahl / Kruununhaan yläaste, Helsinki Katri Nirhamo/ Pääskyvuoren alakoulu, Turku 18.3. 2010 Kannanotto tuntijako-työryhmälle Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin TANSSITAIDE VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet:

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet: 1 Minecraft -iltapäiväkerho Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot