Jukka Mäki KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ 10 VUOTTA. Hyvät juhlaseminaarin osallistujat!
|
|
- Mikael Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jukka Mäki KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ 10 VUOTTA Hyvät juhlaseminaarin osallistujat! Mukava nähdä näin monta kriminaalihuollon ystävää. Sarkamme rangaistuksesta vapautuvien tukemisessa yhteiskunnan jäseniksi ei ole niitä halutuimpia tehtäviä, mutta onnistuessamme saamme paljon hyvää aikaan. Tämä työ kannattaa, se on mielenkiintoista, ihmisläheistä ja opettavaa. Toivottavasti seminaarimme antaa teille ajatuksia jälkihuoltojärjestelmämme parantamiseksi ja myös pientä virkistystä ja mukavaa yhdessäoloa. Aion puheenvuorossani palauttaa mieleen asioita ja toimijoita säätiön perustamisajalta ja kertoa säätiön kokemuksia vapautuvien jälkihuollosta. Tarkastelen myös jälkihuollon eri toimijoiden yhteistyötä sekä järjestön roolia julkisten palvelujen täydentäjänä kriminaalihuollossa. Lopuksi rohkenen esittää joitakin näkemyksiä rangaistuksesta vapautuvien jälkihuollon tilasta ja näköaloista. Kun puhumme yhteiskunnan järjestämästä tuesta rangaistuksesta vapautuvalle, niin käytämme sanoja kriminaalihuolto tai vapautuvien jälkihuolto. Käsiteapuna ne istuvat huonosti nykytodellisuuteen. Tulisiko siis puhua vain aikuissosiaalityöstä, päihdekuntoutuksesta, velkaneuvonnasta, mielenterveystyöstä, perhetyöstä, tukiasumistoiminnasta jne. Tätähän se jälkihuolto ja kriminaalihuolto käytännössä on. Rikollinen käyttäytyminen, siihen liittyvä alakulttuuri, olosuhdetekijät ja rikosseuraamusjärjestelmä ovat niitä asioita, joiden hyvää tuntemusta jälkihuollossa tarvitaan. Rikosseuraamusasiakkaat ja heidän läheisensä täyttävät palvelujärjestelmän näkökulmasta sosiaalihuollon erityisryhmän kriteerit. Heidän vaikeuksiensa hoidossa tarvitaan erityispalveluja ja osaamista. Kysymys on paljon muusta kuin valtaväestön tarvitsemista peruspalveluista. Kriminaalihuollon kentällä tapahtui kymmenen vuotta sitten paljon merkittävämpääkin kuin Kriminaalihuollon tukisäätiön perustaminen. Koko rikosseuraamusjärjestelmän hallinnollinen ja toiminnallinen uudistus käynnistyi jatkuen viime aikoihin saakka. Säätiön perustaja Kriminaalihuoltoyhdistys, KHY lakkautettiin ja sen yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskeva toiminta siirrettiin uudelle rikosseuraamusvirastolle, josta kulku on käynyt nykyiseen rikosseuraamuslaitokseen, jonka keskeisenä strategisena tavoitteena on verkostoitumalla muun yhteiskunnan kanssa lisätä tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään. 1
2 KHY perusti säätiön järjestölähtöisen sosiaalisen työnsä jatkajaksi Sen perustamisvaiheessa taustayhteisöiksi saatiin keskeisiä psykososiaalista työtä tekeviä järjestöjä ja yhteisöjä: A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura, Takuu-Säätiö ja Y-Säätiö. Lisäksi mukaan tulivat Kirkkohallitus, Suomen Kuntaliitto, Oikeusministeriö ja nykyinen Rikosseuraamuslaitos. Taustayhteisöjen kautta edustettuna ovat rikoksista kuntoutujan kompastuskivet: päihteet, mielenterveys, asuminen, velat ja toimeentulo, henkinen huolto, oikeus ja kohtuus, kunnan ja valtion vastuu. Säätiön toiminta käynnistyi vuoden 2001 lokakuussa KHY:n historiallisissa tiloissa Helsingin Kinaporinkadulla. Säätiön omistukseen tulivat myös KHY:n Tampereen toimintakeskuksen tilat, jotka säätiö myöhemmin luovutti Silta-Valmennusyhdistykselle. Samana vuotena maahamme rantautui Ruotsista vapautuvien vankien vertaisyhteisö KRIS-liike, Kriminellas Revansch i samhället. KRIS-Suomena se aloitti vuonna Pari vuotta myöhemmin syntyi toinen vertaistyötä tekevä järjestö Vankien Omaiset VAO ry. Aika oli kypsä kuntoutuvien vankien ja heidän perheidensä asian esille saamiselle ja järjestäytymiselle. Rikosseuraamusjärjestelmän hallinnosta alkanut muutos jatkui monivaiheisena koko seuraamusjärjestelmää koskevana uudistamisena ja valtion tuottavuusohjelman myötä myös organisaation trimmaamisena riskirajoille. Verta, hikeä ja kyyneleitä vuodatettiin, mutta lopputulos on ollut vaivan arvoinen. Nyt meillä on seuraamusjärjestelmä ainakin teoriassa, joka vastaa ajan ja yhteiskunnan muutosten tarpeisiin. Seuraamusjärjestelmän tehtävänä on entistä painokkaammin edistää rangaistun valmiuksia kiinnittyä yhteiskuntaan, sen arvoihin ja normeihin, osallistuvana ja vastuullisena henkilönä. Yhdyskuntaseuraamusmuotojen monipuolistaminen ja siviiliyhteiskunnassa toteutettavat koevapaudet, valvontarangaistukset ja vapauttamisyksiköt ovat tässä oivia työkaluja. Uusintarikollisuuden ehkäisyn avaimet nähdään kuntoutuspainotteisen kriminaalipolitiikan edistämisenä, kontrollin haittojen ehkäisynä, avoseuraamusten monipuolistamisena sekä tiiviinä yhteistyönä muun yhteiskunnan kanssa. Rikosseuraamusala tarvitsee rinnalleen vahvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja toimeentuloturvaa, koulutusjärjestelmiä, työtä ja mielekästä toimintaa järjestäviä tahoja. Edelleen pätee vanha viisaus: hyvää kriminaalipolitiikkaa on huonoosaisistaan huolehtiva yhteiskuntapolitiikka. Monet kansalaisjärjestöt ovat olleet edelläkävijöitä rakennettaessa suomalaista hyvinvointia. Ilman niiden edunvalvontaa ja valveutuneisuutta moni erityisryhmä 2
3 jäisi huomiota ja palveluita vaille. Yleishyödyllisyyden lähtökohdista järjestöt ovat usein merkittävässä määrin vastanneet alansa kehittämisestä, osin myös palvelujen ja erityisosaamisen turvaamisesta. Vankeusyhdistys, Fängelse föreningen i Finland, Kriminaalihuollon tukisäätiön varhainen edeltäjäkin perustettiin jo vuonna Ja kun katsoo sen ajan jälkihuollon kysymyksiä, osin samojen asioiden äärellä edelleen ollaan. Kun viimeiset sosiaalihuollon erityislait 1980-luvun lopulla säädettiin ja kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen nähtiin voimistuvan, uskottiin, että myös hankaliksi koettujen ryhmien (asunnottomien, vankien, päihdeongelmaisten) palvelujen ja tuen tarpeet tulevat kuntia velvoittavalla lainsäädännöllä, laskennallisilla valtionosuuksilla, informaatio- ja nyttemmin ohjelmaohjauksella hoidetuksi siinä kuin valtaväestöönkin kuuluvien palvelut. Kuluneet parikymmentä vuotta osoittavat kuitenkin, että ilkeiden ongelmien kanssa elävät tarvitsevat erityispalveluja. Peruspalvelut eivät riitä. Lainsäädännön selkeämpää tukea vapautuvien jälkihuoltoon tarvittaisiin meilläkin. Kuntien mahdollisuudet vastata harvojen mutta vaikeiden kriminaaliasiakkaiden jälkihuollon tarpeisiin ovat ymmärrettävistä syistä usein riittämättömät. KHY:n lakkauttamisen myötä päättyi mm. vapautuvien tukiasuntotoiminta. Vain osa siitä siirtyi kunnille. Osan valtio myi pois muuhun tarkoitukseen, tai olisi halunnut Kriminaalihuollon tukisäätiön ja eräiden muiden järjestöjen niitä ostavan, tietenkin täyteen markkinahintaan. Se ei kuulostanut vahvalta valtion vastuun otolta. Onneksi sittemmin tuli PAAVO, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma, jonka myötä järjestöt ovat RAY:n avustuksilla voineet järjestää asuntoja ja asumisohjausta vankilasta asunnottomana vapautuville. Epäilemättä asunnottomana vapautuvien tarpeita on otettu huomioon myös kuntien PAAVO-ohjelmassa. Ja ainakin yksi kunta, Vantaa, on näillä rahoilla järjestänyt erikseen asumisohjausta rikostaustaisille. Se on ollut esimerkillistä toimintaa. Tarkastelen seuraavaksi oman järjestöni Kriminaalihuollon tukisäätiön toimintaa. Sääntöjensä mukaan sen tarkoituksena on tukea kriminaalihuoltotyötä ja sen kehittämistä, vaikuttaa uusintarikollisuutta ja sen haittoja vähentävään toimintaan sekä edistää tarkoitusperiensä mukaisten palvelujen saavutettavuutta ja järjestämistä. Mitä säätiö on sitten käytännössä tehnyt? Ensimmäiset vuotensa säätiö toimi varsin pienimuotoisesti etsien niin rooliaan kuin toimintatapojaan. Tyydytäänkö järjestölähtöisen kriminaalihuollon tai alan tutkimustoiminnan avustamiseen, vai lähdetäänkö tekemään myös itse kriminaalihuoltotyötä. 3
4 Toiminnan liikkeellelähtöä rajoitti se, että säätiön parin ensimmäisen vuoden tuotoista valtaosa myönnettiin Eduskunnan lausumien perusteella avustuksena silloiselle vuokralaiselle Silta-Valmennusyhdistykselle. Säätiön oma käyttöpääomakin saatiin tyydyttävälle tasolle vasta Sen jälkeen säätiön kehitys on ollut ripeää. Alkuvuosien, usein yksittäisten kehittämishankkeiden myötä säätiön toimialoiksi muotoutui: 1) jälkihuoltoa edistävä kehittämistoiminta, josta muodostui nopeasti keskeisin toiminta-alue kiitos RAY:n tuen, 2) toiseksi vapautuvien kuntoutustarpeiden äänitorvena oleminen vaikutustoiminnan, edunvalvonnan, viestinnän ja verkostoitumisen keinoin, sekä 3) kolmanneksi oma avustustoiminta, ja pitkän harkinnan jälkeen aloitimme myös jälkihuollon palvelujen tuottamisen Säätiön kehittämishankkeet ovat olleet lähellä tukea tarvitsevan vapautuvan arkea: tukiasuminen, työhön kuntoutus, päihdehaittoihin tarttuminen, vertaistuki tai tuen järjestäminen vankien lapsille ja omaisille esimerkkeinä. Osa kehittämishankkeista jalostui myöhemmin asiantuntijatehtäviksi, osa sai jatkonsa seuraamusjärjestelmässä tai kuntien työnä, ja joissakin hankkeissa ei juuri päästy puusta pitkään. Vakavasti mietittiin, lähteekö säätiö tekemään kuntien vastuulla olevaa toimintaa. Ryhdytäänkö tuottamaan vapautuvien tarvitsemia palveluja. Myönteistä päätöstä perusteltiin ilmeisen tarpeen lisäksi sillä, että palveluja järjestämällä saadaan suora yhteys kohderyhmään ja sen arjen kysymyksiin. Ensimmäisinä käynnistettiin vertaistukeen perustuva päiväkeskus Redis ja kriminaaliasiamiestoiminta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla monella kuntoutukseen motivoituneella vapautuvalla on ongelmana asunnottomuus. Tämä johti siihen, että aloitimme jo ennen vapautumista käynnistyvän asumispalveluohjauksen tulevaan tukiasuntoon. Tällä hetkellä säätiöllä on oma asunto, yksiö, pieni kaksio tai soluasunto 55:lle asunnottomana vapautuvalle ja lisää hankitaan. Helsingin lisäksi tukiasuntoja on yksittäisissä kerrostaloissa Vantaalla ja nyt myös Espoossa. Jotta asunnoissa olisi kiertoa, olemme saaneet jatkoasuntoja Y-Säätiöltä ja kunnilta. Asumisen tuen piirissä säätiöllä on päivittäin noin 80 vapautunutta tai valvotussa koevapaudessa olevaa. Säätiö on alusta lähtien myöntänyt omaisuutensa ja toimintansa tuotoista avustuksia alan pienille toimijoille. Tähän mennessä noin 830 t :lla. Osa avustuksista on ollut suuria, useimmiten kuitenkin pieniä, muutamia tuhatlappusia. Niillä on voinut olla kuitenkin ratkaiseva merkitys pienelle vapaaehtoistyötä tekevälle järjestölle. Emme ole kaihtaneet myöskään riskejä. Muutaman tuetun toimijan osalta tarina on päättynyt. Mutta niistä kaikista on saatu oppia ja hetkellistä hyötyä. 4
5 Internetissä toimiva Portti vapauteen palveluportaali, joka on tarkoitettu rangaistuille, heidän läheisilleen ja heidän kanssaan työskenteleville on ollut yksi saavutuksistamme. Sen keskustelupiirit, mm. Linnalesket, on tuonut yhteisen, valtakunnallisen tukifoorumin muuten helposti yksin jääville vankien omaisille. Uusimpana avauksena Portaalissa on sivut vankien lasten käyttöön. Tänään säätiöllä on 26 työntekijää alansa asiantuntijaa. Säätiön vuosibudjetti on runsaat 2 m, josta RAY-avustusten osuus on noin 43 %. Hyvät kuulijat, palaan lopuksi kriminaalihuollon suuriin kysymyksiin. Onko vapautuvien jälkihuolto mallillaan, voisivatko kunnat, valtio, järjestöt tehdä nykyistä enemmän? Järjestelmämme korostaa kuntien vastuuta ja viranomaisten yhteistoiminnan tärkeyttä vapautuvien jälkihuollon järjestämisessä. Uusien, asteittaiseen vapautumiseen johtavien seuraamusmuotojen, valvotun koevapauden ja tulevan valvontarangaistuksen sekä perustettavien vapauttamisyksiköiden myötä kynnys seuraamusjärjestelmästä jälkihuoltoon madaltuu. Toimintafoorumina ei enää ole yksin laitos vaan myös siviilimaailma. Vapauteen valmistelulle sekä asiakaslähtöiselle tuelle on luotu aikaisempaa paremmat lähtökohdat. Mutta ovatko voimavarat riittävät uudistuksille ja todelliselle verkostotyölle? Seuraamusjärjestelmän ja jälkihuollossa olevien työntekijöiden henkilöstömitoitus ei tunnu riittävän antamaan tarvittavaa tukea kaikille tarvitseville. Huono-osaisimmat tippuvat kyydistä gettoutuviin alakulttuureihin, alati vaihtuvien pyöröovien pyörittämiksi ja takaisin päihteiden ja pikkurikollisuuden kyllästämään elämänkulkuun. Ja aina on niitä, jotka eivät kaidalle tielle pyri, mutta heidänkin kohdalla tarvitaan voimavaroja haittoja ehkäisevään toimintaan. Se olisi sekä inhimillistä että halvempaa kuin ns. katuelämä. Valtion tulevat budjettivuodet ovat tuomassa mukanaan merkittäviä menosäästöjä. Myös rikosseuraamuslaitokselta vaaditaan säästöjä, erityisesti vuonna Toteutuessaan ne vaikeuttavat toiminnan kehittämistä. Laitosrakenteen muuttaminen avolaitospainotteiseksi vaarantuu, voimavaroja ei riitä kuntoutukseen ja yhteistyöhön siviiliyhteiskunnan kanssa. Tukitoimet koevapaudessa tai valvontarangaistuksessa oleville jäävät liiaksi kuntien vastuulle. Ja näkymät kuntien sosiaalityössä eivät ole yhtään sen valoisammat. Säätiö julkaisi alkuvuonna yhteistyökumppaniensa kanssa Vankien köyhyysmanifestin, joka täälläkin on jaossa. Siihen on koottu 15 keskeistä epäkohtaa, jotka lisäävät vangin ja hänen perheensä syrjäytymistä. Osassa epäkohtia eteenpäin päästäisiin hyvin suunnitellulla ja hallitulla vapauttamisprosessilla, jossa viranomaiset tekevät sektorirajat, järjestämis- ja kustannusvastuun ylittävää 5
6 yhteistyötä. Joidenkin puutteiden poistamisessa tarvitaan hiukan rahaa tai kertainvestointeja. Yksi niistä on suomalaisen vankeinhoidon häpeäpilkku: paljusellit. Hyvät kuulijat Harvaan asutussa maassa jo syrjäytymiskierteessä olevien kansalaisten tuen ja palvelujen turvaaminen on ohittamaton kysymys. Uusia ratkaisuja kuitenkin etsitään. Edellisen hallituksen PARAS-hankkeen kokemuksista viisastuneena selvitetään nyt uudelta pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilulla palvelujen järjestämisen rakennetta, joka vastaisi peruspalvelujen lisäksi osasta erityistason palveluja yhtenä kokonaisuutena. Nähtäväksi jää, pääseekö vapautuvien jälkihuolto näihin kokeiluihin mukaan. Kymmenen vuotta sitten pohdittiin toiselta kantilta samaa kysymystä, miten turvataan sosiaalihuollon erityisryhmien palvelut ja niihin liittyvä erityisosaaminen. Käynnistyi Verkostoituvat erityispalvelut -hanke, joka johti yhdentoista sosiaalialan osaamiskeskuksen perustamiseen. Niiden toiminnan alkuvuosina kahdessa osaamiskeskuksessa harrastettiin myös kriminaalihuoltoon sekä vankien kuntoutusohjelmiin liittyvää kehittämistyötä ja verkostoitumista. Ajateltiin jopa, että ne voisivat osaltaan toimia resurssikeskuksina sekä seuraamusjärjestelmän ohjelmatyössä että kunnallisen jälkihuollon kehittämisessä. Näin onnellisesti ei kuitenkaan käynyt. Oliko niin, että vapautuvien vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden jälkihuollon kysymykset olivat painoarvoltaan niissäkin liian marginaalisia? Tällä hetkellä osaamiskeskusten työ on tiukasti kytketty sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman Kasteen alueellisiksi agenteiksi. Siksi on hienoa, että maastamme löytyy Raha-automaattiyhdistyksen kaltainen järjestöjen toiminnan tukija, jolle vapautuvat vangit ja muut syrjäytyneet eivät ole kansallisten ohjelmien marginaaliin jäävä kohderyhmä. Tuntuu kuitenkin kestämättömältä, että vapautuvien jälkihuollon uudet avaukset, kuten meillä oppimisvalmennustyö, vankien lapsi- ja perhetyön kehittäminen tai kohderyhmää palvelevien internetpalvelujen tuottaminen, ovat vain järjestölähtöistä. Yksi myönteinen kehitys on päihde- ja mielenterveystyön ponnekas yhdessä kehittäminen. Se on viisasta ja tuottavaa. Erityisen selvästi päihteiden käytön, mielen tasapainon ja hallinnan ongelmat näkyvät vankien jälkihuollon työpöydällä. Olisikin toivottavaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa Kasteessa päihde- ja mielenterveystyön kehittämisessä tulevilla SOTE:n erityisvastuualueiden palvelualueilla huomioitaisiin myös seuraamusjärjestelmästä vapautuvien kuntoutusjatkumoiden rakentaminen. 6
7 Melkoisen helpotuksen sekä palvelu- että seuraamusjärjestelmän paineisiin saataisiin vastuullisemmalla ja tutkimustietoon perustuvalla yhteiskuntapolitiikalla. Ehkäisevän ja rajoittavan alkoholipolitiikan sekä riittävän sosiaaliturvan keinoin jälkihuollonkin paineet helpottuisivat. Asia johon vielä haluan puuttua, on julkisten palvelujen ja yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyön vaikeuttaminen hankintalainsäädännöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöt toimivat jäsenkuntansa tai kohderyhmänsä hyväksi kansalaisyhteiskunnan arvoilla ja pelisäännöillä. Ne tuovat yhteiseen hyvään oman panoksensa. Toimivat yleishyödyllisesti non profit -periaatteella ja parhaan kykynsä mukaan. Siksi tuntuu kummalliselta, että julkinen valta haluaa järjestöiltä palveluja hankkiessaan kumppanuussopimusten ja yhteisen kehittämisen sijasta enenevässä määrin ostopalvelusopimuksia, joissa palvelujen hankinta ja tuotanto perustuu markkinavetoisen kilpailutoiminnan logiikkaan. Näin rajataan pois vapaaehtoistyön ja yleishyödyllisyyden mahdollisuuksia, pitkäjänteistä sitoutumista asiakkaiden tarpeista lähtevään palvelujen kehittämiseen. Hyvät kuulijat, Vaikka lopuksi nostin esiin kriittisiä näkemyksiä, olen kuitenkin aidosti iloinen seuraamusjärjestelmän tämän hetkisestä suunnasta tulla muurin takaa jälkihuollon rinnalle valmentamaan, kuntouttamaan ja tukemaan vapautuvia. Se haastaa myös kuntien ja järjestöjen jälkihuoltoa. Se tulee olemaan tuottavaa, uusintarikollisuutta vähentävää ja erilaisia haittoja ehkäisevää toimintaa. Uskon, että tällä strategialla myös yhteiskunnan hyvinvointi ja turvallisuus lisääntyvät. Haluan lopuksi kiittää teitä: hyviä yhteistyökumppaneitamme ja tukijoitamme. Pyrimme jatkossakin olemaan luottamuksenne arvoisia. 7
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ
LisätiedotRikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella
Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari 12.9.2019 Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos
LisätiedotSAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015
ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT
LisätiedotKRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT
LisätiedotHyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind
Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa 9.5.2019 Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos osallistuu hallituksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaan
LisätiedotYhdessä tukien osaamista jakaen Hankkeen vaikutukset
Yhdessä tukien osaamista jakaen 2016-2017 Hankkeen vaikutukset Yhdessä tukien osaamista jakaen -hankkeen loppuseminaari 14.12.2017, Helsinki Anna Leppo, Projektikoordinaattori, Kriminaalihuollon tukisäätiö
LisätiedotSosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja
Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen
LisätiedotPalvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen
Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010
LisätiedotKrits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia
Krits Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia 2019 2021 Tehtävä Visio Kriminaalihuollon tukisäätiön perustehtävä Kriminaalihuollon tukisäätiö tukee rikostaustaisia ja heidän läheisiään, edistää heidän hyvinvointiaan
LisätiedotRikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asukkaana!
Rikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asukkaana! 3 Miksi kannattaa tehdä yhteistyötä rikostaustaisten kuntouttamiseksi ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi: Syrjäytymisen ehkäisyyn panostaminen
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotAsunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset
Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2
LisätiedotYhteistyö uuden lainsäädännön valossa
Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki
LisätiedotNaiset näkyviksi tukea rikosseuraamuksesta vapautuville naisille
Naiset näkyviksi tukea rikosseuraamuksesta vapautuville naisille Projektikoordinaattori Sari Lönnberg & projektipäällikkö Hanna Mäki-Tuuri Syksy 2018 Kriminaalihuollon tukisäätiö Palvelut: Ehjä perhe toiminta
LisätiedotVankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa
Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,
LisätiedotToimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotRikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asiakkaana!
Rikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asiakkaana! Rise-Sote-yhteistyö OM:n ja Risen tulossopimus 2018-2021: Rikosseuraamuslaitos laatii maakuntien ja sotealueiden kanssa tehtävälle yhteistyölle
LisätiedotRikoksia tekevien asumisen erityispiirteet
Rikoksia tekevien asumisen erityispiirteet Kokemuksia ja havaintoja rikosseuraamusasiakkaiden asumisen erityispiirteistä hajasijoitetussa asuntokannassa 2018 2020 STEA tukema osatoimijahanke, jonka tavoitteena
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotMonitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa. yhtymäkohtia LAPEEn
Monitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa yhtymäkohtia LAPEEn Tiina Vogt-Airaksinen Erityisasiantuntija Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikök Rikosseuraamuslaitos muodostuu keskushallinnosta,
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotMuurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä
Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen päätösseminaari 25.5.2012 Jenni Mäki ja Sampo Järvelä T A M P E R E E N K A U P U
LisätiedotRIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYHANKE (AUNE)
RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYHANKE 2016 2019 (AUNE) Nii, siis kyllähän tää on vaan mahdollistanu, että ku on se asunto ja tukipaikka. Ni sitte sen jälkeen niinku pystyy, tai se
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 96
06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotTurkuun vapautuvan asumisen tuki
Turkuun vapautuvan asumisen tuki Oletko vapautumassa vankilasta Turun alueelle, ja sinulla ei ole tiedossa asuntoa? Turkuun vapautuvien asumisen tuki voi auttaa juuri sinua! Mikä on TVAT? Tukiverkosto,
LisätiedotToimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Oulussa 6.9.2017 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto & Yhdessä tukien, osaamista
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotArviointikeskuksen toiminta
Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen
LisätiedotTyössä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen
Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia
Lisätiedot-> vankeuslain mukaan vankilan olot on järjestettävä niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa yleensä vallitsevia elinoloja
Normaalisuusperiaate Lähtökohdat määritellään sekä kansainvälisissä suosituksissa että kansallisessa lainsäädännössä Euroopan ministerikomitean vuonna 2006 antamien suositusten mukaan vapautensa menettäneet
LisätiedotKohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä
Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos
LisätiedotLakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.
Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien
LisätiedotPAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen
PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille
LisätiedotSOSIAALIHUOLTOLAKI UUDISTUU, MITÄ MAHDOLLISUUKSIA UUDISTUKSELLA ON SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN PARANTAMISEEN*
Marja Heikkilä, johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus SOSIAALIHUOLTOLAKI UUDISTUU, MITÄ MAHDOLLISUUKSIA UUDISTUKSELLA ON SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN PARANTAMISEEN* Kasteen Itä- ja
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotViidakkokujan tuetun asumisen
Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille
LisätiedotNimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio
Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio Verkostoryhmä Kuntouttava asuminen Erityisteema / kohderyhmä Vapautuvat vangit Aika ja paikka Espoo 13.5.2001 Koordinoija / puheenjohtaja Kaijus Varjonen Pääalustus
LisätiedotNUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI
NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotTekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit
Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen
LisätiedotValtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011
Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu
LisätiedotOIKEUS KUNTOUTUMISEEN KUULUU KAIKILLE KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS RIKOSTAUSTAISILLA HENKILÖILLÄ SOILE KUITUNEN
OIKEUS KUNTOUTUMISEEN KUULUU KAIKILLE KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS RIKOSTAUSTAISILLA HENKILÖILLÄ SOILE KUITUNEN Design: Kuntoutussäätiön tutkimus- ja digipajalaiset Mitä on kuntoutus? Kuntoutuskomitean mietinnön
LisätiedotKriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies
MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotPAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014
PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita
LisätiedotAsunto ensin periaate arjessa
Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat
LisätiedotVanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta
Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotHarppaa elämäsi muutokseen!
Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!
LisätiedotToimeentulotuki ja siihen liittyviä ongelmia erityisesti rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa näkökulmasta
Toimeentulotuki ja siihen liittyviä ongelmia erityisesti rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa näkökulmasta Marjatta Kaurala VTM, Asiamiessosiaalityöntekijä Kriminaalihuollon tukisäätiö Sosiaalioikeudellisen
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotNuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista
Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotKuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän
LisätiedotMaSi-toiminta Matalan kynnyksen silta siviiliin. Varsinais-Suomen Sininauha ry Riku Salo
MaSi-toiminta Matalan kynnyksen silta siviiliin Varsinais-Suomen Sininauha ry. 10.4.2013 Riku Salo TAUSTAA Vankilatyön lähtökohtia: Vankien keskimääräinen laitosaika oli 9 kk (1/4 avolaitoksista) Vuonna
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotPAAVO II Starttiseminaari
PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma
LisätiedotItä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1
Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotJukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?
Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos
17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,
LisätiedotARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Toimeenpanon seurantaraportti ja tilannekatsaus ajalta 1.9.2008 vuodelta 2008 Ohjelman organisoituminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu
LisätiedotLAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA
Miika Kaskinen LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA 19. 20.11.2015 Mikkeli Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rangaistusta suorittavia valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan ja uusiin rikoksiin syyllistymisen
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotToimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-verkoston tapaaminen Seinäjoella 7.9.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotRisen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet
Risen strategiakartta Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle -2021 Vuoden toimenpiteet Arvot Perustehtävä Keskeiset tavoitteet Visio Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kulmakivet Valmennamme rikoksettomaan
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotSelvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.
1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotVallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI 11.10.2017 // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta KEITÄ OVAT VALLATTOMAT RYHMÄT? Enemmän tai vähemmän työn ja koulutuksen
LisätiedotKokemuksia naiserityisyydestä. asunnottomuustyössä ja rikosseuraamusalalla
Kokemuksia naiserityisyydestä asunnottomuustyössä ja rikosseuraamusalalla Naiset näkyviksi hanke, Hanna Mäki-Tuuri, Projektipäällikkö, Kriminaalihuollon tukisäätiö NEA-hankekoordinaatio, Leena Lehtonen,
LisätiedotSuomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino
LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen
LisätiedotLAUSUNTO SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIIN
1/7 22.10. 2012 Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjaamo.stm@stm.fi Lausuntopyyntö 11.9.2012 (STM 037:00/2009) LAUSUNTO SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIIN Yleistä Sosiaalihuollon
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista
LisätiedotLänsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.
Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.2011 Vantaa Vapauttamisyksikköpalvelussa palvelun tilaajana on Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotTukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen
Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön
LisätiedotYhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009
Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista
LisätiedotRAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.
RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotRAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö
RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia
LisätiedotSOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.
SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan
LisätiedotRIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2010 TALOUSARVIOEHDOTUS
RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN TALOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Selvitysosa: itu toiminnan laajuus Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrissä ei lähivuosina ilman uusien yhdyskuntaseuraamusten
LisätiedotKohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän
LisätiedotTäytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)
1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet
LisätiedotUudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa
Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Lisätiedot