TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011 Yhtymäkokous LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Toimitusjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Ympäristötekijät HALLITUKSEN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernilaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KESKEISET LIITETIEDOT Investointivarausten käyttö Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Opiskelijoiden kotikuntajakauma Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI TULOSKORTTI TULOSANALYYSI VUODEN 2011 TOIMINNASTA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO YHTYMÄKOKOUKSEN HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTTAMISESTA KOULUTUSKESKUS SALPAUS REHTORIN KATSAUS

3 2.9 MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2012 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloskortti Tulosanalyysit vuoden 2011 toiminnasta KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU REHTORIN KATSAUS MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2012 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitesopimus Tuloskortti Tulosanalyysit vuoden 2011 toiminnasta KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TUOTERENGAS JOHTAJAN KATSAUS MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2012 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma

4 2.40 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloskortti Tulosanalyysi vuoden 2011 toiminnasta Toiminnalliset tavoitteet KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEISET PALVELUT (YPA) MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLI OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2012 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloskortti Tulosanalyysi vuoden 2011 toiminnasta KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMANOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Konserni tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot Satunnaiset erät Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Liitetieto suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

5 4.4.1 Leasingvastuiden yhteismäärä Muut vastuusitoumukset Muut taloudelliset vastuut HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut LUETTELO TILIKAUDELLA KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA Käytetyt tilikirjat Käytetyt tositelajit TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

6 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kolmen tulosalueen eli Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja Tuoterenkaan yhteinen strategia hyväksyttiin syksyllä 2011 konsernin hallituksessa. Strategian lähtökohtana on koulutuksen, tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä työhönvalmennuksen hyödyntäminen integroituna kokonaisuutena. Yhteisellä strategialla tavoittelemme vision toteuttamista voimavaramme yhdistäen. Tahtotilamme on tehdä parhaat oppimistulokset yhdessä uudella tavalla. Missiomme on kouluttaa osaavaa työvoimaa ja edistää alueen kilpailukykyä. Opettajat ja opiskelijat ovat suurin voimavaramme alueen kehittämiseksi. Toimintamme perustuu sovittuihin yhteisiin pelisääntöihin, jotka ilmaistaan arvoinamme luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Visiomme on Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. Vision tarkoituksena on haastaa kaikki työntekijät. Myös asiakkaille ja omistajille viesti on selkeä. Yhteisellä osaamisellamme ja sisäisellä yhteistyöllä yhdessä verkostojemme kanssa olemme kansainvälinen huippuyksikkö, joka tuottaa laadukasta koulutusta ja muita palveluita. Hyödynnämme toistemme osaamista ja yhteisiä oppimisympäristöjä. Tulosalueillamme on vahvat omat profiilit. Vuosittain laadittavissa toimenpideohjelmissa kuvataan tulosalueiden konkreettiset toimenpiteet strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäinen strateginen tavoitteemme on Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua. Olemme kansainvälisesti toimiva uuden oppimiseen innostava yhteisö. Asiantunteva ja kannustava henkilöstö, sitoutuneet opiskelijat ja aidot työelämäkumppanuudet luovat perustan erinomaisille oppimistuloksille ja aluevaikuttavuudelle. Yhdessä tekemällä asiantuntijuutemme kehittyy ja uudistuu. Luomme edellytykset hyvälle oppimiselle ja erinomaisten oppimistulosten saavuttamiselle monipuolisilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä, jotka vastaavat erilaisten oppijoiden tarpeita. Opiskelijalla on vastuu oppimisestaan yhteisön tukemana. Työelämälähtöisyys, kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys ovat toimintamme perusajatuksia. Toinen strateginen tavoitteemme on Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kannamme sosiaalista vastuuta. Mahdollisuudet uudenlaiseen oppimiseen, monipuolinen ohjaus- ja valmennustoiminta sekä asiantunteva TKI-toiminta edistävät alueellista hyvinvointia ja tasa-arvoa. Toiminnallamme kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa tuomme toimintakenttään ja päätöksentekoon oppilaitosnäkökulman. Kolmas strateginen tavoitteemme on Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Uudet oppimisympäristöt, tulevaisuuden pedagogiikka ja vastuu yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämisestä edellyttävät esimiestyötä ja toimintatapoja, joissa korostuvat yhdessä tekeminen, osaaminen, oppiminen ja tiedolla johtaminen. Kannustava toimintakulttuurimme tukee yhteistyötä, vastuullisuutta, innovatiivisuutta ja rohkeutta uudistua. Ennakoimme ja hallitsemme toimintaamme uhkaavat riskit. Pidämme talouden tasapainossa ja hyödynnämme yhteisiä resursseja. Yhdistämme osaamista uusilla tavoilla alueen hyvinvoinnin tukemiseksi. Olemme käynnistäneet jo vuoden 2011 loppupuolella uuden strategian mukaisesti Toimintaohjelma , Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma laadinnan. Kunnianhimoinen tavoitteemme on yhdistää uusi strategiamme ja talousarvioprosessi yhdeksi kokonaisuudeksi. Kun tässä onnistumme, jalkautuu strategia arkipäivän työksi, tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) palaute Suomen hallituksen hallitusohjelmasta ammattikorkeakouluille, mutta myös toisen asteen koulutuksen järjestäjille, oli rajua luettavaa viime syksynä. Hallituksen linjauksen mukaisesti rahallisia resursseja leikataan merkittävästi, opis- 5

7 Toimintakertomus kelijapaikkoja vähennetään ja siirretään väestökeskittymiin sekä koulutusta suunnataan työvoiman tarvetta vastaavasti. PHKK:lle tämä on merkinnyt LAMK:n osalta kipeitä uusia linjauksia erityisesti matkailun alalla. Myös kulttuurialalla edellytetään leikkauksia ja keskittymistä lähinnä muotoilun koulutukseen. Hallitusohjelman linjaus on ymmärrettävä ja painottaa koulutuksen suuntaamista osaavaa työvoimaa tarvitseville koulutusaloille. Lahden ammattikorkeakoulun rakennetta joudutaan tarkastelemaan, koska OKM on ilmoittanut, että ammattikorkeakoulujen tulee olla jatkossa osakeyhtiömuotoisia. Koulutuksenjärjestäjä/ylläpitäjä -käsite poistuu ja sen sijaan jokainen ammattikorkeakoulu nimetään asetukseen. PHKK:ssa tämä merkitsee Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä. Tämänhetkisten tietojen mukaan yhtiöittäminen on toteutettava aikaisintaan vuoteen 2015 mennessä. Kysymys on sidottu valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistukseen ja tapahtuu aikaisintaan uusien eduskuntavaalien jälkeen. On mahdollista, että yhtiöittämisasia siirtyy vuosikymmenen loppuun. Valtion kaavailemat leikkaukset ammatillisen koulutuksen taloudessa yhdistettynä yhtiöittämispyrkimyksiin sekä jälleen esille nostettu kuntarakennekeskustelu merkitsevät sitä, että myös Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän koko rakennetta joudutaan arvioimaan uudelleen. Nykyisellään koulutuskonserni kuntayhtymänä ja ylikunnallisena toimijana palvelee laadukkaasti ja tehokkaasti maakunnassa tehtävässä, joka sille on määrätty perussopimuksessa. Tuskin muulla rakenteella asioita olisi voitu hoitaa yhtään tehokkaammin. Kuntayhtymiä syytetään hallintohimmeleistä ja demokratiavajeesta. Tuollaiset väitteet johtuvat usein lähinnä tietämättömyydestä. Nyt on omistajien kuitenkin tarpeen arvioida tilannetta. Toivottavasti tulevat ratkaisut johtavat entistä parempiin tuloksiin. Omistajien on arvioitava myös halukkuuttaan osallistua tulevina vuosina toiminnan rahoitukseen, koska nykyiset rahoitusinstrumentit eivät leikkausten jälkeen ole riittävät Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokousedustajat vuonna 2011 Kunta Edustaja Varajäsen Artjärvi Autio Raimo Anttila Ari Asikkala Ala-Hemmilä Jarmo Viikilä Ilpo Pakkanen Sauli Kangas Hannu Vornanen Eila Nikula Katriina Hartola Antikainen Kalevi Tanskanen Matti Virtanen Maritta Pentikäinen-Laine Maija Heinola Kanko Anu Ladva Kyllike Leino Kari Turve Ismo Rajajärvi Jouko Lehtimäki Kirsi Warpenius Tarja Virtanen Timo Hollola Lehtovirta Jaana Kiiski Mia Niemi Ilkka Rinne Keijo Salo Tuulia Taarasti Anna-Kaarina Satovuori Kari Vauhkala Vesa Hämeenkoski Heikkilä Hannu Markkola Ilpo Mäkinen Kaarina Mertsalmi-Vuorinen Lotta Kuhmoinen Lahtinen Marja Laakso Pertti Sumioinen Jarkko Mattila Veikko Kärkölä Päivärinta Reijo Nevalainen Sanna Reiman Leena Valjus Jorma Lahti Järvinen Pekka Lehto Janne 6

8 Toimintakertomus Kallio Jukka Kekki Seppo Kukkurainen Paula Kuningas Marja Loponen Marjo Rostedt Juha Hietanen Sami Räsänen Jarmo Salmela Pirjo Ertoila Merike Falk Sonja Forsman Juha-Pekka Nastola Koivusaari Elma Kaikkonen Kaarina Riihioja Risto Strandén Liisa Ruuska Sinikka Raaska Riikka Orimattila Karinen Jussi Pietilä Matti Niklander Jorma Lehtinen Sanna Welling Mirva Leino Jorma Padasjoki Korpela Kari Vilkman Mira Laine Sanna-Maria Nikkarikoski Veikko Pertunmaa Räisänen Annukka Hallivuori Eeva Parkkinen Jarmo Salmikunnas Pasi Sysmä Koskinen Veli-Pekka Hiltunen Arja Asikainen Pekka Lehtosalo Eevakaisa Konsernihallitus ajalla Puheenjohtaja Salonen Jari, Lahti Varapuheenjohtaja Kirsti Laatunen, Orimattila Jäsenet Paula Ijäs, Heinola Mauno Kuusela, Heinola Maarit Luukka, Lahti Leena Mäkelä, Lahti Sanna Mäkinen, Lahti Sauli Pakkanen, Asikkala Markku Pulkkanen, Hollola Markku Rantoila, Lahti Seppo Virtanen, Nastola Tarkastuslautakunta ajalla Puheenjohtaja Martti Heino, Lahti Varapuheenjohtaja Hännikäinen Rauno, Padasjoki Jäsenet Pirkka Ahola, Padasjoki Arja Nikkanen, Lahti Ria Tulonen, Hämeenkoski Matti Tanskanen, Hartola Varajäsenet Veli-Pekka Mäntynen, Lahti Tuula Koivunen, Orimattila Kirsi Ahlgren-Tervala, Hollola Veli-Pekka Koskinen, Sysmä Saila Lehtomäki, Lahti Matti Vierumäki, Lahti Saara Kaipainen, Lahti Pertti Pohjola, Heinola Janne Salminen, Hollola Risto Peltomaa, Lahti Mia Arbelius, Hollola Varajäsenet Jussi Lanu, Lahti Ilkka Mertsalmi, Padasjoki Maija-Liisa Mamia, Hartola Helvi-Iiris Juurinen, Lahti Riitta Kivi, Hämeenkoski Markku Karnaattu, Hartola Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta ajalla Puheenjohtaja Varajäsenet Seppo Hautala, Nastola Pasi Huhtinen, Nastola Varapuheenjohtaja Olli Saarinen, Lahti Tomi Sairomaa, Lahti Jäsenet 7

9 Toimintakertomus Katja Ilmoniemi, Lahti Esa Kallinen, Kärkölä Jouni Kokki, Heinola Salamat Masih, Hollola Tarja Pölkki, Lahti Eine Rosenberg-Riihimäki, Hartola Ida Pohjanlehto, Lahti asti Ulriikka Paaso-Rantala alkaen Henkilöstön edustaja: Lehtinen Jorma, lehtori Opiskelijoiden edustaja: Veera Flinck asti Heidi Laaksonen alkaen Hanne Savolainen, Lahti Hannu Nurminen, Kärkölä Pekka Sillanmäki, Nastola Juha Saarikko, Hollola Marja Ripatti, Lahti Anu Kanko, Heinola Katja Suomela, Asikkala Aho Mirja, toimistosihteeri Satu Kejola asti Johanna Viitanen alkaen Muut edustajat: Ilmavirta Arvo, toimitusjohtaja Pakkanen Sauli, hallituksen jäsen Salonen Jari, hallituksen puheenjohtaja Lahden ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus ajalla Puheenjohtaja Varajäsenet Ilomäki Risto Jäsenet LAMKin johdon edustajat (2): Karento Helena Nieminen Juhani Starckjohann Päivi Weijo Ulla Opettajien edustajat (2): Kivilahti Rami Haapola Leena Lohko Kari Sillanpää Helena Muun henkilöstön edustaja (1): Similä Neea Kahelin Markku asti Laitinen Sanna alkaen Opiskelijoiden edustajat (2): Rantanen Marianna Lindfors Jenni Etola Sara Saarela Mari Elinkeino- ja muun työelämän edustajat (3): Anttonen Jukka Saario Juhani Karppanen Erkki Voutilainen Mirkka asti Koskinen Eija alkaen Muut edustajat: Ilmavirta Arvo, toimitusjohtaja Kuusela Mauno, hallituksen jäsen Salonen Jari, hallituksen puheenjohtaja Ylöstalo Lauri Ahlroth Taina Tuoterenkaan johtokunta ajalla Puheenjohtaja Unto Varonen, Lahti Varapuheenjohtaja Ritva Luoto, Orimattila Jäsenet Seppo Hakala, Lahti Sari Hänninen, Asikkala Eva-Stina Kaukoranta, Kärkölä Jorma Niklander, Orimattila Riitta Okkonen, Nastola Varajäsenet Jarmo Räsänen, Lahti Leena Miettinen, Orimattila asti Leena Ritala, Orimattila alkaen Timo Peippo, Lahti Tuula Qvick, Kärkölä Reija Salonen, Kärkölä Marko Suuronen, Orimattila Kaarina Kiviniemi-Salonen, Orimattila 8

10 Toimintakertomus Muut edustajat: Ilmavirta Arvo, toimitusjohtaja Luukka Maarit, hallituksen jäsen Salonen Jari, hallituksen puheenjohtaja KONSERNIN HALLINTO, Tulosalueiden johtoryhmät Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä Arvo Ilmavirta, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Marita Modenius, rehtori, Koulutuskeskus Salpaus Risto Ilomäki, rehtori, Lahden ammattikorkeakoulu Jouko Pylväs, johtaja, Tuoterengas Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Martti Tokola, talousjohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri Outi Kallioinen, kehitysjohtaja, Lahden ammattikorkeakoulu alkaen Pekka Kotiaho, kehitysjohtaja, Tuoterengas alkaen Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä Marita Modenius, rehtori, puheenjohtaja Hannu Heinonen, apulaisrehtori Katri Luukka, apulaisrehtori Keijo Makkonen, apulaisrehtori Päivi Saarelainen, apulaisrehtori Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Martti Tokola, talousjohtaja Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Lahden ammattikorkeakoulun johtotiimi asti Risto Ilomäki, rehtori, puheenjohtaja Sirkku Blinnikka, tietopalvelujohtaja Helena Karento, vararehtori Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Janita Markwort, talouspäällikkö Juhani Nieminen, vararehtori Päivi Starckjohann, Innovaatiokeskuksen johtaja opiskelijakunnan edustaja PHKK Henkilöstöpalvelujen edustaja Sari Jokinen, rehtorin sihteeri, sihteeri Outi Kallioinen, kehitysjohtaja alkaen Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmä alkaen Outi Kallioinen, kehitysjohtaja, puheenjohtaja Risto Ilomäki, rehtori Helena Karento, vararehtori Päivi Starckjohann, Innovaatiokeskuksen johtaja Janita Markwort, talouspäällikkö Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Marjo-Riitta Järvinen, laatu- ja arviointipäällikkö Erja Katajamäki, kehittämispäällikkö Sari Jokinen, rehtorin sihteeri, sihteeri Tuoterenkaan johtoryhmä Jouko Pylväs, johtaja, puheenjohtaja Raija Huusko, henkilöstösuunnittelija 9

11 Toimintakertomus Jukka Karlsson, toimialapäällikkö Riitta Leino, talouspäällikkö, johtajan sihteeri Anja Koskinen, projektipäällikkö Katja Aalto, toimialapäällikkö Ensio Sipilä, toimialapäällikkö Tuula Puustinen, markkinointisuunnittelija, sihteeri Pekka Kotiaho, kehitysjohtaja alkaen Yhteisten palvelujen johtoryhmä, YPA-tiimi Arvo Ilmavirta, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Sirkku Blinnikka, tietopalvelujohtaja Eeva-Liisa Hirvilammi, ravintolapalvelujohtaja Tuulikki Kallio, tietohallintojohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Harri Kuusela, koulutuspäällikkö, verkko-opetuksen kehittäminen Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Martti Tokola, talousjohtaja Kari Tuutti, kiinteistöjohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri KONSERNIN HALLINTO, Tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Sitovuustasoja tarkentavina vastuualueina määritellään seuraavat alueet ja vastuuhenkilöt: Yhteiset palvelut Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Tietohallintopalvelut Viestintä- ja markkinointipalvelut Tieto- ja kirjastopalvelut Koulutuskeskus Salpaus Rehtorin toimisto Tuote-Salpaus Palvelu-Salpaus Salpauksen Areena Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas toimitusjohtaja toimitusjohtaja, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja kukin oman vastuualueensa mukaisesti kiinteistöjohtaja ravintolapalvelujohtaja tietohallintojohtaja viestintä- ja markkinointijohtaja Lahden ammattikorkeakoulun rehtori, jolle tietopalvelujohtaja raportoi rehtori rehtori apulaisrehtori apulaisrehtori apulaisrehtori apulaisrehtori rehtori johtaja Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys Vuotta 2011 leimasi Euroopan velkakriisi. Sampo-pankin helmikuun 2012 Risk Managerin mukaan vuoden 2012 alku on tarjonnut varovaista optimismia. Positiivisempi tunnelma Euroopassa ei kuitenkaan vielä perustu teoille vaan odotuksille euroalueen kriisin ratkaisemisesta. Koska poliitikot ovat jo moneen kertaan todistaneet kyvyttömyytensä ratkaista euroalueen velkaongelmia, epävarmuus tulevasta on edelleen valtava. Sampo-pankin mukaan Eurooppa voi palata kasvu-uralle vain Yhdysvaltojen ja kehittyvien talouksien vetämänä. Vastaavasti STT:n mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi tammikuun lopussa, että euromaiden talous alkaa kääntyä hitaasti parempaan. 10

12 Toimintakertomus Kauppakamarin uutishuoneen nettisivuilla 30. marraskuuta 2011 julkaisema kiteytys Lahden seudun suhdannebarometrista kertoo Lahden seudun palvelualan yrityksillä olevan positiivisimmat suhdanneodotukset tulevan syksyn ja talven osalta. 37 prosenttia vastanneista uskoo liikevaihtonsa kasvuun seuraavien kuuden kuukauden aikana. Liikevaihdon kasvuodotukset ovat laskussa. Tilausten määrät vähenevät kaupan ja teollisuusalan yrityksissä. Kaupan alan yritykset uskovat tuloksensa negatiiviseen kehitykseen. Ainoastaan palvelualan yrityksistä joka toinen uskoi tilaustensa määrän pysyvän ennallaan. Palvelu- ja teollisuusalan yrityksistä joka kolmas arvioi tuloksensa paranevan sekä kustannustensa pienenevän. Henkilöstömäärissä ei ole tulossa suuria muutoksia. Palvelualan yritykset uskovat henkilöstönsä määrän kasvavan, kun teollisuusyritykset uskovat henkilöstönsä vähenevän. Vastanneista Lahden seudun yrityksistä 20 prosenttia ilmoitti palkkaavansa lisää työntekijöitä syksyn ja talven aikana. Teollisuuden investoinnit vähenevät. Palvelualan yrityksistä joka kolmas ja teollisuusalan yrityksistä joka viides uskoo suhdanteidensa paranevan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Erityisen negatiiviset suhdanteiden kehittymisodotukset ovat kaupan alalla, jolla lähes joka toinen arvioi suhdanteidensa heikkenevän. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 77 prosenttia ilmoitti, että heillä on tällä hetkellä vapaata tuotantokapasiteettia ja 75 prosenttia arvioi, että heillä on vapaata kapasiteettia keväästä alkaen. Investoinnit ovat laskussa. Yritysten investointiaikomukset ovat negatiivisemmat viime kevääseen verrattuna. Erityisesti teollisuuden investoinnit vähenevät. Kaupan ja palvelualan alan yrityksistä kolme neljäsosaa arvioi investointiensa pysyvän ennallaan tai kasvavan. Tiedot käyvät ilmi suhdannebarometrikyselystä, joka tehtiin Hämeen kauppakamarin, Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen toimeksiannosta lokakuussa. Päijät-Hämeessä työttömänä keskimäärin vuonna 2011 oli henkeä ( vuonna 2010), joista alle 25-vuotiaita oli (1 498 vuonna 2010) henkeä. Kokonaistyöttömyysaste vuonna 2011 keskimäärin oli 11,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 12,9 prosenttia. Koulutuskonserni vaikuttaa alueensa talouteen. Koulutuskonsernin toiminta rahoitetaan rahoituslain perusteella valtiolta saatavalla perusrahoituksella (yksikköhintarahoitus) sekä konsernin muilla myyntituloilla. Koulutuksen rahoitusjärjestelmä toimii siten, että Päijät-Hämeen kunnat osallistuvat koko valtakunnan opetus- ja kulttuuritoimen rahoittamiseen asukaslukunsa perusteella eikä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin järjestämää koulutusta siten erikseen rahoiteta. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat kasvoivat vuonna 2011 samassa suhteessa muiden koulumuotojen kanssa. Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä muuttui siten, että opetustoimen yksikköhintarahoitusjärjestelmään kuuluvat lukio-, ammatillinen ja ammattikorkeakoulutus. Esi- ja perusopetus, taiteen perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuritoimi siirrettiin yleisen valtionosuusjärjestelmän piiriin. Lukio-, ammatillinen ja ammattikorkeakoulutoiminta asemoituu näin vahvasti opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaaman yksikköhintarahoituksen piiriin. 11

13 Toimintakertomus Koulutuskonserni on toiminut koko olemassa olonsa ajan yksikköhintarahoituksen puitteissa rahoittaen niillä ja muilla tuloillaan niin käyttökulut, investoinnit kuin rahoituskulut. Perustoiminnan lisäksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernin EU-osarahoitteisten projektien yhteismäärä v oli 5,8 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa euroa v. 2010). Kehityspanos alueelle oli tältä osin myös merkittävä Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2011 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulosalueiden, eri tulosyksiköiden, yhteisten toimintojen ja projektien osalta tilikauden oleellisia muutoksia on selvitetty lisäksi toimintakertomuksen yksikkökohtaisissa osuuksissa. Yhtymäkokous kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Toukokuussa yhtymäkokous hyväksyi konsernin tilinpäätöksen vuodelta 2010 ja hyväksyi Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talousarviomuutoksen vuodelle Yhtymäkokous nimesi jäsenet toimikaudelle seuraaviin toimielimiin: konsernihallitus, Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta, Lahden ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus ja Tuoterenkaan johtokunta. Lokakuun kokouksessaan yhtymäkokous hyväksyi konsernin talousarvion vuodelle 2012 ja vuosien toiminta ja taloussuunnitelman ja hyväksyi Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talousarviomuutoksen vuodelle Konsernihallitus kokoontui toimintavuonna 20 kertaa. Merkittävimmän yksittäisen asiakokonaisuuden muodosti yhtymäkokoukseen menevien asioiden valmistelutyö. Muita päätöksiä ja käsittelyssä olleita asioita olivat mm. - Allekirjoitusoikeudet Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Ammattikorkeakoululaitoksen uudistamisen suuntaviivat - Hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan yhteinen 'Tuotantokoulu SATULA' - Kuntien Tiera Oy:n osakkeiden merkitseminen - Lahden ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutuksen kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin viestinnän koulutusohjelmaan kuuluvan elokuva- ja tv-ilmaisun pääaineen koulutuksen lakkauttaminen 12

14 Toimintakertomus - Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian ja Innovaatiokeskuksen Niemen kampusalueen toimitilojen suunnitelmien ja vuokrasopimuksen hyväksyminen - Lahden ammattikorkeakoulun, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja opetusministeriön välinen sopimus Lahden kaupungin konserniohjeen päivitys - Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksesta 'Koulutus ja tutkimus vuosina ' (KESU) - Lausuntopyyntö selvityshenkilöiden ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista koskevasta OKM:n raportista 2010:23 - Lausuntopyyntö: Kuntien ja kuntayhtymien yhteinen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - perustamisvaiheen organisointi - Lisäkoulutuspaikkojen hakeminen opetus- ja kulttuuriministeriötä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin/koulutuskeskus Salpauksen oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen järjestämislupaan vuodelle Lisäpaikkojen anominen opetus- ja kulttuuriministeriöltä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin / Koulutuskeskus Salpauksen koulutuksen järjestämislupaan - Niemenkadun tilojen käyttö - Opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuspalautteen valmistelu - opetusneuvos Arpo Heinosen stipendirahaston stipendit vuodelle Osakeyhtiön perustaminen, AduSal Oy - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin erillisstrategiat; painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilinpäätösennusteet 1. ja 2. vuodesta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin osavuosikatsaukset Q1, Q2 ja Q3, kuntaraportointi - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin välitilinpäätökset ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelma vuodelle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen tarkastuksen toimintaohje - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin www-sivujen uudistamishanke - Päijät-Hämeen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - Sampo Pankki Oyj:lle annettava lainatakaus, AduSal Oy:n laina - Sisäisen tarkastuksen raportti vuodesta Taitaja SM kisojen hakeminen Koulutuskeskus Salpaukseen - Viranhaltijapäätösten tekijät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle 2012 Henkilöstöasiat - Aikuiskoulutusjohtajan viran lakkauttaminen ja koulutuspäällikön viran perustaminen - Juhani Väätäisen oikaisuvaatimus pintakäsittelyalan opettajan valinnasta rakennusmaalauksen osaamisalueelle Koulutuskeskus Salpauksen Aikuiskoulutus ja työelämäpalveluihin - Koulutuskeskus Salpauksen koulutusjohtajan viran lakkauttaminen ja koulutuspäällikön viran perustaminen - Lahden ammattikorkeakoulun rehtorin viran haettavaksi julistaminen - Opetusneuvoksen arvonimen hakeminen Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Risto Ilomäelle - Sosiaalineuvoksen arvonimen hakeminen Tuoterenkaan johtaja Jouko Pylväälle - Tuoterenkaan johtajan viran haettavaksi julistaminen - Työhyvinvointi ja työolobarometri (TOB) Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa 2010 Hankinta-asiat - Hankinnan keskeyttäminen / Oikaisuvaatimus apulaisrehtori Keijo Makkosen hankintapäätökseen koskien Kariston työmaakoulun rakennustelineitä, Exicon Finland Oy - IV-teknisten tuntitöiden puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - LV-teknisten tuntitöiden puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän / Koulutuskeskus Salpauksen liittyminen AMKE ry:n Microsoft-sopimukseen ajalle Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän pankkipalvelukilpailutus - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden hankinta ; optiovuoden käyttäminen 13

15 Toimintakertomus - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin leasingrahoitus, tuotannolliset koneet ja laitteet, sopimus Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kanssa - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokoneiden hankintaa koskeva puitesopimus ajalle Rakennusteknisten tuntitöiden puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - Sähköteknisten tuntitöiden puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - Vuoden 2011 talousarviolainan kilpailutus ja rahoittajan valinta Investointihankkeista hallituksen käsittelyssä ja päätännässä olivat vuonna Hankintaoikaisuvaatimus koskien Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintapäätöstä Oppimiskeskus Fellmannian AV-laitteiden hankinta ja käyttöönotto - Oppimiskeskus Fellmannian AV-laitteiden hankinta Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Kuntayhtymä saavutti talousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon tehtiin tilivuoden aikana talousarviomuutos Koulutuskeskus Salpauksen talouden haasteiden perusteella. Myös alkuperäisen talousarvion tavoitteisiin päästiin yhtymätasolla. Salpaus saavutti muutetun talousarvion mukaisen tavoitteensa samoin kuin Lahden ammattikorkeakoulu ja Yhteiset palvelut omat alkuperäiset tavoitteensa. Talousarvion tavoitteista jäätiin Tuoterenkaassa. Tuoterengas kehitti tilikauden aikana tuotantokoneistoaan niin investointi- kuin käyttötalousmäärärahoilla. Sen sisäinen konsernivelka kasvoi merkittävästi, mikä vaikuttaa tulevien vuosien velanmaksurasitukseen. Näkyvät alkavalle tilikaudelle ovat hyvät, joten vuonna 2012 taloudellisten tunnuslukujen on perusteltua odottaa parantuvan kuntien ostopalvelusopimusten leikkaukset tosin heikentävät tilannetta. Yhtymän taloudellinen tulos heikkeni talousarvion mukaisesti toista vuotta peräkkäin. Vuosikate-prosentti on laskenut kahdessa vuodessa 8,2 prosenttista 6,6 prosenttiin. Vuosikate kattaa edelleen selkeästi suunnitelman mukaiset poistot. Investointien tarve ja taso ylittävät kuitenkin poistot, joten ylijäämäinen tilikauden tulos kertoo todellista positiivisempaa kuvaa yhtymän talouden tilasta. Talousarviossa 2012 ja taloussuunnitelma on vahva kiinteistöinvestointien painotus. Vuoden 2012 talousarviossa on 7,5 miljoonan euron investointilainoituksen nostovaraus. Vastaava laina nostettiin talousarvion mukaisesti vuonna Lainan nosto pelkästään vuoden 2011 investointirahoituksen osalta ei olisi ollut välttämätöntä. Laina kuitenkin otettiin joulukuussa huomioiden vuoden 2012 investointirahoitustarve. Tilinpäätöksessä 2011 kassavarat toteutuivat näin ollen noin 6,5 miljoonaa euroa odotettua suurempina, jolla vuoden 2012 lainannostotarve voidaan rahoittaa. Investointimäärärahoista säästettiin Vuonna 2011 kaikkiaan euroa. Koulutuskeskus Salpaus tulee esittämään euron määrärahasiirtoa kuluvalle vuodelle hankkeiden toteutumisen siirtymisestä johtuen. Yhteisissä palveluissa siirtoesitys irtaimistoinvestointimäärärahoissa tulee olemaan euroa. Määrärahojen siirtoesitykset tullaan tekemään tilinpäätöksen käsittelyn yhteyteen. Vuoden 2012 talousarvio laadittiin varovaisella kasvu olettamalla, mikä parantaa käyttötalouden hillintää ja investointien kestävää mitoitusta. Valtion rahoituspäätökset ylittävät talousarvion odotukset, mikä edesauttaa vuoden 2012 talousarvion toteutumista. Koulutuskeskus Salpaus on 1. ennusteessaan vuodelle 2012 nostanut toimintakatetavoitettaan summalla minkä talousarviota suurempi rahoituspäätös mahdollisti. Salpauksen talousarvio oli alijäämäinen, joten tämän tavoitteen noston jälkeen Salpauksen toimintakate vastaa suuruusluokaltaan vuonna 2011 toteutunutta tasoa. 14

16 Toimintakertomus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin on varauduttava vastuullisesti tuleviin leikkauksiin, jotka hallitusohjelmassa kohdistuvat opetustoimeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut vähennykset toteutetaan pääosin vuosina Kun rahoituksen vähentyminen yhdistetään koulutuskonsernin oman taloudellisen tuloksen parantamistavoitteisiin vuosina 2013 ja 2014, on toiminnalliset ja taloudelliset haasteet otettava vakavasti Henkilöstö Henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle 2011 on johdettu konsernin strategian henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus - näkökulman tavoitteista ja menestystekijöistä. Menestystekijät ovat: toimiva henkilöstöpolitiik- 15

17 Toimintakertomus ka ja henkilöstöjohtaminen, tulosalueiden strategioista lähtevä henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi sekä ennakoiva osaamisen ja työhyvinvoinnin johtaminen. Kehittämistoimenpiteitä on tehty systemaattisesti menestystekijöiden vahvistamiseksi. Kehittämisen kohteita ovat erityisesti olleet henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin, osaamisen johtamisen ja palkkausjärjestelmän kehittäminen. Koulutuskonsernin koko henkilöstön määrä oli yhteensä 1717 henkilöä, joista opetushenkilöstöä oli 888. Lisäystä ( tilanteeseen) oli 10 henkilöä. Tarkempi henkilöstömääräselvitys sekä henkilöstökulut ovat esitetty tasekirjan kohdissa Keskeisiä mittareista sairauspoissaolojen määrä on 8,5 kalenteripäivää/hlö, joka on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Kehityskeskustelut toteutuivat 95,4 prosenttisesti. Työolobarometria ei toteutettu vuonna 2011, koska edellisen vuoden tuloksista nousseille kehittämistoimenpiteille haluttiin työyksiköissä saada enemmän toteutusaikaa. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa laaditaan erillinen Henkilöstökertomus vuodelta 2011, joka valmistuu sähköisenä julkaisuna maaliskuussa Ympäristötekijät Koulutuskeskus Salpaus valitsi kestävän kehityksen yhdeksi strategiseksi painopisteekseen vuosiksi Lahden ammattikorkeakoulussa vastuullisuuden edistäminen oli yksi kehittämistyön kulmakivistä. Tuoterengas jatkoi toimintaansa sosiaalisen kierrätysliiketoiminnan alueella. Opetussuunnitelmia kehitettiin edelleen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ympäristöstrategian mukaisesti. Alueelliseen ja kansainväliseen ympäristöalan hanketoimintaan osallistuttiin useissa hankkeissa ja hankevalmisteluissa tavoitteena edistää ympäristötehokasta toimintaa eri sidosryhmien kanssa. Asikkalan kampuksen ympäristöjärjestelmä auditoitiin ja sertifioitiin Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön (OKKA-säätiö) toimesta toukokuussa Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen ja vastuullisen toiminnan edistäminen valittiin yhdeksi keskeiseksi ajuriksi elokuussa 2011 avatun oppimiskeskus Fellmannian toiminnassa. Vuoden aikana selvitettiin ja suunniteltiin uusia ratkaisuja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylläpitotoimintojen ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Konsernin laajuinen energian ja veden kulutuksen jatkuva ja automaattinen seuranta ja raportointi otettiin käyttöön. Lisäksi erilaisten tiedotuskampanjoiden avulla kiinnitettiin opiskelijoiden ja henkilökunnan huomio vastuulliseen toimintaan arjessa 1.2 Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma Johdanto Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma sisältää selonteon konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lausumassa otetaan kantaa siihen, miten omistajaohjaus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutuvat konsernin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä sekä, mitkä ovat näihin liittyvät kehittämistarpeet ja suositukset. Lausuma perustuu hallinnollisiin dokumentteihin ja selvityksiin. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tuottamia tietoja. Tilikauden aikana havaittuihin puutteisiin liittyen konsernin johto on esittänyt hallitukselle selonteot tehdyistä korjauksista sekä suunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. Hallitus antoi selvityksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämiin havaintoihin (Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2010) konsernin, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen antamien selontekojen pohjalta. Selvitys toimitettiin tarkastuslautakunnalle ja yhtymäkokoukselle

18 Toimintakertomus Konsernihallitus käynnisti selvityksen tekemisen kokouksessaan Konsernin johtoryhmä käsitteli selvitykseen liittyviä asioita kokouksissaan , ja Konsernihallitus hyväksyi selvityksen kokouksessaan Selvityksessä esitetään, miten toimintaa ja prosesseja muutetaan ja kehitetään, jotta päästään tarkastuslautakunnan suosittamalle tasolle. Toimenpiteiden seurantaa, onnistumista ja tuloksia raportoidaan mm. osavuosikatsauksissa ja tasekirjassa. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Hallituksen lausuma johtamis- ja hallintojärjestelmästä sisältää arvion säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta. Konsernin toiminnanohjausjärjestelmän kuvauksessa (Kori-intra) esitetty johtamisjärjestelmä konkretisoituu organisaatioksi, säännöiksi ja toimivallaksi. Toiminnanohjausjärjestelmän kuvaus sisältää sääntöjen päivityksen, tulosaluejaon vahvistamisen, ydinprosessien johtamis- ja kehittämisvastuut, laskentamallin vahvistamisen, vuosittaiset delegointipäätökset, arvioinnit järjestelmän toimivuudesta sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisen. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän kuvaus sisältää linkit tietojärjestelmiin, asiakirjoihin ja dokumentteihin kuten sääntöihin, päätöksiin ja ohjeisiin. Lisäksi on kuvattu linkit prosesseihin sekä organisointi ja vastuut. Päätöksenteko kokonaisuudessaan on kuvattu toiminnanohjausjärjestelmässä Kori-intrassa. Toimivallan delegointi jakautuu allekirjoitusoikeuksiin, päätöksiin viranhaltijapäätösten tekijöistä, päätöksiin hankintavaltuuksista ja tositteiden hyväksyjistä, hankinta- ja tilausoikeuksiin, tilaus- ja hyväksymisoikeuksiin sisäisissä ravintolapalveluissa sekä muihin delegointeihin kuten toimitusjohtajan ja rehtoreiden varahenkilöistä tehtäviin päätöksiin. Hallitus antaa vuosittain talousarvio täytäntöönpano-ohjeen ja delegointipäätökset. Hallitus teki sopimusten ja muiden allekirjoitusoikeuksiin liittyvät päätökset vuodelle Vastaavat päätökset vuodelle 2012 hallitus teki Hallitus vahvisti tuotteiden ja palvelujen hinnoittelun ja maksujen perusteet ja valtuutti toimitusjohtajan, Yhteisten palvelujen ja tulosaluejohtajat tulosalueiden osalta päättämään tuotteiden ja palvelujen hinnoittelun käytännön toteutuksesta (toimiala- ja yksikkötaso) ja viranhaltijoista, joiden toimesta myyntihinnat ja käytännön hinnoitteluperusteet vastuualueittain määritellään. Konsernin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot määräytyvät perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti. Hallintoelimiä ovat yhtymäkokous, konsernihallitus, Lahden ammattikorkeakoulun hallitus, Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan johtokunnat sekä Ammattiosaamisen toimikunta ja Lahden ammattikorkeakoulun tutkintolautakunta. Konsernin omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumisen seuranta on konsernihallituksen tehtävä. Hallitus käyttää kuntayhtymän valmistelu-, päätäntä- ja toimeenpanovaltaa sekä vastaa omistajaohjauksesta, seuraa omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja systemaattisesti. Yhtymäkokous valitsee konsernihallituksen. Hallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että konsernilla on sellainen riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmä, että hallitus voi olla kohtuullisen varma tavoitteiden saavuttamisesta. Konsernia johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Konsernin, sen tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen ylimmällä johdolla on ensisijainen vastuu riskienhallinnasta, sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta, samoin kuin konsernin tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Sisäisellä tarkastuksella tuetaan johtoa valvontavelvollisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Sääntöjen päivittämisen ja ajan tasalla pitämisen avulla kehitetään edelleen eri hallintoelimille tehtävää valmisteluprosessia sekä varmennetaan toiminnan laatu- ja hallintoprosessien sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kori-intrassa pidetään ajantasaisesti yllä sivua (Toimivallan delegointi Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa), jossa on linkit päätöksiin, sääntöihin ja ohjeisiin). 17

19 Toimintakertomus Toiminnanohjauksen kuvauksessa on esitetty muutosjohtamisen prosessi, jolla varmistetaan, että lakeja, asetuksia ja sääntöjä noudatetaan muutoksessa, estetään virheiden syntyminen ja yhdenmukaistetaan toimintaa muuttuneessa tilanteessa. Tasekirjan kohdassa Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2011 kerrotaan keskeiset yhtymäkokouksen ja hallituksen käsittelemät asiat. Keskeneräisenä riitaasiana oli vuoden aikana riitautettu irtisanominen, josta saatiin sovinto tammikuussa FUAS-liittouma Lahden ammattikorkeakoulu on solminut liittoumasopimuksen yhdessä Laurea ja Hämeen ammattikorkeakoulujen kanssa. Sopimuksen osapuolet käyttävät kumppanuudestaan nimeä FUAS-liittouma (Federation of Universities of Applied Sciences). Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää FUAS-liittouman ammattikorkeakouluilta sopimuskauden aikana konkreettisia esityksiä ammattikorkeakoulujen työnjako-, koulutusala- ja ohjelmarakenteiden sekä toimipisteverkon tiivistämiseksi. Lahden ammattikorkeakoulun osalta on myös tärkeää selkeyttää työnjako Lahden yliopistokeskuksen kanssa. Kesäkuussa 2011 hyväksytyn FUAS-liittoumastrategian Yhteistyöllä kilpailukykyä mukaan liittouma profiloituu työelämäläheisten ja TKI-toimintaan integroituvien pedagogisten ratkaisujen kansainvälisenä edelläkävijänä. Strategian valmistelutyöstä on vastannut liittouman ammattikorkeakoulujen rehtoreista perustettu rehtorineuvosto. Päätöksenteosta liittoumatasolla vastaa FUAS-ohjausryhmä, jossa ovat rehtoreiden, vararehtoreiden, henkilöstön, opiskelijoiden sekä ylläpitäjäorganisaatioiden edustajat. Liittouma toimii aktiivisesti ja aloitteellisesti kotimaisissa ja kansainvälisissä kumppanuusverkostoissa. Liittouman painoaloja ovat hyvinvoinnin turvaaminen, teknologiaosaaminen ja yrittäjyys, yhteiskunnan turvallisuus ja eheys sekä ympäristö ja energiatehokkuus. Helsingin metropolialueella liittouma on verkostotoimija, jonka keskeisinä kumppaneina ovat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä alueen ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Liittouma tekee yhteistyötä elinkeinoelämän, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, julkishallinnon ja kolmannen sektorin kanssa. Vuonna 2011 liittouman kärkihankkeissa pääpaino on ollut verkostomaisen yhteistyön kehittämisessä, strategian käytännön toteutuksissa ja ristiinarvioinneissa. Tilintarkastajien havainnot säännösten, päätösten ja määräysten noudattamisesta Tilintarkastus antoi väliraporttinsa , jonka mukaan: - suorahankintojen perusteluihin suositeltu kiinnitettävän huomiota - kirjanpidon aineistotarkastuksessa ei merkittäviä puutteita (luottokorttilaskujen ostotositteiden liittämiseen kiinnitettävä huomiota) - laskujen maksamiseen ajallaan tulisi kiinnittää huomiota - käänteisen arvonlisäveron noudattaminen virheellinen kirjaus oikaistu tarkastuksen jälkeen - laskuntarkastus hyvin eriytetty prosessi - Tuoterengas tilausten vastaanotto- ja käsittelykäytännöt (puuttuvat, kehitettävää) Seuraaville EU-rahoitteisille projekteille on tehty tilintarkastus: - KIT, Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina - IMMU, Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään - Tero, Tasa-arvoa erovanhemmuuteen Isät pois paitsiosta - Sillanrakentajat, Luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valmennusohjelma - Työelämä tutuksi työssäoppiminen tavaksi Lisäksi neljään Central Baltic -projektiin tehdään neljän kuukauden välein First Level Control eli maksatuskausittain tilintarkastus. 18

20 Toimintakertomus Oy Audiapro Ab:n tarkastustulokset Toimitusjohtajan toimeksiannosta Audipron sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan asiantuntijat arvioivat päätöksiin liittyviä toimintatapoja (nimityspäätökset, virkamatkat ja julkiset hankinnat). Nimityspäätöksissä tarkastettiin työhyvinvointipäällikön nimittäminen 2008, asiakkuudenhallintajärjestelmän projektipäällikön nimittäminen 2009 ja asiakkuuspäällikön nimittäminen 2010 sekä projektipäällikön nimittäminen Virkamatkoista tarkastettiin kuntayhtymän toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kaksi ulkomaan virkamatkaa sekä toimitusjohtajan yksi kotimaan virkamatka. Julkisista hankinnoista tarkastettiin kuntayhtymän toimitusjohtajan viranhaltijapäätöksellä 2008 tehty QPR -ohjelmistojen hankinta sekä 2010 luottamushenkilöille ja tulosalueiden johtoryhmille järjestetty seminaari. Audiapron asiantuntijat esittävät raportissaan keskeiset havaintonsa ja johtopäätökset, joiden mukaan päätöksiin liittyvissä toimintatavoissa ei ole huomautettavaa. Hallituksen lausuma: Päijät-Hämeen koulutuskonserniin ja sen johtoon on kohdistunut julkisuudessa erilaisia väitteitä. Niissä on kyseenalaistettu konsernin hallintoa ja johtamistapaa. Koulutuskonsernin johtamisessa ja päätöksenteossa on noudatettu lakia sekä konsernin hallinto- ja johtosääntöjä. Toiminnan tulokset ovat valtakunnallisesti vertailtuna parhaimmistoa. Ulkopuolisen tutkimuslaitoksen koulutuskonsernissa toteuttaman työolobarometrin mukaan henkilöstöjohtaminen on muihin vastaaviin organisaatioihin verrattuna erittäin hyvällä tasolla. Väitettyihin hankinta-, nimitys- ja virkamatkaepäilyihin liittyen on teetetty riippumaton tarkastus Oy Audiapro Ab:llä. Tässä tarkastuksessa on todettu toiminnan olevan lain ja sääntöjen mukaista. Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja konsernin muu johto nauttivat konsernihallituksen täyttä luottamusta. Konsernissa riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Konsernin johtamis- ja hallintojärjestelmä varmistaa säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin on saavuttanut omistajapoliittiset tavoitteensa ja hoitaa sille perussopimuksessa määritellyt koulutuskuntayhtymän tehtävät. Konserni toimii lainsäädännön mukaisena koulutuksen ylläpitäjänä ja tässä tarkoituksessa johtaa ja koordinoi omistajakuntiensa puolesta ammattikorkeakoulutusta, aikuiskoulutusta, lukio- ja ammatillista koulutusta, työhönvalmennusta sekä tutkimus- ja kehitystyötä. Konserni kehittää koulutusta alueen kannalta tehokkaasti, tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tarjonnalla tuetaan omistajakuntien alueella koulutustason nousua, yritystoiminnan kehittämistä ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Konserni rahoittaa toimintansa ja investointinsa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisella yksikköhintarahoituksella sekä opetus- ja muiden palvelujen myynnistä saatavilla tuloilla sekä ulkopuolisella hankerahoituksella. Kehittämiskohteet: Konsernin tulee jatkaa systemaattista aluekehitysroolinsa ja -vaikuttavuutensa vahvistamista seudullisessa yhteistyössä sekä kumppanuuksien rakentamisessa ja kehittämisessä omistajakuntien kanssa. Uudistetun konsernin tulosalueiden yhteisen strategian toimeenpanon tueksi on toiminnan ja talouden suunnittelu kytkettävä tiiviisti yhteen, vahvistettava yhteistyötä työelämän ja alueen muiden korkeakoulujen kanssa sekä konsernin tulosalueiden kesken. Tavoitteena on osaavan työvoiman kouluttaminen ja alueen kilpailukyvyn edistäminen. Konsernin tulosalueiden toiminnan tulee tähdätä yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämiseen. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulee olla aktiivinen toimija FUAS-yhteistyössä liittouman kehittäessä toiminnallisen ohjauksen malliaan yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuute- 19

21 Toimintakertomus na ja kehittäessä yhtenäisiä järjestelmiä ja palveluja sekä sovittaessaan keskeisiä prosessejaan yhteen. Näin opiskelijoille voidaan tarjota joustavat opiskelumahdollisuudet yli ammattikorkeakoulurajojen. Suomen suurimman ammattikorkeakoulukokonaisuuden voimavarat tulee keskittää kansainvälisesti merkittävän innovaatiotoiminnan ja siihen kytkeytyvän koulutuksen kehittämiseen. Johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät, strategiaprosessi Hallituksen lausuma johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmistä sekä strategiaprosessista sisältää arvion tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnista, pätevyydestä ja luotettavuudesta. Konsernin strategiset tavoitteet (2011) ja menestystekijät mittareineen on laadittu käyttäen tasapainoisen tuloskortin BSC) mallia. Strategiapäivityksen vuosikello toimintatapoineen on kuvattu toiminnanohjauksen kuvauksessa. Konsernin johtoryhmä on valinnut ja arvioinut konsernitasoiset riskimittarit, joiden toteutumista seurataan ScoreCard-ohjelman avulla. Yhtymäkokous on vahvistanut 22, talousarvion 2011 ja BSC-strategia mukaiset mittareiden tavoitetasot. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti tuloskorttien avulla. Samanaikaisesti konsernin strategiatyön kanssa tulosalueet linjaavat omat strategiansa ja tavoitteena yhdensuuntaisesti konsernin strategian kanssa. Konsernihallitus hyväksyi tulosalueiden yhteisen strategian kokouksessaan Hallitus on osallistunut strategiatyöhön lähetekeskustelussa ja strategiaseminaarissa maaliskuussa. Konsernihallitus painottaa opiskelija- ja työelämälähtöisyyttä, opiskelijoiden tulevaisuudenkuvaa oppimisesta. Konsernilla koulutuksenjärjestäjänä on tehtävänä hoitaa perussopimuksen mukaiset tehtävät ja vastata muuttuviin koulutustarpeisiin. FUAS-liittouman strategia on hyväksytty FUAS-ohjausryhmässä Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen raportointia tukevat ennustekäytännöt ja neljännesvuosiraportointi. Määrällisen ja laadullisen henkilöstösuunnittelun tukena käytössä on henkilöstöraportointiosio palkkajärjestelmässä. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta on vaiheistettu ja laadittu aikataulu konsernin vuosikellon avulla. Raportointia tukevat ScoreCard ja DW-tietovaraston käyttö. Tulosja kehityskeskustelujen avulla konkretisoidaan ja seurataan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista eri organisaatiotasoilla ja yksiköissä. Hallituksen lausuma: Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus ovat hyväksyttävällä tasolla. Toiminnanohjausjärjestelmän kuvausta Kori-intrassa on kehitetty määrätietoisesti. Sen avulla on kuvattu koko konsernin ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä yhteiset pelisäännöt, miten organisaatiossa toimitaan. Se sisältää erilaisia dokumentteja (ohjeita, sääntöjä, sopimuksia jne.), joiden avulla voidaan henkilöstö, mukaan lukien konsernin toimintaan perehtyvät uudet henkilöt, saavat selville, miten konsernissa toimitaan ja miten tulokset syntyvät. Kehittämiskohteet: Uudistettujen strategioiden toimeenpanossa erityistä huomiota tulee kiinnittää aluekehitysroolin vahvistamiseen ja yhteistyöhön seudullisten toimijoiden kanssa sekä ylläpitojärjestelmään liittyviin ratkaisuihin, lukiokoulutuksen järjestämiseen ja FUAS-yhteistyöhön. Työn muutos ja tulevaisuuden työelämään ja toimintaympäristöihin liittyvät muutokset tulee ottaa huomioon. Myös valtakunnalliset kehittämishaasteet on otettava huomioon. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut palautteessaan Päijät-Hämeen koulutuskonsernille koulutuksen järjestäjänä ja Lahden ammattikorkeakoululle selkeitä strategisia suuntaviivoja, jotka tulee ottaa huomioon. Koulutuskonsernissa strategian toteuttamisen suunnitelmat vuodelle 2013 osana toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessia tulee lähteä siitä, että ensin toiminnalliset tulosalueet, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu ja Tuoterengas, valmistelevat strategiaa toteuttavat toimintaohjelmansa. Samassa yhteydessä valmistellaan koko konsernin yhteiset toimintaohjelmat kuten Henkilöstöohjelma. Valmistelu toteutetaan yhteistoiminnallisesti erityisesti 20

22 Toimintakertomus yhteisten toimintaohjelmien, mutta tarvittavilta osin myös tulosalueiden omien toimintaohjelmien osalta. Viimeisessä vaiheessa Yhteiset palvelut valmistelevat omat palvelusuunnitelmansa, joissa sekä konsernin yhteisten että tulosalueiden omien toimintaohjelmien tavoitteet ja linjaukset otetaan huomioon. Näin yhteisten palveluiden toiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa tulee huomioitua paremmin perustehtävien linjaukset ja toiminnan yhdensuuntaistaminen. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko organisaatiossa. Konsernin toiminnanohjausjärjestelmän avulla strategiaprosessissa määritellään ne tulokset, jotka halutaan saavuttaa sekä niihin liittyvät riskit. Määritellään, miten suunnitellaan, kehitetään ja kuvataan yhtenäiset toimintatavat (mukaan lukien riskienhallinnan toimintatavat), jotka tuottavat tavoitteiden mukaiset tulokset. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän kuvaus sisältää ohjeet ja prosessit toimintatapojen soveltamiseen, arvioimiseen ja seurantaan (ScoreCard). Analysoinnin ja jatkuvan oppimisen avulla tunnistetaan, priorisoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan parantamistoimenpiteitä. Toiminnanohjauksen tavoitteena on jatkuva parantaminen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena. Toiminnanohjauksen avulla asetetaan tavoitteet, suunnitellaan, resursoidaan, johdetaan ja seurataan toimintaa, raportoidaan ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja parannetaan toimintaa. Konsernin johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla konserni voi toiminnassaan ottaa. Konsernin johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään kriittisissä menestystekijöissä onnistumiseen liittyviin riskeihin (mahdollisuuksiin ja uhkiin). Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Riskimittarit on määritelty kaikkiin tuloskortin (BSC) johtamisnäkökulmiin. Konsernin johto vahvistaa riskienhallintaa oleellisena osana toiminnan ja talouden suunnittelua, ydinprosessien toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskienhallinnasta on konsernin johdolla, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen johdolla. Tulosalueiden ydinprosesseihin liittyviä riskienhallintatapoja ja varmennusmenettelyjä on kuvattu tulosalueiden mallintamissa prosesseissa (ProcessGuide). Tietovarastoraportoinnin käyttöönotto opetusprosessin tietosisällön hallinnassa on olennainen osa opetuksen toteutuksen riskienhallintaa ja sen kehittämistä. Opiskelijoihin liittyvät tiedot saadaan ajantasaisesti ja niiden käytettävyys päätöksenteon apuna on olennaisesti parantunut. Taloudellisten riskien hallinta Riskienhallinta on osa toiminnan ja talouden suunnittelua. Johtamisnäkökulmittain riskejä tarkastellaan suhteessa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kriittisissä menestystekijöissä tavoitteena on tasapainoisen talouden turvaaminen ja menestystekijöinä tulorahoituksen laajentaminen ja siihen suhteutettu resurssien käyttö sekä rahoituksen turvaaminen koulutuksen käyttöön. Riskimittareita ovat koulutuksen vetovoima (LAMK), ensisijaiset hakijat/sisäänotto (Salpaus), suoritetut tutkinnot, työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (LAMK), valmistuneiden työllistyminen (Salpaus), positiivinen sijoittuminen (Tuoterengas), ostopalvelusopimusten toteutumisaste (Tuoterengas), vuosikate euroina, vuosikate-%, investointien tulorahoitus, täyttöasteet (Salpaus, LAMK), TOB-työolobarometri, koulutuksen keskeyttäneet (LAMK), opinnoista eroaminen, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus), henkilöstökulut/toimintatuotot, sairauspoissaolot. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin on varauduttava vastuullisesti tuleviin leikkauksiin, jotka hallitusohjelmassa kohdistuvat opetustoimeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusra- 21

23 Toimintakertomus hoitukseen kohdistetut vähennykset toteutetaan pääosin vuosina Kun rahoituksen vähentyminen yhdistetään koulutuskonsernin oman taloudellisen tuloksen parantamistavoitteisiin vuosina 2013 ja 2014, on toiminnalliset ja taloudelliset haasteet otettava vakavasti. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen perusrahoitus (75,7 % konsernin toimintatuloista) on ennakoitavissa melko riskittömästi seuraavalle tilikaudelle edellisen vuoden marraskuussa saatavan rahoituspäätöksen mukaisesti. Tulevien vuosien rahoituspäätökset osoittavat hallitusohjelman tarkemman vaikutuksen toimintaan. Koulutuskonsernin kuntayhtymämuotoinen ylläpitojärjestelmä yhdistettynä nykymuotoisen rahoituslain mekanismiin ohjata koulutuksen rahoituksen suoraan ylläpitäjälle on ensiarvoisen tärkeää koulutukseen suunnattujen resurssien turvaamiseksi. Päijäthämäläisen ammatillisen koulutuksen talouden näkökulmasta ylläpitojärjestelmän tai koulutuksen rahoituslain mahdolliset muutokset ovat riski, jota voidaan osaltaan hallita luomalla mahdollisimman oikea, realistinen kuva siitä missä tilanteessa ammatillinen koulutus on. Koulutuksen järjestäjät kantavat itse vastuun koulutuksen organisoinnista toimialueellaan mahdollisimman tehokkaalla ja laadukkaalla tavalla. Toiminta nojaa läpinäkyvälle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaille, joka kohtelee eri koulutusmuotoja, mukaan lukien lukiot, ylläpitäjästä riippumatta yhtenevästi. Laskennallisen valtionosuuden pohjana on todellisille kustannuksille pohjautuva valtakunnallinen kustannuspohja ja opetus- ja kulttuuriministeriön määräämä keskihinta. Ammatillisen peruskoulutuksen talouden toimivuus on tässä mielessä osoitus omistajaohjauksen toimivuudesta ei päinvastoin. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt (Adusal Oy), osakkuusyhteisöt (Päijät-Hämeen ajoharjoittelurata Oy, Oppilastalo Oy, Osaamiskiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Lahden toimistokartano) sekä muut omistusyhteysyhteisöt (Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8). Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitus perusti Koulutuskeskus Salpauksen esityksestä Adusal Oy:n vuonna Itsenäinen yritys perustettiin, jotta lisätyn todellisuuden edistyneimmän markkinoilla olevan sovelluksen käyttöönotto sekä oppimateriaalien valmistaminen ja sovelluksen kaupallinen hyödyntäminen olisi mahdollista. Adusal Oy toimii konsernin vuokratiloissa ja yhtiön toimitusjohtajana toimii osa-aikaisesti sivutoimiluvalla Koulutuskeskus Salpauksen apulaisrehtori. Käynnistämisvaiheessa hallituksessa ovat olleet koulutuskonsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja ja Koulutuskeskus Salpauksen rehtori osana virkatehtäviään. Yhtiön ensimmäinen tilikausi, , oli tappiollinen ylittäen hieman perustamisvaiheen talousarvion. Alkanut vuosi ja erityisesti kevätkausi näyttävät onko yhtiön toiminnalle esitetyt perusteet edelleen kantavia. Vuoden 2012 osalta puolet nollatulokseen tarvittavasta myynnistä on sopimuksina. Yhtiön taloudellisen tuloksen riski vaihtelee nollatuloksen ja euron tappion välillä tilanteessa, jossa lisäkauppaa ei enää saataisi ja kulut toteutuisivat budjetoidun mukaisesti. Nollatulos tai hieman positiivinen tulos saavutetaan asiakaskohtaisesti tehdyn myyntibudjetin toteutuessa. Osa kaupoista jäänee toteutumatta, mutta uusasiakashankintaa tehdään jatkuvasti. Jos toiminnalla on jatkoa, on yhtiön ohjaus ja hallinto perusteltua siirtää laajemmin Koulutuskeskus Salpauksen ja koulutuskonsernin muiden tulosalueiden johtoon kehittämisyhteistyön syventämiseksi. Konsernin rahoitus-, maksuliikenne- ja sijoitustoiminta hoidetaan riskejä halliten. Talousarvion ja konsernisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamisesta ja muusta sijoitustoiminnasta päättää konsernihallitus. Päätökset lainojen ottamisesta tehdään eri rahoittajien kilpailuttamisen jälkeen. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaisesti konsernin talousjohtajalle on delegoitu vastuu kassavarojen lyhytaikaisten sijoitusten hoitamisesta ja raportoinnista toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Konsernissa sijoitusriskit hallitaan käyttämällä vain pääomaa turvaavia sijoitusinstrumentteja. Talousjohtaja informoi hallitusta sijoituksiin liittyvästä riskienhallinnasta säännöllisesti konsernin vuosikellossa määritellyn aikataulun mukaisesti. Konsernin rahoitukseen liittyvien riskien hallintaa tukee reaaliaikainen taloushallinnon järjestelmä. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi tulosyksiköiden on noudatettava hallituksen ja toimitusjohtajan antamia ohjeita mm. menojen jaksottamisessa. Lisäksi tulosyksiköiden tulee tehdä tarvittaessa rahoitusbudjetti yhteistoiminnassa Hallintopalvelujen kanssa. 22

24 Toimintakertomus Ylimääräisiä kassavaroja sijoitetaan maksuliikennetiliä paremman korkotuoton saamiseksi, jos saatava tuotto kattaa maksuliikenteen kokonaiskilpailutuksen yhteydessä valitun maksuliikennetilin tuoton lisäksi sijoittamisesta aiheutuvat kulut. Sijoittamisen periaatteena on varojen turvaava sijoittaminen. Kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta päättää talousjohtaja raportoiden sijoituksista toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Nykyisen rahoitusmarkkinatilanteen johdosta on syytä hajauttaa talletuksiin sisältyvää pankkiriskiä. Kassavaroja voidaan tallettaa seuraavien rahalaitosten tilimuotoisiin sijoituksiin, ei kuitenkaan yhteen rahalaitokseen kuin enintään 50 % talletushetken kassavaroista ja enintään 12 kuukauden ajaksi: - Nordea Pankki Suomi Oyj - Handelsbanken Ab - Sampo Pankki Oyj - Päijät-Hämeen Osuuspankki ja/tai OP-Pohjola ryhmän keskuspankki (Pohjola Pankki Oyj) - Kuntarahoitus Oyj Konsernin pankkilainojen korkoriskiä hallitaan hajauttamalla lainanottoa sekä vaihtuviin että kiinteisiin korkoihin. Saatavien perintää hoitaa Lindorff Oy, hallitus käsittelee luottotappiot vuosittain. Riskejä, joihin varaudutaan vakuuttamalla, arvioidaan vakuutusten kilpailutuksen yhteydessä. Tarjoukset pyydetään nykyisellä vakuutusrakenteella, mutta uuden vakuutuskauden alkaessa vakuutusturva tulee käytyä läpi. Vakuutusten kokonaisuus ohjeineen, vakuutusehtoineen ja korvausmenettelyineen on kuvattu Kori-intrassa. Lisäksi riskejä arvioidaan osana tulosalueilla toteutettavia auditointi- ja kartoitusprosesseja. Konsernin ennakointitoiminnalla vahvistetaan tulevaisuuden riskeihin varautumista (mm. osaamiskysynnän ja osaamistarjonnan kohtaamisen selvittäminen). Konsernilla on edustus Päijät-Hämeen ennakointiverkoston ohjaus- ja työryhmissä. Lisäksi konsernilla on omat ennakoinnin asiantuntijansa ja ennakointia tukevaa hanketoimintaa. Koulutus- ja opetusprosessiin liittyvä ennakointitoiminta on kuvattu toiminnanohjausjärjestelmän kuvauksessa, jossa on kuvattu ne prosessit, joissa ennakointitietoa tarvitaan. Henkilöriskien hallinta Strategian johtamisnäkökulmassa Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus strategisena tavoitteena on osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Kriittisinä menestystekijöinä ovat toimiva henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöjohtaminen, tulosalueiden strategioista lähtevä henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, ennakoiva osaamisen ja työhyvinvoinnin johtaminen. Riskimittareina ovat TOB-työolobarometri, henkilöstökulut/toimintatuotot ja sairauspoissaolot. TOB-työolobarometri toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran vuonna Kehityskeskustelujen määrä ja koettu hyödyllisyys ovat myös keskeisiä strategian toteutumisen mittareita. Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty hallintosäännössä (luku 5, ). Niistä virkasuhteeseen ja viranhallintaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003) tai muussa laissa, päättää konsernihallitus, jollei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä tai tulosalueen johtosäännössä muuta määrätty. Lisäksi konsernihallitus päättää toimintasääntöjen antamisesta tarvittaessa. Henkilöriskien hallinnassa keskitytään kahteen osa-alueeseen: yksilöihin liittyviin riskeihin ja työyhteisöön liittyviin riskeihin. Suurimmat riskit tässä kokonaisuudessa liittyvät osaamisen ennakointiin, henkilöstösuunnitteluun, rekrytointiin ja yksilön työkykyyn. Työyhteisöön liittyviä riskejä (osaaminen, vaihtuvuus, rekrytointi, esimiestyö ja ikärakenne) hallitaan ajantasaisella ohjeistuksella, valmentamalla esimiehiä ja kehittämällä henkilöstösuunnittelua. Henkilöstökulusuunnittelupalavereja käydään kaikissa työyksiköissä kerran vuodessa. Suunnittelussa käydään läpi yksikön määrällistä, laadullista ja taloudellista henkilöstösuunnittelua ajantasaisten henkilöstötietojärjestelmästä saatavia raportteja analysoimalla. Käsiteltäviä alu- 23

25 Toimintakertomus eita ovat mm. maksetut palkat ja palkkiot, ylityöt, ylitunnit, sairauspoissaolot, koulutuspoissaolot, osaamisen poistumiseen liittyvät riskit, eläköityminen ja rekrytointihaasteet. Näiden riskien hallintaan liittyvät keskeiset ohjeet ovat rekrytointiohje, osaamisen johtamisen käytännöt ja aktiivisen aikaisen puuttumisen toimintamalli. Aktiivisena aikaisen puuttumisen toimintamalli on ollut käytössä vuodesta 2006 alkaen, osaamisen johtamisen käytännöt vuodesta 2008 ja rekrytointilupamenettely vuodesta Vuonna 2011 uusittiin rekrytointilupamenettely osaamisen johtamisen tietojärjestelmän rekrytointiprosessiin liittyen siten, että kaikki yli 6kk rekrytointiesitykset KVTES- ja TS-henkilöstön osalta käsitellään konsernin johtoryhmässä ja OVTES-henkilöstön osalta Salpauksen ja LAMKin johtoryhmissä. Organisaation henkilöriskien tulevaisuuden kehittämisalueita ovat osaamisen ennakointi, henkilöstösuunnittelu ja osaamisen varmistaminen. Edellä luetellut ovat osaamisen johtamisen osa-alueita, joilla on suora vaikutus ydinprosessien (koulutuksen, tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan sekä työhönvalmennuksen) toimivuuteen ja tulosten saavuttamiseen. Osaamisen ennakoinnin tueksi otettiin vuonna 2010 käyttöön osaamisen johtamisen ohjelmisto, jonka avulla henkilöstösuunnitteluun ja osaamiseen liittyvää tietoa pystytään entistä paremmin keräämään, analysoimaan ja johtamaan. Vuonna 2011 käynnistettiin HR-DWtietovaraston kehittäminen. Projektissa kehitetään mittareita seuraamaan, ohjaamaan ja ennakoimaan henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta uuden strategian mukaisesti. Pitkällä aikavälillä tämä tukee prosessien kehittämistä. HR-DW saadaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Henkilöstön osaamisen varmistaminen (valmennus, koulutus, työssä oppiminen jne.) on osa strategista osaamisen johtamista. Konsernin osaamisen johtamisen kehittämisryhmässä, jossa ovat edustajat kaikilta tulosalueilta, suunnitellaan ja Henkilöstöpalvelut toteuttaa esimiesten ja koko henkilöstön koulutukset ja valmennukset. Yksiköissä suunnitellaan ja toteutetaan yksikön kohdennettuja koulutuksia. Henkilöstö- ja osaamisriskit ovat esillä henkilöstökulusuunnittelupalavereissa ja osaamisprofiilien määrittelyssä, joissa hyödynnetään osaamisen ennakointia. Osaamisprofiilit korvaavat osaamiskartoitukset. Profiilit ovat dynaamisia jatkuvasti päivittyviä organisaation tarpeita ja yksilön osaamista kartoittavia profiileja, joita pidetään yllä osaamisen johtamisen ohjelmistossa (OJO). Osaamisprofiileja hyödynnetään osaamisen varmistamiseksi (infot, koulutukset, valmennukset, mentorointi, jne.) sekä opetushenkilöstön työaikasuunnitelmien laadinnassa. Osaamisprofiilien määrittelyllä OJO:ssa varmistetaan strateginen ja dynaaminen osaaminen. Kehityskeskustelujen yhteydessä käydään osaamiskeskustelut, joissa päivitetään henkilöstön osaaminen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Yksilöön liittyviä riskejä hallitaan osaamisen lisäksi tukemalla työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Ongelmiin puututaan aktiivisemmin aikaisen puuttumisen mallin mukaisesti. Vastuu on henkilöllä itsellään, esimiehellä ja työyhteisöllä. Laajemmissa työyhteisöongelmissa toteutetaan työyhteisösovittelun menetelmiä. Konsernissa on käytössä menetelmä turvallisuusriskien arvioimiseksi osana henkilöriskien hallintaa. Menetelmää ylläpidetään osaamisen johtamisen ohjelmistossa. Turvallisuusriskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä ja työpaikalla esiintyvien vaarojen tunnistamista ja vaarojen aiheuttamien riskien analysointia. Turvallisuusriskien arviointiprosessissa henkilöstö vastaa kartoituskyselyyn. Kyselyntulosten perusteella esimiehet muodostavat toimenpidesuunnitelmat turvallisuuden parantamiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. Laaja turvallisuusriskien arviointi toteutetaan kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa. Laaja kartoitus pilotoitiin Kiinteistöpalveluissa 2011 ja Tuoterenkaalla sekä Salpauksessa kartoitus toteutetaan vuoden 2012 aikana. Konsernin työsuojeluorganisaatio toimi henkilöriskien arviointiprosessissa tukena. Työterveyshuollon ja työturvallisuuden hallintaa toteutetaan vuosittain päivitettävien työterveyshuollon ja työsuojelun toimintaohjelmien mukaisesti. Työterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jonka toteuttaminen suunnitellaan ja raportoidaan vuosittain. Suunnitelmat laaditaan ja niitä seurataan työterveyshuollon ja Henkilöstöpalvelujen työryhmässä ja hyväksytään työterveyshuollon ohjausryhmässä. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työterveyspalvelut on hankittu alkaen kaikilla toimintapaikkakunnilla (Asikkala, 24

26 Toimintakertomus Heinola, Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila ja Padasjoki) Työterveys Wellamo Oy:ltä. Konsernin ja Wellamon välisten sopimusten uudistaminen on käynnistetty vuoden 2011 aikana ja uudistetaan vuonna Samalla myös toimintasuunnitelman ja työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteystyön sisältöä kehitetään. Konserni on yksi Työterveys Wellamo Oy:n perustajista. Työsuojeluorganisaatio seuraa säännöllisesti tapaturmia. Konsernissa on käytössä sähköinen vaaratilanneilmoitus, kehittämisehdotuslomake ja havaintolomake sisäilmaongelmasta. Tiedot tapaturmista saadaan työsuojeluorganisaation tietoon vakuutusyhtiön työsuojelutilastoinnin avulla. Lisäksi jokaisesta tapaturmasta tulee tieto työsuojeluorganisaatiolle tapaturmailmoituksen teon yhteydessä. Työsuojelutoiminta ennakoi työturvallisuusriskejä, kehittää työoloja turvallisemmiksi ja terveellisemmiksi sekä tukee työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelun toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain. Konsernissa on käytössä toimintamalli kriisitilanteissa. Malli on nimettyjen kriisiryhmien toimintaohjeena, jonka mukaisesti tarvittavat toimenpiteet ja viestintä toteutetaan kriisitilanteissa. Toimintamalli on osa työturvallisuuden kokonaisuutta, jota tuetaan myös toimipistekohtaisten pelastussuunnitelmien sekä toimipisteissä toimivien turvallisuusryhmien avulla. Pelastussuunnitelmat ovat intranetissä jokaisen saatavilla. Muuta Aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja suoritti vuonna 2011 tarkastuksen koulutuskeskus Salpaukseen. Toukokuussa 2011 tarkastaja perehtyi Salpauksen johtoryhmän johdolla käytössä oleviin työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden hallintamenetelmiin. Työyksikkökohtaiset tarkastukset toteutettiin syksyllä. Tarkastukset käsittivät kaikkiaan 17 työyksikköä koulutuskeskus Salpauksessa. Tarkastusten painopiste oli työturvallisuutta ja työhyvinvointia ylläpitävissä hallintamenetelmissä. Hallintamenetelmät todettiin olevan pääsääntöisesti kunnossa ja toimivia. Kehittämisalueeksi nousi mm. työympäristön ja työvälineiden kunnossapidon hallinnan dokumentointi. Tarkastuspöytäkirjojen mukaiset parannusehdotukset toteutetaan koulutuskeskus Salpauksessa erikseen laadittavan aikataulun mukaisesti. Hallituksen lausuma: Riskienhallinta konsernissa on hyväksyttävällä tasolla. Riskit käsitellään suunnitteludokumenteissa ja niiden tausta-asiakirjoissa yhdistettynä tavoitteiden, toimenpiteiden ja työtapojen tarkasteluun. Ennakoivaa riskienhallintaa tukee riskeihin liittyvien avainmittareiden (riskimittarit) tunnistaminen ja reaaliaikaisten talous- että henkilöstötietojärjestelmistä saatavien tietojen hyödyntäminen toiminnan, talouden ja henkilöstösuunnittelussa. Konsernin toiminnanohjauksen avulla asetetaan tavoitteet, suunnitellaan, resursoidaan, johdetaan ja seurataan toimintaa. Sen kehittäminen toimii strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena. Konsernin johto osana strategiaprosessia päättää millaisia riskejä, ja millä tasolla, konserni voi toiminnassaan ottaa. Johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Kehittämiskohteet: Riskienhallintaa tulee edelleen kehittää kokonaisvaltaiseen suuntaan osana toiminnanohjausjärjestelmää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ydinprosessilähtöiseen riskienhallintaan. Riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä arvioidaan strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Riskienhallinta osana strategiaprosessin ja toiminnanohjauksen kehittämistä kytkee sen osaksi johtamista ja päivittäistä toimintaa. Ennakoivalla riskienhallinnalla on kyettävä tukemaan uuden strategian tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteitä sekä esimiesten ja henkilöstön osaamista riskien hallintaan tulee jatkuvasti arvioida ja kehittää. Riskienhallinnan tukemiseksi tulee tietovarastohanketta ja tiedolla johtamista edelleen kehittää sekä talous- että henkilöstönäkökulmasta. Tulee jatkaa johtoryhmän talousseminaarityöskentelyä, jossa talousvastuussa oleva johto sitoutetaan talouden tavoitteisiin. Kiinteistöinvestointien taloudellisten vaikutusten analysointia tulee jatkaa ja varmistaa investoinneista päätettäessä tiloja käyttävän toiminnan maksukyky kohoaviin vuokriin. 25

27 Toimintakertomus Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Investointien käynnistämisen toimintatavat ja prosessit on mallinnettu ja ohjeistettu. Konsernin johtoryhmä käsittelee irtaimistoinvestoinnit ja antaa investointien toteutusluvat. Hankintaprosessi on mallinnettu ja ohjeistettu. Asianhallinnan asiantuntijat ohjaavat käyttäjiä Dynasty-asianhallintajärjestelmän käytössä ja hyödyntämisessä. Asianhallinnan asiantuntijoilla on systemaattinen menettely tunnistaa puutteita ja auttaa niiden korjaamisessa (mm. sen varmistamiseen, että hankintailmoitukset tehdään kaikista hankinnoista). Hankintaprosessiin liittyvää koulutusta järjestetään henkilöstölle. Lisäksi konsernilla on yhteistyösopimus Lahden seudun hankintakeskuksen kanssa. Kiinteän omaisuuden hankinnasta päättää konsernihallitus. Rakennushankkeet toteutetaan talousarviossa hyväksyttyjen hankintaohjelmien mukaisesti seuraavasti: konsernihallitus hyväksyy euroa ylittävien hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset, muiden hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset hyväksyy toimitusjohtaja. Kiinteistöjen omistamisessa ja vuokraamisessa noudatetaan selkeitä strategisia periaatteita. Tehokas kiinteistöjen hallintajärjestelmä on osa konsernin suunnittelu- ja toimintajärjestelmää. Konsernin Kiinteistö- ja toimitilastrategiassa , on määritelty kiinteistönpidon keskeiset periaatteet. Konsernin kiinteistöpalvelut on vastuullinen toimija kaikissa konsernin kiinteistöasioissa. Kiinteistöpalvelut organisoivat, toteuttavat ja antavat tehtäväksi kiinteistöjen omistamiseen, rakentamiseen, kunnostamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia toimenpiteitä. Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä talousarviolainoista, sopimuksista, sitoumuksista, vakuutuksista ja vakuutusasiakirjoista pidetään luetteloita. Konsernin omistamien kiinteistöjen tasearvot määritellään käyttöomaisuuskirjanpidon avulla, Kiinteistömassan arvo kokonaisuudessaan turvataan vakuutusyhtiön kanssa solmitulla täysarvovakuutuksella. Kiinteistöpalvelut ylläpitävät tietoja kiinteistöjen kaupoista, kiinteistöjen saannon lainhuudatuksista, kiinnityksistä ja vuokraoikeuksien siirroista sekä huolehtivat kiinteistöjen markkinahintojen seurannasta. Käyttöomaisuuden myynnistä päättää konsernihallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä konsernihallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Myynneistä raportoidaan hallitukselle etukäteen ja niistä tiedotetaan (huutokauppa tai muu tarkoituksenmukainen tapa). Konsernin Talouspalvelut vastaavat käyttöomaisuuskirjanpidon ylläpidosta ja neuvonnasta sekä ylläpitävät intranetissä käyttöomaisuuden luettelointiohjetta. Ympäristöstrategiassaan vuosille Päijät-Hämeen koulutuskonserni ilmaisee ne arvojensa mukaiset valinnat ja toimintaperiaatteet, jotka ovat tarpeellisia ympäristövastuun ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen toiminnan toteuttamiseksi. Ympäristöasiat tullaan ottamaan huomioon kaikkialla konsernin arjessa ja tulosalueiden toiminnassa. Koulutuksen kehittämisessä tähdätään sekä vastuullisen ja kestävän elämäntavan omaksumiseen että valmistuvien opiskelijoiden omaan ammattitaitoon kuuluvan ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Käytännön ympäristöasioissa toimitaan samoilla periaatteilla kuin opetetaan. Ympäristöstrategian toimenpideohjelmaa toteutettiin vuoden 2011 aikana mm. seuraavasti: Opetussuunnitelmia kehitettiin edelleen Ympäristöstrategian mukaisesti. Alueelliseen ja kansainväliseen ympäristöalan hanketoimintaan osallistuttiin useissa hankkeissa ja hankevalmisteluissa tavoitteena edistää ympäristötehokasta toimintaa eri sidosryhmien kanssa. Asikkalan kampuksen ympäristöjärjestelmä auditoitiin ja sertifioitiin OKKA-säätiön toimesta. Konsernin laajuinen energian ja veden kulutuksen jatkuva ja automaattinen seuranta ja raportointi otettiin käyttöön. Hallituksen lausuma: Konsernin omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Hankkeet ja hankintasuunnitelmat on toteutettu toimintasuunnitelmien mukaisesti. 26

28 Toimintakertomus Kehittämiskohteet: Hankintaprosessin sisäisen valvonnan toimintatapoja tulee edelleen kehittää ja varmentaa, että hankinnoissa noudatetaan lakia ja konsernin omaa ohjeistusta. Osana toimitila- ja kiinteistöstrategian toimeenpanoa tilojen käytön optimointiin tulee edelleen panostaa. Ympäristöstrategian toimenpideohjelman toimeenpanon seurantaa ja todentamista tulee edelleen kehittää tulosalueilla ja niiden yksiköissä. Sopimustoiminta Dynasty-asianhallintajärjestelmä sisältää toimintatapaohjeet asianhallintaan, päätöksentekoon, sopimushallintaan, arkistohallintaan ja dokumenttien hallintaan. Konsernissa on Dynasty-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä kehitetty hankintojen ja sopimusten hallintaan liittyvää osaamista sisäisen arvioinnin ja koulutuksien avulla. Sopimusten seurannan tukena on käytössä sopimussovelluksen hälytystoiminto. Hälytys sopimuksen tarkastelupäivästä ja/tai päättymisestä tallennetaan sopimuksen vastuuhenkilölle, sopimusneuvottelijalle ja laatijalle. Hankintalaki tuli voimaan ja sitä täydennettiin voimaan tulleella lailla 321/2010. Muutoksen mukaisesti kaikista yli kansallisen kynnysarvon ylittävistä (yli euroa) hankinnoista tulee tehdä sopimus. PTCServices Oy:n kanssa on allekirjoitettu asiantuntijapalvelusopimus hankintajuridiikan ja sopimusoikeuden asioissa. Käytännössä jokainen tapaus käsitellään omana toimeksiantonaan. Dynasty-sopimushallinnan järjestelmän avulla hallitaan sopimusmääriä sopimustyypeittäin. Hallintopalvelujen asianhallinnan asiantuntijat seuraavat sopimusten hallintaa ja raportoivat havainnoistaan kaksi kertaa vuodessa tulosalueiden johdolle ja asian- ja sopimushallinnan järjestelmien käyttäjille. Sopimus- ja vastuuriskejä sekä vastuuvakuutuksia arvioidaan yhdessä myös vakuutuksenantajan, Tapiolan kanssa. Hallituksen lausuma: Konsernin sopimustoiminnan hallinta on hyväksyttävällä tasolla. Sopimustenhallinta on nostettu kehittämiskohteeksi ja sen tehostamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan koulutusta. Raportointia on toteutettu sopimushallinnan ja päätöksenteon tapahtumista, jotta mahdolliset puutteet ja kehityskohteet menettelyissä nousevat esille. Kehittämiskohteet: Sopimushallinnan parantamiseksi käynnistettyä kehittämistyötä ja koulutusta on syytä systemaattisesti jatkaa. Raportoinnin avulla tulee nostaa sopimushallinnan puutteet ja kehittämiskohteet esiin. Viranhaltijoiden toimintavaltuuksiin ja niiden noudattamiseen sopimusasioissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Konsernin hankintamenettelyjen toimivuutta arvioidaan vuoden 2012 aikana. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Konsernin johto päätti edelleen kehittää sisäisen tarkastuksen sekä arviointi- ja kehittämistoimintojen toteutusta konsernissa. Sisäisen tarkastajan vastuulle siirrettiin arviointi- ja kehittämistehtäviä sekä strategiatyötä. Hänen yhdessä johdon kanssa laatimansa sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaan määritellyt tarkastustehtävät hankittiin tilintarkastusyhteisöltä Sisäisen tarkastuksen toimintaohje päivitettiin ja hallitus hyväksyi sen Toimintaohje antaa tarvittavat suuntaviivat ja määritykset myös ulkoisena palveluna hankitulle sisäisen tarkastuksen toteutukselle. Hallitus hyväksyi myös sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman Suunnitelmaan eriteltiin ostopalveluina hankittavat tarkastustehtävät. Vastuu tarkoituksenmukaisen valvonta-, riskienhallinta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän olemassaolosta on hallituksella. Toimitusjohtaja yhdessä toimeenpanevan johdon kanssa vastaa järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta yhdessä henkilöstön kanssa. Toimeenpaneva johto vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen raportit ja suositukset käsitel- 27

29 Toimintakertomus lään asianmukaisesti, tarvittaessa johtoryhmissä, ja että vastuulliset esimiehet valvovat toimenpiteiden toteuttamista sovitussa aikataulussa. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa on kehitetty systemaattisesti. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea koulutuskonsernia sen tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on tarjota järjestelmällinen lähestymistapa konsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen tehokkuutta arvioidaan sen hallitukselle ja toimeenpanevalle johdolle tuottaman lisäarvon avulla. Lisäarvon tuottaminen edellyttää, että sisäinen tarkastus tuottaa luotettavia arvioita ja kehittämisehdotuksia konsernin tavoitteiden toteutumisen tueksi. Oy Audiapro Ab:n sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan asiantuntijat toteuttivat Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen tarkastuksen maksullisesta palvelutoiminnasta, suunnittelun, hinnoittelun ja toteutuksen menettelytavoista. Tavoitteena oli varmistaa kustannusten kohdentuminen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja liiketaloudellisen kannattavuuden toteutuminen sekä tunnistaa ja arvioida toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä, niiden hallinnan ja valvonnan menettelyitä sekä kehittämismahdollisuuksia. Tarkastusraportissa suositukset annetaan riskiperustaisesti taulukossa, jossa merkittävät ja kohtuulliset riskit on yksilöity ja perusteltu sekä arvioitu nykyisten riskienhallintamenettelyjen ja valvonnan riittävyyttä. Talouden seuranta ja analysointi sisältävät asiantuntijoiden arvion mukaan merkittäviä riskejä. Konsernin Talouspalvelujen asiantuntijat talousjohtajan johdolla tukevat ja ohjaavat Salpauksen aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen johtoa analysoinnin ja kannattavuuden kehittämisessä. Talouspalvelujen palvelupäällikön työpanosta suunnataan aiempaa enemmän aikuiskoulutuksen hyväksi. Hän osallistuu mm. Aikuiskoulutuksen johtotiimin työskentelyyn. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämisellä pyritään saamaan oikea-aikaisempaa tietoa johtamisen tueksi. Kehityskohteina ovat DW-raportointi sekä aikuiskoulutuksen sopimustietokannan kehittäminen. Kehittämispäällikkö kokoaa sisäisen tarkastuksen raportin, jossa esitetään sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelman mukaisesti sekä sisäisinä että ulkoisina arviointeina ja tarkastuksina tehty työ. Raportissa otetaan kantaa johtamis- ja hallintojärjestelmään sekä riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan integrointiin osaksi toiminnanohjausjärjestelmää, esitetään arviointien ja tarkastusprosessien tuloksia sekä ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen yhteistyötä. Hallituksen lausuma: Sisäisen tarkastuksen järjestäminen on konsernissa hyväksyttävällä tasolla. Toiminnon asemointi on tarkoituksenmukainen suhteessa johdon ja henkilöstön vastuuseen. Tarkastus on riippumaton toiminto ja raportointivastuussa hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Toiminnon rooli johdon tukena on tunnistettu ja tunnustettu. Kehittämiskohteet: Sisäisen tarkastuksen suunnitelma on laadittava strategia- ja riskilähtöisesti ja varmistettava sisäisen tarkastuksen tuki johtamiseen. Sisäisen tarkastuksen toteutus on jatkossa tarkoituksenmukaisinta tehdä Hallintopalveluiden omana kehittämistoimintaan liittyvänä työnä sekä tarvittavilta osin sitä täydentäen ostopalveluin selkeästi nimetyissä tarkastuskohteissa. 1.3 Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 3,0 prosenttia (3,7 miljoonaa euroa). Kasvu on taittunut. Muutos oli 4,9 prosenttia (5,8 miljoonaa euroa). Koulutuskonsernin toimintakate, euroa, laski edellisvuodesta euroa. Toimintakateprosentti laski 7,9 prosenttista 6,6 prosenttiin. 28

30 Toimintakertomus Koulutuskeskus Salpaus pääsi katetavoitteeseensa. Lahden ammattikorkeakoulu ylitti tavoitteen selvemmin, mutta pienemmällä marginaalilla kuin aiemmin. Tuoterengas jäi toimintakatteessa nollatasolle (laskua euroa vuodesta 2010). Yhteiset palvelut saavuttivat toimintakatetavoitteensa ja pystyivät hyvittämään Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun maksuosuuksia yhteensä 0,4 miljoonaa euroa (3 prosenttia maksuosuuksista). Koulutuskeskus Salpauksessa tuotot kasvoivat ainoastaan 1,6 prosenttia, 1,2 miljoonaa euroa (4,6 prosenttia v. 2010). Kulut kasvoivat voimakkaammin, 4,5 prosenttia. Toimintakate heikkeni euroon, muutos euroa. Lahden ammattikorkeakoulussa toimintatuotot kasvoivat 2,9 prosenttia, 1,2 miljoonaa euroa (3,8 prosenttia v. 2010). Kulut kasvoivat vastaavasti 2,9 prosenttia. Toimintakate laski euroon, muutos euroa. Tuoterenkaan tuotot kasvoivat peräti 7,9 prosenttia, 0,4 miljoonaa euroa (4 prosenttia v. 2010). Kulut kasvoivat 9,8 prosenttia. Toimintakate heikkeni euroon, muutos euroa. Yhteisten palveluiden ulkoiset tuotot kasvoivat 23,8 prosenttia, 0,9 miljoonaa euroa mm. Fellmannian perustamisesta johtuen. Muilta osin Yhteisten palveluiden tuottojen muutos oli sisäisten palveluiden laskutusta. Toimintakulut kasvoivat 9,0 prosenttia, 2,3 miljoonaa euroa. Ulkoiset tuotot rahoittivat tästä 0,9 miljoonaa euroa, jolloin sisäisesti rahoitettavaksi jäi kasvusta 5,5 prosentin kasvu, 1,4 miljoonaa euroa. Tästä kasvusta yli puolet, 0,8 miljoonaa euroa kohdistui kiinteistökustannusten kasvuun. Yhteisten palveluiden toimintakate ja vuosikate kasvoivat 25 prosenttia talousarvion mukaisesti rahoittamaan tulosalueille tehtävien investointien investointi- ja rahoituskuluja. Korkotuotot pienenivät edellisvuodesta euroa. Rahoituskulut laskivat euroa. Korkotuottoja laski alentunut korkotaso. Lainojen koroissa näkyy konsernin pienentynyt velkamäärä. Uusi laina otettiin vasta joulukuussa. Vuosikate oli euroa, 6,6 prosenttia toimintatuotoista (7,9 prosenttia vuonna 2009). Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat euroa alle talousarvion, koska investointeja on jätetty toteuttamatta. Poistot nousivat edellisvuodesta euroa. Vuonna 2006 tilinpäätössäännöksiin lisättiin valtakunnallisesti virallinen liitetieto, jossa toteutuneen investointitason ja suunnitelman mukaisten poistojen tasoa verrataan. Säännöksen erityisenä tarkoituksena on velvoittaa kuntaa antamaan selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien määristä silloin, kun määrät poikkeavat olennaisesti toisistaan. Olennaisena poikkeamana voidaan pitää 10 prosenttia:n tai sitä suurempaa erotusta. Liitetiedossa on annettava selvitys poikkeaman pääasiallisista syistä ja selvitys poistosuunnitelman mahdollisesta tarkistamistarpeesta. Tarkastelujakson suunnitelman mukaisten poistojen ja investointitason poikkeama on 36 prosenttia. Perussyy tähän on taloussuunnittelukauden merkittävät kiinteistöinvestoinnit ja niiden vaatima kalustus ja varustaminen. Lisäksi valtiolta vastikkeetta saadusta omaisuudesta ei saa tehdä suunnitelman mukaisia poistoja. Tämän omaisuuserän huomioiminen poistoissa (laskennallinen poisto 30 vuoden poistoajalla olisi euroa) pienentää tarkastelujakson investointien ja suunnitelman mukaisten poistojen poikkeaman 31 prosenttiin. Poistosuunnitelman muutosta, käyttöön otettavaksi tilikauden 2013 alusta, tullaan esittämään yhtymäkokoukselle syksyn 2012 kokoukseen, siltä osin, kun käytössä olevat poistoajat ylittävät Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajat. Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan vuonna 2015 investointitaso on 12,7 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot tulevat silloin olemaan nykyisellä poistosuunnitelmalla noin 9,4 miljoonan euron tasolla. Konsernin tilikauden tulos vuonna 2011 oli euroa. Tulos laski euroa. Tilikauden poistot olivat euroa, nettoinvestointien ollessa euroa. 29

31 Toimintakertomus Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon nro 103 lomapalkkavelan kirjaamisesta vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa ei ole noudatettu tätä lausuntoa tilinpäätöksessä Tulosvaikutus olisi ollut konsernitasolla yhteensä euroa. Uudella laskentatavalla kirjattu lomapalkkavaraus olisi heikentänyt vastaavalla summalla tilikauden tulosta ja lisännyt siirtovelkojen määrää. Lomapalkkavelka kirjataan uudella laskentatavalla vuodesta 2012 alkaen. Tilikauden tuloksesta tehtiin seuraavat kirjaukset: Taulukossa selvitetään investointivarausten muutokset ja määrät Tuloksesta tehtiin euron kirjaus konsernin kassavaroina oleville stipendirahastoille maksettavina korkoina, joista rahastojen sääntöjen mukaan maksetaan stipendejä opiskelijoille ja kartutetaan rahastojen pääomaa. Täyttöaste oli Koulutuskeskus Salpauksessa korkea koko vuoden. Salpaus ei saanut hakemiaan lisäpaikkoja koulutuksen järjestämislupaan. Ylipaikoilla oli 93 opiskelijaa, johon Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi väliaikaisesti 28 lisäpaikkaa (yhteensä 5448). Salpaukselta jäi näin saamatta perusrahoitusta ylipaikoilla olevista opiskelijoista euroa. Vuonna 2012 paikkamäärä on edelleen Oppisopimuskoulutuksen volyymi ei laskenut talousarviossa odotetun mukaisesti. Työvoimakoulutus väheni 0,5 miljoonaa euroa toteutuen 7,5 miljoonaan euroon. Lahden ammattikorkeakoulun toteutunut opiskelijamäärä ei ole enää rahoituksen peruste. Rahoitus määräytyy ylläpitoluvan teoreettisen opiskelijamäärän mukaan (70 prosenttia rahoituksesta) ja suoritettujen tutkintojen mukaan (30 prosenttia) Erityisesti tutkintojen saamiseksi on ammattikorkeakoulunkin etu pitää täyttöaste korkealla. 30

32 Toimintakertomus Opiskelijamäärät on selvitetty alla olevassa taulukossa. OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP2011 poikkeama Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä ammatillinen oppisopimus lukio palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä Lahden ammattikorkeakoulu *)yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ *) ylläpitoluvan mukaiset opiskelijat Taulukoista kohdassa , opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset, ilmenevät opiskelijamäärän ja ammattikorkeakoulussa ylläpitoluvan perusteella saatavat perusrahoitus- eli yksikköhintatuotot. Tämän opiskelijamäärän perusteella saatavan koulutusaloittain vaihtelevan perusrahoituksen osuus oli 75,7 prosenttia konsernin toimintatuotoista (76,6 prosenttia vuonna 2010). 31

33 Toimintakertomus Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset 0-10 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

34 Toimintakertomus Tuloslaskelman tunnusluvut ,3 Vuosikate/poistot % 175,8 183,2 Toimintatuotot/toimintakulut % 107,1 108,5 108,9 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200, Muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Lainanhoitokustannukset (lyhennykset + korot) Yksikköhintatuotot (op.- ja kult.toim. Rahoituslaki) Bruttoinvestoinnit Opiskelijamäärä Vuosikate /opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % 107,1 108,5 108,9-1,5 Vuosikate/poistot % 145,3 183,2 175,8-37,9 Vuosikate/toimintatuotot % 6,6 7,9 8,2-1,3 Poistot/toimintatuotot % 4,6 4,3 4,7 0,2 Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot % 9,2 6,3 6,8 2,9 Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot % 0,7 0,9 1,3-0,1 Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot % 75,7 76,6 77,8-0,9 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon nro 103 lomapalkkavelan kirjaamisesta vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa ei ole noudatettu tätä lausuntoa tilinpäätöksessä Tulosvaikutus olisi ollut konsernitasolla yhteensä euroa. Uudella laskentatavalla kirjattu lomapalkkavaraus olisi heikentänyt vastaavalla summalla tilikauden tulosta ja lisännyt siirtovelkojen määrää. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttööön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot Vuosikate/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Toimintatuotot Poistot/toimintatuotot % = 100 * Poistot / Toimintatuotot Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot, % = 100 * Lainanhoitokustannukset / Toimintatuotot Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot, % = 100 * Yksikköhintakorvaukset / toimintatuotot 33

35 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Investointien tulorahoitus euroa laski edellisvuodesta euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat nettomääräisesti euroa jakaantuen kiinteistöinvestointeihin euroa ja irtaimistoinvestointeihin euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli alijäämäinen (investointien tulorahoitus 72 prosenttia). Investointeja jätettiin toteuttamatta kaikkiaan eurolla. Rahoitustoiminnan kassavirta Uutta lainaa nostettiin euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin euroa. Lainanhoitokate 9,1 pysyi edellisvuoden tasolla (9,2 vuonna 2010). Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät (saamiset ja velat) vapauttivat kassavaroja kokonaisuutena euroa. Merkittävin tekijä oli saamisten pienentyminen arvonlisävero- ja myyntisaamisten osalta. Toisaalta EU-osarahoitteisten projektien jälkirahoitussaatavat kasvoivat edelleen eurolla, mikä sitoi kassavaroja. Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli euroa positiivinen. Kassavarojen muutos Maksuvalmius oli edellisvuotta alhaisempi koko vuoden ajan. Lainannosto joulukuussa paransi maksuvalmiutta. Kassan riittävyys oli tilinpäätöksessä 50 päivää (38 päivää vuonna 2010). Projektien siirtosaatavat sitoivat kassavaroja 4,3 miljoonaa euroa (3,2 miljoonaa euroa vuonna 2010, 1 miljoona 2009, 0,6 miljoonaa 2008 ja 4,1 miljoonaa 2007). Tuoterenkaan sisäinen konsernivelka kasvoi euroa. Kiinteistöjen hankinnan pankkilainoitusta maksettiin pois aiemmin ja kiinteistölainat muuttuivat sisäiseksi konsernivelaksi. Kiinteistölainoitusta ei ole voitu lyhentää, koska Tuoterenkaan käyttöpääomatarve on kasvattanut konsernivelkaa. Kaikkiaan konsernivelkaa Tuoterenkaalla oli tilinpäätöksessä euroa, josta kiinteistölainan osuus euroa. Tuoterenkaan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli euroa v Lahden ammattikorkeakoulun kassavarat kasvoivat euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli euroa positiivinen. Projektisaatavien kasvu sitoi ammattikorkeakoulun kassavaroja lisää euroa. Koulutuskeskus Salpauksen kassavarat pienenivät euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli euroa alijäämäinen. Saatavien pienentyminen vapautti kassavaroja. Yhteisten palveluiden kassavarat lisääntyivät euroa lainannostosta sekä saatavien ja korottomien lyhytaikaisten velkojen kassavaroja vapauttavasta muutoksesta johtuen. Yhteisten palveluiden kassavarat ovat laskennallisesti euroa, mutta vuoden 2012 investointien jälkeen laskennalliset kassavarat pienentyvät jälleen. Vuokraveloituksia ja sisäisiä muita veloituksia suurempi investointitaso rahoitetaan käytännössä konsernin sisällä tulosalueiden kassavaroilla. Erityisesti sisäiset kiinteistövuokrat on pidetty tulosalueille mahdollisimman alhaisella tasolla. Kun vuodelle 2012 budjetoitu euron lainannosto jätetään toteuttamatta konsernin kassavarojen kokonaistilanteen niin salliessa, vaikuttaa se vastaavasti Yhteisten palveluiden kassavarojen laskemiseen osuuteen. 34

36 Toimintakertomus Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta 8 485, ,08 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 30 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset -4 Antolainasaamisten lisäykset -4 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat

37 Toimintakertomus Rahoituslaskelman tunnusluvut Pääomamenojen tulorahoitus, % 68 % 106 % 114 % Investointien tulorahoitus, % 72 % 127 % 122 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % Investointien tulorahoitus, % *) 72 % 127 % 122 % Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 68 % 114 % 106 % Lainanhoitokate 9,1 9,2 6,5 Kassan riittävyys (pv) Opiskelijamäärä Kassavarat (1 000 ) Kassasta maksut/vuosi, me * ) 2009 vuoden investointien rahavirta ei sisällä Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden ostoa ja vastaavasti apporttina annettua omaisuutta myyntinä. Jos ne olisi esitetty vuonna 2009, investointien tulorahoitus prosentti olisi 77 % ja pääomamenojen tulorahoitus prosentti olisi 70 %. Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 36

38 Päivinä Current Ratio Toimintakertomus Maksuvalmiuden kehitys Maksuvalmiuden kehitys kuukausittain limiitti 3,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 Current Ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Kassan riittävyys kehitys kuukausittain limiitti Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella EU-projekteista tuloutumatta vuonna 2011 x euroa Salpaus Lamk Tuoterengas Ypa Saamiset Yhteensä

39 Toimintakertomus Rahoitusasema ja sen muutokset Koulutuskonsernin taseen loppusumma oli 138,6 miljoonaa euroa (130,1 miljoonaa euroa vuonna 2010). Vieraan pääoman osuus on pitkän tauon jälkeen kasvanut, mikä näkyy taseen tunnusluvuissa Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet 30 0 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset 4 0 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 0 4 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 38

40 Toimintakertomus VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 0 0 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

41 Toimintakertomus Taseen tunnusluvut Suhteellinen velkaantuneisuus % 22,0 16,4 17, Omavaraisuus % 78,9 83,7 83, Omavaraisuus % 78,9 83,7 83,2 Suhteellinen velkaantuneisuus % 22,0 16,4 17,1 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija Lainakanta , Lainakanta , /opiskelija Opiskelijamäärä Lainakanta % 8,3 3,7 4,5 Sidotun pääoman osuus % 47,3 52,2 54,1 Rahoitusvarallisuus, Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta /opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä Lainakanta % = 100 * korollinen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Sidotun pääoman osuus % = 100 * sidottu oma pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) 40

42 Toimintakertomus Kokonaistulot ja -menot TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot, joista ,3 Toimintakulut ,4 yksikköhintarahoitus ,7 Korkokulut 182 0,1 tuet ja avustukset Eu:lta 60 0,0 Muut rahoituskulut 5 0,0 tuet ja avustukset muilta ,2 Satunnaiset kulut 0 0,0 koulutuksen myyntitulot ,9 Tulorahoituksen korjauserät 25 0,0 muut toimintatuotot ,1 Korkotuotot 198 0,1 Muut rahoitustuotot 25 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 4 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investointimenot ,9 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0,0 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamiset lisäykset 4 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 775 0,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennys 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 1.4 Kuntayhtymän konsernitilinpäätös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitus perusti Koulutuskeskus Salpauksen esityksestä AduSal Oy:n vuonna Koulutuskeskus Salpaus on toiminut aktiivisesti yksilöllisten oppimispolkujen kehittäjänä ja edelläkävijänä sekä hyödyntänyt uusia virtuaalisen verkkooppimisen pedagogisia ja teknisiä ratkaisuja. Lisätyn todellisuuden edistyneimmän markkinoilla olevan sovelluksen tehokas käyttöönotto ja hyödyntäminen oppimateriaalin valmistamisessa sekä sovelluksen kaupallisessa hyödyntämisessä edellytti itsenäisen yrityksen perustamista. AduSal Oy:n perustaminen merkitsi konsernisuhteen syntymistä. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan suurille kuntayhtymille suositellaan, että ne laatisivat täydellisen konsernitilinpäätöksen sisältäen konsernin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä konsernitaseen, jotta jäsenkunnat pystyisivät laatimaan oman konsernitilinpäätöksensä täydellisenä oikein kuntayhtymän konsernitilinpäätöksestä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt (1), osakkuusyhteisöt (4) ja omistusyhteysyhteisöt (1). Tytäryhteisöt AduSal Oy (100,00 %), Osakkuusyhteisöt Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) Kiinteistö. Oy Lahden Toimistokartano (41,50 %) Muut omistusyhteysyhteisöt Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) - äänivalta 17,70 % Selvitystä konsernitilinpäätöksen laatimisesta on annettu liitetiedossa 4.1.3, Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot. Adusal Oy toimii konsernin vuokratiloissa ja yhtiön toimitusjohtajana toimii osa-aikaisesti sivutoimiluvalla Koulutuskeskus Salpauksen apulaisrehtori. Käynnistysvaiheessa yhtiön hallituksessa ovat olleet koulutuskonsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja ja Koulutuskeskus Salpauk- 41

43 Toimintakertomus sen rehtori. Hallituksen jäsenille ei makseta mitään palkkioita vaan hallituksessa toimitaan osana virkatehtäviä. Yhtiön omistajaohjaus on järjestetty osana yhtymän normaalia virkatyötä ja sisäistä valvontaa. Yhtiö henkilöstö (2) siirtyi yhtiön palvelukseen vastaavista tehtävistä Koulutuskeskus Salpauksesta. Jos virtuaalisen verkko-oppimisen pedagogisia ja teknisiä ratkaisuja ei onnistuta suunnitelmien mukaan kaupallistamaan, muodostuu yhtiön toiminta tarpeettomaksi, koska Salpaus voi järjestää oman kehitystyönsä aiempaan tapaan omalla henkilökunnalla. Jos taas kaupallistaminen suunnitelmien mukaan toteutuu, on kilpailuneutraliteetti syistä osakeyhtiö oikea tapa eriyttää koulutuksen ulkopuolinen liiketoiminta julkisrahoitteisesta toiminnasta. Myös Lisätty todellisuus sovelluksen lisenssiehdoissa on edellytetty kuntayhtymästä irrallista oikeushenkilöä. Yhtiön ensimmäinen tilikausi oli Tilikausi oli talousarvion mukaisesti tappiollinen ja alkanut vuosi ja erityisesti kevätkausi näyttävät onko yhtiön toiminnalle perustamisvaiheessa esitetyt perusteet edelleen kantavia. Jos toiminnalla on jatkoa, on yhtiön ohjaus ja hallinto perusteltua siirtää laajemmin koulutuskonsernin tulosalueiden johtoon Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä Konsernirakenne Yhdistelty konsernitilinpäätökseen (Omistusosuus %) Yhdistelty (kpl) Ei Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt AduSal Oy (100,00 %) 1 - Osakkuusyhteisöt 4 - Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) Kiint. Oy Lahden Toimistokartano (41,50 %) Muut omistusyhteysyhteisöt 1 - Kiint. Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) > äänivalta 17,70 % Yhteensä 6-42

44 Toimintakertomus Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernilaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 3 (tappiosta) Toimintakate Korkotuotot 198 Muut rahoitustuotot 25 Korkokulut -183 Muut rahoituskulut -5 Vuosikate Suunnitelman mulkaiset poistot Arvonalentumiset 0 Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 512 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -25 Vähemmistöosuudet 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

45 Toimintakertomus ,9 Vuosikate/poistot % Toimintatuotot/toimintakulut % 107,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160, Muutos Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot + Arvonalentumiset Opiskelijamäärä Vuosikate /opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % 107,0 107,0 Vuosikate/poistot % 140,9 140,9 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / (Poistot + Arvonalentumiset) 44

46 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta 8 437,66 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät -24 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset -4 Antolainasaamisten lisäykset -4 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -775 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 35 Vaihto-omaisuuden muutos -612 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat

47 Toimintakertomus Pääomamenojen tulorahoitus, % 0 % 0 % 68 % Investointien tulorahoitus, % 0 % 0 % 72 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Investointien tulorahoitus, % *) 72 % Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 68 % Lainanhoitokate 9,0 Kassan riittävyys (pv) 50 Opiskelijamäärä Kassavarat (1 000 ) Kassasta maksut/vuosi, me 133 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 46

48 Toimintakertomus Konsernitase ja sen tunnusluvut AVAAVA VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 47

49 Toimintakertomus AVAAVA VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET 0 0 C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 0 0 II Lyhytaikainen Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNIN TASEEN TUNNUSLUVUT 48

50 Toimintakertomus Suhteellinen velkaantuneisuus % 0,0 22,1 16, Omavaraisuus % 0,0 79,2 83, Omavaraisuus % 79,2 83,7 Suhteellinen velkaantuneisuus % 22,1 16,4 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija Lainakanta , Lainakanta , /opiskelija Opiskelijamäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta /opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä 49

51 Toimintakertomus 1.5 Keskeiset liitetiedot Investointivarausten käyttö Toimielin Varaukset Käyttötarkoit. Purku Lisäys Varaukset Hanke/kohde muutos TP 2011 TP KOULUTUSKESKUS SALPAUS Palvelu-Salpaus Ståhlberginkatu 2-6, Lahti Matkailu- ja ravitsemis alan kiinteistön kalustaminen YHTEISET PALVELUT Kiinteistöinvestoinnit Ståhlberginkatu 10, Lahti - saneeraus Investointivaraukset yhteensä Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Opisk. määrä Valtion päätös 2010 Ammatillinen koulutus: *) Tuote-Salpaus Palvelu-Salpaus Salpauksen areena Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Myönnetyt lisäpaikat Rehtorintoimisto (tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus) Ammatillinen peruskoulutus yht TA 2011 Valtion päätös 2011 Opisk.- Opisk.- Tot koht. koht. opisk. yksikköhinta yksikköhinta määrä Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Lukiokoulutus Salpauksen areena Ammatillinen lisäkoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut SALPAUS YHTEENSÄ *) Rahoitusta ei saatu koko toteutuneen opiskelijamäärän osalta koulutusluvan ylityksen vuoksi 50

52 Toimintakertomus Lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEA- KOULU TA 2011 (arvio OPM:n päätöksestä) Opiskelijat (nuoret ja aikuiset) Euroa yhteensä Opiskelijat (nuoret ja aikuiset) Opiskelijakohtainen yksikköhint a 70% OPM:n päätös 2011 Euroa yhteensä Suoritettujen tutkintojen mukaisesti 30% Euroa yhteensä = yks.hinta+ tutkinnot OPM:n päätös 2010 Euroa Liiketalous Sosiaali- ja terveys Muotoiluinstituutti Taideinstituutti Tekniikka Matkailu Musiikki Liikunta Yhteensä Opiskelijoiden kotikuntajakauma KUNTA Ammatillinen koulutus Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuskoulutus, Lukiokoulutus (peruskoulutus) Lahden ammattikorkeakoulu YHTEENSÄ Artjärvi 0 Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kuhmoinen Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Pertunmaa Sysmä Jäsenkunnat yhteensä Muut kunnat Kaikki yhteensä

53 Toimintakertomus Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain Tilanne Konsernin muu toiminta Tuoterengas Peruspääoma Jäsenkunta Peruspääoma % Peruspääoma % yhteensä % Asikkala ,68 3,29 % ,83 5,57 % ,51 3,30 % Hartola ,07 0,80 % 0,00 0,00 % ,07 0,80 % Heinola ,72 8,34 % 0,00 0,00 % ,72 8,29 % Hollola ,40 7,58 % ,23 11,27 % ,64 7,60 % Hämeenkoski ,67 0,66 % 2 121,86 0,71 % ,53 0,66 % Kuhmoinen ,90 0,19 % 0,00 0,00 % ,90 0,19 % Kärkölä ,92 1,01 % 4 802,27 1,62 % ,19 1,01 % Lahti ,21 56,43 % ,14 62,73 % ,35 56,46 % Nastola ,36 12,62 % ,75 6,86 % ,11 12,58 % Orimattila ,95 6,10 % ,77 7,58 % ,72 6,11 % Padasjoki ,77 1,22 % ,04 3,66 % ,81 1,23 % Pertunmaa ,98 0,27 % 0,00 0,00 % ,98 0,26 % Sysmä ,55 1,52 % 0,00 0,00 % ,55 1,51 % YHTEENSÄ ,18 100,00 % ,89 100,00 % ,07 100,00 % Orimattilan kaupunki ja Artjärven kunta ovat yhdistyneet kuntaliitoksessa Orimattilan kaupungiksi. Kuntajakolain (1698/2009) 8 luvun 36 :n 1 momentin mukaan kuntien yhdistyessä lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. Yhdistymisessä lakanneen Artjärven kunnan omistama osuus peruspääomasta on siirtynyt Orimattilan kaupungin omistukseen. Perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa asiakirjoissa mainittu Artjärven kunta on kuntaliitoksessa lakannut. 1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä: Poistoerojen käsittely Poistoerojen vähennyksenä käsiteltiin aiemmin investointivarauksella rahoitettujen investointien tilikauden 2011 suunnitelman mukaisten poistojen osuus ,72 euroa. Rahastojen lisäys Tilikauden tuloksesta esitetään rahastosiirtoina kirjattavaksi: korkoa konsernin kassavaroina oleville stipendirahastojen pääomille ,77 euroa Tilikauden tuloksen käsittely Varausten, poistoeron ja rahastosiirtojen jälkeen jäävä tilikauden ylijäämä ,26 euroa esitetään kirjattavaksi tilikauden yli-/alijäämätilille. 52

54 Toimintakertomus Tilikauden yli-/alijäämät tulosalueittain ovat seuraavat: Koulutuskeskus Salpaus ,91 euroa Lahden ammattikorkeakoulu ,57 euroa Tuoterengas ,23 euroa Yhteiset palvelut ,83 euroa Tuoterenkaan sisäisen konsernivelan kattaminen Tuoterengas Jäsenkunta Peruspääoma % Artjärvi 0 0,00 % Asikkala ,57 % Hartola 0 0,00 % Heinola 0 0,00 % Hollola ,27 % Hämeenkoski ,71 % Kuhmoinen 0 0,00 % Kärkölä ,62 % Lahti ,73 % Nastola ,86 % Orimattila ,58 % Padasjoki ,66 % Pertunmaa 0 0,00 % Sysmä 0 0,00 % YHTEENSÄ ,00 % Perussopimuksen mukaisesti jäsenkunnan osuus Tuoterenkaan varoihin ja vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa. Tuoterenkaan vaikutus konsernin kassavaroihin käsitellään Tuoterenkaan taseessa lyhytaikaisissa veloissa, lainoissa julkisyhteisöiltä (sisäinen konsernivelka). Sisäinen velkasaldo oli ,06 euroa, josta kiinteistöinvestointien pankkilainojen takaisinmaksusta johtunut sisäisen konsernivelan osuus on ,14 euroa. Kiinteistövelka ei ole lyhentynyt. Tästä osuudesta maksetaan sisäisenä korkona maksuliiketililtä saatavan koron määrä (1 kk euribor). Tuoterenkaan käyttöpääomana käytettävää konsernivelkaa oli tilinpäätöksessä ,92 euroa ( / ,51 euroa), josta vuonna 2003 yhtymäkokouksen /11 päätöksen mukaisesti sisäiselle velkasaldolle on laskettu 1 prosenttia p.a. korko yhteensä 3 534,07 euroa. Korko lasketaan tilikauden alun ja lopun velkasaldon keskiarvolle. Tilinpäätöksen 2010 käsittelyn yhteydessä yhtymäkokous päätti vahvistaa vuoden 2011 talousarvion mukaisesti euroa konsernivelan lyhentämistavoitteeksi kohdistuen ensin muuhun velkaan ja sen jälkeen kiinteistövelkaan. Tilikaudella 2011 tämä tavoite ei täyttynyt vaan velkasaldo kasvoi ,41 euroa. Kasvun taustalla oli Tuoterenkaan vuoden 2011 toiminnan ja investointien ,23 euroa alijäämäinen nettokassavirta sekä saamisten ja varastonarvon kasvu yhteensä ,23 eurolla. Sisäinen velkasaldo toimii Tuoterenkaan näkökulmasta käyttöpääomalainan tavoin. Vuoden 2012 talousarvion tavoite konsernivelan lyhentämisessä ilman muita maksuvalmiuteen vaikuttavia eriä on euroa (toiminnan ja investointien positiivinen kassavirtatavoite) Talouden tasapainottamistoimenpiteet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilinpäätös vuodelta 2011 oli tavoitteiden mukainen. Vuosikatteiden toteuma alla kertoo tilanteen kehityksen. 53

55 Toimintakertomus Vuosikate euroa Suhteellisesti vuosikate on pienentynyt. Vuosikate prosenttikehitys osoittaa sen. Vuosikateprosentti Tulosten on jatkossa parannuttava, jotta suunnitellut investoinnit voidaan toteuttaa. Syksyllä 2011 aloitettiin tuottavuusohjelman valmistelu, jossa etsitään sekä perustehtävän että tukitoimintojen alueelta mahdollisia tehostamiskohteita. Yhtenä ohjelman toimenpiteenä, on arvioida uudelleen kaikkien kiinteistöinvestointihankkeiden taloudelliset vaikutukset ja ko. kiinteistössä toimivan toiminnan mahdollisuus maksaa hankkeen johdosta kasvavat vuokrakulut. Kiinteistöinvestoinnit ovat kohdistuneet lähiaikoina pääasiassa Koulutuskeskus Salpaukseen, joten Salpauksen sisäiset kiinteistövuokrat ovat kasvaneet noin miljoonan vuodessa. Jatkossa tarpeet ja toiveet on oltava tasapainossa käytettävissä olevan rahoituksen kanssa. Opetustilojen käyttöasteen seuranta osoittaa, että työtä on vielä tekemättä. Mittaamisessa on lisäksi omat ongelmansa. Tuottavuusohjelmassa on yhtenä kehityskohteena sekä tilojen käyttöasteen nosto että seurannan menettelyjen tarkentaminen oikeamman tiedon saamiseksi. 54

56 Toimintakertomus Tilikauden 2011 aikana jouduttiin Koulutuskeskus Salpaukselle esittämään talousarviomuutosta. Opiskelijamäärä oli kasvanut ja mm. henkilöstökulujen määrärahaa tuli lisätä. Ylipaikoilla oli 93 opiskelijaa, johon Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi väliaikaisesti 28 lisäpaikkaa (yhteensä 5448). Salpaukselta jäi tämän lisäksi saamatta perusrahoitusta ylipaikoilla olevista opiskelijoista yhteensä euroa. Vuonna 2012 paikkamäärä on edelleen Ylipaikkatilanteesta huolimatta opintojen keskeyttämisen kasvu on talouden haaste tulevaisuudessa. Keskeyttämiset aiheuttavat vajaita ryhmiä ja täydennysopiskelijaotot eivät tuota useinkaan pysyviä tuloksia ryhmien opiskelijamääriin. Uusien ryhmien perustaminen, vaikka ylläpitoluvassa tilaa olisikin, aiheuttaa väistämättä budjetoimattomia lisäkuluja, mutta ei lisää tuottoja budjetoidusta. Näin suunnitellun ryhmä- ja opettaja/muun henkilökunnan määrän kautta toteutettu opetus on ainoa keino talouden hallintaan. Opiskelijoista on pystyttävä pitämään kiinni aineksen haastavuudesta huolimatta. Rahoitus saadaan vain läsnä olevista opiskelijoista. Aikuiskoulutus- ja työelämäpalveluiden kysynnän volyymi on riippuvainen monista ulkoisista tekijöistä. Yleinen taloudellinen ilmapiiri ja maailmantalouden kehittyminen vaikuttavat jo hyvin pitkälti yritysten koulutustarpeisiin. Myös hallitusohjelman linjaukset koulutuksesta ja koulutuksen tukimuodoista vaikuttavat vahvasti koulutuksen kysyntään. Näiden seikkojen vuoksi pitkän aikavälin ennustukset koulutuksen myynnistä ovat erityisen epävarmoja ja lyhyelläkin aikavälillä yleisessä taloudellisessa tilanteessa sattuneet muutokset voivat merkittävässä määrin vaikuttaa koulutuksen myyntiin mm. peruuntuneina tilauksina. Opiskelijoiden saanti mm. työvoimakoulutukseen ei ole toteutunut tehtyjen ennakkoarvioiden mukaisina. Tuotot kertyvät toteutuneiden oppisopimusten, työvoimakoulutusten ja muun aikuiskoulutuksen kautta. 55

57 Toimintakertomus Aikuiskoulutuksen kilpailutilanne ja epävarmuus eivät kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että toiminnasta aiheutuu kiinteitä yhteisiä kustannuksia, joita jokaisen tulosalueen tulee pystyä kattamaan mahdollisimman hyvin ja toimintaa tulee suunnitella kannattavaksi jokaisella tulosalueella ja toimialalla. Tuottojen varmuus budjetointivaiheessa ei ole samaa luokkaa nuorten koulutuksen kanssa. Hinnoittelu on kilpailutilanteessa erittäin tiukkaa. Tuoterenkaan taloudellinen tulos heikkeni vuonna Haaste toiminnan rahoituspohjan kannattavassa laajentamisessa on kova. Vuonna 2011 tuotot kyllä kasvoivat, mutta tuotantokustannukset vielä enemmän. Tuoterenkaan toiminnan luonne usein eläköitymistä edeltävänä viimeisenä työpaikkana on aiheuttanut eläkekustannusten jatkuvan nousun. Ennenaikaisen eläköitymisen omavastuuosuudet ja nykyiset Varhe-maksut laskutetaan sopimuksen mukaan kotikunnilta, mutta eläköityneiden henkilöiden eläkemenoperusteiset maksut kuitenkin kohdistuvat toiminnan rahoitukseen. Vuonna ennakkomaksu oli ,99, kun se vuonna 2010 oli vielä euroa. Kustannusten kasvu näyttää pysähtyneen. Jos Tuoterenkaan toiminta lopetettaisiin, tulisi eläkemenoperusteiset eläkemaksut omistajakuntien maksettavaksi. 56

58 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI 2.1 Tuloskortti Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama % Muutos% (TP2010) (TA2011) Koulutuksen vetovoima (LAMK) hak/al 4,9 5,0 4,8-4,00 % -2,04 % paikat Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat hak/al 1,7 1,3 1,8 38,46 % 5,88 % (Salpaus) paikat Suoritetut tutkinnot (PHKK) lkm ,39 % 7,30 % Suoritetut tutkinnot (LAMK) lkm ,27 % 12,25 % Suoritetut tutkinnot (Salpaus) lkm ,31 % 6,79 % Valmistuneiden työllistyminen % 67,0-71,0 5,97 % (LAMK) Valmistuneiden työllistyminen % 48,9 68,0 60,0-11,76 % 22,70 % (Salpaus) Positiivinen sijoittuminen (TR) % 56,6 65,0 74,0 13,85 % 30,74 % Ostopalvelusopimusten toteutumisaste % 104,2 100,0 104,4 4,40 % 0,19 % (seuranta päättyy PHKK - tasolla ) (TR) Jatko-opintoihin sijoittuminen % 3,0 11,0 3,3-70,00 % 10,00 % (seuranta päättyy PHKK-tasolla ) (Salpaus) Valmennukseen osallistuneiden lkm ,69 % -4,19 % määrä (TR) Elämänhallinnan kohentuminen % 70,9 72,0 64,7-10,14 % -8,74 % (seuranta päättyy ) (TR) Työelämävalmiuksien kehittyminen % 74,8 75,0 69,7-7,07 % -6,82 % (seuranta päättyy ) (TR) EU-projektitoiminnan laajuus ,44 % 36,27 % (PHKK) T&K-toiminnan menot (LAMK) ,03 % 20,92 % Salpauksen opiskelijoiden määrä Tuoterenkaalla (uusi mittari PHKKtasolla 2012) (TR) hlö ,57 % 67,19 % 57

59 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Resurssit ja talous Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama Muutos% % Vuosikate ( ) (seuranta päättyy ,32 % -13,68 % ) (PHKK) Vuosikate-% (PHKK) % 7,9 5,3 6,6 24,53 % -16,46 % Investointien tulorahoitus (PHKK) % 126,5 54,4 72,0 32,35 % -43,08 % Täyttöaste (seuranta päättyy % 116,4 115,0 108,0-6,09 % -7,22 % PHKK-tasolla ) (LAMK) Täyttöaste (seuranta päättyy % 100,0 100,0 101,7 1,70 % 1,70 % PHKK-tasolla ) (Salpaus) Suhteellinen velkaantuneisuus % 16,4-22,0 34,15 % (PHKK) Tulorahoituksen rakenne, perusrahoituksen % 76,6 76,5 75,7-1,05 % -1,17 % osuus tuloista (PHKK) Koulutuksen myynti (tuotot) LAMK ,23 % -3,39 % & Salpaus (PHKK) Kv-koulutuksen myynti (seuranta ,83 % 53,32 % päättyy PHKK-tasolla ) (LAMK) YPA:n henkilömäärä suhteessa % 18,9 19,4 18,7-3,61 % -1,06 % PHKK:n kokonaishenkilöstömäärään (uusi mittari 2011) (PHKK) YPA:n toimintakulujen osuus % 22,8 23,7 21,9-7,59 % -3,95 % PHKKn kokonaistoimintakuluista (uusi mittari 2011) (PHKK) Opetustilojen käyttöaste (YPA % 48,3 55,0 44,3-19,45 % -8,28 % Kiinteistöpalvelut) - mittaustavan muutos opetustiloissa Salpauksen palveluostot Tuoterenkaalta ,00 % (seuranta päättyy ) (TR) TR:n palvelujen käyttö erityisopetuksen tukemisessa (seuranta päättyy ) (TR) pv ,08 % Prosessit ja rakenteet Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama Muutos% % TOB (työolobarometri), yhteensä ka 3,65 3,70 - (PHKK) - kysely toteutetaan joka toinen vuosi Koulutuksen keskeyttäneet (LAMK) % 8,9 5,0 10,1 102,00 % 13,48 % Opinnoista eroaminen, ammatillinen % 12,2 11,0 13,2 20,00 % 8,20 % peruskoulutus (Salpaus) Läpäisy (5v suoritetut tutkinnot) % 59,7 64,0 56,5-11,72 % -5,36 % (LAMK) Läpäisy, ammatillinen peruskoulutus % 61,2 64,0 64,6 0,94 % 5,56 % (Salpaus) KV-toiminta, lähtevät vaihtoopiskelijat lkm ,68 % 24,51 % (LAMK) Kv-toiminta, lähtevät opiskelijat lkm ,72 % 20,14 % (Salpaus) KV-toiminta, saapuvat vaihtoopiskelijat lkm ,63 % 9,74 % (LAMK) Kv-toiminta, saapuvat opiskelijat lkm ,45 % -4,41 % (Salpaus) Kokonaistyytyväisyys palveluihin % 92,3 90,0 92,0 2,22 % -0,33 % (seuranta päättyy ) (TR) Virtuaaliopetus (seuranta päättyy op ,30 % -16,86 % PHKK-tasolla ) (LAMK) Verkkoavusteisen opetuksen ov 0,3 2,0 0,3-85,00 % 0,00 % laajuus (seuranta päättyy PHKKtasolla ) (Salpaus) Opettajien työelämäjaksojen määrä (seuranta päättyy PHKK-tasolla ) (Salpaus) lkm ,19 % 23,26 % 58

60 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama Muutos% % Kehityskeskustelujen määrä % 100,0 100,0 95,4-4,60 % -4,60 % (PHKK) Kehityskeskustelut koetaan hyödylliseksi % 57,0 70,0 91,1 30,14 % 59,82 % (PHKK) Toimintatuotot (PHKK) ,28 % 2,98 % Henkilöstökulut (PHKK) ,97 % 5,34 % Henkilöstömäärä (PHKK) lkm ,56 % 0,59 % Henkilöstökulut / toimintatuotot % 62,8 62,3 64,2 3,05 % 2,23 % (uusi mittari 2011) (PHKK) Toimintatuotot / henkilöstömäärä ,09 % 2,38 % (uusi mittari 2011) (PHKK) TOB (työolobarometri), yhteensä ka 3,65 3, ,00 % -100,00 % (PHKK) - kysely toteutetaan joka toinen vuosi Sairauspoissaolot (PHKK) pvä/hlö 8,4 7,5 8,5 13,33 % 1,19 % Henkilöstön kehittämiseen käytetyt ,28 % -12,92 % määrärahat (PHKK) Henkilöstön kehittämiseen käytetyt % 2,8 2,1 2,3 9,52 % -17,86 % määrärahat kokonaishenkilöstökuluista (PHKK) Koulutuspäivien määrä (PHKK) pvä/hlö 5,0 6,0 4,4-26,67 % -12,00 % Opettajien kelpoisuus (seuranta % 94,0 päättyy PHKK-tasolla ) (LAMK) - mittaritietoa ei saatavilla Opetushenkilöstön kelpoisuus (seuranta päättyy PHKK-tasolla ) (Salpaus) % 82,0 83,0 85,1 2,53 % 3,78 % 2.2 Tulosanalyysi vuoden 2011 toiminnasta Lahden kehittämisen kärjeksi on alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa valittu ympäristöklusteri perustuen alueella olevaan ympäristöosaamiseen. Alue tunnetaan muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan osaajana. Mekatroniikka- ja viljaklusteri sekä puu ja asuminen -klusteri ovat alueen ns. kivijalkaklustereita. Alueen kannalta on myönteistä, että hakijamäärät ammatilliseen ja ammattikorkeakoulutukseen ovat valtakunnallisestikin vertailtuna hyvällä tasolla. Hakijamäärät vaihtelevat koulutusaloittain. Koulutuskeskus Salpauksessa vetovoimaisuuden kehittämiseen tulee elinkeinostrategisesta näkökulmasta kiinnittää huomiota kone- ja metallialan sekä ympäristöalan vetovoimaisuuden parantamiseen. Salpauksessa useiden koulutusalojen kuten sosiaali- ja terveysalan ja elintarvikealan vetovoimaisuus on hyvällä tasolla. Lahden ammattikorkeakoulussa kulttuuriala samoin kuin sosiaali- ja terveysala ovat säilyttäneet hyvän vetovoimaisuutensa. Lahden ammattikorkeakoulussa tekniikan ja liiketalouden alat paransivat tulostaan suoritettujen tutkintojen määrällä mitattuna. Lisäksi ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja tuotettiin merkittävästi edellisvuotta enemmän. Samoin Koulutuskeskus Salpauksessa suoritettujen tutkintojen määrä on edellisvuodesta kasvanut ja asetettu tavoite ylitetty. Vain näyttötutkintoina suoritettujen erikoisammattitutkintojen määrä jäi Salpauksessa tavoitteestaan. Salpauksessa on havaittu, että keskeyttämisten ja eroamisten määrän kasvu tekee tutkintojen määrällisten tavoitteiden saavuttamisesta jatkossa nykyistä haasteellisempaa. Valmistuneiden työllistymistä seurataan Lahden ammattikorkeakoulussa omien valmistumisvaiheessa toteutettujen kyselyiden avulla, koska valtakunnallisesti tiedot saadaan vasta vuosien viiveellä. Koulutuskeskus Salpauksessa valmistuneiden työllistymisen seurantatieto (60 prosenttia) on Tilastokeskuksen sijoittumispalveluilta ja se kuvaa tutkinnon suorittaneiden 59

61 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni työllistymistä vuoden 2009 lopussa. Tuoterenkaalla positiivisen sijoittumisen tunnuslukua nostaa Salpauksen työssäoppimisjaksojen toteuttaminen Tuoterenkaalla. Jatko-opintoihin sijoittuminen ei Lahden ammattikorkeakoulun näkökulmasta ole kriittinen mittari, koska opetusministeriön asettamissa tavoitteissa ensisijaista on työllistyminen. Koulutuskeskus Salpauksessa jatko-opintoihin sijoittuminen on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tuloksellisuusrahoituksen laskentatapa on tämän mittarin osalta muuttunut, mikä selittää suurta poikkeamaprosenttia. Tuoterenkaalla valmennukseen osallistuneiden määrä on pienentynyt, koska työvoimakoulutuksia ei ole saatu tavoiteltua määrää. Asiakaspalautteiden heikentyneitä tuloksia selittää asiakaskunnan elämäntilanteiden ja elämänhallinnan entistä suurempi haasteellisuus. EU-projektitoiminnan laajuus on kasvanut Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa. Lahden ammattikorkeakoulun osalta kasvu on euroa ja Koulutuskeskus Salpauksessa euroa. T&K -toiminnan menot ovat tavoitellulla tasolla, yhteensä opintopistettä on tuotettu osana T&K -toimintaa. Volyymiä on kasvattanut osaltaan myös Aalto-yliopistosta Lahden ammattikorkeakouluun siirtyneet hankkeet, joiden vaikutus vuodelle 2011 oli euroa. Tuoterenkaan tarjoamien työpajoissa toteutettavien työssäoppimisjaksojen ansiosta Salpauksen opiskelijoiden määrä Tuoterenkaalla on kasvanut voimakkaasti. Resurssit ja talous Vuosikate toteutui tavoitetta paremmin Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Yhteisten palveluiden tavoitetta paremman toimintakatteen sekä rahoitustuottojen ja kulujen positiivisemman toteuman ansiosta. Investointien tulorahoitus kasvoi tavoitteesta positiivisemmin toteutuneen vuosikatteen ja investointien talousarviota euroa alhaisemman toteuman yhteisvaikutuksesta. Lahden ammattikorkeakoulun toteutunut opiskelijamäärä ei ole enää rahoituksen peruste. Rahoitus määräytyy ylläpitoluvan teoreettisen opiskelijamäärän mukaan (70 prosenttia rahoituksesta) ja suoritettujen tutkintojen mukaan (30 prosenttia). Erityisesti tutkintojen saamiseksi on ammattikorkeakoulunkin etu pitää täyttöaste korkealla. Täyttöaste oli Koulutuskeskus Salpauksessa korkea koko vuoden. Salpaus ei saanut hakemiaan lisäpaikkoja koulutuksen järjestämislupaan. Ylipaikoilla oli 93 opiskelijaa, johon Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi väliaikaisesti 28 lisäpaikkaa (yhteensä 5448). Salpaukselta jäi näin saamatta perusrahoitusta ylipaikoilla olevista opiskelijoista euroa. Vuonna 2012 paikkamäärä on edelleen Oppisopimuskoulutuksen volyymi ei laskenut talousarviossa odotetun mukaisesti. Lahden ammattikorkeakoulussa opiskelijamäärällä mitattua ylitäyttöä oli 19 prosenttia. Tätä selittävät yliaikaisten (yli normaaliajan opiskelevien) opiskelijoiden määrä ja aloituspaikkojen ylitäyttö. Koulutuskeskus Salpauksessa täyttöaste on 101,7. Koulutuksen myyntituotot ovat laskeneet mm. johtuen työvoimahallinnon vaikeuksista osoittaa opiskelijoita Koulutuskeskus Salpauksen kanssa sovittuihin koulutuksiin. Kaiken kaikkiaan aikuiskoulutus- ja työelämäpalveluiden kysynnän volyymi on riippuvainen monista ulkoisista tekijöistä. Yleinen taloudellinen ilmapiiri ja maailmantalouden kehittyminen vaikuttavat jo hyvin pitkälti yritysten koulutustarpeisiin. Kansainvälisen koulutuksen myyntitavoitteesta on Lahden ammattikorkeakoulussa jääty, vaikka määrä on kasvava. Lainsäädäntö on osaltaan hidastanut kehitysvauhtia, mutta yhteistyötä 60

62 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni tehdään sekä Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen kesken, samoin kuin FUAS-liittouman kanssa. Yhteisten palvelujen henkilöstömäärässä suhteessa koko konsernin henkilöstömäärään (18,7 prosenttia) ei ole tapahtunut muutoksia, suhteellinen osuus on ollut samalla tasolla vuodesta Yhteisten palvelujen toimintakulujen osuus konsernin toimintakuluista (21,9 prosenttia) on pysynyt samalla tasolla vuodesta Opetustilojen käyttöaste on edelleen erityinen kehittämishaaste, jonka vaikutukset euroissa mitattuna ovat merkittäviä. Tarvitaan opetushallinnon järjestelmien entistä tehokkaampaa käyttöä ja hyödyntämistä perustoimintojen toiminnanohjauksen työkaluina. Lisäksi on kehitettävä edelleen mittaustapoja siten, etteivät epäjohdonmukaisuudet vaikeuta tiedon luotettavuutta. Koulutuskeskus Salpauksen 107 opiskelijan sijoittuminen Tuoterenkaalle ei ole aiheuttanut rahaliikennettä. Yhteistyön tiivistämiseksi yksi Salpauksen opettaja on työskennellyt Tuoterenkaalla. Prosessit ja rakenteet TOB-kysely toteutetaan joka toinen vuosi, siksi tuloksia ei tässä tuloskortissa nyt esitetä. Lahden ammattikorkeakoulussa koulutuksen keskeyttäneiden määrän tavoitetaso on asetettu epärealistisesti. Tavoitteeseen pääsemistä on myös osaltaan vaikeuttanut liikunnan opiskelijoiden (44) siirtyminen Haaga-Helia ammattikorkeakouluun, kun koulutusohjelma lakkautettiin Lahden ammattikorkeakoulussa. Tavoitteesta jäämistä selittää myös se, että kaikilta koulutusaloilta opiskelijoita siirtyy opiskelemaan muissa oppilaitoksissa. Koulutuskeskus Salpauksessa opinnoista eroamisprosentin kasvua selittää erityisopiskelijoiden määrän lisääntyminen, opiskelijoiden kasvavat päihde- ja mielenterveysongelmat. Salpauksessa on havaittu, että opintojen ohjauksessa on lisättävä peruskoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni opiskelija löytäisi oman alansa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Haastava työmarkkinatilanne pakottaa opiskelijat hakeutumaan koulutukseen, jotta he turvaavat työmarkkinatuen saamisen. Tällaisessa tilanteessa aito motivaatio opiskelemisesta saattaa jäädä puuttumaan. Lahden ammattikorkeakoulussa läpäisymittarissa (tutkinnon suorittaminen 5 vuodessa) ovat mukana vuonna 2006 aloittaneet opiskelijat, aikuisopiskelijat mukaan lukien. Läpäisytavoitteesta on jääty, vaikka opinto-ohjausta ja muita tukitoimia on lisätty, samoin vaihtoehtoja opiskella eri tavoin. Koulutuskeskus Salpauksessa kehityssuunta läpäisyssä on oikea, toteutetuilla tukitoimilla on saatu haluttuja vaikutuksia aikaan. Kansainvälisessä toiminnassa niin Lahden ammattikorkeakoulussa kuin Koulutuskeskus Salpauksessakin lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä kasvaa. Salpauksessa ulkomailla suoritettujen työssäoppimisjakson määrä on kasvanut. Saapuvia opiskelijoita on molemmilla tulosalueilla vähemmän kuin lähteviä. Lahden ammattikorkeakoulussa englanninkielisen opetuksen määrää on pyrittävä kasvattamaan, jotta tulijoita saataisiin enemmän. Tuoterengas saavutti tavoitteensa asiakkaidensa kokonaistyytyväisyydessä palveluihin. Virtuaaliopetuksen ja verkkoavusteisen opetuksen seurannassa on molemmilla tulosalueilla vajeita kirjaamisessa. Näiden tietojen seuranta konsernitasolla päättyy Opetus- ja kulttuuriministeriö on lopettanut ammattikorkeakoulujen virtuaaliopetuksen seurannan. Salpauksen kohdalla verkkoavusteisen opetuksen mittaamista on kehitettävä, jotta kyetään nykyistä paremmin seuraamaan opetus- ja kulttuuriministeriön kahden opintoviikon / 120 opintoviikkoa tavoitteen täyttymistä tutkinnoittain. 61

63 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpauksessa opettajien työelämäjaksojen määrällinen tavoite on ylitetty. Osa työelämäjaksoista on toteutettu lyhempinä jaksoina, näin rahoitusta on saatu riittämään useampien opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen. Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus Kehityskeskustelujen määrän ja hyödylliseksi kokemisen seuranta on kehittynyt, kun on siirrytty käyttämään Osaamisen johtamisen ohjelmistoa (OJO). Tietojen luotettavuus on parantunut merkittävästi. Määrällinen tulos on hyvällä tasolla ja kehityskeskustelut koetaan 91,1 prosenttia hyödyllisiksi. Tulos on erinomainen. Henkilöstökulujen kasvu suhteessa toimintatuottoihin on taloudenhallinnan erityinen haaste. Henkilöstömäärä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuotot eivät ole kasvaneet vastaavassa suhteessa. Henkilöstösuunnittelua on kehitettävä, jotta tilanne saadaan hallintaan. Sairauspoissaolojen kasvua selittävät yksittäiset pitkät sairaslomat. Muutos on ollut voimakkainta Yhteisissä palveluissa. Yli kolmen päivän sairauspoissaoloja on 80 prosenttia kaikista poissaoloista. Seurannasta puuttuvat vapaa-ajalla tapahtuneiden tapaturmien aiheuttamat poissaolot. Näiden seurantaa on jatkossa kehitettävä. Henkilöstön kehittämiseen käytetty määräraha vuonna ,2 milj. euroa ja vuodelle 2011 asetettiin tavoite alemmaksi, koska kannustusresurssia oli suunniteltu muihin toimenpiteisiin kuin osaamisen johtamiseen, johon sitä erityisesti käytettiin vuonna Toteutuma 2011oli euroa. Suurin poikkeama tavoitteesta oli LAMK:ssa (-35 %). Koulutuspäivistä (4,4) osa on toteutunut työaikana, osa omana aikana. Omana aikana toteutettuja koulutuksia ei kirjata webtallennukseen. Myös osa koulutus-/kehittämispäivistä on kirjattu virka- ja työmatkoihin. Henkilöstösuunnittelukulupalavereissa käydään vuosittain yksikkökohtaisesti läpi toteutuneet koulutuspäivät ja niiden kirjaaminen. 62

64 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.3 Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 ulkoiset Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

65 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 sisäiset mukana Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

66 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 ulkoiset Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot 0 25 Korkokulut Muut rahoituskulut 0-5 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0-25 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

67 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Tuloslaskelman osan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 sisäiset mukana Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Toteutuma Poikkeama (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot 0 24 Korkokulut Muut rahoituskulut 0-5 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0-25 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

68 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.5 Investointiosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohankinnat Tuote-Salpaus Menot Palvelu-Salpaus Menot Salpauksen Areena Menot Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Menot Fellmannian kalusteet Menot Rehtorintoimisto Menot KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Irtaimistohankinnat Hallinto Menot Liiketalouden ala Menot Muotoiluinstituutti Menot Taideinstituutti Menot Tekniikan ala Menot Musiikin ala Menot Matkailun ala Menot Sosiaali- ja terveysala Menot Innovaatiokeskus Menot LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot

69 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen TUOTERENGAS Irtaimistohankinnat Kaluston ylläpito Menot Tuotantokalusto Menot TUOTERENGAS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot YHTEISET PALVELUT Irtamistoinvestoinnit Hallintopalvelut Menot Tietohallintopalvelut Menot Tieto- ja kirjastopalvelut Menot Kiinteistöpalvelut Menot Ravintolapalvelut Menot Viestinta- ja markkinointi palvelut Menot YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Irtamistoinvestoinnit nettomenot

70 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen YHTEISET PALVELUT Kiinteistöpalvelut / Rakentamishankkeet Ylläpito- ja kehittämishankkeet Ståhlberginkatu 4, Lahti. Menot Ståhlberginkatu 2-6, Lahti. Menot Ståhlberginkatu 8-10, Lahti Menot Svinhufvudinkatu 17, Lahti Menot Vipusenkatu 3, Lahti Menot Svinhufvudinkatu 7, Lahti Menot Laurellintie 55, Asikkala Menot YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Rakentamishankkeet / Ylläpito- ja kehittämishankkeet nettomenot KAIKKI YHTEENSÄ Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot

71 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.6 Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Päijät-Hämeen koulutuskonserni muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -4-4 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Yhteenveto yhtymäkokouksen hyväksymien määrärahojen toteuttamisesta Sito- Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama vuus 1) muutokset muutoksen jälkeen Käyttötalouden sitovat toimintakatteet ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä Investointien sitovat nettomenot ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä Muut kassavirtaan vaikuttavat erät: - Lainojen lisäykset, Yhteiset palvelut N Lainojen lyhennykset, Yhteiset palvelut N Lainojen lyhennykset, Tuoterengas N Investointien jälkirahoitustulot K Muut kassavirtaan vaikuttavat erät Yhteensä YHTEENSÄ ) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus, - = ei sitova erä 70

72 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus KOULUTUSKESKUS SALPAUS 2.8 Rehtorin katsaus Vuosi 2011 oli Koulutuskeskus Salpaukselle monin tavoin merkittävä, mieleen jäävä, jopa historiallinen. Samanaikaisesti kun taloudellinen tilanne heikkeni jo alkuvuodesta erittäin voimakkaasti, saatiin ydinprosesseissa hyviä tuloksia ja synnytettiin uusia innovaatioita. Hakijamäärät Salpaukseen lisääntyivät entisestään. Koska opetus- ja kulttuuriministeriö ei myöntänyt lisäpaikkoja, jäi iso joukko hakijoita ulkopuolelle. Erityinen haaste ovat juuri peruskoulun päättäneet, joiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi aloitettiin yhteistoiminta Lahden kaupungin sivistystoimialan kanssa hyvin tuloksin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelma (KESU) Koulutus ja tutkimus vuosina hyväksyttiin valtioneuvostossa vuoden 2011 lopulla. Sen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Toisen asteen koulutuksen kannalta yksi merkittävimpiä tavoitteita on toteuttaa koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Tämä edellyttää, että perusopetuksen jälkeistä koulutusta on riittävästi tarjolla. Muilta osin Salpauksessa edistettiin vuonna 2011 kehittämissuunnitelman tavoitteita kehittämällä koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta, uudistamalla tutkintoja, lisäämällä kansainvälisyyttä sekä kehittämällä lukiokoulutusta ja sen vetovoimaisuutta. Yksi vuoden merkittävimpiä tuloksia oli uuden strategian valmistelu yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun, Tuoterenkaan ja yhteisten palveluiden kanssa sekä strategian valmistuminen ja hyväksyntä syksyllä Strategia suuntaa vahvasti tulevaisuuteen, uuden ajan oppimiseen, konsernin tulosalueiden synergioiden hyödyntämiseen, koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseen ja johtamisen kehittämiseen. Salpauksen tulosyksiköissä alettiin jo vuoden 2011 loppupuolella laatia toimintasuunnitelmia uuden strategian hengessä. Vuoden 2011 toiminnoista mainittavia olivat mm. AduSal Oy:n perustaminen. Se tuottaa monipuolisia verkko-oppimiseen ja alan huipputeknologiaan liittyviä palveluja. Yhtiö on erikoistunut mm. oppimispelien kehittämiseen. Kestävä kehitys on ollut yhtenä painopistealueena. Salpaukselle myönnettiin ensimmäinen Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön (OKKAsäätiön) ympäristösertifikaatti luonnonvara- ja ympäristöalalle, ja valmistelu muiden alojen sertifikaateille on käynnissä. Vuoden 2011 huippuhetki oli opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Salpaukselle myöntämä Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto marraskuussa. Salpauksen vuodesta 1996 alkanut laatutyö ja tuloksellinen kehittämistoiminta palkittiin. Palauteraportissa kiiteltiin pedagogista ohjausta, ns. uutta opettajuutta, reaaliaikaisista seuranta- ja raportointijärjestelmiä, konsernitason yhteistyötä sekä opiskelijoiden yksilöllisiin oppimispolkuihin ja henkilöstöön panostamista. Raportissa todettiin Salpauksen olevan vetovoimainen, julkisuuskuvaltaan myönteinen ja sen alueellisen imagon erinomainen. Salpauksen toimitilojen saneeraukset ja uusien saneeraussuunnitelmien laatiminen jatkui vuonna Peruskorjauksia tehtiin Vipusenkatu 3:ssa ja Asikkalan Männikössä. Pienempiä muutostöitä tehtiin Vipusen E-rakennuksessa sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutusta varten. Suurin saneeraushanke oli syyslukukauden alkuun valmistunut kauneustalo Helmi, johon kauneudenhoito- ja hiusalan opetus pääsi samoihin tiloihin. Asikkalaan tulevan tallin ja Ståhlberginkadulle tulevan ns. kulinaaritalon suunnitelmia valmisteltiin tiiviisti yhteistyössä kiinteistöyksikön kanssa. Saneeraukset aiheuttavat paljon järjestelyjä, muuttoja väistötiloihin ja myös ylimääräisiä kustannuksia. Vuoden suurin haaste oli heikentynyt taloustilanne. Se johtui monesta eri syystä: suurten saneerausten aiheuttamista vuokrien korotuksista, yhä heterogeenisemmän opiskelija-aineksen tarvitsemista tuki- ja ohjauspalveluista ja lisääntyvistä henkilöstökuluista, aikuiskoulutuksen myynnin ja katteen heikkenemisestä sekä uudesta 71

73 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Fellmannia rakennuksesta, jonka kustannuksia tuli myös Salpaukselle. Vuoden aikana vietiin mm. yhtymäkokoukselle talousarviomuutos, jossa Salpauksen toimintakatevaadetta alennettiin. Vuoden lopputulos oli kuitenkin odotettua parempi. Tähän vaikuttivat monet syyt, kuten liian suuriksi arvioidut lomapalkkavaraukset, opetus- ja kulttuuriministeriön maksama yksikköhintarahoitus osasta ylipaikoilla olevista opiskelijoista, laatupalkintoraha ja yhteisten palvelujen palautukset. Tästä johtuen mm. laatupalkinto, euroa, voidaan siirtää vuodelle 2012 kehittämiseen käytettäväksi. Jatkossa taloussuunnittelun pitää olla yhä ennakoivampaa, jotta tarpeellisia säästötoimia voidaan tehdä ajoissa ja hallitusti ydintehtävää vaarantamatta. Henkilöstön jaksaminen ja hyvän työilmapiirin edistäminen on ollut tavoitteena. Vuonna 2011 ei tehty työilmapiirikyselyä, koska se tehdään jatkossa vain joka toinen vuosi. Taloudellisesta tilanteesta johtuen ei voitu käyttää myöskään erillistä kannustusrahaa. Näiden sijaan on panostettu osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen. Vuoden arvona on ollut toisen ihmisen arvostaminen, ja sitä on pyritty saamaan näkyväksi kaikilla tasoilla. On kannustettu henkilöstöä huolehtimaan jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan mm. harrastamalla liikuntaa Salpauksen omissa liikuntatiloissa. Lisäksi Salpauksen ja yhteisten palveluiden väki osallistui Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliiton SAKU ry:n kävelykampanjaan, ja tuloksena oli toinen palkinto eniten askeleita -sarjassa. Lisäksi Salpaus järjesti SAKU ry:n valtakunnalliset talvikisat Lahdessa helmikuussa. Salpauksen opiskelijat ovat olleet erittäin aktiivisia, koska vuonna 2011 perustettiin virallisesti Salpauksen opiskelijakunta Vyyhti. Opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti SAKU ry:n urheiluja kulttuurikilpailuihin, Taitaja-kilpailuihin ja erilaisten tapahtumien järjestelyihin. 2.9 Missio, arvot, visio ja strategiset painopisteet Kuvio: Salpauksen missio, arvot, visio ja strategiset painopisteet 72

74 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.10 Organisaatio ja toimintamallit Koulutuskeskus Salpauksen toiminta on jakaantunut neljään toimialaan: Tuote-Salpaukseen, Palvelu-Salpaukseen, Salpauksen Areenaan ja Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut - toimialaan. Kuvio 2. Salpauksen toimintamalli Tavoitteena on kehittää Salpauksen toimintaa prosessimaisen toimintatavan mukaisesti. Ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden osaprosessien määrittelyä ja kuvaamista jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Kuvio 3. Salpauksen prosessikartta 73

75 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.11 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Salpauksen johtokunta kokoontui toimintavuonna 2011 kymmenen (10) kertaa ja käsitteli mm. talouden ja toiminnan suunnittelu-, seuranta-, tilinpäätös- ja talousarvioasioita. Talouden kiristyessä jouduttiin mm. esittämään vuodelle 2011 talousarviomuutosta, jolla toimintakatevaadetta pudotettiin eurosta euroon. Osa toimintakatevaateen pienentämisestä pystyttiin kattamaan esittämällä myös irtaimistoinvestointien määrärahan vähentämistä eurolla. Muista johtokunnassa käsitellyistä asioista voidaan mainita mm. seuraavat: - ammatillisen perustutkintojen uudistettujen opetussuunnitelmien hyväksyminen, - opetussuunnitelman yhteiseen osaan liittyvän osion III (näyttötutkintotoiminta) päivitys, - lisäkoulutuspaikkojen anominen opetus- ja kulttuuriministeriöltä Koulutuskeskus Salpauksen koulutuksenjärjestämislupaan, - oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikkojen anominen järjestämislupaan vuodelle 2012, - koulutuspaikka-asiat (koulutuspaikkojen suuntaaminen ja jakaminen eri koulutusaloille, Lahden ulkopuolisten toimipisteiden koulutustarjonnan vetovoimaisuus, hevosalan koulutuksen selvitys), - tilannekatsaus Salpauksen uudisrakentamiseen ja saneerauskohteisiin, - projektitoiminnan tilannekatsaus, - Salpauksen järjestyssääntöjen hyväksyminen, - henkilöstöasioita, mm. TOB tulokset ja kehittämiskohteet Salpauksessa, - konsernin tulosalueiden yhteinen strategia sekä - Taitaja SM 2014 kisojen hakeminen (eteni edelleen konsernihallituksen päätettäväksi) Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2011 tilinpäätöksen toimintakate ylitti muutetun talousarvion tavoitteen eurolla. Lisäksi investointeja jäi toteuttamatta euroa. Investointimäärärahaa tullaan esittämään talousarviomuutoksena siirrettäväksi euroa vuodelle Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta toteutui euroa muutetun talousarvion tavoitetta paremmin. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista (55,3 prosenttia) kasvoi edellisen vuoden tasosta (53,5 prosenttia) ja ylitti myös talousarviossa arvioidun 54,6 prosentin tason. Opiskelijamäärän arvioidaan vuonna 2012 jonkin verran vähentyvän vuodesta 2011 varsinkin koulutusluvan mukaisessa ammatillisessa koulutuksessa. Yhtenä syynä opiskelijamäärän mahdolliseen laskuun on vuonna 2011 ylitetty koulutusluvan opiskelijamäärä. Salpaus ei ole saanut koulutuslupaan hakemiaan lisäpaikkoja eikä rahoitusta myönnetä luvan ylittävän opiskelijamäärän osalta. Lisäksi opintojen keskeyttäminen, opintonsa keskeyttävien määrän arvioiminen ja ryhmien täydentäminen on haasteellista. Salpauksella on myös jonkin verran sellaisia opiskelijoita, joista ei saada rahoitusta, koska heidän opintojaan ei voida katsoa päätoimisiksi liian vähäisten opintosuoritusten vuoksi ( tilastoitu 67 opiskelijaa). Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärään arvioidaan vuonna 2012 saatavan pientä lisäystä vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on ,17 euroa/opiskelija, kun vuonna 2011 yksikköhinta oli ,23 euroa/opiskelija. Korotusta ammatillisen koulutuksen keskihintaan vuodelle 2012 tulee 4,77 prosenttia. Salpaukselle vuodelle 2012 määritelty keskimääräinen yksikköhinta on ,81 euroa, kun vuonna 2011 vastaava oli 9 850,47 euroa (+3,43 prosenttia). Salpauksen yksikköhinta nousi vähemmän kuin ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen keskimääräinen yksikköhinta. Vuoden 2012 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2009 toteutuneisiin ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin. Kustannustason muutos vuodesta 2009 yksikköhintaan 2012 on 8,5 prosenttia ja yksikköhinnan muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 on 4,77 prosenttia. 74

76 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Joidenkin koulutusalojen vuoden 2012 hinnat nousivat suhteessa enemmän kuin toisten verrattuna edellisvuoteen ja tämä vaikutti myös Salpauksen keskihinnan määräytymiseen vuodelle Rahoituslain mukaan vuodesta 2011 lähtien 3 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksesta suunnataan tuloksellisuusrahoitukseen. Aiemmin tuloksellisuuteen suunnattiin 2 prosenttia. Koulutuksen järjestäjät asetetaan tuloksellisuusjärjestykseen asetuksella säädettävien tuloksellisuusmittareiden perusteella. Tuloksellisuusrahoitusta saa noin 4/5 koulutuksenjärjestäjistä. Salpaus ei saa vuonna 2012 tulosrahoitusta. Talousarviossa tulosrahoitusta arvioitiin saatavan 1,0 miljoonaa euroa. Yksikköhintojen odotettua suurempi nousu (talousarviossa arvioitiin 2,0 prosenttia) kuitenkin kattoi saamatta jäävän tulosrahoituksen. Lisäksi yksikköhintojen nousun avulla saatiin myös talousarvion mukaista toimintakatetta parannettua 1. ennusteessa. Vuoden 2012 talousarvion toimintakatevaade on -1,054 miljoonaa euroa. Talousarvion toimintakatetta pystyttiin 1. ennusteessa nostamaan miltei nollatasolle ( euroa). Toimintatuottoihin on arvioitu talousarvioon verrattuna noin 1,150 miljoonan euron lisäys, joka johtuu pääasiallisesti yksikköhintatulojen ja projektien tulojen lisäyksestä. Aikuiskoulutuksen myynnin arvioidaan vähän laskevan. Laskua on arvioitu työvoimakoulutukseen ja yritysten henkilöstökoulutukseen. Kokonaisuutena Koulutuskeskus Salpausta koskeva vuoden 2012 yksikköhintarahoituksen rahoituspäätös oli talousarviovaiheessa arvioitua positiivisempi, vaikka tulosrahoitusta ei saatukaan Tilikauden tuloksen muodostuminen Koulutuskeskus Salpauksen toimintatuotot kasvoivat 1,6 prosenttia (1,223 miljoonaa euroa) edellisvuodesta. Yksikköhintarahoituksen osuus kokonaistuotoista oli 82,8 prosenttia (82,7 prosenttia vuonna 2010). Toimintakate ( euroa) toteutui euroa edellisvuotta pienempänä, mutta euroa muutetun talousarvion tavoitetta parempana. Suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat noin 17,4 prosenttia edellisvuodesta. Tilikauden tulos oli euroa. Salpauksen syksyllä laadittu 3. tilinpäätösennuste näytti toteutuvaksi toimintakatteeksi euroa. Tuloksen toteutumiseen ennustetta positiivisempana vaikutti mm. lomapalkkavarauksen ylivaraus, jota purettiin vuoden lopussa noin euroa. Yksikköhintatuloja saatiin koulutusluvan ylipaikkojen osalta euroa ja oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen luvan ylittävältä osalta euroa. Näitä yksikköhintatuloja ei ollut ennusteessa arvioitu saatavan. Lisäksi konsernin Yhteisistä palveluista saatiin maksuosuuksien palautusta yhteensä noin euroa. 75

77 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 2 2 Korkokulut 0-1 Muut rahoituskulut -1-3 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 76

78 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.14 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli alijäämäinen euroa, mutta ylitti tavoitteen euroa. Investointeja jäi toteuttamatta euroa osittain sen vuoksi, ettei joitakin vuonna 2011 tehtyjen hankintapäätösten mukaisia koneita, laitteita ja kalustoa ehditty saada toimittajilta vuoden 2011 puolella. Yksi hanke jäi kesken hankinnasta tehdyn valituksen vuoksi. Myös toimintakatteen toteutumisen epävarmuuden vuoksi investointeja jätettiin käyttämättä. Rahoitustoiminnan kassavirta Perusrahoitussaamiset valtiolta vähenivät edellisvuodesta noin euroa, projektien saatavat lisääntyivät noin euroa ja myyntisaamiset vähentyivät noin euroa. Korottomat velat lisääntyivät. Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli euroa. Rahavarojen muutos Kassavarat olivat euroa ja vähentyivät eurolla edellisvuodesta Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta 110, ,44 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 30 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu liikelaitoksille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena. 77

79 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.15 Rahoitusasema ja sen muutokset Koulutuskeskus Salpauksen taseen loppusumma vähentyi euroa. Vuosipoistot alittivat nettoinvestointien määrän, joten koneiden ja kaluston arvo kasvoi vastaavasti. Vaihto-omaisuus ja sijoitukset. Rahat ja pankkisaamiset, lyhytaikaiset saamiset ja oma pääoma vähentyivät, vieras pääoma lisääntyi. Omavaraisuus heikkeni Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat 11 0 III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet 30 0 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 4 4 Muut osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

80 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.16 Talousarvion toteutuminen Tuloskortti Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama% TA TP 2011 Muutos % TP TP 2011 Suoritetut tutkinnot lkm ammatilliset perustutkinnot lkm yo-tutkinnot lkm lukion oppimäärä lkm näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm Suoritetut tutkinnon osat (pt, at, eat) lkm - * Opiskelijamäärä yksikköhintarahoitteinen koulutus lkm ammatillinen koulutus ka 7/5 lkm lukiokoulutus ka 7/5 lkm oppisopimuskoulutus ka 6/6 lkm ,5 Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpvt lkm Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm Aik.koulutuksen opisk.työpvt muutettuna opisk.työvuosiksi lkm Valmistuneiden työllistyminen (amm.peruskoulutus) % 48,9 **68,0 ***60, Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen peruskoul., OPH:n tulosrahoituksen uusi laskentaperuste) % 3,0 **11,0 3, Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatill. peruskoulutus) 3281/1900=1,7 2727/2053=1,3 3422/1869=1, Resurssit ja talous Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 muutettu TP 2011 Poikkeama% TA TP 2011 Muutos % TP TP 2011 Toimintakate Irtaimistoinvestoinnit Rahoitusvaikutus Henkilöstökulut/toimintatuotot % 53,5 54,6 55,3 1 3 YPA maksuosuudet/toimintatuotot % 23,8 26,4 26, Täyttöaste % 100,0 100,0 101,2 1 1 Yksikköhintarahoitus (ammatillinen peruskoulutus+lukio) osuus toimintatuotoista % 70,0 70,0 70,5 1 1 Yksikköhintarahoitus (oppisopimuskoulutus) osuus toimintatuotoista % 9,0 8,4 8, Aikuiskoulutuksen myynti osuus toimintatuotoista % 17,0 16,1 15, EU-projektien laajuus osuus toimintatuotoista % 1,0 1,6 1, Muu ulkopuolinen rahoitus osuus toimintatuotoista % 3,0 3,9 3, Prosessit ja rakenteet Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama% TA TP 2011 Muutos % TP TP 2011 Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) % 61,2 64,0 64, suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1194/ / /1818-5,/-5-1/-7 Läpäisy (lukiokoulutus) % 92,0 88,0 88, suoritetut tutkinnot/aloittaneet lkm 47/51 64/73 64/73 0/0 36/43 Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 30,0 46,0 42, suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 136/ / /296-31/-25-9/-34 Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) % 12,2 11,0 13, positiivinen/negatiivinen eroaminen % 4,5/7,7 5,0/6,0 4,5/8,7 10/-45 0/-13 Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) % 2,6 4,0 5, positiivinen/negatiivinen eroaminen % 2,6/0,0 3,0/1,0 2,8/2,7 7/-170-8/- Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 9,0 8,0 7, positiivinen/negatiivinen purku % 6,9/2,1 5,0/3,0 6,2/1,0-24/67 10/52 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat lkm 288/68 289/71 346/65 20/-8,4 20/-4 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat lkm 626/ /85 234/170 79/100-63/55 Verkkoavusteisen opet. laajuus (ammatillinen peruskoulutus) ov/opisk 0,3 2,0 0,

81 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama% TA TP 2011 Muutos % TP TP 2011 Työolobarometri (TOB) ka 3,5 3, Kehityskeskustelujen määrä % ,7-3,3-3 Kehityskeskustelujen koettu hyödyllisyys % 58,0 65,0 ****91, Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat % 2,8 2,6 2,5-4 kokonaishenkilöstökuluista -11 Opettajien työelämäjaksojen määrä lkm Opetushenkilöstön kelpoisuus (tulosrahoitus) % 82,0 83,0 85,1 3 4 Koulutuspäivien määrä (pv/hlö) lkm 6,4 5,0 4, Sairauspoissaolot (pv/hlö) lkm 7,6 8,0 7, Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat % 2,8 2,6 2,5-4 kokonaishenkilöstökuluista -11 Opettajien työelämäjaksojen määrä lkm Opetushenkilöstön kelpoisuus (tulosrahoitus) % 82,0 83,0 85,1 3 4 Koulutuspäivien määrä (pv/hlö) lkm 6,4 5,0 4, Sairauspoissaolot (pv/hlö) lkm 7,6 8,0 7, * TA 2011 tavoite asetettu suoritettujen osatutkintojen (pt, at,eat) määrälle. ** TA 2011 tavoite asetettu tulosrahoituksen vanhan laskentaperusteen mukaan. *** Tieto perustuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tilastoihin. **** Luku on PHKK-tason tulos. Tulosaluekohtaisia lukuja ei ole käytössä Tulosanalyysit vuoden 2011 toiminnasta Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tukea alueen kehitystä ja aluetalouden uudistumista sekä vahvistaa alueen kilpailukykyä. Strategisesti tärkeitä alueellisia tavoitteita ovat osaavan työvoiman turvaaminen, työelämän kehityksen tukeminen ja yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentäminen. Nämä tavoitteet korostuvat myös konsernin tulosalueiden uudessa yhteisessä strategiassa vuoteen Työelämäpalveluita on kehitetty voimakkaasti ja alueen työelämälle näkyviä tuloksia ovat mm. uudet koulutustuotteet. Alueellista yhteistyötä jatkettiin peruskoulujen, lukioiden, muiden ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Yhteistyötä kehitettiin mm. muiden alueella toimivien valmistavan koulutuksen toteuttajien ja työpajojen kanssa, jotta kaikille peruskoulun päättäville löytyisi tarkoituksenmukainen koulutus- tai työpajapaikka. Tuettu opso -hanke jatkui kehittäen nuorten oppisopimusasiakkaiden palvelua ja tukea sekä maahanmuuttajien mahdollisuuksia saavuttaa perustutkinto oppisopimuskoulutuksen kautta. Hankkeessa kehitetty oppisopimuskoulutuksen toteuttamismalli lisää merkittävästi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia suorittaa tutkinto ja työllistyä koulutuspaikkaansa. Vuonna 2011 ennakointitoiminnan organisointia on edistetty Salpauksessa perustamalla Ennakointi-, laatu- ja innovointityöryhmä (ELI-ryhmä). Ryhmässä ovat edustettuina Salpauksen viiden ydinprosessin omistajat ja opiskelijapalvelut. Ryhmän yhtenä tehtävänä on koordinoida Salpauksen ennakointityötä. Prosessinomistajat vievät tarpeen mukaan asioita johtotiimien käsittelyyn ja tuovat yhteiseen käsittelyyn ennakointityön tuloksia eri koulutusaloilta. Lisäksi ennakointityöstä ja sen tuloksista on raportoitu Salpauksen johtoryhmälle ja johtokunnalle. Ennakointiyhteistyötä on kehitetty Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) ja Salpauksen välillä ja jatkossa saadaan aikaisempaa enemmän alakohtaista työllistymistietoa koulutuspaikkojen uudelleen suuntaamisen tueksi. Ennakointitoiminnan kokonaisuuden hahmottaminen ja hyödyntäminen päätöksenteon eri tasoilla sekä eri toimijoiden tehtäviin liittyen on vielä kesken. Työelämäneuvottelukuntien tärkein tehtävä on ennakointi ja vuoden 2011 aikana ennakointityö onkin ollut erityisenä painopisteenä osana koulutuksen kehittämissuunnitteluun (KESUun) liittyvää maakunnallista ennakointiyhteistyötä. Neuvottelukunnissa on otettu käyttöön ennakointitaulukko, jonka tavoitteena on koota yhteen keskeisimmät toimialan/klusterin tulevaisuuteen ja osaamistarpeisiin vaikuttavat tekijät. Puu- ja rakennusalan sekä kiinteistöalan neuvottelukunnissa koko opettajakunta osallistui esimerkillisesti ennakointityöhön ja tuloksena syntyivät alakohtaiset ennakointiraportit. Myös maaseutuelinkeinojen ja viestinnän neuvottelukunnissa opettajat keräsivät aktiivisesti aineistoa ennakointityötä varten. Mekatroniikan ja lo- 80

82 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus gistiikan neuvottelukunnissa laadittiin yhteenvedot alojen ammatillisten osaamistarpeiden muutoksista pitkällä ja lyhyellä aikavälillä sekä ammatillisissa perustutkinnoissa että AMKtutkinnossa. Myös muissa neuvottelukunnissa hyödynnettiin ennakointitaulukkoa tulevaisuuden osaamistarpeiden pohtimisen tukena. Perinteinen työelämäneuvottelukuntien seminaari järjestettiin syyskuussa teemalla Työelämän kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus. Ennakointiin liittyy oleellisesti koulutuksen aloituspaikkojen määrällinen tarkastelu eri näkökulmista. Haasteellista koulutuksen järjestäjälle on ottaa saadut tosiasiat huomioon toiminnan suunnittelussa riittävän nopeasti. Laskelmien mukaan Päijät-Hämeessä mahdolliset koulutuspaikkavähennykset kohdistuisivat ensisijaisesti kulttuurialaan, mutta toisaalta juuri kulttuurialan osaamista pitäisi Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) loppuraportin mukaan saada muille koulutusaloille. Erityinen haaste on kouluttaa ihmisiä ammatteihin, joita ei vielä edes ole. Koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä asioita käsiteltiin paljon eri neuvottelukunnissa ja työelämän taholta toivottiin opettajien jalkautumista enemmän yrityksiin rakentamaan yhteistyötä opiskelijoiden työssäoppimisen ja kehittämisprojektien yhteyteen. Opettajien työelämäjaksot koettiin tärkeiksi, mutta todellista vaikuttavuutta niillä on vasta sitten, kun ne jäävät elämään vastavuoroisiksi oppimis- ja kehittämiskumppanuuksiksi. Valtakunnallisesti yhteistyötä tehdään eri hankkeissa muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. Johdon benchmarking-yhteistyö Oulun seudun ammattiopiston, Koulutuskeskus Sedun ja Kainuun ammattiopiston kanssa jatkui edelleen. Kansainvälisyysosaamisesta on tullut peruskansalaistaitoja työvoiman vapaan liikkuvuuden myötä. Salpauksen kansainvälisyystoiminnan keskeisenä tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti päteviä osaajia alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Tähän pyritään opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuuksien avulla, mutta myös työperäisen maahanmuuton edellytyksiä tukemalla. Kehittämis- ja projektitoiminnan tavoite vuonna 2011 oli edistää ammatilliselle koulutukselle asetettujen alueellisten ja valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamista ja tukea Koulutuskeskus Salpauksen strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tavoitteina oli mm. parantaa ammatillista osaamista, edistää työelämäsuhteita ja kansainvälistymistä, lisätä yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä edistää yrittäjyyttä ja opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia. Projektitoiminnan laajuutta ja tuloksia on kuvattu tarkemmin kohdassa Prosessit ja rakenteet. Viestinnän ja markkinoinnin tavoitteena on tukea perustoimintoja sekä johtamista ja päätöksentekoa yhteistyökumppaniemme, henkilöstön ja opiskelijoidemme hyväksi. Se edellyttää, että viestimme avoimesti ja asiakaslähtöisesti sekä viestintäjärjestelmämme on toimiva. Vuonna 2011 keskityimme erityisesti sisäiseen viestintää mm. kehittämällä uusia viestintäjärjestelmiä, kuten henkilöstölle ja opiskelijoille tarkoitettuja intranetpalveluja ja uusia ulkoisia verkkosivuja. Osaamisen ja tuotteiden myyntiä tuettiin asiakasstrategian ja asiakkuudenhallintajärjestelmän avulla. Salpauksessa järjestelmän otti käyttöön n. 100 henkilöä ja asiakkuuksia järjestelmässä oli vuoden lopussa yli Käytännön markkinointitoimenpiteitä olivat mm. osallistuminen Studia-koulutusmessuille, Liike-elämämessuille ja muihin tapahtumiin (avoimet ovet, kotiväenillat, infot kauppakeskuksissa ja varuskunnissa), koulutusesitteiden tuottaminen aikuisopiskelijoille, nuorille ja yrityksille sekä ulkomainonta bussipysäkeillä ja pylvästauluissa. Markkinointikampanjoissa oli teemana Pieni askel avaa suuria ovia. Verkkoviestintä ja sosiaaliset mediat olivat yhä tärkeämmät viestinnän muodot. Kohderyhmien kanssa pidettiin yhteyttä viestimällä blogien, Facebookin, Twitterin ja muiden sosiaalisten medioiden kautta. Salpauksen asiakaslehti, Svengi, ilmestyi 81

83 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tulosanalyysi Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama% TA TP 2011 Muutos % TP TP 2011 Suoritetut tutkinnot lkm ammatilliset perustutkinnot lkm yo-tutkinnot lkm lukion oppimäärä lkm näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm Suoritetut tutkinnon osat (pt, at, eat) lkm - * Opiskelijamäärä yksikköhintarahoitteinen koulutus lkm ammatillinen koulutus ka 7/5 lkm lukiokoulutus ka 7/5 lkm oppisopimuskoulutus ka 6/6 lkm ,5 Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpvt lkm Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm Aik.koulutuksen opisk.työpvt muutettuna opisk.työvuosiksi lkm Valmistuneiden työllistyminen (amm.peruskoulutus) % 48,9 **68,0 ***60, Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen peruskoul., OPH:n tulosrahoituksen uusi laskentaperuste) % 3,0 **11,0 3, Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatill. peruskoulutus) 3281/1900=1,7 2727/2053=1,3 3422/1869=1, * TA 2011 tavoite asetettu suoritettujen osatutkintojen (pt, at,eat) määrälle. ** TA 2011 tavoite asetettu tulosrahoituksen vanhan laskentaperusteen mukaan. *** Tieto perustuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tilastoihin. Vuonna 2011 suoritettiin yhteensä tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen määrä on lisääntynyt vuoteen 2010 verrattuna (2 446 tutkintoa) ja asetettu tavoite ylitettiin. Erityisesti ammatillisten perustutkintojen, ylioppilastutkintojen ja näyttötutkintona suoritettujen perustutkintojen määrä on lisääntynyt edellisvuodesta. Ylioppilastutkintoja suoritettiin yhteensä 142, joista 67 yhdistelmätutkintoja (ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto). Lukion oppimäärän suoritti 80 opiskelijaa. Tavoite ylittyi selvästi, mikä johtuu mm. siitä, että ns. kolmoistutkintojen (ammatillinen peruskoulutus, yo-tutkinto ja lukion oppimäärä) suorittaminen vaihtelee suuresti eri vuosina ja sitä on vaikea ennustaa. Näyttötutkintona suoritettujen erikoisammattitutkintojen määrä jäi tavoitetta pienemmäksi. Koska käytössä on vain 1050 lisäkoulutuspaikkaa (ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) kaikkeen kysyntään ei voitu vastata. Lisäkoulutuksen paikkoja käytettiin erityisesti ammattitutkintoihin, joiden kysyntä oli laajaa kaikilta eri koulutusaloilta. Kuvio 4. Suoritetut tutkinnot ja asetetut tavoitetasot vuosina

84 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty suoritettujen ammatillisten perustutkintojen (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) määrä vuosina 2010 ja Suoritetut ammatilliset perustutkinnot 2011 (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) Valmistuneet Valmistuneet Opiskelijamäärä 2010 (lkm) 2011 (lkm) Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Kulttuuriala Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn perustutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Kivialan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Logistiikan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Puualan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähköalan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Vaatetusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Hevostalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hiusalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Catering-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto Matkailualan perustutkinto Yhteensä

85 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tutkinnon osia suoritettiin selvästi tavoitteeksi asetettua enemmän. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että tavoite vuodelle 2011 on asetettu OKM:n lisäkoulutuksessa suoritetuille osatutkinnoille, joista annetaan tutkintotodistus. Suoritettujen tutkinnon osien määrässä sen sijaan on laskettu kaikki eri rahoitusmuodoilla suoritetut tutkinnon osat. Yksikköhintarahoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ylitti tavoitteen. Syksyllä 2011 opiskelijoiden sisäänottoa ja sen myötä ryhmäkokoja kasvatettiin, jotta voitiin tarjota mahdollisimman monelle alueen nuorelle opiskelupaikka. Lukion opiskelijamäärä jäi hieman alle tavoitteen. Tähän osasyynä on ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus. Nastolassa vain n. 30 prosenttia peruskoulun päättävistä hakeutuu lukiokoulutukseen. Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitteinen koulutus) opiskelijatyöpäivien määrä ylitti tavoitteen. Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät muutettuna opiskelijatyövuosiksi sen sijaan jäi alle tavoitteen, mikä johtuu liian korkealle asetetusta tavoitteesta. Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) jäi alle tavoitteen. Tämä johtuu siitä, että aiempina vuosina laskentaan on otettu mukaan kaikki koulutukset, joihin opiskelija on osallistunut. Näin ollen yksittäinen opiskelija on voitu laskea useampaan kertaan. Vuoden 2011 laskennassa jokainen opiskelija on laskettu vain kerran. Siksi vuoden 2011 tulosta ei voi verrata asetettuun tavoitteeseen eikä edellisen vuoden toteumaan. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen jäivät selvästi alle tavoitteen. Tämä selittyy erilaisista laskentaperusteista. Tavoite vuodelle 2011 on asetettu tulosrahoituksen vanhan mittarin pohjalta, jolloin työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista seurattiin erillisinä mittareina ja laskennassa otettiin huomioon tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Vuoden 2010 toteuma on uudistuneen tulosrahoituksen tulos. Tulosrahoituksen uudistuksessa työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen, läpäisy ja opintojen keskeyttäminen yhdistettiin vaikuttavuusmittariksi. Vaikuttavuusmittarissa tarkastellaan syyskuun laskentapäivänä kirjoilla olleiden opiskelijoiden tilannetta kolmen vuoden päästä vuoden viimeisellä viikolla. Opiskelijat jaetaan sijoittumisen perusteella viiteen ryhmään: 1) läpäissyt, työllinen, 2) läpäissyt, jatko-opiskelija, 3) läpäissyt, ei työllinen eikä jatko-opiskelija, 4) ei läpäissyt, työllinen tai jatko-opiskelija ja 5) keskeyttänyt, ei työllinen eikä jatko-opiskelija. Kuvio 5. Vaikuttavuusmittarin tulokset Salpauksen osalta ( kirjoilla olleiden opiskelijoiden tila nne vuoden 2009 lopussa) Vuoden 2011 työllistyneiden osuus (60 prosenttia) pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tietoihin, joita ei voi suoraan verrata tulosrahoituksen tuloksiin. Sijoittumispalvelun tilasto kuvaa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon välisenä aikana suorittaneiden pääasiallista toimintaa vuonna Alakohtaisia eroja työllistymisessä ja jatkoopintoihin sijoittumisessa on jonkin verran. Erityisen hyvä työllisyys on sosiaali- ja terveysalalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, liiketaloudessa sekä tietyillä tekniikan aloilla (mm. autoala, elintarvikeala, verhoilu- ja sisustus sekä turvallisuusala). Vuosina tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vuoden 2008 lopussa oli 69 prosenttia. Vuoden 2009 lo- 84

86 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus pussa työllistyminen on siis laskenut ja syynä tähän on ennen kaikkea taloudellinen laskusuhdanne. Vuoden 2011 toteumana esitetty jatko-opintoihin sijoittuminen (3,3 prosenttia) perustuu uudistuneen tulosrahoituksen tuloksiin (läpäissyt, jatko-opiskelija), koska muuta tietoa ei ole käytettävissä. Ammatilliseen peruskoulutukseen ensisijaisten hakijoiden määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Erityisen vetovoimaisia olivat autoalan, elintarvikealan, hiusalan, kauneudenhoitoalan, kuvallisen ilmaisun, logistiikan, musiikkialan, pintakäsittelyn, sosiaali- ja terveysalan sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnot. Sen sijaan kalatalouden, kone- ja metallialan, luonto- ja ympäristöalan, muovi- ja kumitekniikan, puualan ja veneenrakennuksen perustutkintoihin hakeutui aloituspaikkoja vähemmän ensisijaisia hakijoita. Erityispiirteenä vuoden 2011 yhteishaussa oli se, että alle puolet valituista oli peruskoulun päättäneitä. Erityisesti kahtena viime vuonna haku- ja valintaprosessin aikana on tapahtunut paljon liikkuvuutta: valitut eivät ole ottaneet vastaan opiskelupaikkaa ja vaihtuvuutta tapahtui elokuussa opintonsa aloittaneiden joukossa. Aloittavien opiskeluryhmien kokoonpanon vaihtelu syksyn aikana asettaa haastetta erityisesti ryhmänohjaajille, joiden tehtävänä on mm. tiedottaa ja ohjata opintojen alkuvaiheessa sekä huolehtia opiskeluryhmän ryhmädynamiikasta. Jatkossa on tärkeää panostaa erityisesti peruskouluissa tapahtuvaan opinto-ohjaukseen, jotta mahdollisimman moni nuori löytäisi itselleen sopivan alan. Tämä vähentäisi opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia eroja. Tutustumista eri aloihin ja työelämään olisi hyvä lisätä kohdennettuna erityisesti niille peruskoululaisille, jotka suuntautuvat peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin. Tavoitteena on jatkossa lisätä syksyn yhteishaussa olevien koulutuspaikkojen määrää ja laajentaa tarjontaa monipuolisemmaksi. Tammikuussa alkava koulutus on yksi keino vähentää nuorten syrjäytymistä ja tasapainottaa syyskuun ja tammikuun laskentapäivien opiskelijamäärää. Resurssit ja talous Salpauksen taloudellisena tavoitteena on vuosittain varmistaa tulojen riittävyys kaikkiin kustannuksiin sisältäen pääsääntöisesti myös irtaimistoinvestoinnit. Vuoden 2011 talousarviossa irtaimistoinvestoinnit jaettiin ensi kertaa toimintakatteella rahoitettaviin investointeihin (1 miljoona euroa) ja edellisten vuosien ylijäämällä rahoitettaviin investointeihin (1,180 miljoonaa euroa). Syynä aiemmasta poikkeavaan menettelyyn oli Salpauksen käytössä oleviin tiloihin valmistuvat huomattavat rakennusinvestoinnit, joihin liittyy normaalista korvausinvestointitasosta poikkeavaa kaluston, koneiden ja laitteiden hankintaa. Lisäksi Salpaus on osallistunut Fellmannian uusien tilojen varustamiseen omalta osaltaan. Alkuperäisen talousarvion mukainen toimintakatevaade oli euroa ja investointimääräraha euroa. Jo alkuvuodesta tehtiin ensimmäinen talousarviomuutos, jossa vuoden 2010 käyttämätöntä irtaimistoinvestointimäärärahaa siirrettiin vuodelta 2010 vuodelle 2011 yhteensä euroa. Salpaus sai koulutuslupaan alkaen 170 lisäpaikkaa, joiden rahoitusvaikutusta ei ehditty vuoden 2011 talousarviossa kohdistaa toimialoille, mutta Salpauksen kokonaisluvuissa uudet paikat olivat mukana. Lisäpaikkojen rahoitusvaikutus kohdistettiin toimialoille laadittaessa 1.ennustetta vuodelle Salpaus anoi Opetus- ja kulttuuriministeriöltä vielä 100 lisäpaikkaa koulutuslupaan alkaen, mutta näitä paikkoja ei myönnetty. Ministeriö myönsi kuitenkin vuoden lopussa Salpaukselle tilapäisesti vuoden 2011 koulutusluvan kokonaisopiskelijamääräksi 5448, jonka mukaan Salpaus sai rahoituksen. Vuoden 2012 alusta koulutusluvan mukainen opiskelijamäärä palautui 5420 paikkaan. Koulutuskeskus Salpauksen taloudellisen tilanteen tiukentuessa opiskelijamäärän kasvun aiheuttaman henkilöstöresurssitarpeen ja kasvavien vuokrien sekä aikuiskoulutuksen haastavuuden vuoksi esitettiin talousarviomuutoksena uudeksi toimintakatevaateeksi euroa ja irtaimistoinvestointimäärärahaksi euroa. Talousarviomuutoksen jälkeen rahoitusvaikutuksen (=toimintakate-irtaimistoinvestoinnit) tavoite oli euroa. Tämä tavoite saavutettiin. Toimintakatetta kertyi euroa, irtaimistoinvestointeihin käytettiin 85

87 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus euroa, joten rahoitusvaikutuksena toteutui euroa, joka on euroa muutetun talousarvion vaadetta parempi. Irtaimistoinvestointeja jäi toteuttamatta euroa osittain sen vuoksi, ettei joitakin vuonna 2011 tehtyjen hankintapäätösten mukaisia koneita, laitteita ja kalustoa ehditty saada toimittajilta vuoden 2011 puolella. Yksi hanke jäi kesken hankinnasta tehdyn valituksen vuoksi. Myös toimintakatteen toteutumisen epävarmuuden vuoksi investointeja jätettiin käyttämättä. Vuonna 2011 tilapäisesti voimassa olleen koulutuksen järjestämisluvan mukainen (5 448) ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä toteutui 101,2 prosenttisesti (5 513 = keskiarvo 6/6). OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 poikkeama Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä ammatillinen ka 7/ oppisopimus lukio palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä Toimintatuotot toteutuivat seuraavasti: TOIMINTATUOTOT 1000 TP 2010 TA 2011 TP 2011 muutettu tot% TP-TA TP 2011 osuus toimintatuotoista Muutos TP Muutos % TP Yksikköhintatulot % % ,9 % - ammatillinen peruskoulutus % % ,1 % - tulosrahoitus (amm. peruskoulutus) % 23 - oppisopimuskoulutus % % ,2 % - lukiokoulutus % % -6-0,5 % - ammatillinen lisäkoulutus sis.kohtaan Aik.koulutus Aikuiskoulutus/koulutuksen myynti: % % ,9 % - OPM:n rahoittama ammatillinen lisäkoulutus % 22 4 % 9 0,3 % - työvoimakoulutus % % ,6 % - noste-koulutus ,0 % - henkilöstökoulutus % 12 1 % 71 7,9 % - tietopuolisen oppisopimuskoul. myynti % % -7-1,5 % Projektit % % ,6 % - opetuksen kehittämishankk. (amm.peruskoul.) % % ,9 % - eu-projektit % 50 2 % ,7 % - maksullisen palv.toim. muut projektit % 53 0 % 29 8,4 % Muut tulot (työtoim., talotyömaat, opetusmaatila ym.) % % 150 9,2 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ % ,6 % 86

88 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus aikuiskoulutuksen myynti % Rahoitusrakenne TP projektit % muut tulot (työtoim., talotyömaat, opetusmaatila) % yksikköhintatulot, lukio % yksikköhintatulot, oppisopimuskoulutus % yksikköhintatulot, ammatillinen koulutus % Kuvio 6. Koulutuskeskus Salpauksen rahoitusrakenne TP 2011 Ammatilliseen peruskoulutukseen valtiolta saadut yksikköhintatulot toteutuivat euroa muutettua talousarviota suurempina opiskelijamäärän toteutuessa 90 suurempana talousarvioon verrattuna. Summaan sisältyy 1,060 miljoonaa euroa tulosrahoituksen perusteella saatuja yksikköhintatuloja, joita talousarviossa arvioitiin saatavan euroa. Toteutunut opiskelijamäärä ylitti koulutusluvan mukaisen opiskelijamäärän, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Salpaukselle joulukuussa 28 paikan tilapäisen lisäyksen koulutuslupaan ja maksoi Salpaukselle yksikköhintatuloja lisää euroa. Ylityksen vuoksi yksikköhintatuloja jäi saamatta noin euroa. Koulutusluvan ylityksen osalta ei yksikköhintatuloja oltu arvioitu saatavan. Oppisopimuskoulutuksen yksikköhintatulot toteutuivat euroa muutetussa talousarviossa arvioitua pienempinä. Edelliseen vuoteen verrattaessa yksikköhintatulot kasvoivat noin 1,132 miljoonaa euroa (muutos +1,9 prosenttia). Aikuiskoulutuksen myynti toteutui noin euroa muutettua talousarviota pienempänä ja noin pienempänä (muutos -2,9 prosenttia) kuin edellisenä vuonna. Vähennys kohdistui pääasiassa työvoimakoulutukseen, jonka vähentymiseen vaikutti jonkin verran opetusryhmien pyöriminen vajaina, koska työvoimaviranomaiset eivät saaneet osoitettua tarpeeksi opiskelijoita ryhmiin ja Salpaus voi laskuttaa vain kertyneiden opiskelijatyöpäivien mukaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ammatillista lisäkoulutusta toteutettiin noin eurolla enemmän kuin mitä ministeriön rahoitus kattoi. Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta rahoitusta ei tarkisteta varainhoitovuoden päättyessä. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu koulutuksen järjestäjälle vahvistettujen yksikköhintojen ja opiskelijatyövuosien tulona. Opiskelijatyövuosien määräpäätöksen valmistelussa otetaan huomioon rahoitusvuotta edeltävän vuoden syyskuun tilastointipäivänä koulutuksen järjestäjän ilmoittama arvio ko. vuoden toteutumasta sekä sitä edeltävän vuoden toteumatiedot. Projektien tulot toteutuivat noin euroa arvioitua pienempinä. Projektien laajuus kasvoi edellisestä vuodesta noin euroa (muutos +15,6 prosenttia). Kaiken kaikkiaan Salpauksen toimintatuotot toteutuivat miltei muutetun talousarvion mukaisina ja kasvua edelliseen vuoteen oli +1,6 prosenttia. Tuloskortissa muu ulkopuolinen rahoitusmittarin toteuma on noin euroa muutetun talousarvion tavoitetta pienempi. Mittariin sisältyy mm. työtoiminnan tulot, omakotitalojen myyntitulot, tilojen vuokratuotot, työterveyshuollon Kela-korvaukset, opetusmaatilan myyntitulot sekä maatilan EU- ja valtion tuet. Lisäksi mittariin sisältyy myös opetuksen kehittämishankkeet, joiden toimintatuotot toteutuivat noin euroa muutettua talousarviota pienempinä ja maksullisen palvelutoiminnan muut kuin EU-projektit, joiden toimintatuotot toteutuivat noin euroa talousarviota suurempina. Kehittämishankkeiden ja -projektien tulot ovat pääasiassa Opetushallitukselta tai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatuja valtionavustuksia/erillismäärärahoja. 87

89 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 55,3 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna 2010 vastaava luku oli 53,5 prosenttia). Henkilöstöresurssitarpeeseen on vaikuttanut kasvattavasti opiskelijamäärän lisäys. Henkilöstökulut vuonna 2011 olivat yhteensä 43,001 miljoonaa euroa (vuonna 2010 vastaava luku oli 40,924 miljoonaa euroa). Samaan aikaan henkilöstökulujen kasvaessa ovat myös kaikki muut kulut kasvaneet toiminnan laajentuessa. Huomattavin kasvu oli vuokrakuluissa, jotka kasvoivat 1,164 miljoonaa euroa (kasvua +9,0 prosenttia edelliseen vuoteen). Vuokrakulujen toteuma oli 12,946 miljoonaa euroa, joista tilavuokriin kohdistuu suurin osa (11,748 miljoonaa euroa). Tilavuokrat kasvoivat edellisestä vuodesta 1,034 miljoonaa euroa (muutos +9,6 prosenttia). Koulutuskonsernin ylläpitämät Yhteiset palvelut ja Salpauksen maksamien maksuosuuksien kustannuskehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Salpauksen maksamat maksuosuudet nousivat 2,175 miljoonaa euroa vuodesta 2010 (muutos +11,9 prosenttia). Salpauksen toimintatuottoihin suhteutettuna maksuosuudet olivat 26,3 prosenttia vuonna 2011 ja 23,8 prosenttia vuonna TP 2011 SISÄISET MAKSUOSUUDET 2010 TA 2011 TP 2011 HALLINTOPALVELUT Yleishallintopalvelut Kehittäminen Tarkastustoimi Taloushallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Ero TP-TA Muutos HALLINTOPALVELUT YHT ,2 % VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIPALVELUT ,9 % TIETO- JA KIRJASTOPALVELUT ,2 % RAVINTOLAPALVELUT / Opiskelijaruokailu ,3 % TIETOHALLINTOPALVELUT Tietojärjestelmät, -liikenne, HelpDesk Mikrotuki (HelpDesk) TIETOHALLINTOPALVELUT YHT ,3 % PUHELIN ,0 % SISÄISET KIINTEISTÖVUOKRAT (sis.osuuden Rav.palvelujen tiloista v lähtien) ,0 % Salpauksen käytössä olevat neliöt noin ,9 % Ravintolatilat (Salpauksen osuus) neliöt noin ,1 % Keskimääräinen neliövuokra kk 7,16 7,79 7,80 0 9,0 % KAIKKI YHT ,9 % Suurin kasvu edellisvuoteen verrattuna on sisäisissä kiinteistövuokrissa, joiden nousuun vaikutti ylläpitovuokran nousun lisäksi Salpauksen käytössä oleviin tiloihin valmistuneet kiinteistöinvestoinnit ja niiden vuoksi kohonneet pääomavuokrat. Lisäksi Salpauksen maksamia vuokria nosti Salpauksen maksettavana oleva osuus Fellmannian tiloista. Myös käytössä olevat tilat lisääntyivät jonkin verran. Viestintä- ja markkinointipalvelujen maksuosuutta on nostanut myynnin tuen ja asiakkuudenhallinnan vahvistaminen. Fellmannia on nostanut Tieto- ja kirjastopalvelujen maksuosuutta. Opiskelijaruokailun kustannuksia on nostanut opiskelijamäärän kasvu. Tietohallintopalvelujen kustannuksia on kasvattanut uusien sovittujen ratkaisujen ja järjestelmien kehitys- ja ylläpitokulut. 88

90 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Konsernin Yhteiset palvelut ovat palvelun toimittajia suhteessa Salpaukseen. Palveluista sovitaan palvelusopimuksissa, jotka käsitellään sekä koulutusjohtajatiimissä että Salpauksen johtoryhmässä ja hyväksytään konsernin johtoryhmässä Prosessit ja rakenteet Ammatillinen peruskoulutus Yhä voimakkaammin työelämään siirtynyt oppiminen on kuluneena vuonna asettanut suuria vaatimuksia pedagogiselle johtajuudelle ja erityisesti työssäoppimisen pedagogiikalle. Salpaus on ollut laaja-alaisesti mukana valtakunnallisessa laajennetun työssäoppimisen kokeilussa (TopLaaja 1 ja 2) ja saanut aikaan monenlaisia toimintamalleja, jotka ovat mahdollistaneet opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja ja parantaneet mm. työllistymistä ja läpäisyä. Kehittämishaasteeksi Salpauksessa on tiedostettu valtakunnan tasollakin tärkeäksi arvioidut joustavat toimintamallit, tutkinnon perusteiden ja työtehtävien vastaavuuden varmistaminen sekä dokumentointi. TopLaaja 2 -hanke on mahdollistanut yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen esim. siten että opiskelija voi opiskella kaksi vuotta oppilaitoksessa ja viimeisen vuoden työelämässä työssäoppimalla tai oppisopimuksella. Hankkeessa on mukana yhteensä 36 opiskelijaa mm. rakennusalalta, luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä hotelli-, ravintola- ja cateringalalta. Hankkeen avulla vahvistetaan yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Samalla osa opiskelupaikoista vapautuu aloittaville opiskelijoille. Uusi toimintatapa on vaativa ja edellyttää aktiivista ja vastuullista otetta kaikilta osapuolilta. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat (N=36) on hyväksytty johtokunnassa muutamaa yksittäistä lukuun ottamatta. Koulutusohjelmia on yhteensä 66 eri perustutkinnoissa. Pedagogista uudistumista on kuluneena vuonna kehitetty monin eri tavoin. Opetuksen kehittämisen tiimin jäsenet ovat tukeneet ja ohjanneet opetus- ja ohjaushenkilöstöä uudistuneeseen pedagogiikkaan. Toteutettu ohjaus ja koulutus on suunniteltu yhdessä esimiesten kanssa ja se on ollut alojen tarpeista lähtevää, määrätietoista ja keskitettyä. Ohjausta ja tukea on annettu mm. yksilöllisesti, pienryhmissä, pedagogisissa työpajoissa, henkilöstökokouksissa, puhelimitse ja sähköpostitse koulutusalojen tarpeiden mukaisesti. Ohjauksen teemoina on ollut mm. arvioinnin kokonaisuus, pedagoginen johtajuus, ohjauspainotteisen opettajuuden vahvistuminen, erilaiset ohjauksen menetelmät, opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen, yksilölliset opintopolut sekä laajennetun työssäoppimisen toteutukset. Koulutus on painottunut erityisesti osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Ohjauksen tueksi on laadittu materiaalia. Erityisesti on huomioitu uudet opettajat ja opettajien lähiesimiehet. Opetuksen kehittämisen lehtorit ovat valmentaneet opettajia työelämäjaksolle sekä kouluttamaan työpaikkaohjaajia. Koulutuksissa on keskitytty työelämäyhteistyön kehittämiseen eri osapuolten tehtävien ja uudistuneen pedagogiikan näkökulmasta. Haasteena on edelleen opettajuuden perinteisistä ajattelu- ja toimintatavoista poisoppiminen ja yksilöllisen ohjauksen lisääminen perinteisen luokkaopetuksen sijaan. Opetuksen kehittämisen lehtorit ovat ohjanneet ja kouluttaneet pyynnöstä myös Opetushallituksen ja muiden koulutuksen järjestäjien (N=11) tilaisuuksissa opetus- ja ohjaushenkilöstöä. Ammattiosaamisen toimikunnan valvonta- ja ohjaustehtävä on ollut keskeisenä kehittämisen kohteena ja koulutuksia on toteutettu systemaattisesti kokousten yhteydessä. Super- Tietovaraston kautta on saatu ammattiosaamisen näytöistä reaaliaikaista määrällistä ja laadullista tietoa (mm. paikat, kesto ja arviointiin osallistuneet) verrattuna hyväksyttyihin suunnitelmiin. Saadun tiedon ja kehittämisehdotusten pohjalta ammattiosaamisen toimikunta on voinut tarkastella koulutusaloittain ja tutkintokohtaisesti ammattiosaamisen näyttöjen ohjeistuksen mukaista toteutusta. Tavoitteena on toteuttaa suuri osa ammattiosaamisen näytöistä työpaikoilla. Vuoden 2011 aikana keskimäärin 60 prosenttia ammattiosaamisen näytöistä suoritettiin työpaikoilla ja 40 prosenttia oppilaitoksessa. Tutkintokohtaisia eroja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamispaikoissa on vielä huomattavasti, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kaikki näytöt toteutetaan työpaikalla ja toisaalta käsityövaltaisilla aloilla suuri osa on oppilaitosnäyttöjä. Ammattiosaamisen toimikunta on kiinnittänyt erityistä huomiota oppilaitosnäyttöjen työelämälähtöisyyteen ja edellyttänyt joillekin aloille työelämäedustajan osallistumista oppilaitosnäyttöjen seurantaan. 89

91 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Yhteiset kehittämispäivät työelämän kanssa saivat hyvän vastaanoton. Yhteistyötä eri alojen ja tutkintojen välillä sekä työelämän kanssa lisätään edelleen mm. alueen työelämän tarpeista nousevien paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien muodossa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) käytäntöjä yhtenäistetään, jotta varmistetaan opiskelijoiden oikeus tasa-arvoiseen ohjaukseen ja tukeen koulutusalasta ja tutkinnosta riippumatta. Kaikilla syksyllä 2011 aloittaneilla opiskelijoilla on ollut käytössä sähköinen HOPSlomake Salpauksen opiskelijahallintajärjestelmässä. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi kuvataan ja otetaan käyttöön hyödyntämällä aikuiskoulutuksessa kehitettyä henkilökohtaistamisen mallia. Yksilölliset opintopolut mahdollistavaa aitoa valinnaisuutta on kehitetty ja siitä on tiedotettu monin tavoin. Tiedottamisessa korostetaan valintojen vastuullisuutta jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta. Yksi yhä merkityksellisempi tiedottamisen ja vuorovaikutuksen kanava on sosiaalinen media eri muodoissaan. Elinikäisen oppimisen avaintaidot osana kestävää uudistumista -opas on laadittu avaintaitojen opetuksen ja arvioinnin tueksi. Oppaassa on ohjeistettu ja annettu esimerkkejä avaintaidoista tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa huomio kiinnittyy kokonaan oppimistuloksiin oppimiseen käytetystä ajasta riippumatta ja tämä haastaa myös opettajan oman osaamisen ja avaintaitojen hallinnan. Kaikkien alojen opetushenkilöstö on perehdytetty oppaan käyttöön. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ATTO-opintojen) toteutuksessa on vakiinnutettu vuonna 2011 ATTO-opettajien ja ammattiaineiden opettajien yhteistyö. ATTO-opettajien työelämäjaksot ja uudet opetussuunnitelmat ovat osaltaan tukeneet tätä yhteistyötä. Lisäksi opettajien pedagogista osaamista on kehitetty. Verkko-opetuksen osuutta on lisätty eri aineissa. Oppimisstudiotoimintaa on kehitetty mm. samanaikaisopetuksella. Hylättyjen suoritusten vähentämiseen on panostettu rästipajatoiminnalla sekä koulunkäyntiavustajien tuella. Tuoterenkaan työpajoissa työssäoppimassa on ollut yli sata Salpauksen opiskelijaa. Lähes kaikkien Salpauksessa toteutettavien perustutkintojen vastaavuus työpajoissa suoritettaviin työtehtäviin on kartoitettu ja joistain on laadittu osaamiskartat. Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin nuorisotoimen työpajojen osaamiskartat palvelevat Salpauksen työssäoppimista, ammattiosaamisen näyttöjä ja osaamisen tunnustamista. Lisäksi Tuoterengas on tarjonnut Salpauksen opiskelijoille mm. työhön tutustumisjaksoja, työssäoppimista, tuettua työssäoppimista, kesätyöpaikkoja sekä työhön valmentajan ja psykologin palveluja. Tuoterenkaassa toimii ohjaajana myös yksi Salpauksen opettaja. Erityisopetuksessa on keskeistä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mahdollistamien yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä. Vuoden 2011 lopussa erityisopiskelijoita oli 765 eli n. 15 prosenttia opiskelijoiden kokonaismäärästä. Erityisopiskelijoista 80 prosenttia oli ryhmiin integroituja ja loput opiskelivat pienryhmissä. Erityisopetuksen vastuuopettajia Salpauksessa oli 21. Uuden lukuvuoden alussa otettiin kaikilla koulutusaloilla käyttöön sähköinen HOJKS. Henkilöstön koulutus toteutettiin pääsääntöisesti moniammatillisesti yhteistyössä ervojen ja opiskelijahuollon kanssa. Sähköisen HOJKSin käyttöönotto on yhdenmukaistanut käytäntöjä. Täysipainoisesti toimiessaan se mahdollistaa myös opiskelijoiden tukitoimien tasalaatuisemman suunnittelun, yksilöllisemmän opintopolun toteutuksen sekä tehostaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Uuden järjestelmän käyttöönotto vienee kuitenkin useamman vuoden ja vaatii myös henkilöstön jatkuvaa kouluttamista. Erityisopetuksessa resurssien kohdistaminen, käyttö ja seuranta edellyttävät edelleenkin salpaustasoisia yhteisiä pelisääntöjä. Opiskelijoiden valmistumisen ja työllistymisen varmistamisessa tarvitaan uusia ennakkoluulottomia keinoja. Näitä on etsitty aktiivisesti Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin sivistystoimen kanssa käynnistetyssä tiiviissä yhteistyössä. Yrittäjyyskasvatus on ollut yksi pedagogisen kehittämisen haasteista. Yrittäjyysopintojen sijoittumista ja sisältöjä opetussuunnitelmissa on avattu ja havainnollistettu. Materiaali on laadittu yrittäjyysopintojen hankkeissa ja asiaa edistetään sekä hankkeiden että pedagogisen ohjauksen avulla. Yrittäjyyskasvatuksessa tavoitteena on ollut lisätä yrittäjämäisesti ajattelevia ja toimivia opiskelijoita ja opettajia Salpauksessa ja Päijät-Hämeen alueella. Yrittäjyysvalmen- 90

92 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus nuspäällikkö on tuonut koulutusaloille sopivia toimintamalleja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi yhteistyössä yrittäjyysryhmän kanssa. Yrittäjyysryhmän toiminnan avulla on myös jaettu tietoa yrittäjyystoiminnasta ja alueellisista ja valtakunnallisista tapahtumista. Myös keskustelut eri alojen koulutusjohtajien kanssa on aloitettu yrittäjyysopintojen kehittämiseksi. Nuori Yrittäjyys eli NY-ohjelmista on tiedotettu entistä enemmän alueen oppilaitoksissa. Päijät-Hämeen YES-keskus -hanke on mahdollistanut NY ohjelmien laajamittaisemman markkinoinnin alueelle, vaikuttavimpien tapahtumien järjestämisen sekä yrittäjyyspisteen toiminnan. NY Vuosi yrittäjänä ohjelmassa oli mukana keväällä 2011 lähes 30 NY yritystä Päijät-Hämeen alueen kouluista, joista Salpauksesta 26 yritystä. Syksyllä 2011 aloittivat uudet NY yrittäjät ja jälleen yrityksiä on mukana noin 30 kpl, joista tällä hetkellä 24 on Salpauksesta. Joulukuussa laadittiin sopimus Tuoterenkaan ja NY yritysten välillä: NY yritykset voivat viedä Tuoterenkaan lahjatavaramyymälään tuotteitaan myyntiin pientä provisiota vastaan sekä saada käyttöön ilmaiseksi ns. ylijäämä materiaalia Patinasta. Vuoden aikana toteutettiin useita alueellisia tapahtumia mm. yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen kanssa. Yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa on avattu yhteinen yrittäjyystila, joka on kaikkien PHKK:n opiskelijoiden käytössä. Opinto-ohjauksen prosessi on kuvattu ja käytäntöön vienti aloitettu. Yhteisen ohjauskäsityksen luominen vaatii kuitenkin vielä työtä koulutusaloilla, jotta kaikki toimijat sitoutuvat työroolinsa mukaiseen toimintaan. Opinto-ohjaajien pitämien ryhmäohjaustuntien yhtenäistämisen suunnittelu on aloitettu ja se jatkuu edelleen. Kaksoistutkintojen ohjaussuunnitelman valmistuminen on viivästynyt toiminnan ohjauksessa tapahtuneiden hallinnollisten muutosten vuoksi. Opinto-ohjaajien työelämään tutustumisen suunnittelu on käynnistynyt; tutustumiset pyritään sovittamaan opettajien työssäoppimiskäyntien yhteyteen, jolloin ne palvelevat myös henkilöstön yhteistyön kehittymistä. Opinto-ohjaukseen on saatu lisäresursseja syksyllä 2011, jolloin rekrytoitiin kaksi uutta opinto-ohjaajaa. Opiskelijahuollossa panostettiin ennaltaehkäisevään työhön. Opettajien ja muun henkilöstön valmiuksia parannettiin turvallisen ryhmän rakentamisessa. Kuluneen vuoden aikana suunniteltiin ryhmäyttämisvalmiuksia lisäävää koulutusta henkilöstölle. Syksyllä 2011 järjestettiin hyvinvointiviikko koko Salpauksessa. Viikon aikana paneuduttiin mm. peliriippuvuuteen ja riittävän unen merkitykseen. Päihdevalistusta toteutettiin mm. Myllyhoitoyhdistyksen kanssa. Kaikille syksyllä 2011 aloittaneille ryhmille järjestetään päihdevalistustilaisuus lukuvuoden aikana. Syksyllä 2011 aloitettiin hyvinvointisuunnitelman laadinta. Tarkoitus on koota yhteen oppilaitoksen erilliset opiskeluhyvinvointiin liittyvät suunnitelmat ja ohjeistukset ja päivittää ne ajan tasalle. Huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä kehitettiin ottamalla käyttöön Winhan huoltajaliittymä WinhaWilho ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajille. Liittymän kautta huoltaja näkee opiskelijan opintosuoritusten kertymisen, henkilökohtaisen lukujärjestyksen ja poissaolot. Poissaolojen ilmoittamista huoltajille pyritään parantamaan. Opiskelijoille tiedottamista kehitettiin siirtämällä opiskelijoille tarkoitettua infomateriaalia ja lomakkeita opiskelijaportaali Pakkiin. Salpauksen yhteinen oppilaskunta Vyyhti aloitti toimintansa vuoden 2011 alkupuolella. Vyyhti toimii ns. ylimpänä oppilaskuntana, ja alakohtaiset oppilaskunnat jatkavat toimintaansa normaalisti. Opiskelijoille on tarjolla aiempaa enemmän liikunnallisia ja luovan toiminnan vapaa-ajan aktiviteetteja. Vuoden 2011 aikana kehitettiin Tietovarastoon pohjautuvaa SuperTietovarastoa, joka mahdollistaa yksittäisen opiskelijan opintosuoritusten ja poissaolojen reaaliaikaisen seurannan. SuperTietovarastoa käytetään mm. opintojen seurantapalavereissa, joissa se säästää huomattavasti työaikaa ja on kaikkien tietoa tarvitsevien käytettävissä. Koko ryhmän suoritukset näkyvät yhdellä näytöllä samanaikaisesti. Järjestelmää hyödynnetään myös johtamisen apuvälineenä. INKA-koulutuksen arviointijärjestelmä otettiin käyttöön toteuttamalla opiskelijoille suunnatut aloitusvaiheen, työnopetuksen ja ammattiteorian, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen sekä valmistumisvaiheen kyselyt. Vastausaktiivisuus on vaihdellut Salpaus-tasoisesti prosentin välillä. 91

93 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Tutkintojen suorittamisprosessin seuranta (läpäisy, keskeyttäminen, oppisopimusten purku) on parantunut neljännesvuosiraportoinnin ja sitä täydentävän kuukausittaisen seurannan kautta. Käytössä oleva Tietovarasto tuottaa enemmän ja luotettavammin suoritetietoja prosessin kehittämiseen. Salpauksen pedagogista strategiaa täydentävä näyttötutkintoprosessin kuvaus valmistui ja se löytyy Kori-intranetista. Prosessikuvaukseen on linkitetty eri rahoitusmuotojen toimintaohjeet, mallilomakkeet ja arkistointiohjeet. Prosessikuvauksen tueksi laadittiin käyttöohje. Näyttötutkintotoimintaa on kehitetty vertaisarvioinnilla yksiköiden kesken. Lisäksi on vertailtu näyttötutkintotoimintaa kahden koulutuksenjärjestäjän välillä Laatua Hämeessä -hankkeen rahoituksella. Winha-Waiko opiskelijahallinto-ohjelman web-liittymä otettiin käyttöön ja opiskelijoiden suoritukset ja arviointi ovat sähköisesti opiskelijoilla luettavina. Oppisopimuskoulutukseen valmisteltiin toimintaohje, jossa kuvataan viranomaismenettelyt ja tietopuolista koulutusta sekä arviointia säätelevät asiat valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Oppisopimuskoulutuksen opas opiskelijoille ja työnantajille valmistui ja se on käytettävissä sekä sähköisenä että kirjallisena versiona. Oppisopimuksen arviointilomakkeet uudistettiin siten, että työnantaja voi tulostaa lomakkeet netin kautta käyttöönsä ja toimittaa ne sähköisinä oppilaitokseen. Oppisopimustyöpaikkojen työpaikkakouluttajille järjestettiin työpaikkakouluttajakoulutusta, johon osallistui n. 50 henkilöä eri työpaikoilta. Oppisopimuksen läpäisyaste on noussut (vuonna 2010 läpäisy 30 prosenttia ja vuonna 2011 läpäisy 42,2 prosenttia), mutta läpäisyn parantamiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota. Oppisopimus (2+1 -malli) on solmittu opetussuunnitelmaperusteisena muutamille opiskelijalle, jotka suorittivat kaksi ensimmäistä opintovuottaan koulussa. Mallia tullaan edelleen kehittämään ja laajentamaan muille ammattialoille. Koskisen Oy:llä oppisopimuskoulutuksella samanaikaisesti puu- ja levyalan perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaneet kuusi opiskelijaa valmistuivat keväällä. Opintojen ohjausta annetaan ja oppimiskeskus Fellmannian ohjaustiloissa. Sosiaalisen median (some) työvälineet näyttelevät yhä suurempaa osaa opintojen suorittamisessa ja ohjauksen välineenä. Erityisopiskelijoiden tukipalvelut ovat kehittyneet ja käytännöt monipuolistuneet. Hyvinvointialan opiskelijoita ja opettajia on ollut kv-vaihdoissa suorittamassa osan opinnoistaan. Uusia työelämäpalvelujen tuotteita kehitettiin asiakastarpeiden mukaisesti. Esimerkkejä uusista tuotteista ovat mm. sähkötilojen siivoojille suunnattu koulutus, seminaarisarja esimiehille, kylmälaiteasentajan sertifikaatti alle ja yli 3 vuoden työkokemuksella, sähköturvallisuus laboratoriossa ja koeistuksessa -koulutus, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, raskaan kaluston (korttiluokat CE ja D) korotukset työssä oleville sekä pitkien koulutusten modulointi yksittäin myytäviksi paketeiksi. Liiketoimintasuunnitelman ensimmäinen versio valmistui. Liiketoimintasuunnitelmaan vaikuttivat uuden yhteisen strategian valmistelu sekä useat samanaikaiset siihen kytkeytyvät kehittämishankkeet. Rinnakkain liiketoimintasuunnitelman laatimisen kanssa on valmisteltu mm. aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen brändityötä, jonka tuloksena syntyi brändimääritykset, yleisesite, www-sivusuunnittelu, painotuotteiden tuoteperhe ja visuaalinen ilme. Lisäksi valmisteltiin tuoteportfolio ja Facebook-sivut työelämäpalvelujen viestintään ja markkinointiin. Sosiaalisen median hyödyntämiseen on panostettu ottamalla käyttöön Yammer-alusta Työelämäpalvelujen asioiden valmistelussa, tiedonvaihdossa ja keskustelualustana. Henkilöstölle järjestetään SOME-työpajoja kuukausittain. Lisäksi valmisteltiin yhteishankintakoulutuksen prosessikuvaus ja toimintaohjeet sekä ulkoa ostettavan koulutuksen puitesopimukset kilpailutuksella valittujen toimittajien kanssa. Tärkeä kehitysaskel oli johdon raportoinnin kehittäminen osana Tietovarastoa. Johdon raportointi tuottaa kuukausittain keskeistä mittaritietoa aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden johdolle päätöksenteon tueksi. Jatkossa tavoitteena on kehittää tunnuslukulaskentaa osana 92

94 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus johdon raportointia. Työelämäpalvelujen arviointia ja parantamista varten kehitetty mittaristo valmistui liiketoimintasuunnitelman ja johdon raportointityöryhmien tuloksena. Konsernin yrityspalvelujen kehittämiseksi järjestettiin yhteistyöseminaari, jossa kartoitettiin yhteistyön edellytyksiä ja esteitä Salpauksen, LAMKin ja Tuoterenkaan yksiköiden kesken. Kansainvälisyyttä kehitettiin FinPron Future Learning Finland (FLF) -hankkeen kautta. FLF:n nettisivuille on tuotettu yleismarkkinointikuvaus ja kahden kärkituotteen kuvaus. Tuotteet ovat ulkomaisten asiakkaiden ostettavissa. Aikuiskoulutuksen kehittämistiimille järjestettiin kestävän kehityksen koulutus. Ammattilaisen ympäristöosaamisen kehittämishankkeeseen osallistui useita opettajia, jotka ovat kehittäneet yhteistyöyritysten kanssa kestävän kehityksen käytäntöjä ja yrityksille suunnattuja tuotteita. Lukiokoulutus Ylioppilastutkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 142 opiskelijaa, joista yhdistelmätutkinnon (yo-tutkinto ja ammatillinen perustutkinto) suorittivat 67 opiskelijaa. Vuonna 2010 ylioppilastutkinnon suoritti yhteensä 125 opiskelijaa, joista yhdistelmätutkinnon 68 opiskelijaa. Tulokset kevään 2011 ylioppilaskokeissa olivat hyvällä tasolla ja maakunnan parhaimpia. Lukiokoulutuksen markkinointiin panostettiin edelleen ja uusien www-sivujen kehitystyöhön osallistuttiin aktiivisesti. Opinto-ohjaaja ja opiskelijat vierailivat Nastolan yläkouluissa esittelemässä lukiokoulutusta. Lisäksi 9-luokkalaisten kotiväki kutsuttiin tutustumaan lukioon. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus näkyy erityisen selvästi Nastolassa, jossa vain n. 30 prosenttia peruskoulun päättäneistä hakeutui lukioon. Syksyllä käynnistyi ns. ohjelmointiputki, jossa opiskelija voi suorittaa lukio-opintojen lisäksi yli 10 ohjelmointikurssia. Koulutus käynnistyi hyvin ja mukana on 10 opiskelijaa. Ohjelmointiputken markkinointia kehitetään edelleen. Lisäksi toteutettiin muita uusia tekniikkalinjan kursseja mm. digitekniikka luontokuvauksessa ja tähtitiede. Kansainvälinen toiminta jatkui kolmen opiskelijaryhmän kansainvälisellä vierailulla. ATTO-yksikön toimintaan liitettiin syksystä 2011 alkaen yhdistelmätutkintojen järjestäminen. Yhdistel-mätutkinnoissa tuettiin yksilöllisten oppimispolkujen toteutumista mm. lisäämällä verkko-opetuksen käyttöä ja oppituntien tallentamista. Lisäksi aloitettiin kaksoistutkintoopintojen prosessi-kuvauksen laadinta eri osapuolten vastuiden ja työnjaon selkiyttämiseksi. Ammatillisiin opintoihin valmistava koulutus Ammatillisiin opintoihin valmistavassa koulutuksessa Ammattistartti-koulutuksen hakuaikoja muutettiin vastaamaan paremmin hakijoiden tarpeita. Vuonna 2011 hakijoita oli yhteensä 385 ja aloituspaikkoja 150 (tämä luku pitää sisällään Ammattistartin, Avan ja kodinhuoltajakoulutuksen). Kesän ja syksyn aikana tapahtunut opiskelijoiden suuri vaihtuvuus on tuonut uusia haasteita opetuksen toteuttamiseen. Opiskelijoista n prosenttia on vaihtunut lukuvuoden alun jälkeen. Suurin osa vaihtuvuudesta on johtunut siitä, että opiskelija on saanut opiskelupaikan tutkintoon johtavassa koulutuksessa täydennys- tai lisähaun kautta. Valmistavan koulutuksen opiskelijoiden sijoittumistulokset jatkokoulutukseen ovat jonkin verran huonontuneet, koska tutkintoon johtavaan koulutukseen on ollut aiempaa vaikeampi päästä. AVA-koulutuksesta 70 prosenttia opiskelijoista löysi opiskelupaikan valmistavan vuoden jälkeen ja ammattistartin opiskelijoista 69 prosenttia. Opetuksessa ja ohjauksessa on painotettu toiminnallisuutta ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista uusien vuonna 2011 hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. Salpaus on käynnistänyt yhteistyötä muiden alueella toimivien valmistavan koulutuksen toteuttajien kanssa haku- ja valintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi niin, että peruskoulun jälkeen kaikille nuorille löytyisi tarkoituksenmukainen koulutuspaikka. Eri koulutusmuotojen yhteinen kehittämistyö Hyvinvoivat, yhteiskuntaan enemmän avautuvat oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuden jatkuvasti lisääntyvään ja eri tavoin tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteena on siirtää huomio laitteista kokonaisvaltaiseen pedagogiseen uudistamiseen. Opetuksessa on korostettu laadukasta lähiopetusta, ohjausta, yhteisöllisyyttä, 93

95 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus vuorovaikutusta, monimuotoista ilmaisua sekä hajautuneen asiantuntemuksen hyödyntämistä verkkojen avulla. Sosiaalista mediaa hyödynnetään työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Uusia työvälineitä kehitetään erityisesti oikea-aikaisen, säännöllisen ja riittävän ohjauksen varmistamiseksi sekä luontevaan ja nopeaan yhteydenpitoon opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien kesken sijaintipaikasta riippumatta. Uuden ajan oppimiskeskus Fellmannia avasi ovensa elokuussa. Sen tavoitteena on olla vetovoimainen oppimisympäristö, yhteisöllinen kohtaamispaikka ja korkeakouluosaamisen ja ammatillisen koulutuksen yhteinen areena. Toiminta pohjautuu vahvaan digitaaliseen ja pedagogiseen osaamiseen. Koulutuskeskus Salpaus osallistuu kilpailutoimintaan ammatti-, kulttuuri- ja liikuntakilpailuissa Suomessa ja ulkomailla. Kilpailutoiminnalla pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia sekä kohottamaan ammatillisen koulutuksen asemaa, tunnettavuutta ja arvostusta. Kaikilla Salpauksen opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kilpailuihin. Kilpailun keinoin valmentautuminen on tehokas tapa oppia, mutta samalla kilpailutoimintaa voidaan käyttää erinomaisena ammattitaidon mittarina ja motivointikeinona. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n urheilu- tai kulttuurikilpailutoiminnan keskeinen tavoite on hyvinvoiva ammatillisen koulutuksen työyhteisö sekä yhteisöllisyyden rakentuminen. SAKU ry:n kulttuurikilpailut pidetään Salpauksessa keväällä Salpauksen kilpailutoimintaa koordinoi esimiestasoinen kilpailupäällikkö. Kilpailutoiminnasta tehdään vuosittain kilpailutoiminnan kuvaus, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Salpauksen projektitoiminta on laajaa ja monipuolista. Vuoden 2011 lopussa hankkeita oli käynnissä 51, joista 16 EU-hanketta ja 35 valtionavustusta. Vuoden 2011 hankerahoituksen tavoite oli talousarviossa 2,2 M, joka ylittyi 0,6 miljoonalla eurolla. Projektitoiminnan toteutunut kokonaisrahoitus kasvoi 0,25 M. vuodesta Rahoituksen taso tulee laskemaan vuonna 2012 selvästi johtuen mm. neljän merkittävän EU-projektin päättymisestä ja EUohjelmakauden päättymisestä vuonna Vuosille oli tavoitteena hakea 1 2 uutta EU-hanketta. Hankkeita haettiin yhteensä neljä, joista kolme sai hyväksytyn rahoituspäätöksen. Lisäksi vuoden 2011 aikana pääsimme mukaan partnerina neljään uuteen EU-hankkeeseen. Vuoden 2011 talousarviossa asetetut laadulliset tavoitteet saavutettiin. Opettajien työelämäjaksoja toteutui vuoden 2011 aikana yhteensä 53, joista ATTO-opettajien työelämäjaksoja oli seitsemän (tavoite vuodelle 2011 oli 42 työelämäjaksoa). Työelämäjakson keskimääräinen kestoaika oli ammattiaineiden opettajilla 33,5 päivää ja ATTO-opettajilla 16,4 päivää. Hankkeissa koulutettiin yhteensä 97 työpaikkaohjaajaa 55 yritykseen ja kolmeen julkishallinnon organisaatioon. Salpauksen ehkäpä merkittävämpään parantamisalueeseen heikkoon läpäisyasteeseen ja korkeisiin eroamislukuihin saatiin vuoden 2011 aikana käyntiin kaksi hanketta. Näiden hankkeiden vaikutukset ajoittuvat vuosille Valitettavasti vuonna 2011 hakuun jätetty opettajien työelämäjaksoja vuosina toteuttava hanke sai hylkäävän rahoituspäätöksen. Keskeiset syyt hylkäävään päätökseen olivat hankkeen alueellisuus ja valtion rahoitukseen kohdistunut leikkaus. Negatiivinen tulos oli myös, kun Työelämä tutuksi - työssäoppiminen tavaksi -hankkeessa rahoitus ylitettiin n. 10 prosentilla ( ). Ylitys johtui siitä, ettei hankkeen loppuvaiheen kuluja osattu ennakoida riittävän tarkasti osin siitä syystä, että työajanseurantalomakkeiden kiertoon perustuva kustannusten kirjautuminen projektin kustannuksiksi ei ollut ajan tasalla. 94

96 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kuvio 7. Salpauksen projektien ulkoinen rahoitus vuosina (toteutuneet rahoitukset) Salpaus on osallistunut Opetushallituksen johtamaan FINECVET 3 -projektiin, jossa Salpaus vetää AV-Arvo -alaprojektia. Sen puitteissa Salpaus ja sen kumppanit (Esedu, TAO ja PKKY) ovat testanneet Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) ECVET-systeemiin liittyviä dokumentteja audiovisuaalisen viestinnän alalla. Salpauksen omassa Focus on Skills -opiskelijaliikkuvuusprojektissa ECVET-systeemin testaaminen on aloitettu matkailu- ja ravitsemisalalla, liiketalouden alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla kokeilemalla ns. tiedot-taidot-pätevyys-mallia. Sen tarkoitus on tehdä näkyväksi opiskelijan kansainvälisen työssäoppimisjakson sisältö sekä kotimaan että ulkomaan toimijoille. Myös työssäoppimisjakson arviointilomaketta on kehitetty ECVET-systeemin mukaisesti. Lisäksi Salpaus on mukana kansainvälisessä Your Ecvet -projektissa, jossa FINECVET 3 -projektin tuloksia siirretään ulkomaille. Projektin tavoitteena on työstää ECVET-dokumentteja (tiedot-taidotpätevyys -malli, arviointilomake, Learning Agreement ja aiesopimus) kunkin maan ja oppilaitoksen tarpeita vastaaviksi Tulosanalyysi Prosessit ja rakenteet Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama% TA TP 2011 Muutos % TP TP 2011 Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) % 61,2 64,0 64, suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1194/ / /1818-5,/-5-1/-7 Läpäisy (lukiokoulutus) % 92,0 88,0 88, suoritetut tutkinnot/aloittaneet lkm 47/51 64/73 64/73 0/0 36/43 Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 30,0 46,0 42, suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 136/ / /296-31/-25-9/-34 Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) % 12,2 11,0 13, positiivinen/negatiivinen eroaminen % 4,5/7,7 5,0/6,0 4,5/8,7 10/-45 0/-13 Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) % 2,6 4,0 5, positiivinen/negatiivinen eroaminen % 2,6/0,0 3,0/1,0 2,8/2,7 7/-170-8/- Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 9,0 8,0 7, positiivinen/negatiivinen purku % 6,9/2,1 5,0/3,0 6,2/1,0-24/67 10/52 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat lkm 288/68 289/71 346/65 20/-8,4 20/-4 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat lkm 626/ /85 234/170 79/100-63/55 Verkkoavusteisen opet. laajuus (ammatillinen peruskoulutus) ov/opisk 0,3 2,0 0, Strategisesti tärkeitä mittareita ovat läpäisy, opinnoista eroaminen ja oppisopimusten purku. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen läpäisy eli kolmessa ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (64,6 prosenttia) parani selvästi edelliseen vuoteen (61,2 prosenttia) verrattuna ja asetettu tavoite saavutettiin. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet tukitoimet, joita on kohdennettu mm. atto-opintojen suorittamiseen. Lisäksi opintojen etenemistä seurataan entistä tiiviimmin mm. ryhmänohjaajan varteissa ja tarvittaessa lisätään tukitoimia, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti. Tietovarasto ja SuperTietovarasto auttavat ryhmä- ja opiskelijakohtaista seurantaa. Jatkossa on edelleen kehitettävä mm. ryhmänohjaajien toimintaa, tukitoimia sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä läpäisyn parantamiseksi. Myös työssäoppimisen laajentaminen ja laadun kehittäminen on yksi keino läpäisyn parantamiseen. Vaikka Salpaustasolla läpäisy on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna, on koulutusalojen välillä selkeää vaihtelua, joka ilmenee alla olevasta taulukosta 2. 95

97 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Lukiokoulutuksen läpäisy (88 prosenttia) oli tavoitteen mukainen. Oppisopimuskoulutuksessa läpäisy (42,2 prosenttia) parani edelliseen vuoteen (30 prosenttia) verrattuna, mutta tavoitetta ei saavutettu. Heikkoon läpäisyyn vaikuttaa erityisesti viime vuosien taloudellinen taantuma, jolloin on purkautunut suuria määriä oppisopimuksia mm. yritysten konkurssien ja irtisanomisten myötä. Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (13,2 prosenttia) on kasvanut viime vuoteen (12,2 prosenttia) verrattuna. Erityisen huolestuttavaa on, että negatiivisten erojen määrä on lisääntynyt. Erityisopiskelijoiden määrä on lisääntynyt ja ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuu enenevä joukko moniongelmaisia opiskelijoita, joilla on runsaasti mm. mielenterveys- ja päihdeongelmia. Edellä mainitut seikat vaikuttavat osaltaan lisääntyneisiin eroihin. Erilaisia tukitoimia kuten koulunkäyntiavustajien toimintaa ja erityisopetuksen tukimuotoja on kehitetty viime vuosina, mutta niitä on kehitettävä edelleen systemaattisesti. Koulutusala Eronneet 2011 (%) Eronneet 2011 (lkm) 1. Humanistinen ja kasvatusala 16, Kulttuuriala 10, Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 11, Luonnontieteiden ala 15, Tekniikan ja liikenteen ala 13, Luonnonvara- ja ympäristöala 14, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 14, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 14,5 95 Taulukko 3. Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden määrä (% ja lkm) koulutusaloittain vuonna 2011 Lukiokoulutuksesta erosi vuoden 2011 aikana 10 opiskelijaa (5,5 prosenttia). Asetettu tavoite ylittyi hieman. On muistettava, että lukiokoulutuksen opiskelijamäärä on pieni (n. 180 opiskelijaa) ja tästä syystä eroprosentti voi vaihdella merkittävästi eri vuosina. Opinto-ohjaaja, koulutuspäällikkö ja opettajat keskustelevat kaikkien lukiosta eroamista harkitsevien kanssa ja tarvittaessa tehostetaan tukitoimia. Oppisopimusten (perustutkinnot) purku oli 7,2 prosenttia ja laski vuoteen 2010 (9,0 prosenttia) verrattuna. Myönteistä kehityksessä oli myös se, että erityisesti negatiivisten purkujen määrä väheni. Oppisopimustoimintaa ja tiedotusta on kehitetty viime vuosien aikana, jotta oppisopimusopiskelijat ja työnantajat tuntevat paremmin oppisopimuksen tavoitteet ja toimintatavat. Tämä osaltaan vähentää oppisopimusten purkua. Salpauksen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna (v yhteensä 288 opiskelijaa ja 2011 yhteensä 346 opiskelijaa) ja ylitti selvästi tavoitteen. Sen sijaan Salpaukseen saapuvien opiskelijoiden määrä on hiukan edellisvuotta pienempi ja jäi hieman alle tavoitteen. Opettajat ja asiantuntijat tekivät vuoden 2011 aikana yhteensä 234 ulkomaista vierailua. Liikkuvuus on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, mikä selittyy vuonna 2010 konsernitasoisella kannustusrahalla, jota käytettiin paljon ulkomaisiin opintovierailuihin. Ilman kannustusrahaa liikkuneiden opettajien ja asiantuntijoiden määrä vuonna

98 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus oli 219, joten tähän lukuun verrattuna kv-liikkuvuus on lisääntynyt. Salpaus on edelleen suosittu saapuvien asiantuntijoiden vierailukohde. Verkkoavusteisen opetuksen toteutumista (0,3 opintoviikkoa /opiskelija) arvioitaessa on huomioitava, että tavoitteeksi asetettu 2 opintoviikkoa / opiskelija koskee koko 120 opintoviikon laajuista tutkintoa. Ei siis ole realistista odottaa, että tavoite saavutettaisiin yhden vuoden aikana. Verkkoavusteisen opetuksen vähäinen määrä johtuu osaltaan siitä, että kaikki opettajat eivät kirjaa verkkoavusteiden opetuksen osuutta Winhaan ohjeistuksen mukaisesti. Jatkossa on edelleen tiedotettava kirjaamiskäytännöstä kaikille opettajille. Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus Salpauksen henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisen lähtökohtana ovat konsernin henkilöstöstrategia, Salpauksen strategiaohjelma, pedagoginen strategia sekä näyttötutkinnon yhteinen osa. Työyhteisö- ja yksilökohtaiset kehittämistarpeet määritellään osaamiskartoitusten, Työolobarometri-kyselyn tulosten ja kehityskeskustelujen pohjalta. Lähtökohtana henkilöstön kehittämisessä on toiminnan laadun ja tuloksellisuuden parantaminen. Työntekijän ja lähiesimiehen väliset kehityskeskustelut käydään vuosittain. Keskustelun yhteydessä laaditaan uusi tai tarkistetaan olemassa oleva henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, johon on kirjattu osaamisen kehittämistavoitteet ottaen huomioon yksilön ja työyhteisön tarpeet. Henkilökohtaisten kehityskeskustelujen rinnalle otetaan käyttöön myös ryhmäkehityskeskustelut. Kehittämistarpeita käsitellään myös erilaisissa henkilöstötilaisuuksissa kuten tiimipalavereissa, yksikkökokouksissa ja työyhteisövalmennuksissa. Koulutuskonsernissa on otettu käyttöön osaamisen johtamisen ohjelmisto (OJO). Se tuo esimiehille, työntekijöille ja henkilöstöpalveluihin toimivat sähköiset työkalut osaamisen johtamisen tueksi sekä osaamisen johtamisen systemaattisen seurannan ja arvioinnin kehittämiseksi. Kun rekrytoidaan henkilö yli kuuden kuukauden työsuhteeseen, toteutetaan rekrytointiprosessi OJOn järjestelmällä. Salpauksen johtoryhmä käsittelee rekrytointiesitykset ja päättää toteutettavat rekrytoinnit. Yhteisiä henkilöstökoulutuksia ja -valmennuksia järjestetään sekä konserni- että Salpaustasolla. Salpauksen henkilöstön osaamisen kehittämisen painopisteitä ovat mm. työelämäosaaminen, uuden teknologian ja sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksen, ohjauksen ja johtamisen välineenä, kestävä kehitys, laadunhallinta ja arviointitoiminta sekä verkostotoiminnan osaaminen. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana selkeästi, mikä asettaa haasteita kaikille opettajille. Vuonna 2011 toteutettiin koulutuksia, joiden tavoitteena on kehittää mm. ohjausosaamista sekä erilaisten opiskelijan kohtaamiseen liittyviä taitoja. Tavoitteena on, että kaikki opettajat osallistuvat koulutukseen parin seuraavan vuoden aikana. Koko henkilöstön osaamista kehitetään edelleen opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden uudistamisessa ja uudistuneessa arvioinnissa. Mentorointikäytäntöjen tavoitteena on kouluttaa opettajia toimimaan siten, että varmistetaan koulutusalojen osaamisen, arvioinnin ja toiminta-tapojen tasalaatuisuuden jatkuminen. Työelämälähtöisyyden kehittämiseksi toteutettiin tiiminvetäjille ja yritysyhteyshenkilöille hinnoittelu-, hankinta- ja myyntiosaamisen koulutusten sarja. Työelämän edustajille toteutettiin työpaikkaohjaajien ja -arvioijien kehittämisohjelma. Verkkoavusteisen opetuksen ja ohjauksen osaamista kehitetään edelleen ja vakiinnutetaan Uuden ajan oppimisen seminaarisarja osaksi henkilöstön kehittämisohjelmaa. Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelujen johtotiimi, tiiminvetäjät ja muut vastuuhenkilöt suorittivat Tiety-tutkinnon, joka edistää sosiaalisen median käyttöönottoa johtamisessa ja viestinnässä. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvä Y-passikoulutusta järjestetään Salpauksen henkilöstölle. Tavoitteena on, että Y-passikoulutukseen osallistuneet toimivat jatkossa yksikkönsä yrittäjyyskasvatuksen yhteys-henkilöinä. 97

99 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Opettajien muodollisen pätevyyden hankkimista tuetaan ja aikuiskoulutuksen henkilöstölle mahdollistetaan osallistuminen näyttötutkintomestarikoulutukseen. Opettajien työelämäjaksoja toteutetaan systemaattisesti osana normaalia kehittämistoimintaa. Osa henkilöstön koulutuspäivistä järjestetään yksikkökohtaisesti, jolloin on mahdollista tiedottaa konsernin ja toimialojen asioista koko henkilöstölle samalla kertaa. Uuden henkilöstön perehdyttämiseen kiinnitetään huomiota joka tasolla. Esimiestyön kehittämiseen panostetaan mm. konsernin esimiesinfoilla. Innovatiivisuutta edistetään mm. lisäämällä konsernin tulosalueiden, Salpauksen toimialojen ja yksiköiden välistä tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta. Salpauksessa henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta. Tulevina vuosina merkittävä osa Salpauksen henkilöstöstä on siirtymässä työelämästä joko osittain tai kokonaan pois, ja siksi uuden henkilöstön tarve lisääntyy. Osaamisfoorumin toimintamallin ja ikäjohtamisen kehittämisen avulla pyritään vähentämään ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista parannetaan mm. kehittämällä esimiestyötä ja sisäistä viestintää, edistämällä yhteisöllisyyttä sekä toteuttamalla fyysistä ja psyykkistä työkykyä tukevia koulutuksia. TOB-kyselyssä esiin tulleet kehittämiskohteet viedään toiminnan tasolle. Salpauksen pedagogisessa strategiassa on määritelty Salpauksen teesit, jotka toimivat henkilöstön ohjenuorana arjen toiminnassa. Teesit ovat: Olemme arvokkaita ja ainutkertaisia erilaisuus on rikkautemme Yhteinen tavoitteemme on hyvä elämä ja hyväksi ihmiseksi kasvaminen Aktiivisina oppijoina ajattelemme itsenäisesti ja toimimme yhdessä - konstruktivistinen oppimiskäsitys toimii meillä opetuksen viitekehyksenä Oppimaan oppiminen on meille tärkeää ja poisoppiminen välttämätöntä Käyttäydymme ja toimimme esimerkillisesti Tulosanalyysi Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama% TA TP 2011 Muutos % TP TP 2011 Työolobarometri (TOB) ka 3,5 3, Kehityskeskustelujen määrä % ,7-3,3-3 Kehityskeskustelujen koettu hyödyllisyys % 58,0 65,0 ****91, Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat % 2,8 2,6 2,5-4 kokonaishenkilöstökuluista -11 Opettajien työelämäjaksojen määrä lkm Opetushenkilöstön kelpoisuus (tulosrahoitus) % 82,0 83,0 85,1 3 4 Koulutuspäivien määrä (pv/hlö) lkm 6,4 5,0 4, Sairauspoissaolot (pv/hlö) lkm 7,6 8,0 7, Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat % 2,8 2,6 2,5-4 kokonaishenkilöstökuluista -11 Opettajien työelämäjaksojen määrä lkm Opetushenkilöstön kelpoisuus (tulosrahoitus) % 82,0 83,0 85,1 3 4 Koulutuspäivien määrä (pv/hlö) lkm 6,4 5,0 4, Sairauspoissaolot (pv/hlö) lkm 7,6 8,0 7, **** Luku on PHKK-tason tulos. Tulosaluekohtaisia lukuja ei ole käytössä. PHKK:ssa on tehty päätös toteuttaa TOB-kysely vain joka toinen vuosi, jotta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikutus TOB-tuloksiin ehtii todentua. Vuonna 2011 PHKK:ssa ei toteutettu TOB-kyselyä, joten tuloskortissa esitetty toteuma on edellisvuoden tulos. Kehityskeskustelujen määrää (96,7 prosenttia), voidaan pitää hyvänä tuloksena, vaikka tavoitetta ei aivan saavutettu. Tämä selittyy mm. henkilöstön vaihtuvuudella. Muodollisesti kelpoisen opetushenkilöstön osuus (85,1 prosenttia) on kasvanut edelliseen vuoteen (82 prosenttia) verrattuna selvästi. Tämä selittyy osaksi alueellisilla ammatillisen opettajakoulutuksen ryhmillä, joiden toteuttamista jatketaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. 98

100 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista olivat tavoitteen mukaiset. Koulutuspäivien määrä (4,2 päivää / henkilö) väheni edelliseen vuoteen (6,4 päivää /henkilö) verrattuna ja jäi alle tavoitteen. Koulutusta järjestetään paljon sisäisenä koulutuksena ja kaikista sisäisistä koulutuksista ei ole muistettu tehdä keskeytysilmoitusta. Koulutuspäivät eivät siis ole kirjautuneet henkilöstöjärjestelmään. Opettajien työelämäjaksojen määrä (53 jaksoa) lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen (43 jaksoa) verrattuna ja ylitti tavoitteen. Tämä johtuu mm. siitä, että osa työelämäjaksoista oli melko lyhyitä (esim. kaksi viikkoa), jolloin projektirahoituksella voitiin toteuttaa määrällisesti enemmän työelämäjaksoja. Haasteena on jatkossa toteuttaa työelämäjaksoja ilman ulkoista projektirahoitusta. Sairauspoissaolojen määrä (7,0 päivää /henkilö) väheni edellisvuoteen (7,6 päivää /henkilö) verrattuna ja jäi alle tavoitteen. Valtaosa (80 prosenttia) sairauspoissaoloista aiheutui pitkistä yli kolme päivää kestävistä sairauspoissaoloista Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

101 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.18 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Koulutuskeskus Salpaus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot 3 28 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 9 45 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 0 2 Muut rahoitustuotot 0 0 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut 0-1 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 100

102 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.19 Investointien toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohankinnat Tuote-Salpaus Menot Palvelu-Salpaus Menot Salpauksen Areena Menot Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Menot Fellmannian kalusteet Menot Rehtorintoimisto Menot KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Koulutuskeskus Salpaus muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta

103 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU 2.21 Rehtorin katsaus Korkeakoulujen rakennekehitys jatkui metropolialueella FUAS-yhteistyön (Federation of Universities of Applied Sciences) kehittämisenä. Yhteistyötä syvennettiin erityisesti aikuiskoulutuksen, kansainvälisen toiminnan, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI), laadun ja arvioinnin sekä oppimisen kehittämisen alueilla. Yli opiskelijalle tarjottiin aiempaa enemmän valinnanmahdollisuuksia ja helpotettiin opiskelijoiden liikkuvuutta. Konkreettisena tuloksena on esimerkiksi vuosina 2010 ja 2011 toteutettu yhteinen kesäopintotarjonta. Yhteinen opintotarjotin on tarkoitus laajentaa koskemaan kaikkea opetusta tulevina vuosina. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen, rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen jatkui vuonna 2011 suotuisasti globaalista taloudellisesta taantumasta huolimatta. Oppimista integroitiin monipuolisesti hankkeisiin (yli t&k-hankkeissa suoritettua opintopistettä), mikä tuotti moninaista osaamista ja nopeutti osaltaan tutkintojen valmistumista. Myös opintojen ohjaukseen panostettiin. Lahden ammattikorkeakoulu saavutti sovitun tutkintotavoitteen, kun vuonna 2011 tutkinnon suoritti yhteensä 916 opiskelijaa. Erityisesti tekniikan alalla kehittämistoimenpiteet tuottivat tulosta tutkintomäärän kasvaessa edellisvuodesta noin 30 prosentilla. Samoin YAMK-tutkintojen määrä kasvoi selvästi. Vuonna 2011 YAMK-tutkinnon suoritti 92 opiskelijaa, kun edeltävänä vuonna määrä jäi alle 40. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämisessä keskityttiin opetuksen sisältöjen ja koulutusalojen välisen yhteistyön kehittämiseen sekä tutkinnon tunnettuuden lisäämiseen. LAMK sai oikeuden uuden englanninkielisen tutkinnon Degree Programme in Environmental Technology toteuttamiseen. Myös sosiaali- ja terveysalalla suunniteltiin uutta hoitotyön (AMK) englanninkielistä koulutusohjelmaa. FUASin kesäopintojen suosio kasvoi ja vuonna 2011 kesäopintotarjonnassa oli jo yli 100 opintojaksoa. Opiskelijaliikkuvuus FUAS-AMKien välillä lisääntyi ja lokakuuhun 2011 mennessä kesäopinnoissa oli tuotettu lähes opintopistettä. Vuonna 2011 Lahden ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelma sai tuloksellisuusrahoitusta laatuyksikköarvioinnin perusteella (koulutuksen laatuyksikkö ). Lahden ammattikorkeakoulu on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää tuloksellisuusrahoitusta mittaritulosten ja/tai laatuyksikköarvioinnin perusteella joka vuosi vuodesta 2007 alkaen. Vuosi 2011 oli ennätyksellinen Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. TKI-toiminnan volyymi nousi lähes 7 miljoonan euron tasolle. Lahden ammattikorkeakoulun TKI-toiminta vastaa alueen elinkeinoelämän, ammattikorkeakoulun ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön painopisteenä on ollut muotoilun ja ympäristön lisäksi avoimen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen ja sen edistämiseen liittyvien rakenteiden kehittäminen. LAMK:n roolia ja yhteistyötä alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistettiin suunnitelmallisesti mm. kehittämällä ns. Innobroker-toimintamallia. Näkyvyyttä ja kontakteja alueen yrittäjien ja yritysten piirissä edistettiin mm. järjestämällä uudessa oppimiskeskus Fellmanniassa Lahden Alueen kehittämisyhtiö Oy:n (LAKES), Päijät-Hämeen yrittäjien sekä Lahden ammattikorkeakoulun yhteinen yrittäjätapahtuma. Opiskelijayrittäjyyden vahvistaminen on edennyt DYNA-, EntreAkatemia- ja OSKU- kehityshankkeiden toiminnalla. LAMK osallistui aktiivisesti FUAS-liittouman TKI-yhteistyöhön, joka on vahvistunut entisestään TKIkärkihankkeiden myötä LAMK:n sisäisistä kehittämistoimista mainittakoon opetuksen hankkeistamisen lisääminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelmän (AHOT) laajempi käyttöönotto, koulutusalojen sisäisten kehittämisprosessien toteuttaminen, opetussuunnitelmien uudistaminen moduuliperustaiseksi, integroivan pedagogiikan toteuttaminen sekä kansainvälisen toiminnan laajentaminen koulutuksen myyntiin. Toimenpiteet ovat vaikuttaneet opetuksen ja oppimisen laatuun, aluevaikuttavuuteen, tehokkuuteen, vetovoimaisuuteen ja hyvään taloudelliseen tulokseen vuonna 2011 viiden edellisen vuoden tapaan. Taseen vahvistuminen 102

104 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu jo seitsemänä perättäisenä vuotena auttaa osaltaan varautumaan toiminnan rakenteelliseen kehittämiseen ja perusrahoituksen vähenemiseen aikavälillä Uuden ajan oppimiskeskus Fellmannia valmistui kesällä 2011 ja otettiin käyttöön elokuussa. Uuden Fellmannian johtoajatuksena on monimuotoisen ja vuorovaikutusta tukevan oppimisympäristön luominen. Tilojen ja alueiden käyttötarkoitusta ei ole ennalta tarkkaan määritelty, vaan talon käyttäjät voivat hyödyntää tiloja luovasti ja monimuotoisesti. Paavolan kampuksen toinen esisuunnitelma valmistui 2010 lopussa. Siinä huomioitiin myös Niemenkadun kampuksen laajeneminen, josta on tehty visiosuunnitelmia 2011 aikana. Visiosuunnitelmassa pidetään mahdollisena siirtää aikanaan kaikki Lahden korkeakoulutoiminta Niemenkadun kampukselle. Parhaillaan tarkastelussa ovat tekniikan, liiketalouden ja sosiaalija terveysalan toimintojen siirtäminen asteittain vuosina uudelle tai uusille kampuksille. Tulevaisuus on mielenkiintoinen ja täynnä mahdollisuuksia. FUASin (HAMK, LAMK, Laurea) strategia ja LAMK:n strateginen suunta vuosille luo tulevaisuuskehyksen AMK-lain ja -rahoituslain mahdollistamissa rajoissa Missio, arvot, visio ja strategiset painopisteet Arvot Luottamus Avoimuus Asiakaslähtöisyys Toisen ihmisen arvostaminen Uudistuminen Visio Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti toimiva asiakaslähtöinen korkeakoulu painopisteinään muotoilu, ympäristö ja innovaatiotoiminta. Toiminta-ajatus Edistämme Päijät-Hämeen ja Metropolialueen kehittymistä ja hyvinvointia monialaisella yhteistyöllä. Vuoden 2011 keskeiset tarkastelukohteet Vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemiä tuloksellisuusmittoja oli yhteensä 18. Mitat sijoittuivat kuuteen asiakokonaisuuteen. 1 Korkeakoulurakenne 2 Opiskelijarekrytointi 3 Opintoprosessin laatu ja tehokkuus 4 Kansainvälistyminen 5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 Aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö 103

105 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulun strategiset tavoitteet Balance Scorecard -näkökulmittain Näkökulma: Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 1 Vetovoimainen ja vaikuttava koulutus-, TKI- ja palvelutoiminta 2 Tuloksellinen toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa Näkökulma: Resurssit ja talous 1 Toiminnan taloudellinen tehokkuus Näkökulma: Prosessit ja rakenteet 1 Laadukas oppimisprosessi: hyvä oppiminen 2 Oppimista ja TKI-toimintaa edistävät rakenteet Näkökulma: Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus 1 Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö Tulosalueiden yhteinen strategia Syksyn 2011 aikana valmistui Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhteinen strategia. Strategian lähtökohtana on koulutuksen, TKI-toiminnan ja työhönvalmennuksen hyödyntäminen integroituna kokonaisuutena. Lahden ammattikorkeakoulun vuoden 2013 toimintaohjelman valmistelutyö käynnistyi vuoden lopussa Organisaatio ja toimintamallit 104

106 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulussa on kolme toimialaa: hyvinvointitoimiala, yritys- ja kulttuuritoimiala ja Innovaatiokeskus. Yhteisiä matriisitoimintoja ovat tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminta, kansalliset ja kansainväliset projektit ja hankkeet, oppimisen kehittäminen, laatu- ja arviointitoiminta, kansainvälisen toiminnan kehittäminen, aikuiskoulutus sekä opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteiset palvelut (YPA) tuottivat ammattikorkeakoululle mm. hallinto-, kiinteistö-, kirjasto-, henkilöstö-, talous-, ravintola- sekä tietohallintopalveluja Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuoteen 2011 lähdettiin edellisten vuosien tapaan haasteellisesta tilanteesta. Talouden tiukka seuranta sekä toimintojen systemaattinen kehittäminen mm. hankerahoituksen kasvattaminen takasivat hyvän taloudellisen tuloksen vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätös ( ) oli 0,5 prosenttia pienempi kuin talousarviovalmistelussa arvioitiin (eurovaikutus ). Talousarviovaiheessa indeksikorotukseksi varovaisuuden periaatteella arvioitiin 2 prosenttia. Rahoituspäätöksen mukainen keskimääräinen koulutusalakohtainen indeksikorotus oli 1,5 prosenttia. Valtakunnallinen tutkinnonhinta kasvoi 1,3 prosenttia vuodesta Opiskelijamäärään perustuva rahoitusosuus (70 prosenttia) oli euroa. Tutkinnon yksikköhinta vuonna 2011 oli 3 313,64 euroa. Tutkintojen määrään perustuva rahoitus (30 prosenttia) oli euroa. Tutkintojen laskennallisessa määrässä tapahtui laskua vuosien 2010 ja 2011 välillä 49 tutkinnon verran. Laskennallinen tutkintojen määrä oli vuonna 2011 yhteensä (vrt. ed. vuosi 3 122,8). Tämä omalta osaltaan oli vaikuttamassa kokonaisrahoitukseen laskevasti. Lahden ammattikorkeakoulun yksikköhinnaksi/opiskelija muodostui 8 094,06 euroa. Perusrahoitus (100 prosenttia) vuonna 2011 oli euroa eli 81 prosenttia toimintatuotoista. Vuosi 2011 oli ennätyksellinen Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. TKI-toiminnan volyymi vuonna 2011 oli euroa. Talousarviossa oli tavoitteeksi asetettu euron volyymi, joka miltei saavutettiin. Lahden ammattikorkeakoulu jatkoi vuonna 2011 laajaa julkisrahoitteisten projektien toteuttamistaan. LAMK hallinnoi vuonna 2011 yhteensä 34 TKI-projektia ja oli partnerina 24 projektissa. Tutkimus- ja kehitystyön laajuus kokonaisuutena kasvoi 20,9 prosenttia edellisen vuoden 5,7 miljoonasta eurosta 6,9 miljoonaan euroon, ja siitä merkittävin osa eli noin 70 prosenttia toteutettiin julkisrahoitteisten TKI-projektien kautta (mm. ESR, EAKR, TEKES). TKI-projektitoiminnan kokonaissalkun arvo vuoden lopussa oli yli 16 miljoonaa euroa (projektien budjetit yhteenlaskettuna). Talousarviovalmistelussa vuoden 2011 laite- ja kalustoinvestointeihin panostettiin oppimiskeskus Fellmannian varustamiseksi. Investointitaso aiempina vuosina on ollut euroa. Vuonna 2011 taso oli euroa. Myös toimintakatetta pudotettiin eurolla Oppimiskeskuksen käynnistämisen kuluihin varautumiseksi. Toimintakatteeksi vuodelle 2011 muodostui euroa. Varautumisista huolimatta Lahden ammattikorkeakoulun tulos parani edelleen vuoden 2011aikana. Tilikauden ylijäämä oli euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Toisen tilinpäätösennusteen yhteydessä LAMK-tasoista kehittämisrahoitusta kohdennettiin euroa koulutusalojen (muotoilu, liiketalous, tekniikka ja sosiaali- ja terveysala) henkilöstökulubudjetointiin. Merkittävänä tekijänä tuloksekkaassa tilinpäätöksessä oli, että alat pysyivät toisen tilinpäätösennusteen mukaisissa raameissa. Osa koulutusaloista jopa alitti budjettiraaminsa. Projektitoiminnan kautta kertyi arvonlisäveron palautuksia euroa. LAMK -hallinnon puskuri/kehittämistoiminnosta säästyi n euroa. Varsinaista varattua puskurirahoitusta ei kohdennettu toimintoihin vuoden 2011 aikana. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 2,9 prosenttia, tuotot yhteensä euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Perusrahoituksen kasvun lisäksi suurin vaikuttava tekijä oli projektitoiminnan kasvu. Maksullisen palvelutoiminnan osuus tuotoista oli 14,8 prosenttia ( euroa, sisältää projektitoiminnan alv-tulot euroa), josta projektitoiminnan osuus oli 11,4 prosenttia eli euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat edellisvuodesta 24,5 prosenttia eli euroa. Kokonaisuudessaan toimintatuotot arvioitiin talousarviovaiheessa varovaisuuden periaatteella. LAMK sai tuloksellisuusrahoitusta opetus- ja kulttuu- 105

107 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu riministeriöltä (OKM) vuonna 2011 yhteensä euroa, Muotoilun koulutusohjelmalle laatuyksikköarvioinnin perusteella Toimintatuottojen jakautuminen Muut toiminnot 0,3 % Kiinteistöt 0,1 % Maksullinen palvelutoiminta 14,8 % Opetuksen tukitoiminta 0,7 % Opetus 2,4 % Taiteen perusopetus (Taika) 0,7 % Valtiovallan suunnittelussa ja ratkottavana on vuosina 2012 ja 2013 ammattikorkeakoulu- ja - rahoituslaki hallitusohjelman, KESUn, osakeyhtiölain ja tietohallintolain viitoittamana siten, että AMK-laki tulisi voimaan Muutokset vaikuttanevat merkittävästi Lahden ammatti- Yksikköhintarahoitus 81,0 % Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 57,9 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista kasvoi hiukan edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna 2010 vertailuluku oli 57,1 prosenttia). Henkilöstökulut vuonna 2011 olivat yhteensä euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Palkat ja palkkiot kasvoivat talousarvioon verrattuna 7,1 prosenttia ( euroa) ja suurin yksittäinen vaikuttava tekijä oli projektitoiminnan kasvu. Maksullisen palvelutoiminnan EU-projektien osuus palkoista kasvoi euroa, (57 prosenttia) verrattuna talousarvioon. Palkat ja palkkiot EU-projektitoiminnolla oli yhteensä euroa (vrt. TA euroa). Investoinnit vapautettiin kokonaisuudessaan edellisten vuosien tapaan toimintavuoden alussa. Investointeja toteutettiin miltei samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (toteumaprosentti 79,9 vuonna 2010). Toteumaprosentti vuonna 2011 oli 80,6, joka oli euroina (talousarviossa euroa). Investoinneista jäi toteuttamatta euroa. Toimialat keskittyivät edellisen vuoden tapaan investoinneissa vahvasti toiminnan opetuslaitteiden ja -koneiden sekä opetustilojen ajantasaistamiseen. Yhtenä suurimpana kokonaisuutena oli oppimiskeskus Fellmannian varustaminen. Investoinneissa oli Fellmannian varausta euron verran, josta toteutettiin euron kokonaisuus. Käyttämättä jäi Rakennusten ja huoneistojen vuokrat toteutuivat alle suunnitellun. Vuonna 2011 toteuma oli euroa eli 94,4 prosenttia (talousarvio euroa). Suurimpana vaikuttavana tekijänä oli edellisen vuoden tapaan Matkailun väistötilojen vaikutus. Matkailun vuokrat alittuivat eurolla verrattuna talousarvioon (toteumaprosentti oli 62,5). Koneiden ja laitteiden (leasingvuokrat) vuokrakustannukset olivat euroa, toteumaprosentti 94,7 (vrt. edelliseen vuoteen euroa, toteumaprosentti 99,4). Lahden kaupungille maksullisena palvelutoimintana toteutettavan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Taikan henkilöstökulut/budjetti ylittyi ( euroa). Rakenteellinen kehittäminen ja korkeakouluyhteistyö Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen piti saada valmiiksi opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden mukaisesti vuonna Riittävää kehitystä ei ministeriön ja kesäkuussa 2010 kokoontuneen sivistyspoliittisen ministerityöryhmän mukaan tapahtunut. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimesta asetettiin rakenteellisen kehityksen selvitystyöryhmä, joka raportoi 2010 lopussa neljä vaihtoehtoa sisältävän ehdotuksen. Työryhmän esittämä ensimmäinen vaihtoehto eteni 2011 hallitusohjelmaan, KESU suunnitelmaan sekä uuden AMK- ja rahoituslain pohjaksi vauhdittamaan rakenteellista kehittämistä AMK-sektorilla. 106

108 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu korkeakoulun (LAMK) ja FUASin (Federation of Universities of Applied Sciences) rakenteelliseen kehittämiseen ja välillisesti myös oppimisen kehittämiseen. Toisaalta Lahden ammattikorkeakoulussa ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa (PHKK) on suunniteltu kauaskantoisesti rakenteellista ja alueellista kehittämistä 2010 perustetun FUASliittouman jäsenenä ja toisaalta on panostettu LAMK:n sisäisiin kehittämishankkeisiin ja PHKK:n tulosalueiden yhteisen strategian luomiseen. Erityisen vahva toiminnallinen panostus oli FUASin strategian toteuttamisessa ja FUASin hallinto- ja ohjausmallin luomisessa. Alueen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoimijoista koostuvassa korkeakoulutyöryhmässä käsiteltiin korkeakoulujen koulutus- ja tutkimustoiminnan sekä muun alueellisen yhteistyön ajankohtaisia asioita. Yhteistyö Lahden yliopistokeskuksen kanssa vahvistui loppuvuoden aikana. TKI-toiminnan kehittäminen oli erityisessä tarkastelussa ja yhteistyö jatkuu vahvana. Yliopistojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä myös muotoilu-, innovaatio- sekä ympäristöprofessuurien toimintasektoreilla. Aalto-yliopiston hanketoiminta siirrettiin Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskukseen vuodenvaihteessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute lokakuussa 2011 kohdistui rajusti ammattikorkeakoulukenttään. Lahden ammattikorkeakoulu käynnisti OKM:n palautteen edellyttämät toimenpiteet vuoden 2011 lopussa. Joulukuussa konsernihallitus hyväksyi esityksen, jossa lakkautetaan vuoden 2013 alusta OKM:n linjausten mukaisesti kuvataiteen, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus sekä musiikin koulutus lukuun ottamatta musiikkiteatterikoulutusta. Esitys on tehty sillä edellytyksellä, että OKM pitää kiinni koulutustarjonnan valtakunnallisista leikkauspäätöksistä. Sisäinen rakenteellinen kehittäminen Yritys- ja kulttuuritoimialan sisäisessä toiminnassa on tehty seuraavat rakenteellista kehittämiseen tähtäävät uudistukset: - Tekniikan koulutusalalla käynnistyi materiaalitekniikan koulutusohjelma. Puu-, muovi- sekä tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmat lakkautettiin. Uusi opetusohjelma noudattaa pääaine-sivuaine rakennetta. Vastaava sisällöllinen uudistus tehtiin ympäristöteknologian koulutusohjelmassa. Tekniikan alalla valmistauduttiin aloittamaan ympäristöteknologian ylempi englanninkielinen ammattikorkeakoulututkinto Degree Programme of Environmental Technology. - Kulttuurialan viestinnän koulutusohjelman elokuva- ja tv-ilmaisun pääaineen lakkauttamispäätös tehtiin alkuvuodesta Vuonna 2011 ei enää otettu uusia opiskelijoita elokuva- ja tv-ilmaisun pääaineeseen. Sisällä olevien opiskelijoiden opetus saatetaan päätökseen hallitusti määräajassa vuoden 2014 aikana. - Muotoilun koulutusohjelma on valittu Korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemaksi laatuyksiköksi. Muotoilun alalla valmistauduttiin WDC-muotoilupääkaupunkivuoteen (World Design Capital) 2012 osallistumalla vuoden tapahtumien ja siihen liittyvän hanketoiminnan valmisteluun. - Ajoneuvomuotoilun koulutus aloitettiin osana muotoilun koulutusohjelmaa oli tekniikan ja liiketalouden yhteisen tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan koulutuksen Monitorin ensimmäinen täyden toiminnan vuosi. Hyvinvointitoimialalla käynnistyi englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen rakentaminen. Yhtä sen osaa päästiin testaamaan kiinalaisten sairaanhoitajien ryhmälle myydyn 15 opintopisteen laajuisen moduuliin avulla. Musiikissa jatkui rakenteellinen kehittäminen. Sen tavoitteena painopiste siirtyy estraditaiteen suuntaan. Kolmen metropolialueen ammattikorkeakoulun (FUAS) rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät tehtävät olivat ajankohtaisia. Näistä tärkeimpiä olivat synergisen yhteistyön mallien luominen eri koulutusaloilla ja -ohjelmissa. Vuonna 2011 yritys- ja kulttuuritoimialalla tarkasteltiin FUAStyöryhmien tuloksellisuutta yhteistyön panosten ja hyötyjen näkökulmasta. Jatkossa tavoitteena on saavuttaa aiempaa konkreettisemmat tulokset, lakkauttaa työnsä loppuun saattaneet työryhmät ja tarkistaa osallistumiskriteerit. 107

109 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Vuoden 2011 lopulla aloitettiin valmistautuminen opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteellisen kehittämisen edellyttämiin koulutusohjelmarakenteen muutoksiin. OKM:n esityksen mukaan on varauduttava kuvataiteen, musiikin sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusohjelmien lakkauttamisiin siten, ettei vuonna 2013 aloita enää uusia opiskelijoita. Aalto-yliopiston Lahden yksikön kehitysprojektitoiminta siirtyi Lahden ammattikorkeakouluun liikkeenluovutuksena. Projekteja on neljä ja niiden yhteenlasketut budjetit 2,3 miljoona euroa. Myös kyseisiä projekteja toteuttavat seitsemän henkilöä siirtyivät ns. vanhoina työntekijöinä. Opetus ja oppiminen Opetuksen ja oppimisen kehittämisen painopisteet vuonna 2011 olivat edelleen opetussuunnitelmien, opetusmenetelmien ja ohjauksen kehittäminen. Vieraskielisen (englanti) tarjonnan sekä yleisen kansainvälisyysosaamisen lisäämiseen ja sen laadun parantamiseen kiinnitettiin huomiota kaikilla koulutusaloilla. Opetusmenetelmistä etenkin hankkeissa oppimista ja sen lisäämistä tehostettiin. Yhdessä muiden FUAS-korkeakoulujen kanssa laajennettiin kesälukukauden tarjontaa merkittävästi. Kompetensseihin pohjautuvia opetussuunnitelmia kehitettiin monin tavoin. Esimerkiksi moduuleja muokattiin yhä paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi, arvioinnin kriteereitä sekä tasoja täsmennettiin ja ARENEn uusien suositusten mukaisia yhteisiä kompetensseja kytkettiin entistä tiiviimmin koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin. Opetussuunnitelmien kehittäminen jatkuu Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan sekä FUAS-strategian viitekehyksessä. Opetusmenetelmien pääasialliset kehittämiskohteet olivat monipuolinen verkko-opetus ja projektien jäsentäminen ja lisääminen, jotta projekteissa oppiminen olisi mahdollista. Kesällä 2011 avatun Oppimiskeskus Fellmannian tekniikkaa ja tiloja alettiin hyödyntää opetuksessa. Opintojen ohjauksen prosessi mallinnettiin neljän osaprosessin avulla: perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen, HOPS:n laatiminen, opintojen aikainen ohjaus sekä ohjaus valmistumisvaiheessa. Jäsennyksen pohjalta ohjausta alettiin tehostaa nimetyissä osaprosesseissa. Parhaillaan haetaan eri koulutusalojen prosessien hyviä käytänteitä, joilla halutaan tehostaa koko LAMK:n ohjausta. AHOT-käytänteet kuvattiin koulutusaloittain ja käytänteitä kehitettiin edelleen luontevana osana opetussuunnitelmien kehittämistä ja valtakunnallista AHOT-korkeakouluissa -projektia. Yhteisenä FUAS-ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeena on edelleen ollut Opintoprosessin tukeminen -hanke, joka käynnistettiin vuonna Sen osahankkeet tekivät pohjatyötä konkreettisten kehittämistoimenpiteiden aikaansaamiseksi. Käytänteitä konkretisoidaan vuonna Osahankkeet ovat: Rakenne, Läpäisy, Harjoittelu ja Kannusteet. FUAS:ssa valmisteltiin yhteistyönä kansainvälinen opetussuunnitelmien arviointi, Curriculum Review. Kustakin ammattikorkeakoulusta arviointiin osallistuu neljä koulutusohjelmaa, josta yksi on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. LAMK:sta mukana ovat hoitotyön (AMK), kuvataiteen (AMK), ympäristöteknologian (AMK) ja palveluliiketoiminnan (YAMK) koulutusohjelmat. Arviointivierailut ovat keväällä FUAS-yhteistyönä kehitettiin myös koulutuksen laatupalaute sekä nuorille että aikuisopiskelijoille. Tiedonkeruu ja raportointi tehdään keväällä Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Vuosi 2011 oli ennätyksellinen Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. TKI-toiminnan volyymi nousi lähes 7 miljoonan euron tasolle. Lahden ammattikorkeakoulun TKI-toiminta vastaa alueen elinkeinoelämän, ammattikorkeakoulun ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön painopisteenä on ollut muotoilun ja ympäristön lisäksi avoimen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen ja sen edistämiseen liittyvien rakenteiden kehittäminen. LAMK:n roolia ja yhteistyötä alueellisessa innovaatiojärjestelmässä 108

110 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu vahvistettiin suunnitelmallisesti mm. kehittämällä ns. Innobroker-toimintamallia. Näkyvyyttä ja kontakteja alueen yrittäjien ja yritysten piirissä edistettiin mm. järjestämällä Fellmanniassa Lakesin, Päijät-Hämeen yrittäjien sekä Lahden ammattikorkeakoulun yhteinen yrittäjätapahtuma. Opiskelijayrittäjyyden vahvistaminen eteni DYNA-, EntreAkatemia- ja OSKUkehityshankkeiden toiminnalla. LAMK on osallistunut aktiivisesti FUAS-liittouman TKIyhteistyöhön, joka on vahvistunut entisestään TKI-kärkihankkeiden myötä. TKI-toiminnassa yhteistyötä tiivistettiin myös Lahden ammattikorkeakoulun, Salpauksen ja Tuoterenkaan välillä. Yhteistyössä testattiin muun muassa ajatushautomotoimintaa, joka yhdistää opettajat, opiskelijat ja yritykset. Kokemukset toiminnasta ovat kannustavia. Lahden ammattikorkeakoulu jatkoi vuonna 2011 laajaa julkisrahoitteisten projektien toteuttamistaan. LAMK hallinnoi vuonna 2011 yhteensä 34 TKI-projektia ja oli partnerina 24 projektissa. TKI-projektitoiminnan kokonaissalkun arvo vuoden lopussa oli yli 16 miljoonaa euroa (projektien budjetit yhteenlaskettuna). Tutkimus- ja kehitystyön laajuus kokonaisuutena kasvoi 20,9 prosenttia edellisen vuoden 5,7 miljoonasta eurosta 6,9 miljoonaan euroon, ja siitä merkittävin osa eli noin 70 prosenttia toteutettiin julkisrahoitteisten TKI-projektien kautta (mm. ESR, EAKR, TEKES). KUVA T&k -menot ( kirjanpidosta ) vuosina Merkittävin julkinen projektirahoitusmuoto oli EU:n rakennerahastot (ESR, EAKR) ja niiden osuus oli 61 prosenttia (2010 vuonna 36,4 prosenttia) koko TKI-projektien kappalemäärästä laskettuna. Vaikka rakennerahastojen osuus vuonna 2011 oli kasvussa johtuen pitkälti viimeisistä ohjelmakauden hakukierroksista, oli vuoden aikana tullut rahoitusta myös 11 muusta rahoitusohjelmasta. Rahoitusohjelmien valikoima on kuitenkin edelleen pysynyt suppeana ja erityisesti alueellisesti toteutettavien projektien määrä korkeana. Kansainvälisten projektien lukumäärä ei kasvanut edellisestä vuodesta. Vuonna 2011 LAMK:ssa oli käynnissä vain kaksi kansainvälisistä rahoitusohjelmista rahoitettua hallinnoitavaa projektia ja kuusi kvpartneriusprojektia. Tekes-projektien määrä väheni. Vuonna 2011 LAMK:ssa oli neljä hallinnoitavaa Tekes-rahoitteista hanketta ja yksi partnerius, kun vastaavasti vuonna 2010 hankkeita oli kpl. Tekes-hankkeiden määrän väheneminen laski huomattavasti myös Tekesprojektien kokonaissalkun arvoa (2011 vuonna 0,68 miljoonaa euroa ja 2010 vuonna 1,4 miljoonaa euroa). Salkun arvo tulee kuitenkin nousemaan, sillä uusia Tekes-projekteja on valmisteilla. TKI-toimintaan liittyviä projekteja toteutettiin vuoden aikana kaikilla toimialoilla. Kokonaisbudjeteista laskettuna Innovaatiokeskuksen osuus oli 59,3 prosenttia, Yritys- ja kulttuuritoimialan 17,9 prosenttia, Hyvinvointitoimialan 18,8 prosenttia ja muiden LAMK:n yksiköiden 4 prosenttia. Koulutusalojen projektit keskittyivät toimialojen omaan substanssiin ja Innovaatiokeskuksen projektit pääasiassa monialaisiin teemoihin. 109

111 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Vuoden 2011 aikana lähetettiin 22 kpl hallinnoitavaa projektihakemusta (neljä vedetty pois) ja 10 kpl partneriusprojektihakemusta. Kansainvälisiä hakemuksia oli yhteensä vain neljä. Lähtevien projektihakemusten kokonaisarvo oli 8,5 miljoonaa euroa. Projektien alakohtainen jakauma oli seuraava: Innovaatiokeskus 57,7 prosenttia, Yritys- ja kulttuuritoimiala 9,8 prosenttia sekä Hyvinvointitoimiala 24,1 prosenttia, muut yksiköt 8,4 prosenttia. Hallinnoitavien hankkeiden (jätetyt ja käsitellyt) läpimenoprosentti oli 58,3 prosenttia ja partneriusprojektien 50 prosenttia. Aikuiskoulutus Vuonna 2011 aikuiskoulutuksen kehittämisen painopisteitä olivat työelämä- ja asiakaslähtöinen aikuiskoulutus, FUAS-yhteistyö ja profiloituminen sekä kansainvälisyys. Työelämä- ja asiakaslähtöisen aikuiskoulutuksen painopisteitä olivat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, avoin AMK sekä täydennyskoulutus. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämisessä keskityttiin opetuksen sisältöjen ja koulutusalojen välisen yhteistyön kehittämiseen sekä tutkinnon tunnettuuden lisäämiseen. LAMK sai oikeuden uuden englanninkielisen tutkinnon Degree Programme in Environmental Technology toteuttamiseen. YAMK-tutkintoja suoritettiin kuluneen vuoden aikana 92. Tulos on 65 prosenttia parempi kuin edellisenä vuonna. Avoimen AMK-opetuksen kehittämistä jatkettiin aiempien hyvien kokemusten pohjalta. Keskeistä oli koulutusalojen välisen yhteistyön edistäminen sekä integroitujen opintojen että polkuopintojen avaaminen koulutustarjontaan. Kuluneen vuoden aikana avoimen AMK:n toiminta vahvistui entisestään ja LAMK-tason tavoite 3200 opintopistettä jopa ylitettiin. Tulos on noin 35 prosenttia (yli 800 opintopistettä) parempi kuin edellisenä vuonna. Täydennyskoulutuksessa painopisteenä olivat yhteistyön kehittäminen LAMK:n ja konsernin sisällä sekä yritysyhteistyö. Työelämäyhteistyö ja asiakaslähtöiset toimintatavat kehittyivät myös FUAS-ammattikorkeakoulujen kanssa oppisopimustyyppisten täydennyskoulutusohjelmien suunnittelun myötä. LAMK-tason täydennyskoulutuksen euromääräinen tulostavoite saavutettiin. FUAS-yhteistyö ja oma profiloituminen etenivät aikuiskoulutuksen osalta sekä koulutusalakohtaisten työryhmien että matriisitason FUAS/AIKO sekä FUAS/YAMK -työryhmien työskentelyn kautta. FUAS Graduate School -kehittämistyö käynnistyi kuluneen vuoden aikana ja siihen osallistuttiin aktiivisesti. Yhteisiä tilaisuuksia, seminaareja järjestettiin ja niihin osallistuttiin. Yhteistyössä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustoimijoiden kanssa järjestettiin kolmas Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari tammikuussa FUAS-yhteistyössä toteutetun ja LAMK:n hallinnoiman Aikuiskoulutuksen koordinointihankkeen ( ) ensimmäinen raportti valmistui ja toimintamallin suunnittelu käynnistyi syksyllä Kansainvälistymisen osalta vuonna 2011 keskityttiin erityisesti vieraskielisten opintojaksojen kehittämiseen. Tarjonnassa huomioitiin entistä enemmän englanninkielinen tarjonta. Kansainvälistyminen Kehittyminen aidosti kansainväliseksi korkeakouluksi on LAMK:n keskeinen strateginen tavoite. LAMK:n kansainvälisen toiminnan painopisteinä vuonna 2011 olivat kv-palveluiden kehittäminen, vieraskielisen koulutuksen kehittäminen, opettajien, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuuden lisääminen sekä osaamisen viennin kehittäminen. Toiminnoissa edettiin suunnitelmien ja OKM:n asettamien tavoitteiden mukaisesti lisäämällä opiskelijavaihtoa. Myös vaihdon aikana ulkomailla suoritettujen opintojen määrä lisääntyi, mutta siitä huolimatta ei aivan päästy asetettuihin tavoitteisiin. Opettaja- ja asiantuntijavaihdot vähenivät. Koulutusaloilla toteutettiin useita intensiivikursseja. 110

112 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu LAMK:ssa on asetettu numeeriset, koulutusohjelmakohtaiset vieraskielisen opetuksen lisäämistavoitteet. Vieraskielisen opetuksen määrä lisääntyikin vuoden 2011 aikana. Alakohtaiset erot ovat edelleen suuret, kuten muussakin kv-toiminnassa. LAMK:ssa kehitettiin kaksi uutta englanninkielistä koulutusohjelmaa (Nursing ja Enviromental Technology), jotka alkavat vuonna International Student Barometer-kyselyn tulosten pohjalta laadittiin kehittämiskohteita vieraskielisille ohjelmille. Vieraskielisten ohjelmien kehittämishanke toteutettiin FUASkorkeakoulujen kesken syksyn aikana. Lisäksi vieraskielisten ohjelmien markkinointia lisättiin sekä FUAS-yhteistyössä että lisäämällä LAMK:n sisällä ohjelmien välistä yhteistyötä. Kansainvälisten toimintojen palveluja kehitettiin yhä paremmin tavoitteita tukeviksi. Opiskelijaliikkuvuuden hallintaa tehostettiin yhdenmukaistamalla käytäntöjä ja prosesseja sekä kehittämällä liikkuvuuden hallintajärjestelmää (MobilityOnline) tukemaan sähköistä dokumentointia ja liikkuvuuden laadunseurantaa. Ohjelman kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Yhteinen palautejärjestelmä otettiin käyttöön vaihto-opiskelijoille osana laadunhallintaa. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palveluja kehitettiin Lahden alueella yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Tukipalvelut kohdistuvat opintojen kaikkiin vaiheisiin, opiskelijaksi hyväksymisestä valmistumiseen ja mahdollisiin jatko-opintoihin asti. Konkreettisia tuloksia Urban Enviro -hankkeesta ovat Studyinlahti-sivusto ( orientaatio-ohjelma ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille sekä International Coffee- tapaamiset. Lisäksi Lahdessa tarjottavia vieraskielisiä koulutusohjelmia markkinoidaan yhteistyössä. FUAS-yhteistyössä, uudessa Future Learning Finland -ohjelmassa ja muussa verkostoyhteistyössä osallistuttiin kansainvälistymishankkeisiin. Koulutuksen viennin kehittämishanke KOVIKE on ollut apuna vientituotteiden kehittelyssä ja niiden markkinoinnissa. Kiinalaisille sairaanhoitajille toteutettiin 15 op:n täydennyskoulutusohjelma, joka osin kehitettiin yhdessä eurooppalaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Kokemukset ohjelmien toteutuksesta olivat pääosin myönteisiä ja ne voidaan hyödyntää vastaisuudessa. Tarjouksia on tehty useihin maihin sekä eri alojen lyhyistä koulutusohjelmista että erilaisista konsultointi- ja tutustumisohjelmista. Lahden ammattikorkeakoulu on mukana HERA Competence -hankkeessa, jota koordinoi Metropolia ammattikorkeakoulu. Valmentavien opintojen toteutuksen lisäksi kehitettiin maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluja ja pääsykoekäytänteitä, lisättiin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa alueella sekä laadittiin Lahden ammattikorkeakouluun kehittämissuunnitelma. Lisäksi hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä koulutuskeskus Salpauksen kanssa. FUAS-yhteistyössä toteutettiin syksyllä 2011 kansainvälisen toiminnan ristiinarviointi, jonka tuloksia hyödynnetään tulevaisuudessa. Opiskelijapalvelut Kevään 2011 nuorten suomenkielisessä yhteishaussa haki ensisijaista hakijaa ja kaiken kaikkiaan hakijaa. Yhtä aloituspaikkaa kohden oli 4,4 ensisijaista hakijaa. FUAS-yhteistyönä toteutettiin yhteinen kesälukukausi ja aloitettiin FUAS-Winha -projektissa integraatiokeskittimen rakentaminen. Tavoitteena on, että FUAS-opiskelijat löytävät omien järjestelmiensä kautta kumppaniammattikorkeakoulujen opetustarjonnan, voivat ilmoittautua opintoihin ja myös saavat arvioinnit samalla tavalla kuin oman ammattikorkeakoulun opinnoista. Opiskelijoiden terveyden edistäminen Second Lifessa -hanke jatkui yhteistyössä HAMK:n, Laurean ja Metropolian kanssa. Alueelle järjestettiin eri toimijoiden, mm. opiskelijapastoreiden, kuraattorien, psykologien ja terveydenhoitajien päivystyksiä. Sijoittumisseurantakysely toteutettiin vuonna 2010 valmistuneille. Lahden ammattikorkeakoulun Opiskelijapalveluissa toteutettiin ensimmäistä kertaa Otetta opintoihin -opintojakso, joka oli suunnattu opiskelijoille, joiden opintojen etenemisessä oli vii- 111

113 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu västymistä. Opintojakso toteutettiin yhteistyössä hyvinvointitoimijoiden kanssa. Opintojaksolla opettajina toimivat opiskelijapastori, psykologi, terveystieteiden maisteri ja opintoasiainpäällikkö. Yhteiset opinnot (ruotsi, englanti, asiantuntijaviestintä ja yrittäjyysopinnot) keskitettiin Opiskelijapalveluihin. Opiskelijapalveluihin palkattiin kolme ruotsin, kolme englannin ja kolme asiantuntijaviestinnän opettajaa. Yhteisiä opintoja kehitettiin mm. rakentamalla valmentavien opintojen verkkototeutukset ruotsiin ja englantiin sekä verkkototeutus kolmen opintopisteen ruotsin yhteisiin opintoihin. Opiskelijapalvelut siirtyi Fellmanniaan, uuden ajan oppimiskeskukseen, elokuussa Opetusteknologiapalvelut Vuonna 2011 Lahden ammattikorkeakoulun Opetusteknologiapalvelut keskittyi Oppimiskeskus Fellmannian suunnitteluun ja käyttöönottoon. Opetusteknologiapalvelut oli keskeisesti mukana Fellmannian tilojen ja toiminnan suunnittelussa sekä tukemassa talon käyttöönottoa. Jira-tehtävänhallintajärjestelmää pilotoitiin Opetusteknologiapalveluissa ja tavoitteena on sen käyttöönotto Fellmanniassa. Repun, Wikin ja Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmän käyttöä tuettiin ja laajennettiin entisestään. Vuonna 2011 pilotoitiin Reppuun integroitua opiskelijan henkilökohtaista oppimisympäristöä ja ryhmätyöympäristöä Kyvyt.fi, joka on valtakunnallinen, mm. FUAS-ammattikorkeakoulujen käyttämä palvelu. FUAS-ammattikorkeakoulujen kesken aloitettiin virtuaalipalvelujen kokonaisuuden suunnittelu. Henkilöstökoulutusta suunniteltiin ja toteutettiin FUAS-ammattikorkeakoulujen, PHKK:n henkilöstöpalvelujen ja Salpauksen kanssa. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen on osa osaamisen varmistamisen kokonaisuutta. Osaamisen varmistamiseksi työstettiin osaamisprofiileja yksikkö- ja LAMK-tasolla. Pilottina yksikkötasoisesta työskentelystä oli Sosiaali- ja terveysalan fysioterapian tiimi, joka hyödynsi osaamisprofiileja aina työaikasuunnitteluun asti. Erilaisten osaamisen varmistamisen toimintamuotojen lisäksi järjestettiin yliopettajapäiviä ja yksikkökohtaisia kehittämispäiviä. Esimiehet sekä opetus- ja muu henkilöstö osallistuivat konsernin avoimiin koulutuksiin ja valmennuksiin. Myös projektit tarjosivat koulutuksia, työpajoja, seminaareja ja konferensseja. Yliopettajilla oli vuoden aikana kaksi kehittämispäivää, joiden teemat olivat: osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja strategiasta käytäntöön. FUAS-tason yhteistyö konkretisoitui vuoden aikana. LAMK:n yliopettajat kokoontuivat FUASin Opintoprosessin tukeminen -hankkeen Läpäisyosioon liittyvään koulutuspäivään, jonka aiheena oli pedagogisen johtamistoiminnan itsearviointi koulutusohjelmassa. Opettajilla oli yhteinen OPS-workshop opetussuunnitelmatyöskentelyn kehittämiseksi ja opettajatutoreilla kaksi opintojen ohjauksen tehostamista sekä FUAS-liikkuvuuden mahdollistamista ja lisäämistä käsittelevää teemapäivää. Esimiesfoorumit keskittyivät uuden strategian rakentamiseen ja viestintään. Uuden ajan oppiminen -seminaarisarja vahvisti yhteisöllisellä tavalla toimimista uusissa oppimisympäristöissä Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Talousarviossa asetettu toimintakate vuodelle 2011 ylittyi tilinpäätöksessä eurolla. Investointeja jäi toteuttamatta euroa (19,4 prosenttia). Aiempien vuosien hyvät taloudelliset tulokset, toiminnan ja talouden systemaattinen tasapainottaminen sekä hankekannan kasvu auttoivat riskien hallinnassa. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista kasvoi hiukan vuoteen 2010 verrattuna. Toteumaprosentti vuonna 2011 oli 57,9 edellisen vuoden vertailuluvun ollessa 57,1. Hallitusohjelmasta nousseet ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaleikkaukset ja tuleva rahoituslainmuutos asettavat toiminnan suunnittelulle erityiset haasteet. Henkilös- 112

114 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu tökulujen ja resurssisuunnittelun tarkka hallinta ovat avainasemassa toiminnan suunnittelussa ja tuleviin haasteisiin vastaamisessa. Lahden ammattikorkeakoulun talouden pitkän tähtäimen suunnitelma on tehty niin, että toimialat tulisivat toimeen omillaan. Lahden ammattikorkeakoulun on kokonaisuutena toimittava perusrahoituksellaan, mutta sisäisen resursoinnin tulee perustua sekä alueen että ammattikorkeakoulun strategioihin eikä suoraan koulutusalapohjaiseen rahoitukseen. Lahden korkeakoulutoimijoiden, LAMK:n ja Lahden yliopistokeskuksen perustama oppimiskeskus Fellmannia aloitti toimintansa elokuussa Lahden ammattikorkeakoulun Matkailun koulutusalan opetus siirtyi syyslukukaudella Fellmannian tiloihin. Fellmannian syksy kului uuteen toimintakulttuuriin perehtymisessä osana oppimista ja opetushenkilöstön valmennukset jatkuivat Uuden ajan pedagogiikka -teemalla. Korkeakoulujen yhteiskirjastoon yhdistetyt kaksi tietokeskusta ja entinen Tiedekirjasto osana Tieto- ja kirjastopalveluja aloitti toimintansa talon katutasossa. Talo palkittiin Vuoden korkeakoulutekona marraskuisessa Lahti Science Day -tapahtumassa. Fellmannian palvelumuotoilun kehittävä arviointi on yhteishanke Helsingin yliopiston Kaisatalon kanssa. Hankkeessa jatketaan toiminnan kehittämistä Fellmannian toiminta-ajatuksen mukaisesti. Tutkivan työotteen menetelmien avulla selvitetään toiminnalle ja palveluille asetettujen tavoitteiden toteutumista muun muassa käytettävyydessä, palvelukokemuksessa, vetovoimaisen ja yhteisöllisen oppimis- ja toimintaympäristön luomisessa sekä tilojen suunnittelussa. FUAS-liittouman aktiivinen työ jatkuu. FUAS kehittää toiminnallisen ohjauksen malliaan yhtenäisen ammattikorkeakoulukokonaisuuden suuntaan. FUAS-strategian pohjalta liittouma on laatinut toimintaohjelmansa ja määritellyt strategiset kehittämishankkeet sekä konkreettisia esityksiä lainsäädäntötyön pohjaksi, jotka esitellään opetus- ja kulttuuriministeriölle helmikuussa FUAS-toimintarakenteen 2013 kehittämiseksi liittouma suuntautuu yhteisen strategisen ohjauksen perustalta yhdistämään Suomen suurimman ammattikorkeakoulukokonaisuuden voimavarat kansainvälisesti merkittävän innovaatiotoiminnan ja siihen kytkeytyvän koulutuksen kehittämiseen. FUAS-ammattikorkeakoulut profiloituvat selkeästi omien vahvuuksiensa avulla ja mahdollistavat opiskelijoille joustavat opiskelumahdollisuudet ja opintoihin kytkeytyvän TKI-toiminnan yli ammattikorkeakoulurajojen. FUAS-toimintarakenne edellyttää yhteisten järjestelmien ja palvelujen kehittämistä sekä keskeisten prosessien yhteensovittamista. Talousarvio 2012 valmistelussa LAMK-tasoinen projektien omarahoitusvaraus poistettiin. Koulutusalojen ja yksiköiden tulee varautua annettujen budjettiraamien sisällä tulevien hankkeiden omarahoituksiin. Hankekannan kasvattaminen edellyttää hallittua ja suunnitelmallista toimintaa talouden näkökulmasta. Omien tulojen kasvattaminen on perusrahoituksen vähetessä toiminnan kehittämisen edellytyksenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on viestinyt, että nykyinen hankkeiden erillisrahoitus päättyy vuonna 2013 ja OKM:n hankerahoituksella toteutettavaa toimintaa on myös tästä näkökulmasta tarkasteltava. Tämän erillisrahoituksen kokonaissumma vuodelle 2012 on euroa. LAMK panostaa perusrahoituksesta edellisen vuoden tapaan virtuaaliamkin ja Jobstepin toimintojen ylläpitämiseen, jotka aiemmin rahoitti ministeriö. Hallitusohjelman tuomiin haasteisiin varautuminen on aloitettava heti vuodesta Talousarviovalmistelussa vuodelle 2012 oli perusrahoituksen laskennassa huomioitu 2 prosenttia indeksikorotus. Vuosi 2012 on ns. pohjalaskentavuosi, jolloin tarkistetaan sekä opiskelijamäärään perustuvat yksikköhinnat että valtakunnallinen tutkintohinta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätöksessä rahoituksen kokonaisvaikutus LAMK-tasoisesti oli euroa verrattuna talousarvioon (+ 2,5 prosenttia). Koulutusalojen toimintakatteet pidetään talousarvion 2012 mukaisina ja rahoituspäätöksestä saatu rahoitusosuus varataan LAMK-tasoiseen puskuriin. Perusrahoitus vuodelle 2012 on yhteensä euroa (82 prosenttia toimintatuotoista). Perusrahoituksen on arvioitu vähenevän amk-kentässä n. 13 prosenttia hallituskauden aikana. Tuleva rahoituslaki tulee muuttamaan nykyisen rahoituksen painotusta. Rahoituksen arvioidaan painottuvan vahvemmin tutkintorahoitukseen kuin ylläpitoluvan mukaiseen opiskelija- 113

115 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu määrärahoitukseen. Tästä syystä läpäisyn tehostaminen on yksi tärkeimmistä painopisteistä tulevien vuosien aikana. Toiminnan tehostaminen ja talouden hallinta ovat erityisen tärkeässä asemassa, kun vastataan niin ulkoisiin kuin sisäisiinkin haasteisiin. Hyvinvointitoimiala Vuosi 2011 oli viimeinen, jolloin nykyisenkaltainen toimialarakenne oli entisenlaisena käytössä. Hyvinvointitoimiala suoriutui vuodesta 2011 tuttuun tapaan sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaikilla keskeisillä tulosmittareilla arvioituna. Vuoden alussa pelätty talouden romahtaminen onnistuttiin välttämään tiukoilla säästötoimilla ja toiminnan määrätietoisella kehittämisellä. Etenkin sosiaali- ja terveysalalle esitetyt säästövaatimukset, jotka merkittävästi vaikuttivat koko toimialan rahoitukseen, onnistuttiin kompensoimaan omilla toimilla. Osaltaan tasapainotusta auttoi ulkoisen rahoituksen huomattava kasvattaminen. Sitä saatiin sosiaalialalle mm. alueelle myydystä täydennyskoulutuksesta ja Kiinaan myydystä ohjelmasta. Myös alan kehittämisrahoja ohjattiin sosiaali- ja terveysalan hankkeisiin. Musiikin talouden tasapainotusta auttoivat uudet projektit ja yleinen tiukka talouskuri, joka alalla on vuosien varrella opittu. Matkailun talous oli perinteiseen tapaan reilusti ylijäämäinen pieniksi puristettujen henkilöstökulujen ja runsaan projektitoiminnan ansiosta. Matkailun koulutusala siirtyi syksyllä oppimiskeskus Fellmanniaan ja työskentely siellä on alkanut suunnitelmien mukaisesti. Hanketoiminta alalla on entiseen tapaan tehokasta ja runsasta. Musiikin hankkeille on ominaista, että niissä samalla edistetään merkittävästi sekä LAMK:n sisäistä yhteistyötä että korkeakoulujen ja muiden alan toimijoiden välistä verkostoitumista. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tarve alueella kasvaa edelleen. Sitä hyödynnetään mm. myymällä toimijoille täydennyskoulutusta. Uusi kansainvälinen avaus saatiin tehtyä Kiinaan, jonne onnistuttiin myymään 15 opintopisteen laajuinen, englanninkielinen täydennyskoulutusmoduuli sikäläisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneille. Matriisitoiminnoista laatutyö ja opetuksen kehittäminen tekevät edelleen hyvin toimivaa yhteistyötä keskenään ja LAMK:n kansainvälisten toimintojen sekä koulutusalojen ja FUASkumppaneiden kanssa. Loppuvuodesta toteutettiin ensimmäinen FUAS-ristiinarviointi, jonka kohteena olivat kansainväliset toiminnot. FUASin laaturyhmän päätehtävä on yhteisen FUAStason laatujärjestelmän rakentaminen. Vuosi 2012 on erityisen haasteellinen hyvinvointitoimialalle, johon OKM:n rakenteellisen kehittämisen leikkaukset vahvasti kohdistuvat. Lakkautettavaksi esitettyjen musiikin sekä matkailuravitsemis- ja talousalan koulutusohjelmien sisäänotto toteutetaan vielä 2012 normaalisti. Yritys- ja kulttuuritoimiala Yritys- ja kulttuuritoimialalla jatkettiin tavoitteellisesti toiminnan sopeuttamista perusrahoitukseen vuonna Toimenpiteet pitivät talouden tasapainossa. Yksi keskeinen tavoite oli tutkintojen määrän kasvattaminen, jossa myös onnistuttiin. Koulutusalojen kanssa solmituissa 2011 tulossopimuksissa on sovittu määrälliset tavoitteet tutkintojen määrälle, läpäisylle (5 v) sekä opintojen etenemiselle (45op/v), keskeyttämiselle ja oppimiselle TKI-hankkeissa. Tutkintojen määrän kasvattamisen lisäksi talouden tasapainossa pitäminen ja varautuminen vähenevään perusrahoitukseen edellyttävät: rahoituksen piirissä olevaa opiskelijamäärää ( yliaikaiset valmistutetaan ) opetuksen integrointia TKI-toimintaan projektirahoituksen hyödyntämistä koulutuksen myyntiä (kv + täydennyskoulutus) Henkilöstökulujen hallinta, ylituntien poistaminen, TAS-prosessin tehostaminen sekä FUAStason yhteistoiminnan lisäarvon, mutta myös kustannuspaineiden ja toiminnan hyötyjen arviointi on välttämätöntä sekä talouden että oppimisen suotuisan kehityksen kannalta. Valtakun- 114

116 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu nallinen haaste on toimintaa tukevien tietohallintojärjestelmien kehityksessä mukana pysyminen. Toimialan ajankohtaisia sisäisiä kehittämiskohteita ovat päätöksenteon terävöittäminen, sisäinen ja esimiesviestintä sekä ammatillisuuden vahvistaminen kaikessa toiminnassa. Vuoden 2012 aikana edellä kuvatut kehittämishaasteet koskevat nykyisen yritys- ja kulttuuritoimialan lisäksi kaikkia muitakin koulutusaloja, jotka on liitetty yhden vararehtorin alaisuuteen Sen lisäksi matkailun, musiikin sekä sosiaali- ja terveysalan erityisyyden tarkastelu suhteessa koulutusalojen kokonaisuuteen on ajankohtainen tehtävä. Innovaatiokeskus LAMK:n TKI-toiminnan haasteita vuonna 2012 ovat oppimisen ja TKI-toiminnan integraatio, kansainvälistäminen, TKI-toiminnan volyymin hallittu ja strategian mukainen kasvu sekä rahoituspohjan laajentaminen ja LAMK TKI-palveluiden alueellinen tuottaminen. Vuoden 2012 aikana TKI-toiminnan volyymiä ja rahoituspohjaa laajennetaan entisestään ja jatketaan toiminnan vahvaa tulosnousua. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan päätavoite on saada opetus tehokkaammin integroitua TKI-hankkeisiin osana opiskelijoiden opetussuunnitelmien toteuttamista. Näin huolehditaan toiminnan kasvun myötä lisääntyvästä omarahoitusosuudesta. Lahden ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan ulkopuolisesta rahoituksesta muodostaa vuonna 2012 edelleen merkittävimmän osan EU-projektipohjainen rahoitus. Erityisenä kehittämisen painopisteenä on TKI-toiminnan kansainvälistäminen, jota vauhditetaan organisatorisella ratkaisulla, jossa KV-toiminta siirretään osaksi Innovaatiokeskusta alkaen. Tekesin AMK-TULI-ohjelman loppuminen ja Tekesin uuden strategian toimeenpano ovat haaste TKI-toiminnalle ja sitä tukevien palveluiden järjestämiselle. AMK-Tuli -ohjelman korvaa Keksintösäätiön AMK-Tuoteväylä rahoitus. Tekesin uusi strategia tarjoaa ammattikorkeakouluille uusia mahdollisuuksia mutta myös lisää toimivien TKI-verkostojen merkitystä LAMK:n TKI-toiminnassa. FUASin TKI-kärkihankkeet on linjattu ja yhteistyö jatkuu tiiviinä. Ensimmäinen yhteinen TKI-hanke on saanut rahoituksen ja uusia hankkeita suunnitellaan. FUAS-liittouman TKI-toiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää kolmelle liittoumakorkeakoululle yhteiset TKI-palvelut Tilikauden tuloksen muodostuminen Lahden ammattikorkeakoulun toimintatuotot kasvoivat 2,9 prosenttia ( euroa) edellisvuodesta. Toimintatuotoista 81 prosenttia tuli yksikköhintarahoituksesta. Muu rahoitusosuus tuotoista oli 19 prosenttia, josta projektitoiminnan volyymi (sis. projektien alv palautukset) oli 12,8 prosenttia, koulutuksen myynti (toiminto 2021 muu koulutuksen myynti sekä toiminto 2122 oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus) 2 prosenttia, opetusministeriön hankerahoitus 1,5 prosenttia, sekä muut tulot 2,7 prosenttia (mm. opetus, kv.). Toimintakate oli euroa. Ammattikorkeakoulu ylitti toimintakatetavoitteensa eurolla. Toimintakulut nousivat edellisvuodesta euroa eli 4,3 prosenttia. Tuet ja avustukset kasvoivat 24,5 prosenttia eli euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulut vuonna 2011 olivat euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Sekä tuottojen että kulujen nousun vaikuttavimpana tekijänä oli edellisen vuoden tapaan projektitoiminnan kasvu. Ansiokas tilinpäätös syntyi toiminnan ja talouden tiukan hallinnan tuloksena. Toisen tilinpäätösennusteen yhteydessä hallinnosta siirrettiin koulutusalojen (muotoilu, liiketalous, tekniikka ja sosiaali- ja terveys) budjettiraameihin henkilöstökulubudjetointiin euroa. Koulutusalat ja yksiköt tekivät toimintavuoden aikana toimenpiteitä mm. tilojen osalta, jotka omalta osaltaan vaikuttivat positiivisesti tulokseen. Liiketalous luopui useasta luokkatilasta ja vuokrakuluissa saatiin säästöjä euroa. Hallinnosta säästyi vuokrakuluja euroa. Matkailun koulutusala alitti annetun budjettiraaminsa eurolla. Matkailun toimintatuotot kertyivät euroa yli ennakoidun (+ 32 prosenttia vrt. talousarvio). Suurin kustannussäästö syntyi vuokrakulujen kautta ( euroa). Projektitoiminnan kautta kertyi arvonlisäve- 115

117 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu ron palautuksia euroa. LAMK -hallinnon puskuri/kehittämistoiminnosta säästyi n euroa. Varsinaista varattua puskurirahoitusta ei kohdennettu kehittämistoimintoihin vuonna Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat miltei edellisen vuoden tasoisesti, toteuma oli euroa edellisvuotta suurempi eli euroa. Atk-välineistö hankitaan edelleen koulutuskonsernin linjauksen mukaisesti leasingvuokrauksella, joten ne eivät näy käyttöomaisuuden poistoissa. Tilikauden tulos oli euroa Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 8 19 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 1 1 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -1-2 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 116

118 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.27 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ,93 euroa. Talousarvioon ( ) nähden toiminnan ja investointien nettokassavirta ylitti tavoitteen ,93 eurolla. Vuosikate oli euroa suurempi ja investoinnit euroa pienemmät kuin talousarvio. Investoinnit toteutuivat vuonna 2011 edellisvuoden tasolla. Onnistumiseen vaikutti se, että hankinnat vapautettiin kokonaisuudessaan heti toimintavuoden alussa. Näin saatiin hankintapäätökset kilpailutuksineen hoidettua ajoissa eikä tilinpäätökseen jäänyt selvitettäviä hankkeita. Rahoitustoiminnan kassavirta Lyhytaikaisten saamisten ( ), korottomien velkojen ( ,40 euroa), toimeksiantojen varojen ja pääomien (51 568,47 euroa) sekä varastojen muutokset (0 euroa) sitoivat kassavaroja ,37 (vertailuluku edelliseltä vuodelta ,25 euroa) Kassavarojen muutos Kassavarat olivat ,25 euroa. Kassavarat kasvoivat edellisvuodesta ,56 euroa. Suurimpana vaikuttavana tekijänä oli siirtosaamisten (projektitoiminta) kasvun hidastuminen verrattuna vuoden 2010 tilinpäätökseen. Saamisten muutos/kasvu tilinpäätöksessä oli ,24 vertailuluvun vuonna 2010 ollessa ,27 euroa. Projektitoiminnan siirtosaamiset olivat tilinpäätöksessä ,83 euroa ja siirtosaamiset yhteensä ,

119 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta 1 673, ,37 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 15 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena Rahoitusasema ja sen muutokset Lahden ammattikorkeakoulun taseen loppusumma kasvoi ,44 euroa. Pysyvät vastaavat kasvoivat ,64 euroa. Vaikuttavana tekijänä oli koneiden ja kalustojen lisäys tilikauden aikana. Oma pääoma kasvoi tilikauden ylijäämän vaikutuksesta ,57 euroa. Toimeksiantojen pääomat sisältävät stipendirahastojen pääoman. Lyhytaikainen vieraspääoma sisältää osto-, ennakonpidätys-, henkilösivukulu- ja siirtovelat. 118

120 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 7 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0 0 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7 7 Muut toimeksiantojen varat 7 7 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 0 0 Aineet ja tarvikkeet 0 0 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

121 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.29 Talousarvion toteutuminen Tavoitesopimus Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle Lahden ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa: Lahden ammattikorkeakoulun tehtävänä on edistää Päijät-Hämeen ja Metropolialueen kehittymistä ja hyvinvointia monialaisella kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Ammattikorkeakoulu varmistaa osaltaan Päijät-Hämeen ja metropolialueen työvoiman saannin. Ammattikorkeakoulu profiloituu nuoriso- ja aikuiskoulutukseen, kansainväliseen toimintaan ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan integroituna painoaloihin. Ammattikorkeakoulun keskeiset painoalat ovat muotoilu, ympäristö ja innovaatiotoimintojen kehittäminen alueen elinkeinostrategian mukaisesti. 1. Tutkintotavoitteet ja tunnuslukutavoitteet Lahden ammattikorkeakoulun opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimat koulutusaloittaiset tutkintotavoitteet vuosille sekä muut tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 on esitetty alla olevissa taulukoissa. TAVOITTEET keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 840 Kulttuuriala 175 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 182 Luonnontieteiden ala 35 Tekniikan ja liikenteen ala 184 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 184 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 80 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät amk-tutkinnot 57 Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 300 Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä 350 (vaihdon kesto yli 3 kk) TUNNUSLUKUTAVOITTEET 2012 Toteuma 2010 (tai 2009) Tavoite AMK:t 2012 LAMK yht LAMK Opiskelijat (FTE) / opettajat 15,90 16,86 15,00 Tutkinnot / opettajat 3,13 3,37 3,70 Julkaisut / päätoimiset opettajat ja t&k-henkilöstö 0,23 0,35 0,65 T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet / läsnäolevat opiskelijat 7,47 4,83 6,00 Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 1 vko) / päätoimiset opettajat ja t&k-henkilöstö 0,88 0,95 1,00 Aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 5 vuoden kuluttua aloittamisesta (%)* 60,8 59,9 65,0 Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista (%) 53,1 53,2 62,0 Tutkinnon suorittaniden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%)* 70,5 66,0 75,0 Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%)* 0,56 0,55 0,6 Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (%)* 12,7 10,6 20,0 Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 90,2 92,1 96,0 * viimeiset toteumatiedot

122 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2. Voimavarat a. Perusrahoitus Rahoituksen laskentaperusteena käytettävä kokonaisopiskelijamäärä oli vuonna 2011 yhteensä opiskelijaa. Arvioitaessa sopimuksen opiskelijamäärien suhdetta toteutuneisiin opiskelijamääriin seurannassa otetaan huomioon nuorten ja aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen sekä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijat koulutusaloittain. KOULUTUSALA 2011 Kulttuuriala 827 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 765 Luonnontieteiden ala 140 Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 884 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 361 Yhteensä Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee perusrahoitusta koskevat päätökset vuosittain valtioneuvoston tekemien valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa. Tarvittaessa opiskelijamääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana myös sopimusosapuolten välisellä sopimuksella. b. Hankerahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi ammattikorkeakoululle hankerahoitusta vuodelle 2011 yhteensä euroa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä oli, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myönsi ammattikorkeakoulun käyttömenoihin ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän (perusrahoituksen) vähennettynä yksikköhinnan investointiosuudella. HANKERAHOITUS 2011 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta - Kilpailukykyä ja hyvinvointia, Lahden ammattikorkeakoulun t&k-toiminta Strategiaa tukevat kehittämishankkeet yht. - KOVIKE, koulutusviennin kehittämishanke - AIKOKO, aikuiskoulutuksen yhteiset osaamispalvelut Hankerahoitus yhteensä Hankerahoitus voi kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahoitusta vuosittain. Puolet rahasta jaetaan korkeakoulujen arviointineuvoston vuonna 2009 tekemän laatuyksikköarvioinnin perusteella ja puolet opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusrahoituksen palkitsemiskriteerien perusteella. Vuonna 2011 tuloksellisuusrahaa myönnettiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa. 121

123 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tuloskortti Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Poikkeama% Muutos% Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 TA2011 TP2010 Rahoituksen perustana oleva kokonaisopiskelijamäärä lkm Suoritetut tutkinnot, AMK ja YAMK lkm ,3 12 Valmistuneiden työllistyminen % Koulutuksen vetovoima (ensisij.hakijat/aloituspaikat, nuoret), syksy lkm ja kevät 4,9 5,0 4,8-4,0-2 Hankkeistetut opinnäytetyöt % 79,5 93,7 83,3-11,1 5 Avoin ammattikorkeakouluopetus (opintopisteet) lkm ,2 35 Resurssit ja talous Poikkeama% Muutos% Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 TA2011 TP2010 Toimintatuotot ,4 2,9 Toimintakulut ,1 4,3 Toimintakate ,2-21,5 Irtaimistoinvestoinnit ,4 42,7 Yksikköhintatulot (sisältyvät toimintatuottoihin) ,5 1,8 Ulkopuolisen rahoituksen määrä ,2 8,1 Maksullisen palvelutoiminnan tulot ,3 15,3 Täydennyskoulutuksen myynti (tulot) ,6 10,4 Kv-koulutuksen myynti (tulot) ,8 53,3 T&K -toiminnan kotimainen ja ulkomainen yritysrahoitus ja EUrahoitus (tulot) ,8 22,4 Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus (tulot) ,5-33,0 T&K-toiminnan laajuus (menot) ,0 20,9 Opintopisteen hinta (vuosittaiset käyttökustannukset /suoritetut opintopisteet) , ,2 6,8 Täyttöaste % 116,4 115, ,1-7,2 Tulorakenne: Perusrahoitus % 81,9 82,1 81,0-1,3-1,1 Muu rahoitus % 18,1 17,9 19,0 6,1 5,0 Prosessit ja rakenteet Poikkeama% Muutos% Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 TA2011 TP2010 Opintojen eteneminen (väh. 45 op/v suorittaneet), AMK ja YAMK* % 53,1 59,0 55,1-6,6 3,8 Läpäisy (5v), AMK* % 59,7 64,0 56,5-11,7-5,4 Koulutuksen keskeyttäneet, AMK* % 8,9 5,0 10,1-102,0 13,5 Ulkomaisten opiskelijoiden suoritt. tutkintojen osuus % 4,5 7,0 5,2-25,1 16,4 Vieraskielinen opetus (suoritetut op:t), AMK ja YAMK lkm ,4 5,1 Ulkomaiset opinnot (suoritetut op:t), AMK ja YAMK lkm ,0 2,7 Virtuaaliopetus (suoritetut op:t), AMK ja YAMK lkm ,3-16,9 Oppiminen T&K-hankkeissa (suoritetut op:t), AMK ja YAMK lkm ,3 0,1 Opiskelijat (FTE)/opettajat lkm 15,9 15,5 tietoa ei saatavilla * Tieto otettu LAMKin tietovarastosta (DW). Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus Poikkeama% Muutos% Mittari/seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 TA2011 TP2010 Henkilöstön kehittäminen ,0-30 Julkaisujen määrä lkm ,6 7 Tutkinnot/opettajat lkm 3,1 3,6 3,7 2,8 19 Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 1vko)/päätoimiset opettajat ja t&k-henkilöstö lkm 0,9 0,9 0,8-11,1-9 TOB (kokonaiskeskiarvo) ka 3,7 3,8 - Sairauspoissaolopäivät lkm 6,2 5,0 5,

124 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tulosanalyysit vuoden 2011 toiminnasta Tulosanalyysissä vuoden 2011 tuloksia verrataan ensisijaisesti asetettuihin tavoitteisiin (poikkeamaprosentti), mutta peilataan myös edellisen vuoden vastaavaan tulokseen (muutosprosentti). Tulosanalyysissä käydään läpi keskeisimmät toiminnan mittarit, talouden tunnusluvut käsitellään muualla tasekirjan kappaleissa. Tuloskortissa esitetään LAMK-tason tulokset, mutta tulosanalyysissä tuloksia tarkastellaan jonkin verran myös koulutusalatasolla. Osa mittarituloksista on alustavia (tieto otettu DW:stä ), sillä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonsiirron aikataulu on myöhässä edellisen vuoden tapaan valtakunnallisen tietovarastohankkeen (XDW) kehitystyön vuoksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei valtakunnallista vertailutietoa ole vielä saatavilla. Osa lopullisista tuloksista saadaan helmikuun 2012 loppuun mennessä. Suuria muutoksia jo olemassa oleviin tuloksiin ei kuitenkaan ole odotettavissa. Mittarit voidaan jakaa ns. sopimusmittareihin (tavoitetaso sovittu yhdessä OKM:n kanssa), tuloksellisuusmittareihin (OKM:n tuloksellisuusrahoituksen palkitsemiskriteerien perusteena) tai muihin mittareihin. Pyrkimyksenä on, että tuloskortissa on strategisesti tärkeimmät mittarit. Tästä syystä mittareiden lukumäärää on vähennetty edellisvuodesta. Lisäksi tuloskortista on poistettu sellaisia mittareita, joiden tulokset saadaan vasta vuoden tai kahden viiveellä (mm. jatko-opintoihin sijoittuminen, ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista, tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä). Näiden mittareiden tuloksia seurataan ja niitä analysoidaan, kun tiedot on saatu. Tuloksia tarkastellaan johtamisnäkökulmittain ja kunkin johtamisnäkökulman alussa on kuvattu Lahden ammattikorkeakoulun strategiset tavoitteet. Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lahden ammattikorkeakoulun strategisina tavoitteina vetovoimainen ja vaikuttava koulutus-, TKI- ja palvelutoiminta sekä tuloksellinen toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa Lahden ammattikorkeakoulun rahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä oli opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Syksyn 2011 tilastointipäivän mukaan läsnä olevien tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintoja suoritettavien opiskelijoiden kokonaismäärä oli yhteensä Opiskelijamäärällä mitattuna ylitäyttöä oli noin 19 prosenttia. Tämä selittyy yliaikaisten (yli normiajan opiskelevien) opiskelijoiden määrällä sekä aloituspaikkojen ylitäytöllä. Vuonna 2011 LAMK:ssa suoritettiin yhteensä 916 tutkintoa. Tulos on paras LAMK:n historiassa ja asetettu tutkintotavoite ylitettiin kolmella prosentilla (tavoitteena yhteensä 887 tutkintoa). Määrä on myös edellisvuotta selvästi suurempi (vuonna 2010 suoritettiin yhteensä 816 tutkintoa). Vuoden 2011 tutkinnoista kymmenen oli työvoimapoliittisen koulutuksen kautta suoritettuja tutkintoja (vuonna 2010 yhteensä 10). Näitä tutkintoja ei hyväksytä rahoituksen perustaksi, koska ne rahoitetaan muuta kautta. Kuvassa 1 on esitetty tutkintojen kokonaismäärä viimeisen neljän vuoden aikana. Etenkin tekniikan ala ja liiketalouden ala paransivat edellisvuoden tulostaan, tekniikan alalla tutkintojen määrä kasvoi 30 prosentilla. Myös ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoja tuotettiin selvästi edellisvuotta enemmän ja tutkintotavoite ylittyi reilusti. YAMK-tutkinnon sai vuonna 2011 suoritettua 92 opiskelijaa, kun edellisvuonna tulos jäi alle 40. Sitä vastoin luonnontieteiden ala (tietojenkäsittely) jäi edelleen selvästi alle asetetun tavoitteen, kun tutkintoja valmistui vain 18 (tutkintotavoite 35). Hyvää kokonaistulosta selittää se, että opintojen etenemisen seurantaa on tehostettu ja potentiaalisten valmistujien ohjaukseen on panostettu. Valmistumisen esteitä on pyritty mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Tehdyt toimenpiteet ovat alkaneet vaikuttaa. 123

125 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Suoritetut tutkinnot Asetettu tavoite KUVA 1. Suoritetut tutkinnot ja asetetut tavoitetasot vuosina Suhteessa eniten tutkintoja suoritettiin sosiaali- ja terveysalalla (noin 28 prosenttia kaikista tutkinnoista). Liiketalous oli toiseksi suurin tutkinnon tuottaja 22 prosentin osuudellaan. Sekä kulttuurialalla että tekniikan alalla suoritettiin noin viidesosa tutkinnoista. Vuonna 2011 suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 8,4 20,3 2 Kulttuuriala 27,5 20,0 2,0 21,8 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala KUVA 2. Tutkintojen osuus koulutusaloittain Taulukosta 1 näkyvät suoritetut tutkinnot koulutusohjelmittain. Taulukossa vuoden 2011 tutkintomäärää on verrattu vuoden 2010 toteumaan. Koulutusohjelmittain tarkasteltuna vuonna 2011 Lahden ammattikorkeakouluista valmistui eniten tradenomeja (liiketalouden ko), sairaanhoitajia (hoitotyön ko), sosionomeja (sosiaalialan ko,) muotoilijoita (muotoilun ko), insinöörejä (ympäristöteknologian ko ja kone- ja tuotantotekniikan ko). 124

126 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Muutos Kulttuuriala (muotoilija, medianomi, kuvataiteilija, muusikko, musiikkipedagogi) lkm lkm % ,0 Muotoilun koulutusohjelma ,6 Degree Programme in Interior Design (YAMK) ,0 Muotoilun koulutusohjelma (YAMK) ,0 Viestinnän koulutusohjelma ,9 Musiikin koulutusohjelma ,0 Kuvataiteen koulutusohjelma ,6 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (tradenomi) ,2 Degree Programme in International Business ,3 Liiketalouden koulutusohjelma ,2 Kansainvälisen kaupan koulutusohjelma ,6 Liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelma ,3 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (YAMK) ,3 Degree Programme in International Business Management ,3 Luonnontieteiden ala (tradenomi) ,6 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ,2 Degree Programme in Business Information Technology ,0 Tekniikan ja liikenteen ala (insinööri) ,8 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma ,5 Tietotekniikan koulutusohjelma ,6 Mediatekniikan koulutusohjelma ,0 Muovitekniikan koulutusohjelma ,5 Puutekniikan koulutusohjelma ,6 Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma ,0 Ympäristöteknologian koulutusohjelma ,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (fysioterapeutti, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, sosionomi) ,0 Sosiaalialan koulutusohjelma ,3 Sosiaalialan koulutusohjelma (YAMK) 0 10 Hoitotyön koulutusohjelma ,3 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (YAMK) ,5 Fysioterapian koulutusohjelma ,3 Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma ,5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (restonomi) ,5 Matkailun koulutusohjelma ,7 Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma (YAMK) ,0 Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma ,8 Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma ,0 Kaikki yhteensä(lamk): ,3 TAULUKKO 1. Suoritetut tutkinnot koulutusohjelmittain vuosina Valmistuneiden työllistymistä seurataan Lahden ammattikorkeakoulun omalla kyselyllä. Työmarkkinoilla tilanne on kohentunut, mikä näkyy valmistuneiden työllistymisasteen kasvuna jo kolmantena vuonna peräkkäin. Vuonna 2011 tutkinnon suorittaneista 71 prosentilla oli työpaikka tiedossa valmistumisvaiheessa. Erityisesti tekniikan, sosiaali- ja terveysalan, muotoilun sekä tietojenkäsittelyn opiskelijoiden työllistymistilanne parantui vuoteen 2010 verrattuna. Nuorten koulutuksen vetovoima oli hyvä (arviolta 4,8 hakijaa/aloituspaikka). Viiden ensisijaisen hakijan tavoitteesta ja edellisvuoden tuloksesta hieman jäätiin, mutta vetovoimaisuus on kuitenkin hyvä verrattuna aiempiin vuosiin. Vetovoimaisimmat koulutusalat ovat edelleen kulttuuriala sekä sosiaali- ja terveysala. Kevään 2011 yhteishaussa hakijamääriään (ensisijaiset hakijat) pystyivät kasvattamaan fysioterapian, hoitotyön ja kuvataiteen koulutusohjelmat. 125

127 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu ,3 4,2 4,9 4,8 3 2 Vetovoima Asetettu tavoite KUVA 3. Koulutuksen vetovoima ja asetetut tavoitetasot vuosina nuorten koulutus, pl. englanninkieliset koulutusohjelmat) Hankkeistetuille opinnäytetöille asetettu tavoite (93,7 prosenttia) jäi saavuttamatta, mutta tulos parani hieman edellisvuodesta. Vuonna 2011 hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus oli 83,3 prosenttia, kun vuonna 2010 osuus jäi hieman alle 80 prosentin. Työelämälle tehdyt opinnäytetyöt ovat viime vuosien aikana lisääntyneet, mutta erityisesti kulttuurialalla hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus on reilusti alle LAMK:n keskiarvon. Kulttuurialan hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus nousi hieman edellisvuodesta, mutta jäi siitä huolimatta 61,7 prosenttiin. Vaikka hankkeistettujen opinnäytetöiden kriteerit ovat kaikille samat, on oletettavaa, että kulttuurialalla kriteerejä tulkitaan muita aloja tiukemmin. Esimerkiksi muotoilussa on käynnissä poikkeuksellisen paljon isoja yritysyhteistyöhankkeita ja useimmilla osastoilla on saavutettu tilanne, jossa opiskelijaresurssit on varattu. Yritysyhteistyöprojekteissa tehdään myös paljon opinnäytetöitä, joten hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus noussee kulttuurialalla lähivuosina. Avoimen ammattikorkeakoulun opintopistetavoite (3 200 op) oli hyvin haastava edellisvuosien tulosten perusteella. Vuonna 2011 avoimen ammattikorkeakoulun kehittämistyön vaikutukset alkoivat näkyä. Tarjontaa saatiin lisättyä ja vetovoimaisuutta parannettua mm. opintopolkujen avulla. Syksyllä FUAS-ammattikorkeakoulut ottivat käyttöönsä samansuuruisen lukuvuosimaksun (maks.60 opintopistettä) vaihtoehtona yksittäisille opintojaksomaksuille. Opintojaksojen toteutumisprosentti parantui edellisvuodesta, kun erillistarjonnassa toteutumisprosentti oli 76 prosenttia. Lisäksi avoimen markkinointiin panostettiin vahvasti ja tämä näkyi kysynnän kasvussa. Vuodelle 2011 asetettu tavoite saavutettiin, kun ulkopuoliset opiskelijat suorittivat avoimessa ammattikorkeakoulussa yhteensä opintopistettä. Kaikilla koulutusaloilla (lukuun ottamatta luonnontieteiden alaa) avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi. Kulttuurialan osuus avoimen tarjonnasta on edelleen hieman yli puolet, mutta sosiaali- ja terveysalan osuus on noussut jo 25 prosenttiin. Resurssit ja talous Lahden ammattikorkeakoulun strategisena tavoitteena toiminnan taloudellinen tehokkuus Talouden tunnusluvut on analysoitu suurimmaksi osaksi muissa tasekirjan luvuissa ja OKM seuraa korkeakoulujen sisäistä tuottavuutta mm. opintopisteen hinnan avulla. LAMK:n opintopisteen hinta (156 euroa) oli noin seitsemän prosenttia suurempi kuin asetettu tavoitetaso (145,5 euroa) ja saman verran kasvua oli edellisvuodesta. Opintopisteen hinta (vuosittaiset käyttökustannukset/suoritetut opintopisteet) vaihtelee koulutusaloittain. Opintopisteitä ei 126

128 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu tavoiteasetannan näkökulmasta suoritettu riittävästi. Tämä näkyy suoraan myös muissa mittarituloksissa, esimerkiksi opintojen etenemisessä ja läpäisyssä. Täyttöaste (nuorten koulutuksen aloittaneet/aloituspaikat) oli vuonna 2011 yhteensä 108 prosenttia eikä asetettua tavoitetta (115 prosenttia) saavutettu. LAMK:n ylimmän johdon linjaus on ollut, että ylitäyttöä saa olla jopa 20 prosenttia keskeyttämisten ja poissaolojen kompensoimiseksi sekä tutkintojen määrän lisäämiseksi. Kaikilla koulutusaloilla, esimerkiksi tekniikan alalla, runsas ylitäyttö ei ole mahdollista vähäisten hakijamäärien vuoksi. Kulttuurialallakaan ei voida lisätä aloitusryhmien kokoa lähinnä oppimisprosessin luonteen vuoksi. Kokonaisopiskelijamäärää tarkasteltaessa täyttöaste on kuitenkin suurempi. Vuosi 2011 oli tuloksellinen Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Jo useamman vuoden ajan asetettu haasteellinen tavoite, 7 miljoonaa euroa, lähes saavutettiin vuonna TKI-toiminta kasvoi edellisvuodesta 21 prosenttia ja nousi lähes 7 miljoonan euron tasolle. Lahden ammattikorkeakoulu jatkoi vuonna 2011 laajaa julkisrahoitteisten projektien toteuttamistaan. LAMK hallinnoi vuonna 2011 yhteensä 34 TKI-projektia ja oli partnerina 24 projektissa. TKI-projektitoiminnan kokonaissalkun arvo vuoden lopussa oli yli 16 miljoonaa euroa (projektien budjetit yhteenlaskettuna) ja siitä merkittävin osa julkisrahoitteisia TKI-projekteja (mm. ESR, EAKR, TEKES). Aalto-yliopiston Lahden yksikön kehitysprojektitoiminnan siirtyminen LAMKi:n auttoi osaltaan parantamaan tulosta. 8,00 7,00 6,00 6,9 5,73 5,00 4,52 M 4,00 3,57 T&K-työn laajuus 3,00 Asetettu tavoite 2,00 1,00 0, KUVA 4. T&k-toiminnan laajuus ja asetetut tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut TKI-toiminnan seurantaan sopimuskaudella kaksi uutta mittaria: kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus sekä yritysrahoituksen (kansallinen ja kansainvälinen) ja EU-rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta. Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus oli LAMK:ssa vähäinen vuonna 2011 (yhteensä ); Suomen Akatemian rahoitusta ei ollut lainkaan ja Tekes-rahoitteisten hankkeiden määrä väheni edellisvuodesta, kun vanhoja hankkeita päättyi eikä uusiin saatu rahoitusta. Asetetusta tavoitteesta ( ) jäätiin selvästi samoin kuin vuoden 2010 hyvästä tuloksesta ( ). Uusia Tekes-projekteja on kuitenkin valmisteilla. Sitä vastoin yritysrahoituksen ja EU-rahoituksen osuus on kasvanut lisääntyneen EU-projektitoiminnan avulla. Vuonna 2011 ko. rahoituksen osuus nousi 5 miljoonaan euroon ja asetettu tavoite ylittyi selvästi. Asetettua tavoitetta voidaan pitää liian alhaisena, sillä se ylittyi jo vuonna Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrälle (suhteessa koko tulorahoituksen määrään) on asetettu kovat tavoitteet OKM:n kanssa tehdyssä sopimuksessa. Vaikka vuoden 2011 tavoite ylitettiin vajaalla 10 prosentilla vilkastuneen TKI-toiminnan ansiosta, vuoden 2012 tavoitteeseen on pitkä matka. Vuonna 2012 maksullisen palvelutoiminnan tulojen osuuden pitäisi olla noin viidesosa koko tulorahoituksesta, kun se vuonna 2011 jäi parantuneesta tuloksesta huolimatta vajaaseen 15 prosenttiin. Myös ulkopuolisen rahoituksen määrä ylitti asetetun tavoitetason noin 10 prosentilla. 127

129 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu TKI-toiminnan volyymin kasvu selittää myös ulkopuolisen rahoituksen määrän kasvua. Ulkopuoliseen rahoitukseen sisältyy kaikki muu ulkopuolinen rahoitus paitsi perusrahoitus (maksullinen palvelutoiminta + muut tulot). Koulutuksen viennille (kv-koulutuksen myynnille) asetettiin tavoitteeksi euroa vuodelle Tavoite oli kunnianhimoinen, sillä maksullista korkeakoulutusta ei ollut Suomesta aiemmin viety lainkaan. Vuonna 2010 kv-koulutuksen myyntituloa kertyi euroa ja vuonna 2011 reilut Vuonna 2011 uutena avauksena oli Kiinaan myyty sairaanhoitajien 15 opintopisteen täydennyskoulutusohjelma. Tarjouksia on tehty useihin maihin, mutta toiminnan käynnistyminen on hidasta. Koulutuksen viennin edistäminen on haastava kehittämisen kohde jatkossa. Täydennyskoulutuksen myynti kasvoi edellisvuodesta ja asetettu tavoite saavutettiin. Vuonna 2011 täydennyskoulutuksen myyntitulot olivat yli euroa. Koulutusaloilla on onnistuttu laajentamaan täydennyskoulutuksen rahoituspohjaa tavoitteiden mukaisesti työvoimapoliittisilla koulutuksilla. Erityisesti sosiaali- ja terveysala on lisännyt myynnin kasvua ja on edelleen LAMK:n laajin ja vetovoimaisin täydennyskoulutusyksikkö. Yhteistyötä on tiivistetty myös Salpauksen ja FUAS-toimijoiden kanssa. prosenttiin. Prosessit ja rakenteet Lahden ammattikorkeakoulun strategisina tavoitteina laadukas oppimisprosessi: hyvä oppiminen sekä oppimista ja TKI-toimintaa edistävät rakenteet Strategisesti tärkeitä tutkinnon suorittamista selittäviä mittareita ovat muun muassa opintojen eteneminen, läpäisy ja koulutuksen keskeyttäminen. Vähintään 45 opintopistettä vuoden aikana suorittaneiden tutkinto-opiskelijoiden osuus ylitti hieman edellisvuoden tuloksen, mutta saavutettu tulos (55,1 prosenttia) jäi selvästi alle tavoitetason (59 prosenttia). Kulttuurialalla sekä sosiaali- ja terveysalalla vähintään 45 opintopistettä suorittaneita oli muita aloja enemmän ja LAMK:n tavoitetaso ylittyi. Myös läpäisymittari kertoo opintojen etenemisestä. Viiden vuoden aikana tutkinnon suoritti 56,5 prosenttia AMK-koulutuksen opiskelijoista. Asetetusta tavoitteesta (64 prosenttia) jäätiin reilusti. 100,0 läpäisy% 80,0 60,0 40,0 30,8 39,6 60,1 62,3 63,6 66,9 56,5 20,0 0,0 KUVA 5. Koulutuksen läpäisy 2011 (5v, AMK) koulutusaloittain Koulutusaloittain tarkasteltuna ainoastaan sosiaali- ja terveysala ylitti LAMK-tasolle asetetun tavoitteen. Heikointa läpäisy oli luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely), jossa ainoastaan noin 31 prosenttia opiskelijoista suoritti tutkinnon viidessä vuodessa. Tämä näkyi luonnontieteiden alalla myös vähäisenä tutkintojen suorittaneiden määränä. Koulutusalat ovat pyrkineet parantamaan opintojen etenemistä ja läpäisyä mm. kehittämällä ja tehostamalla ohjausta, ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia ja joustavia suoritustapoja, lisäämällä kesäopintotarjontaa, verkko-opintoja ja tehostamalla AHOT:n (aiemmin hankitun osaamisen 128

130 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu tunnistaminen ja tunnustaminen) käyttöä. Toimenpiteet vaikuttivat yliaikaisten opiskelijoiden valmistuttamiseen, mikä näkyi tutkintojen määrän kasvuna. Muut tulokset kuitenkin osoittavat, että ns. normiajassa opinnoissa etenemisessä on edelleen haastetta. Opintojen eteneminen ja läpäisy ovat sopimusmittareita ja niille on yhdessä OKM:n kanssa sovittu tavoitteet vuodelle OKM on muuttanut em. mittareiden laskentatapaa uudella sopimuskaudella ja nyt laskennassa ovat mukana nuorten lisäksi aikuisten AMK-tutkintoa ja YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat. Tämä muuttaa jonkin verran myös tavoitetasoja haasteellisempaan suuntaan. Koulutusalojen sitoutumista strategisesti tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseen on vahvistettu sisäisten tulossopimusten avulla. Vuonna 2011 opiskelunsa keskeyttäneiden osuus oli 10 prosenttia ja jää selvästi 5 prosentin tavoitteesta. Tavoitetta voidaan pitää erittäin kunnianhimoisena, sillä viimeisen viiden vuoden aikana keskeyttäneiden osuus on ollut useimmiten 10 prosentin luokkaa (hieman alle tai yli). Vuonna 2011 vähiten keskeyttäneitä oli kulttuurialalla (5,9 prosenttia), mutta myös kulttuurialan (erityisesti musiikin koulutusohjelman) keskeyttäneiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Keskeyttämisten todellista syytä ei aina saada selville. Vajaa viidesosa keskeyttäneistä opiskelijoista vaihtoi toiseen ammattikorkeakouluun ja tässä olivat mukana ne 44 liikunnan opiskelijaa, jotka eivät saaneet tutkintoaan valmiiksi LAMK:ssa vaan siirtyivät sopimuksen mukaisesti vuoden 2011 aikana Haaga-Heliaan. Kv-toiminnan tavoitteet jäivät osin saavuttamatta, vaikka jotkut tulokset paranivat edelliseen vuoteen verrattuna. Vieraskielisen tarjonnan niukkuus on vaikeuttanut englanninkielisten suoritusten määrän kasvattamista. Johto on linjannut, että koulutusalat lisäävät vieraskielistä tarjontaa vähintään viisi opintopistettä/koulutusohjelma/vuosi. Tarjontaa on lisätty ja vaikutukset alkavat vähitellen näkyä. Vieraskielisessä opetuksessa suoritettiin alustavien tulosten mukaan opintopistettä vuonna 2011 ja opintopisteen tavoitteesta jäätiin toistatuhatta opintopistettä. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden alalla vieraskielisten suoritusten määrä kasvoi edellisvuodesta. Jatkossa on syytä kiinnittää vielä enemmän huomiota opintojen ohjaukseen ja kurssien läpäisyasteeseen. Opintojaksojen kirjaamisessa ja tilastoinnissa on edelleen ongelmia, jotka pyritään ratkaisemaan. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus jäi 5,2 prosenttiin (yhteensä 48 tutkintoa), kun tavoitteeksi oli asetettu 7 prosenttia. Sitä vastoin ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrässä päästiin OKM:n asettamaan tavoitteeseen. Ulkomailla opiskelussa ja harjoittelussa suoritettujen opintopisteiden määrä on vaihdellut viime vuosina opintopisteen molemmin puolin. Ulkomailla suoritettiin vuoden 2011 alustavan tuloksen mukaan opintopistettä, joka jää reilusti alle asetetun tavoitteen (6 000 op), mutta ylittää hieman vuoden 2010 tuloksen. Ulkomailla suoritettujen opintojen määrä on tärkeä liikkuvuuden laadun mittari. Tavoitetta ei saavutettu, vaikka ulkomaan jakson aikana suoritettavien opintojen tavoitteita on nostettu apurahan myöntämisperusteena ja opiskelijaliikkuvuudessa on ollut selkeä kasvu. Osa kasvusta näkyy myöhemmin, sillä ulkomaisten opintojen tulos kerätään viiveellä. Vuoden 2011 tuloksessa on kyse vuonna 2010 ulkomailla olleiden suorituksista. Edelleen on kiinnitettävä huomiota liikkuvuusjakson huolelliseen suunnitteluun ja kehitettävä liikkuvuusjakson palautteen seurantaa. Verkko-opetuksessa suoritetut opintopisteet (virtuaaliopintopisteet) eivät enää kuulu OKM:n tuloksellisuusmittareiden joukkoon. LAMK:ssa opintopisteiden määrää kuitenkin seurataan, jotta saadaan selville, miten uusi oppimiskeskus Fellmannia ja siihen läheisesti kytkeytyvä uuden ajan oppiminen vaikuttaa verkko-opetuksen määrään. Vuonna 2011 verkkoopetuksessa suoritettiin yhteensä opintopistettä. Asetetusta opintopisteen tavoitteesta jäätiin reilusti (vajaa 30 prosenttia). Verkko-opintojen kirjaamiskäytännöissä on edelleen eroja, mikä osaltaan vaikuttaa tulokseen. T&k-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä ( op) pysyi edellisvuoden tasolla ja asetettu tavoite ( op) ylittyi 10 prosentilla. Erityisesti kulttuurin ja tekniikan alalla hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi edellisvuodesta. OKM:n kanssa sopimuksessa määritelty vuoden 2012 tavoite 6 opintopistettä/opiskelija on jo saavutettu ja ylitetty. Opiskelijat suorittavat tällä hetkellä keskimäärin 7,5 opintopistettä t&k-hankkeissa. Opetuksen ja työelämän/hanketoiminnan tiivis integrointi on yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista jatkossakin ja opintopistemäärää on mahdollista kasvattaa reilusti. 129

131 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu T&K-opintopisteet Asetettu tavoite KUVA 6. Oppiminen t&k-hankkeissa (suoritetut opintopisteet) OKM:n tavoitteena on korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhteen paraneminen. Sopimuksessa vuoden 2012 tavoitteeksi on asetettu 15 opiskelijaa/opettaja. Vuonna 2010 suhdeluku oli 15,9 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden ja vuoden 2011 lukua ei ole vielä saatavilla. Henkilökuntamäärässä ei ole odotettavissa suuria muutoksia, joten opiskelija-opettajasuhteen paraneminen edellyttää opintoprosessin tehostamista ja läpäisyn parantamista. Henkilöstö ja osaaminen Lahden ammattikorkeakoulun strategisena tavoitteena osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö Aikaisemmin seurattiin henkilöstön kehittämiseen käytettyjen työpäivien määrää, mutta vuonna 2010 siirryttiin seuraamaan henkilöstön kehittämiseen käytettyjä euroa. Henkilöstön kehittämiseen budjetoitiin vuonna 2011 yhteensä ja toteuma, euroa, jäi selvästi alle. Vuonna 2011 ei ollut jaossa aikaisempien vuosien tapaan kannustusresurssia, mikä on osaltaan vaikuttanut tavoitteen asettamiseen ja toteumaan. Opettajien kelpoisuutta on aiemmin seurattu tuloskortissa, mutta henkilöstötiedonkeruun muutosten vuoksi järjestelmistä ei tällä hetkellä saada ammattikorkeakoulutasoista vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa. Lahden ammattikorkeakoulussa kelpoisuusehdot täyttävien opettajien osuus on ollut hyvällä tasolla (vuonna 2009 yhteensä 92 prosenttia) ja vuodelle 2011 oli asetettu 94 prosentin tavoite. Tilannetta seurataan ja analysoidaan, kun tulokset on saatu. TKI-toiminnassa syntynyttä osaamista ja tietoa levitetään mm. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarjan avulla. Vuoden 2011 kirjallisten ja elektronisten julkaisujen määrä (yhteensä 72) oli vain viisi julkaisua enemmän kuin edellisenä vuonna ja asetetusta tavoitteesta (140) jäätiin selvästi. Henkilöstöltä saadun palautteen mukaan heille ei ole kohdennettu riittävästi työaikaa kirjoittamiseen ja julkaisutoiminta on tällä hetkellä liiaksi hankkeiden varassa. LAMK:ssa on käynnistetty kirjoittamisryhmiä, joiden toivotaan innostavan henkilöstöä esitysten ja artikkeleiden tekemiseen. Viime vuonna OKM huomioi ensimmäisen kerran taiteellisen toiminnan julkaisutoiminnan tuloksellisuustiedoissa, mikä kohottaa kulttuurialojen (musiikki, taide ja muotoilu) tuotosten arvostusta tuloksellisuudessa. Vuonna 2011 taiteellisen ja taideteollisen toiminnan tuotosten alustava lukumäärä oli 75. Ammattikorkeakoulun tuottavuutta voidaan mitata tutkinnot/opettajat -suhdeluvulla, joka on yksi sopimusmittareista. Sopimuksessa LAMK:n tavoitteeksi vuodelle 2012 on asetettu 3,7 tutkintoa/opettaja. Vuonna 2011 tutkintojen määrä lisääntyi roimasti ja tutkintoja suoritettiin 3,7/opettaja. Vuodelle 2011 asetettu tavoitetaso (3,6) ylitettiin. 130

132 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus on myös yksi kuluvan sopimuskauden mittareista. Vuonna 2011 tavoitteeksi oli asetettu 0,9 (kv-liikkuvuus väh.1 vko/päätoimiset opettajat ja t&k-henkilöstö). Vuonna 2011 opettaja- ja asiantuntijavaihtojen lukumäärä oli 225 ja suhdeluku 0,8. Haasteena on se, että vaihdot ovat usein ns. lyhyitä vaihtoja (alle 5 vrk), joita ei kelpuuteta tähän tiedonkeruuseen. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä väheni edellisvuodesta. Vuonna 2011 LAMK:ssa oli keskimäärin 5,5 sairauspoissaolopäivää/henkilö, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 6,2. Asetettua maksimitavoitetta (5,0) ei aivan saavutettu, mutta trendi näyttää hyvältä. Vähennys vuoteen 2010 verrattuna johtui pitkien poissaolojen vähenemisestä. Lyhyet poissaolot (1-3 pv) pysyivät ennallaan samoin kuin niiden henkilöiden osuus, joilla ei ollut sairauspoissaoloja lainkaan. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä väheni edellisvuodesta. Vuonna 2011 LAMK:ssa oli keskimäärin 5,5 sairauspoissaolopäivää/henkilö, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 6,2. Asetettua maksimitavoitetta (5,0) ei aivan saavutettu, mutta trendi näyttää hyvältä. Vähennys vuoteen 2010 verrattuna johtui pitkien poissaolojen vähenemisestä. Lyhyet poissaolot (1-3 pv) pysyivät ennallaan samoin kuin niiden henkilöiden osuus, joilla ei ollut sairauspoissaoloja ollenkaan Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 8 8 Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

133 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.31 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Ammattikorkeakoulu Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 0 8 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot 0 0 Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos 0 0 Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 0 1 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut 0-1 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 132

134 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.32 Investointien toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Irtaimistohankinnat Hallinto Menot Liiketalouden ala Menot Muotoiluinstituutti Menot Taideinstituutti Menot Tekniikan ala Menot Musiikin ala Menot Matkailun ala Menot Sosiaali- ja terveysala Menot Innovaatiokeskus Menot LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Lahden ammattikorkeakoulu muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 133

135 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas TUOTERENGAS 2.34 Johtajan katsaus Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota vuodelle 2011 laadittaessa korostettiin Tuoterenkaan kuntien elinkeinorakennetta tukevaa luonnetta ja tuotiin esille huoli siitä, etteivät kuntien ostot ole enää riittävällä tasolla yksiköiden pitämiseksi jäsenkunnissa. Niin ikään ostajatahot ovat perustaneet kilpailevia toimintoja eri projektein. Esityksenä oli, että Uusi Kunta -hanke toisi ratkaisua tilanteeseen. Näin ei käynyt ja ongelmaan on, erityisesti Padasjoen, Asikkalan ja Hollolan kuntien kanssa, pyritty saamaan ratkaisua kuntakohtaisin sopimuksin suoraan kuntien ja Tuoterenkaan välillä. Asia on siis ainakin osittain ratkeamassa. Toiseksi korostettiin laadukkaan valmentavan työn kuntouttavaan voimaa. Henkilöstön voimakasta koulutusta on sekä esimiesvalmennuksena että Työllistä välittäen projektin kautta käytetty valmennuksen laadun kohottamiseksi edelleen. Tavoitteena oli laajentaa valmennusta Salpauksen opiskelijoiden työssäoppimiseen, missä onnistuttiin vähintäänkin tyydyttävästi. Valmennusten määrä oli edellisten vuosien tapaan korkealla, yhteensä 572 erilaista toimenpidettä. Myös positiivinen sijoittuminen 74 prosenttia on hyvin tyydyttävä. Valmennuksen välineenä tehtävän tuotannollisen työn määrä jopa yllätti erityisesti erilaisten pelien tuotantomäärien suhteen. Liikevaihto kasvoi kaikkiaan n euroa edellisvuodesta. Lisääntynyt tilauskanta pakotti panostamaan koneisiin ja laitteisiin voimakkaasti, mikä vaikutti myös tulokseen lyhyellä tähtäimellä. Tulevaisuus näyttää sekä tilauskannan, uusiutuneiden koneiden, osaavan valmennushenkilöstön ja uusien kuntasopimusmuotojen kautta valoisalta. Konserniyhteistyö yhteisen strategian ja koulutus-/valmennusyhteistyön kautta luo lisää uusia mahdollisuuksia. Laatijan ilo olisi ollut rajaton, mikäli tulos olisi ollut positiivinen. Nyt on tyydyttävä selittämään, että on hyvin varauduttu tuleviin vuosiin Missio, arvot, visio ja strategiset painopisteet Konsernin arvoihin kytkeytyen olivat Tuoterenkaan missio, visio ja strategiset painopistealueet seuraavat: Arvot Luottamus Avoimuus Asiakaslähtöisyys Toisen ihmisen ja ympäristön arvostaminen Uudistuminen Motto Missio Visio Elämä yksilöllistä kestävää kehitystä Tuoterenkaan tehtävänä on tarjota työhönvalmennuspalveluja jäsenkuntien asiakkaille ja tukea heitä elämänhallinnassa, edistää aktiivista osallistumista ja työelämävalmiuksia. Tuoterengas on Päijät-Hämeen johtava työhönvalmennuksen monipalvelukeskus. Strategiset painopistealueet Jäsenkuntien sosiaalisen työllistämisen tarpeisiin vastaaminen Kuntalaisten yksilöllisiin työllistymistarpeisiin vastaaminen Aktiivinen toimija sosiaalisen työllistämisen ja aikuiskoulutuksen kentällä 134

136 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas Yhteiskuntavastuun toteuttaminen Tasapainoinen talous Oikein resursoitu henkilöstö Toimivat asiakkuusprosessit Prosessien kokonaisvaltainen hallinta Perustehtävää tukeva viestintä Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö Johtamisnäkökulmat Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Resurssit ja talous Prosessit ja rakenteet Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan uusi strategia hyväksyttiin Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksessa syyskuun lopulla. Uusi yhteinen strategia korostaa tiivistä yhteistyötä työelämän ja alueen muiden korkeakoulujen kanssa sekä koulutuskonsernin tulosalueiden kesken. Strategia tähtää vuoteen Strategiatyö jatkuu ja laadinnassa ovat tulosaluekohtaiset toimintasuunnitelmat. Seuraavassa uuden strategian tavoitteet. Kohti visiota strategiset tavoitteet 135

137 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas 2.36 Organisaatio ja toimintamallit Työhönvalmennuksen malli 2.37 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2011 ostopalvelusopimusten rahallinen arvo oli euroa. Tällä sopimuksella oli määrä toteuttaa työhönvalmennuspäivää. Vuoden aikana kertyi päivää, joten tavoite toteutui 104,4 -prosenttisesti. Lisäksi järjestettiin muita valmennustoimenpiteitä toimintapäivän edestä. Vuoden aikana toteutettiin 572 erilaista kuntoutustoimenpidettä. Keskimääräinen henkilövahvuus ml. toimihenkilöt oli 209 henkilöä. Vuoden 2011 toimintakatetavoite oli euroa. Toimintakate-ennustetta tarkennettiin vuoden kuluessa lopulta euroon. Toimintakate toteutui eurona. Katetta pienensi suuren tilauskannan hoitamiseksi tehdyt varsin mittavat hankinnat, joista arviolta euroa kohdistui käyttömenoihin. Tarkemmat suoritteet näkyvät tavoitteiden ja tulosten osalta tuloskortissa ja tasekirjan sivuilla. 136

138 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas 2.38 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Toimintakatetavoite vuodelle 2012 on euroa ja siinä on oletettu työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten tason nousevan kaksi prosenttia vuoden 2011 sopimustasosta.. Lahti on kuitenkin karsimassa sopimuksesta euroa. Mahdolliset karsinnat aiheuttavat lisäpainetta toteuttaa tavoite. Hollola on myös karsimassa n euroa sopimuksen arvosta. Toisaalta, tilauskanta on erityisesti pelituotteiden osalta, kiitettävä ja tuotantoa on saatu kehitettyä vastaavasti. Haasteena on saada hyvän valmennuksen ja joustavan tuottavan työn yhteistyö pelaamaan mahdollisimman hyvin. Erityisesti lisääntyvä työssäoppijoiden lukumäärä tuo lisähaastetta mutta myös mahdollisuuksia Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuoterenkaan toimintatuotot kasvoivat 7,9 prosenttia ( euroa) edellisvuodesta. Työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten osuus oli 31,7 prosenttia toimintatuotoista. Toimintakate oli euroa, mikä oli euroa talousarviossa arvioitua pienempi. Vuonna 2011 eläkekulut olivat 22 prosenttia palkkasummasta, yhteensä euroa. Poistoja kertyi euroa ja ne alittuivat euroa talousarviossa arvioidusta, rahoituskuluissa syntyi euroa säästöä. Tilikauden tulos euroa oli euroa talousarviossa arvioitua heikompi. 137

139 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -3-0 Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 2 4 Korkokulut -7-4 Muut rahoituskulut -0-2 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset 0-10 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 138

140 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas 2.40 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Investointeja toteutettiin yhteensä euron arvosta. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta painui euroa negatiiviseksi, kun sama tunnusluku oli vuotta aiemmin euroa ylijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirta Tuoterenkaan sisäinen konsernivelka kasvoi ,41 euroa. Vaihto-omaisuus ( euroa) ja saatavat ( euroa) sitoivat kassavaroja. Korottomien velkojen osuuden kasvu vapautti niitä. Saamiset EU-tuista ja avustuksista kasvoivat euroa. Kassavarojen muutos Kassavarat vuoden lopussa vastasivat käteiskassojen rahavaroja Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta -12,38 87,77 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS 0-2 Rahavarat Rahavarat Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena. 139

141 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas 2.41 Rahoitusasema ja sen muutokset Tuoterenkaan taseen loppusumma kasvoi ,80 euroa. Tuoterenkaan sisäinen konsernivelka kasvoi ,41 euroa. Kiinteistöjen hankinnan pankkilainoitusta maksettiin pois aiempina vuosina ja kiinteistölainat muuttuivat sisäiseksi konsernivelaksi. Kaikkiaan konsernivelkaa Tuoterenkaalla oli tilinpäätöksessä ,06 euroa, josta kiinteistölainan osuus oli euroa. Sisäinen velkasaldo toimii Tuoterenkaan näkökulmasta käyttöpääomalainan tavoin Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 6 Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 22 0 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) 0 0 Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset 4 3 VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 0 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0 0 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0 0 Lainat julkisyhteisöiltä (sis. konsernivelka) Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

142 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas 2.42 Talousarvion toteutuminen Tuloskortti Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama % (TA2011) Muutos% (TP2010) Keskimääräinen valmentautujien lkm ,11 % 7,64 % vahvuus (TR) Ostopalvelusopimusten toteutumisaste % 104,2 100,0 104,4 4,40 % 0,19 % (seuranta päättyy PHKK - tasolla ) (TR) Valmennukseen osallistuneiden lkm ,69 % -4,19 % määrä (TR) Elämänhallinnan kohentuminen % 70,9 72,0 64,7-10,14 % -8,74 % (seuranta päättyy ) (TR) Työelämävalmiuksien kehittyminen % 74,8 75,0 69,7-7,07 % -6,82 % (seuranta päättyy ) (TR) Kirjallinen jatkosuunnitelma (TR) % 62,7 80,0 37,0-53,75 % -40,99 % Positiivinen sijoittuminen (TR) % 73,0 65,0 74,0 13,85 % 1,37 % Resurssit ja talous Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama % (TA2011) Muutos% (TP2010) Oma pääoma (TR) ,32 % -9,92 % Konsernivelka (TR) ,42 % -51,56 % Toimintakate (TR) ,14 % -107,73 % Työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten osuus toimintatuotoista (TR) TR:n palvelujen käyttö erityisopetuksen tukemisessa (seuranta päättyy ) (TR) Työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten valmennuspäivähinta (TR) Salpauksen palveluostot Tuoterenkaalta (seuranta päättyy ) (TR) Salpauksen opiskelijoiden määrä Tuoterenkaalla (uusi mittari PHKKtasolla 2012) (TR) % 34,1 33,3 31,7 +4,80 % +7,04 % pv ,08 % ,41 % 1,56 % ,00 % hlö ,57 % 67,19 % Prosessit ja rakenteet Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama % (TA2011) Muutos% (TP2010) Kokonaistyytyväisyys palveluihin % 92,3 90,0 92,0 2,22 % -0,33 % (seuranta pättyy ) (TR) TOB: esimiestyö (TR) ka 3,49 3,70 TOB: optimaalinen kuormitus (TR) ka 3,52 3,65 TOB: tiedonkulku ja vuorovaikutus (TR) ka 3,41 3,55 Henkilöstön kehittyminen ja innovatiivituus Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama % (TA2011) Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määrä/henkilö (TR) pv/ hlö Muutos% (TP2010) 4,7 4,0 3,8-5,00 % -19,15 % TOB: keskiarvo (TR) 3,57 3,72-100,00 % -100,00 % Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön pv 8,4 6,0 8,7-45,00 % -3,57 % sairaspoissaolojen mää- rä/henkilö (TR) /hlö TOB: työkyky (TR) ka 3,95 4,10 141

143 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas Tulosanalyysi vuoden 2011 toiminnasta Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Sosiaalisen työllistämisen alueella on monenlaista termistöä kuvaamaan yhteiskuntavastuun toteutumista. Olipa kyse vastuullisesta liiketoiminnasta, sosiaalisesta yrittämisestä, yhteiskunnallisesta yrityksestä tai työpankista, Tuoterengas kuvaa hyvin em. toimintoja. Pääsääntöisesti määräaikainen valmennusvaihe aidoissa töissä antaa valmiudet eteenpäin. Toimintavuoden aikana toteutettiin 572 valmennustoimenpidettä, keskimääräinen valmentautuja-asiakkaiden henkilöstövahvuus oli 169 henkilöä ja positiivinen jatkotoimenpide saatiin aikaiseksi 74 prosentille asiakkaista. Resurssit ja talous Talousarvion toimintakatetavoite oli euroa. Vuoden viimeinen tilinpäätösennuste laski toimintakateodotusta euroon. Toimintakate toteutui euron suuruisena. Kuntien osuus oli 31,7 prosenttia toimintatuotoista. Konsernivelka oli vuoden päättyessä ,06 euroa. Panostus tuleville vuosille kone- ja laitehankintoihin heikensi toimintakatetta, mutta vahvistaa tulevaa toimintaa. Prosessit ja rakenteet Prosesseja on kehitetty asiakaslähtöisiksi ja perustehtävää tukeviksi. Ohjauksen ja tuotteiden valmistuksen yhteensovittamisen haaste on edelleen kehittämisen kohteena. Uuden strategian saattaminen koko organisaation yhdessä ymmärrettyyn käyttöön edellyttää niinikään koulutusta myös jatkossa. Henkilöstön kehittäminen ja innovaatiot Konsernitason koulutus on kohdentunut strategiatyöhön ja Työllistä välittäen -hanke on keskittynyt asiakasohjauksen, valmennuksen ja tuotannollisen työn yhteensovittamisen keskeisiin tekijöihin. Koulutukseen varatun ajan ja siihen kohdistuvan henkilökohtaisen intohimon on oltava oikeassa suhteessa työkiireisiin. Tällöin lähtö koulutukseen on mieleistä Toiminnalliset tavoitteet Toiminnan kehittämiseksi Tuoterenkaalla on käytössä asiakaspalaute. Tavoitteena on, että kaikki yli 10 päivää palveluiden piirissä olleet asiakkaat vastaavat kyselyyn. Palautteessa pyydetään arvioimaan, ovatko asiakkaat olleet tyytyväisiä Tuoterenkaan palveluihin, mihin asiakkaat ovat sijoittuneet Tuoterenkaalla olon jälkeen ja miten Tuoterenkaalla oloaika on kehittänyt työelämävalmiuksia. Vuoden 2011 tuloksia: - Tuoterenkaalla olo on kehittänyt työelämävalmiuksia, 70 prosenttia (tavoite 75 prosenttia) - sijoittuminen Tuoterenkaan jälkeen: koulutus 11 prosenttia (tavoite 20 prosenttia) - sijoittuminen Tuoterenkaan jälkeen: työhön 22 prosenttia (tavoite 25 prosenttia) - olen tyytyväinen Tuoterenkaan palveluihin, 93 prosenttia (tavoite 90 prosenttia) - työelämävalmiuksien kehittymistä ja kokonaistyytyväisyyttä kuvaavissa kaavioissa on huomioitu kahden positiivisimman vastauksen tulokset Asiakaspalautekyselyn tulokset ajalta Asiakaspalautekysely

144 % % Talousarvion toteutuminen/tuoterengas Työelämävalmiuksien kehittyminen Tuoterenkaalla olo on edistänyt työelämävalmiuksiani 40 % 30 % 20 % Työelämävalmiuksien kehittyminen 2011 Tavoite 75 % (kahden positiivisimman vastauksen 37 % tulos) 33 % 21 % % % 0 % 4 % 4 % täysin eri mieltä osittain eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä osittain samaa täysin samaa mieltä mieltä Sijoittuminen Tuoterenkaalla olon jälkeen Työ Koulutus Eläke 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sijoittuminen Tuoterenkaalla olon jälkeen % 3 % Tavoite 29 % työttömyys eläke jatkan opisk. omassa oppil. Toteutunut 20 % 11 % 25 % 22 % 20 % 9 % koulutus työ muu jatkos. muk. toimenp Kokonaistyytyväisyys Olen tyytyväinen Tuoterenkaan palveluihin % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kokonaistyytyväisyys 2011 Tavoite 90 % (kahden poistiivisimman vastauksen tulos) 50 % 43 % 0 % 1 % 6 % huono välttävä keskitasoa hyvä kiitettävä Vastaajien lukumäärät: v N=141 v N=109 v N=166 v N=218 v N=156 v N=143 v N=233 v N=

145 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas 2.43 Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

146 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas 2.44 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Poistojen määrä toteutui talousarvioon nähden 88-prosenttisesti. Rahoituserät olivat 27,3 prosenttia talousarviossa arvioidusta. Tilikauden tulos osoitti euron alijäämää. Tuoterengas Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot 0 0 Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset -1-3 Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 0 2 Korkokulut Muut rahoituskulut 0 0 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 145

147 Talousarvion toteutuminen/tuoterengas 2.45 Investointien toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Uusien koneiden hankintaan oli varauduttu eurolla. Vaikka jo vuonna 2010 Asikkalaan hankittiin puupelituotantoon toimiva linjasto, se ei riittänyt puupelin valmistamiseen vuonna Näin ollen sekä Asikkalan konekantaa parannettiin että Nastolaan hankittiin vastaavanlainen robottilinja kuin Asikkalassa. Lisäksi tilattiin vihdoin Mukkulaan uusi lanka-automaatti. Osin hankintoja tehtiin myös leasing-rahoituksella sekä käyttötalouden määrärahoista. Myös kiinteistöjen pienet vuosikorjaukset maksettiin käyttötalouden määrärahoista. Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen TUOTERENGAS Irtaimistohankinnat Kaluston ylläpito Menot Tuotantokalusto Menot TUOTERENGAS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2011 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Tuoterengas muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 146

148 Talousarvion toteutuminen/yhteiset palvelut YHTEISET PALVELUT (YPA) 2.47 Missio, arvot, visio ja strategiset painopisteet Yhteisiin palveluihin (YPA) on keskitetty ne palvelut ja toiminnot, jotka ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä tuottaa yhteisinä asiantuntijapalveluina konsernin omistajille, hallinnolle ja tulosalueille. Vuonna 2011 Yhteisiin palveluihin kuuluivat Hallinto-, Kiinteistö-, Ravintola-, Tietohallinto-, Tieto- ja kirjastopalvelut sekä Viestintä- ja markkinointipalvelut. Yhteisten palveluiden tehtävänä on osana konsernia tukea, palvella ja auttaa tulosalueita selviytymään ydintehtävistämme eli koulutuksesta, tutkimus- ja kehitystyöstä, työhönvalmennuksesta sekä johtamisesta. Yhteisten palvelujen ohjaus perustuu palvelusopimusjärjestelmään. Palvelusopimuksissa on määritelty YPA-yksiköiden vastuut ja velvoitteet tulosalueille. Sopimuksia päivitetään vuosittain tarpeiden mukaisesti. Palvelusopimusten laajuus ja sisältö on mitoitettu vuoden 2010 taloudellisten resurssien puitteisiin. Yhteiset palvelut tarjoavat työssäoppimispaikkoja ja työharjoittelupaikkoja Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Lisäksi tarjotaan mahdollisuuksien mukaan myös aiheita ja kehittämisprojekteja opinnäytetöihin. Yhteiset palvelut tukevat tulosalueiden ja konsernin kansainvälistymistä mm. suunnittelemalla ja toteuttamalla tulosalueiden yhteistä kansainvälistymistä tukevia koulutuksia, tuottamalla tarkoituksenmukaisesti englanninkielisiä ohjeita ja muuta materiaalia sekä luomalla ja vahvistamalla kansainvälisiä yhteyksiä Organisaatio ja toimintamalli 147

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010 2012) Toimenpideohjelma (2010 2012) FUAS liittouman perustamissopimus

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010

KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010 KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010 TIEDOLLA JOHTAMINEN Päijät-Hämeen koulutuskonserni Lahden amk Koulutuskeskus Salpaus Tuoterengas Tuulikki Kallio tietohallintojohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa

FUAS pähkinänkuoressa FUAS pähkinänkuoressa 11/2013 FUAS-liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010-2012) Toimenpideohjelma (2010-2012) FUAS-liittouman perustamissopimus

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on Kaupunginhallitus 220 29.05.2017 Kaupunginvaltuusto 48 05.06.2017 Valiokuntien sekä eräiden muiden toimielinten vaali 208/00.00.01/2017 Kaupunginhallitus 29.05.2017 220 Orimattilan kaupungin 1.6.2017 voimaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 16.3.2012, Lahti YHTEISET

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä

Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä HUOMISEN OSAAJAT 15.6.2012 Janne Salminen Lahden ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari Heikkinen Mikkeli 0,772 4 Antti Nurminen Jyväskylä 0,716

Lisätiedot

Aika: Perjantai klo Paikka: Lahden kaupungintalo, valtuuston esittelyhuone, 3.krs. Harjukatu 31, Lahti

Aika: Perjantai klo Paikka: Lahden kaupungintalo, valtuuston esittelyhuone, 3.krs. Harjukatu 31, Lahti UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Sivistyspalveluiden toimikunta Muistio2/2010 UusiKunta Sivistyspalveluiden toimikunnan kokous 2/2010 Aika: Perjantai 19.3.2010 klo 9.15-11.50 Paikka: Lahden kaupungintalo,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,

Lisätiedot

Turun Osuuskaupan Edustajistovaali VAALIN TULOS EHDOKASLISTOITTAIN JÄSENALUE 2

Turun Osuuskaupan Edustajistovaali VAALIN TULOS EHDOKASLISTOITTAIN JÄSENALUE 2 21.3.2012 Turun Osuuskaupan Edustajistovaali 2012 05.03.12 14.03.12 VAALIN TULOS EHDOKASLISTOITTAIN JÄSENALUE 2 Lista N 1 316 Lehikoinen Jouni 269 3,049.00 Valittu 2 330 Virtanen Leena 214 1,524.50 Valittu

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT. Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT. Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone

Lisätiedot

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Sari Mikkola Laatu- ja arviointipäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on Kaupunginhallitus 220 29.05.2017 Kaupunginvaltuusto 48 05.06.2017 Kaupunginhallitus 286 14.08.2017 Valiokuntien sekä eräiden muiden toimielinten vaali 208/00.00.01/2017 Kaupunginhallitus 29.05.2017 220

Lisätiedot

Hallituksen kokous

Hallituksen kokous SALON SEUDUN KOULUTUS- ESITYSLISTA Hallitus Aika 4.6.2019 klo 17:00-18:00 Paikka Neuvotteluhuone, Taitajankatu 6, Salo Käsiteltävät asiat: 55 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 56 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten. 001 äänestysalue (Yhteiskoulu)

Kaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten. 001 äänestysalue (Yhteiskoulu) Kaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten 1. asetettaviin äänestysalueiden vaalilautakuntiin viisi varajäsentä 2. asettaa kaksi vaalitoimikuntaa ja niihin nimetään kolme

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 1 (5) ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 Ypäjän kunnanvaltuustolle Sisällysluettelo 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely. 2 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten johdosta tehtyjen

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten Kh 39 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 - - - - - Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne )

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne ) Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne 15.4.2015) 1 Marko van den Berg Helsingin normaalilyseo 2 Jani Kiviharju Helsingin normaalilyseo 3 Tuula Koskimies-Sirén Helsingin normaalilyseo 4 Veli-Pekka

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

AVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu

AVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu AVOIN Kuopio Kuopio Somero 1. Syrjälä Olli Liukku Hanna-Leena 3 55 1 65 4 50 170 2. Sorva Aaro Virtanen Mia 2 60 2 60 6 48 168 3. Savilahti Mikko Peltomäki Ella 1 65 6 48 8 46 159 4. Hakkarainen Jari Lampinen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 18/2014 1 Konsernihallitus 06.10.2014 Aika 06.10.2014 klo 08:30-10:50 Paikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos Osallistujat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A)

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 (118) 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 0:36,56 2 2:49,70 0:00,00 3 2:51,92 0:02,22 1 0:14,71 2 2:46,62 0:00,37 3 2:46,25 0:00,00 4 2:55,04 0:08,79 5 2:55,30 0:09,05 6 2:48,96 0:02,71 1 0:15,91 2 2:51,75 0:00,00

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic 11.6.-15.6.2016 tulokset 1 SAARINEN, Jari Par 72 10 2 VIINIKAINEN, Jarkko 1 73 8 3 LESKINEN, Jouko 1 73 6 4 TIAINEN, Eetu 2 74 5 5 PULKKINEN, Jari 2 74 4 6 MUTANEN, Jyrki

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

Nimi Sarja Maakunta Tulos Loppukilpailu Yhteensä Sijoitus Huhti Jani S16 V-S

Nimi Sarja Maakunta Tulos Loppukilpailu Yhteensä Sijoitus Huhti Jani S16 V-S Tulokset Joukkuekilpailu Satakunta Makelä Antti M SA 99 Väyrynen Reijo M50 SA 96 Keikko Tommi M SA 96 Laarimo Mika M SA 95 Ikola Juha M50 SA 92 Ylijoki Juho M SA 92 Nurmi Markku M50 SA 91 Saunaluoma Jouni

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Leppiniemi Jarmo 3 Sitoutumattomat - 2757 4601,00 valittu 2 Akaan-Penttilä Eero 8 Kokoomus 794 3793,00 valittu 3 Hakala Lotta 4 Sitoutumattomat - 557

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 AIKA klo 16:30 PAIKKA Kokoushuone Karvonen KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Lisätiedot

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 (129) 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 3:12,46 0:24,17 2 2:48,29 0:00,00 1 2:38,80 2 2:40,66 0:00,00 3 2:45,05 0:04,39 4 8:44,45 6:03,79 1 2:36,81 2 2:42,99 0:02,31 3 2:41,95 0:01,27 4 2:42,56 0:01,88 5

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2016 varsinaiseen yhtiökokoukseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2016 varsinaiseen yhtiökokoukseen 14.03.2016 Sivu 1 / 1 633/2016 00.04.02.00 24 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2016 varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen,

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2008 1. Otsikko Sivu

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2008 1. Otsikko Sivu LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2008 1 Työväenopiston johtokunta 22.04.2008 AIKA 22.04.2008 klo 18:00-18:50 PAIKKA Opistotalo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 12 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 13

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSAIKA Tiistai 8.3.2011 klo 17.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

KUNNAN EDUSTAJAT ERI YHTIÖISSÄ JA YHTEISÖISSÄ KH MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT

KUNNAN EDUSTAJAT ERI YHTIÖISSÄ JA YHTEISÖISSÄ KH MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT 1 Asunto Oy Nakkilan Tarhakoto 100 % Janika Löfbacka Kirsi-Marja Auvinen (Sakipa Oy Isännöinti) Eero Rantala pj. Eeva-Anneli Pulska (asukasjäsen) Petri Nurminen vast. toimii Aino Lepistö varsinaisessa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 23.10.2013 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 23.10.2013 1 KOKOUSKUTSU 7 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 23.10.2013 1 KOKOUSAIKA Tiistai 29.10.2013 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Kankaanpää, kokoushuone, 1. krs (Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittaminen. 3. 31.12.2012 päättyneen tilikauden tuloslaskelma ja tase.

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittaminen. 3. 31.12.2012 päättyneen tilikauden tuloslaskelma ja tase. Palkitsemistiedot_Yle 2012 3.5.2013 Tiedot: 1. a) Yhtiön nimi Yleisradio Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus 99,98 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittaminen

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA PÖYTÄKIRJA 7 Hallitus

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA PÖYTÄKIRJA 7 Hallitus Kokoustiedot Aika: torstai 10.11.2016 klo 18.00 19.08. Paikka: Lehtimäentie 1 D, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet: Pirjo Kemppi-Virtanen, puheenjohtaja jäsen Espoo Kaisa Alaviiri, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELURYHMÄT. Elinvoiman ja kilpailukyvyn ryhmä

ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELURYHMÄT. Elinvoiman ja kilpailukyvyn ryhmä ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELURYHMÄT Elinvoiman ja kilpailukyvyn ryhmä j Mika Joki kunnanjohtaja Aura vj Tuula Vairinen hallintojohtaja Aura j Harri Virta kaupunginjohtaja vj Päivi Antola hallintojohtaja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Voimakiekko 2019 Naiset 1,9 kg

Voimakiekko 2019 Naiset 1,9 kg Voimakiekko 2019 Naiset 1,9 kg 1 Tiina Repo Juankoski 31,21 17.6.2019 Juankoski 2 Asta Kankaala LepU 26,92 14.6.2019 Juankoski 3 Riia Toivanen Juku 24,30 1.5.2019 Leppävirta 4 Satu Lehtonen LS 23,10 18.5.2019

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

XXXXI AVOIMET LUHANGAN KISAT 10-12.7.2015

XXXXI AVOIMET LUHANGAN KISAT 10-12.7.2015 Pienoiskivääri lauantai.7.05 klo 9:00 alkaen Kaikkia ampujia pyydetään tulemaan radalle klo 0:0 mennessä. Makuu Asento 4 M 50 Juha Haavisto KuusA x x 5 M Ville Nokipii P-HA x x 6 M 60 Ensio Miikkulainen

Lisätiedot

48 Satakunnan koulutuskuntayhtymän strategia vuosiksi 2010-2012 49 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Satakunnan koulutuskuntayhtymän

48 Satakunnan koulutuskuntayhtymän strategia vuosiksi 2010-2012 49 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Satakunnan koulutuskuntayhtymän KOKOUSKUTSU 5 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 10.5.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistai 18.5.2010 klo 17.15 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto, Kokemäki, aulaluokka (Suoratie

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä

Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä Tarkastuslautakunnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen tehtävät Valtuuston perehdytystilaisuus 18.9.2017 Konsernihallinto Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2013

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2013 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2013 Yhtymäkokous 12.5.2014 23 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

47 46,70 Andrea Vasilescu/91 35,0 37,5 40,0 40, ,85 Andreea Vasilescu / 91 37,5 40,0 42,5 40,0

47 46,70 Andrea Vasilescu/91 35,0 37,5 40,0 40, ,85 Andreea Vasilescu / 91 37,5 40,0 42,5 40,0 2015 MAKSIMIVOIMAPUNNERRUSRANKING 47 46,70 Andrea Vasilescu/91 35,0 37,5 40,0 40,0 47 46,85 Andreea Vasilescu / 91 37,5 40,0 42,5 40,0 52N20 51,30 Jenna Pitkänen / 95 40,0 42,5 45,0 45,0 52N20 51,00 Jenna

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on Kaupunginhallitus 220 29.05.2017 Kaupunginvaltuusto 48 05.06.2017 Kaupunginhallitus 286 14.08.2017 Kaupunginvaltuusto 56 28.08.2017 Valiokuntien sekä eräiden muiden toimielinten vaali 208/00.00.01/2017

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 07.04.2015 1 Aika Tiistaina 07.04.2015 klo 16.00 16.58 Jäsenet Pelkonen Mikko puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja Gammelin

Lisätiedot

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 3/2009

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 3/2009 Aika: 19.3.2009 klo 18.00 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Niemi Harri paikalla, poistu 51 käsittelyn aikana Jäsen Kulonen Esko paikalla

Lisätiedot

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen TARKAST USLAUT AKUNTA 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2011 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen

Lisätiedot