EU-rakennerahasto-ohjelmat. osaamista, uudistumista ja elinvoimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU-rakennerahasto-ohjelmat. osaamista, uudistumista ja elinvoimaa"

Transkriptio

1 EU-rakennerahasto-ohjelmat osaamista, uudistumista ja elinvoimaa

2 Sisällys Osaamista, uudistamista ja elinvoimaa... 3 Lahti ankkuroi itsensä rantakaupungiksi... 6 Kaupunkipolitiikan uudet tuulet Itä-Turussa... 8 Paradoksi pöydällä... 9 Kainuun naiset, nuo väkevät Kopsetta ja koiranelämää Kaakkois-Suomessa Etelä-Pohjanmaa kehittyy, kun jokaisella projektilla on rooli suuremmassa kokonaisuudessa Steelpolis on terästä Atk-taidoilla taloudellista hyötyä Hilarius-hiiri vauhdittaa mediatyötaitojen opiskelua Operation Work ideoista käytäntöjä Lievestuoreella Romun kierrätys tuo työpaikkoja Digimesiinalla tiedot sinne, missä tarvitaan Virtuaalista metsän kasvatusta KEKO kasvatti osaajia pk-yrityksiin Porotalouden tietojenkäsittely paranee Atk-taitoja ja kulttuuria yli rajojen Saamelaismuseo kuntoon ja perinnetiedot talteen Metka, Muisku ja muuntokoulutus Oulussa Nettijussi palvelupiste pyörillä Innovatiiviset toimet EU:ssa Alue- ja rakennepolitiikka esillä Lahdessa EU:n rakennerahasto-ohjelmien A-B-C Kauden ohjelmien rahoitus (toteutunut) Kauden ohjelmien rahoitus (kehykset) Lisää tietoa Esítteen kuvat: Sivu 4: Matti Kivekäs ja Pekka Salonen. Sivu 5: Mediapaja Jyväskylä, Operation Work -projekti Lievestuore ja Helinä Kalaja-Altinbas MTO2 -projekti Lieksa. Sivut 6-7: Raimo Airamo, Juha Tanhua ja Sibeliustalo Lahti. Sivu 8: Matti KIvekäs. Sivu 9: Kimmo Brandt ja Viestintä Oy Viisikko. Sivu 10: Marko Karvonen Kainuun TE-keskus. Sivu 11: Viestintä Oy Viisikko. Sivut 12-13: Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus ja Viestintä Oy Viisikko. Sivut Raahen seutukunta / Steelpolis. Sivu 16: Helinä Kalaja-Altinbas MTO2 -projekti Lieksa. Sivu 17: Mediapaja Jyväskylä. Sivu 18: Viestintä Oy Viisikko. Sivu 19: Elware-hanke. Sivu 20: Comma Pictures ja Viestintä Oy Viisikko. Sivu 21: Saamelaismuseo Siida / Jouni Klinga. Toteutus: Viestintä Oy Viisikko / Savion Kirjapaino Oy 7/2003 2

3 Lukijalle Osaamista, uudistumista ja elinvoimaa Mitä yhteistä on Vesijärven rantojen kunnostamisella ja Sibeliustalolla Lahdessa, pääkaupunkiseudun palvelupolkuprojekteilla, kylien kehittämisellä, huipputekniikan alueellisilla yrityskeskittymillä sekä ympäristöalan maisterikoululla Oulussa? Kaikki nämä hankkeet liittyvät suurempaan eurooppalaiseen kokonaisuuteen, EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan, jonka päämääränä on alueiden kehityserojen vähentäminen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Edessä on kolme suurta haastetta: unionin laajentuminen, Euroopan kilpailukyvyn parantaminen sekä sisämarkkinoiden keskus- ja reuna-alueiden välisten kehityserojen tasoittaminen. Markkinavoimat eivät pysty pitämään yllä alueellista tasapainoa unionissa, jossa talouden toiminnot keskittyvät keskusalueille. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla on vähennetty alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Alueiden rooli kehittämistyössä on korostunut ja strateginen, pitkäjänteinen kehittämisote ja sektorirajat ylittävä toimintatapa on vahvistunut. Keskeisiä eurooppalaisia arvoja kuten kestävää kehitystä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty. Uusien toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen kokeilusta ja tiedon siirrosta on tullut alue- ja rakennepolitiikan oleellinen osa. Ohjelmatyön tuloksia ovat uudet työpaikat ja yritykset. Ensimmäisellä ohjelmakaudella (vuodet ) Suomessa toteutettiin hanketta, joiden avulla vaikutettiin noin työpaikan syntymiseen ja noin yrityksen perustamiseen. Erilaisiin koulutus- ja neuvontahankkeisiin osallistui suomalaista. Keskeistä hankkeissa oli mm. osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen, työllisyyden parantaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, ympäristön kohentaminen sekä maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen. Tämä esite kertoo EU:n rakennerahastojen osarahoituksella toteutettavista hankkeista, jotka ovat käynnissä tai joiden tulokset ovat jo käytössä. Meneillään olevan Suomen toisen EU-ohjelmakauden aikana (vuodet ) toteutetaan monta pientä ja suurta hanketta, joilla parannetaan ihmisten ja yritysten elin- ja toimintaedellytyksiä. Hyvä hanke tuo aina mukanaan jotain uutta, ja parhaat hankkeet jäävät elämään arkipäivän käytäntöinä. Hankkeissa tehtävää työtä leimaa tavoitteellinen kehittäminen, aito kumppanuus ja laaja yhteistyö. Mukana on yksittäisiä ihmisiä sekä valtionhallinnon, kuntien, yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen edustajia ympäri Suomen. EU:n alue- ja rakennepolitiikka uudistuu vuoden 2006 jälkeen. Ohjelmapolitiikka ja hanketyö kuitenkin jatkuu, vaikka hallintokäytännöt muuttuvat. Nyt toteutettavilla hankkeilla luodaan pohjaa tulevaisuudelle. 3

4 Kipinä kurssilta Turkulainen Pirjo Lehtinen kertoo saaneensa todellista potkua työllisyyshanke Fortunasta. Tätä ennen viisikymppinen Pirjo oli pitkään työttömänä. - Aikaisemmin olen tehnyt vaikka mitä. Olen ollut 17 vuotta miesten pukutehtaassa, keittiöapulaisena, päiväkodissa ja myynyt kirjojakin. - Fortunassa selvitimme omia vahvuuksiamme ja harjoittelimme työnhakua. Kouluttaja Tuula Salonen ja Fortunan tytöt Marianne Leistén ja Marja Kakko olivat kertakaikkiaan ihania. - Kurssi antoi kipinän mennä atk-kursseille, vaikka en eläissäni ollut tietokoneeseen koskenut, Pirjo kertoo. Kolmas kerta toden sanoi, ja nyt taskussa on arvokas atk-ajokortti. - Sitten löysin työvoimatoimiston listalta avoimen työpaikan, tein hakemuksen uusia atk-taitoja hyödyntäen ja kävin tulostamassa sen Fortunassa. Pääsin töihin puukaihtimia valmistavaan yritykseen. Tykkään työstäni, työajoista ja lyhyestä työmatkasta. Työtä teen niin pitkään, kuin vain sitä minulle annetaan! Fortuna on Turun sosiaalikeskuksen hallinnoima, työvoimatoimiston kanssa toteutettava työllisyysprojekti. Tavoitteena on työllistymiseen johtavien ratkaisujen hakeminen ja asiakkaiden elämänhallinnan parantaminen. Kohderyhmänä ovat työttömät, syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat työikäiset Itä-Turun asukkaat. Projektin rahoituksesta kolmannes tulee EU:lta. 4 Lottovoitto Vantaalle Yleiskaavasuunnittelija Mari Siivolan ja aluearkkitehti Vesa Karisalon mukaan EU-tuki Hakunilan keskustasuunnitelma -hankkeelle on lottovoitto Vantaalle. - EU:n ja ympäristöministeriön tuki on ratkaiseva, koska se mahdollistaa kokonaissuunnitelman tekemisen. Tiukan budjetin Vantaa ei tätä omin voimin olisi voinut toteuttaa. Samalla kiitos Vantaan päättäjille, jotka pysäyttivät muut vireillä olevat hankkeet sen ajaksi. On hienoa tehdä kokonaisuutta eikä tilkkutäkkiä, Vesa Karisalo kiittelee. Kiitoksia saavat myös yhteistyökumppanit: Vantaan liikennesuunnittelun ja yrityspalvelun sekä muiden alueen kehittämishankkeiden edustajat. Tavanomaisen hypermarket ja parkkialue -ratkaisun sijaan Hakunilan vanhan keskustan jatkoksi suunnitellaan kokonaisuus, jossa on asuntoja, palveluja ja yhteistä ulkotilaa. Tämä syntyy sovittamalla yhteen Hakunila ja Porttipuiston yritysalue, jossa pilottina ja yritysveturina toimii ruotsalainen huonekalujätti. - Samalla esitetään monikulttuuritalon rakentamista, sillä alueelta puuttuvat asukastoiminnan yhteistilat, Mari Siivola mainitsee. Käynnissä olevan osallisuusvaiheen aikana käydään vuoropuhelua asukkaiden, yritysten, käyttäjien ja mahdollisten toteuttajien kanssa ja tarkistetaan suuren hankkeen realistisuus. Asukkaat osallistuvat innolla noin kerran kuussa pidettäviin asukasiltoihin. - Julkinen suunnittelu herättää luottamusta, ja meitä pidetään kumppaneina. Kuvien avulla kerromme suunnittelukokonaisuudesta asukkaille ja teemme sen tutuksi. Hakunilan asukkaat ymmärtävät hyödyn: ympäristön laatu, liikenne, palvelut ja alueen imago paranevat, arkkitehtipariskunta kertoo. Urban II -ohjelmien avulla elvytetään taloudellisesti ja sosiaalisesti kriisissä olevia kaupunkialueita ja edistetään kestävää kehitystä. Ohjelmia on EU:n alueella käynnissä noin 70. Suomessa toteutettavassa ohjelmassa on useita hankkeita, ja sen ydinaluetta ovat Myllypuro ja Kontula Helsingissä sekä Länsimäki ja Hakunila Vantaalla. Vanhainkodille lämpöä, osuuskunnalle työtä Kuortaneen vanhainkoti lämpiää nyt toista vuotta kotimaisella hakkeella ja kymmenen metsänomistajan metsät tulevat samalla hoidetuiksi. Muutama heistä on saanut lämpövoimalan pyörittämisestä itselleen pysyvän osa-aikaisen elinkeinon. - Kaikki alkoi siitä, kun Kotimainen energia hanke järjesti metsänomistajille tilaisuuden, jossa kerrottiin uudesta mahdollisuudesta tuottaa ja myydä lämpöä. Uskon, että monet meistä tulivat paikan päälle uteliaisuuttaan. Illan aikana kiinnostus asiaan jäi itämään, kertoo Veli-Matti Ruismäki Kuortaneen lämpöosuuskunnasta. Myöhemmin metsänomistajat perustivat Kuortaneelle lämpöosuuskunnan. Apua hank-

5 keen toteuttamiseen saatiin kehittämisverkostolta ja energiahankkeelta. Osuuskunta investoi 700 kw:n hakelämmityslaitokseen vajaat euroa, johon se sai TE-keskukselta neljänneksen avustusta. Lämpökanaalien rakentamisesta vastasi kunta. Kunta ja yhtiö tekivät sopimuksen, jossa kunta maksaa kiinteää perusmaksua ja kulutukseen perustuvaa energiamaksua. Hakkeella tuotetun energian hinta on edullisempi kuin öljyllä tuotetun, muista eduista puhumattakaan. Osuuskunta suunnitteleekin jo seuraavan lämpölaitoksen perustamista. - Tulevaisuutta ajatellen on mukavaa, kun tietää esimerkiksi suurten televisiokanavien käyttävän samanlaista laitteistoa. On varmasti helpompi päästä töihin, kun opettelee suoraan ammattimaista tekemistä. On hyvä, että meillä on ollut käytettävissä huippuluokan laitteistoa. En minä pelkäksi harrastelijaksi ole aikonut jäädä, Eero kertoo. Jyväskyläläinen Mediapaja tarjoaa viestintäja media-alan opiskelijoille mahdollisuuden tutustua alan huipputekniikkaan. len koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon suorittamista joko omaehtoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Operation Work -projekti hakee uusia, pienille paikkakunnille sopivia malleja työttömien ohjaamiseksi eteenpäin. Hakelämpövoimaloita on perustettu Etelä-Pohjanmaalle yhteensä nelisenkymmentä. Projekti on maakunnan Puutuote-metsäohjelman hanke, joka kuuluu kotimaisen energiantuotannon kehittämisosaan. Työharjoittelua ammattivehkeillä Viestintäalan perustutkintoa opiskeleva 18-vuotias Eero Nives on työharjoittelussa Mediapajassa Jyväskylässä. - Mediapaja tuottaa parhaillaan 12-osaista Hilarius-hiiri -sarjaa, ja olen mukana teknisenä avustajana. Tämä on hieno tilaisuus nähdä, mitä televisiosarjan tekeminen on todellisuudessa. - On hienoa, kun pääsee harjoittelemaan ammattivehkeillä, ammatti-ihmisten kanssa. Tekemällä oppii niin kuin sanotaan. Tämä sanonta on saanut täällä ollessani paljon painoarvoa. Itsetuntoa ja rohkeutta ammattitutkinnon hakemiseen Hillevi Nieminen, lievestuorelainen neljän kouluikäisen lapsen äiti, työskenteli Sellutehtaan laboratoriossa ennen äitiyttä. - Kotiäitinä olen ollut 15 vuotta. Sen jälkeen olen työskennellyt työllisyysvaroin kahdessa pätkässä kouluavustajana omalla paikkakunnalla. Ammattitutkintoa minulla ei ole. - Ensin lähdin Naiset esiin -kurssille ihan siksi, että muita kursseja ei paikkakunnalla ollut, ja halusin jatkaa kouluavustajatyön päätyttyä jossakin kodin ulkopuolella ja saada joitakin vinkkejä työllistymiseen ja kouluttautumiseen. - Työharjoittelun jälkeen virisi ajatus kouluttautumisesta: ilman koulutusta ei työtä saa. Olen tullut paljon rohkeammaksi kurssin jälkeen, itsetunto on noussut. Nyt suunnitte- Satojen eurojen säästö kirjanpidossa Marja ja Arto Toivasella on luomutila Viinijärvellä Taipalejoen kainalossa. Marja Toivasella riittää emäntäenergiaa myös Viinimarja-aittamajoituksen ja saman nimisen karjalaisia tuotteita myyvän puodin pyörittämiseen. - Jos on mieli pysyä menossa mukana, koulutusta on pieni pakko hakea. MTO2- projektin tarjoama kokonaisuus vastaa juuri meidän yritystarpeitamme, emäntä Marja Toivanen kertoo Perusjakson jälkeen Marja Toivasen kalenteriin tarttui pääasiassa kirjanpitoon ja kotisivujen tekemiseen liittyviä ohjelmia. - Näissä taidoissa meillä oli eniten puutteita. Nyt säästämme mm. kirjanpidossa ja pelkästään yritysten yhteisissä kotisivuissa monta sataa euroa. Vaikka emäntä saa kulkea usein juoksuaskelilla aittapolulla, hän suhtautuu arkipäivään rauhallisesti. - Tulevan tuskailu ei paljoa auta. Päivä kerrallaan, uutta oppien kaikkeen sopeutuu. Meillä on Arton kanssa visio; vilja on leipälajimme, Marja Toivanen tuumaa tulevaisuudesta. MTO2-projektin avulla kehitetään pohjoiskarjalaisten maatilojen tietotekniikkaosaamista. 5

6 Lahti ankkuroi itsensä rantakaupungiksi Lahden kaupunki on panostanut kaupunkiympäristönsä kehittämiseen erityisesti ydinkeskustassa ja Vesijärven ranta-alueilla. Teollisuussatama muutettiin kaupunkilaisten suosimaksi satamarannaksi. Uusi matkustajasatama ja vierasvenesatama ovat houkutelleet alueelle palveluyrityksiä ja lukuisia tapahtumia. Matkustajasataman tuntumaan sijoittuva kongressi- ja konserttitalo, Sibeliustalo, on nähtävyys. Lahtea ei ole aiemmin juuri huomioitu rantakaupunkina. - Olihan keskusta kauempana rannasta ja Vesijärven rannalle oli keskittynyt vain teollisuutta. Kaupungin parhaat rannat olivat olleet teollisuuskäytössä yli sata vuotta. Muutos tapahtui 1980-luvun puolivälissä, jolloin teollisuus siirtyi pois ja 60 hehtaaria maata vapautui uuteen käyttöön, aluekeskusjohtaja Riitta Vesala kertoo. - Laman keskellä tehtiin päätös alueen kehittämisestä ja satama-alueen aktivoimisesta. Mittavan rantakaupunkiprojektin tuloksena alue on muuttunut viehättäväksi 4000 asukkaan rantakaupunginosaksi, Ankkuriksi. Ankkurille antavat oman leimansa vuosina uusittu Vesijärven satama ja vuonna 2000 valmistunut Sibeliustalo, josta Lahti on saanut uuden maamerkin. Ankkurin alueelle asuntoja - Ankkurin alue ja Ankkurikeskus muodostavat ydinkeskustaa täydentävän keskuksen, Riitta Vesala sanoo. Alueella on erityinen merkitys Lahden kaupungistumisen historiassa. Nykyisen Sibeliustalon kohdalle perustettiin vuonna1869 Lahden Saha. Sahatoiminnan käynnistämisen teki mahdolliseksi juuri valmistuneet Riihimäen Pietarin rata ja Vääksyn kanava. Päijänteen alueen puutavarat tuotiin höyryaluksilla jalostettavaksi ja vietiin edelleen rautateitse maailman markkinoille. Alueesta tuli merkittävä teollinen keskittymä, joka valtasi parhaat rannat ja laajeni täyttömailla luvun teollinen rakennemuutos johti siihen, että alueen suurin teollisuuskeskittymä Rauma-Repola Oy siirsi toimintansa täältä pois. Myöhemmin myös Schauman Wood Oy muutti toimintaansa siten, että Ruoriniemen alueen asuntorakentaminen tuli mahdolliseksi. - Alueen laajamittaisen suunnittelun päälinjat ratkaistiin yleisen aatekilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Ruoriniemi ja Ankkuriranta muodostavat valkoisen kaupunginosan, jossa asuntoalueet avautuvat järvelle. Ankkuripuisto rajautuu punatiilisenä seinämänä ympäröiville kaduille ja avautuu vaalein julkisivuin alueen sisälle rakennettuun puistoon. Keskiosaan sijoittuu Ankkurikeskus, jossa on palveluita ja toimitiloja. Ankkurirannan asuntorakentaminen käynnistyi pohjoispäästä, mutta huomattavan lisän antoi eteläpuoleen toteutettu, alkuvuonna 2001 hiihdon MM-kisojen kisakylänä toiminut alue, joka otettiin kisojen jälkeen normaaliin asuinkäyttöön. Merkittävimmät uudet rakennuskohteet ovat rantavyöhykkeen maamerkin muodostavien, pyramidimaisten rakennussommitelmien jatkaminen Schaumanin tehtaiden eteen ja niemen kärjen rivitalot. Näihin liittyvät rantapuistot venesatamineen täydentävät ja eheyttävät kokonaiskuvan viimeisteltyyn asuun. Ankkurin alueen projektipäällikkönä toiminut yleiskaava-arkkitehti Raimo Airamo toteaa tämän Suomen mittakaavassa erittäin merkittävän rantarakentamisprosessin merkinneen Lahden kaupungille kokonaan uutta kaupunkirakenteellista ulottuvuutta. 6

7 Vasemmalla olevassa kuvassa Ankkuritorin ympäristö pohjoisesta katsottuna kesällä Kuvassa oikealla Sibeliustalo, keskellä oppilastalo, jonka vieressä on säilytetty alkuperäinen piippu. Vasemmalla alue rajautuu mataliin asuinkerrostaloihin. - Ilman EU-rahoituksen tukea alue tuskin olisi toteutunut, ei ainakaan tässä laajuudessa, laatutasossa ja aikataulussa. Satamissa historian henkeä Ankkurikeskus liittyy Satamarantaan, joka käsittää perinteisen Vesijärven sataman ja eteläisen Teivaan sataman. Suomen oloissa mittava satamaprojekti toteutettiin vuosina EU-tuella. - Alussa esitettiin varovaisia hankeideoita, mutta uusien rahoitusmahdollisuuksien myötä satamaprojekti laajeni kaupungin merkittävimmäksi EU-hankekokonaisuudeksi, Riitta Vesala toteaa. - Projektille leimaa antavaa oli eri tahojen yhteinen opettelu projektiajatteluun ja -toimintaan, yhteistyöhön ja uudenlaiseen vuorovaikutukseen. Projektiin sisältyi Vesijärven ja Teivaan satamien täydellinen kunnostus aallonmurtajineen ja palvelurakennuksineen. Vesijärven satama toimii nykyisin matkustajasatamana ja vanhojen rautalaivojen kotisatamana ja Teivaan satama vierasvene- ja kotisatamana. Vesijärven sataman vanha asemarakennus säilytettiin ja muutettiin viehättäväksi kahvilaksi ja matkailijoita palvelevaksi infopisteeksi. Satamarannan toteuttamisessa EU-rahoituksen osuus oli ratkaiseva. Sinfoninen Sibeliustalo Sibeliustalon rahoituksessa kansallinen osuus oli merkittävä ja vain murto-osa oli EUrahoitusta. Ilman satamarannan EU-hanketta Sibeliustalon kaltaista mittavaa julkista rakennusta tuskin olisi ryhdytty toteuttamaan. Sahateollisuuden yli 130-vuotiset perinteet antoivat luonnollisen syyn valita puu uudisrakennuksen materiaaliksi. Sibeliustalo valittiin valtakunnallisen Puun Aika -kampanjan valtakunnalliseksi pääkohteeksi, puurakentamisen lippulaivaksi, josta muodostui Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen. Kongressi- ja konserttitalon arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula kertoivat suomalaisen metsän olleen talon suunnittelun innoittavana lähteenä. Sibeliustalo on monien tapahtumien ja kongressien näyttämö ja Lahden Kaupunginorkesteri Sinfonia Lahden kotisali. Vesitse Vesijärveltä Vääksyn kautta Päijänteelle - EU-hankekokonaisuuteen kuului myös laivaväylän ruoppaaminen ja laivalaiturin rakentaminen Hollolaan. Näin ensi kesänäkin voi tehdä laivamatkan Lahden satamasta Hollolan kirkolle, Vesala ehdottaa. Vesijärvi on Vääksyn kanavan kautta yhteydessä Päijänteeseen. Useassa Päijät-Hämeen kunnassa toteutetaan veneilysatama- ja matkailupalveluiden hankkeita, joten Lahdesta lähtevällä veneilijällä on monta määränpäätä valittavanaan. Tori on kaupungin sydän Lahden keskustan kehittäminen oli myös yksi kaupungin strategisesti tärkeistä kehittämiskohteista. Lahden tori on kaupungin asemakaavallinen ja toiminnallinen sydän. Toriprojekti käsitti torin arkeologiset kaivaukset ja torialueen kunnostamisen kulttuuritapahtumien foorumiksi esiintymislavoineen ja valaistus- ja äänentoistojärjestelmineen. Torin kiveys kunnostettiin ja kalusteet uusittiin. Kunnostustöiden yhteydessä tehtiin arkeologisia kaivauksia, jotka toivat päivänvaloon Lahden kylän historiaa menneiltä vuosisadoilta. Paikalla tiedetään olleen kylä jo keskiajalla. Kaivausalue varustettiin infotauluin ja kiinnostuneiden oli mahdollista seurata kaivaustyötä myös opastetuilla tutustumiskierroksilla. Kaivausten tuloksia esiteltiin vuonna 1999 pidetyssä näyttelyssä Lahden Historiallisessa museossa. Niistä julkaistiin myös kirja ja tuloksista laadittiin oppimateriaalipaketti kouluille. Luontomatkailu Monipuolinen luonto on Lahden seudun arvokas voimavara. Kaupunki on luonut edellytyksiä luontomatkailuelinkeinolle mm. rakentamalla kaupungin keskustan ympäri kulkevan Lehmusreitin ja Mukkulasta lähtevän Koivukujan sekä laatimalla opastusmateriaalia. Opastettujen luontoreittien varrella on useita EU-hankkeina toteutettuja mielenkiintoisia matkailukohteita kuten satama, Urheilukeskus, Radio- ja TV-museo sekä Mukkulan matkailukeskus. Luontomatkailureitistö ulottuu naapurikuntien puolelle muodostaen alueellisen verkoston. 7

8 Itä-Turussa Kaupunkipolitiikan uudet tuulet - Työttömille suunnatuissa toimenpiteissä kaupungin sosiaalikeskuksen hallinnoima työllisyyshanke Fortuna ja sen poikkihallinnollinen toimintamalli ovat olleet erityisen merkittäviä, Sami Savolainen kiittelee. Kehittämistoiminta on luonut Itä-Turun asuinalueille positiivista imagoa. Käynnissä on koko ajan jotain, ja eteenpäin pyritään. Kuvassa Itä-Turun koordinaatiohanke Linkin iloista väkeä: talous- ja hallintosihteeri Sari Tossavainen (vas.), projektipäällikkö Sami Savolainen, tiedottaja Riikka Laitinen, suunnittelija Elina Vuorio ja hankeasiamies Kaisa Ainala. Itä-Turussa tunnetaan kaupungistumisen nykyhaasteet: työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen, muuttoliike ja kansainvälistyminen ja toisaalta kaupungin veturirooli seudun talouden ja korkean osaamisen keskittymänä. Alueella on noin asukasta ja työpaikkaa. - Itä-Turkua, 11 kaupunginosan kokonaisuutta, kehitetään EU-tuella koko kaupungin kehittämiseen integroiden, ei irrallisena saarekkeena. Totuttuja kaupungin toimintamalleja on hankkeissa kyseenalaistettu ja tartuttu tulevaisuuden haasteisiin, projektipäällikkö Sami Savolainen painottaa. Kehittämisteemoja Itä-Turussa ovat elinvoimaisuus, elämänhallinta, elämänlaatu, kaupunkiympäristö ja osallisuus. Painopisteitä ovat työllisyys, tietoyhteiskunta, monikulttuurisuus ja kestävä kehitys. Matkalla menestystarinaksi Määrällisinä tavoitteina vuoden 2006 loppuun mennessä on 700 uutta työpaikkaa, 200 uutta yritystä ja työttömyyden laskeminen lähemmäs kaupungin keskitasoa. Laadulliset tavoitteet liittyvät elämänlaatuun ja osallisuuteen. Tavoitteiden toteutuminen merkitsisi seudun ja kaupungin sisäisen sosiaalisen kehityksen tasapainottumista sekä alueen elinkeinoelämän menestyksen myönteisiä heijastusvaikutuksia myös tukialueen ulkopuolelle. - Kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana on saatu jo noin 190 uutta työpaikkaa, 23 uutta yritystä, 280 työllistynyttä hankkeiden kohderyhmän henkilöä sekä osallistunutta asukkaiden elämänhallintaa ja työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin. Heistä oli työttömiä. Alueen yritysten määrä on lisääntynyt 200:lla, ja työttömyys on kääntynyt hienoisesti nopeampaan laskuun kuin kaupungissa keskimäärin. Silti alueen suurten lähiöiden työttömyysaste oli edelleen prosentin välillä (joulukuu 2002). Uusia toimintamalleja EU:n aluekehitykseen Tavoitteena on lisäksi ollut uusien kaupungin kehittämisen toimintamallien pilotointi ja siirtäminen laajempaan toteutukseen. - Yksi tällainen sosiaalinen innovaatio on yhteisöhanketoiminta, joka mahdollistaa ohjelmassa asukkaiden ja kolmannen sektorin omat pienet hankkeet ilman raskasta byrokratiaa. Asukkaat pääsevät myös osallistumaan rahoitettavien yhteisöhankkeiden valintaan. - Ohjelman merkitys alueen yrityksille painottuu erityisesti Turku Science Park -alueelle: sen markkinointiin, ympäristöön, palveluihin ja yritysten henkilöstön osaamiseen, Sami Savolainen kertoo. - Mielenkiintoinen pysyvä toimintamalli on syntynyt myös Turun Ammattikorkeakoulun Varsta-hankkeessa. Siinä aloittavat bio-alan yritykset ovat rantautuneet alan oppilaitoksen tiloihin henkilö- ja laiteresurssien tehokkaan käytön takia. Hankkeisiin myönnetty raha painottuu melko tasan sekä sosiaalisen että elinkeinoulottuvuuden hankkeisiin. Kaupunkipoliittisena erityishaasteena on muodostaa sekä alueen asukkaita että yrityksiä hyödyttävää hanketoimintaa. Näitä sillanrakentamisen hankkeita on syntynyt tai syntymässä mm. yritysten ja asukkaiden yhteisen ympäristön rakentamiseksi Biolaaksossa sekä työllistävän palvelusektorin kehittämiseksi Turku Science Park -alueelle. Ylimaakunnallista yhteistyötä Käynnissä on yksi ylimaakunnallinen työllisyys- ja pk-yrityspainotteinen Tempo-hanke Itä-Turun, Tampereen Hervannan ja Oulun vastaavien EU-ohjelmien välillä. Yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa on tehty myös Helsingin ja Vantaan URBAN-ohjelmien kanssa sekä yksittäisissä teemoissa monien muiden alueiden ja kaupunkien kanssa. 8

9 toimiville yrittäjille. Meillä on nyt 16 yrityshautomon verkko, ja sitä täydentää neljä kuntien kanssa yhdessä perustettua alueellista yritysneuvontapistettä. Tämän toiminnan toivomme jäävän pysyväksi. Hautomoverkon kautta on vuoden 1995 jälkeen saatu lisää noin yritystä. - Selvää lisäarvoa EU-tuki on tuonut myös pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen torjuntaan. Helsinki, Espoo ja Vantaa lähtivät mukaan käynnistämiimme palvelupolkuprojekteihin. Ensi kertaa tällä alueella autoimme ihmisiä totuttua syvällisemmin ja eri viranomaisten palveluja yhdistäen. Pilottiluonteisuutta liittyy myös nuorten työpajakokeiluihin. Työpajat ovat siirtyneet osaksi Helsingin ja Vantaan normaalia toimintaa. Paradoksi pöydällä Paradoksiksi pöydällä kutsuu Uudenmaan TE-keskuksen johtaja Hannu Paju alueen työmarkkinamaastoa. - Meillä on maan toimivimmat työmarkkinat. Avoimia työpaikkoja on tarjolla melkein 80-luvun huippuvuosien malliin. Samalla meillä on noin pitkäaikaistyötöntä, jotka edustavat työttömyyden kovinta ydintä. Uudenmaan TE-keskuksen toiminta-alue on maan merkittävin palvelukeskittymä. Asukkaita on noin 1,4 miljoonaa ja yrityksiä yli eli lähes kolmannes koko maan yrityksistä. - Kansalaisten kulutus ja yksityiset palvelut ovat pitäneet Uudenmaan työmarkkinat toimeliaina, Hannu Paju toteaa. - Merkittävää hyötyä EU-tuesta on saatu aloittavien yritysten neuvonnassa. Pelkästään kotimaisin varoin emme olisi saaneet aikaan yhdessä kuntien ja koulutuslaitosten kanssa toteutettua aluepalveluverkkoa alkaville ja Maan merkittävin panos rekrytointikoulutukseen Uutta Uudellamaalla on ollut myös rekrytointiin ja pk-yritysten henkilöstön kehittämiseen liittyvä toiminta suoraan yritysten kanssa. - Viime vuonna koulutusresursseistamme 39 prosenttia meni yhteistoimintahankkeisiin yritysten tai yritysryhmien kanssa. Koulutussopimuksia on tehty sektoreittain, esimerkiksi elektroniikka-, ohjelmointi- ja graafisen alan sekä rakentajien kanssa. Olemme myös luoneet yritysten käyttöön täsmäkoulutusverkoston, Hannu Paju mainitsee. - Mittakaavaltaan edellisiä pienempien työvoimapoliittisten hankkeiden avulla on EU-tuella voitu pureutua myös vaikeisiin maastoihin kuten mm. mielenterveyssektorille ja nuorisovankiloihin, joissa ei ennen ole työtä tehty. Vaikka moni asia on tehty uudella tavalla ja tulokset vakuuttavat, Hannu Paju miettii silti, onko Uudenmaan TE-keskus saanut aikaan todellisia toimintapoliittisia uutuuksia. - Suomessa ja Skandinaviassa on varsin hyvin kehittynyt, aktiivinen työvoimapoliitikka. Sen toimenpiteistö on aivan toista tasoa kuin muualla Euroopassa. Tällöin järisyttävän uudelle ideologialle ei yksinkertaisesti ole tilaa. Punaisena lankana pysyvät toimintamallit - Kun Suomi liittyi EU:hun, rauniot savusivat vielä ja työpaikat olivat menneet. Valitsimme muutaman laajan kärkihankkeen, joita lähdimme EU-tuella viemään eteenpäin. Punaisena lankana oli saada aikaan pysyviä, alueen elinkeinopolitiikkaa tukevia toimintamalleja. Alusta alkaen toimintaa on leimannut hyvä yhteistyö maakunnan liittojen, lääninhallituksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa, Hannu Paju kiittelee. - Hyvistä hankkeista pitää jäädä muutakin kuin vain päätöskahvit, toteaa Uudenmaan TE-keskuksen johtaja ja EU-hankeryhmän puheenjohtaja Hannu Paju. 9

10 Kainuun naiset nuo väkevät Kainuussa, jossa vastustus Suomen EU:hun liittymistä vastaan oli muita kiivaampaa, toimii yksi Suomen 25 LEADER-toimintaryhmästä. Vanha tuttu kylätoiminta sai näistä ryhmistä EU-ajan sisaren ja tärkeän tukijan. Toimintaryhmien tehtävänä on kehittää maaseutua ja luoda uusia työpaikkoja. Ryhmät toimivat paikallistasolla, uusia toimintatapoja hakien, verkostoituen ja kestävää kehitystä edistäen. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry:n toiminnanjohtaja Anneli Määttä kertoo, miten tämä Leader-kummajainen on otettu Kainuussa omaksi. - Naisyrittäjyydellä ei Kainuussa ole kovin pitkiä perinteitä, mutta yhdessä toimimisen perinteitä on mm. maamiesseurojen naisosastoista. Oivalsimme naisten olevan voimavara, jonka avulla voidaan vähentää EUjäsenyyteen liittyvää murinaa maakunnassa, ja lähdimme mukaan jo ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen vuonna Työ lähtee ihmisistä itsestään, ja ideoita kainuulaisilla naisilla on. Yksi huimimmista lienee Suomen ensimmäis- ten biisonien hankinta, mikä ei enää olisi edes mahdollista. Pienet yritykset arvoon arvaamattomaan - Tämä ohjelma tarjoaa naisten pienille yrittämisideoille rahoitusinstrumentin, jollaista ei ennen ole ollut. Maaseudun työpaikkojen vähe-tessä pienten yritysten merkitys korostuu. Jokainen uusi yritys tuo mukanaan myös muuta kysyntää, Anneli Määttä kiittelee. - Hankkeita oli keväällä 2003 menossa 31, yrityksiä oli syntynyt jo 12, ja lisää tulee. Varsinkin hoiva-alan yrityksillä on kova kysyntä. Täälläkin väestö ikääntyy ja kunnat karsivat resursseja. Kainuun toimintaryhmän palveluksessa on kaksi työntekijää. Toimisto sijaitsee Kajaanissa, samassa talossa Kainuun TE-keskuksen kanssa. Läheisyys on suuri etu, koska kaikenlaisia asioita tulee eteen, ja asiantuntemusta tarvitaan laidasta laitaan. Mukana olevissa kunnissa: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi, on yhteysihmiset, ja kuntapäiviä järjestetään säännöllisesti. Hyvänä tukena on toimintaryhmien kansallinen verkostoyhteistyö. Kovassa käytössä on myös Anneli Määtän Kainuussa Ideoita kainuulaisilla naisilla on, vakuuttavat (vas.) Kristiina Kallioinen, hoivayrittäjät Leena Huusko ja Hanna Korhonen sekä toiminnanjohtaja Anneli Määttä. viettämien 20 vuoden aikana kehittynyt oma verkosto. Kainuun ja Korsikan kokemuksia Kansainvälistyminen on Kainuussa tapahtunut melkein huomaamatta. - Kulttuuritapahtumat luovat siltoja ja yhteyksiä muihin EU-maihin. Lisäksi teemme Ranskan valtion tuella yhteistyötä Korsikan saaren kanssa. Naiset toimivat myös kokemusten vaihdon ja kansainvälistymisen etulinjassa. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry:n pääteemana on maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen: henkinen jaksaminen ja kulttuuri, yrittäjyys ja naisyrittäjyys sekä sosiaaliset innovaatiot. Kaikki mukana olevat kunnat ovat muuttotappiokuntia, joista hyvin koulutetut ihmiset valuvat etelään. - Henkinen jaksaminen ja kulttuuri tarjoavat mahdollisuuden myös paluumuuttajien houkuttelemiseen. Kainuusta kotoisin olevien halu palata kotimaakuntaan on tutkitusti suurempi kuin muualta etelään muuttaneilla. 10

11 Kopsetta ja koiranelämää Kaakkois-Suomessa Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen kehittäminen Kaakkois- Suomessa on haastava tehtävä. - Täällä on syvän maaseudun kyliä ja vankkaa maanviljelystä, mutta myös kolme kaupunkia, paljon paperiteollisuutta ja kaksi satamaakin. Meillä on pienet resurssit mutta paljon ja kiinnostavaa tehtävää, Kehittämisyhdistys Sepra ry:n toiminnanjohtaja Marjo Lehtimäki kertoo. Sepran toiminta-aluetta on Anjalankoski, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Kotkan maaseutualueet ja osa Ruotsinpyhtäätä. LEADER-toimintaryhmät valitsevat kehittämisen pääteemat, joita ryhmän rahoittamat hankkeet toteuttavat. Sepran teemoja ovat maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus sekä luonto ja kulttuuri. Hankkeita oli kevääseen 2003 mennessä käynnistynyt 45 ja valmisteltavana oli jo useita. Sepran toimisto on Haminassa. Työntekijöitä on kolme: toiminnanjohtaja, hankeneuvoja ja yhdistelmätuella työllistetty toimistosihteeri. Sepra sitouttaa Seprassa toimii kolme teemaryhmää, joiden kautta kehittämistyöhön on sitoutunut useita ihmisiä. - Ryhmät pohtivat rahoitusta hakevien hankkeiden lähtökohtia ja niiden toteuttamiskelpoisuutta, haastattelevat tarvittaessa hakijoita ja antavat arvionsa hallitukselle. Jokaisessa ryhmässä on yksi hallituksemme jäsen ja kymmenkunta paikallista asiantuntijaa. Hankearvioinnin ohessa toinen tärkeä ryhmien tehtävä on aktivointiin ja tiedottamiseen osallistuminen. LEADER-ohjelmien punainen lanka on naisten ja nuorten elinkeinomahdollisuuksien parantaminen. Seprassa nuoriin liittyviä hankkeita käsittelevässä teemaryhmässä on mukana myös ihan oikeita nuoria, ja nuorille on nettisivuilla oma osionsa. Toimintaryhmien työ kiinnostaa tiedotusvälineitä, ja julkisuus lisää kontaktipintaa yhä useampiin oman kotiseudun kehittämisestä kiinnostuneisiin asukkaisiin. - Laskimme, että olimme viime vuonna esillä ainakin 150 lehtijutussa, Marjo Lehtimäki mainitsee. Yhteistyötä ja ystävyyttä yli rajojen Kehittämisyhdistys Sepra ry:n hankkeilla on hauskoja nimiä, mm. Koivukosken Kopse, Bastioni polska, Maantieltä taloon, Puhtia Ponnistukseen, Maamiehen pilkkihuvila, Maaseudun koiranelämää... Äskettäin päätettiin Pegasos 2000 ry:n kansainvälisestä ratsastushankkeesta, jota oli valmisteltu toista vuotta. Kumppanina on Skotlannin maaseudulla toimiva ratsastusseura. Yhteistyötä tehdään myös Viron valtakunnallisen kylien yhteenliittymän Kodukantin kanssa. Viron läheisyyteen liittyy Sepra-nimen tarina. Seprakauppa oli vaihtokauppaa itäisen Suomenlahden ja Viron pohjoisrannikon asukkaiden välillä. Suomalaiset kutsuivat virolaisia kauppakumppaneitaan seproiksi. Viron kielessä sana sõber tarkoittaa ystävää. LEADER-ohjelman julkisesta rahoituksesta noin puolet tulee EU:sta. Ensimmäisessä vaiheessa (vuodet ) mukana oli 22 paikallista toimintaryhmää eri puolilta Suomea. Maaseudulle syntyi yli 900 kokoaikaista ja noin osa-aikaista työpaikkaa sekä noin 560 yritystä. Vuosien aikana 25 toimintaryhmää saa LEADER-rahoitusta. Tämän lisäksi maaseutua kehitetään 33 toimintaryhmässä osin EU-rahoituksen tuella, osin pelkästään kotimaisin varoin. 11

12 Etelä-Pohjanmaa kehittyy, kun jokaisella projektilla on rooli suuremmassa kokonaisuudessa Tuloksellinen hanketoiminta ei perustu pelkästään toimiviin organisaatioihin, vaan ennen kaikkea osaaviin ja yhteistyöhön harjaantuneisiin ihmisiin. Näin uskovat eteläpohjalaiset, joilla on vahvaa näyttöä onnistumisesta. Maakuntaa kehitetään toinen toistaan tukevin teema-, osaamis- ja aluekeskusohjelmin, joista saatavat tulokset siirtyvät yritysten ja asukkaiden arkeen. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä Etelä- Pohjanmaalla opeteltiin jo 90-luvun alussa. Kun omaa kehittämisrahaa ei ollut, sitä piti hakea yhteistyössä muiden maakuntien kanssa monelta eri taholta. Esa Latva-Rasku - Yhteistyöverkosto syntyi kuin itsestään. Saimme mukaan nuoren maakuntaliiton yhdistettyyn linja- ja projektiorganisaatioon eri viranomaisten edustajia sekä ohjaus- että tekijäryhmiin. Verkostoituminen johti tiimityöskentelyyn, kun huomasimme, ettei kukaan meistä ollut toisensa pomo eikä käskyttäjä, maakuntajohtaja Esa Latva-Rasku kuvaa. Pekka Rinta-Jouppi Kaikki tahot mukaan jo varhain Suunnittelija Pekka Rinta-Jouppi TE-keskuksesta korostaa, että toimiminen verkostossa vaatii siihen osallistuvilta tahoilta lujaa uskoa yhteistyön voimaan, omista intresseistä luopumista ja tuhansia kokouksia. - Ohjelmallisen kehittämistyön opettelu aloitettiin 90-luvun puolivälissä laatimalla erilaisia strategiasuunnitelmia ja tutustumalla EU:n harjoittamaan kehittämistoimintaan Saksassa, Hollannissa ja Skotlannissa sekä kylien kehittämiseen mm. Ruotsissa. Ensimmäisen ohjelmakauden alettua totesimme, että koordinoimatta hanketoiminta pirstoutuu tuhansiin erillisiin hankkeisiin. Päätimmekin aloittaa maatalouden kehittämishankkeiden koordinoinnin siten, että kutsuimme kehittäjätahojen, elintarvikkeita jalostavien yritysten, kuntien ja valtion viranomaisten edustajia keskustelemaan kehittämisohjelman tarpeellisuudesta. Näin saatiin vuonna 1996 valmiiksi ensimmäinen työohjelma. Sen jälkeen työstettiin nopeasti samalla menettelyllä viisi muuta työohjelmaa tärkeiksi koetuille aloille. Teemat jäntevöittävät hanketoimintaa - Ohjelmakauden vaihtuessa työohjelmat arvioitiin ja päivitettiin teemaohjelmiksi. Teemaohjelmamenettely koettiin niin hyväksi tavaksi aktivoida ja koordinoida hanketoimintaa, että niitä syntyi lyhyessä ajassa kaikkiaan kolmetoista, Rinta-Jouppi kertoo. - Ohjelmat olivat toisiaan tukevia, eikä päällekkäisyyksiä ollut, mutta suuren määrän hallitseminen koettiin hankalaksi ja koordinointityöstä aiheutuneet kustannukset korkeiksi. Siksi viime vuonna päätettiin yhdistää 12

13 teemaohjelmat suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Puolen vuoden työn tuloksena saatiin aikaan sopimus muokata teemaohjelmat kolmeen klusteriohjelmaan ja kolmeen teemaverkostoohjelmaan. Näiden uusien ohjelmien painotukset, organisointitapa ja toteutus kilpailutetaan ensi syksynä. Näin uskomme saavamme aikaan uutta kehittäjien välistä yhteistyötä ja säpinää kehittämistyöhön. Ohjelmien uudistustarve on kiivas Teemamenettelyn tavoitteena on jäntevöittää ja aktivoida hanketoimintaa sekä organisoida alueellinen kehittämistyö mahdollisimman tehokkaaksi. Teematyö helpottaa kehittämisen painopistealueiden löytämistä ja eri tahojen voimavarojen suuntaamista selkeästi niihin. Lisäksi tavoitteena on hankkeistaa ohjelmatyössä syntyneet aihiot ja ideat sekä poistaa mahdolliset päällekkäisyydet ja saada aikaan pysyviä rakenteita elinkeinotoiminnan kehittämistyölle, suunnittelulle, toteutukselle ja seurannalle. - Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy ja seuraa teemaohjelmien toteutusta. Niiden vaikuttavuutta arvioidaan kaksi kertaa vuodessa. Analyysien perusteella ohjelmien sisältöä ja organisointitapaa tarkistetaan kolmen vuoden välein. Näin toimien ohjelmien vireystaso säilyy riittävän korkeana, Rinta-Jouppi selvittää. Pysyviä vaikutuksia Yhteistoiminta on tuottanut hyvää tulosta. Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu yhteensä noin EU-hanketta. Suurin osa näistä on yksittäisten yritysten toteuttamia. Teemaohjelmien kehittämishankkeisiin on myönnetty vuosina EU:n ja valtion rahaa yhteensä 43 miljoonaa euroa ja kuntien rahaa 7 miljoonaa euroa. Tällä on saatu aikaan noin uutta työpaikkaa ja pystytty säilyttämään yli työpaikkaa. Lisäksi on huomioitava, että maatalouden investoinnit ovat olleet samaan aikaan monella tuotantosuunnalla maan korkeimmat. Kylien kehittämisinvestoinnit on saatu suunnitelmallisella yhteistoiminnalla käyntiin jokaisessa kunnassa ja vesistöinvestointeja tehdään todella mittavalla rahoituksella. Teemaohjelmien hankkeita rahoittavat EU, valtio, kunnat ja yritykset. Tiedolla ja taidolla kansainvälisille markkinoille Yhtenä merkittävänä teemaohjelmana on Tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, mistä maakuntajohtaja on erityisen iloinen. - Nyt maakunnassamme on ymmärretty myös osaamisen kehittämisen merkitys. Etelä-Pohjanmaallahan on ollut ennen vanhaan tapana sanoa, että koulutus pilaa hyvänkin työntekijän. Nyt olemme päässeet silläkin saralla selekiästi parempahan suuntahan. Ohjelmassa on perustettu toistakymmentä professorin tointa, joiden tarkoitus on luoda tutkijaryhmät maakunnan kehittämisen kärkialoille. - Toinen tärkeä asia maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämiselle on kansainvälistyminen. Jokaisen yrityksen tai yritysketjun tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen. Yritysten kilpailukyvyn tulisi yltää vähintään EU:n tasolle ellei sitten maailmanlaajuiseksi. Asenteet muuttuvat, mutta hitaasti Suhtautuminen EU:hun on Etelä-Pohjanmaalla muuttunut vuosien varrella varmasti enemmän kuin monessa muussa maakunnassa. - Alkuun oltiin meleko kriittisiä. Yksi syy lienee se, että rakenneuudistuksen tarve on ollut poikkeuksellisen suuri maataloudessa ja pk-teollisuudessa, joita meillä on paljon. Nyt meillä on mm. elintarvike- ja metalliteollisuudessa joukko yrityksiä, jotka ovat pitkälti EU:hun liittymisen johdosta päässeet kansainvälisille markkinoille. Rakennemuutoksen tuloksena on yhä kilpailukykyisempi elinkeinotoiminta, joka perustuu aikaisempaa enemmän osaamiseen. - Yritimme alkuun kilpailla huonommuudella ja niin muodoin päästä mukaan mahdollisimman edulliseen tavoiteohjelmaan. Se ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta. Niinpä maakuntavaltuustossa päätettiin pohjalaisella päättäväisyydellä, että nyt lopetetaan huonommuudella trossaaminen. Siitä lähtien olemme yrittäneet olla mahdollisimman hyviä ja kilpailla sillä, maakuntajohtaja Latva-Rasku kertaa tapahtumia. - Etelä-Pohjanmaan Puutuote-metsäohjelman tavoitteena on kehittää metsätaloutta, hirsitalo- ja huonekaluteollisuutta sekä edistää kotimaisen energian hyödyntämistä. Ohjelmassa on noin 20 kehittämishanketta ja satoja yritysten toteuttamia kehittämishankkeita. Hankkeet ovat olleet mukana synnyttämässä 60 uutta yritystä ja noin 350 uutta työpaikkaa, kertoo ohjelman toimintaa koordinoiva teemavastaava Tapio Sivula Wincent kehittämisverkostosta. Kehittämisverkostoa hallinnoi Helsingin yliopiston maaseudun tutkimusja koulutuskeskus. Yksi teemaohjelman eniten uusia investointeja tuoneista hankkeista on Kotimainen energia hanke, jota vetää projektipäällikkö Timo Orava Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksesta. 13

14 Steelpolis on terästä Steelpolis on keskeinen osa metallialan pohjoissuomalaista yhteistyöverkostoa Raahen seudulla. Verkosto on nimetty kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan ohjelmakaudelle metallialan verkostoosaamiskeskuksena. Ohjelman toteuttaminen perustuu erikoistuneisiin ja alueellisiin tuotantostudioihin, joiden toimintaa on käynnistetty erillisinä hankkeina Torniossa, Raahessa ja Nivalassa. Ne muodostavat samalla osaamiskeskuksen ytimen. Raahessa erikoistumisalueena on raskaan metallituoteteollisuuden metalliteknologiat ja erityisesti materiaali- ja liittämisteknologiat, Torniossa jaloterästuotteiden ja Nivalassa elektroniikan mekaniikan tuotantoteknologiat ja tuotekehitys. Steelpolis käynnistettiin Raahen seutukunnan toimesta vuoden 2001 alussa seutukunnassa toteutettavan Raahen aluekeskusohjelman strategisena kärkihankkeena. Toiminnan tavoitteena on metallituoteteollisuuden vahvistaminen ja lisääminen parantamalla yritysten kilpailukykyä ja kehittämisedellytyksiä tukevaa tutkimusta, teknologian siirtoa ja koulutusta. Tavoiteltua kehitystä nopeutetaan käynnistämällä erilaisia kehitys-, tutkimus- ja koulutushankkeita ja ottamalla käyttöön uutena toimintamallina Tuotantostudio-yhteistyökonsepti. Teollisuuden, seutukunnan ja kansallisen rahoituksen lisäksi toiminnan koordinointiin ja hankkeiden toteutukseen on saatu rahoitusta EU-rakennerahastoista. Toistaiseksi hankkeissa on ollut mukana 18 metallialan yritystä pääasiassa Raahen alueelta. Koulutus on tärkeä osa toimintaa Koulutus- ja kehityshankkeita toteutetaan alueen teollisuuden omista tarpeista lähtien. Toiminnan keskipisteenä ovat alueen pk-yritykset. Alueelle on keskittynyt erityisesti raskaan konepajateollisuuden ja teräsrakentamisen sekä teollisuuden asennus- ja kunnossapitoprojekteihin erikoistuneita yrityksiä. Hankkeissa huomioidaan toki alueen veturiyritysten tarpeet. Steelpolis-toiminta tunnetaan parhaiten EU-rahoitteisesta koulutusohjelmasta, jota on toteutettu vuosien aikana yhteistyössä TE-keskuksen ja Raahen seutukunnan työvoimatoimiston kanssa. Ohjelma on sisältänyt kaikkiaan 15 erillistä koulutusohjelmaa. Lisäksi on järjestetty yrityskohtaisesti räätälöityjä tietoiskuja. Ohjelman piirissä on ollut jo yli 500 henkilöä alueen yrityksistä ja oppilaitoksista. 14

15 Miilukangas Ky on edelläkävijöiden joukossa suomalaisen konepajateollisuuden laatu- ja ympäristöasioissa. Perheyrityksenä toimiva yhtiö on turvallinen ja suuri työllistäjä ja yksi Raahen talousalueen suurimpia yksityisiä työnantajia. Multipolis Network Steelpolis-yhteistyö on ennakkoluulotonta. Mukana yhteistyöverkostossa on myös Oulun pohjoispuolella sijaitseva Iin Konepaja Oy, jossa on koulutettu hitsaajia vahvan teräslevyn käsittelyyn. - Steelpoliksen avulla toteutettu koulutus on juuri sitä, mitä me tarvitsemme. Se on iskevää; lyhyet jaksot, tehokas opetus ja koulutus tapahtuu työpaikalla, Iin Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Pentti Aula sanoo ja kertoo Steelpoliksen kautta saatavan koulutuksen olevan huippulaatuista. Iin Konepaja Oy:n koulutuksen yhtenä osana oli jauhekaarihitsauksen viimeisimmän osaamisen päivittäminen, Iissä sitä opasti raahelaisen Miilukangas Ky:n hitsaaja Juhani Peltokorpi. Yritykset toimijoina - Yritysten kanssa on käynnistetty työryhmiä kehityshankkeiden, yritysten yhteistyön ja osaamistarpeiden kartoittamiseksi. Keskeisimmät alueet ovat olleet verkostoitumisen toimintamallit ja tietojärjestelmät, hitsatut rakenteet ja niiden osavalmistus, metalliteollisuuden työympäristö ja -olosuhteet sekä Barentsin alueen kaasu- ja öljykenttäprojektit, Steelpolis-projektipäällikkö Martti Saarela sanoo. Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan käynnistämällä osaamisalojen mukaisia laajaalaisia ja huippuosaamiseen tähtääviä koulutus-, tutkimus- ja kehityshankkeita. Yhteistyö laajennetaan kattamaan ohjelmakaudella koko Perämerenkaaren alueen metalliteollisuus ja lisäksi verkotutaan muiden kansallisten ja kansainvälisten osaamiskeskusten kanssa. - Tavoitteena on kehittää alueesta yksi Euroopan kolmesta tunnetuimmasta ja arvostetuimmasta verkottuneesta tuotantoalueesta, Saarela sanoo. Steelpolis-yhteistyön rakentaja DI Martti Saarela. Polikset muodostavat Multipolisverkoston Poliksella tarkoitetaan huipputekniikan alueellista yrityskeskittymää, joka edustaa oman alansa erikoisosaamista. Ominaista polikselle on lähistöllä sijaitseva koulutus- ja tutkimustoiminta, joka tukee yritysten erityisosaamisen kehitystä. Polikset muodostavat Multipolisverkoston. Multipolis on Pohjois-Suomeen kehitetty laajaa kannatusta ja kansainvälistä kiinnostusta saavuttanut malli, jolla tarkoitetaan polisten välistä yhteistyötä. Pohjois-Suomen huippuosaamisen mallia kehitetään Multipoliksen kautta. Pohjoisen EU:n alueella toimivat huipputekniikan yrityskeskittymät muodostavat Multipolis Networkin. 15

16 Projektipäälliköstä on moneksi. Jukka Heikkisen toimenkuvaan kuluu toimintamallin ja koulutusten kehittämisen lisäksi henkilöstöhallinta, talousvastuun valvonta ja yhteistyö ulospäin. Tässä projektipäällikkö on pystyttämässä toista kertaa olleita maatalouden itmessuja, jotka ovat muodostuneet valtakunnallisiksi erikoismessuiksi, alallaan ainoiksi Suomessa. Keväällä valitaan ns. Tarjottimelta, reilusti yli sadasta ammattiohjelmasta, maksuttomasti 10 opintopäivää. Kouluttajina toimivat maatilayrittämisen asiantuntijat. Haluttaessa ohjelmia voi läpikäydä oman yrityksen materiaalilla. Atk-taidoilla taloudellista hyötyä Kaikkien pohjoiskarjalaisten maatilayrittäjien tietotekninen airut MTO2 -projekti on puolessa välissä toimintakaartaan. Tietotekniset valmiudet projektin kautta on hankkinut tähän mennessä noin 300 maatilayrittäjää. MTO2 (Maatalouden tietotekniikkaosaamisen vahvistaminen II) -hanke on tarjonnut koulutusta maatilayrittäjille kaksi kautta. Opiskeluaika sisältää syksyn perusjakson, kevään Tarjotin -koulutusvalinnaiset ja tilaneuvontaa. MTO2 järjestää kerran vuodessa mm. valtakunnalliset maatalouden it-messut ja julkaisee tiedottavaa Ajuri-lehteä. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on parantaa tulosta ja luoda kustannussäästöjä maatilayrityksen hoidossa sekä helpottaa viestintää. - Atk-taitojen kasvaessa maatilayrittäjä hyötyy taloudellisesti mm. asiantuntijapalvelujen ostotarpeen ja tilan hoitoon liittyvien matkakustannusten pienenemisestä, MTO2 -projektipäällikkö Jukka Heikkinen Lieksasta toteaa. - Kyky käyttää sähköistä viestintää ja hakea tietoja internetin välityksellä on myös ensiarvoisen tärkeää usein pitkien välimatkojen Pohjois-Karjalassa. Tilaneuvonta on yksi MTO2 -projektin keskeisiä toimintamuotoja. Tilaneuvoja Markku Lehikoinen (vas.) ja isäntä Sakari Mertanen tutkimassa Winsu -lannoitussuunnitteluohjelmaa. Mertasen tila on tuottanut 10 vuotta yhtäjaksoisesti laatumaitoa, ja tilalla halutaan hoitaa hyvin myös atk-asiat. Perusopintoja ja taitojen syventämistä Koulutuskokonaisuuden aluksi tehdään suunnitelma atk:n käytön edistämiseksi maatilayrittäjän toiveitten pohjalta. Tietotekniikkakoulutus ei ole pelkästään alkeitten opiskelua, vaan myös taitojen syventämistä. - Erityisesti taulukkolaskenta ja resurssienhallinta ovat useinkin retuperällä, vaikka atk:n alkeet muutoin hallittaisiinkin, Jukka Heikkinen toteaa. MTO2 -koulutukseen hakeudutaan myös saamaan lisäoppia. Opetusmateriaalina käytetään mm. hankkeen työstämää, 140-sivuista opetuspakettia, jossa käsitellään maaseutuyrittäjille tärkeitä asioita. Tilaneuvonta pysyväistavoitteena MTO2 -projektissa työskentelee 26 tilaneuvojaa, hankeaikana heidän määränsä voidaan nostaa 50:een. Tilaneuvojalta maatilayrittäjä saa vertaiskoulutusta, joka tapahtuu yrityksessä paikan päällä. Tilaneuvoja on projektiin tilaneuvojaksi liittynyt maatilayrittäjä, jolla on atk:n erityisosaamista. Maatilayrittäjälle tilaneuvonta on ilmaista 24 tuntia koulutusvuoden aikana. Tilaneuvonta on yksi MTO2 -projektin pysyväistavoitteista, hankkeen aikana pyritään luomaan kattava tilaneuvojaverkosto Pohjois- Karjalaan. Vertaiskouluttaja Polvijärveläinen lypsykarjatilallinen Markku Lehikoinen on yksi hankkeen tilaneuvojista. Atk-taidot yöntunteina itse opetelleen Markku Lehikoisen harrastus on jalostunut sivuammatiksi, velipojan kanssa perustettavan yrityksen paperit ovat vetämässä. - Yrityksen toimenkuvaksi on suunniteltu mm. web-sivujen valmistaminen, muu yritystoimintaa palveleva tietotekniikka sekä omana osanaan tilaneuvonta maatilayrityksille. Toiminta tilaneuvojana on ollut suurena apuna suhteiden ja yrityskuvan luomisessa, Markku Lehikoinen toteaa. Tilaneuvonta on hiljaisempaa kesäkuukausina, syksystä lähtien Markku Lehikoisen auto starttaa neuvontakäynnille navettatöiden välillä kolmisenkymmentä kertaa kuussa. Hallinnollinen puoli hanskassa Projektitilat ovat jakautuneet Vaara- ja Keski- Karjalan sekä Joensuun ympäristön alueelle. Rahoituksesta 80 prosenttia tulee EU:n ja TEkeskuksen kautta, loput 20 prosenttia tilojen kotikunnilta ja osallistumismaksuista. Hankkeen toteuttajana toimii Pohjois-Karjalan Aikuisopisto. Osallistumismaksu projektiin on 336 euroa/ tila. Tila on oikeutettu hakemaan maaseutuyrittäjien opintorahaa koulutuspäiviltä. 16

17 Hilarius-hiiri vauhdittaa mediatyötaitojen opiskelua Yritysten osuus jyväskyläläisen Mediapajan toiminnasta on 50 prosenttia. Kuvassa Mediapajan väkeä (vas.) mediakouluttaja Marko Syvälahti, projektijohtaja Hannu Leinonen, IT-suunnittelija Jani Pennanen ja studiomestari Hannu Viljanen. Alan viimeisintä tv-tuotannon tekniikkaa edustava jyväskyläläinen Mediapaja kasvattaa huipputason mediaosaajia Keski-Suomeen. Hilarius-hiiri on Mediapajan suurin menossa oleva tuotanto. Sen parissa työskentelee lähes 200 henkilöä. Mediapajan toimintaympäristöä rakennetaan, verkostoitumista ja yhteistyötä kehitetään sekä mediatyötaitoja kasvatetaan kolmen EUhankkeen tuella. Yhtenä tavoitteena on jopa audiovisuaalista ja multimedia-alaa palvelevan alueellisen animaatiotuotannon käynnistäminen. Hankkeita koordinoi Jyväskylän tekninen ammattioppilaitos, joka on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. Myös alan yrittäjyys kehittyy - Yrittäjät ovat tuottajia, joiden digitaalisia video- ja tv-tuotantoja Mediapaja toteuttaa. Yhteistyöyrityksiä on noin 30, eli merkittävä osuus viestinnän yrittäjyydestä tällä alueella. Kun mukaan laskee työssäoppimisen ja yritysten osallistumisen koulutukseen, yritysten osuus toiminnasta on noin 50 prosenttia, projektijohtaja Hannu Leinonen kertoo Mediapaja tarjoaa alan yrityksille mahdollisuuden tutustua ihan oikeaan isoon pajaan. Käytössä on huipputason virtuaalistudio ja digitaalinen lavastustekniikka sekä ammattimaiseen av-viestinnän opiskeluun suunnitellut tilat ja laitteet. - Tavoitteenamme on, että yritykset oppivat rohkeasti tuottamaan uutta, ja että nuoret mediaosaajat työllistyvät valmistuttuaan yrityksiin. Harjoittelua ja kansainvälisiä tuulia Mediapaja toimii av-viestinnän opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Päivittäin opiskelijoita on noin 50. Mukana on ammatillista perustutkintoa ja ammattitutkintoa opiskelevia sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoita. Pidempään kuin opintoviikon verran Mediapajaa käyttäneitä median ja viestinnän opiskelijoita on noin 500, ja tätä lyhyempiä opiskelijakontakteja on valtavasti. - Kesän kursseilla vierailee kansainvälisiä kouluttajia, ja esimerkkejä haetaan mm. Cannesista ja Las Vegasista. Myös evaluaattori on kansainvälinen. Hankkeet arvioi British Film Institute, Hannu Leinonen toteaa. 17

18 Operation Work - Operation Work kannustaa työttömiä, joilla on suurimmat vaikeudet työnsaannissa. Ammatillisen pätevyyden hankinnan ja päivittämisen työkaluksi kehitetään Tietoseteli avain ammattitaitoon. Kohderyhmälle on yhteistä se, että työllistymisen ongelmia voidaan ratkaista koulutuksella ja pitkäkestoisella ohjauksella, kertoo Lievestuoreen Setlementti ry:n toiminnanjohtaja ja kansalaisopiston rehtori Vuokko Salmi. - Projektin ensimmäinen ohjaava koulutus Naiset Ensin todensi, että muutos on mahdollinen. Intensiiviohjaus pienissä ryhmissä ja tieto koulutusmahdollisuuksista ja tukijärjestelmistä auttoi alkuun. Omien toiveiden, suunnitelmien ja elämäntilanteen yhteen sovittaminen sekä harjoittelu omien kykyjen tunnistamiseen ja voimavarojen käyttöön ottoon tuotti tulosta jo neljässä kuukaudessa. Syksyn 2003 kurssi suunnataan nuorille vuotiaille, joiden tarve osallistua projektiin arvioidaan paikallisessa yhteistyöryhmässä. Koulutuksella työelämään - Lähtökohtana on yksilöllisyys. Mukanaoloaika projektissa vaihtelee muutamasta kuu- 18 Ideoista käytäntöjä Lievestuoreella Nuorten kouluttamattomien työttömien elämä järjestykseen, koulutusura alkuun ja pitkällä tähtäyksellä työpaikka. Pidempään työttömänä olleille työkaluja elämänhallinnan ja itsetunnon kehitykseen ja kannustusta ammatillisen pätevyyden hankkimiseen tai päivittämiseen. Tässä tiivistäen mahdollisuus, jonka Operation Work -projekti Lievestuoreella tarjoaa 50 osallistujalle kesään 2005 mennessä. kaudesta vuoteen tai pariin. Opiskelu- ja työharjoittelusuunnitelma laaditaan vähintään kuukaudeksi. Joku sijoittuu nopeasti kouluun tai työhön, ja uusia otetaan mukaan paikkojen vapautuessa joustavasti. - Osa osallistuu projektin järjestämään työvoimapoliittiseen koulutukseen, johon liittyy työharjoittelua ja yksilöllisesti ohjattuja tietoseteliopintoja. Osa on projektin tiedotusja neuvontatoiminnan piirissä ja saa mm. ilmaisen internetin käyttömahdollisuuden. Vaikka kaikki kurssilaiset eivät heti kurssin jälkeen työllisty tai hakeudu välittömästi lisäopintoihin, kipinä on herännyt ja johtaa suotuisissa oloissa kouluttautumis- ja ammatinhankkimispäätökseen. - Työttömän ongelma ei välttämättä ole vain työn puuttuminen, vaan koko elämäntilanne, jota ei ratkaista millään yksittäisellä toimenpiteellä, Vuokko Salmi muistuttaa. Paikallisen yhteistyön voima - Haemme yhteistyön avulla sekä Lievestuoreella että kumppanuuspaikkakunnilla paikallisiin oloihin sopivaa mallia, jolla pienten paikkakuntien mahdollisuudet voidaan hyödyntää yhteisöjen parhaaksi. Kehittämistyön alla on paikallisen työllisyysstrategian soveltaminen, mm. yhteistyö kunnan ja kolmannen sektorin välillä sekä moniammatillinen yhteistyö hallintokuntien ja viranomaisten kesken. Etsimme työharjoittelupaikkoja myös kolmannelta sektorilta ja tavoittelemme toimivaa yritysja työpaikkaverkostoa, jotta työ ja tekijä kohtaavat. Operation Work -projekti on EU-tuella toteutettava Equal-kehittämiskumppanuus, jossa pienet paikkakunnat ympäri Eurooppaa työskentelevät yhdessä hakien uusia, pienille paikkakunnille soveltuvia työllistämismalleja ja vaihtaen kokemuksia. Suomessa projekti toteutetaan omannäköisesti Lievestuoreella, Kinnulassa, Paraisilla ja Pietarsaaressa. Lievestuoreella toteuttaja on Lievestuoreen Setlementti ry, ja mukana ovat Laukaan kunta ja työvoimatoimisto. Projektin tutkimuksesta ja arvioinnista vastaa Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kolmannen sektorin asiantuntijuushanke. Kansainväliset kumppanit ovat Ruotsissa, Espanjassa ja Irlannissa.

19 Romun kierrätys tuo työpaikkoja Työ ja Toiminta ry:ssä puretaan elektroniikkaa. Se on käsityötä. Mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttaja ja suomalainen työntekijä istuvat vastakkain, jolloin kielitaidoton pääsee kosketukseen suomen kielen kanssa jatkuvasti. Vietnamilainen Tuyet Nguyen oppii työn ohessa suomen kieltä Juha Sintoselta. Työpaikkoja vaikeasti työllistyville henkilöille, sosiaalinen yritystoiminta sekä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen uusi, nopeasti kehittyvä ala yhdistyvät Elwarehankkeessa. Siinä tavoitellaan myös ekologisesti kestävän kierrätyksen toimintamallia. - Tavoitteena on kehittää sosiaalisen yrityksen toimiva malli ja hankkia yrityksille vankka asema elektroniikkaromun kierrätyksen osaajina, projektipäällikkö Eeva-Marja Loukola Stakesista kertoo. - Sosiaalisen yrityksen toiminnan lähtökohtana on sellaisen yritystoiminnan kehittäminen, joka pystyy markkinoilta saadun tuoton avulla työllistämään myös vähemmän tuottavia henkilöitä. Tavoitteena on tarjota pysyviä, työsuhteisia ja normaalisti palkattuja työpaikkoja vaikeasti työllistyville henkilöille kuten vajaakuntoisille, vammaisille, mielenterveyskuntoutujille sekä maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille. Sosiaalisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden integroitumista pysyvästi työelämään, Loukola korostaa Liikkeellä kreivin aikaan Suomessa kertyy vuosittain lähes tonnia sähkö- ja elektroniikkaromua. EU:n tukema Elware-projekti on liikkeellä kreivin aikaan, sillä sen toiminta-ajatus tukee osaltaan tämänvuotista YK:n vammaisten vuotta. Lisäksi helmikuussa 2003 astui voimaan EU-direktiivi, joka velvoittaa laatimaan kansalliset lainsäädännöt sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen (ser) järjestämiseksi. Direktiivien mukaan kierrätyksen järjestäminen on tuottajien eli maahantuojien ja laitevalmistajien vastuulla. Elware-hanke pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan suomalaisen lainsäädännön valmistelutyöhön, jotta sosiaaliset yritykset huomioitaisiin ser-jätteen purkajina ja kierrättäjinä. Pohjoisesta etelään Hankkeessa on mukana neljä sosiaalista yritystä. Pisimmät perinteet on oululaisella Tervatulli Oy:llä. Paikallisen kuurojen yhdistyksen perustama yritys poisti kuurojen työttömyyden lähes kokonaan seudulta. Yritys on erikoistunut rakennustarvikkeiden kierrätykseen. Tervatullin vastuulla Elware-projektissa on sosiaalisen yrityksen kehittäminen sekä Kemijärven osaprojektin hallinnointi. Toiminta on lähtenyt Kemijärvellä käyntiin hyvin, ja Chileläinen Mariza Salinas purkaa käytöstä poistettua atknäyttöruutua. yksiköstä on tulossa koko Lapin ser-kierrätyksen keskus. Keski-Suomessa, Saarijärvellä sijaitsevan Kiepura Oy:n toiminta alkoi vuoden 2001 syksyllä. Siellä aloitettiin laatu- ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen. Helsingin Herttoniemessä toimiva Työ ja Toiminta ry tarjoaa töitä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien ohella myös maahanmuuttajille. Kuurojen palvelusäätiön omistamassa SER-Sampolassa Hämeenlinnassa puretaan ja käsitellään sähköja elektroniikkaromua teollisuuden tarpeisiin ja työllistetään kuuroja ja pitkäaikaistyöttömiä. Kuurojen Palvelusäätiö selvittää, minkälaista kuuroille ja vajaakuntoisille suunnatun koulutuksen tulisi olla ja millaista koulutusta sosiaalisten yritysten työnjohto tarvitsee. - Yritystoiminnan osaamisen lisäksi sosiaalisen yrityksen johto tarvitsee tietoa sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmästä sekä kykyä tunnistaa työntekijöiden ongelmat. Johdolla on väistämättä isompi vastuu työntekijöistään kuin normaaliyrityksissä, Loukola sanoo. Kansainväliset kumppanit innoittavat - Sosiaalisen yritystoiminnan ja kierrätyksen yhdistämisessä Saksa on ehdoton edelläkävijä. Maassa on useita suuria kierrätyskeskuksia, joilla on omat korjauspajansa ja myymälänsä, Loukola kertoo. Suomessa otetaan mallia muiden hyvistä kokemuksista. Suomalaisten sosiaalisten serkierrättäjien yhdistys SEKY ry on hyväksytty eurooppalaisen Rreuse-verkoston täysivaltaiseksi jäseneksi. 19

20 Digimesiinalla potilastiedot sinne, missä niitä tarvitaan Virtuaalista metsän kasvatusta Digimesiina-hankkeella rakennetaan Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kattava atk-pohjainen terveydenhuollon kokonaisjärjestelmä. Tavoitteena on potilaan hoitoon, tutkimukseen ja jatkohoitoon liittyvän potilastiedon viiveettömän ja virheettömän kulun varmistaminen. Tieto on aina siellä, missä potilasta koskevaa reaaliaikaista tietoa tarvitaan. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Porotalouden tietojenkäsittely paranee Porotalouden paikkatietojärjestelmän kehittäminen -hankkeessa parannetaan porotalouden sähköistä tietojenkäsittelyä. Suomen porotalouden tarpeisiin kehitetään paikkatietojärjestelmäsovellutus, jolloin porotalouteen liittyvä alueellinen tieto tulee poronomistajien, Paliskuntien yhdistyksen ja sidosryhmien käyttöön. Hankkeeseen sisältyvät myös digitaalisen porotalous -valokuva-arkiston ja Poromies-lehden internetversioiden tekeminen. Hanketta hallinnoi Paliskuntien yhdistys. Etelä-Savon oppilaitosten metsäosaamista vahvistetaan ja metsän kasvun ymmärtämistä edistetään Puusta metsäksi, Metsätalouden ja metsänhoidon sisällyttäminen metsäopetukseen -hankkeen avulla Uusinta tutkimustietoa siirretään opiskelijoiden käyttöön modernin tietotekniikan avulla. KEKO kasvatti osaajia pk-yrityksiin Valtakunnallinen kehittämiskoulutusprojekti Keko kehitettiin 90-luvun alussa. Kyseessä oli uusi tapa löytää ja perehdyttää avainhenkilöitä erikoiskoulutettujen, laman vuoksi työtä vailla olevien joukosta pk-yritysten kehittämishankkeisiin: tuotekehitykseen, vientiin tai markkinointiin. EU:n rahoittamaan projektiin osallistuivat AKAVA, Teollisuus ja työnantajat ja SYKL sekä työministeriö, opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Keko tuotti tulosta. Esimerkiksi Uudenmaan TE-keskuksen Keko-projektissa järjestettiin vuosien aikana EU-rahoituksen tuella 174 Keko-ohjelmaa, joihin osallistui yli koulutettavaa ja lähes yhtä monta yritystä. Ohjelmia toteutti 45 eri kouluttaja- ja konsulttiorganisaatiota sekä joukko yksittäisiä luennoitsijoita ja tutoreita. Aloittaneista 56 prosenttia työllistyi joko ohjelman aikana tai heti sen jälkeen. Kekoa on esitelty ja kiitelty myös maamme rajojen ulkopuolella. Virtuaalisen metsän kasvatuksen tueksi perustetaan Etelä-Savoon metsän kasvua havainnollistavia maastokohteita ja toimitetaan oppimateriaalia, joiden avulla luodaan vuorovaikutteisuus luonnon ja visualisoidun mallin välille. Hanketta hallinnoi Itä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Savonlinnan ammatti-instituutti. Atk-taitoja ja kulttuuria yli rajojen Karjalassa kehitetään nuorten atk-taitoja, kielitaitoa ja kulttuurin tuntemusta rajan molemmin puolin. Uusi yhteys on Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen, Kuhmon ja Suomussalmen nuorisotoimien ja -järjestöjen yhteinen hanke. Rajan takaiset yhteistyökumppanit ovat Kostamuksesta, Petroskoista, Segezasta ja Sortavalasta. Hankkeessa hyödynnetään sähköistä tietoteknologiaa nuorten ja -järjestöjen väliseen kommunikointiin, nuorten tuottaman kulttuuri- ja harrastusmateriaalin tallentamiseen sekä karjalan kielen ja kulttuurin tunnetuksi tekemiseen yli rajojen. EU-rakennerahasto-ohjelmien tuella on vahvistettu perinteistä pohjoismaista rajaseutuyhteistyötä ja käynnistetty yhteistyötä Suomen ja Venäjän rajalla sekä Etelä-Suomen ja Viron välillä. Laaja-alaista alueiden välistä yhteistyötä on käynnistetty myös Itämeren alueella ja EU:n pohjoisimmilla alueilla. 20

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot