Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän"

Transkriptio

1 Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän Tietokoneopetusta Paloahon koulussa Eeva Lappi Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Lappi Eeva Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän. Tietokoneopetusta Paloahon koulussa. Pieksämäki sivua ja 1 liite Opinnäytetyöni pääongelma oli millaista on tietokoneopetus kuopiolaisessa Paloahon erityiskoulussa. Opinnäytetyöni ensimmäisenä alaongelmana oli selvittää miten tietokoneopetus vaikuttaa erityisopetuksen eri toiminta-alueisiin. Toiminta-alueita ovat kommunikaatio, päivittäiset taidot, motoriset taidot, kognitiiviset taidot ja sosiaaliset taidot. Toisena alaongelmana oli selvittää, kuinka oppilaita ohjataan tietokonetuntien aikana. Opinnäytetyössä perehdytään tietokoneopetukseen oppimisen ja ohjaamisen näkökulmista. Oppimisesta esitellään teoriaviitekehyksessä oppimisen konstruktiivinen ja behavioristinen oppimiskäsitys sekä kuvataan kehitysvammaisten oppimista. Ohjaamisesta ja opetuksesta teoriassa käsitellään kehitysvammaisten oppimiseen liittyviä erityispiirteitä sekä ohjaukseen liittyviä seikkoja. Tutkimuksen aineisto koostuu haastattelurungon pohjalta tehdystä 18;sta haastattelusta, joissa on haastateltu Paloahon koulun henkilökunnan näkemystä tietokoneopetuksesta, sen vaikutuksista ja ohjauksesta. Haastattelut toteutettiin syksyllä Tutkimus onnistui tavoitteiden mukaisesti. Tuloksien perusteella tietokoneopetusta on jokaisella oppilaalla viikoittain. Oppilaat ovat henkilökunnan mukaan yleensä innostuneita ja motivoituneita tietokoneopetukseen. Kaikki ohjaajat ohjaavat tietokoneopetusta viikoittain. Tietokoneopetusta ohjataan niin sanallisin kuin fyysisinkin keinoin, ja oppilaan taso huomioiden. Henkilökunnan näkemysten mukaan tietokone on hyvä oppimisenväline vaikeasti kehitysvammaisille lapsille. Tietokoneen avulla voidaan vaikuttaa kaikkiin erityisopetuksen osa-alueisiin. Asiasanat: oppiminen, opettaminen, erityisopetus, tietokoneopetus Säilytyspaikka; Pieksämäen Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Lappi Eeva I hear and forget, I see and remember, I do and understand. Computer-based teaching Pieksämäki pages, 1appendices The main aim of my thesis was to clarify what kind of computer-based teaching is been given to the students in Paloaho special school in Kuopio. The first sub-problem was to clarify, how computer-teaching effects on different function-areas of special education. Function areas are communication, daily skills, motoric skills, cognitivie skills and social skills. The second sub-problem was to clarify how students are guided during computer class. The study is based on the learning and the guiding aspect of computer-based teaching. From learning in computer-based teaching, constructive and behaviouristic learning styles are introduced as well as learning process of mentally disabled students. From guiding and teaching in computer-based teaching, theory part deals with special characteristics of mentally disabled learner and how guiding is carried out in there areas. Material of this survey was based on18 interviews. In these interviews, employees of Paloaho special school told their opinion about computer-based teaching and it s affect on to students and also how computer-based teaching is guided. Interviews were carried out in fall The survey was carried out as planned. According to the results of the survey, every student gets computer-based teaching in weekly basis. According to employees, students are usually enthusiastic and motivated to computer-based teaching. All tutors give computer-based teaching by weekly basis. computer-based teaching is guided with spoken- and physical guidelines and students capabilities are taken care of. According to employees, computer is a useful learning tool for mentally disabled student. With computer-based teaching, all function areas of special education can be covered and affected. Keywords: learning, teaching, special education, computer-based teaching Deposited at Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit s library

4 JOHDANTO OPPIMINEN Oppimiskäsitykset Oppimisympäristöt OPETUS JA OHJAUS KEHITYSVAMMAISTEN OPPIMINEN Kehitysvammaisuuden määrittely Kehitysvammaisten opetus Opetussuunnitelmat Kehitysvammaisten oppiminen ja oppimisedellytykset TIETOKONEOPETUS Tietokoneopetuksen tavoitteet Tietokoneohjelmat TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen toteutus TUTKIMUSTULOKSET Tietokoneopetuksen ohjaus Oppilaiden tietokoneen käyttö Tietokoneopetuksen vaikutukset opetussuunnitelman osa-alueisiin Tietokoneohjelmat Henkilökunnan näkemyksiä tietokoneopetuksesta POHDINTA...31

5 JOHDANTO Tietokoneavusteinen kuntoutus ja tietokoneen käyttö kehitysvammaisten opetuksen apuvälineenä on nykyään hyvin yleistä. Tällä hetkellä myös usein kehitysvamma-alalla työskentelevien henkilöiden tulee hallita tietokoneiden käyttöä. Tietokoneet sisältävät eräänlaisen toimintaympäristön, joka voi tarjota jokaiselle monipuoliset mahdollisuudet muunmuassa työskentelyyn, harrastamiseen tai opiskeluun. Paloahon koulu on Kuopiossa sijaitseva vaikeimmin vammaisille tarkoitettu koulu. Paloahon koulun toiminta-ajatuksena on luoda yhdessä oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa yksilöllisyyttä korostava oppimisympäristö sekä tukea oppilaan mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä yhteiskunnan yhdenvertaisena jäsenenä. Koulussa työskennellään EHA 2 opetussuunnitelman mukaan. Tietokoneopetuksella on siellä jo pitkät perinteet. Tietokoneita on käytetty opetuksen apuvälineenä jo vanhoissa toimitiloissa Kasarmin opetusyksikössä 1980-luvun lopulta saakka. Tällä hetkellä tietokoneopetuksella on keskeinen sija opetuksessa, ja lähes jokaisella oppilaalla on tietokoneopetusta viikoittain. Koko henkilökunta osallistuu tietokoneopetustuntien pitämiseen. Käytän työssäni termiä tietokoneopetus kuvaamaan tietokoneiden avulla tapahtuvaa opetusta Paloahon koululla. Tietokoneopetus-termiä käytetään Paloahon koululla jokapäiväisessä puhekielessä. Erityiskouluissa, kuten myös Paloahon koulussa tunteja pitävät niin opettajat kuin hoitajakin. Työssäni käytän yhteistä nimitystä ohjaajat tai henkilökunta enkä jaottele erilleen opettajia ja hoitajia. Tutkimuksen lähtökohtana on oppiminen ja se, miten oppimista tapahtuu tietokoneen avulla. En tutkimuksessani nosta esille oppimisvaikeuksia. Näkökulmani oppimiseen ja opettamiseen on yksilön voimavaroja korostava, ei niinkään oppimisvaikeuksia korostava. Opinnäytetyöni viitekehys koostuu koostuu kehitysvammaisten oppimisen ja opettamisen sekä tietokoneopetuksen tarkastelusta. Toinen osa sisältää opinnäytetyön tutkimusprosessin kuvauksen, opinnäytetyön tulokset ja pohdinnan. Aloitin opinnäytetyön aiheen suunnittelun jo aivan koulutukseni alkuvaiheessa. Kiinnostukseni kohdistui vammais- tai lapsityön alueelle. Tietokoneopetuksesta

6 kiinnostuin opiskelun aikana harjoittelupaikoissa, joissa tietokoneopetusta on käytetty. Näissä harjoittelupaikoissa olen huomannut tietokoneopetuksen olevan niin lasta motivoiva ja kiinnostava, että halusin tietoa siitä, millaisia vaikutuksia tietokoneopetuksella on. Näin harjoitteluissa erilaista ohjausta itsenäisestä työskentelystä jatkuvaan fyysiseen ohjaamiseen. Omana tavoitteenani oli oppia käyttämään tietokoneopetusta menetelmänä sekä näkemään. millaista on hyödyntää uutta käytettävissä olevaa tekniikkaa kehitysvammaisten kanssa tehtävässä työssä. Halusin myös nähdä millaisella ohjauksella tuloksiin pyritään.

7 6 1 OPPIMINEN Ihmisen kehitys perustuu oppimiseen. Ihminen oppii kaiken aikaa uutta, vaikka oppiminen ei välttämättä olekaan tiedostettua. Oppiminen on jokaiselle ihmiselle yksilöllinen prosessi, jonka perusedellytyksiä ovat eri aistien toiminnat, kyky käsitellä aistihavaintoja, aistimusten integraatio sekä aiemmat kokemukset vastaavista havainnoista. Nykykäsitys oppimisesta on, että ihminen oppii vertailemalla ja prosessoimalla havaitsemaansa aiemmin koettuihin asioihin.( Kerola 2001, 11.) Peruskoulun opetussuunnitelman (1994) mukaan opetuksella tulee pyrkiä sellaiseen toimintaan, että oppilas aktiivisesti jäsentää omat tietorakenteensa ja tiedostaa oman arvosidonnaisuutensa. Paloahon koulussa tähän pyritään behavioristisen ja konstruktiivisen oppimiskäsityksen avulla.(paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 4.) 1.1 Oppimiskäsitykset Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan tietoa maailmasta saadaan aistihavaintojen ja kokemusten kautta. Tässä näkemyksessä korostuu jokaisen oppijan ulkoinen käyttäytyminen, koska mielen sisällöstä ei ole mahdollista saada objektiivista tietoa. Oppiminen on behaviorismin mukaan ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumista, jota voidaan säädellä vahvistamisella. Vahvistaminen tarkoittaa esimerkiksi positiivista palautetta tai palkkiota oikein toimimisesta. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 4-5.) Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä ajatellaan, että oppija valikoi ja tulkitsee asioita aiemman tiedon ja kokemuksen pohjalta. Oppija rakentaa kokemusten avulla kuvaa itsestään ja maailmasta jossa elää(paloahon koulun opetussuunnnitelma 2000, 4-5.) Konstruktivismi perustuu käsitykselle oppijasta aktiivisena tiedon muokkaajana sekä käsitykselle tiedon dynaamisuudesta. Konstruktivistisen käsityksen mukaan tietoa ei voida sellaisenaan välittää oppijalle, vaan oppija on aktiivinen tietorakenteiden muodostaja oppimisprosessissa. Oppija tekee informaatiosta oman tulkintansa ja

8 7 muodostaa tietorakenteensa aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. (Hanna Salovaara 1997.) 1.2 Oppimisympäristöt Ihmisen ympäristö voidaan jakaa fyysiseen, sosiaaliseen, virike- ja psyykkiseen ympäristöön. Oppimisympäristö määritellään paikaksi, tilaksi, yhteisöksi tai toimintakäytännöksi, jonka on tarkoitus edistää yksilön oppimista. Oppimisympäristö järjestetään yleensä sellaiseksi, kuin yksilön tarpeet sitä vaativat. Huomioon otetaan aina persoona, kiinnostuksen kohteet, oppilaan taso ja mahdolliset lisävammat. Oppimisympäristönä voi toimia mikä tahansa vuorovaikutteinen ja oppilaalle tarkoituksenmukainen ympäristö. Hyvää oppimisympäristöä kuvaa myös se, että oppiminen voidaan järjestää mahdollisimman monikanavaiseksi, jolloin havaitaan monen eri aistikanavan kautta, kuten kuulo ja näkö. Hyvässä oppimisympäristössä oppilasta tuetaan, autetaan ja ohjataan, mutta tarjotaan myös mahdollisuus itsenäiseeen ja itseohjautuvaan toimintaan. ( Happonen 2000, ) Fyysinen ympäristö käsittää yleensä tilan missä toimitaan ja välineet. Fyysinen ympäristö vaikuttaa oppimis- ja opetustapahtumaan keskeisesti, se voi vaikuttaa muun muassa keskittymiskykyyn ja motivoitumiseen. Ympäristön ominaisuuksia säätelemällä voi ottaa huomioon oppilaan erityistarpeita (Happonen. 2000, 52.) Oppimisympäristöjen avulla pyritään tarjoamaan oppijoille mahdollisuus tiedon käsittelyyn aktiivisen ajattelutoiminnan sekä käytännön ongelmiin sidottujen oppimistehtävien avulla. Kehitysvammaisella oppilaalla nämä voivat olla esimerkiksi pukemiseen, syömiseen tai rahankäyttöön liittyviä jokapäiväisiä harjoituksia.(hanna Salovaara.) Oppimisympäristö on tärkeä osa oppimista konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan, koska parhaimmillaan oppimisympäristö voi tarjota oppilaalle motivaatiota edetä omassa oppimisprosessissaan.

9 8 2 OPETUS JA OHJAUS Peruskouluopetuksen tavoitteena on kasvattaa eettisesti ja yhteiskunnallisesti tasapainoisia yksilöitä ja tarjota heille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Nämä samat tavoitteet koskevat yhtälailla myös erityisopetusta. Jokaisen oppilaan kehittyminen omien mahdollisuuksiensa mukaan ja sen myötä elämästä selviytyminen mahdollisimman itsenäisesti ovat tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen pyritään jokaisen oppilaan kanssa yksilöllisin keinoin. Yhteiskuntaan osallistuminen on yksi opetuksen tärkeimmistä tavoitteista. (Kerola 2001, 78.) Oppiminen tapahtuu ihmisten vastavuoroisen kommunikoinnin kautta, ja Vuorovaikutustaidot ovat osa ammatillista osaamista )Kerola 2001, 111). Vuorovaikutustaidot ja oma persoona ovat käytössä olevia työkaluja ohjaus- ja opetustyössä. Vuorovaikutus ohjaustilanteessa voi olla edistävä tai jarruttava tekijä oppimiselle. Ammatti-ihminen eli ohjaaja on oppimistilanteessa se, joka vastaa vuorovaikutuksen toimivuudesta. Asiakkaan vuorovaikutustaidot vaikuttavat tilanteeseen, mutta ohjaajalla on vastuu tilanteen onnistumisesta ja siitä, että vuorovaikutus oppimistilanteessa on tarkoituksenmukaista. (Kiesiläinen ) Kun työtä tehdään opettamistarkoituksessa ja omalla persoonalla, vastuu työ-ja toimintatavoista korostuu. Jokaisella opetus- ja ohjaustyötä tekevällä on oikeus löytää oma toimintamalli, kunhan työn tavoitteet ja tarkoitus säilyvät. (Kiesiläinen ) Opettamistilanteessa vuorovaikutuksen tavoitteena on usein luoda oppimisympäristöä. Tällöin on pyrittävä säilyttämään vuorovaikutuskanava oppilaan ja ohjaajan välillä. Vuorovaikutuskanavaksi kutsutaan aisteja, joiden kautta lähetetään tai vastaanotetaan viestejä. Useimmat viestit välittyvät sanoina, ilmeinä, eleinä, kehonasentoina, äänenpainoina tai tekoina. Ohjaajalta vaaditaan herkkyyttä niin käyttää kuin tulkita vuorovaikutuskanavassa tapahtuvia viestejä. (Kiesiläinen )

10 9 3 KEHITYSVAMMAISTEN OPPIMINEN 3.1 Kehitysvammaisuuden määrittely Kehitysvammaisuutta määritellään kirjallisuudessa monella eritavalla. Tämän hetkinen AAMR:n (American Assosication on Mental Retardation) määrittely on seuraavanlainen: Kehitysvammaisuus tarkoittaa tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Sille on ominaista merkittävästi keskimääräistä heikompi älyllinen toimintakyky, johon samanaikaisesti liittyy rajoituksia kahdessa tai useammassa seuraavista adaptiivisten taitojen yksilöllisesti sovellettavista osa-alueista: kommunikaatio, itsestä huolehtiminen, kotona asuminen, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimiminen, itsehallinta, terveys ja turvallisuus, toiminnallinen oppimiskyky, vapaa-aika ja työ. Kehitysvammaisuus tulee ilmi ennen 18 vuoden ikää. Kehitysvammaisuuden määritelmää sovellettaessa on kuitenkin otettava huomioon myös muutamia tärkeitä asioita kehitysvammaisen toimintakyvyssä. Kulttuuriset ja kielelliset eroavuudet sekä kommunikaatioon että käyttäytymiseen liittyvissä tekijöissä täytyy huomioida vammaisuuden määrittelyssä. Adaptiivisten taidot ja niiden rajoitusten ilmeneminen yksilön omassa elinympäristössä, voi olla erilaista kuin esimerkiksi tutkimustilanteessa. Joidenkin kehitysvammaisten henkilökohtaisten kykyjen samanaikaisen ilmeneminen adaptiivisten rajoitusten rinnalla sekä oikein suunnatun tuen merkitys jokapäiväisessä elämässä vaikuttavat myös määritelmää tehtäessä ja sovellettaessa. (Kehitysvammaliitto ) 3.2 Kehitysvammaisten opetus Vuonna 1985 tuli voimaan peruskoululaki, jonka mukaan kaikki kehitysvammaiset lapset ovat oppivelvollisia aiemman oppimisoikeuden sijasta(mattus 1993, 3). Vuonna 1997 kehitysvammaisten opetus siirtyi peruskoulun piiriin. Tällä muutoksella pyrittiin normalisoittamaan kehitysvammaisten opetusta.

11 10 Tämänhetkisen perustuslain mukaan jokainen kunta on velvollinen järjestämään peruskouluopetusta kaikille kunnan alueella asuville oppivelvollisuusikäisille. Vammaisille lapsille, joita ei voida opettaa peruskoulussa, tulee järjestää mahdollisuus erityisopetukseen. Tällöin lapsi aloittaa peruskoulun jo vuotta aiemmin kuin muut, ja opetus kestää 11 vuotta. Erityisopetus järjestetään huomioiden oppilasmäärät sekä oppilaiden oppimisedellytykset. (Kaski, Manninen, Mölsä, Pihko 1999, 156.) Kehitysvammaisten opetus jaetaan opetussuunnitelmien mukaan kolmeen ryhmään. Mukautettu opetus eli EMU on tarkoitettu kehityksessä viivästyneille ja lievästi kehitysvammaisille oppilaille. Harjaantumisopetuksen EHA 1 osallistuvat keskiasteisesti ja vaikeasti kehitysvammaiset oppilaat. EHA 2 on vaikeimmin vammaisten opetusta, johon osallistuvat oppilaat, jotka eivät kykene osallistumaan koulumuotoiseen opetukseen. (Kaski ym. 1999, ) Vaikeimmin vammaisten opetuksessa (Eha 2)opetettavat asiat eivät ole sidoksissa oppilaan ikään tai luokka-asteeseen, vaan oppilaan kehitystasoon ja psykofyysiseen tilaan. Vaikeimmin vammaisten opetuksessa oppimäärät muodostuvat toiminta-alueista, jotka ovat: kommunikaatio sosiaaliset taidot päivittäisten toimintojen taidot kognitiiviset taidot. Opetusta suunniteltaessa on tärkeää tunnistaa oppilaan kannalta sen hetkiset kehitystehtävät ja oppimisen osa-alueet, jotta opetuksesta olisi hyötyä. Opetusta annetaan oppilaille niin ryhmässä kuin yksilöllisestikin (Kaski ym 1999, ). Tärkeää on kuitenkin muistaa, että oppimiselle asetettavat tavoitteet, niiden suunnassa eteneminen ja opetusmenetelmät ovat hyvin yksilöllisiä. Erityisopetuksessa käytetään hyvin erilaisia menetelmiä kuin tavallisessa perusopetuksessa. Osa menetelmistä on hyvin säännönmukaisia ja aikaan sekä paikkaan sidottuja, kuten Knillin kehontuntemus-, kommunikaatio- ja kontaktiharjoitus. Joitakin menetelmiä käytetään kaikissa päivittäisissä tilanteissa. Näitä ovat esimerkiksi käyttäytymiseen vaikuttavat menetelmät tai puhetta ja kommunikaatiota tukevat menetelmät. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 8,17.)

12 Opetussuunnitelmat Perusopetuksessa toimitaan opetussuunnitelmien mukaan, joita on neljää eri tasoa; Valtakunnallinen opetussuunnitelma, kuntakohtainen opetussuunnitelma, koulukohtainen opetussuunnitelma ja henkilökohtainen opetussuunnitelma. (Paloahonkoulun opetussuunnitelma 2000,1.) Koulutussuunnitelma laaditaan jokaiselle oppilaalle yhdessä vanhempien ja koulutoimen kanssa yleensä jo ennen peruskoulun aloittamista. Suunnitelma tehdään oppilaan opetuksellisten tarpeiden mukaisesti. Huomioon otetaan lääketieteelliset, kasvatukselliset sekä terapeuttiset näkökohdat. (Kaski ym ) HOJKS on henkilökohtainen oppimis- ja kuntoutussuunnitelma. HOJKS:n avulla pyritään tekemään oppimistilanteet yksilölle sopiviksi, niin että oppilaan taidot ja tarpeet ja tavoitteet kohtaavat toisensa. HOJKS on opettajan, oppilaan sekä opetuksen työväline, joka kuvaa oppilaan oppimisedellytyksiä, oppilaan oppimistavoitteita sekä auttaa suunnittelemaan tavoitteita ja toteutusta ja arvioimaan tuloksia. Se voi toimia myös linkkinä oppilasta kasvattavien, opettavien ja kuntouttavien tahojen välillä. (Heikki Koistinen.) Koulutus ja opetussuunnitelmien avulla pyritään pääsemään opetukseen, joka on oppilaalle tarkoituksenmukaista ja yksilöllistä. Suunnitelmat parantavat yhteistyötä oppilaan kanssa toimivien tahojen välillä. Tärkeää on, että kehitysvammaisen lapsen opetukseen, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvat ovat samoilla linjoilla ja pyrkivät samoihin tavoitteisiin ja tietävät tapahtumista, koska näin voidaan mahdollisimman hyvin tukea lasta kaikilla osa-alueilla. (Kaski ym. 1999, 159.) 3.3 Kehitysvammaisten oppiminen ja oppimisedellytykset Kehitysvammaisten oppimista tutkittaessa on huomioitu seuraavia seikkoja. Kehitysvammaisten suoriutuminen on usein heikompaa kuin muiden älykkyys- tai kronologiselta iältään samanikäisten. Erilaiset strategiat ovat hyviä ja

13 12 tarkoituksenmukaisia kehitysvammaisten opetuksessa. Oikeiden vastausten ja oppimisen positiivinen vahvistaminen parantavat suorituksia, oppimista ja muistia. Oppimista parantaa myös opetukseen käytettävän ajan lisääminen oppilaan tarpeiden mukaisesti.( Ahvenainen, Ikonen, Koro. 1994, 146, 147.) Oppimiseen vaikuttavat oppilaan oppimisedellytykset, opetusmenetelmät, ympäristötekijät sekä oppilaan kulloinenkin motivaatio (Kerola 2001, 101). Kehitysvammaisten oppimisedellytykset ja oppimiserot ovat aina yksilöllisiä, ja niihin vaikuttavat usein kehitysvamman aste ja mahdolliset lisävammat, kuten erilaiset aistivammat, liikuntavammat, autismi tai epilepsia. (Kerola 2001, 35.) Oppimiseen vaikuttaa keskeisesti taso, jolla oppilas on. Lähes kaikki Paloahon koulun oppilaista ovat kognitiiviselta kehitykseltään 0-3 vuotiaan tasolla. Opetusta mukauttamalla pyritään löytämään jokaiselle keino ilmaista itseään ja ymmärtää muita. Lähes kaikilla oppilailla on myös lisävammoja, jotka edellyttävät monipuolista aistikanavien, opetusmenetelmien ja opetusmateriaalien käyttöä sekä oppilaan yksilöllisten voimavarojen huomioon ottamista kaikissa tilanteissa. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 7.) Oppimisvalmiudet ovat keskeinen osa oppimista ja opettamisen suunnittelua. Niillä tarkoitetaan oppimisessa tarvittavia perustaitoja, kuten keskittymistä, tarkkaavaisuuden suuntaamista, aistien käyttämistä ja motivoitumista. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 5-7.) Motivaatio lähtee aina yksilön omasta kokemuspiiristä ja siksi opetuksessa on tärkeää saada oppilas kokemaan opetus jollain tasolla henkilökohtaisena. Ohjaajan tai opettajan on myös motivaation ylläpitämiseksi autettava oppilasta löytämään mielekkyys tehtävien suorittamisessa. Hyvin tärkeitä on myös onnistumisen ja edistymisen kokemukset, joiden palaute voi tulla joko ohjaajalta tai tehtävästä itsestään. Ohjaajan kannustava toiminta on yksi merkittävistä oman motivaation syntymisen edellytyksistä. (Peltonen & Ruohonen. 1992, 83.) Oppilasta on hyvä havainnoida, ennen kuin aletaan valita hänelle sopivia opetusmenetelmiä. Vanhemmat ja muut lapsen kanssa työtä tehneet voivat olla hyvä

14 13 apu menetelmiä valittaessa. Oppimistehtävien ja oppimismenetelmien tulee olla oppilaan kehitystasoon sopivia, häntä motivoivia ja onnistumisen kokemuksia tuottavia. Monipuolisia ja sovellettavissa olevia oppimismenetelmiä on olemassa runsaasti. (Kerola 2001, )

15 14 4 TIETOKONEOPETUS Tietokoneilla on opetuksessa monia erilaisia käyttötarkoituksia. Tietokone voi toimia opetuksen kohteena, opetusvälineenä, apuvälineenä, opiskelun tai opiskelun kehittämisen välineenä tai opetuksen suunnittelun välineenä (Ikonen 1993, 109.) Tietokoneet mahdollistavat usein vammaisillekin oppijoille aiempaa yksilöllisempiä kuntoutus-ja opetuskeinoja. Tietokoneiden avulla vammaisilla on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön, leikkiä ja harrastaa itsenäisesti. (Valkonen 2001.) Tietokoneopetus tarkoittaa kaikkea sitä, missä tietokonetta käytetään opetuksen apuna. Tietokoneen avulla voidaan hyödyntää suurempaa osaa opetusmateriaalista, koska tietokoneen avulla voidaan luoda materiaaliin erilaisia toimintoja. Tietokoneisiin voidaan liittää koneen käyttöä helpottavia apuvälineitä kuten erilaisia painikkeita tai ohjaimia. Tietokoneohjelmia voidaan yleensä säätää eri vaikeusasteille. Yksilöllisen suoritusnopeuden säätelymahdollisuus tukee lapsen suoriutumista tehtävästä(paloneva 1993, 25). Nämä toiminnat mahdollistavat tietokoneen käytön lähes kaikille. Kehitysvammaan liittyy usein lisävammoja, jotka voivat vaikeuttaa tietokoneen tai ohjelman käyttöä. Näkövamma, liikuntavamma tai kuulovamma asettavat yleensä omat vaatimuksensa niin tietokoneille, tietokoneiden lisälaitteille ja tietokoneohjelmille. (Monivammaisen lapsen apuvälineet osa 3. 38,39.) Tietokoneet ja tietoverkot eivät sellaisenaan tarjoa oppimiselle mitään uutta. Tietokoneet tarvitsevat opetuskäyttöön soveltuvat sisällöt ja toimintatavat, jotka ovat sisällytettävissä erilaisten oppijoiden tarpeita vastaaviksi (Ahvenainen 2000, 56). Oppimismahdollisuudet tietokoneella vaativat opettajalta huolellisen pedagogisen suunnittelun, jotta tavoitteet ja tarkoitus tukevat oppilaan oppimistarpeita. Opettajan tulee tietää oppilaan sen hetkiset ongelmat ja tavoitteet jo ennen tietokoneella työskentelyä. Tietokoneen käytön tulee olla kytkettynä oppilaan muuhun toimintaan ja tavoitteisiin. (Ovaskainen 1998, 69.) Tietokoneopetuksessa oppilasta kuntouttaa vastavuoroisuus. Vastavuoroisuutta tarjoavat niin tietokoneohjelmaan sisäänrakennettu palaute kuin läsnäoleva ohjaaja. Tietokoneen on todettu olevan erittäin motivoiva opetusväline. Tietokoneen antama välitön palaute motivoi oppilasta jatkamaan ja yrittämään uudelleen. Oppilas saa innostavan palautteen

16 15 kaikesta toiminnastaan monen aistikanavan kautta esimerkiksi kuvaruudulla tapahtuu jotain ja kaiuttimista kuuluu ääni. Positiivinen palaute ja onnistuminen itsenäisesti on avain oppimiseen (Tenhunen 2001, 15.) Näihin päiviin saakka itse tekeminen ja itse oppiminen on ollut monessa asiassa vaikeavammaisten saavuttamattomissa, mutta ohjelmien kehitys, laitteiden suorituskyvyn paraneminen ja hintojen lasku, ovat tuoneet tietokoneet vammaistenkin arkipäivään. (Paloneva 1993,24). Useissa tutkimuksissa on saatu selville, että tietokoneopetuksella saadaan parempia oppimistuloksia, kuin tavanomaisilla menetelmillä. (Tammela 1993, 19). Tietokoneopetuksella on koettu olevan paljon etuja. Hyvinä ominaisuuksina vammaisten opetuksen kannalta on koettu olevan välittömän palautteen johdonmukainen saaminen, eri aistien kautta oppiminen ja mahdollisuus toistaa harjoitusta useamman kerran (Ikonen 1993, 117.)Tietokoneen käytön vaarana voi kuitenkin olla, että tietokonetta käytetään jännittävänä leluna tai palkintona jollekin niinsanotulle vaativammalle tehtävälle. Tietokone ei saa muodostua ainoaksi opetusvälineeksi, vaan sen tulee olla yksi väline muiden joukossa. (kehitysvammaisten kuntoutus ja opetus 1991). Tietokone ei myöskään korvaa toisen ihmisen läsnäoloa. Opettajan läsnäolo tilanteessa on yhtä tärkeää kuin motivoivan tietokone ohjelman käyttäminen. Tietokone oikein käytettynä voi vastata joihinkin oppimisen ongelmiin ja laajentaa opiskelukeinoja. (Leppinen 1995, ) 4.1 Tietokoneopetuksen tavoitteet Tietokoneopetuksen tavoitteet voivat olla hyvin moninaisia riippuen siitä ketä opetetaan. Tietokoneella harjoiteltavat asiat tulisi olla samoja kuin muussakin sen hetkisessä opetuksessa. Tietokoneopetus tulisi aina järjestää yksilön lähtökohdista käsin. Yksilön mahdollisuudet tulee huomioida niin ohjelmien kuin laitteiden valinnassa. Tavoitteisiin vaikuttavat myös lisävammat, kognitiivinen taso ja motoriset taidot.(kehitysvammaisten kuntoutus ja opetus1991.) Tietokoneopetuksen tavoitteina voi olla esimerkiksi puhevalmiuksien kehittäminen ja kommunikointikyvyn harjaannuttaminen, näön- ja kuulonvaraisen hahmottamisen kehittäminen, sekä itsenäisen elämän taitojen harjaannuttaminen (esim. ruoanvalmistus ja rahan tunnistus). (Valkonen 2001.)

17 16 Kommunikaatio käytössä tietokone voi korvata puheen tai kirjoittamisen. Tietokoneen käyttötilanne pyritään luomaan mahdollisimman vuorovaikutteiseksi ja tällöin tietokone muodostuu hyvin tärkeäksi osaksi kommunikaatio-opetusta. Tietokoneen ollessa säännöllinen ja tarkoitukseen sopiva työväline, vuorovaikutus ja itsenäisyys lisääntyy ja tietokoneen käyttö voi luoda parempia mahdollisuuksia osallistua ympäröivään yhteiskuntaan. (Monivammaisen lapsenapuvälineet osa 3 38,39.) Kehitysvammaisella oppilaalla voi olla yksilöllisiä puutteita eri osa-alueilla siten, ettei kommunikointi onnistu verbaalin kielen avulla. Tietokoneella voidaan kuitenkin vahvistaa oppilaan ääntelyä ja myöhemmin mahdollisesti myös sanavarastoa (Paloneva 1993, 29). Kun oppilas ei pysty tuottamaan ääntä, käytetään puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomuotoja, kuten kuvia, viittomia ja esinekommunikaatiota. Vaihtoehtoiset kommunikaatiomuodot mahdollistavat vuorovaikutuksen ja sitä kautta oppimisen (Kerola 2001, 111.) Tietokoneella näiden vaihtoehtoisten kommunikaatio keinojen harjoittelu on helppoa. Ohjelmia, joissa harjoitellaan tunnistamaan kuvia tai viittomia on olemassa. Tietokonetuntia pitävä ohjaaja voi rakentaa sellaiseksi tunnin sellaiseksi, jossa harjoitellaan kommunikaatio taitoja. Motorinen toimintakyky on yhteydessä oppimiseen. Oman kehon tunteminen on lähtökohta avaruudelliselle hahmotuskyvylle, tilan hahmottamiselle ja tilanteeseen orientoitumiselle. Oman kehon tunteminen vaikuttaa perusturvallisuuteen, joka on kaiken oppimisen perusta (Kerola 2001, 87-88). Motoriset taidot ovat myös lähtökohta havainnoimiselle, uusista ympäristöistä saaduille kokemuksille, jotka ovat keskeisiä oppimisen kannalta kun ajatellaan oppimista konstruktiivisen oppimiskäsityksen näkökulmasta. Myös sosiaalisten taitojen kehittymisen ja omatoimisen selviytymisen kannalta motoristen taitojen hallitseminen on tärkeää. Lähes kaikki päivittäiset toiminnat vaativat onnistuakseen motorisia taitoja. (Kaski ym. 1998, 170.) Tietokoneen käyttö onnistuu motorisesti lähes kaikilta, kun vain löydetään sopivat apuvälineet tietokoneen käyttöön. Hyviä apuvälineitä vaikeasti vammaisille voivat olla esimerkiksi suuremmat painikkeet tai kosketuskuvaruutu. (Heikki Koistinen 2001).

18 17 Tietokone voi olla hyvänä apuna motoristen taitojen opettelussa. Käden käytön harjoittelua on painikkeiden painaminen, kosketuskuvaruudun koskettaminen oikeasta kohdasta ja mahdollisesti tunnin aikana käytettävät viittomat. Silmän ja käden välisen koordinaation harjoituksissa tietokone on hyvä oppimisen väline. Joissain tapauksissa tietokoneella harjoitellaan myös koko kehon hallintaa. (Valkonen 2001). Tietokonetta voidaan käyttää erilaisten oppimisvalmiuksien harjaannuttamiseen. Vaikeimmin kehitysvammaisilla tietokonetta voidaan käyttää aistitoimintojen kehittämisessä näön ja kuulon harjoittamiseen. Aistitoiminnat ovat tärkeässä asemassa oppimisessa. Jotta voi oppia, on ensin opittava vastaanottamaan erilaisia aistiärsykkeitä, kuten ääntä tai erilaisia visuaalisia ärsykkeitä. Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen lähtee aistiärsykkeiden kautta. Tietokone antaa oppijalle aistiärsykkeen ja oppija reagoi ärsykkeeseen. Oppijan reaktiota vahvistetaan, esimerkiksi kehumalla ja tätä kautta tapahtuu oppimista. (Ikonen 1993,117; Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000,18). Tietokoneen avulla voidaan myös kehittää kognitiivisia taitoja, kuten syyn ja seurauksen yhteyksien ymmärtämistä. Kognitiiviset taidot harjaannuttaminen on yksi keskeisimmistä tietokoneopetuksen tavoitteista(valkonen 2001).Kun oppimisedellytykset ovat olemassa, voidaan tietokoneella harjoitella monia erilaisia kognitiivisia taitoja, kuten lajittelua, vuorottelua, kielellisiä käsitteitä tai valintojen tekemistä. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000,18) Tärkeä osa tietokoneopetuksen käyttöä on taitojen siirtäminen tietokoneelta jokapäiväiseen elämään. (Kaski ym. 1998, 189) Tietokoneopetuksen ja perinteisten kuntoutusmuotojen vaikuttavuustutkimusta ei ole tehty, siksi on vaikeaa päätellä kummalla keinolla opitut asiat siirtyvät helpommin jokapäiväiseen elämään. (Ahonniska & Erikson ) Tietokoneenkäytön sosiaalinen ympäristö muodostuu yleensä koulussa koulun henkilökunnasta tai joissakin tapauksissa henkilökunnasta ja koulutovereista. Vuorovaikutus tietokoneella näkyy yleensä katseena, äänenä tai sanallisena ilmaisuna (Tammela 1993, 59, 60). Tietokoneopetuksella voi olla erilaisia sosiaalisia seurauksia. Tietokoneopetuksen on pelätty vähentävän sosiaalisia suhteita ja sosiaalisen

19 18 kanssakäymisen taitoja ja lisäävän joidenkin sosiaalisista erityisvaikeuksista kärsivien eristäytymistä. Kuitenkin on huomattu, että ongelmanratkaisutaitoja harjoittavia ohjelmia käytettäessä on mahdollisuus parityöskentelyyn tietokoneella. Tällöin ohjelman sosiaalinen ja kognitiivinen hyöty voi olla jopa suurempi, kuin yksilötyöskentelyssä. (Ahonniska & Eriksson 1999, 69.) 4.2 Tietokoneohjelmat Yksilölliset ohjelmat tietokoneilla toistavat harjoiteltavaa asiaa useita kertoja. Toistaminen on tärkeää kehitysvammaiselle oppilaalle, koska oppimiseen tarvitaan saman asian harjoittelua useita kertoja. (kehitysvammaisuus ja apuvälineet 1991) Ohjaajan tehtävänä on valita lapselle sopiva ohjelma. Työskentely motivoi oppilasta, kun hänen omat taitonsa ja ohjelman sisältö sopivat yhteen. Ohjelman tulee sisältää niitä asioita, jotka ovat oppilaalla muissakin tavoitteissa juuri tällä hetkellä. Hyvässä, lapsen taitoja kehittävässä ohjelmassa on yleensä lähtökohtana jokin ongelmanratkaisun tyyppi, jossa edetään valintojen kautta ja yksi asia kerrallaan. Mikä tahansa ohjelma ei toimi opettavana tai kuntouttavana elementtinä. Tärkeää on, että lapsi saa jatkuvasti palautetta tekemisestään. (Tenhunen 2001, 15.) Tietokoneopetuksessa edetään usein pienin askelin ja samoja harjoituksia voidaan yleensä käyttää pitkiäkin aikoja. Tärkeää motivaation ja oppimisen kannalta on että ohjelmat vaihtuvat ja harjoituksissa edetään silloin, kun asioita on jo opittu. (Tenhunen 2001, 15.) Käytetyn ohjelman tulisi olla näytöltään selkeä. Hyvät kontrastit, kookas teksti ja rauhallinen ulkoasu tekee ohjelmasta toimivan. Valintojen tekeminen hiiren tai askelluksen avulla nopeuttaa työskentelyä. Isot painikkeet ovat hyviä vammaisille, joiden motoriset taidot eivät riitä käyttämään hiirtä tai muuta pientä hallintalaitetta. (Heikki Koistinen.) Kehitysvammaisille on myös kehitetty heille sopivia ohjelmia alkaen yksinkertaisista katseen kohdistamisen, katseella seuraamisen sekä syy-seuraussuhteen luomisen harjoituksista, joista edetään vaikeampiin tehtäviin. Kehitysvammaisille soveltuvat

20 19 useimmat kehitysiän mukaisesti valitut tavalliset opetusohjelmat (Valkonen 2001.) Tietokoneohjelmat ja käytettävät laitteet muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Ne ohjelmat mitä käytetään tällä hetkellä, eivät luultavasti ole käytössä enää muutamien vuosien kuluttua. Tietokoneohjelmia laaditaan opetustarkoitukseen itse ja ohjelmia sovelletaan erityisoppilaiden käyttöön sopiviksi. Kehitysvammaliiton valtakunnallinen tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki edistää puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia, kommunikoinnin apuvälineiden sekä vammaisille soveltuvien tietokoneiden ja -ohjelmien käyttöä. Tikoteekeissä tehdään kommunikoinnin ja tietokoneen käytön arviointeja. Siellä on myös mahdollisuus ohjattuun tutustumiseen kuntoutuksellisiin ja vapaa-ajan tietokoneohjelmiin. Ohjelmia voi saada lainaksi. Arviointi edellyttää lähetettä ja maksusitoumusta terveydenhuollolta, Kelalta tai vakuutusyhtiöstä. Helsingin Tikoteekin lisäksi on olemassa alueellisia Tikoteekkejä eri puolilla Suomea (Valkonen 2001.)

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013 Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuva opetus perustuu oppilaan taitojen ja kehityksen arviointiin. Lähtökohtana on

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä hallinnon että opetuksen käytön näkökulmasta. Hallinnon

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot