Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän"

Transkriptio

1 Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän Tietokoneopetusta Paloahon koulussa Eeva Lappi Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakoniaammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Lappi Eeva Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja ymmärrän. Tietokoneopetusta Paloahon koulussa. Pieksämäki sivua ja 1 liite Opinnäytetyöni pääongelma oli millaista on tietokoneopetus kuopiolaisessa Paloahon erityiskoulussa. Opinnäytetyöni ensimmäisenä alaongelmana oli selvittää miten tietokoneopetus vaikuttaa erityisopetuksen eri toiminta-alueisiin. Toiminta-alueita ovat kommunikaatio, päivittäiset taidot, motoriset taidot, kognitiiviset taidot ja sosiaaliset taidot. Toisena alaongelmana oli selvittää, kuinka oppilaita ohjataan tietokonetuntien aikana. Opinnäytetyössä perehdytään tietokoneopetukseen oppimisen ja ohjaamisen näkökulmista. Oppimisesta esitellään teoriaviitekehyksessä oppimisen konstruktiivinen ja behavioristinen oppimiskäsitys sekä kuvataan kehitysvammaisten oppimista. Ohjaamisesta ja opetuksesta teoriassa käsitellään kehitysvammaisten oppimiseen liittyviä erityispiirteitä sekä ohjaukseen liittyviä seikkoja. Tutkimuksen aineisto koostuu haastattelurungon pohjalta tehdystä 18;sta haastattelusta, joissa on haastateltu Paloahon koulun henkilökunnan näkemystä tietokoneopetuksesta, sen vaikutuksista ja ohjauksesta. Haastattelut toteutettiin syksyllä Tutkimus onnistui tavoitteiden mukaisesti. Tuloksien perusteella tietokoneopetusta on jokaisella oppilaalla viikoittain. Oppilaat ovat henkilökunnan mukaan yleensä innostuneita ja motivoituneita tietokoneopetukseen. Kaikki ohjaajat ohjaavat tietokoneopetusta viikoittain. Tietokoneopetusta ohjataan niin sanallisin kuin fyysisinkin keinoin, ja oppilaan taso huomioiden. Henkilökunnan näkemysten mukaan tietokone on hyvä oppimisenväline vaikeasti kehitysvammaisille lapsille. Tietokoneen avulla voidaan vaikuttaa kaikkiin erityisopetuksen osa-alueisiin. Asiasanat: oppiminen, opettaminen, erityisopetus, tietokoneopetus Säilytyspaikka; Pieksämäen Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Lappi Eeva I hear and forget, I see and remember, I do and understand. Computer-based teaching Pieksämäki pages, 1appendices The main aim of my thesis was to clarify what kind of computer-based teaching is been given to the students in Paloaho special school in Kuopio. The first sub-problem was to clarify, how computer-teaching effects on different function-areas of special education. Function areas are communication, daily skills, motoric skills, cognitivie skills and social skills. The second sub-problem was to clarify how students are guided during computer class. The study is based on the learning and the guiding aspect of computer-based teaching. From learning in computer-based teaching, constructive and behaviouristic learning styles are introduced as well as learning process of mentally disabled students. From guiding and teaching in computer-based teaching, theory part deals with special characteristics of mentally disabled learner and how guiding is carried out in there areas. Material of this survey was based on18 interviews. In these interviews, employees of Paloaho special school told their opinion about computer-based teaching and it s affect on to students and also how computer-based teaching is guided. Interviews were carried out in fall The survey was carried out as planned. According to the results of the survey, every student gets computer-based teaching in weekly basis. According to employees, students are usually enthusiastic and motivated to computer-based teaching. All tutors give computer-based teaching by weekly basis. computer-based teaching is guided with spoken- and physical guidelines and students capabilities are taken care of. According to employees, computer is a useful learning tool for mentally disabled student. With computer-based teaching, all function areas of special education can be covered and affected. Keywords: learning, teaching, special education, computer-based teaching Deposited at Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit s library

4 JOHDANTO OPPIMINEN Oppimiskäsitykset Oppimisympäristöt OPETUS JA OHJAUS KEHITYSVAMMAISTEN OPPIMINEN Kehitysvammaisuuden määrittely Kehitysvammaisten opetus Opetussuunnitelmat Kehitysvammaisten oppiminen ja oppimisedellytykset TIETOKONEOPETUS Tietokoneopetuksen tavoitteet Tietokoneohjelmat TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen toteutus TUTKIMUSTULOKSET Tietokoneopetuksen ohjaus Oppilaiden tietokoneen käyttö Tietokoneopetuksen vaikutukset opetussuunnitelman osa-alueisiin Tietokoneohjelmat Henkilökunnan näkemyksiä tietokoneopetuksesta POHDINTA...31

5 JOHDANTO Tietokoneavusteinen kuntoutus ja tietokoneen käyttö kehitysvammaisten opetuksen apuvälineenä on nykyään hyvin yleistä. Tällä hetkellä myös usein kehitysvamma-alalla työskentelevien henkilöiden tulee hallita tietokoneiden käyttöä. Tietokoneet sisältävät eräänlaisen toimintaympäristön, joka voi tarjota jokaiselle monipuoliset mahdollisuudet muunmuassa työskentelyyn, harrastamiseen tai opiskeluun. Paloahon koulu on Kuopiossa sijaitseva vaikeimmin vammaisille tarkoitettu koulu. Paloahon koulun toiminta-ajatuksena on luoda yhdessä oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa yksilöllisyyttä korostava oppimisympäristö sekä tukea oppilaan mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä yhteiskunnan yhdenvertaisena jäsenenä. Koulussa työskennellään EHA 2 opetussuunnitelman mukaan. Tietokoneopetuksella on siellä jo pitkät perinteet. Tietokoneita on käytetty opetuksen apuvälineenä jo vanhoissa toimitiloissa Kasarmin opetusyksikössä 1980-luvun lopulta saakka. Tällä hetkellä tietokoneopetuksella on keskeinen sija opetuksessa, ja lähes jokaisella oppilaalla on tietokoneopetusta viikoittain. Koko henkilökunta osallistuu tietokoneopetustuntien pitämiseen. Käytän työssäni termiä tietokoneopetus kuvaamaan tietokoneiden avulla tapahtuvaa opetusta Paloahon koululla. Tietokoneopetus-termiä käytetään Paloahon koululla jokapäiväisessä puhekielessä. Erityiskouluissa, kuten myös Paloahon koulussa tunteja pitävät niin opettajat kuin hoitajakin. Työssäni käytän yhteistä nimitystä ohjaajat tai henkilökunta enkä jaottele erilleen opettajia ja hoitajia. Tutkimuksen lähtökohtana on oppiminen ja se, miten oppimista tapahtuu tietokoneen avulla. En tutkimuksessani nosta esille oppimisvaikeuksia. Näkökulmani oppimiseen ja opettamiseen on yksilön voimavaroja korostava, ei niinkään oppimisvaikeuksia korostava. Opinnäytetyöni viitekehys koostuu koostuu kehitysvammaisten oppimisen ja opettamisen sekä tietokoneopetuksen tarkastelusta. Toinen osa sisältää opinnäytetyön tutkimusprosessin kuvauksen, opinnäytetyön tulokset ja pohdinnan. Aloitin opinnäytetyön aiheen suunnittelun jo aivan koulutukseni alkuvaiheessa. Kiinnostukseni kohdistui vammais- tai lapsityön alueelle. Tietokoneopetuksesta

6 kiinnostuin opiskelun aikana harjoittelupaikoissa, joissa tietokoneopetusta on käytetty. Näissä harjoittelupaikoissa olen huomannut tietokoneopetuksen olevan niin lasta motivoiva ja kiinnostava, että halusin tietoa siitä, millaisia vaikutuksia tietokoneopetuksella on. Näin harjoitteluissa erilaista ohjausta itsenäisestä työskentelystä jatkuvaan fyysiseen ohjaamiseen. Omana tavoitteenani oli oppia käyttämään tietokoneopetusta menetelmänä sekä näkemään. millaista on hyödyntää uutta käytettävissä olevaa tekniikkaa kehitysvammaisten kanssa tehtävässä työssä. Halusin myös nähdä millaisella ohjauksella tuloksiin pyritään.

7 6 1 OPPIMINEN Ihmisen kehitys perustuu oppimiseen. Ihminen oppii kaiken aikaa uutta, vaikka oppiminen ei välttämättä olekaan tiedostettua. Oppiminen on jokaiselle ihmiselle yksilöllinen prosessi, jonka perusedellytyksiä ovat eri aistien toiminnat, kyky käsitellä aistihavaintoja, aistimusten integraatio sekä aiemmat kokemukset vastaavista havainnoista. Nykykäsitys oppimisesta on, että ihminen oppii vertailemalla ja prosessoimalla havaitsemaansa aiemmin koettuihin asioihin.( Kerola 2001, 11.) Peruskoulun opetussuunnitelman (1994) mukaan opetuksella tulee pyrkiä sellaiseen toimintaan, että oppilas aktiivisesti jäsentää omat tietorakenteensa ja tiedostaa oman arvosidonnaisuutensa. Paloahon koulussa tähän pyritään behavioristisen ja konstruktiivisen oppimiskäsityksen avulla.(paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 4.) 1.1 Oppimiskäsitykset Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan tietoa maailmasta saadaan aistihavaintojen ja kokemusten kautta. Tässä näkemyksessä korostuu jokaisen oppijan ulkoinen käyttäytyminen, koska mielen sisällöstä ei ole mahdollista saada objektiivista tietoa. Oppiminen on behaviorismin mukaan ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumista, jota voidaan säädellä vahvistamisella. Vahvistaminen tarkoittaa esimerkiksi positiivista palautetta tai palkkiota oikein toimimisesta. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 4-5.) Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä ajatellaan, että oppija valikoi ja tulkitsee asioita aiemman tiedon ja kokemuksen pohjalta. Oppija rakentaa kokemusten avulla kuvaa itsestään ja maailmasta jossa elää(paloahon koulun opetussuunnnitelma 2000, 4-5.) Konstruktivismi perustuu käsitykselle oppijasta aktiivisena tiedon muokkaajana sekä käsitykselle tiedon dynaamisuudesta. Konstruktivistisen käsityksen mukaan tietoa ei voida sellaisenaan välittää oppijalle, vaan oppija on aktiivinen tietorakenteiden muodostaja oppimisprosessissa. Oppija tekee informaatiosta oman tulkintansa ja

8 7 muodostaa tietorakenteensa aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. (Hanna Salovaara 1997.) 1.2 Oppimisympäristöt Ihmisen ympäristö voidaan jakaa fyysiseen, sosiaaliseen, virike- ja psyykkiseen ympäristöön. Oppimisympäristö määritellään paikaksi, tilaksi, yhteisöksi tai toimintakäytännöksi, jonka on tarkoitus edistää yksilön oppimista. Oppimisympäristö järjestetään yleensä sellaiseksi, kuin yksilön tarpeet sitä vaativat. Huomioon otetaan aina persoona, kiinnostuksen kohteet, oppilaan taso ja mahdolliset lisävammat. Oppimisympäristönä voi toimia mikä tahansa vuorovaikutteinen ja oppilaalle tarkoituksenmukainen ympäristö. Hyvää oppimisympäristöä kuvaa myös se, että oppiminen voidaan järjestää mahdollisimman monikanavaiseksi, jolloin havaitaan monen eri aistikanavan kautta, kuten kuulo ja näkö. Hyvässä oppimisympäristössä oppilasta tuetaan, autetaan ja ohjataan, mutta tarjotaan myös mahdollisuus itsenäiseeen ja itseohjautuvaan toimintaan. ( Happonen 2000, ) Fyysinen ympäristö käsittää yleensä tilan missä toimitaan ja välineet. Fyysinen ympäristö vaikuttaa oppimis- ja opetustapahtumaan keskeisesti, se voi vaikuttaa muun muassa keskittymiskykyyn ja motivoitumiseen. Ympäristön ominaisuuksia säätelemällä voi ottaa huomioon oppilaan erityistarpeita (Happonen. 2000, 52.) Oppimisympäristöjen avulla pyritään tarjoamaan oppijoille mahdollisuus tiedon käsittelyyn aktiivisen ajattelutoiminnan sekä käytännön ongelmiin sidottujen oppimistehtävien avulla. Kehitysvammaisella oppilaalla nämä voivat olla esimerkiksi pukemiseen, syömiseen tai rahankäyttöön liittyviä jokapäiväisiä harjoituksia.(hanna Salovaara.) Oppimisympäristö on tärkeä osa oppimista konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan, koska parhaimmillaan oppimisympäristö voi tarjota oppilaalle motivaatiota edetä omassa oppimisprosessissaan.

9 8 2 OPETUS JA OHJAUS Peruskouluopetuksen tavoitteena on kasvattaa eettisesti ja yhteiskunnallisesti tasapainoisia yksilöitä ja tarjota heille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Nämä samat tavoitteet koskevat yhtälailla myös erityisopetusta. Jokaisen oppilaan kehittyminen omien mahdollisuuksiensa mukaan ja sen myötä elämästä selviytyminen mahdollisimman itsenäisesti ovat tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen pyritään jokaisen oppilaan kanssa yksilöllisin keinoin. Yhteiskuntaan osallistuminen on yksi opetuksen tärkeimmistä tavoitteista. (Kerola 2001, 78.) Oppiminen tapahtuu ihmisten vastavuoroisen kommunikoinnin kautta, ja Vuorovaikutustaidot ovat osa ammatillista osaamista )Kerola 2001, 111). Vuorovaikutustaidot ja oma persoona ovat käytössä olevia työkaluja ohjaus- ja opetustyössä. Vuorovaikutus ohjaustilanteessa voi olla edistävä tai jarruttava tekijä oppimiselle. Ammatti-ihminen eli ohjaaja on oppimistilanteessa se, joka vastaa vuorovaikutuksen toimivuudesta. Asiakkaan vuorovaikutustaidot vaikuttavat tilanteeseen, mutta ohjaajalla on vastuu tilanteen onnistumisesta ja siitä, että vuorovaikutus oppimistilanteessa on tarkoituksenmukaista. (Kiesiläinen ) Kun työtä tehdään opettamistarkoituksessa ja omalla persoonalla, vastuu työ-ja toimintatavoista korostuu. Jokaisella opetus- ja ohjaustyötä tekevällä on oikeus löytää oma toimintamalli, kunhan työn tavoitteet ja tarkoitus säilyvät. (Kiesiläinen ) Opettamistilanteessa vuorovaikutuksen tavoitteena on usein luoda oppimisympäristöä. Tällöin on pyrittävä säilyttämään vuorovaikutuskanava oppilaan ja ohjaajan välillä. Vuorovaikutuskanavaksi kutsutaan aisteja, joiden kautta lähetetään tai vastaanotetaan viestejä. Useimmat viestit välittyvät sanoina, ilmeinä, eleinä, kehonasentoina, äänenpainoina tai tekoina. Ohjaajalta vaaditaan herkkyyttä niin käyttää kuin tulkita vuorovaikutuskanavassa tapahtuvia viestejä. (Kiesiläinen )

10 9 3 KEHITYSVAMMAISTEN OPPIMINEN 3.1 Kehitysvammaisuuden määrittely Kehitysvammaisuutta määritellään kirjallisuudessa monella eritavalla. Tämän hetkinen AAMR:n (American Assosication on Mental Retardation) määrittely on seuraavanlainen: Kehitysvammaisuus tarkoittaa tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Sille on ominaista merkittävästi keskimääräistä heikompi älyllinen toimintakyky, johon samanaikaisesti liittyy rajoituksia kahdessa tai useammassa seuraavista adaptiivisten taitojen yksilöllisesti sovellettavista osa-alueista: kommunikaatio, itsestä huolehtiminen, kotona asuminen, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimiminen, itsehallinta, terveys ja turvallisuus, toiminnallinen oppimiskyky, vapaa-aika ja työ. Kehitysvammaisuus tulee ilmi ennen 18 vuoden ikää. Kehitysvammaisuuden määritelmää sovellettaessa on kuitenkin otettava huomioon myös muutamia tärkeitä asioita kehitysvammaisen toimintakyvyssä. Kulttuuriset ja kielelliset eroavuudet sekä kommunikaatioon että käyttäytymiseen liittyvissä tekijöissä täytyy huomioida vammaisuuden määrittelyssä. Adaptiivisten taidot ja niiden rajoitusten ilmeneminen yksilön omassa elinympäristössä, voi olla erilaista kuin esimerkiksi tutkimustilanteessa. Joidenkin kehitysvammaisten henkilökohtaisten kykyjen samanaikaisen ilmeneminen adaptiivisten rajoitusten rinnalla sekä oikein suunnatun tuen merkitys jokapäiväisessä elämässä vaikuttavat myös määritelmää tehtäessä ja sovellettaessa. (Kehitysvammaliitto ) 3.2 Kehitysvammaisten opetus Vuonna 1985 tuli voimaan peruskoululaki, jonka mukaan kaikki kehitysvammaiset lapset ovat oppivelvollisia aiemman oppimisoikeuden sijasta(mattus 1993, 3). Vuonna 1997 kehitysvammaisten opetus siirtyi peruskoulun piiriin. Tällä muutoksella pyrittiin normalisoittamaan kehitysvammaisten opetusta.

11 10 Tämänhetkisen perustuslain mukaan jokainen kunta on velvollinen järjestämään peruskouluopetusta kaikille kunnan alueella asuville oppivelvollisuusikäisille. Vammaisille lapsille, joita ei voida opettaa peruskoulussa, tulee järjestää mahdollisuus erityisopetukseen. Tällöin lapsi aloittaa peruskoulun jo vuotta aiemmin kuin muut, ja opetus kestää 11 vuotta. Erityisopetus järjestetään huomioiden oppilasmäärät sekä oppilaiden oppimisedellytykset. (Kaski, Manninen, Mölsä, Pihko 1999, 156.) Kehitysvammaisten opetus jaetaan opetussuunnitelmien mukaan kolmeen ryhmään. Mukautettu opetus eli EMU on tarkoitettu kehityksessä viivästyneille ja lievästi kehitysvammaisille oppilaille. Harjaantumisopetuksen EHA 1 osallistuvat keskiasteisesti ja vaikeasti kehitysvammaiset oppilaat. EHA 2 on vaikeimmin vammaisten opetusta, johon osallistuvat oppilaat, jotka eivät kykene osallistumaan koulumuotoiseen opetukseen. (Kaski ym. 1999, ) Vaikeimmin vammaisten opetuksessa (Eha 2)opetettavat asiat eivät ole sidoksissa oppilaan ikään tai luokka-asteeseen, vaan oppilaan kehitystasoon ja psykofyysiseen tilaan. Vaikeimmin vammaisten opetuksessa oppimäärät muodostuvat toiminta-alueista, jotka ovat: kommunikaatio sosiaaliset taidot päivittäisten toimintojen taidot kognitiiviset taidot. Opetusta suunniteltaessa on tärkeää tunnistaa oppilaan kannalta sen hetkiset kehitystehtävät ja oppimisen osa-alueet, jotta opetuksesta olisi hyötyä. Opetusta annetaan oppilaille niin ryhmässä kuin yksilöllisestikin (Kaski ym 1999, ). Tärkeää on kuitenkin muistaa, että oppimiselle asetettavat tavoitteet, niiden suunnassa eteneminen ja opetusmenetelmät ovat hyvin yksilöllisiä. Erityisopetuksessa käytetään hyvin erilaisia menetelmiä kuin tavallisessa perusopetuksessa. Osa menetelmistä on hyvin säännönmukaisia ja aikaan sekä paikkaan sidottuja, kuten Knillin kehontuntemus-, kommunikaatio- ja kontaktiharjoitus. Joitakin menetelmiä käytetään kaikissa päivittäisissä tilanteissa. Näitä ovat esimerkiksi käyttäytymiseen vaikuttavat menetelmät tai puhetta ja kommunikaatiota tukevat menetelmät. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 8,17.)

12 Opetussuunnitelmat Perusopetuksessa toimitaan opetussuunnitelmien mukaan, joita on neljää eri tasoa; Valtakunnallinen opetussuunnitelma, kuntakohtainen opetussuunnitelma, koulukohtainen opetussuunnitelma ja henkilökohtainen opetussuunnitelma. (Paloahonkoulun opetussuunnitelma 2000,1.) Koulutussuunnitelma laaditaan jokaiselle oppilaalle yhdessä vanhempien ja koulutoimen kanssa yleensä jo ennen peruskoulun aloittamista. Suunnitelma tehdään oppilaan opetuksellisten tarpeiden mukaisesti. Huomioon otetaan lääketieteelliset, kasvatukselliset sekä terapeuttiset näkökohdat. (Kaski ym ) HOJKS on henkilökohtainen oppimis- ja kuntoutussuunnitelma. HOJKS:n avulla pyritään tekemään oppimistilanteet yksilölle sopiviksi, niin että oppilaan taidot ja tarpeet ja tavoitteet kohtaavat toisensa. HOJKS on opettajan, oppilaan sekä opetuksen työväline, joka kuvaa oppilaan oppimisedellytyksiä, oppilaan oppimistavoitteita sekä auttaa suunnittelemaan tavoitteita ja toteutusta ja arvioimaan tuloksia. Se voi toimia myös linkkinä oppilasta kasvattavien, opettavien ja kuntouttavien tahojen välillä. (Heikki Koistinen.) Koulutus ja opetussuunnitelmien avulla pyritään pääsemään opetukseen, joka on oppilaalle tarkoituksenmukaista ja yksilöllistä. Suunnitelmat parantavat yhteistyötä oppilaan kanssa toimivien tahojen välillä. Tärkeää on, että kehitysvammaisen lapsen opetukseen, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvat ovat samoilla linjoilla ja pyrkivät samoihin tavoitteisiin ja tietävät tapahtumista, koska näin voidaan mahdollisimman hyvin tukea lasta kaikilla osa-alueilla. (Kaski ym. 1999, 159.) 3.3 Kehitysvammaisten oppiminen ja oppimisedellytykset Kehitysvammaisten oppimista tutkittaessa on huomioitu seuraavia seikkoja. Kehitysvammaisten suoriutuminen on usein heikompaa kuin muiden älykkyys- tai kronologiselta iältään samanikäisten. Erilaiset strategiat ovat hyviä ja

13 12 tarkoituksenmukaisia kehitysvammaisten opetuksessa. Oikeiden vastausten ja oppimisen positiivinen vahvistaminen parantavat suorituksia, oppimista ja muistia. Oppimista parantaa myös opetukseen käytettävän ajan lisääminen oppilaan tarpeiden mukaisesti.( Ahvenainen, Ikonen, Koro. 1994, 146, 147.) Oppimiseen vaikuttavat oppilaan oppimisedellytykset, opetusmenetelmät, ympäristötekijät sekä oppilaan kulloinenkin motivaatio (Kerola 2001, 101). Kehitysvammaisten oppimisedellytykset ja oppimiserot ovat aina yksilöllisiä, ja niihin vaikuttavat usein kehitysvamman aste ja mahdolliset lisävammat, kuten erilaiset aistivammat, liikuntavammat, autismi tai epilepsia. (Kerola 2001, 35.) Oppimiseen vaikuttaa keskeisesti taso, jolla oppilas on. Lähes kaikki Paloahon koulun oppilaista ovat kognitiiviselta kehitykseltään 0-3 vuotiaan tasolla. Opetusta mukauttamalla pyritään löytämään jokaiselle keino ilmaista itseään ja ymmärtää muita. Lähes kaikilla oppilailla on myös lisävammoja, jotka edellyttävät monipuolista aistikanavien, opetusmenetelmien ja opetusmateriaalien käyttöä sekä oppilaan yksilöllisten voimavarojen huomioon ottamista kaikissa tilanteissa. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 7.) Oppimisvalmiudet ovat keskeinen osa oppimista ja opettamisen suunnittelua. Niillä tarkoitetaan oppimisessa tarvittavia perustaitoja, kuten keskittymistä, tarkkaavaisuuden suuntaamista, aistien käyttämistä ja motivoitumista. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000, 5-7.) Motivaatio lähtee aina yksilön omasta kokemuspiiristä ja siksi opetuksessa on tärkeää saada oppilas kokemaan opetus jollain tasolla henkilökohtaisena. Ohjaajan tai opettajan on myös motivaation ylläpitämiseksi autettava oppilasta löytämään mielekkyys tehtävien suorittamisessa. Hyvin tärkeitä on myös onnistumisen ja edistymisen kokemukset, joiden palaute voi tulla joko ohjaajalta tai tehtävästä itsestään. Ohjaajan kannustava toiminta on yksi merkittävistä oman motivaation syntymisen edellytyksistä. (Peltonen & Ruohonen. 1992, 83.) Oppilasta on hyvä havainnoida, ennen kuin aletaan valita hänelle sopivia opetusmenetelmiä. Vanhemmat ja muut lapsen kanssa työtä tehneet voivat olla hyvä

14 13 apu menetelmiä valittaessa. Oppimistehtävien ja oppimismenetelmien tulee olla oppilaan kehitystasoon sopivia, häntä motivoivia ja onnistumisen kokemuksia tuottavia. Monipuolisia ja sovellettavissa olevia oppimismenetelmiä on olemassa runsaasti. (Kerola 2001, )

15 14 4 TIETOKONEOPETUS Tietokoneilla on opetuksessa monia erilaisia käyttötarkoituksia. Tietokone voi toimia opetuksen kohteena, opetusvälineenä, apuvälineenä, opiskelun tai opiskelun kehittämisen välineenä tai opetuksen suunnittelun välineenä (Ikonen 1993, 109.) Tietokoneet mahdollistavat usein vammaisillekin oppijoille aiempaa yksilöllisempiä kuntoutus-ja opetuskeinoja. Tietokoneiden avulla vammaisilla on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön, leikkiä ja harrastaa itsenäisesti. (Valkonen 2001.) Tietokoneopetus tarkoittaa kaikkea sitä, missä tietokonetta käytetään opetuksen apuna. Tietokoneen avulla voidaan hyödyntää suurempaa osaa opetusmateriaalista, koska tietokoneen avulla voidaan luoda materiaaliin erilaisia toimintoja. Tietokoneisiin voidaan liittää koneen käyttöä helpottavia apuvälineitä kuten erilaisia painikkeita tai ohjaimia. Tietokoneohjelmia voidaan yleensä säätää eri vaikeusasteille. Yksilöllisen suoritusnopeuden säätelymahdollisuus tukee lapsen suoriutumista tehtävästä(paloneva 1993, 25). Nämä toiminnat mahdollistavat tietokoneen käytön lähes kaikille. Kehitysvammaan liittyy usein lisävammoja, jotka voivat vaikeuttaa tietokoneen tai ohjelman käyttöä. Näkövamma, liikuntavamma tai kuulovamma asettavat yleensä omat vaatimuksensa niin tietokoneille, tietokoneiden lisälaitteille ja tietokoneohjelmille. (Monivammaisen lapsen apuvälineet osa 3. 38,39.) Tietokoneet ja tietoverkot eivät sellaisenaan tarjoa oppimiselle mitään uutta. Tietokoneet tarvitsevat opetuskäyttöön soveltuvat sisällöt ja toimintatavat, jotka ovat sisällytettävissä erilaisten oppijoiden tarpeita vastaaviksi (Ahvenainen 2000, 56). Oppimismahdollisuudet tietokoneella vaativat opettajalta huolellisen pedagogisen suunnittelun, jotta tavoitteet ja tarkoitus tukevat oppilaan oppimistarpeita. Opettajan tulee tietää oppilaan sen hetkiset ongelmat ja tavoitteet jo ennen tietokoneella työskentelyä. Tietokoneen käytön tulee olla kytkettynä oppilaan muuhun toimintaan ja tavoitteisiin. (Ovaskainen 1998, 69.) Tietokoneopetuksessa oppilasta kuntouttaa vastavuoroisuus. Vastavuoroisuutta tarjoavat niin tietokoneohjelmaan sisäänrakennettu palaute kuin läsnäoleva ohjaaja. Tietokoneen on todettu olevan erittäin motivoiva opetusväline. Tietokoneen antama välitön palaute motivoi oppilasta jatkamaan ja yrittämään uudelleen. Oppilas saa innostavan palautteen

16 15 kaikesta toiminnastaan monen aistikanavan kautta esimerkiksi kuvaruudulla tapahtuu jotain ja kaiuttimista kuuluu ääni. Positiivinen palaute ja onnistuminen itsenäisesti on avain oppimiseen (Tenhunen 2001, 15.) Näihin päiviin saakka itse tekeminen ja itse oppiminen on ollut monessa asiassa vaikeavammaisten saavuttamattomissa, mutta ohjelmien kehitys, laitteiden suorituskyvyn paraneminen ja hintojen lasku, ovat tuoneet tietokoneet vammaistenkin arkipäivään. (Paloneva 1993,24). Useissa tutkimuksissa on saatu selville, että tietokoneopetuksella saadaan parempia oppimistuloksia, kuin tavanomaisilla menetelmillä. (Tammela 1993, 19). Tietokoneopetuksella on koettu olevan paljon etuja. Hyvinä ominaisuuksina vammaisten opetuksen kannalta on koettu olevan välittömän palautteen johdonmukainen saaminen, eri aistien kautta oppiminen ja mahdollisuus toistaa harjoitusta useamman kerran (Ikonen 1993, 117.)Tietokoneen käytön vaarana voi kuitenkin olla, että tietokonetta käytetään jännittävänä leluna tai palkintona jollekin niinsanotulle vaativammalle tehtävälle. Tietokone ei saa muodostua ainoaksi opetusvälineeksi, vaan sen tulee olla yksi väline muiden joukossa. (kehitysvammaisten kuntoutus ja opetus 1991). Tietokone ei myöskään korvaa toisen ihmisen läsnäoloa. Opettajan läsnäolo tilanteessa on yhtä tärkeää kuin motivoivan tietokone ohjelman käyttäminen. Tietokone oikein käytettynä voi vastata joihinkin oppimisen ongelmiin ja laajentaa opiskelukeinoja. (Leppinen 1995, ) 4.1 Tietokoneopetuksen tavoitteet Tietokoneopetuksen tavoitteet voivat olla hyvin moninaisia riippuen siitä ketä opetetaan. Tietokoneella harjoiteltavat asiat tulisi olla samoja kuin muussakin sen hetkisessä opetuksessa. Tietokoneopetus tulisi aina järjestää yksilön lähtökohdista käsin. Yksilön mahdollisuudet tulee huomioida niin ohjelmien kuin laitteiden valinnassa. Tavoitteisiin vaikuttavat myös lisävammat, kognitiivinen taso ja motoriset taidot.(kehitysvammaisten kuntoutus ja opetus1991.) Tietokoneopetuksen tavoitteina voi olla esimerkiksi puhevalmiuksien kehittäminen ja kommunikointikyvyn harjaannuttaminen, näön- ja kuulonvaraisen hahmottamisen kehittäminen, sekä itsenäisen elämän taitojen harjaannuttaminen (esim. ruoanvalmistus ja rahan tunnistus). (Valkonen 2001.)

17 16 Kommunikaatio käytössä tietokone voi korvata puheen tai kirjoittamisen. Tietokoneen käyttötilanne pyritään luomaan mahdollisimman vuorovaikutteiseksi ja tällöin tietokone muodostuu hyvin tärkeäksi osaksi kommunikaatio-opetusta. Tietokoneen ollessa säännöllinen ja tarkoitukseen sopiva työväline, vuorovaikutus ja itsenäisyys lisääntyy ja tietokoneen käyttö voi luoda parempia mahdollisuuksia osallistua ympäröivään yhteiskuntaan. (Monivammaisen lapsenapuvälineet osa 3 38,39.) Kehitysvammaisella oppilaalla voi olla yksilöllisiä puutteita eri osa-alueilla siten, ettei kommunikointi onnistu verbaalin kielen avulla. Tietokoneella voidaan kuitenkin vahvistaa oppilaan ääntelyä ja myöhemmin mahdollisesti myös sanavarastoa (Paloneva 1993, 29). Kun oppilas ei pysty tuottamaan ääntä, käytetään puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomuotoja, kuten kuvia, viittomia ja esinekommunikaatiota. Vaihtoehtoiset kommunikaatiomuodot mahdollistavat vuorovaikutuksen ja sitä kautta oppimisen (Kerola 2001, 111.) Tietokoneella näiden vaihtoehtoisten kommunikaatio keinojen harjoittelu on helppoa. Ohjelmia, joissa harjoitellaan tunnistamaan kuvia tai viittomia on olemassa. Tietokonetuntia pitävä ohjaaja voi rakentaa sellaiseksi tunnin sellaiseksi, jossa harjoitellaan kommunikaatio taitoja. Motorinen toimintakyky on yhteydessä oppimiseen. Oman kehon tunteminen on lähtökohta avaruudelliselle hahmotuskyvylle, tilan hahmottamiselle ja tilanteeseen orientoitumiselle. Oman kehon tunteminen vaikuttaa perusturvallisuuteen, joka on kaiken oppimisen perusta (Kerola 2001, 87-88). Motoriset taidot ovat myös lähtökohta havainnoimiselle, uusista ympäristöistä saaduille kokemuksille, jotka ovat keskeisiä oppimisen kannalta kun ajatellaan oppimista konstruktiivisen oppimiskäsityksen näkökulmasta. Myös sosiaalisten taitojen kehittymisen ja omatoimisen selviytymisen kannalta motoristen taitojen hallitseminen on tärkeää. Lähes kaikki päivittäiset toiminnat vaativat onnistuakseen motorisia taitoja. (Kaski ym. 1998, 170.) Tietokoneen käyttö onnistuu motorisesti lähes kaikilta, kun vain löydetään sopivat apuvälineet tietokoneen käyttöön. Hyviä apuvälineitä vaikeasti vammaisille voivat olla esimerkiksi suuremmat painikkeet tai kosketuskuvaruutu. (Heikki Koistinen 2001).

18 17 Tietokone voi olla hyvänä apuna motoristen taitojen opettelussa. Käden käytön harjoittelua on painikkeiden painaminen, kosketuskuvaruudun koskettaminen oikeasta kohdasta ja mahdollisesti tunnin aikana käytettävät viittomat. Silmän ja käden välisen koordinaation harjoituksissa tietokone on hyvä oppimisen väline. Joissain tapauksissa tietokoneella harjoitellaan myös koko kehon hallintaa. (Valkonen 2001). Tietokonetta voidaan käyttää erilaisten oppimisvalmiuksien harjaannuttamiseen. Vaikeimmin kehitysvammaisilla tietokonetta voidaan käyttää aistitoimintojen kehittämisessä näön ja kuulon harjoittamiseen. Aistitoiminnat ovat tärkeässä asemassa oppimisessa. Jotta voi oppia, on ensin opittava vastaanottamaan erilaisia aistiärsykkeitä, kuten ääntä tai erilaisia visuaalisia ärsykkeitä. Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen lähtee aistiärsykkeiden kautta. Tietokone antaa oppijalle aistiärsykkeen ja oppija reagoi ärsykkeeseen. Oppijan reaktiota vahvistetaan, esimerkiksi kehumalla ja tätä kautta tapahtuu oppimista. (Ikonen 1993,117; Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000,18). Tietokoneen avulla voidaan myös kehittää kognitiivisia taitoja, kuten syyn ja seurauksen yhteyksien ymmärtämistä. Kognitiiviset taidot harjaannuttaminen on yksi keskeisimmistä tietokoneopetuksen tavoitteista(valkonen 2001).Kun oppimisedellytykset ovat olemassa, voidaan tietokoneella harjoitella monia erilaisia kognitiivisia taitoja, kuten lajittelua, vuorottelua, kielellisiä käsitteitä tai valintojen tekemistä. (Paloahon koulun opetussuunnitelma 2000,18) Tärkeä osa tietokoneopetuksen käyttöä on taitojen siirtäminen tietokoneelta jokapäiväiseen elämään. (Kaski ym. 1998, 189) Tietokoneopetuksen ja perinteisten kuntoutusmuotojen vaikuttavuustutkimusta ei ole tehty, siksi on vaikeaa päätellä kummalla keinolla opitut asiat siirtyvät helpommin jokapäiväiseen elämään. (Ahonniska & Erikson ) Tietokoneenkäytön sosiaalinen ympäristö muodostuu yleensä koulussa koulun henkilökunnasta tai joissakin tapauksissa henkilökunnasta ja koulutovereista. Vuorovaikutus tietokoneella näkyy yleensä katseena, äänenä tai sanallisena ilmaisuna (Tammela 1993, 59, 60). Tietokoneopetuksella voi olla erilaisia sosiaalisia seurauksia. Tietokoneopetuksen on pelätty vähentävän sosiaalisia suhteita ja sosiaalisen

19 18 kanssakäymisen taitoja ja lisäävän joidenkin sosiaalisista erityisvaikeuksista kärsivien eristäytymistä. Kuitenkin on huomattu, että ongelmanratkaisutaitoja harjoittavia ohjelmia käytettäessä on mahdollisuus parityöskentelyyn tietokoneella. Tällöin ohjelman sosiaalinen ja kognitiivinen hyöty voi olla jopa suurempi, kuin yksilötyöskentelyssä. (Ahonniska & Eriksson 1999, 69.) 4.2 Tietokoneohjelmat Yksilölliset ohjelmat tietokoneilla toistavat harjoiteltavaa asiaa useita kertoja. Toistaminen on tärkeää kehitysvammaiselle oppilaalle, koska oppimiseen tarvitaan saman asian harjoittelua useita kertoja. (kehitysvammaisuus ja apuvälineet 1991) Ohjaajan tehtävänä on valita lapselle sopiva ohjelma. Työskentely motivoi oppilasta, kun hänen omat taitonsa ja ohjelman sisältö sopivat yhteen. Ohjelman tulee sisältää niitä asioita, jotka ovat oppilaalla muissakin tavoitteissa juuri tällä hetkellä. Hyvässä, lapsen taitoja kehittävässä ohjelmassa on yleensä lähtökohtana jokin ongelmanratkaisun tyyppi, jossa edetään valintojen kautta ja yksi asia kerrallaan. Mikä tahansa ohjelma ei toimi opettavana tai kuntouttavana elementtinä. Tärkeää on, että lapsi saa jatkuvasti palautetta tekemisestään. (Tenhunen 2001, 15.) Tietokoneopetuksessa edetään usein pienin askelin ja samoja harjoituksia voidaan yleensä käyttää pitkiäkin aikoja. Tärkeää motivaation ja oppimisen kannalta on että ohjelmat vaihtuvat ja harjoituksissa edetään silloin, kun asioita on jo opittu. (Tenhunen 2001, 15.) Käytetyn ohjelman tulisi olla näytöltään selkeä. Hyvät kontrastit, kookas teksti ja rauhallinen ulkoasu tekee ohjelmasta toimivan. Valintojen tekeminen hiiren tai askelluksen avulla nopeuttaa työskentelyä. Isot painikkeet ovat hyviä vammaisille, joiden motoriset taidot eivät riitä käyttämään hiirtä tai muuta pientä hallintalaitetta. (Heikki Koistinen.) Kehitysvammaisille on myös kehitetty heille sopivia ohjelmia alkaen yksinkertaisista katseen kohdistamisen, katseella seuraamisen sekä syy-seuraussuhteen luomisen harjoituksista, joista edetään vaikeampiin tehtäviin. Kehitysvammaisille soveltuvat

20 19 useimmat kehitysiän mukaisesti valitut tavalliset opetusohjelmat (Valkonen 2001.) Tietokoneohjelmat ja käytettävät laitteet muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Ne ohjelmat mitä käytetään tällä hetkellä, eivät luultavasti ole käytössä enää muutamien vuosien kuluttua. Tietokoneohjelmia laaditaan opetustarkoitukseen itse ja ohjelmia sovelletaan erityisoppilaiden käyttöön sopiviksi. Kehitysvammaliiton valtakunnallinen tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki edistää puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia, kommunikoinnin apuvälineiden sekä vammaisille soveltuvien tietokoneiden ja -ohjelmien käyttöä. Tikoteekeissä tehdään kommunikoinnin ja tietokoneen käytön arviointeja. Siellä on myös mahdollisuus ohjattuun tutustumiseen kuntoutuksellisiin ja vapaa-ajan tietokoneohjelmiin. Ohjelmia voi saada lainaksi. Arviointi edellyttää lähetettä ja maksusitoumusta terveydenhuollolta, Kelalta tai vakuutusyhtiöstä. Helsingin Tikoteekin lisäksi on olemassa alueellisia Tikoteekkejä eri puolilla Suomea (Valkonen 2001.)

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Koulun nimi: Tiirismaan koulu Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet

Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet Valteri-OPS:n palapelimalli Heljä Happonen, KM, ohjaava opettaja Päivi Lång, KM, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Toiminta-alueittain

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Ruori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen

Ruori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen Ruori Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Tavoitteet Pedagogisen tuen tarpeen arviointiin kehitetty työkalu Helppokäyttöisyys Arvioinnin toteuttaminen moniammatillisesti > kaikkien käytettävissä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Taina Suvikas 2017 HOJKS-TYÖ JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI

Taina Suvikas 2017 HOJKS-TYÖ JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI Taina Suvikas 2017 HOJKS-TYÖ JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Rinnekodin koulu Leni Pispala

TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Rinnekodin koulu Leni Pispala TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Rinnekodin koulu Leni Pispala Rinnekodin koulu Rinnekoti-Säätiön alaisuudessa toimiva, perusopetuslain mukaista esi- ja perusopetusta antava yksityinen erityiskoulu. Koulussa annetaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot