ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA"

Transkriptio

1 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA Kimmo Suomi & Outi Metsäranta Jyväskylän yliopisto Liikunnan kehittämiskeskus 2003

2 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA Kimmo Suomi & Outi Metsäranta Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisu 2/2003 ISSN: ISBN: Kansikuva: futureimagebank.com

3 Sisältö JOHDANTO 3 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA - VISIO TAVOITTEISTA 5 I STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 7 II JULKISET LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalvelujen kehittäminen seutukohtaisesti Liikunnan perus- ja erityispalvelutuotantojärjestelmät Päätöksenteko ja toimivaltasuhteet Talous 17 III LIIKUNTAPAIKAT Liikuntapaikkojen kehittäminen seutukohtaisesti, investoinnit ja peruskorjaus Kaavoitus sekä liikunta- ja virkistysalueyleiskaava Liikunnan infrastruktuurin tekninen huolto, kalusto ja henkilöstö 23 IV LIIKUNTA ELINKEINOELÄMÄN EDUSTAJANA Liikunnan palveluyritykset Liikuntamatkailu Hyvinvointi- ja informaatioteknologian hyväksikäyttö 28 V LIIKUNTA SOSIAALISENA PÄÄOMANA Liikunta- ja urheiluseurat, liikunnan sosiaalinen organisoituminen Kilpa- ja huippu-urheilu Kansainväliset asiat 34 VI ULKOILU JA VIRKISTYS Liikunta-alueet maalla, vedessä, jäällä ja lumella 36 TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN YHTEENVETO 38 ARVIOINNIN VUOSIKELLO 39 Liitteet 2

4 JOHDANTO Keväällä 2002 Etelä-Kymenlaakson seutuvaltuustossa päätettiin ryhtyä laatimaan Etelä- Kymenlaaksoon liikuntapoliittista ohjelmaa, jonka tarkoituksena on alueen kuntien yhteistoiminnallisuuden kehittäminen liikunnan alueella. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: Kotka 1. Antti Mattila Liikuntatoimenjohtaja 2. Sirpa Paatero Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja 3. Mika Arola Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen Pyhtää 1. Tuula Kurri Sivistyslautakunnan puheenjohtaja 2. Riitta Fransas Liikuntasihteeri Hamina 1. Osmo Ristolainen Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja 2. Jussi Virsunen Sivistystoimenjohtaja 3. Matti Porkka Kaupunginhall.jäsen O. Ristolaisen henk.koht. varajäsen 4. Tero Pasi Teknisen lautakunnan jäsen 5. Maija Vahla Vapaa-aikapalvelupäällikkö Virolahti 1. Risto Uusitalo Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja 2. Mia Karvanen Liikunnanohjaaja 3. Kirsi Hämäläinen Seutuvaliokunnan edustaja Virolahden vs. kunnanjohtaja Miehikkälä 1. Vesa Tylli Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja 2. Veli-Matti Ahonen Vapaa-aikasihteeri Työryhmän hallinnolliseksi sihteeriksi määrättiin Kotkan liikuntatoimenjohtaja Antti Mattila, jonka johdolla valmisteltiin sopimus Jyväskylän yliopiston Liikunnan sosiaalitieteiden laitok- 3

5 sen/liikunnan kehittämiskeskuksen kanssa strategian valmistamiseksi. Työn rahoitus saatiin aluekeskusohjelmasta, joka kanavoi rahoituksen Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:öön. Sopimus Jyväskylän yliopiston ja Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:n kanssa solmittiin kevättalvella Tutkimus- ja kehittämistyön johtajana on toiminut LitT, dosentti, liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi, ja hänen tutkimusassistenttinaan liik.yo. Outi Metsäranta. Strategian työstämiseen ovat osallistuneet myös FT, dosentti, yliassistentti Kalervo Ilmanen ja LitM, tutkija Kari Puronaho. Keväällä 2003 tutkijaryhmä suoritti alueen kunnissa (Pyhtää, Kotka, Hamina (Vehkalahti), Virolahti, Miehikkälä) laajan haastattelukierroksen, johon kuntien liikuntaviranhaltijat olivat valinneet yhteensä 20 haastateltavaa kuntien päätöksenteosta, työntekijöistä, alan yrittäjistä ja vapaaehtoistoimijoista. Strategiatyön apuna käytettiin elektronista yhteistoimintaympäristöä, johon saatiin kunnista n. 40 asiantuntijaa julkiselta, kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta. Strategiatyön aloitusseminaari pidettiin Vehkalahdella Seminaarissa mm. opetusministeriön liikuntayksikön neuvottelevavirkamies Timo Haukilahti esitteli ministeriön strategiaa. Lisäksi keväällä 2003 järjestettiin Kotkassa elektroniseen yhteistoimintaympäristöön perehdyttämistilaisuus. Elektronisen yhteistoimintaympäristöön liitettiin mukaan seuraavat eri sektorien asiantuntijat: Ahonen Veli-Matti Arola Mika Bagaric Tuija Blomberg Antti Breilin Marjo Forsell Kirsi Fransas Riitta Heikkilä Juha Herranen Risto Holmberg Mia Holopainen Heikki Karvanen Mia Kattelus Airi Kopra Pirjo Kurri Tuula Kylmälä Markku Laine Kalevi Lehtinen Tommi Liimatainen Markku Mattila Antti Metsola Jyrki Osola Teemu Paatero Sirpa Pakkanen Aaro Pekkinen Aija Pietarinen Ari Porkka Juha Pulkkinen Timo Rantala Mikko Renlund Heimer Renlund Tarja Ristolainen Osmo Salminen Matti Suomalainen Jyrki Tammilehto Jarmo Tasa Veli-Matti Tylli Vesa Urpalainen Matti Uusitalo Risto Uusitalo-Ovaska Eija Vahla Maija Virsunen Jussi Värri Kyösti YHTEENSÄ 43 HENKILÖÄ 4

6 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA VISIO TAVOITTEISTA 1. AKTIIVINEN YHTEISTOIMINTA-ALUE Kaakonkulma muodostaa tulevaisuudessa yhä aktiivisemman yhteistoiminta-alueen, jossa alueen kunnat, yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat luottavat toisiinsa ja työskentelevät alueen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Liikunnan alueella yhteistoiminta eri sektoreilla kunnallisen liikuntatoimen, urheiluseurojen ja liikunta-alan yrittäjien kesken kasvaa verkostoksi, josta otetaan oppia myös alueen ulkopuolelta. 2. AKTIIVINEN INFORMAATIOALUE Etelä-Kymenlaakso muodostaa merkittävän informaatioalueen, jossa erilaiset tieto- ja tavaravirrat kulkevat hyvin rakennetussa infrastruktuurissa, informaatioverkostoissa ja myös sosiaalisena pääomana. Liikunnan alueella keskeistä on, että alue muodostaa monipuolisen ja hyvän urheiluseuraverkoston, josta eteläkymenlaaksolaiset ovat entistä kiinnostuneempia ja valmiita osallistumaan. 3. AKTIIVINEN KOULUTUSALUE Strategia-alueella on merkittävää koulutuksellista ja sivistyksellistä pääomaa, jolla turvataan alueen hyvinvoinnin jatkuvuus muuttuvassa kansallisessa ja kansainvälisessä ilmapiirissä. Alueen koulutuksesta ollaan kiinnostuneita muualla Suomessa ja myös lähialueilla Venäjällä ja Virossa, joiden lähialueoppilaitosten kanssa tehdään kasvavaa yhteistoimintaa. Liikuntakoulutuksessa alueen kunnilla, oppilaitoksilla ja urheilun aluejärjestöillä sekä seuroilla on merkittävä asema. 5

7 5. AKTIIVINEN EDUNVALVONTA-ALUE Seutuvaltuusto toimii keskeisenä alueen edunvalvojana, jolla on hyvät verkostot alueen sisäisiin ja ulkoisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisen tahon vaikuttajiin. Seutuyhteistyö tiivistyy alueen osien kesken ja opetusministeriö tukee alueen liikuntatoimen yhteistoimintaa, joka alkoi strategiatyön päätyttyä kokeiluluonteisena, mutta joka on vakiinnutettu ja jonka hyviä kokemuksia välitetään myös muualle maahan. Alueen kunnilla voi olla vaaleilla valittu yhteinen seudullinen edunvalvontaelin, alueellisen lainsäädännön kehittyessä kunnat kuitenkin säilyttävät itsenäisyytensä. Edunvalvonta keskittyy peruspalvelutuotannon, johon myös liikunnalliset peruspalvelut kuuluvat, laadun ja määrän varmistamiseen. Seudullisessa edunvalvonnassa on myös liikunta-asioita hoitava sektorikohtainen edunvalvontaelin. 6. YHTEINEN INVESTOINTIALUE Yhteistyön tiivistyttyä on mahdollista perustaa myös yhteinen investointialue, joka määritellään koskemaan keskeisimpiä suuria yhteisiä investointihankkeita yleensä ja isoimpia liikuntapaikkoja erityisesti, joista esimerkeiksi nousevat kylpylä, Uuperin talviurheilukeskus, Arto Tolsa jalkapallostadion, Ruissalon ampumahiihtoalue, Suomenlahden saariston ja rantojen virkistyskäyttö, alueen jääurheilukeskukset sekä alueelle kehitetyt latu-, jää-, lumi- ja maareitistöt, joilla on yhteydet myös ylikunnallisiin, maakunnallisiin, valtakunnallisiin ja Venäjän lähialueille ulottuviin reitistöihin. Kunnat näkevät investointimahdollisuuksina myös toisten kuntien alueet yhteistoiminnallisesti siten, että toisten kuntien alueelle investoidessa ei omaan kuntaan tarvitse investoida samoja hankkeita. Toimintatapaan sisältyy sopimus investoinneista ja niiden käytöstä. 7. YHTEINEN MARKKINOINTIALUE Alueen toimijat perustavat markkinointitoimenpiteensä yhteisesti tehtyihin markkinointitutkimuksiin, joilla voidaan tukea kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin palvelujen suuntaamista ja kehittämistä entistä laadukkaimmiksi. Liikunnan alueella toimii kuntien, seurojen ja liikunta-alan yritysten yhteinen markkinointitaho, jolle kunnat ovat luoneet toimintaedellytykset. Alueen kuntien liikuntatoimilla on yhteiset kotisivut internetissä. 6

8 I STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Yhteiskuntaan vaikuttavat voimakkaasti informaatio- ja hyvinvointiteknologian kasvu, kansainvälisyys ja väestörakenteen muutokset. Väestörakenteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat Kaakonkulman kunnissa oleva uhka väestötappiosta ja syntyvyyden alenemisesta. Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Myös alueen sisäinen muuttoliike vahvistaa alueen kaupunkikeskusta ja heikentää reuna-alueilla olevia kuntia. Strategian keskeisin tavoite on tuottaa ja turvata liikuntapalvelujen saanti alueella asuville ja siellä vieraileville. Tähän tavoitteeseen päästään tiivistämällä aikaisempaa merkittävästi enemmän kuntien liikuntatointen yhteistoiminnallisuutta. Suhde julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä muuttuu liikuntapalvelujen kentässä. Ellei hyvään yhteistoimintaan päästä, on uhkakuvana liikuntakulttuurin palvelujen merkittävä heikkeneminen. Muutospaineet aiheuttavat kasvavia vaatimuksia myös liikuntahallinnolle ja vaativat siltä mm. läpinäkyvyyttä, arvioitavuutta ja palvelualttiutta. Uudessa toimintaympäristössä menestyksellinen selviäminen edellyttää liikuntaelämän yksituumaista samaan tavoitteeseen pyrkimistä sekä eri alueiden että eri sektoreiden kesken. Aivan viime aikoina Etelä-Kymenlaakson seutukunnan kehitys on ollut myönteinen. Kunnat ovat tehneet yhä suurempia elinkeinopoliittisia satsauksia. Työttömyysaste on laskenut muuta maata nopeammin ja maakunnan liikevaihdon kasvuprosentti on ollut muuta maata suurempi. Työpaikat lisääntyvät ja väkilukukin on aivan viime vuosina kääntynyt hienokseltaan nousuun. Alueen visiona on: Olemme osaamisen ja yhteistyön kansainvälinen kasvuseutu idän ja lännen kohtaamispaikka, jossa asukkaat ja yritykset viihtyvät. Etelä-Kymenlaakson seutukunnassa on totuttu tiiviiseen yhteistyöhön. Tosin yhteistyön pääpaino on ollut muualla kuin liikuntatoiminnassa. Hyvä yhteistoiminta tulee ulottaa myös liikuntapalveluihin, koska yhteistoiminnasta on ollut hyviä kokemuksia muilla sektoreilla. Aluekeskusohjelman yhtenä tavoitteena onkin ollut palvelutuotannon yhteistyön kehittäminen. Sitäkin tarkoitusta palvelee sektorikohtainen, käsillä oleva Etelä-Kymenlaakson liikuntastrategia. 7

9 Liikuntastrategian tarkoituksena on omalta osaltaan esittää yhteistyö- ja toimintamalleja, joilla muuttuvassa yhteiskunnassa voidaan kunnallista, ylikunnallista sekä seudullista liikuntatoimintaa tehdä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ohessa kuntien väestöennusteet (Lipas): Väestömäärä ja -ennuste Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Ja koulutustaso kunnittain (Lipas): Tutkinnot, % asukkaista (2000) ,3 16,2 32,5 17,6 26,9 7,5 29,2 14,7 29,9 11,3 Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Keskiaste Korkea aste Alueen koko väestömäärä on (2000). Vuoteen 2030 mennessä sen ennustetaan (Lipas) vähenevän hengellä eli väestömäärä vähenisi hieman yli 8 %:lla. Väestömäärän alenemisen katsotaan johtuvan vanhempien ikäluokkien suhteellisen osuuden kasvusta ja vastaavasti nuorten ikäluokkien vähenemisestä. Vähenemistä tapahtuu kaikissa kunnissa, mutta suhteellisesti eniten maaseutukunnissa. Väestö on keskimääräistä koulutetumpaa, sillä kaupunkikunnissa puolella väestöstä 8

10 on keski- tai korkea-asteen koulutus ja maaseudullakin n. 40 %:lla. Koulutus on sidoksissa liikuntatietoisuuteen, joten liikuntaharrastuksilla väestön koulutuksen perusteella on kysyntää keskimääräistä enemmän muuhun maahan verrattuna. Taloudellisessa tarkastelussa kunnat panostavat liikuntaan hyvin erilailla oheisten taulukoiden mukaan (Lipas): KUNTA NETTOKÄYTTÖMENOT e (2001) PER CAPITA e Hamina Pyhtää Kotka Virolahti Miehikkälä SEUTUKUNTA YHTEENSÄ ,02 Nettokäyttömenot/asukas, EUR Virolahti 31,18 39,49 44,67 Pyhtää 20,27 20,06 17,37 Miehikkälä 25,25 27,66 26, Kotka 50, ,87 Hamina 42,08 51,5 54,

11 Kilpailevien seutukuntien nettokäyttömenot/asukas (2000) Lappeenrannan stk Lahden stk Kouvolan stk Imatran stk Hämeenlinnan stk Kotkan - Haminan stk 53,12 52,41 57,73 56,7 45,06 50, Kuntien investointimenot (EUR) Kunta keskiarvo Investointitulot (valtio, EU) yht. Hamina , , , , Kotka , , , , Miehikkälä 0, ,34 0, ,82 0,00 Pyhtää 0,00 0,00 0, , ,26 (rahoitusos. muilta) Virolahti 5 550, , , , ,00 Nettokäyttömenojen osalta ollaan selkeästi maan keskiarvon (67,20 ) alapuolella ja investoinneissa (jotka ovat hyvin vuosisidonnaisia) ollaan selkeästi jäljessä maan keskiarvoa. Seutukunnan koko nettokäyttövolyymista Kotkan osuus on 69,6 %. 10

12 II JULKISET LIIKUNTAPALVELUT 1. Liikuntapalvelujen kehittäminen seutukohtaisesti Tausta Liikuntapalvelut on totuttu näkemään Etelä-Kymenlaaksossa kuntien omana toimialana. Tulevaisuudessakin esimerkiksi lähiliikuntapaikat ja muut liikunnan peruspalvelut on oltava kuntakohtaisia, jotta voidaan turvata jokaisen etelä-kymenlaaksolaisen mahdollisuudet liikkua. Kuntien tulee siis edelleen ottaa yhteiskunnallinen päävastuu asukkaiden liikuntamahdollisuuksien kehittämisestä. Etelä-Kymenlaakson kuntien seutuyhteistyö liikunnan osalta on tähän saakka ollut varsin vähäistä. Alueen vahvuutena on kuitenkin se, että muuta yhteistyötä on jo aiemmin totuttu tekemään. Toisaalta yhteistyön mahdollisuuksia heikentää alueen nauhamaisuus, kun Pyhtään ja Miehikkälän välinen etäisyys on suuri. Kokonaisuudessaan kuitenkin autoliikenneverkko itälänsisuunnassa on toimiva. Kunnan liikuntapalvelujen kehittäminen menee osittain hukkaan, jos palvelut eivät tavoita kuntalaisia. Liikuntapalvelujen markkinointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta asukkaat löytävät tiensä alueen liikuntapalvelujen käyttäjiksi. Tavoite Tavoitteena on, että seutukohtaisella kehittämisellä saadaan lisää vaikuttavuutta olemassa olevilla resursseilla. Seutuyhteistyöllä pyritään turvaamaan laadukkaat liikuntapalvelut seutukunnassa. Lisäksi tavoitteena on alueen vetovoimaisuuden parantaminen; liikuntatoiminnalla halutaan vaikuttaa myönteisesti alueen imagoon. Huippu-urheilumenestyksellä luodaan kuvaa menestyvästä, dynaamisesta ja nuorekkaasta alueesta ja hyvillä liikunnan peruspalveluilla on mahdollisuus vaikuttaa alueen viihtyvyystekijöihin ja kiinnostavuuteen mm. uusien asukkaiden kannalta. Toimintojen keskittämisen sijaan tavoitteena on löytää eri toiminnoille erilaisia keskuksia kyse on siis strategisesta hajakeskittämisestä. 11

13 Markkinoinnin osalta tavoitteena on, että entistä useampi löytää seutukunnan kuntien liikuntapalvelut. Jos maksullisen toiminnan kysyntä kasvaa, voidaan tarjontaa lisätä ja siten kasvattaa tulorahoitusta. Tässä yhteydessä kuntien liikuntatoimen tehtävä on yksityisen ja kolmannen sektorin liikunnan edellytysten turvaaminen. Varsinaisen yritystoiminnan tukeminen on elinkeinopoliittinen tehtävä. Liikuntatoimen tulee olla aloitteellinen ja verkostoituva koordinaattori myös liikunnan yritystoiminnan kehittämisessä. Toimenpiteet ja kehittämisehdotukset Liikuntapalvelujen kehittämistä seutukohtaisesti edistetään o sidosryhmien ja kuntien liikunta/vapaa-aikatoimen syvenevällä yhteistyöllä o yhteisellä liikuntapaikkarakentamisella ja liikuntapaikkojen suunnittelulla o olemalla innovaattorina ja koordinaattorina elinkeinoelämän ja matkailun hankkeissa o toimintatapojen yhdistämisellä seutukohtaisesti o huippu-urheilun ja sen tukipalvelujen keskittämisellä o realistisella kolmannen sektorin voimavarojen käytöllä o etsimällä kullekin kunnalle omat vahvuutensa ja erikoistumisalueensa. Yksityiskohtaisempia toimenpiteitä ja kehittämisehdotuksia edellisiin käsitellään tarkemmin kunkin aihealueen yhteydessä. Markkinoinnissa tulee mainonnan osalta toteuttaa seudullista yhteistyötä yhteisillä painotuotteilla, kampanjoilla ja yhteisillä kotisivuille internetissä. Yhteisten hankkeiden tai palvelujen osalta kiinnitetään erityistä huomiota markkinointiin. Tulevaisuudessakin Etelä-Kymenlaakson seutuvaltuuston tulee nimetä alueelle Liikuntapoliittinen työryhmä hoitamaan liikuntakulttuurin kehittämistä. Liikuntapoliittisessa työryhmässä tulee olla mm. kuntien, kolmannen sektorin (liikunnan kansalaistoimijat) ja yksityisen palvelutuotannon edustus. Ensimmäisenä työryhmän tehtävänä on käynnistää strategiassa esitetty markkinatutkimus. 12

14 Arviointi Etelä-Kymenlaakson Liikuntapoliittinen työryhmä kokoontuu sovittavan ohjelman mukaisesti arvioimaan julkisten liikuntapalvelujen tilaa kerran vuodessa. Mittarina ovat esim. (Kompassitutkimuksessa käytetyt kriteerit eurooppalaisessa vertailussa) nettokäyttömeno/asukas ja palvelujen käyttökerrat suhteutettuna asukaslukuun (käyttökertaa/asukas). Toinen vaihtoehto on käyttökertojen suhteuttaminen liikuntapaikkojen hyötyneliöihin. Liikuntatoimea voidaan arvioida käyttökerroilla suhteutettuna käyttötalousmenoihin. Julkisuusvaikuttavuutta voidaan arvioida liikuntatoimesta julkaistujen lehtiartikkelien määrällä ja kuntien liikuntatointen kotisivujen laskurien käyttäjämäärillä. 2. Liikunnan perus- ja erityispalvelutuotantojärjestelmät Tausta Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunnan peruspalveluilla tarkoitetaan lähinnä kunto- ja terveysliikuntaa tukevaa toimintaa. Kunnissa tämä tarkoittaa lähiliikuntapaikkojen ja muiden kunto/harrasteliikuntaan käytettävien paikkojen rakentamista ja ylläpitoa. Liikunnan erityispalveluilla tarkoitetaan erityisryhmien liikuntaa, ja muuta peruspalveluista poikkeavaa, esimerkiksi erikoisliikuntapaikkoja, yksittäisiä liikuntatapahtumia tai urheilijakoulutusta. Tällä hetkellä jokaisessa kunnassa on olemassa peruspalvelut. Tässä strategiassa yhteistyön huomiota tulee kiinnittää liikunnan erityispalvelujärjestelmiin. Tavoite Tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa turvataan liikunnan peruspalvelut. Peruspalveluissa tulee kuitenkin tehdä yhteistyötä liikuntapaikkarakentamisen ja kunnossapidon osalta sekä varusteiden, välineiden, koneiden ja laitteiden hankinnassa, huollossa ja käytössä synergiaetujen saamiseksi. 13

15 Kunnallisen liikuntatoiminnan seutuyhteistyön tulee keskittyä erityispalveluihin. Erityisosaamista tai -toimintoja ei ole järkevää hankkia joka kuntaan. Toimenpiteet ja kehittämisehdotukset Peruspalveluiden osalta liikuntapaikkarakentamista ja kunnossapitoa käsitellään luvussa Liikuntapaikat. Erityisryhmien liikunnalle on tärkeä tehdä liikuntapaikat sellaiseksi, joissa noudatetaan suomen rakennusmääräyskokoelmaa ns. F1 vaatimusten osalta, jotka on vahvistettu myös uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kuntien liikuntatoimilla ei juurikaan ole tällä hetkellä erityisryhmien liikuntaa, Haminassa ja Kotkassa erityisryhmien liikunta hoidetaan usein sosiaali- ja terveystoimen kautta ja Virolahdella pääasiassa ostopalveluna (Virolahdella liikuntatoimi järjestää kuitenkin ikääntyneiden liikuntaa). Pyhtään ja Miehikkälän erityisryhmien liikunta on vähäistä. Erityisryhmien liikunnan järjestäminen seutukunnalla ei ole riittävää suhteessa kysyntään, ja olisikin tärkeää keskittää erityisryhmien liikunnan osaaminen sinne, missä sitä jo on. Kuntien erityisryhmien liikuntaresurssi otetaan kaikkien kuntien käyttöön ja kuntien rajat erityisliikunnan osalta poistetaan. Aiheutuvat kustannukset maksetaan käytön mukaan. Erityisliikuntaosaaminen voidaan keskittää yhteen kuntaan. Tällöin kustannukset voidaan jakaa palvelujen käytön mukaan. Arviointi Erityisliikunnan toteutumista arvioidaan vuosittain toteutuneiden käyntikertojen mukaan ja tuloskriteerinä on arvioida erityisryhmien liikunnan merkitystä eli kuinka moni erityisliikunnan tarvitsija saa palveluita. Kriteeri edellyttää tietoisuutta erityisliikunnan piiriin kuuluvien ihmisten määrästä eli kartoittamista ja käyntikertojen suhteuttamista palveluja tarvitsevien määrään. 14

16 3. Päätöksenteko ja toimivaltasuhteet Tausta Liikuntaa koskevia päätöksiä tehdään lähinnä kuntien valtuustoissa, kunnanhallituksissa, lautakunnissa ja viranhaltijapäätöksinä. Päätöksenteon sujuvuus on paljolti riippuvainen asian valmistelusta. Lisäksi päätöksentekoprosessiin vaikuttaa päättäjien kiinnostus liikuntaa kohtaan. Valitettavasti kaikki eivät ole kiinnostuneita liikunnasta tai ymmärrä sen yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi ongelmana on päätöksenteon henkilöityminen ja henkilökohtaisten intressien ylikorostuneisuus tehtyjen avainryhmähaastattelujen mukaan. Päätöksenteon ongelmat johtuvat myös liikuntatoimeen osoitettujen varojen jatkuvasta riittämättömyydestä Seudullisena päätöksentekoelimenä toimii seutuvaltuusto, jonka päätettäväksi kunnat voivat siirtää erilaisia asioita. Seutuvaltuustossa on käsitelty vain vähän liikuntaa koskevia asioita. Tämän strategian myötä tullaan kuitenkin entistä enemmän tarvitsemaan yhteistä päätöksentekoa. Seudullisen toiminnan periaatteena on, että kaikkien kuntien hyvinvointia edistetään demokraattisesti ja tasapuolisesti. Päätöksentekoa tarkasteltaessa nykypäivänä yhteiskunnassa demokratia saa myös uusia muotoja perinteisen kunnallispolitiikan ulkopuolella. Suora vaikuttaminen erilaisten eturyhmien kuten urheiluseurojen kautta lisääntyy. Myös markkinoiden voima on lisääntynyt ja sitä kautta myös ihmisten vaikutusmahdollisuudet kuluttajina, jotka voivat vaikutta ostopäätöksillään. Kunnallista tai seudullista päätöksentekoa voidaan pitää liikuntaelämää ohjailevana toimintona, ja päätöksenteon pitää olla interaktiivista toimintaympäristönsä kanssa. Tavoite Pitemmän aikavälin tavoitteena tulee olla seutukunnan liikuntatoimen toimintojen yhdistäminen kuntien välisellä sopimuksella yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa liikuntapalveluja kuntalaisille ja luo edellytyksiä urheiluseuroille. Kunnat voivat keskinäisillä sopimuksilla järjestää ja ostaa liikuntapalveluita koko strategia-alueen asukkaille ja seuroille. Tällöin kunnallinen liikuntatoimi on Set of contracts -tyyppinen organisaatio eli sopimuskehys palvelujen tuotannossa ja edellytysten luomisessa. Sopimuskehys on yleisesti käytössä EU:n jäsenmaiden kaupunkikunnissa. Synergiaetua saadaan kilpailuttamalla teknistä huoltoa markkinoilla. 15

17 Toinen kyseeseen tuleva organisoitumismuoto voi olla kuntien yhteinen liikelaitos tai liikunnan kuntainliitto, mutta ne edellyttävät suurta poliittista yksimielisyytä ja pitkäjänteisyyttä. Kaikissa organisoitumismuodoissa tulee peruskuntiin jättää kuntien omille vastuille niiden haluamat lähiliikuntapaikat asuinalueilla ja maaseudun kylissä. Lähivuosien eräs tärkeimmistä tehtävistä on liikunnan markkinoiminen päätöksentekijöille ja erityisen viestintäkokonaisuuden luominen liikuntapalveluja haluaville. Tämä on kuntien tehtävä, mutta lisää painoarvoa pyritään saamaan myös yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Kiinnostuksen laajentuessa päätöksenteon henkilöityminen vähenee. Sisäisen markkinoinnin tavoitteena on myös se, että liikunta-asioita pyritään saamaan entistä enemmän esille seutuvaltuustossa. Lisäksi tavoitteena on kuntalaisten entistä parempi vaikutusmahdollisuus liikunta-asioihin. Toimenpiteet ja kehittämisehdotukset Seutuvaltuustoon tulee ottaa käsittelyyn liikuntatoimen alueella tehtävien kuntien välisten sopimusten ja niistä seuraavien organisoitumismuotojen eteenpäinvieminen. Esityksen asiasta tekee seutuvaltuuston asettama liikuntapoliittinen työryhmä. Aikataulu voi olla seuraava: 2003 periaatteellisen ratkaisun tekeminen seutuvaltuustossa liikuntatoimien sopimusperusteisuudesta 2004 markkinakartoitus alueen kunnissa markkinoiden tuntemuksen lisäämiseksi 2005 liiketoimintasuunnitelman valmistaminen kuntien välisten sopimusten taustatiedoksi 2005 yhteistyösopimusten valmistelu ja hyväksyminen kuntien päätöksentekoelimissä sopimusten toteuttaminen käytännössä Kuntien tekemä arviointi ja päättäminen jatkotoimenpiteistä Tarkoituksena on siis toteuttaa yhden valtuustokauden vuosien sopimuspohjainen kokeilu, jonka jatkamisesta päätetään valtuustokauden lopulla. Liikunnan sisäisessä markkinoinnissa tukeudutaan terveysliikuntaan ja huippu-urheiluun. Näin saadaan uusia näkökulmia tärkeimmäksi tunnustetun lasten ja nuorten liikunnan rinnalle. 16

18 Terveysliikunnan merkittävyys perustuu ennaltaehkäisevään toimintaan, jolla voidaan pitkällä aikavälillä saada säästöjä terveydenhuolto- ja sosiaalikustannuksissa. Terveysliikunnan sisäisen markkinoinnin osalta tehdään yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen, kansanterveysjärjestöjen sekä koululiikunnan kanssa. Huippu-urheilun merkittävyys perustuu kunnan kannalta alueen imagoon. Lisäksi huippuurheilu toimii lasten ja nuorten liikunnan motivaattorina. Huippu-urheilun tukeminen ja markkinointi tulee jättää peruskuntien tehtäväksi. Huippu-urheilutahot tekevät sopimukset suoraan kuntien kanssa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla palveluista erillinen palautejärjestelmä kuntien liikuntatointen yhteisille web-kotisivuille. Lisäksi esitetään liikunta-asioita käsiteltäväksi seutukäräjillä, joissa asukkaat pääsevät suoraan kertomaan mielipiteitään asioista. Lähiliikuntapaikkojen hoitoalueille luodaan lähidemokratiaelimiä asuinalue- ja kyläkohtaisesti päättämään lähiliikuntapaikoista ja palveluista. Arviointi Seutuvaltuusto ja sen asettama liikuntapoliittinen työryhmä arvioivat toiminnan etenemistä vähintään kerran vuodessa kuntien talousarviovalmistelun yhteydessä, jolloin voidaan turvata kuntien liikuntatoimille riittävät toimintaedellytykset. Liikuntapoliittinen työryhmä arvioi omaa toimintaansa vuotuisissa kokouksissaan samoin lähidemokratiaelimet. 4. Talous Tausta Lamavuosina 1990-luvun alussa ja laman jälkeen kuntien liikuntatoimet ovat kärsineet resurssien niukkuudesta. Kuntien talouden kiristyessä on liikunnassa ollut helppo tehdä supistuksia. Kunnallisen liikuntatoimen rahoitusta heikentää entisestään kiinteistökustannusten (energia- ja vesimaksut, jätehuolto, palkkakustannukset, jne.) kasvu. Siten samoilla resursseilla ei tulevaisuudessa pystytä järjestämään edes nykyisenlaisia palveluja, vaan joudutaan perimään maksuja asiakkailta entistä enemmän kohonneiden kustannusten peittämiseksi. 17

19 Talouden kannalta ongelmallisia ovat liikuntapaikkamaksut. Tällä hetkellä maksut määräytyvät eri kunnissa erilailla ja liikuntapaikkojen käyttäjät kokevat olevansa eriarvoisessa asemassa maksujen ja saatujen palvelujen suhteen. Lisäksi sisäisistä vuokrista aiheutuvat kustannukset suhteessa käyttömenoihin ovat ongelma, lähinnä Kotkassa ja Virolahdella(ylempi taulukko). Kokonaisuudessaan vuokriin ja palkkoihin kuluu huomattava osuus käyttömenoista (alempi taulukko). Nk. taloudellisen liikkumavaran luku on kuitenkin tällä laskentatavalla vain suuntaa antava, ja jatkoa varten oikeanlaista seurantaa voidaan tehdä arvioinnin yhteydessä esitetyllä tavalla. Lisäksi tällaisenaan kuntia ei tyhjentävästi voi verrata toisiinsa. Budjetin mukaiset tulot ja menot (EUR) liikuntatoimen osalta 2003: Sisäiset vuokramenot Vuokratulot Käyttömenot yhteensä Käyttötulot yhteensä Hamina ,3 % Kotka ,1 % Miehikkälä % Pyhtää % Virolahti ,3 % Nettovuokramenojen osuus nettokäyttömenoista Vuoden 2002 mukaiset tiedot tilinpäätöksistä (Virolahden osalta on eliminoitu Veli Saarisen juhlavuoden aiheuttamat poikkeamat): Käyttömenot yhteensä Vuokramenot Henkilöstömenot Käyttötulot yhteensä Vuokratulot Jäljelle jäävä osuus *, %:a käyttömenoista Hamina , , , , , ,07 32,1 % Kotka , , , , , ,00 34,3 % Miehikkälä ,33 0, , ,69 0, ,63 70,7 % Pyhtää ,67 0, , ,00 0, ,75 61,7 % Virolahti , , ,00 25,20 0, ,20 20,9 % * Käyttömenojen jäljelle jäävä osuus palkkojen ja vuokrien jälkeen, kun käyttötulot on lisätty summaan. 18

20 Tavoite Keskeisenä tavoitteena on nykyisen palvelutason turvaaminen. Tähän pyritään sekä kuntakohtaisesti että seudullisella yhteistyöllä. Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää liikuntapaikkamaksujen perusteet liikuntapaikkojen laadun ja saavutettavuuden mukaan. Maksettavia sisäisiä vuokria pyritään vähentämään ja taloudellisen liikkumavaran suuruus säilyttämään. Toimenpiteet ja kehittämisehdotukset Kuntien liikuntabudjetteja tulee tarkastella seudullisessa liikuntapoliittisessa työryhmässä yhtenäisenä kokonaisuutena, jolloin voidaan yhteisesti tehdä ohjaavia toimenpiteitä. Lisäksi pyritään entistä enemmän saamaan veikkausvoittovaroja alueellisiin rakentamishankkeisiin. Valtionavustusten haussa tehdään entistä enemmän yhteistyötä alueen valtakunnallisten päätöstekijöiden kanssa. Yhteistyön kehittämiseksi luodaan erillinen yhteistoimintaverkosto, johon tulevat mukaan kansanedustajat, valtakunnallisten liikuntajärjestöjen johtoon kuuluvat sekä lääninhallituksen alueellisen liikuntaneuvoston edustajat yhdessä kuntien ja Etelä-Kymenlaakson liikuntapoliittisen työryhmän edustajien kanssa. Liikuntapaikkamaksuissa suositaan seutukunnan käyttäjiä verrattuna seutukunnan ulkopuolisiin. Tällä tavoin avataan kuntarajoja nykyistä enemmän. Arviointi Etelä-Kymenlaakson Liikuntapoliittisen työryhmän tulee organisoida asiakastyytyväisyyteen perustuva säännöllinen arviointi strategia-alueen liikuntapaikoilla. Taloudellisen liikkumavaran kehitystä tulee jatkossa arvioida nykyistä seikkaperäisemmin. Arviointityö etenee siten, että kunnissa tehdään kustannuspaikoittain erottelu kiinteisiin (=pakollisiin) ja muuttuviin (=joista voidaan vuosittain päättää) kustannuksiin. Tätä suhdetta tulee vuosittain seurata. Samalla suhde kertoo ns. taloudellisen liikkumavaran kehityksestä. 19

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 9.9.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 9/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina 9.9.2013 kello 12.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Eagle-talo 3. krs., Kyminlinnantie 6, Kotka 90 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013 Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Erityisliikunnan arviointi Nelivuosittain vuodesta 1986 Vertailukelpoisia aikasarjoja vuodesta 2000 2000

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Urheilu yhteiskunnassa

Urheilu yhteiskunnassa Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Urheilu yhteiskunnassa Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Rakenne Inhimillinen toiminta, esim. golfin pelaaminen, kohtaa aina rakenteita: Fyysiset rakenteet: kenttä,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot