ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA"

Transkriptio

1 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA Kimmo Suomi & Outi Metsäranta Jyväskylän yliopisto Liikunnan kehittämiskeskus 2003

2 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA Kimmo Suomi & Outi Metsäranta Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisu 2/2003 ISSN: ISBN: Kansikuva: futureimagebank.com

3 Sisältö JOHDANTO 3 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA - VISIO TAVOITTEISTA 5 I STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 7 II JULKISET LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalvelujen kehittäminen seutukohtaisesti Liikunnan perus- ja erityispalvelutuotantojärjestelmät Päätöksenteko ja toimivaltasuhteet Talous 17 III LIIKUNTAPAIKAT Liikuntapaikkojen kehittäminen seutukohtaisesti, investoinnit ja peruskorjaus Kaavoitus sekä liikunta- ja virkistysalueyleiskaava Liikunnan infrastruktuurin tekninen huolto, kalusto ja henkilöstö 23 IV LIIKUNTA ELINKEINOELÄMÄN EDUSTAJANA Liikunnan palveluyritykset Liikuntamatkailu Hyvinvointi- ja informaatioteknologian hyväksikäyttö 28 V LIIKUNTA SOSIAALISENA PÄÄOMANA Liikunta- ja urheiluseurat, liikunnan sosiaalinen organisoituminen Kilpa- ja huippu-urheilu Kansainväliset asiat 34 VI ULKOILU JA VIRKISTYS Liikunta-alueet maalla, vedessä, jäällä ja lumella 36 TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN YHTEENVETO 38 ARVIOINNIN VUOSIKELLO 39 Liitteet 2

4 JOHDANTO Keväällä 2002 Etelä-Kymenlaakson seutuvaltuustossa päätettiin ryhtyä laatimaan Etelä- Kymenlaaksoon liikuntapoliittista ohjelmaa, jonka tarkoituksena on alueen kuntien yhteistoiminnallisuuden kehittäminen liikunnan alueella. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: Kotka 1. Antti Mattila Liikuntatoimenjohtaja 2. Sirpa Paatero Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja 3. Mika Arola Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen Pyhtää 1. Tuula Kurri Sivistyslautakunnan puheenjohtaja 2. Riitta Fransas Liikuntasihteeri Hamina 1. Osmo Ristolainen Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja 2. Jussi Virsunen Sivistystoimenjohtaja 3. Matti Porkka Kaupunginhall.jäsen O. Ristolaisen henk.koht. varajäsen 4. Tero Pasi Teknisen lautakunnan jäsen 5. Maija Vahla Vapaa-aikapalvelupäällikkö Virolahti 1. Risto Uusitalo Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja 2. Mia Karvanen Liikunnanohjaaja 3. Kirsi Hämäläinen Seutuvaliokunnan edustaja Virolahden vs. kunnanjohtaja Miehikkälä 1. Vesa Tylli Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja 2. Veli-Matti Ahonen Vapaa-aikasihteeri Työryhmän hallinnolliseksi sihteeriksi määrättiin Kotkan liikuntatoimenjohtaja Antti Mattila, jonka johdolla valmisteltiin sopimus Jyväskylän yliopiston Liikunnan sosiaalitieteiden laitok- 3

5 sen/liikunnan kehittämiskeskuksen kanssa strategian valmistamiseksi. Työn rahoitus saatiin aluekeskusohjelmasta, joka kanavoi rahoituksen Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:öön. Sopimus Jyväskylän yliopiston ja Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:n kanssa solmittiin kevättalvella Tutkimus- ja kehittämistyön johtajana on toiminut LitT, dosentti, liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi, ja hänen tutkimusassistenttinaan liik.yo. Outi Metsäranta. Strategian työstämiseen ovat osallistuneet myös FT, dosentti, yliassistentti Kalervo Ilmanen ja LitM, tutkija Kari Puronaho. Keväällä 2003 tutkijaryhmä suoritti alueen kunnissa (Pyhtää, Kotka, Hamina (Vehkalahti), Virolahti, Miehikkälä) laajan haastattelukierroksen, johon kuntien liikuntaviranhaltijat olivat valinneet yhteensä 20 haastateltavaa kuntien päätöksenteosta, työntekijöistä, alan yrittäjistä ja vapaaehtoistoimijoista. Strategiatyön apuna käytettiin elektronista yhteistoimintaympäristöä, johon saatiin kunnista n. 40 asiantuntijaa julkiselta, kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta. Strategiatyön aloitusseminaari pidettiin Vehkalahdella Seminaarissa mm. opetusministeriön liikuntayksikön neuvottelevavirkamies Timo Haukilahti esitteli ministeriön strategiaa. Lisäksi keväällä 2003 järjestettiin Kotkassa elektroniseen yhteistoimintaympäristöön perehdyttämistilaisuus. Elektronisen yhteistoimintaympäristöön liitettiin mukaan seuraavat eri sektorien asiantuntijat: Ahonen Veli-Matti Arola Mika Bagaric Tuija Blomberg Antti Breilin Marjo Forsell Kirsi Fransas Riitta Heikkilä Juha Herranen Risto Holmberg Mia Holopainen Heikki Karvanen Mia Kattelus Airi Kopra Pirjo Kurri Tuula Kylmälä Markku Laine Kalevi Lehtinen Tommi Liimatainen Markku Mattila Antti Metsola Jyrki Osola Teemu Paatero Sirpa Pakkanen Aaro Pekkinen Aija Pietarinen Ari Porkka Juha Pulkkinen Timo Rantala Mikko Renlund Heimer Renlund Tarja Ristolainen Osmo Salminen Matti Suomalainen Jyrki Tammilehto Jarmo Tasa Veli-Matti Tylli Vesa Urpalainen Matti Uusitalo Risto Uusitalo-Ovaska Eija Vahla Maija Virsunen Jussi Värri Kyösti YHTEENSÄ 43 HENKILÖÄ 4

6 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKUNTASTRATEGIA VISIO TAVOITTEISTA 1. AKTIIVINEN YHTEISTOIMINTA-ALUE Kaakonkulma muodostaa tulevaisuudessa yhä aktiivisemman yhteistoiminta-alueen, jossa alueen kunnat, yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat luottavat toisiinsa ja työskentelevät alueen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Liikunnan alueella yhteistoiminta eri sektoreilla kunnallisen liikuntatoimen, urheiluseurojen ja liikunta-alan yrittäjien kesken kasvaa verkostoksi, josta otetaan oppia myös alueen ulkopuolelta. 2. AKTIIVINEN INFORMAATIOALUE Etelä-Kymenlaakso muodostaa merkittävän informaatioalueen, jossa erilaiset tieto- ja tavaravirrat kulkevat hyvin rakennetussa infrastruktuurissa, informaatioverkostoissa ja myös sosiaalisena pääomana. Liikunnan alueella keskeistä on, että alue muodostaa monipuolisen ja hyvän urheiluseuraverkoston, josta eteläkymenlaaksolaiset ovat entistä kiinnostuneempia ja valmiita osallistumaan. 3. AKTIIVINEN KOULUTUSALUE Strategia-alueella on merkittävää koulutuksellista ja sivistyksellistä pääomaa, jolla turvataan alueen hyvinvoinnin jatkuvuus muuttuvassa kansallisessa ja kansainvälisessä ilmapiirissä. Alueen koulutuksesta ollaan kiinnostuneita muualla Suomessa ja myös lähialueilla Venäjällä ja Virossa, joiden lähialueoppilaitosten kanssa tehdään kasvavaa yhteistoimintaa. Liikuntakoulutuksessa alueen kunnilla, oppilaitoksilla ja urheilun aluejärjestöillä sekä seuroilla on merkittävä asema. 5

7 5. AKTIIVINEN EDUNVALVONTA-ALUE Seutuvaltuusto toimii keskeisenä alueen edunvalvojana, jolla on hyvät verkostot alueen sisäisiin ja ulkoisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisen tahon vaikuttajiin. Seutuyhteistyö tiivistyy alueen osien kesken ja opetusministeriö tukee alueen liikuntatoimen yhteistoimintaa, joka alkoi strategiatyön päätyttyä kokeiluluonteisena, mutta joka on vakiinnutettu ja jonka hyviä kokemuksia välitetään myös muualle maahan. Alueen kunnilla voi olla vaaleilla valittu yhteinen seudullinen edunvalvontaelin, alueellisen lainsäädännön kehittyessä kunnat kuitenkin säilyttävät itsenäisyytensä. Edunvalvonta keskittyy peruspalvelutuotannon, johon myös liikunnalliset peruspalvelut kuuluvat, laadun ja määrän varmistamiseen. Seudullisessa edunvalvonnassa on myös liikunta-asioita hoitava sektorikohtainen edunvalvontaelin. 6. YHTEINEN INVESTOINTIALUE Yhteistyön tiivistyttyä on mahdollista perustaa myös yhteinen investointialue, joka määritellään koskemaan keskeisimpiä suuria yhteisiä investointihankkeita yleensä ja isoimpia liikuntapaikkoja erityisesti, joista esimerkeiksi nousevat kylpylä, Uuperin talviurheilukeskus, Arto Tolsa jalkapallostadion, Ruissalon ampumahiihtoalue, Suomenlahden saariston ja rantojen virkistyskäyttö, alueen jääurheilukeskukset sekä alueelle kehitetyt latu-, jää-, lumi- ja maareitistöt, joilla on yhteydet myös ylikunnallisiin, maakunnallisiin, valtakunnallisiin ja Venäjän lähialueille ulottuviin reitistöihin. Kunnat näkevät investointimahdollisuuksina myös toisten kuntien alueet yhteistoiminnallisesti siten, että toisten kuntien alueelle investoidessa ei omaan kuntaan tarvitse investoida samoja hankkeita. Toimintatapaan sisältyy sopimus investoinneista ja niiden käytöstä. 7. YHTEINEN MARKKINOINTIALUE Alueen toimijat perustavat markkinointitoimenpiteensä yhteisesti tehtyihin markkinointitutkimuksiin, joilla voidaan tukea kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin palvelujen suuntaamista ja kehittämistä entistä laadukkaimmiksi. Liikunnan alueella toimii kuntien, seurojen ja liikunta-alan yritysten yhteinen markkinointitaho, jolle kunnat ovat luoneet toimintaedellytykset. Alueen kuntien liikuntatoimilla on yhteiset kotisivut internetissä. 6

8 I STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Yhteiskuntaan vaikuttavat voimakkaasti informaatio- ja hyvinvointiteknologian kasvu, kansainvälisyys ja väestörakenteen muutokset. Väestörakenteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat Kaakonkulman kunnissa oleva uhka väestötappiosta ja syntyvyyden alenemisesta. Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Myös alueen sisäinen muuttoliike vahvistaa alueen kaupunkikeskusta ja heikentää reuna-alueilla olevia kuntia. Strategian keskeisin tavoite on tuottaa ja turvata liikuntapalvelujen saanti alueella asuville ja siellä vieraileville. Tähän tavoitteeseen päästään tiivistämällä aikaisempaa merkittävästi enemmän kuntien liikuntatointen yhteistoiminnallisuutta. Suhde julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä muuttuu liikuntapalvelujen kentässä. Ellei hyvään yhteistoimintaan päästä, on uhkakuvana liikuntakulttuurin palvelujen merkittävä heikkeneminen. Muutospaineet aiheuttavat kasvavia vaatimuksia myös liikuntahallinnolle ja vaativat siltä mm. läpinäkyvyyttä, arvioitavuutta ja palvelualttiutta. Uudessa toimintaympäristössä menestyksellinen selviäminen edellyttää liikuntaelämän yksituumaista samaan tavoitteeseen pyrkimistä sekä eri alueiden että eri sektoreiden kesken. Aivan viime aikoina Etelä-Kymenlaakson seutukunnan kehitys on ollut myönteinen. Kunnat ovat tehneet yhä suurempia elinkeinopoliittisia satsauksia. Työttömyysaste on laskenut muuta maata nopeammin ja maakunnan liikevaihdon kasvuprosentti on ollut muuta maata suurempi. Työpaikat lisääntyvät ja väkilukukin on aivan viime vuosina kääntynyt hienokseltaan nousuun. Alueen visiona on: Olemme osaamisen ja yhteistyön kansainvälinen kasvuseutu idän ja lännen kohtaamispaikka, jossa asukkaat ja yritykset viihtyvät. Etelä-Kymenlaakson seutukunnassa on totuttu tiiviiseen yhteistyöhön. Tosin yhteistyön pääpaino on ollut muualla kuin liikuntatoiminnassa. Hyvä yhteistoiminta tulee ulottaa myös liikuntapalveluihin, koska yhteistoiminnasta on ollut hyviä kokemuksia muilla sektoreilla. Aluekeskusohjelman yhtenä tavoitteena onkin ollut palvelutuotannon yhteistyön kehittäminen. Sitäkin tarkoitusta palvelee sektorikohtainen, käsillä oleva Etelä-Kymenlaakson liikuntastrategia. 7

9 Liikuntastrategian tarkoituksena on omalta osaltaan esittää yhteistyö- ja toimintamalleja, joilla muuttuvassa yhteiskunnassa voidaan kunnallista, ylikunnallista sekä seudullista liikuntatoimintaa tehdä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ohessa kuntien väestöennusteet (Lipas): Väestömäärä ja -ennuste Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Ja koulutustaso kunnittain (Lipas): Tutkinnot, % asukkaista (2000) ,3 16,2 32,5 17,6 26,9 7,5 29,2 14,7 29,9 11,3 Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Keskiaste Korkea aste Alueen koko väestömäärä on (2000). Vuoteen 2030 mennessä sen ennustetaan (Lipas) vähenevän hengellä eli väestömäärä vähenisi hieman yli 8 %:lla. Väestömäärän alenemisen katsotaan johtuvan vanhempien ikäluokkien suhteellisen osuuden kasvusta ja vastaavasti nuorten ikäluokkien vähenemisestä. Vähenemistä tapahtuu kaikissa kunnissa, mutta suhteellisesti eniten maaseutukunnissa. Väestö on keskimääräistä koulutetumpaa, sillä kaupunkikunnissa puolella väestöstä 8

10 on keski- tai korkea-asteen koulutus ja maaseudullakin n. 40 %:lla. Koulutus on sidoksissa liikuntatietoisuuteen, joten liikuntaharrastuksilla väestön koulutuksen perusteella on kysyntää keskimääräistä enemmän muuhun maahan verrattuna. Taloudellisessa tarkastelussa kunnat panostavat liikuntaan hyvin erilailla oheisten taulukoiden mukaan (Lipas): KUNTA NETTOKÄYTTÖMENOT e (2001) PER CAPITA e Hamina Pyhtää Kotka Virolahti Miehikkälä SEUTUKUNTA YHTEENSÄ ,02 Nettokäyttömenot/asukas, EUR Virolahti 31,18 39,49 44,67 Pyhtää 20,27 20,06 17,37 Miehikkälä 25,25 27,66 26, Kotka 50, ,87 Hamina 42,08 51,5 54,

11 Kilpailevien seutukuntien nettokäyttömenot/asukas (2000) Lappeenrannan stk Lahden stk Kouvolan stk Imatran stk Hämeenlinnan stk Kotkan - Haminan stk 53,12 52,41 57,73 56,7 45,06 50, Kuntien investointimenot (EUR) Kunta keskiarvo Investointitulot (valtio, EU) yht. Hamina , , , , Kotka , , , , Miehikkälä 0, ,34 0, ,82 0,00 Pyhtää 0,00 0,00 0, , ,26 (rahoitusos. muilta) Virolahti 5 550, , , , ,00 Nettokäyttömenojen osalta ollaan selkeästi maan keskiarvon (67,20 ) alapuolella ja investoinneissa (jotka ovat hyvin vuosisidonnaisia) ollaan selkeästi jäljessä maan keskiarvoa. Seutukunnan koko nettokäyttövolyymista Kotkan osuus on 69,6 %. 10

12 II JULKISET LIIKUNTAPALVELUT 1. Liikuntapalvelujen kehittäminen seutukohtaisesti Tausta Liikuntapalvelut on totuttu näkemään Etelä-Kymenlaaksossa kuntien omana toimialana. Tulevaisuudessakin esimerkiksi lähiliikuntapaikat ja muut liikunnan peruspalvelut on oltava kuntakohtaisia, jotta voidaan turvata jokaisen etelä-kymenlaaksolaisen mahdollisuudet liikkua. Kuntien tulee siis edelleen ottaa yhteiskunnallinen päävastuu asukkaiden liikuntamahdollisuuksien kehittämisestä. Etelä-Kymenlaakson kuntien seutuyhteistyö liikunnan osalta on tähän saakka ollut varsin vähäistä. Alueen vahvuutena on kuitenkin se, että muuta yhteistyötä on jo aiemmin totuttu tekemään. Toisaalta yhteistyön mahdollisuuksia heikentää alueen nauhamaisuus, kun Pyhtään ja Miehikkälän välinen etäisyys on suuri. Kokonaisuudessaan kuitenkin autoliikenneverkko itälänsisuunnassa on toimiva. Kunnan liikuntapalvelujen kehittäminen menee osittain hukkaan, jos palvelut eivät tavoita kuntalaisia. Liikuntapalvelujen markkinointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta asukkaat löytävät tiensä alueen liikuntapalvelujen käyttäjiksi. Tavoite Tavoitteena on, että seutukohtaisella kehittämisellä saadaan lisää vaikuttavuutta olemassa olevilla resursseilla. Seutuyhteistyöllä pyritään turvaamaan laadukkaat liikuntapalvelut seutukunnassa. Lisäksi tavoitteena on alueen vetovoimaisuuden parantaminen; liikuntatoiminnalla halutaan vaikuttaa myönteisesti alueen imagoon. Huippu-urheilumenestyksellä luodaan kuvaa menestyvästä, dynaamisesta ja nuorekkaasta alueesta ja hyvillä liikunnan peruspalveluilla on mahdollisuus vaikuttaa alueen viihtyvyystekijöihin ja kiinnostavuuteen mm. uusien asukkaiden kannalta. Toimintojen keskittämisen sijaan tavoitteena on löytää eri toiminnoille erilaisia keskuksia kyse on siis strategisesta hajakeskittämisestä. 11

13 Markkinoinnin osalta tavoitteena on, että entistä useampi löytää seutukunnan kuntien liikuntapalvelut. Jos maksullisen toiminnan kysyntä kasvaa, voidaan tarjontaa lisätä ja siten kasvattaa tulorahoitusta. Tässä yhteydessä kuntien liikuntatoimen tehtävä on yksityisen ja kolmannen sektorin liikunnan edellytysten turvaaminen. Varsinaisen yritystoiminnan tukeminen on elinkeinopoliittinen tehtävä. Liikuntatoimen tulee olla aloitteellinen ja verkostoituva koordinaattori myös liikunnan yritystoiminnan kehittämisessä. Toimenpiteet ja kehittämisehdotukset Liikuntapalvelujen kehittämistä seutukohtaisesti edistetään o sidosryhmien ja kuntien liikunta/vapaa-aikatoimen syvenevällä yhteistyöllä o yhteisellä liikuntapaikkarakentamisella ja liikuntapaikkojen suunnittelulla o olemalla innovaattorina ja koordinaattorina elinkeinoelämän ja matkailun hankkeissa o toimintatapojen yhdistämisellä seutukohtaisesti o huippu-urheilun ja sen tukipalvelujen keskittämisellä o realistisella kolmannen sektorin voimavarojen käytöllä o etsimällä kullekin kunnalle omat vahvuutensa ja erikoistumisalueensa. Yksityiskohtaisempia toimenpiteitä ja kehittämisehdotuksia edellisiin käsitellään tarkemmin kunkin aihealueen yhteydessä. Markkinoinnissa tulee mainonnan osalta toteuttaa seudullista yhteistyötä yhteisillä painotuotteilla, kampanjoilla ja yhteisillä kotisivuille internetissä. Yhteisten hankkeiden tai palvelujen osalta kiinnitetään erityistä huomiota markkinointiin. Tulevaisuudessakin Etelä-Kymenlaakson seutuvaltuuston tulee nimetä alueelle Liikuntapoliittinen työryhmä hoitamaan liikuntakulttuurin kehittämistä. Liikuntapoliittisessa työryhmässä tulee olla mm. kuntien, kolmannen sektorin (liikunnan kansalaistoimijat) ja yksityisen palvelutuotannon edustus. Ensimmäisenä työryhmän tehtävänä on käynnistää strategiassa esitetty markkinatutkimus. 12

14 Arviointi Etelä-Kymenlaakson Liikuntapoliittinen työryhmä kokoontuu sovittavan ohjelman mukaisesti arvioimaan julkisten liikuntapalvelujen tilaa kerran vuodessa. Mittarina ovat esim. (Kompassitutkimuksessa käytetyt kriteerit eurooppalaisessa vertailussa) nettokäyttömeno/asukas ja palvelujen käyttökerrat suhteutettuna asukaslukuun (käyttökertaa/asukas). Toinen vaihtoehto on käyttökertojen suhteuttaminen liikuntapaikkojen hyötyneliöihin. Liikuntatoimea voidaan arvioida käyttökerroilla suhteutettuna käyttötalousmenoihin. Julkisuusvaikuttavuutta voidaan arvioida liikuntatoimesta julkaistujen lehtiartikkelien määrällä ja kuntien liikuntatointen kotisivujen laskurien käyttäjämäärillä. 2. Liikunnan perus- ja erityispalvelutuotantojärjestelmät Tausta Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunnan peruspalveluilla tarkoitetaan lähinnä kunto- ja terveysliikuntaa tukevaa toimintaa. Kunnissa tämä tarkoittaa lähiliikuntapaikkojen ja muiden kunto/harrasteliikuntaan käytettävien paikkojen rakentamista ja ylläpitoa. Liikunnan erityispalveluilla tarkoitetaan erityisryhmien liikuntaa, ja muuta peruspalveluista poikkeavaa, esimerkiksi erikoisliikuntapaikkoja, yksittäisiä liikuntatapahtumia tai urheilijakoulutusta. Tällä hetkellä jokaisessa kunnassa on olemassa peruspalvelut. Tässä strategiassa yhteistyön huomiota tulee kiinnittää liikunnan erityispalvelujärjestelmiin. Tavoite Tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa turvataan liikunnan peruspalvelut. Peruspalveluissa tulee kuitenkin tehdä yhteistyötä liikuntapaikkarakentamisen ja kunnossapidon osalta sekä varusteiden, välineiden, koneiden ja laitteiden hankinnassa, huollossa ja käytössä synergiaetujen saamiseksi. 13

15 Kunnallisen liikuntatoiminnan seutuyhteistyön tulee keskittyä erityispalveluihin. Erityisosaamista tai -toimintoja ei ole järkevää hankkia joka kuntaan. Toimenpiteet ja kehittämisehdotukset Peruspalveluiden osalta liikuntapaikkarakentamista ja kunnossapitoa käsitellään luvussa Liikuntapaikat. Erityisryhmien liikunnalle on tärkeä tehdä liikuntapaikat sellaiseksi, joissa noudatetaan suomen rakennusmääräyskokoelmaa ns. F1 vaatimusten osalta, jotka on vahvistettu myös uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kuntien liikuntatoimilla ei juurikaan ole tällä hetkellä erityisryhmien liikuntaa, Haminassa ja Kotkassa erityisryhmien liikunta hoidetaan usein sosiaali- ja terveystoimen kautta ja Virolahdella pääasiassa ostopalveluna (Virolahdella liikuntatoimi järjestää kuitenkin ikääntyneiden liikuntaa). Pyhtään ja Miehikkälän erityisryhmien liikunta on vähäistä. Erityisryhmien liikunnan järjestäminen seutukunnalla ei ole riittävää suhteessa kysyntään, ja olisikin tärkeää keskittää erityisryhmien liikunnan osaaminen sinne, missä sitä jo on. Kuntien erityisryhmien liikuntaresurssi otetaan kaikkien kuntien käyttöön ja kuntien rajat erityisliikunnan osalta poistetaan. Aiheutuvat kustannukset maksetaan käytön mukaan. Erityisliikuntaosaaminen voidaan keskittää yhteen kuntaan. Tällöin kustannukset voidaan jakaa palvelujen käytön mukaan. Arviointi Erityisliikunnan toteutumista arvioidaan vuosittain toteutuneiden käyntikertojen mukaan ja tuloskriteerinä on arvioida erityisryhmien liikunnan merkitystä eli kuinka moni erityisliikunnan tarvitsija saa palveluita. Kriteeri edellyttää tietoisuutta erityisliikunnan piiriin kuuluvien ihmisten määrästä eli kartoittamista ja käyntikertojen suhteuttamista palveluja tarvitsevien määrään. 14

16 3. Päätöksenteko ja toimivaltasuhteet Tausta Liikuntaa koskevia päätöksiä tehdään lähinnä kuntien valtuustoissa, kunnanhallituksissa, lautakunnissa ja viranhaltijapäätöksinä. Päätöksenteon sujuvuus on paljolti riippuvainen asian valmistelusta. Lisäksi päätöksentekoprosessiin vaikuttaa päättäjien kiinnostus liikuntaa kohtaan. Valitettavasti kaikki eivät ole kiinnostuneita liikunnasta tai ymmärrä sen yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi ongelmana on päätöksenteon henkilöityminen ja henkilökohtaisten intressien ylikorostuneisuus tehtyjen avainryhmähaastattelujen mukaan. Päätöksenteon ongelmat johtuvat myös liikuntatoimeen osoitettujen varojen jatkuvasta riittämättömyydestä Seudullisena päätöksentekoelimenä toimii seutuvaltuusto, jonka päätettäväksi kunnat voivat siirtää erilaisia asioita. Seutuvaltuustossa on käsitelty vain vähän liikuntaa koskevia asioita. Tämän strategian myötä tullaan kuitenkin entistä enemmän tarvitsemaan yhteistä päätöksentekoa. Seudullisen toiminnan periaatteena on, että kaikkien kuntien hyvinvointia edistetään demokraattisesti ja tasapuolisesti. Päätöksentekoa tarkasteltaessa nykypäivänä yhteiskunnassa demokratia saa myös uusia muotoja perinteisen kunnallispolitiikan ulkopuolella. Suora vaikuttaminen erilaisten eturyhmien kuten urheiluseurojen kautta lisääntyy. Myös markkinoiden voima on lisääntynyt ja sitä kautta myös ihmisten vaikutusmahdollisuudet kuluttajina, jotka voivat vaikutta ostopäätöksillään. Kunnallista tai seudullista päätöksentekoa voidaan pitää liikuntaelämää ohjailevana toimintona, ja päätöksenteon pitää olla interaktiivista toimintaympäristönsä kanssa. Tavoite Pitemmän aikavälin tavoitteena tulee olla seutukunnan liikuntatoimen toimintojen yhdistäminen kuntien välisellä sopimuksella yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa liikuntapalveluja kuntalaisille ja luo edellytyksiä urheiluseuroille. Kunnat voivat keskinäisillä sopimuksilla järjestää ja ostaa liikuntapalveluita koko strategia-alueen asukkaille ja seuroille. Tällöin kunnallinen liikuntatoimi on Set of contracts -tyyppinen organisaatio eli sopimuskehys palvelujen tuotannossa ja edellytysten luomisessa. Sopimuskehys on yleisesti käytössä EU:n jäsenmaiden kaupunkikunnissa. Synergiaetua saadaan kilpailuttamalla teknistä huoltoa markkinoilla. 15

17 Toinen kyseeseen tuleva organisoitumismuoto voi olla kuntien yhteinen liikelaitos tai liikunnan kuntainliitto, mutta ne edellyttävät suurta poliittista yksimielisyytä ja pitkäjänteisyyttä. Kaikissa organisoitumismuodoissa tulee peruskuntiin jättää kuntien omille vastuille niiden haluamat lähiliikuntapaikat asuinalueilla ja maaseudun kylissä. Lähivuosien eräs tärkeimmistä tehtävistä on liikunnan markkinoiminen päätöksentekijöille ja erityisen viestintäkokonaisuuden luominen liikuntapalveluja haluaville. Tämä on kuntien tehtävä, mutta lisää painoarvoa pyritään saamaan myös yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Kiinnostuksen laajentuessa päätöksenteon henkilöityminen vähenee. Sisäisen markkinoinnin tavoitteena on myös se, että liikunta-asioita pyritään saamaan entistä enemmän esille seutuvaltuustossa. Lisäksi tavoitteena on kuntalaisten entistä parempi vaikutusmahdollisuus liikunta-asioihin. Toimenpiteet ja kehittämisehdotukset Seutuvaltuustoon tulee ottaa käsittelyyn liikuntatoimen alueella tehtävien kuntien välisten sopimusten ja niistä seuraavien organisoitumismuotojen eteenpäinvieminen. Esityksen asiasta tekee seutuvaltuuston asettama liikuntapoliittinen työryhmä. Aikataulu voi olla seuraava: 2003 periaatteellisen ratkaisun tekeminen seutuvaltuustossa liikuntatoimien sopimusperusteisuudesta 2004 markkinakartoitus alueen kunnissa markkinoiden tuntemuksen lisäämiseksi 2005 liiketoimintasuunnitelman valmistaminen kuntien välisten sopimusten taustatiedoksi 2005 yhteistyösopimusten valmistelu ja hyväksyminen kuntien päätöksentekoelimissä sopimusten toteuttaminen käytännössä Kuntien tekemä arviointi ja päättäminen jatkotoimenpiteistä Tarkoituksena on siis toteuttaa yhden valtuustokauden vuosien sopimuspohjainen kokeilu, jonka jatkamisesta päätetään valtuustokauden lopulla. Liikunnan sisäisessä markkinoinnissa tukeudutaan terveysliikuntaan ja huippu-urheiluun. Näin saadaan uusia näkökulmia tärkeimmäksi tunnustetun lasten ja nuorten liikunnan rinnalle. 16

18 Terveysliikunnan merkittävyys perustuu ennaltaehkäisevään toimintaan, jolla voidaan pitkällä aikavälillä saada säästöjä terveydenhuolto- ja sosiaalikustannuksissa. Terveysliikunnan sisäisen markkinoinnin osalta tehdään yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen, kansanterveysjärjestöjen sekä koululiikunnan kanssa. Huippu-urheilun merkittävyys perustuu kunnan kannalta alueen imagoon. Lisäksi huippuurheilu toimii lasten ja nuorten liikunnan motivaattorina. Huippu-urheilun tukeminen ja markkinointi tulee jättää peruskuntien tehtäväksi. Huippu-urheilutahot tekevät sopimukset suoraan kuntien kanssa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla palveluista erillinen palautejärjestelmä kuntien liikuntatointen yhteisille web-kotisivuille. Lisäksi esitetään liikunta-asioita käsiteltäväksi seutukäräjillä, joissa asukkaat pääsevät suoraan kertomaan mielipiteitään asioista. Lähiliikuntapaikkojen hoitoalueille luodaan lähidemokratiaelimiä asuinalue- ja kyläkohtaisesti päättämään lähiliikuntapaikoista ja palveluista. Arviointi Seutuvaltuusto ja sen asettama liikuntapoliittinen työryhmä arvioivat toiminnan etenemistä vähintään kerran vuodessa kuntien talousarviovalmistelun yhteydessä, jolloin voidaan turvata kuntien liikuntatoimille riittävät toimintaedellytykset. Liikuntapoliittinen työryhmä arvioi omaa toimintaansa vuotuisissa kokouksissaan samoin lähidemokratiaelimet. 4. Talous Tausta Lamavuosina 1990-luvun alussa ja laman jälkeen kuntien liikuntatoimet ovat kärsineet resurssien niukkuudesta. Kuntien talouden kiristyessä on liikunnassa ollut helppo tehdä supistuksia. Kunnallisen liikuntatoimen rahoitusta heikentää entisestään kiinteistökustannusten (energia- ja vesimaksut, jätehuolto, palkkakustannukset, jne.) kasvu. Siten samoilla resursseilla ei tulevaisuudessa pystytä järjestämään edes nykyisenlaisia palveluja, vaan joudutaan perimään maksuja asiakkailta entistä enemmän kohonneiden kustannusten peittämiseksi. 17

19 Talouden kannalta ongelmallisia ovat liikuntapaikkamaksut. Tällä hetkellä maksut määräytyvät eri kunnissa erilailla ja liikuntapaikkojen käyttäjät kokevat olevansa eriarvoisessa asemassa maksujen ja saatujen palvelujen suhteen. Lisäksi sisäisistä vuokrista aiheutuvat kustannukset suhteessa käyttömenoihin ovat ongelma, lähinnä Kotkassa ja Virolahdella(ylempi taulukko). Kokonaisuudessaan vuokriin ja palkkoihin kuluu huomattava osuus käyttömenoista (alempi taulukko). Nk. taloudellisen liikkumavaran luku on kuitenkin tällä laskentatavalla vain suuntaa antava, ja jatkoa varten oikeanlaista seurantaa voidaan tehdä arvioinnin yhteydessä esitetyllä tavalla. Lisäksi tällaisenaan kuntia ei tyhjentävästi voi verrata toisiinsa. Budjetin mukaiset tulot ja menot (EUR) liikuntatoimen osalta 2003: Sisäiset vuokramenot Vuokratulot Käyttömenot yhteensä Käyttötulot yhteensä Hamina ,3 % Kotka ,1 % Miehikkälä % Pyhtää % Virolahti ,3 % Nettovuokramenojen osuus nettokäyttömenoista Vuoden 2002 mukaiset tiedot tilinpäätöksistä (Virolahden osalta on eliminoitu Veli Saarisen juhlavuoden aiheuttamat poikkeamat): Käyttömenot yhteensä Vuokramenot Henkilöstömenot Käyttötulot yhteensä Vuokratulot Jäljelle jäävä osuus *, %:a käyttömenoista Hamina , , , , , ,07 32,1 % Kotka , , , , , ,00 34,3 % Miehikkälä ,33 0, , ,69 0, ,63 70,7 % Pyhtää ,67 0, , ,00 0, ,75 61,7 % Virolahti , , ,00 25,20 0, ,20 20,9 % * Käyttömenojen jäljelle jäävä osuus palkkojen ja vuokrien jälkeen, kun käyttötulot on lisätty summaan. 18

20 Tavoite Keskeisenä tavoitteena on nykyisen palvelutason turvaaminen. Tähän pyritään sekä kuntakohtaisesti että seudullisella yhteistyöllä. Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää liikuntapaikkamaksujen perusteet liikuntapaikkojen laadun ja saavutettavuuden mukaan. Maksettavia sisäisiä vuokria pyritään vähentämään ja taloudellisen liikkumavaran suuruus säilyttämään. Toimenpiteet ja kehittämisehdotukset Kuntien liikuntabudjetteja tulee tarkastella seudullisessa liikuntapoliittisessa työryhmässä yhtenäisenä kokonaisuutena, jolloin voidaan yhteisesti tehdä ohjaavia toimenpiteitä. Lisäksi pyritään entistä enemmän saamaan veikkausvoittovaroja alueellisiin rakentamishankkeisiin. Valtionavustusten haussa tehdään entistä enemmän yhteistyötä alueen valtakunnallisten päätöstekijöiden kanssa. Yhteistyön kehittämiseksi luodaan erillinen yhteistoimintaverkosto, johon tulevat mukaan kansanedustajat, valtakunnallisten liikuntajärjestöjen johtoon kuuluvat sekä lääninhallituksen alueellisen liikuntaneuvoston edustajat yhdessä kuntien ja Etelä-Kymenlaakson liikuntapoliittisen työryhmän edustajien kanssa. Liikuntapaikkamaksuissa suositaan seutukunnan käyttäjiä verrattuna seutukunnan ulkopuolisiin. Tällä tavoin avataan kuntarajoja nykyistä enemmän. Arviointi Etelä-Kymenlaakson Liikuntapoliittisen työryhmän tulee organisoida asiakastyytyväisyyteen perustuva säännöllinen arviointi strategia-alueen liikuntapaikoilla. Taloudellisen liikkumavaran kehitystä tulee jatkossa arvioida nykyistä seikkaperäisemmin. Arviointityö etenee siten, että kunnissa tehdään kustannuspaikoittain erottelu kiinteisiin (=pakollisiin) ja muuttuviin (=joista voidaan vuosittain päättää) kustannuksiin. Tätä suhdetta tulee vuosittain seurata. Samalla suhde kertoo ns. taloudellisen liikkumavaran kehityksestä. 19

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN 1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä Kommenttipuheenvuoro Tytti Määttä 11.11.2015 Tulevaisuuden kunta? Kunnallinen itsehallinto on kansalaisten itsehallintoa omassa kotikunnassaan. Kunta on yhtä vahva kuin sen jäsenet. Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET KASVUN EDELLYTYKSET: STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET 2010 2017 Ajantasainen, Lohjan kasvua tukeva kaavoitus Kaavoituksessa otetaan huomioon nuorisotilaverkoston alueellinen kattavuus ja nuorisotoimi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 9.9.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 9/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina 9.9.2013 kello 12.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Eagle-talo 3. krs., Kyminlinnantie 6, Kotka 90 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka. 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3

Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka. 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 31.10.2016 PÖYTÄKIRJA Nro 7/2016 KOKOUSAIKA Maanantai 31.10.2016 klo 12 13.45 KOKOUSPAIKKA Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka 59 Kokouksen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Seurapäivien ryhmäkeskustelut Seurapäivät Veli-Tapio Kangasluoma

Seurapäivien ryhmäkeskustelut Seurapäivät Veli-Tapio Kangasluoma Seurapäivien ryhmäkeskustelut 2011-2015 Seurapäivät 26.11.2016 Veli-Tapio Kangasluoma Seurapäivät 2011-2015 - ryhmäkeskustelut 2011 Turku TUL:n arvot ja seuratyön arvot 2012 Joensuu Seuran toiminta ja

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana. Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Kunnanhallitus 115 17.08.2015 Kunnanhallitus 237 28.11.2016 KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Khall 17.08.2015 115 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, mutta kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen)

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen) PÖYTÄKIRJA 1/2006 1 (5) Hallitus 1.2.2006 HALLITUKSEN KOKOUS AIKA Tiistaina 24.1.2006 klo 13.10 14.55 Yhteinen seminaari klo 11.00 alkaen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kanssa. Seminaarissa

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot