1. OPETUSSUUNNITELMA. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen

Transkriptio

1 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Tämä opetussuunnitelma on laadittu Salon Ollikkalan koulun perusopetuksen vuosiluokkia 1-6 varten. Opetussuunnitelma perustuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004 määräys 1,2,3/011/2004 ja Salon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan ( ). Opetussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon Salon kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma ja muut lapsia ja koulutusta koskevat päätökset. Tähän opetussuunnitelmaan sisältyvät Opetushallituksen edellyttämät seikat sisällysluettelon mukaisessa järjestyksessä. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja ja toiminta-ajatus Ollikkalan koulun perusopetuksen arvot pohjautuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, demokratiaan ja kestävän kehityksen vaalimiseen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus (OPH:n lisäys; määräys 41/011/2010). Perusopetuksessa edistetään yksilöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ohjaamalla terveelliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan, tukemalla myönteisen tulevaisuudenkuvan ja terveen itsetunnon omaksumista, sekä ohjaamalla suvaitsevaisuuteen. Ollikkalan koulussa oppilaille välitettävä suomalainen kulttuuriperintö rikastuu erilaisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien ansiosta. Se auttaa oppilaita ymmärtämään 1

2 monikulttuurisuutta ja opettaa kansainvälisyyteen. Jokapäiväisessä kasvatuksessa korostuu rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Koulussamme oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan sekä arvostamaan omaa ja muiden työtä. Ollikkalan koulun toiminta-ajatus perustuu elinikäiseen oppimiseen. Ainekohtaisten tietojen ja taitojen lisäksi ohjaamme oppilasta vastaamaan muuttuvan elinympäristön haasteisiin kasvattaen oppilasta kriittiseksi, vastuulliseksi ja itsenäiseksi yksilöksi. Ollikkalan koulussa tuemme oppilaan kasvua hyviä tapoja kunnioittavaksi yhteisön jäseneksi ja autamme häntä löytämään omat vahvuutensa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. 2.2 Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet Ollikkalan koulun perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Kasvatus- ja opetustyötä tehdään opettajien, oppilaiden vanhempien sekä koulun muun henkilökunnan yhteistyönä. Opetuksen ja kasvatuksen lähtökohtana on lapsen arki, kasvu ja kehitys. Tavoitteena on kasvattaa oppilas ahkeraksi, kriittiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi. Häntä ohjataan huomioimaan toiset sekä sisäistämään hyvät käytöstavat ja omaksumaan terveet elämäntavat. Opetuksen tehtävänä on antaa välineet elinikäistä oppimista varten. Näitä välineitä ovat oppimis- ja työskentelytaidot, motoriset taidot, luku- ja kirjoitustaito, matemaattisen ajattelun taito, luovan ajattelun ja ilmaisun taito sekä sosiaaliset taidot. Perusopetus turvaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen sekä terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja. Vahvan itsetunnon avulla ehkäistään syrjäytymistä. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Ollikkalan koulussa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat. Oppiminen on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa erilaisissa tilanteissa 2

3 sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Ollikkalan koulun fyysinen oppimisympäristö on virikkeiltään runsas ja tarjoaa opetukselle ja kasvatukselle monipuoliset puitteet. Koulurakennuksessa on motivoivien luokkatilojen lisäksi muun muassa avoin kirjastotila, ajanmukaiset musiikki- ja tietotekniikkatilat, jaettava liikuntatila pukuhuoneineen, opetuskeittiö, kuvaamataito-, tekstiili- ja teknisentyön tilat sekä avara opettajainhuone. Oman virikkeellisen piha-alueen ja laajojen hiekkakenttien lisäksi lähimetsä ja kaupungin keskusta jokirantoineen tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia koulumme toiminnalle. Toimivien sisäliikuntatilojen lisäksi koulun piha on kunnostettu liikkumiseen innostavaksi niin välitunneilla kuin vapaa-aikanakin. Koulullamme on toimiva yhteistyöverkosto läheisten päiväkotien ja kirjastotoimen kanssa. Ollikkalan koulu psyykkisenä oppimisympäristönä pyrkii olemaan avoin, rohkaiseva ja kiireetön. Myönteisen oppimisilmapiirin avulla tuemme oppilaan uteliaisuutta, oppimismotivaatiota ja luovuutta. Vastuu sekä fyysisen että psyykkisen oppimisympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden ylläpitämisestä kuuluu koulussamme oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Rehellisyys, avoimuus ja toisen huomioonottaminen kuuluvat koulumme oppimisympäristön psyykkisiin peruspilareihin. 3

4 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulualueen ja ajan määrittely 1. Koulun alueena pidetään Ollikkalan koulua., pihaa ja kenttää. 2. Kouluajaksi katsotaan työjärjestyksen mukainen työpäivä sekä koulun toimesta järjestettävät juhlat, tapahtumat, oppilaskerhot, retket ja leirikoulut. 3. Koulun käyntiin välittömästi liittyväksi tilaisuudeksi katsotaan kaikki koulun järjestämä toiminta. Päivittäinen työskentely 1. Koulun ovet pidetään koulupäivän aikana auki klo Päivänavaus alkaa klo 9.00, jolloin oppilaat kokoontuvat luokkiinsa. 3. Oppitunnit alkavat ja päättyvät koulun työjärjestyksessä ilmoitettuna aikana. 4. Välitunnit oleskellaan ulkona. (Poikkeukset ilmoitetaan kuulutuksella.) 5. Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä ja hyvää käytöstä. 6. Salon kaupungin opetustoimen ohjeen mukaisesti 1-2-luokkalaiset eivät tule pyörällä kouluun. Isommat oppilaat voivat tulla liikennesääntöjä noudattaen. Koulu toivoo huoltajien huolehtivan siitä, että lapsi käyttää pyöräillessään kypärää. 7. Koulukyyditysten ja kuljetusten osalta noudatetaan niistä erikseen annettuja ohjeita. 4

5 Poissaolot Jos oppilas on poissa koulusta huoltajan tulee ilmoittaa poissaolosta mielellään samana päivänä; viimeistään kolmantena poissaolopäivänä. Oppilaan on mahdollista olla hyväksyttävästä syystä poissa koulusta. Luvan voi antaa päivää luokanopettaja - muut rehtori. Lupaa anotaan kirjallisesti ja se toimitetaan hyvissä ajoin asiasta päättäville. Poissaolon pituudeksi sallitaan asiallisilla syillä 1-2 viikkoa ja poikkeuksellisilla syillä yli 2 viikkoa (vanhempien työmatka tai asuminen ulkomailla tai aivan erityiset syyt). Poissaolon jälkeen oppilaan tulee ottaa selvää koulutehtävistä ja läksyistä. Huoltajan tulee huolehtia, että ns. ylimääräisten lomien vuoksi rästiin jääneet koulutehtävät tehdään. Koulu ei voi tarjota tukiopetusta tässä tilanteessa. Kiusaaminen ja kurinpito Perusopetuslain 36 ( /477) mukaan: Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai 5

6 uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Ollikkalan koulun menettely kiusaamis- ja sääntörikkomustapauksissa: 1. Kun kiusaamista tai sääntörikkomus on ilmennyt opettaja ja oppilas/oppilaat keskustelevat tilanteesta. Tarvittaessa määrätään jälki-istunto. Tiedonanto huoltajalle. 2. Jos kiusaamistilanne jatkuu, opettaja ottaa yhteyttä koulun Kiva-koulu-tiimiin, joka alkaa selvittää kiusaamista. Kiva-tiimi on yhteydessä huoltajiin. Tiimi tiedottaa asiasta myös rehtorille ja oppilashuoltoryhmälle. 3. Jos kiusaamistilanne edelleen jatkuu, vanhemmat kutsutaan rakentavaan keskusteluun, jossa ovat mukana kiusaaja ja kiusattu huoltajineen sekä Kiva-koulu - tiimi. Keskustelussa selvitetään asia ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Jos sääntörikkomukset jatkuvat opettaja ottaa yhteyttä huoltajaan ja rehtoriin sekä vie asian oppilashuoltoryhmään. OHR:ssä moniammatillinen työryhmä selvittää ja sopii toimenpiteistä sekä siitä ketkä osallistuvat huoltajan kanssa käytävään keskusteluun. 4. Lain mukaiset kurinpitomenettelyt otetaan tarvittaessa käyttöön. 6

7 Käyttäytymissäännöt - Koulussamme osoitamme kaikki toisillemme ystävällisyyttä niin sanoilla kuin teoillakin. - Koulun alueelta oppilas poistuu vain opettajan luvalla. Oppilaat eivät oleskele välituntisin huoltopihalla, ulkorappusilla eivätkä pyörätelineellä. - Pallottelu on sallittua ikkunattomilla kouluseinillä. Lumipallojen heittäminen on luvallista vain koripallokentän palloseinään. Kivien, risujen, käpyjen yms. heittely on kielletty koko pihalla. - Pyörät jätetään koulun pyörätelineisiin! - Pyöräily koulun pihalla on kielletty klo Koulun tiloissa liikutaan rauhallisesti kävellen. - Oppilas saa koulussa yhden aterian, muita syömisiä kouluun tuodaan vain opettajan luvalla. Purkkaa ei tuoda kouluun. - Ruokalassa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja rauhallisuutta. - Oppilaat ovat osaltaan vastuussa Ollikkalan koulun kunnosta ja siisteydestä sekä sisällä että ulkona. - Tapaturman sattuessa otettava heti yhteys opettajaan. - Pakkasella oppilaiden on käytettävä päähinettä. - Kännykät ja muut elektroniikkalaitteet eivät saa näkyä eikä kuulua koulupäivän aikana. Oppilaat ovat itse vastuussa em. laitteista, jos tuovat niitä kouluun. Yhteiset ruokalaohjeet 1. Luokassa käsien pesu ja hiljentyminen. 2. Ruokalaan mennään rauhallisesti jonossa opettajan johdolla. 3. Oppilailla tarkka pöydän täyttämissysteemi, jota opettaja valvoo. 4. Oppilaat ruokailevat - rauhallisesti - noudattaen kauniita pöytätapoja - maistaen kaikkea - sen minkä otan, sen myös syön 5. Ruokalajärjestäjät valvovat astianpalautuskärryä ja pyyhkivät pöydät. 7

8 6. Oppilas käy kiittämässä opettajaa syötyään ja lähtee välitunnille/tunnille. 7. Opettaja valvoo, kunnes luokka on syönyt (jos opettaja joutuu poistumaan, sovitaan valvonnasta naapuriopettajan kanssa). 8. Opettaja pistäytyy luokassa ulos heittämässä lorvailijat. Liikunta Liikuntatunneilla oppilas pukeutuu asianmukaiseen urheiluasuun. Aina sisäliikuntatunnin jälkeen käydään suihkussa. Urheiluvälineet viedään kotiin. Niitä ei säilytetä koulussa. Urheiluvälineet ovat koulun puolesta, lukuun ottamatta luistimia ja suksia. Luistelussa kaikki käyttävät kypärää. Liikuntasaliin mennään vasta opettajan mukana. Liikuntatuntia edeltävä välitunti ollaan koulun varsinaisella pihalla, ei huoltopihalla. Kirjasto 1. Kirjat palautetaan paikoilleen siististi hyllyyn. 2. Lainatut kirjat merkitään luokan omaan lainausvihkoon. 3. Kirjastonkäyttäjät siivoavat jälkensä. Erikoisluokat (ATK, MU, TN, TS) 1. Opettaja valvoo käyttöä. 2. Oppitunnin päätyttyä opettaja tarkistaa, että luokka on hyvässä järjestyksessä seuraavaa käyttäjää varten. Koulusta tehtävät pyöräretket Kun koko luokka lähtee pyöräretkelle, pitää kaikilla olla kypärä päässään. Opettaja johtaa pyöräletkan pyöräteitä pitkin. Juhlakäyttäytyminen 1. Osoita kunnioitusta juhlan viettoa kohtaan. 2. Käyttäydy vaimennetusti. 3. Pukeudu tilaisuuden mukaan. 8

9 Koulun tapahtumat, teemaviikot ja juhlat Koulun työsuunnitelmaa rikastuttavat erilaiset tapahtumat, teema- ja kurssiviikot, retket ja juhlat. Ne kuuluvat tärkeänä osana koulumme työhön, eivätkä ole vapaaehtoisia. Tapahtumissa voimme poiketa varsinaisesta lukujärjestyksestä. Tällaisia tapahtumia ovat: - joulujuhla/joulukirkko - kevätjuhla/kevätkirkko - viiden vuoden välein koulun syntymäpäiväjuhla - itsenäisyystilaisuus - yhteislaulutilaisuudet - vapputapahtuma - koulun yhteisiä liikuntatapahtumia 2-3 kertaa vuodessa (Ollikkala games, hiihtopäivä, tanssikäytävä jne) - vuosittain opetussuunnitelmasta valitut pääteemat painotuksen kohteena ja teemoina sekä tapahtumina Koulun ulkopuolinen toiminta Yhteistyö seurakunnan kanssa - päivänavaukset säännöllisesti kerran kuukaudessa - lukuvuoden alkajaiskirkko - sovittuina ajankohtina hartauksia; joulu, pääsiäinen jne. - seurakunta avustaa retkissä, leirikouluissa ym luokat suorittavat virsimerkin - pyynnöstä saadaan apua oppitunteihin Yhteistyö nuorisotoimen kanssa Koulukiinteistössämme toimivan nuorisotoimen kanssa tehdään yhteistyötä. Yhteistyö liikuntatoimen kanssa - liikuntatoimia on antaa sopimuksen mukaan ohjausta ja koulutusta opettajille ja oppilaille - uinninopetus 1-3 luokille - liikuntapaikkojen käyttö sopimuksen mukaan (Salohalli, keskuskenttä, jäähalli jne.) 9

10 Yhteistyö kulttuuritoimen kanssa - kirjastovierailut (kirjastoajokortti) - kirjastoauto koululle joka toinen viikko - museovierailut opastuksineen - työpajat Veturitallilla - satunnaisia musiikki- ja teatterivierailuja Yhteistyö esiopetuksen kanssa Esi- ja alkuopetus muodostavat johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden sekä kasvatuksellisesti että opetuksellisesti. Alkuopetus rakentuu esiopetuksessa saavutetulle perustalle. Esi- ja alkuopetuksen välillä toteutettava jatkumo kasvatus- ja opetustyössä helpottaa lapsen koulunaloitusta. Luokanopettajien ja lastentarhanopettajien välinen yhteistyö on välttämätöntä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuotoja koulussamme ovat yhteiset koulutukset, projektit, teemapäivät, tapahtumat, retket ja juhlat sekä kevätlukukaudella toteutettava esioppilaiden kouluun tutustuminen (KET). Yhteistyö suunnitellaan vuosittain lukuvuoden alussa. Tällöin sovitaan syyslukukaudella toteutettavista mahdollisista teemapäivistä, projekteista ja tapahtumista sekä kevätlukukaudella toteutettavasta kouluelämään tutustumisjaksosta (KET). Luokanopettaja ja lastentarhanopettaja muodostavat työparin koko lukuvuodeksi. Yhteisten tapahtumien lisäksi työpari voi lukuvuoden aikana toteuttaa pienimuotoisempaa ja spontaanimpaa yhteistyötä. Esiopetuksen lisäksi luokanopettaja tekee yhteistyötä muun perusopetuksen kanssa. Näitä toimintamuotoja ovat tietojensiirto ja toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen sekä oppiaineiden niveltämisestä sopiminen ja oppilasarviointimuotojen kehittäminen. Monipuolista yhteistyötä eri luokka-asteiden välillä tehdään mm. kummioppilastoiminnan avulla (esimerkiksi teematapahtumia, askarteluapua, retkiä, luistinten jalkaan laittoa, leipomista, yhteisten juhlien ja ohjelmien järjestämistä). Yhteistyö yläkoulun kanssa Yhteistyössä yläkoulun kanssa käytetään Salon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisia käytänteitä ja toimintamalleja. 10

11 Koulun turvallisuussuunnitelma Koulun turvallisuuskansio sisältää turvallisuussuunnitelman, jossa on määritelty koulun turvallisuusorganisaatio, eri turvaohjeet, pelastussuunnitelmat eritapauksia varten, koulun kriisisuunnitelma sekä oppilaiden ja työntekijöiden hyvinvointia edistävät tukimuodot. Ollikkalan koulun turvallisuuskansio on keskeisellä paikalla opettajanhuoneessa. Opetushenkilöstöä kehotetaan tutustumaan turvallisuuskansioon aina syyslukukauden alussa. Turvallisuusvalvoja perehdyttää uudet työntekijät turvallisuuskansioon. Elokuussa turvallisuustyöryhmä päivittää pelastussuunnitelman ja sopii pelastustoimen kanssa tulevasta pelastautumisharjoituspäivästä. Syyslukukauden aikana koulussa järjestetään pelastautumisharjoitus. Mikäli koulussa katsotaan tarpeelliseksi, järjestetään lisäksi poistumisharjoituksia lukuvuoden aikana. Valtakunnallista liikenneturvallisuusviikkoa vietetään syyskuussa ja 112-päivää helmikuussa. Toiminnallistamisen minimi: Kukin opettaja liimaa päiväkirjan sisäkanteen ja sijaisen oppaaseen pikaturvaohjeen päivitetyn version joka syksy. Tärkeät puhelinnumerot (0 eteen koulusta ulos soittaessa, 9 keskus) Yleinen hätänumero (ambulanssi, palokunta, poliisi) 112 Terveysasema (vaihde) 7721 Myrkytyskeskus (vaihde) Lastensuojelu (vaihde) 7781 Lastensuojelun akuutti kriisinumero vain viranomaisille Kriisikeskus Etappi Valtakunnallinen kriisipuhelin Palveleva puhelin / seurakunta Debriefing -ryhmä Lasten- ja nuorten psykologinen pkl Mielenterveystoimisto Psykologi (kouluterveydenhuolto)

12 PIKATURVAOHJE OPETTAJAN/AIKUISEN TULEE HALLITA TOIMINTAOHJEET ERI TILANTEISSA (Turvallisuuskansion kohdat XX.). Yleinen hätänro (0) 112. Rehtori, puh Vararehtori, puh Turvallisuusvastaavat, puh TULIPALON UHATESSA: Tilanteen mukaan POISTU OPPILAITTEN KANSSA KOKOONTUMISPAIKALLE POISTUMISREITTIÄ. MERKITSE aikuisen TYHJÄKSI TARKASTAMA TILA jättämällä heijastin roikkumaan suljetun oven kahvaan. Jos havaitsit palon ensimmäisenä, 1) SOITA (0) 112 JA 2) ILMOITA ASIASTA REHTORILLE. Aloita mahdollinen alkusammutus. VAARALLINEN / UHKAAVA HENKILÖ: Sisällä olevat oppilaat SUOJAUDU LUOKKIIN. Lukitse ovat ja ikkunat. PYSY POISSA ikkunoiden ja ovien edustoilta, pysyttele matalana ja sammuta tilasta valot. Jos mahdollista, KASAA OVEN ETEEN PULPETTEJA. Odota lisäohjeita: ÄLÄ AVAA OVEA, ellet ole varma, että se on turvallista. Ulkona olevat oppilaat Ohjaa oppilaat KAUEMPANA OLEVANA kokoontumispaikalle. Ohjaa oppilaat SISÄLLE (lukittavaan tilaan), MIKÄLI on syytä odottaa VAA- RAA ULKOALUEELLA. Pääsääntö on liikkuminen pois uhasta. PIKATURVAOHJE s.2 Kokoontumispaikka ja poistumisreitti Kokoontumispaikkana koulun kenttä. 12

13 3.4 Työtavat Ollikkalan koulussa käytetään kuhunkin sopivia menetelmiä, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 13

14 Lapsilähtöisyys ja lapsikeskeisyys roolileikit tekstistä oppimaan oppiminen harjoitustehtävät tietokonetyöskentely demonstraatio esitelmät esitykset vierailut Yhteistoiminnallisuus projektityöskentely näyttelyt tutkimus työpistetyöskentely kokeiden tekeminen roolileikit draama simulaatiot leikit, pelit rakentelu keskustelu Opettajajohtoisuus esittävä opetus/ opettajan kerronta havainnollistamin en demonstraatio video/tv 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulun käynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useampaan. Salon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa luvuissa 4 ja 5 on määritelty tuen järjestämistä koskevat periaatteet ja tuen eri muodot OLLIKKALAN KOULUN KOLMIPORTAISEN TUEN MALLI Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) astui voimaan Uuden lain keskeinen asia on kolmiportainen tuki. Oppilaan on saatava yleistä, tehostettua tai erityistä tukea omien tarpeidensa mukaisesti. 14

15 Tuen muodot Ollikkalan koulussa Yleinen tuki opetuksen eriyttäminen (materiaalit, opetusmenetelmät, oppiaineksen laajuus) tuki-opetus (kaikilla oppilailla oikeus saada tarvittaessa) osa-aikainen erityisopetus avustajan käyttö tunnilla tiimi- ja samanaikaisopetus erilaiset oppilasryhmittelyt apuvälineet ( esim. istuintyynyt, kuvakortit) läksykerhot oppimisympäristön järjestäminen ( esim. sermien käyttö) Tehostettuun tukeen siirrytään, kun oppilas ei pärjää yleisen tuen avulla. Tehostetussa tuessa käytetään samoja tukimuotoja kuin yleisessä tuessa. Niitä käytetään kuitenkin intensiivisemmin ja määrältään runsaammin. Tehostetun tuen oppilas voi opiskella myös osittain erityisluokassa. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä laaditaan pedagoginen arvio (lomake PO 19). Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Tehostetun tuen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (lomake PO 21). Oppimissuunnitelman laatii oppilaan oma opettaja yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opettaja saa tarvittaessa pedagogista konsultaatiota laaja-alaiselta erityisopettajalta. Erityiseen tukeen siirrytään kun tehostettu tuki ei oppilaalle riitä. Ennen siirtymistä on laadittava pedagoginen selvitys (lomake PO 21), joka käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Erityistä tukea haetaan lomakkeella PO 5. Päätöksen tekee opetuspäällikkö. Päätös tarkastetaan ainakin 2. ja 6. vuosiluokan päätteeksi. Erityisen tuen oppilas voi opiskella kokonaan tai osittain integroituneena yleisopetuksen luokassa tai erityisluokassa. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa HOJKS. HOJKS:n laadintavastuu on sillä opettajalla, jonka luokalla oppilas on kirjoilla. HOJKS sisältää kaikki keskeiset asiat oppilaan opiskelun järjestämiseen liittyen. Luokanopettaja saa apua HOJKS:n laatimiseen laaja-alaiselta erityisopettajalta. HOJKS:n tekniseen laatimiseen on myös ohjeet intrassa sekä Perusopetuksen lomakkeet- kansiossa. Lukuvuoden HOJKS laaditaan Primukseen syyslomaan mennessä ja sitä päivitetään tarvittaessa. 15

16 Ollikkalan koulun kolmiportaisen tuen malli ERITYINEN TUKI Pedagoginen selvitys + OHR Hojks Mahdollisuus yksilöllistää oppiaineita Opetusryhmänä yleisopetuksen ryhmä ja / tai erityisopetuksen ryhmä TEHOSTETTU TUKI Pedagoginen arvio + OHR Oppimissuunnitelman laadinta oppilaalle Oppilas tarvitsee useita tukimuotoja Tuen tarve on säännöllistä Kaikki yleisen tuen keinot ovat käytettävissä, tuki on määrältään ja laadultaan tehostetumpaa YLEINEN TUKI Läksykerhot Laaja-alainen erityisopetus Tukiopetus Samanaikaisopetus Eriyttäminen (materiaalit, työtavat, määrä) Oppimisympäristön järjestelyt Erilaiset apuvälineet esim. keskittymiseen Avustajan käyttö oppitunneilla 16

17 Ollikkalan koulun oppilashuoltoryhmä(ohr) ja sen tehtävät Uusi perusopetuslaki velvoittaa koulun käyttämään oppilashuoltoryhmää apuna oppilaiden tuen tarpeen arvioinneissa. Salon kaupungin oppilashuoltosuunnitelma edellyttää, että jokainen luokka käsitellään kerran lukuvuoden aikana oppilashuoltoryhmässä. Ollikkalan koulun oppilashuoltoryhmän tavoitteena ja tehtävänä on ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen moniammatillinen puuttuminen ja ratkaisujen löytäminen ongelmiin lapsen edun huomioiden. Sen tehtävänä on moniammatillisen tuen antaminen ja kokonaisvaltaisen käsityksen saaminen tilanteesta. Ollikkalan koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet ja heidän tehtävänsä: Luokanopettaja, joka on ensisijainen tilanteenarvioija ja toimija. Koulukuraattori, joka ylläpitää sosiaalista ja lastensuojelullista näkökulmaa ja yhteyksiä kotiin. Koulupsykologin tehtävänä on oppimisen ongelmien selvittäminen ja mielenterveyden arviointi. Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävänä on oppimisongelmien selvittäminen sekä oppilaan toiminnan ja oppimiskyvyn arviointi luokassa. Terveydenhoitaja arvioi oppilaan psykofyysisen tilan ja sen vaikutuksen oppimiseen. Hänellä on lapsen kehityskaaren koko tuntemus. Rehtori toimii puheenjohtajana, täytäntöön panijana ja kirjurina. Ota yhteyttä oppilashuoltoryhmään aina kun tarvitset tukea oppilaan tuen tarpeen arvioinnissa. Oppilaan tuki käytännönarjessa Oppilaalla on oikeus saada edellytystensä mukaista opetusta. Oppilas saattaa tarvita tietyissä oppiaineissa erityisopetusta pienryhmässä, mutta selviytyä muissa oppiaineissa hyvin yleisopetuksen ryhmässä. Oppilaan opetusryhmä päätetään oppilaan valmiuksien mukaisesti. Jokaisella oppilaalla on oma kotiluokkansa, mutta hän voi päivän aikana integroitua myös muihin opetusryhmiin. Erityisoppilas voi integroitua yleisopetuksen ryhmään ja vastaavasti yleisopetuksen oppilas erityisopetuksen ryhmään. Tällöin käytetään nimitystä kahdensuuntainen integraatio. 17

18 Oppilaan opetusryhmän valinnassa huomioitavia asioita: Valinnassa mukana tarvittavat opettajat, oppilas ja huoltaja Onko erityisen tuen oppilaalla valmiudet selviytyä yleisopetuksen ryhmässä? Asia on keskusteltava asianomaisten (myös oppilas ja huoltaja) kesken ja valmisteltava hyvin. Tarvitseeko oppilas lisätukea? Oppilaan siirtyminen erityisryhmään osalle tunneista. Avustajan käyttö tunneilla, joissa avustajaa oikeasti tarvitaan. Erityisoppilaan integroituminen yleisopetukseen ei välttämättä tarkoita, että avustaja kulkee mukana. Asiasta on keskusteltava ja yhdessä päätettävä. Avustajaresurssit on hyödynnettävä tehokkaasti. Integraation suunnittelu aloitetaan, kun erityisopettaja arvioi yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa oppilaan olevan valmis toimimaan isossa ryhmässä. Integraatio yleisopetukseen tulee nähdä oppilaan mahdollisuutena edistyä kouluuralla, se ei saa olla sattumanvarainen tai pakon sanelema ratkaisu. Integraatio ei voi tulla yllätyksenä opettajalle tai oppilaalle. Pienryhmän oppilaan sijoittaminen lukujärjestysteknisistä syistä yleisopetuksen ryhmään ei ole integraatiota. Integraatiostrategia pitää aina nähdä kaksisuuntaisena kanavana oppilaan tukemisessa; yleisopetuksen oppilaan mahdollista tarvetta pienryhmään integroimiseksi täytyy myös osata arvioida tarvittaessa nopeasti. On tärkeää luoda yhteisesti yleiset reunaehdot ja raamit oppilaan integroimista suunniteltaessa; mitkä valmiudet ja millä tasolla tarvitaan niin oppimisessa kuin vuorovaikutustaidoissa integroinnin aloittamiseksi. Hyvissä ajoin ennen integraatiota yhteispalaveri (oppilas+opettaja+vanhemmat+vastaanottava opettaja), joissa kirjataan integraation päätavoitteet, joihin sitoudutaan. Integraatiosopimus lomake on tämän luvun lopussa. Integraation välipalaverit (opettajat / opettajat+oppilas): sovitaan integraation alussa tapauskohtaisesti esim. joka kuun ensimmäinen perjantai tai tiimin torstaipalaveri: 18

19 kirjattuun suunnitelmaan palataan ja arvioidaan integraation sujuvuutta (jatkuuko vai paluu pienryhmään) Integraatiota ei voi tehdä opettajan tai vanhemman halusta vaan oppilaan valmius on osattava arvioida mahdollisimman hyvin. Pienryhmästä yleisopetukseen integroitaessa on oppilaalla oltava oma vahva sisäinen motivaatio integraatioon. Esimerkkejä oppilasryhmittelystä käytännössä: Erityisen tuen oppilas isoon ryhmään, aluksi avustajan kanssa Yleisopetuksen ryhmän ja pienryhmän samanaikais-/rinnakkaisopetus Pienryhmän oppilaat esimerkiksi samoilla musiikintunneilla avustajan kanssa Yleisopetuksen ryhmistä oppilaita integroitunut pienryhmään kun pienluokan resursseja vapautunut mm. S2-tuntien aikana (integraation tavoitteet määritellään ja rajataan, jolloin työskentely tavoitteellista ja tehokasta) Yleisopetuksen ryhmistä osa oppilaista osallistunut pienryhmäopetukseen koulupäivän jälkeen (tukiopetus) Yleisopetuksen ja erityisopetuksen resurssit yhdistetty jakamalla oppilaat pienempiin ryhmiin yli luokkarajojen (2 luokanopettajaa, erityisluokanopettaja sekä laaja-alainen erityisopettaja) Pienryhmän oppilaista osa osallistunut retkiin tai muihin tapahtumiin isojen ryhmien kanssa (avustaja mukana) Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävä ja osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja oppilas saa tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja ovat tiiviissä yhteistyössä huoltajan kanssa kaikissa oppilaaseen liittyvissä asioissa. Laaja-alainen erityisopettaja on luokanopettajan tukena tilanteissa, joissa oppilaan koulumenestys ei ole riittävä, oppilaalla oppimisvaikeuksia jne. Hän antaa myös 19

20 tarvittaessa vinkkejä, joilla helpottaa oppimisvaikeuksista kärsivää oppilasta yleisopetusluokassa ( tehtävät, apumonisteet, apuvälineet jne.) Laaja-alaiselta erityisopettajalta saa myös apua HOJKS- suunnitteluissa sekä apua kun oppilaalle kohdistetaan tukitoimia ja neuvotellaan niistä vanhempien kanssa. Laaja-alainen erityisopettaja voi antaa myös samanaikaisopetusta luokassa opettajan työparina. Laaja-alaisen erityisopettajan antama tuki jokaiselle luokka-asteelle on pyritty maksimoimaan lukujärjestystä suunnitellessa palkittamalla luokka-asteiden tunteja. Näin on saatu jokaiselle luokka-asteelle kolme viikkotuntia. Tämä tulee luokanopettajan ottaa huomioon omia tunteja suunnitellessa, ettei suunnittele esimerkiksi koetta kyseiselle tunnille, jos ei kukaan oppilaista tarvitse siihen juuri laaja-alaisen apua. Luokanopettajalla on päävastuu oppilaista, erityisopettaja toimii hänen tukena. Luokanopettaja saa laaja-alaiselta erityisopettajalta konsultointiapua erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla tapahtuneiden siirtoneuvottelujen jälkeen. Tukiopetus Tukiopetuksen painopistettä siirretään yksilöllisestä ohjauksesta ryhmämuotoiseen luokkarajat ja -tasot ylittävään oppilasryhmittelyyn. Tukiopetuksen käyttö monipuolisesti ja tehokkaasti edellyttää suunnitelmallisuutta ja opettajien välistä hyvää yhteistyötä. Seuraavassa on koottu tukiopetuksen perusperiaatteita ja erilaisia toteuttamistapoja. 1. Oppilaan subjektiivinen oikeus 2. Oppilas on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai hänellä on muuten lyhytaikainen tuen tarve. 3. Tavoitteena vaikeuksien ennalta ehkäisy 4. Sitä annetaan niin usein ja laajasti kuin on tarpeen 5. Eriyttämisen muoto Erilaisia järjestämistapoja: o Oppituntien ulkopuolella o Oppituntien aikana. Tällöin esimerkiksi matematiikan tukiopetusta voi antaa vain matematiikan tuntien aikana. 20