Käpylän musiikkiopiston tiedotuslehti 3/05-06

Transkriptio

1 Kapula Käpylän musiikkiopiston tiedotuslehti 3/05-06 Kommentteja konserttitoiminnasta TAUSTATIETOJA Oppilaan soitinryhmä kosketinsoittimet (piano, urut, cembalo, harmonikka) jousisoittimet puhaltimet kitara laulu Oppilaan ikä alle kouluikäinen yli 18 Oppilaan soitinryhmä kosketinsoittimet (piano, urut, cembalo, harmonikka) jousisoittimet puhaltimet kitara laulu

2 Kapula Käpylän musiikkiopiston tiedotuslehti 3/05-06 Kanslia tiedottaa... Rehtorin palsta... MITÄ KUULUU? - musiikkioppilaitosten konserttisarja... Kokemuksia Madetoja-pianokilpailuista... Pianopedagogien seminaari... SUZUKI-PALSTA... Orkesterien kevät Mozart - tähtenä taivaalla... Huiluorkesteri virittää jälleen pillinsä KONSERTTIKALENTERI Yhteystiedot Käpylän musiikkiopisto Taivaskalliontie 3, Helsinki p kanslia kmo@kapylan-musiikkiopisto.fi Kannen kuva: otteita Käpylän musiikkiopiston tyytyväisyyskyselystä maaliskuussa

3 Kanslia tiedottaa Rehtorin palsta Kanslia on avoinna ma-to klo 9-15, pe klo Opistoemäntä on paikalla ma-to klo 15-20, pe klo Opistoemäntä Jatta Salo on toistaiseksi sairaslomalla (varokaa liukkaita kelejä!), Hän palannee töihin hiihtoloman jälkeen. Pikaista paranemista! Hiihtolomaa vietämme viikon no 8. Huom.!Kiirastorstai on opistossa lomapäivä!. Tiedoksi jo nyt: kevään pääsykokeet musiikkiopistoon pyrkiville pidetään ma-ti Karuselliopetukseen pyrkivien pääsykokeet ovat ma Uusi esite on tekeillä. Vanhaa puuesitettä (markka-aikaista...) skannataan ja retusoidaan parhaillaan Käpylässä sijaitsevassa Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa, painoviestinnän linjan oppilaiden toimesta. Valmistunee huhtikuussa tuorein tekstein. Löytyykö pöytälaatikostasi sävellyksiä? Pyöriikö päässäsi nerokkaita melodioita, joita juhlavuoden säveltäjä Mozartkin kadehtisi? Haluaisitko tulevaisuudessa kirkastaa Suomikuvaa maailmalla sibeliuksena tai saariahona? Suunnittelemme sävellyksen opetuksen aloittamista musiikkiopistossa. Ammattimaisessa ohjauksessa voisi teemoistasi kehkeytyä vaikkapa sinfonia, sitten vähän myöhemmin. Nyt sinulla on mahdollisuus kertoa toiveistasi ja mielihaluistasi tyytyväisyyskyselyn vapailla kentillä. Haluaisitko opistoomme ehkä jonkin muun oppiaineen lisää? Saapa nähdä, syntyykö Mitä kuuluu? -konserttisarjasta traditio. Ainakin jossain muodossa, konserttien kestoa rajoittaen, saisimme vuosittain hienon kokonaiskuvan siitä, mitä pääkaupungin musiikkioppilaitosjärjestelmä tarjoaa. Käpylän iskujoukko ainakin edusti opistoa hienosti Stoan konsertissa. Kiitokset siitä kaikille asianosaisille. Pullistelemme ylpeydestä! Marketta Wikla 3

4 MITÄ KUULUU? - Musiikkioppilaitosten konserttisarja Helsinkiläisten musiikkiopistojen yhteinen konserttisarja Mitä kuuluu? järjestetään kaupungin monitoimi- ja kulttuuritaloissa. Runsaan viikon aikana kuullaan viisi konserttia, joissa kussakin esittäytyy kaksi Helsingin musiikkioppilaitosta, jotka kuuluvat lakisääteisen valtionavustuksen piiriin. Lainaus konserttisarjan esitteen alkutekstistä: Musiikin yhteiskunnallinen merkitys pitää pintansa vaikkakin ilmenemismuodot muuttuvat. Medialisoitunut arkipäivämme kannustaa nuoria tekemään musiikkia pelkät menestymisen tunnusmerkit silmillä. Mutta maamme musiikkikasvatuksen tukipilari, valtakunnallinen musiikkioppilaitosjärjestelmämme, tuottaa ammattitaitoisia musiikin harrastajia mitä moninaisempaan musiikkikulttuuriin ilman idolihuumaa tai popstarhinkua. (Leif Nysten, Brages musikskolanin rehtori) Sarja siis alkoi Malmi-talossa 6.2. Lauttasaaren musiikkiopiston ja Helsingin Konservatorion oppilaiden esityksillä. Stoan konsertissa torstaina 9.2. Käpylän osuus: Selloryhmä, ohjaajana Anja Maja: B. Marcellon Sonaatti, no 4, osa II Allegro, ja H. Wessmanin teos Eine kleine Sonnenmusik (1996); Eemil Ritvaniemi, piano: U. Sisaskin teoksesta Tähtitaivas (1980), osa III Delfiinin tähtikuvio; Senja Salo ja Tuuli Lehti, klarinettiduo, Irmeli Ilomäki, piano: Crusellin Rondo; Sonja Saarikoski, sello, Heini Lehto, piano: Schumannin Adagio ja Allegro; Käpylän musiikkiopiston juniorijouset, johtajana Ahti Valtonen: Turinan La oracion del torero sekä Vivaldin kesä, osa III, presto. Toisen puolen konsertista tuottaa Keski-Helsingin musiikkiopisto. Lainaus vielä kapellimestari Susanna Mälkiltä Rondo-lehden haastattelusta (Rondo 8/2005): Kuuntelemaan oppimisesta voisi hänen mielestään kehittää vaikkapa muodin: Olisi tosihienoa, jos kuuloaisti tekisi uuden tulemisen! Siitä voisi tulla samanlainen muotiharrastus kuin viininmaistelusta ja gourmetruoista: ihmiset rupeaisivat tietoisesti kuuntelemaan uusia jänniä asioita. 4

5 Kokemuksia Madetojapianokilpailusta Joka kolmas vuosi järjestetään Oulussa Madetoja-pianokilpailu nuorille pianisteille. Tällä kertaa Käpylän oppilaista olivat mukana Eemil Ritvaniemi alle 13-vuotiaiden, sekä Emma Teronen vuotiaiden sarjassa. Molempia opettaa Käpylässä Anu Ekholm. Oululainen sanomalehti KALEVA kirjoitti arvioita Leevi Madetoja-pianokilpailun isojen soittajien sarjasta edelliseltä viikolta: Käpylän musiikkiopiston Emma Teronen (s. 1989) kuului lupauksiin, jonka soitossa oli tunnevoimaisuuden lisäksi teknistä kapasiteettia. Liekö jännitys puuttunut peliin ja aiheuttanut epätasaisuutta finaalissa. (Riikka Vuorijärvi, Kaleva) Emma, olit mukana Madetojakilpailussa nyt jo kolmatta kertaa. Mistä motivaatio lähteä kilpailuun tulee? - Kai se on sitä, että haluaa päästä näyttämään, kilpailu on itselle haaste. Mahdollinen palkintokin tietysti motivoi. Ensimmäisellä osallistumiskerralla nuori kymmenvuotias sai tunnustuspalkinnon alle 13- vuotiaiden sarjassa. Emmalla on nykyisin yhtä aikaa kaksi piano-opettajaa: Anu Ekholm joka on opettanut häntä pienestä saakka ja Kata Nummi, joka opettaa mm. Espoon musiikkiopistossa. He ovat viisaasti valmentaneet Emmaa myös henkisesti, ja hän tuntuu käyneen läpi eri vaihtoehdot kilpailussa menestymisen ja epäonnistumisen välillä. Lähdin siitä, että haluan hallita ja esittää kappaleet hyvin, se oli tavoitteeni. Mahdollinen palkinto olisi sitten ekstrabonus. En ole pettynyt, vaikka en saanutkaan palkintoa; pääsin kuitenkin jatkoon ja esittämään kaikki harjoitellut kappaleet. Kilpailuun saivat tällä kertaa osallistua myös Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen soittajat, ja kilpailun taso oli erittäin korkea. Finaaliin päästäkseen piti siis soittaa todella hyvin! Emma Teronen Berghällsgårdenin konsertissa marraskuussa 5

6 Emman ohjelmaan kuuluivat Mozartin sonaatti D (KV 576, I osa Allegro), Madetojan Kehtolaulu B, Chopinin Balladi g op. 23, Scarlattin Sonaatti a K 175 L 429, E. Rautavaaran Terssietydi op. 42/1 ja Chopinin Poloneesi B op. 71/2. Varsin mittava kokonaisuus siis. - Alkuerä meni mainiosti, niin hyvin kuin voi mennä. Finaalissa Chopinin Balladin tuoreus hieman kostautui. Olisin voinut harjoitella enemmän ja aloittaa harjoittelun aikaisemmin, nyt aloin kunnolla harjoitella vasta marraskuussa, tunnustaa Emma. Minun olisi pitänyt myös esittää Balladia enemmän ennen kilpailuja. Emma lupaa esittää sitä vielä nyt keväällä, sehän on loistava esiintymiskappale myös tulevaisuutta varten. Mikä on soittajana ja kilpailijana valttisi? No, ainakin minulla on oma käsitys soittamistani kappaleista; haluan soittaa musiikkia enkä pianoa. Minulla on myös kunnianhimoa, mikä on varmasti eteenpäin ajava voima. Entä heikkouksia? Aloitan kaikki viime tipassa - varmasti aika monelle tuttu tunne urakoiden äärellä. kotona, millaista musiikkia? - Instrumentaalista, progressiivista musiikkia. Tässä vaiheessa kivikautinen haastattelija pyytää tyylin lähempää kuvailua: modernia, aika monesti tietokoneella muokattua musiikkia, esim. Godspeed You Black Emperoria tai islantilaisen Sigur Rossin musiikkia. Kuuntelen kyllä myös rockia; kaikenlaista, mikä kuulostaa musiikilta. Eemil Ritvaniemi osallistui Oulun Madetoja-pianokilpailuihin sarjansa - alle 13-vuotiaat - ja koko kilpailun kolmanneksi nuorimpana kilpailijana, ikä 10 v. Eemilin ohjelmana oli J.S. Bachin Menuetti B (BWV 118), Mozartin Fantasia d (KV 397), Heino Kasken Impromptu (op. 5/2), Debussyn Pieni neekeripoika ja virolaisen Sisaskin teos Delfiinin tähtikuvio. Nyt hän on saanut kilpailusta hurjasti puhtia harjoitteluunsa, kaikki siellä olivat niin hurjan taitavia! Tuli tunne, että minäkin haluan kokeilla, mihin vielä pystyn! Emma sanoo harkitsevansa vakavasti pianistin tai pianon soitonopettajan uraa. Hänellä on vielä aikaa miettiä, onhan lukiotakin pari vuotta jäljellä. Miten muuten, milloin kävit viimeksi konsertissa? - Ei mitään aavistusta Taitaa vapaa-aika mennä pitkälti oman soittamisen parissa. Nyt sylissä loikova Peppi-villakoirakin vaatinee ainakin ulkoiluttamista. Entä mitä kuuntelet Eemil Ritvaniemi 6

7 Mikä oli kappaleista hauskin soittaa ja harjoitella? Ehkä Debussy ja Bach, ne on helpoimpia ja menee parhaiten, vastaa nuori soittaja. Äiti huomauttaa, että ne kappaleet olivat myös vanhimpia ja varmoja, tuttuja jo keväältä. Eemilin lempisäveltäjä kysyttäessä on kuitenkin Mozart. Kilpailun nuorimpien sarjassa esiinnyttiin kerran, jolloin sai soittaa kaikki kappaleensa. Jännittikö? Aluksi jännitti, mutta ei sitten enää, kun pääsi soittamaan, muistelee Eemil. Kuuntelitko muita soittajia? En kuunnellut paljon muita ennen omaa soittoa, sillä Anu ja äiti sanoivat, että kannattaa keskittyä ensin omaan soittoon. Mutta yhden isomman sarjan soittajan kuuntelin, ja oman osuuteni jälkeen myös nuorempia, ja sitten finaalin. -Varsinaisia suosikkeja hänelle ei kuulemma finaalista tullut, sillä finalistit olivat kaikki hirveän taitavia. Tunnelma kilpailussa oli kuulemma hyvä, osanottajat reiluja ja kannustivat toisiaan. Joitakin poikien yhteisiä juttujakin alkoi löytyä kilpailun loppupuolella. Eemil Ritvaniemi tuli Käpylän musiikkiopistoon 5-vuotiaana, Anu Ekholmin piano-oppilaaksi. Hän oli kotona alkanut rämpätä pianoa oma-aloitteisesti noin 4-5 vuotiaana. Äiti ja muskarin opettaja opastivat sitten opiston pääsykokeisiin. Muistatko, mikä oli ensimmäinen kappale, jonka soitit Anun kanssa? - Pienen pieni veturi, muistaa Eemil ja naureskelee alun ongelmia: ensin meinasivat molemmat kädet kuulemma mennä aina samaan tahtiin. Eivät enää. No, mikä on soittamisessa kivaa? En tiedä, se, kun kaikki on kunnossa, sujuu ja soi hyvin, analysoi Eemil. Entä tylsintä? No se oli nyt vähän tylsää, kun oli pitkiä tunteja ja ylimääräisiä harjoituksia ennen kilpailuja, myöntää Eemil. Omia juttuja ja sävellyksiä hän tekee välillä, mutta unohdan ne, kun en kirjoita niitä ylös. Äidin mukaan Eemil myös vääntelee kappaleista omia, erikoisia versioita, mikä kuulostaa hauskalta! Mistä tuli idea lähteä Madetojakilpailuun? - Anu ehdotti, ja äiti kannusti, toteaa Eemil, ja jatkaa ettei ollut aluksi ollenkaan halukas, mutta lievän houkuttelun jälkeen hän päätti suostua. Tänä vuonna palkintoja jaettiin nuorimpien sarjassa selvästi aiempaa vähemmän. Harmittiko, kun et saanut palkintoa kilpailusta? Viisitoista minuuttia harmitti, tunnustaa Eemil. No, menetkö seuraavaankin Madetoja-kilpailuun? - En tiedä, varmemmin meen kuin en mee. 7

8 Pari sanaa opettajaltakin Anu Ekholm, tuollainen Madetojakilpailu taitaa teettää aika paljon lisätyötä myös opettajalle? Tietysti, toteaa Anu tyynesti. Eemilin kohdalla minulla on kuitenkin se onni, että ammattitaitoinen äiti osaa auttaa ja ohjata kotona, mikä on minulle valtavan suuri helpotus ja apu! kiittelee Anu. Eemilin äiti on pianoa pääaineenaan soittanut musiikinopettaja. Äiti on myös Eemilin tunneilla mukana, joten harjoitteluohjeet menevät hyvin 'kotiin'. Kun Emma oli ensimmäistä kertaa osallistumassa Madetoja-kilpailuun, 10-vuotiaana, kävin heillä kotona joululomalla useita kertoja harjoittelemassa Emman kanssa. Se oli hauskaa, siinä oppi tuntemaan perheenkin hyvin. - Anu sanoo tämän puolen työstään olevan yksi työn kivoimpia asioita. Perheistä tulee myös ystäviä. Nyt, kun Emma on isompi, harjoitteluohjeiden toteuttaminen on enemmän soittajan omalla vastuulla. - Emma ei olisi näin pitkällä soittamisessa, ellei hän olisi osallistunut kilpailuihin. Hän kaipaa haasteita, kilpailuja ja yhä vaikeampia kappaleita. Emmalla on myös valtava lavasäteily ja hyvä, urheilullinen ruumiinrakenne, kertaa Anu joitakin Emman hyvistä ominaisuuksista. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että pianon soitto on aika fyysistä. Keskustelemme hetken soittajien eroista. Nämä kaksi soittajaa ovat aivan erilaisia luonteita, erilaisia soittajia. On mielenkiintoista nähdä, miten he kehittyvät iän myötä. Emma hakee selvästi jo rajojaan osaamisessa ja tulkinnoissaan, muovaa minäkuvaansa soittajana - mikä kuuluu nuoren ihmisen kasvuprosessiin. Eemil taas ymmärtää jo tuossa iässä hämmästyttävän hyvin musiikin eri lajeja. Eemil on ehkä ns. musiikkilähtöinen soittaja. Ainakaan vielä Eemil ei tunnu jännittävän kovasti esiintymistä. Eemilissä on nykyään harvoin nuorissa havaittava piirre, jota opettajana erityisesti arvostan: kuuliaisuus, toteaa Anu. Kiitos opettajalle, antaumuksellista työtä! PIANOPEDAGOGIEN seminaari Sibelius-Akatemiassa Valtakunnallinen Pianopedagogit ry. järjestää vuosittain seminaarin pianonsoiton opettajille ja opiskelijoille. Käpylän piano-opettajat ovat jälleen osallistumassa vahvasti. Seminaarissa tutustutaan uuteen opetusmateriaaliin, uusiin metodeihin, tavataan kollegoita, keskustellaan opetuksen tavoitteista ja työn haasteista. Tänä vuonna toinen seminaaripäivä on koottu työpajoiksi. Aiheina mm. alkuopetuksen mahdollisuudet, tekniikan rakentaminen, vasta-alkajien yhteismusisointi, vapaa säestys ja improvisointi, sonaatin opettelu, barokin ornamentiikka, tytöt ja pojat soittotunnilla. 8

9 SUZUKI-SUZUKI-SUZUKI-SUZUKI-SUZUKI-SUZUKI Suzukilaisten talvileiri Mikkelissä tammikuun lopulla veti paikalle noin 100 osallistujaa. Jousisoittajia, huilisteja, kitaristeja ja pianisteja eri puolilta Suomea; tällä kertaa mukana oli paljon sellistejä, kertoo Hannele Lehto, opistomme viulunsoiton opettaja, joka oli mukana leirillä opettamassa. Jokainen soittaja osallistui seitsemälle ryhmätunnille viikonlopun aikana, ja sunnuntaina pidettiin loppukonsertti Mikkelin Mikaelin salissa. Jousisoittajat ja huilistit oli sijoitettu Päämajan koululle, pianistit pitivät leiriä Mikkelin musiikkiopiston tiloissa, pianojen äärellä. Monesti perheineen saapuneet soittajat asuivat hotellissa, ja vapaa-aikaan sopi hyvin uiminen näin kirpakoilla talvikeleillä. Iso osa leirien viehätystä lienee sosiaalinen yhdessäolo. Ryhmissä soittaen tullaan luontevasti tutuiksi uusien soittajien kanssa. Leirille meno merkitsee myös matkaa. Juna oli suosittu matkustusmuoto monille, ja junamatkallakin ehti jo syntyä kontakteja ja tutustumista, niin soittajilla kuin aikuisillakin. Päällimmäiseksi jäi monelle varmaan mieleen kova pakkanen, arvelee Hannele, sunnuntaiaamuna oli -34 astetta pakkasta, ihan hirveän kylmä! Onneksi ei paljon tullut vahinkoja soittimille pakkasen vuoksi! Torinon matka (kansainvälinen Suzukikonferenssi huhtikuussa) lähestyy, mutta sitä ennen sellot esiintyvät maaliskuussa Vuotalossa matkaohjelmallaan ja matkaavat myös esiintymään Oulunkylän kuntoutussairaalaan! Talvileirin ryhmätunnilla mukana mm. Ada Määttä ja Sylviä Tölli. PERSOONALLISIA KORTTEJA! ANJA MAJAn kauniita, itse tehtyjä kortteja suzukilaisten Torinon matkan ( ) hyväksi. Tekstauspalvelu - valitse oma viestisi, Anja kaunotekstaa! Kortteja voi tilata Anjalta sähköpostitse osoitteesta anja.maja@saunalahti.fi tai suoraan luokasta. Hinta omantunnon tai kannatuksen mukaan. Kevään ensimmäinen suzukikonsertti oli Koskelan kirkossa Kuvassa Pirita Pättikangas (vas.) ja Petra Turunen. 9

10 Orkesterien kevät 2006 MOZART - TÄHTENÄ TAIVAALLA Mitä kuuluu orkestereille tänä keväänä, Ahti Valtonen? Stoan konsertissa nyt torstaina 9.2. soitamme Turinan teoksen Härkätaistelijan rukous sekä Vivaldin Kesän Presto-osan osana opistomme esitystä musiikkioppilaitosten Mitä kuuluu? -konserttisarjassa. Sitten ensi keskiviikkona on vuorossa kutsuvieraskonsertti Sibelius-Akatemian pikkusaliin, Fingrid-yhtiön tapahtumaan. Sen jälkeen on tarkoitus antaa isommille soittajille vähän aikaa omalle soittamiselle; aina tuntuu olevan jokin projekti menossa, ehkä nyt on pienen rauhoittumisen aika, toteaa Ahti. Huhtikuun lopulla taas sitten pidetään opistolla harjoitusleiri ja konsertti Koskelan kirkossa. Toukokuussa leireillään Karkussa ja harjoitellaan matkaohjelmaa Italiaan. Mihin Italiaan? - Tarkoitus on mennä vastavierailulle Modenaan. Matka liittyy Lauttasaaren musiikkiopiston rehtorin, Liisa Stjernbergin yhteyksiin ja sikäläisen orkesterin Suomen vierailuihin, taustoittaa Ahti. Orkesteri tulee koostumaan pääosin Käpylän musiikkiopiston soittajista, alustava ajankohta syyskuun alku. Pienempien orkesteri kyllä harjoittelee ja esiintyy koko kevään tasaisesti. Seuraava keikka on Oulunkylän kuntoutussairaalassa. Ahti kertoo, että sairaalan aulassa on ennenkin pidetty konsertteja, jotka ovat vetäneet jopa sata kuulijaa. Virtuosi di Futuro soittaa tällä kertaa mm. Schubertin Sotilasmarssin sekä Wedgwoodin kappaleen Take It From Here sairaalan potilaille. Yhtenäiskoulun 2. Luokan opettajat Minna Parpala ja Nipa Nieminen tarttuivat tilaisuuteen: Käpylän musiikkiopisto järjestää luokan oppilaille projektin, jossa Mozartin musiikkia työstetään monin tavoin. Mukana touhussa ovat saduttaja Kaisa Koskinen, sovittaja Aino Koskela ja Lisa Pälikkö ideoimassa ja koordinoimassa. Juttu menee suurin piirtein näin: Ensin oppilaat kuuntelevat Mozartin kuuluisia teemoja eri teoksista Ainon ja Lisan opastuksella ja piirtävät samalla kuvan. Saduttaja Kaisa Koskinen jututtaa sitten lapsia kuvien pohjalta ja koostaa materiaalista tarinan, joka toimii tulevan esityskokonaisuuden juonena. Lapset saavat lisäksi kuulla eri soittimia, ja valitsevat niistä kuhunkin tarinaan tai tekstiin mieleisensä soittimen. Aino Koskelan - opistomme käyrätorven soiton opettaja, säveltäjä, sovittaja - tehtävänä on sitten teemojen uudelleen sovittaminen, lasten ohjeiden perusteella. Käsikirjoitus hiotaan yhdessä lasten kanssa ja esitys muotoutuu oman näköisekseen - millaiseksi, sitä ei tiedä vielä! Jos homma onnistuu, esitykset suunnataan mahdollisimman laajalle yleisölle. Käpylän musiikkiopiston oppilaita pyydetään tietenkin mukaan soittajiksi. Tulossa on siis mielenkiintoinen kevät, jossa musiikin palaset elävät prosessin mukana. 10

11 HUILUORKESTERI VIRITTÄÄ JÄLLEEN PILLINSÄ Yhteismusisointitaitojen kartuttaminen on tärkeä opintosisältö musiikin opiskelijalle. Oman soittonsa sovittaminen yhteiseen sopusointuun toisten kanssa asettaa melkoisia vaatimuksia soittajalle sekä teknisessä mielessä että herkkyydessä kuunnella toisia ja samalla seurata johtajaa. Huilisteille tarjoutuu jälleen mahdollisuus tällaiseen ponnistukseen huhtikuun aikana periodiluontoisesti toimivan huiluorkesterin puitteissa. Orkesteriin kuuluvat kaikki tiettyyn vaiheeseen opinnoissaan edenneet huilistit. Kapellimestariksemme olemme onnistuneet saamaan vanhan tutun johtajamme Sasha Mäkilän, joka viimekeväisen huiluorkesteriperiodin jälkeen on kunnostautunut merkittävällä tavalla maailmalla. Hän osallistui Suwonissa Etelä-Koreassa järjestettävään kansainväliseen kapellimestarikilpailuun, johon haki 134 nuorta kapellimestaria 33 maasta, ja johon kutsuttiin lopulta 15 kapellimestaria. Sasha Mäkilä eteni ansiokkaasti kilpailussa finaaliin asti, vaikkakaan ei yltänyt ihan palkintosijoille asti. Olemme siis ylpeitä kapustamme. AL Tulevan huiluorkesterin jäsenet voivat ottaa tästä muistiinpanoihinsa alustavan harjoitteluaikataulun: To 6.4. klo Opistolla Ranskalainen sali Pe 7.4. klo Koskelan kirkko To klo Opistolla Ranskalainen sali Pe klo Koskelan kirkko Pe klo Koskelan kirkko Ke 3.5. klo Koskelan kirkko To 4.5. klo Koskelan kirkko Esiintyminen torstaina Puhallinmatineassa Koskelan kirkossa klo 19 11

12 KONSERTTIKALENTERI Ti HELMIKUU Pe 3.2 Suzukikonsertti Suzukiviulistien konsertti Ranskalainen sali klo Ma 6.2. Mitä kuuluu? kuuntelukonsertti Malmitalo klo 18 Ti 7.2. Mitä kuuluu? harjoituskonsertti To 9.2. Mitä kuuluu? yhteiskonsertti Keski- Helsingin musiikkiopiston kanssa, Stoa klo 18 Ti Sellistien Ystävänpäivän Konsertti Ke Orkesterin tilauskonsertti Sibelius-Akatemia klo 16 Ke Tuomas Lehto, sello, Naoko Ichihashi, piano To Pianistien konsertti MAALISKUU Ke 1.3. In summa Helsingin konservatorio klo To 2.3. Ma 6.3. Ke 8.3. To 9.3. Pe Ke Ti To In summa Helsingin konservatorio klo VarjoNova Sibelius-Akatemia klo 16 Vilpun iltasoitto Huilumatinea: Aija Lehtosen oppilaat esiintyvät Laulumatinea Sinikka Alstelan oppilaat es. Koskelan kirkko klo Pianistien konsertti Suzukiviulistien konsertti Akselin iltasoitto Ke To HUHTIKUU Ke 5.4. To 6.4. Pe 7.4. Ke To Ma Ti Ke To Pianistien konsertti Puhaltajien tasosuorituskonsertti Pianomatinea Merja Somiskan oppilaat es. Villen iltasoitto Suzukiviulistien konsertti Ranskalainen sali klo Pianistien konsertti Lauhan iltasoitto Karusellikonsertti Ranskalainen sali klo 17 Suzukikonsertti Pianomatinea: Lisa Pälikön ja Pirjo Pesolan oppilaat esiintyvät Koskelan kirkko klo 18 ja 19 Mirka Sillanpään laulun C-tutkintokonsertti Koskelan kirkko klo 18 TOUKOKUU To 4.5. Huiluorkesterin konsertti Ma 8.5. Ke To To Ke Pe Ti Suzukikonsertti Temppeliaukion kirkko klo 18 Pianistien konsertti Puhaltajien tasosuorituskonsertti Pianistien konsertti Ranskalainen sali klo 19 Mailan iltasoitto Laulumatinea: Sinikka Alstelan oppilaat esiintyvät Koskelan kirkko klo Kevätkonsertti Temppeliaukion kirkko klo 18 Viimeiset tiedot tapahtumista: Tapahtumakalenteri

13

14