Tieto- ja viestintästrategia

Transkriptio

1 SEINÄJOEN OPETUSTOIMI Tieto- ja viestintästrategia vuosille Strategiatyöryhmä: Jyrki Kuoppala, Veikko Rintala, Pirjo Kotapakka ja Kalle Saarikko Opetustoimen tieto- ja viestintästrategia pyrkii ohjaamaan ja kannustamaan kouluja kehittämään osaamistaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi opetuksessa ja samalla takaamaan siihen riittävän pedagogisen ja teknisen tuen. Tavoitteena on opetustoimen toimintakulttuurin kehittäminen sellaiseksi, että koulut hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa aktiivisesti omassa toiminnassaan. Laadukkaiden koulutuspalvelujen turvaamiseksi koulujen toivotaan toimivan seutukunnallisessa yhteistyössä. TVT toimii koulutuksen tasa-arvon ja laadun kehittämisen tukena osana oppimisympäristöä. Tieto- ja viestintätekniikka rikastaa lähioppimista ja parantaa etäoppimisen mahdollisuuksia. Strategiaa laadittaessa on pyritty huomioimaan opetushallituksen ohjeet, kaupungin strategia, valtakunnalliset tutkimustulokset, koulutustilaisuuksista saatu palaute sekä rehtoreille ja opettajille tehdyn kyselyn vastaukset. Lisäksi strategian sisältöä on tarkennettu eri intressiryhmiltä (koulutoimen johto, tietohallinto, koulut) saadun palautteen perusteella. Jotta strategia olisi helpompi ymmärtää ja toteuttaa koulutasolla, kukin luku pyrkii vastaamaan kysymyksiin miksi tietyt kehittämiskohteet on valittu, mitä tavoitteita on asetettava ja miten asetettuihin tavoitteisiin päästään. Strategian sisältö rakentuu seuraavasti: Lyhyt kuvaus strategian laadinnasta ja toimenpiteistä koulutasolla (luku 1.2). Strategian perustana oleva visio ja keskeiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi (luku 2). Strategian sisältö on jäsennelty neljään keskeiseen osioon (luku 3): Opettajien pedagoginen osaaminen ja tiimityö (luku 3.1) Teknologiset innovaatiot ja infrastruktuuri (luku 3.2) Perusopetuksen rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen (luku 3.3.) Oppilaiden osaamisen turvaaminen - yleissivistävä koulutus (luku 3.4.) Strategian liitteinä ovat strategian laadinnassa käytettyjen keskeisten asiakirjojen tiivistelmät.

2 Sisältö 1 Johdanto Lähtökohtana jatkuvasti kehittyvä tietoyhteiskunta Strategiaprosessi Visio Tavoitteet ja suunnitelma Opettajien pedagoginen osaaminen ja tiimityö Toimenpiteet Kehittämistoimenpiteet Teknologiset innovaatiot ja infrastruktuurit Toimenpiteet Perusopetuksen rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen Toimenpiteet Oppilaiden osaamisen turvaaminen - yleissivistävä koulutus Toimenpiteet Seuranta ja arviointi Strategiaprosessia ovat ohjanneet seuraavat asiakirjat Liite 1 - Valtakunnalliset ohjeet Liite 2 - Seinäjoen rehtoreille ja opettajille tehdyn kyselyn yhteenveto Liite 3 - OPE FI -tasot Liite 4 - CICERO Learning raportin tiivistelmä Liite 5 - Oppilaiden oppimistavoitteet Tavoitteet 6. luokan päättyessä (1-3 ja 4-6 huomioiden) Tavoitteet peruskoulun päättyessä Tavoitteet lukiokoulutuksen päättyessä Liite 6 - Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK) konferenssi Hämeenlinna (2009) Koulun toimintasuunnitelman laadinnan avuksi on koottu erillisinä tiedostoina valmiita esimerkkipohjia käyttöön. TVT -toteutussuunnitelma Alakoulut työsuunnitelma opettajakunta Yläkoulut - työsuunnitelma opettajakunta, työsuunnitelma opettaja Lukio työsuunnitelma opettajakunta Tietohallinnon tukipalvelut Opetustoimen atk-tuki Seinäjoen opiskelijoiden käyttösäännöt Seinäjoen opetusverkon verkkopalveluita

3 1 Johdanto 1.1 Lähtökohtana jatkuvasti kehittyvä tietoyhteiskunta Seinäjoen kaupunki tarjoaa asukkailleen laadukkaat palvelut, hyvän elinympäristön ja mahdollisuuden henkiseen sekä aineelliseen kehittymiseen. Seinäjoki tulee olemaan kehittynyt, tietoyhteiskuntaan verkostoitunut, korkean osaamisen keskus, jossa koulutus toimii yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja jolla on vahvat kansalliset ja kansainväliset yhteydet. Tulevaisuuden osaaminen on tietojen, taitojen ja verkostojen yhdistelmä. Alueen kehittämiseen ja houkuttavuuteen vaikuttaa yhä vahvemmin alueen luova, kehittämismyönteinen ilmapiiri sekä taloudellinen hyvien palveluiden tuottaminen. Opetustoimi voi omalta osaltaan vastata alueen houkuttavuuteen takaamalla oppilaitosten käyttöön tehokkaan infrastruktuurin ja tuottamalla taloudellisesti laadukkaita opetuspalveluita tietotekniikkaa tehokkaasti hyödyntämällä. Tulevaisuuden kannalta tärkeä tavoite ei toteudu sattumanvaraisella toiminnalla. Yksittäiset toimenpiteet eivät luo edellytyksiä kokonaisen järjestelmän kehittämiselle. Opetustoimessa on toteutettava kokonaisvaltainen prosessi, jossa kaikkien rajapintojen tarpeet pyritään mahdollisimman hyvin toteuttamaan. Tavoitteellinen ja innostava, oppilaan arkikokemusta lähellä oleva opiskeluympäristö vaikuttaa positiivisesti ajattelun ja ymmärtämisen sekä oppimisen taitojen kehittymiseen, tunteisiin ja kokemuksiin. Parhaimmillaan se kohentaa oppimisen laatua ja elämyksellisyyttä. Lapset ja nuoret tarvitsevat koulun tukea tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ajattelun ja oppimisen taitojen kehittämiseksi. Jokainen verkottuu lopulta jopa globaalisti, joten oppimisprosessia ei voi hallita, mutta sitä voi suunnata, ohjata tai mahdollistaa ja joiltakin osin rajata. Seinäjoen opetustoimessa on tällä hetkellä käytössä opetustoimen digitaalinen työskentely-ympäristö, Aula henkilökunnalla ja Akvaario opetuksessa. 3

4 1.2 Strategiaprosessi Seinäjoen opetustoimen TVT- strategia on osa kuntatason opetussuunnitelmaa. Tämän strategian pohjalta jokaisella koululla tulee olla oma TVT:n opetuskäytön suunnitelma, joka on niin konkreettinen ja käytännönläheinen, että se toimii aidosti johtamisen ja opetustyön kehittämisen apuvälineenä. Toimintasuunnitelmaa on tarkistettava ja uudistettava lukuvuoden lopussa saatujen arviointituloksien pohjalta. Strategian toteutumista ajatellen oppilaitoksen johdon rooli suunnitelmien laatimisprosesseissa on keskeinen. SEINÄJOEN OPETUSTOIMEN TVT-OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA KOULUN SUUNNITELMA TVT:N OPETUS- KÄYTÖSTÄ KOULUN SUUNNITELMA TVT:N OPETUSKÄY- TÖSTÄ OPPILAITOKSEN TVT- OPETUSKÄYTÖNSUUNNITELMA KOULUN SUUNNITELMA TVT:N OPETUSKÄY- TÖSTÄ OPPILAITOKSEN TVT- Koulun vuosittaisten TVT -työsuunnitelmien rakentamisen ja toteuttamisen tueksi on laadittu ja koottu materiaalia Aulaan. ( /??). Lisäksi OPETUSKÄYTÖNSUUNNITELMA valmiita työsuunnitelmapohjia on asiakirjan liitteenä. 2 Visio Seinäjoen opetustoimeen on vakiintunut innovatiivinen ja yhteistoimintaan perustuva toimintakulttuuri. Tietotekniikan opetuskäytön hyödyntämisessä olemme edelläkävijöiden joukossa. Keskeiset kehittämisen päämäärät vision toteutumiseksi: Uusien oppimiskäsitysten mukaisesti koulu ohjaa oppilaita tiedon hankintaan ja tiedon sosiaaliseen rakentamiseen yhteistyöhön perustuen. Tässä prosessissa teknologialla on merkittävä rooli. Tehokas ja innovatiivinen tieto- ja viestintätekniikan käyttö onkin kiinteä osa koulujen opetussuunnitelmaa, oppimista ja opetusta. Koulujen oppilaat saavat kouluaikanaan hyvät tietotekniset perusvalmiudet ja he käyttävät tietoja viestintätekniikkaa monipuolisesti opiskelussaan. Oppilaat ymmärtävät tieto- ja viestintätekniikan sekä riittävän tietoturvan ja tietosuojan (yksilön suojan) merkityksen yhteiskunnassa. Heitä ohjataan monipuoliseen ja kriittiseen tiedon ja median tarkasteluun sekä eettisesti perusteltuihin toimintatapoihin. 4

5 Jokaisella koulun opettajalla on hyvät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perus- tai erityistaidot. Opettajat ja koulut yhdistävät osaamisensa luovaan toimintaan ja kokeilevat ennakkoluulottomasti ja yhteistyöhön perustuen tietotekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Kouluissa on hyvät, ajanmukaiset ja riittävät välineet sekä riittävästi laadukasta, pedagogisesti perusteltua sähköistä oppimateriaalia, jotta edellytykset opetuksen tavoitteiden täyttymiselle ovat olemassa. Tarvittavien välineiden ja ohjelmistojen hankinta on järjestelmällistä ja suunniteltua. Opettajilla on saatavilla riittävä pedagoginen ja tekninen tuki. Tieto- ja viestintätekniikka tukee kiinteästi kodin ja koulun yhteistyötä ja tiedottamista eri sidosryhmien suuntaan. Opetustoimen digitaalinen työskentely-ympäristö on keskeinen yhteistoimintaan ja verkkopedagogiikkaan perustuva työväline. 3 Tavoitteet ja suunnitelma Seinäjoen yleissivistävän koululaitoksen strategia painottaa opetushallituksen strategian laadinnasta annetuissa ohjeissa erikseen mainittuja aihealueita (Liite 1): opettajien koulutusta oppilaitosten teknistä ja pedagogista tukea tieto- ja viestintätekniikan käytössä tietoliikenneyhteyksien ja laitevarustuksen ajan tasalla pitoa. Näiltä osin strategia jäsentyy CICERO Learning -raportin (2008) mukaisesti. ( Edellisten lisäksi Seinäjoen opetustoimessa painotetaan aivan ensisijaisesti niitä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat oppilaiden oppimisen turvaamiseen. 3.1 Opettajien pedagoginen osaaminen ja tiimityö Sekä valtakunnallisesti että Seinäjoella tehdyn kyselyn (Liite2) mukaan näyttää siltä, että Ope.fi koulutusten (Liite 3) avulla opettajien osaaminen on saatu tasolle, joka antaa hyvät edellytykset teknologian käytölle. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan tietotekniikan opetuskäyttö ei ole kuitenkaan li- 5

6 sääntynyt. Päinvastoin monet kokeilut ovat hetken innostuksen jälkeen lopahtaneet ja Suomi on jäänyt jälkeen tietotekniikan hyödyntämisessä opetuksessa. Cicero Learning -tutkimuksen (Liite 4) ja opettajille tehdyn kyselyn perusteella keskeinen este TVT:n opetuskäytön hyödyntämisessä ei ole opettajien tietoteknisissä taidoissa vaan pedagogisissa taidoissa. Tutkimusten perusteella opettajilla ei ole riittäviä pedagogisia malleja. Tieto siitä, mitä eri ominaisuuksia jollakin yksittäisellä ohjelmalla on, ei palvele opettajaa opetustilanteessa. Opettaja haluaa tietää, miten tietokonetta voi hyödyntää esimerkiksi lukemaan opettamisessa. Kansallinen innovaatiostrategia korostaa oppimisessa luovuuden ja sosiaalisten verkkojen merkitystä ( Osaaminen kehittyy pitkälti työyhteisöissä ja niiden yhteistyöverkoissa. Ilman tasokasta koulutusta, luovuutta, innostusta ja kokeiluhalua ei kehitystä kuitenkaan tapahdu. Sosiaaliset verkostot innostavat luoviin kokeiluihin. Tiimeissä erilaiset osaamiset, kyvyt ja näkökulmat kohtaavat ja synnyttävät usein menestyviä innovaatioita. Eri oppilaitosten osaajat saavat verkostojen kautta tietovirroista impulsseja ja vahvistavat osaamistaan. Vuorovaikutus, jossa tieto siirtyy ja oma osaaminen täydentyy, synnyttää uusia ideoita ja uusia innovaatioita Toimenpiteet Varmistetaan, että koululaitoksessa työskentelevien TVT-taidot vastaavat yksilön ja yhteiskunnan tarpeita. Opetushenkilöstön taitojen kehittämisessä varmistetaan tietoteknisten perustaitojen osaaminen ja korostetaan erityisesti tietotekniikan opetuskäytön osaamista ja sen hyödyntämistä. Tavoitteena on, että Seinäjoen koululaitoksen jokaisella opettajalla on hyvät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perustaidot. Lisäksi joka koulussa on erityisosaajia ja kehittäjiä. Täydennyskoulutuksen ja muiden tukitoimenpiteiden avulla varmistetaan, että vuoteen 2012 mennessä koko opetushenkilöstön TVT-osaaminen on tasolla OPE.FI I ja vähintään 50%:n tasollaope.fi II. Vuoteen 2015 mennessä varmistetaan, että koko opetushenkilöstö osaa ja käyttää opetuksen tukena digitaalista oppimisympäristöä. Näin opettajien pedagogiset käsitykset suhteessa teknologiaan alkavat tuoda opetukseen uudenlaista suunnittelua ja ohjaamisen taitoja. Kouluihin vakiinnutetaan yhteistoiminnalliseen ja yhteisölliseen vuorovaikutukseen perustuva työkulttuuri. Näin hyvät käytänteet leviävät ja uusia ideoita nousee esiin. Strategiakauden aikana TVT:n opetuskäyttö juurrutetaan pysyväksi käytännöksi kaikissa oppilaitoksissa Kehittämistoimenpiteet Varmistetaan, että opettajilla on riittävät mahdollisuudet osallistua valtakunnallisiin, esimerkiksi opetushallituksen järjestämiin koulutustapahtumiin. Lisäksi käynnistetään systemaattinen kunnan sisäinen koulutus, jonka avulla varmistetaan opettajille riittävät taidot. Sisäinen koulutus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan opettajien esittämällä tavalla: konsulttityyppinen atk-koulutus eli esitellään suuri määrä erilaisia esimerkkejä teknologian opetuskäytöstä. Koulutusta annetaan mahdollisimman käytännönläheisesti omassa luokassa, oman koulun koneilla ja omien oppilaiden kanssa toteutettua - joko ulkopuolisen asiantuntijan tai oman koulun opettajan toimesta. 6

7 Opettajat jakavat esimerkkejä ja kokemuksia erilaisista teknologian avulla toteutetuista opetusprojekteista verkon välityksellä. Eräänä keinona on koulutuksesta saatujen tai muiden hyvien käytänteiden laittaminen Aulaan kaikkien nähtäville. Digitaalisen oppimateriaalin käyttöä ja saatavuutta tehostetaan esimerkiksi Aulaan rakennettavan materiaalipankin avulla. Opettajien omaa pienimuotoista www-oppimateriaalituotantoa tuetaan erityisesti täydennyskoulutuksen keinoin. Täydennyskoulutuksen ohella opettajan tukena tulee olla tieto- ja viestintätekniikkaan perehtyneitä tukihenkilöitä. Sekä koulun että kaupungin tasolla kehitetään vertaistukijärjestelmä, jossa jotakin sovellusaluetta enemmän käyttäneet opastavat kokemattomampia työtovereitaan. Pedagogista tukea lisätään verkostoitumalla sekä koulun sisällä että koulujen ja sidosryhmien välillä. Kunta- ja oppilaitostasolla osallistutaan valtakunnallisiin TVT-kehittämishankkeisiin (esim. OPH:n virtuaalikouluhankkeet) ja oppilaitoksia kannustetaan osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön (esim. European Schoolnetin toiminta). Koulun johdon tulee kannustaa opettajia toteuttamaan tiimityönä suunniteltuja ja toteutettavia laajahkoja eri oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia projekteja, joiden toteutuksessa käytetään tietotekniikkaa silloin, kun siitä on konkreettista hyötyä. Hyviä käytänteitä levitetään koulutuksen, vertaistuen ja sähköisen tiedottamisen avulla. Tavoitteena on, että Seinäjoen koululaitos kuuluu edelläkävijöiden joukkoon TVT:n opetuskäytön osaamissa ja hyödyntämisessä. 3.2 Teknologiset innovaatiot ja infrastruktuurit Tutkimusten mukaan Suomen koulujen tekninen infrastruktuuri on monin paikoin Euroopan huippua. Ongelmat ovat samat kuin kyselyn mukaan osittain Seinäjoellakin: opettajat eivät aina pysty riittävän joustavasti hyödyntämään atk-tiloja tai -laitteistoja silloin, kun heillä opetuksessaan olisi siihen tarve. Toisaalla laitteistojen toiminta on niin hidasta tai epävarmaa, että niiden opetuskäyttöä ei koeta mielekkääksi. Oppilaitosten teknisessä tuessa on koettu puutteita sekä valtakunnallisissa että Seinäjoen tutkimuksissa. Cicero Learning tutkimuksen mukaan jokaisella peruskoululaisella tulisi olla oppimisen keskeisenä työvälineenä käytössään oppilaskohtainen tietokone. Henkilökohtainen tietokone on lähitulevaisuudessa periaatteessa mikä tahansa laite, jonka avulla saadaan yhteys verkkoon. Laite voi olla kotitietokone, koulun tietokone tai mobiililaite. Tärkein henkilökohtaisen tietokoneen ohjelma on internetselain. Joissakin kokeilussa opiskelijoille on annettu käyttöön henkilökohtainen tietokone. Tutkimusten mukaan se on vanhanaikaista ja merkityksetöntä. Verkkoyhteyksien toimivuus nousee tulevaisuudessa laitekapasiteettia merkittävämmäksi tekijäksi tieto- ja viestintäteknologisissa ratkaisuissa. Tärkeänä pidetään laajakaistan saamista jokaisen opiskelijan ja opettajan käyttöön. Laajakaistan käyttöön liittyen kannatetaan nykytutkimusten mukaan myös keskitettyjä palveluita ns. Terminal Server tyyppisiä järjestelmiä. Tällöin käytetyt ohjelmat olisi kaikkien saatavilla esim. Citrix-pohjaisen jakelukanavan kautta. Verkon käyttö tuo mukanaan myös tietoturvaongelmia. Keskittäminen takaa tulevaisuudessa myös sen, että tietoverkkojen mukanaan tuomat tietoturvaongelmat on helpompi hoitaa. 7

8 Lienee syytä todeta, että kaupungin tietohallinto on hyvin ennakoinut tulevat trendit. Seinäjoellahan on jo siirrytty keskitettyihin palveluihin. Toisaalta keskitettyyn palveluihin siirtyminen aiheuttaa haasteita mm. verkko- ja palvelinkapasiteeteille ja niiden toimivuudelle Toimenpiteet Seinäjoen koululaitoksen käytössä on hyvin toimiva tietotekninen infrastruktuuri, joka perustuu keskitettyyn verkon hallinnointiin. Tavoitteena pidetään avointa, toimivaa ja helposti saavutettavaa, tietoturvallista ympäristöä, joka palvelee eri käyttäjäryhmiä niiden erilaisten tarpeiden mukaisesti. Ideana on se, että jokaisella on henkilökohtainen digitaalinen työpöytä, joka on samanlainen riippumatta käytettävästä tietokoneesta. Kasvavana järjestelmätarjonnan hyödyntämisen ja käytön helpottamiseksi tietoturvallisuudesta tinkimättä pyritään tunnistautuminen hoitamaan aina kaupungin keskitettyyn käyttäjähakemistoon perustuen. Sen tulee huomioida myös uusia tietojärjestelmiä hankittaessa. Koko koululaitoksessa on kouluaste huomioiden riittävä laitteisto, ohjelmisto ja tekninen tuki TVT:n tehokasta hyödyntämistä varten. Oppilaitosten laitteisto sekä tietoliikenneyhteydet pidetään ajanmukaisella, vähintään valtakunnallisia tavoitteita vastaavalla tasolla ja rahoituksella turvataan, että minimitaso saavutetaan kaikissa oppilaitoksissa. (OPH:n tavoitesuositus 2005: yksi työasema / 4-5 oppilasta ja tarvittava määrä muita laitteita, mm. dataprojektorit, dokumentti-, digivideo- ja stillkamerat.) Koulutoimessa siirrytään vasta riittävän kokeiluajan jälkeen yleisesti käyttämään uutta innovaatiota tietoteknisen infrastruktuurin kehittämis- ja keskittämispalveluissa. Kokeiluissa käytetään apuna erikseen tarkoitukseen valittua ja koulutettua opettaja- ja oppilasryhmää. Kehittämisessä turvaudutaan oman osaamisen lisäksi verkostoihin ja yhteistyökumppaneihin. Nopeasta infrastruktuurin teknisestä tuesta vastaa Seinäjoen kaupungin tietohallinto. Lisäksi kehitetään uusia toimintamalleja, esimerkiksi hyödyntämällä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työharjoittelua. Sekä opettajien että opiskelijoiden tulee pystyä hyödyntämään olemassa olevia langattomia (laajakaista, 3G) verkkoja koko Seinäjoen kaupungin alueelta omilla kotikoneillaan. Toisaalta opettajat ja oppilaat voivat hyödyntää kouluihin rakennettuja langattomia verkkoja. Koulut varustetaan ajanmukaisilla oppimista ja kasvatusta tukevilla opiskeluympäristöillä sekä tietokone- ja oheislaitteilla. Verkkojen, verkon palveluiden, päätelaitteiden, tietosuojaratkaisujen ja tietojärjestelmien pitää tukea kouluopetusta ja verkottumista. Käyttöönotettavien välineiden ja ohjelmistoratkaisujen valinta ja hankinta on järjestelmällistä ja suunniteltua. Keskitetyt kehittämishankkeet ja hankinnat toteutetaan yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Suunnittelussa, tietosuoja- ja tietojärjestelmävalinnoissa sekä hankinnoissa on käytettävissä tietohallinnon tuki. Kaupungin tietohallinto vastaa verkkoinfrastruktuurista, tietosuojan ja tietojärjestelmien suunnittelusta, hankinnasta ja ylläpidosta. Seinäjoen tietohallinnon linjauksen ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti hyödynnetään keskitettyjä palvelin- ja ohjelmistoratkaisuja. Kouluilla on käytettävissään ajanmukainen, tulevaisuuteen tähtäävä tieto- ja viestintätekninen varustus. Koulun laitteiden määrä ja sijoittelu vastaavat hyvin eri ryhmien tarpeita. Tietokoneet toimivat erittäin luotettavasti ja niissä on yhtenäinen käyttöliittymä. Laitteiden määrä, ylläpitoresurssit ja laitteiden uusimiseen käytössä olevat taloudelliset resurssit ovat tasapainossa siten, että se tukee tarkoituksenmukaisella tavalla sen hetkisiä tarpeita ja toimintaa. 8

9 Opettajien ja muun henkilöstön työtiloissa on työtehtäviin nähden riittävästi toimivia ja riittävän suorituskykyisiä laitteita. Niissä on tarvittaessa kyseisen opettajan tehtävään liittyviä erikoisohjelmia, joilla työskentelyn tehokkuutta ja laatua voidaan parantaa. Opetusluokan perusvarustus on verkkotietokone, dokumenttikamera ja dataprojektori. Koulussa on myös interaktiivisilla tauluilla varustettuja luokkatiloja. Lisäksi pedagogisen tarpeen mukaan on riittävästi luokkia, joissa on useampia tietokoneita tai vaihtoehtoisesti kannettavia tietokoneita luokkiin siirrettäväksi. Käytössä on kattava valikoima mahdollisimman helppokäyttöisiä, mutta riittävän monipuolisia työvälineohjelmia, joita voidaan käyttää kaikista koulun tietokoneista. Mahdollisimman monet ohjelmista ovat tarvittaessa käytettävissä myös koulun ulkopuolelta (etänä). Opetuksen tarpeisiin on käytössä laaja valikoima opetusohjelmia ja digitaalista oppimateriaalia. Kouluhallinnon ohjelmisto on ajan tasalla ja tukee kodin ja koulun yhteistyötä. Opetuskäytössä on verkkopedagogisesti tarkoituksenmukaisia, digitaalisia työskentely- ympäristöjä, joiden avulla voidaan toteuttaa verkko-opetusta myös reaaliaikaisesti. Opetustoimen www-portaali on keskeinen tiedotuskanava kouluun liittyvissä asioissa. Portaali on toteutettu siten, että sivujen julkaiseminen ja ylläpito on helppoa. Julkaiseminen onnistuu helposti myös koulun ulkopuolelta. Portaalia käytetään opetuksen ja opiskelun työvälineenä. Koulun wwwportaalin tietoturva on toteutettu niin, että salasanalla suojatuilla sivuilla voi julkaista myös luottamuksellista materiaalia. Koulun verkkopalvelut toimivat tehokkaasti ja luotettavasti. Oppilaiden ja henkilökunnan töiden tallennusta varten on tarjolla luotettavasti toimivaa talletuskapasiteettia riittävästi. Talletetut työt varmuuskopioidaan järjestelmän taholta niin, että pahimmassakaan tapauksessa ei menetetä yhden työpäivän aikana tehtyä työtä enempää. Ulkopuolisia tietoturvauhkia, kuten esim. viruksia, vastaan suojaudutaan mahdollisimman tehokkaasti. 3.3 Perusopetuksen rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen Cicero Learning -raportin mukaan TVT:n tehokas hyödyntäminen edellyttää teknologian käytön ja pedagogisten käytänteiden yhdistämistä. Koulun tulisi ohjata tiedonhankintaan ja tiedon rakentamiseen. Erilaisten oppilaiden tarpeiden tunnistaminen ja niihin ratkaisujen kehittäminen on avainasemassa myös kansallisen innovaatiostrategian mukaan. Opettajille ja rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan tieto- ja viestintäteknologioiden opetuskäytön tehostaminen ja lisääminen edellyttää, että lähtökohtana on riittävä digitaalisen opetusmateriaalin saatavuus ja opettajien teknis-pedagoginen tuki. Vastausten perusteella koulun selkeä TVT-suunnitelma korreloi selvästi opettajan TVT:n hyödyntämisen ja opiskelijan tietoteknisten taitojen kehittämisen kanssa. 9

10 Oman haasteen asettaa myös tietotekniikan opetus sinänsä. Eräiden tutkijoiden mukaan tietotekniset perusasiat tulee oppia tietotekniikan tunnilla, jotta niitä voidaan sujuvasti hyödyntää muussa opiskelussa. Jyväskylän yliopiston asiantuntijat ovat myös ehdottaneet, että tietotekniikasta tehdään kaikille yhteinen oppiaine ja yleensäkin tietotekniikan perustaidot opettaa aineenopettaja Toimenpiteet TVT:n tehokas hyödyntäminen edellyttää selkeitä kirjallisia vuosittain tarkistettavia koulukohtaisia suunnitelmia. Samalla huomioidaan myös opettajien erilaiset tarpeet. Koulun johtajan on varmistettava koulun opettajille riittävät tekniset ja pedagogiset taidot TVT:n hyödyntäjinä. Ratkaisut tuotetaan hyödyntämällä oman osaamisen lisäksi osaamisverkostoja. TVT:tä hyödyntävät projektit laaditaan tiimeissä siten, että erilaiset osaamiset, kyvyt ja näkökulmat huomioidaan. Koulun opettajat voivat esimerkiksi etsiä yhdessä hyviä käytäntöjä, jotka ohjaavat oppilaita aktiiviseen oppimiseen ja tiedon rakentamiseen teknologian avulla. Aikaisemmin koulujen teknologiaan suuntautuneet kehityshankkeet ovat varsin usein olleet teknologialähtöisiä. Uusia laitteita tai ohjelmistoja on yritetty juurruttaa koulujen arkipäivään. Nyt tavoitteena on, että teknologiaa ei opeteltaisi vaan sitä hyödynnettäisiin ja oppilaiden tavoitteet kohdistuisivat erilaisten tehtävien toteuttamiseen tietotekniikkaa hyödyntäen. 3.4 Oppilaiden osaamisen turvaaminen - yleissivistävä koulutus Tutkimusten mukaan opiskelijoiden hyötyohjelmien käyttötaidot ovat heikot. Opiskelijat osaavat hyvin käyttää nettiä ja muita sosiaalisia medioita, mutta eivät hyötyohjelmia. Sama palaute kuin Cicero Learning tutkimuksessa, saatiin myös Seinäjoen opettajille ja rehtoreille tehdyssä kyselyssä. Tulevaisuuden koulussa opiskelijoiden tulee tottua jo pienestä lähtien projektimuotoiseen työtapaan ja tiimityöskentelyyn. Teknologialla on tässä uudistusprosessissa tärkeä rooli. Uusia haasteita asettavat kouluille myös yhteiskunnalliset muutokset, kuten monikulttuuristuminen ja erilaisten oppilaiden tarpeet. Edellä mainitut haasteet vaativat uudenlaista ajattelua koko yleissivistävässä koululaitoksessa. Oppilaiden tarpeiden tunnistaminen ja niihin ratkaisujen kehittäminen ovat avainasemassa. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat riittävät tieto- ja viestintätekniikan valmiudet toimiakseen yhteiskunnassa ja pystyäkseen taitojensa ylläpitoon, kehittämiseen ja soveltamiseen erilaisissa tilanteissa Toimenpiteet Oppilaiden osaaminen turvataan antamalla heille kouluaikana hyvät tietotekniset perusvalmiudet. Opiskelijat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti opiskelussaan. Oppilaat ymmärtävät tieto- ja viestintätekniikan sekä riittävän tietoturvan merkityksen yhteiskunnassa. Heitä ohjataan monipuoliseen ja kriittiseen tiedon ja median tarkasteluun sekä eettisesti perusteltuihin toimintatapoihin. Opiskelijoiden TVT-taidot turvataan integroimalla taitojen opetus opetussuunnitelman sisältöön, järjestämällä erillisiä TVT-kursseja ja integroituja kursseja. Jotta opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteu- 10

11 tuu, opiskelijoille pyritään järjestämään mahdollisuus käyttää koulun tietokoneita myös kouluajan ulkopuolella. Varmistetaan, että käytettävissä on riittävästi laadukasta, pedagogisesti perusteltua sähköistä oppimateriaalia. Kaupunkikohtaisella suunnittelulla pyritään siihen, että TVT-taitojen opetus toteutetaan kaikilla kouluasteilla siten, että oppimisessa on selkeästi etenevä opintopolku. TVT-opetus tapahtuu kunkin kouluasteen tieto- ja viestintätekniikan taitotasosuunnitelman mukaisesti (Liite 5). Taitotasosuunnitelmien sisällöt perustuvat Perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelmaan (OPH 2005, sekä Hämeenlinnan ITK-messuilta (2009) saatuun raporttiin. Taitotasoja päivitetään tarpeen mukaan strategian voimassaoloaikana. Tieto- ja viestintätekniikan taidot tukevat pääasiassa muiden taitojen oppimista. Tavoitteissa otetaan huomioon ensisijaisesti laadukkaat oppimisprosessit, oppiaineiden keskeiset sisällöt sekä oppilaiden yksilölliset tarpeet ja vasta sitten opetussuunnitelmassa mainitut tieto- ja viestintätekniset taidot. Tietotekniikan perustaitojen varmistamiseksi erillisten TVT kurssien sisällöt rakennetaan yläkouluissa ja lukioissa Tieke ry:n tietotekniikan A-ajokorttitutkinnon vaatimusten mukaisiksi. Lukiossa osa kursseista on mahdollisuus suorittaa itsenäisesti opiskellen verkossa olevaa materiaalia hyödyntäen. Myös tällä tavalla pyritään varmistamaan opiskelijalle selkeästi etenevä opintopolku. Tavoitteena on, että asiasta kiinnostuneella opiskelijalla on jo yläkoulussa mahdollisuus suorittaa Tietotekniikan ajokorttitutkinto. Lukiotasolla oppilaalla on mahdollisuus suorittaa Tietotekniikan ajokorttitutkinto sekä alan yliopisto-opintoja. Ajokorttitutkinnon suorittaminen edellyttää yhteistyötä Tieke ry:n kanssa ja yliopisto-opintojen suorittaminen yhteistyötä jonkun yliopiston kanssa. 4 Seuranta ja arviointi Koko kaupungin opetustoimen seuranta tehdään strategian päivityksen yhteydessä. Joka koulu arvioi lukuvuosittain toimintasuunnitelman toteutumisen ja päivittää seuraavan lukuvuoden suunnitelman. Jokaisella opettajalla on velvollisuus osallistua kehittämistyöhön antamalla rakentavaa palautetta ja osallistumalla kehittämistä koskeviin keskusteluihin ja koulutuksiin silloin, kun niiden aika on. 5 Strategiaprosessia ovat ohjanneet seuraavat asiakirjat Cicero Learning selvitysraportti: Tieto- ja viestintäteknologien hyödyntäminen opiskelussa ja opetuksessa, Kristiina Kumpulainen, professori, CICERO Learning verkoston johtaja, Helsingin yliopisto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Kansallinen innovaatiostrategia Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Arjen tietoyhteiskuntastrategia Edelliset tvt-strategiat Perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelma (OPH 2005) Lisäksi strategiatyöryhmä (Jyrki Kuoppala, Veikko Rintala, Kalle Saarikko ja Pirjo Kotapakka) on pitänyt useampia palaveria opetustoimen johdon, tietohallinnon ja laajennetun atk-tiimin kanssa. 11

12 Liite 1 - Valtakunnalliset ohjeet Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) taidot sisältyvät vuonna 2004 annettuihin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ( eri oppiaineisiin ja lisäksi erityisesti kahteen aihekokonaisuuteen, Ihminen ja teknologia ja Viestintä ja mediataito. Osaamistavoitteita tai osaamistasoja ei ole opetussuunnitelmien perusteissa tarkemmin määritelty ja sen vuoksi Opetushallitus asetti syksyllä 2004 työryhmän laatimaan perusopetuksen TVT-opetuskäytön kehittämissuunnitelmaa sekä suunnitelmaa oppilaiden TVT-perusvalmiuksien toteuttamiseksi. Perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelma ( ) julkaistiin 2005 ja se määrittelee oppilaan TVT-perustaidoiksi käytännön työtaidot, tiedonhallintataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, sekä tietoturvaan ja etiikkaan liittyvät taidot. Suunnitelmaan sisältyvät yhteiset ohjeet perustaitojen saavuttamiseksi. Suunnitelmassa sanotaan, että TVT-opetuskäytön tulee perustua käytännön toimintaan, oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaiseen oppimisen yhteydessä tapahtuvan käytön tukemiseen TVT-opetuskäyttö tarjoaa mahdollisuuden opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön eri oppiaineiden välillä TVT-taidot ovat oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline oleellista TVT-opetuskäytössä on, että sitä käytetään tukemaan oppimista kunkin aineen tai aihekokonaisuuden luonteeseen sopivalla tavalla jokaisessa oppiaineessa otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikka, ja tehdyt ratkaisut kirjataan opetussuunnitelman oppiaineosuuksiin ja kootusti tietostrategiaan Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) sekä Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet (2004) määrittelevät lukiokoulutuksen TVT-opetuskäytön ja niissä erityisesti aihekokonaisuudet Teknologia ja yhteiskunta sekä Viestintä- ja mediaosaaminen painottuvat TVT:n suuntaan. Lukiotasolla ei ole erillisiä valtakunnallisia taitotasosuosituksia. ( )( ) Opetushallituksen suosituksessa koulutuksen järjestäjältä eli kunnalta edellytetään oppilaitosten toimintaa tukevaa opetusalan tietostrategiaa, jossa kiinnitetään huomiota mm. opettajien koulutukseen oppilaitosten tekniseen ja pedagogiseen tukeen tieto- ja viestintätekniikan käytössä tietoliikenneyhteyksien ja laitevarustuksen ajan tasalla pitoon 12

13 Liite 2 - Seinäjoen rehtoreille ja opettajille tehdyn kyselyn yhteenveto Seinäjoella tehdyn kyselyn tulokset vastasivat melko hyvin tietotekniikan opetuskäytöstä tehtyjen valtakunnallisten tutkimusten tuloksia. Tämän kyselyn perusteella voi yhtyä tietotekniikan opetuskäyttöä koskevan väitöskirjan ( kannanottoihin. Väitöskirjassa todetaan mm: Tietokoneiden käyttökelpoisuus ennustaa sujuvaa käyttötaitoa voimakkaammin teknologian tulevaisuuden käyttöä. Tulevaisuudessa opettajien tietokone- ja teknologiakoulutuksen tulisikin painottua teknisen käyttötaidon kouluttamisen sijasta siihen, miten erilaisia teknologioita voidaan käyttää opetuksessa. Opettajan työssään kokemilla flow -tuntemuksilla (=mielekäs haaste) ja opettajan teknologia-asenteella on voimakkaita yhteyksiä. Teknologiaa ja tietokoneita työssään innokkaasti käyttävät opettajat voivat myös työssään hyvin. Kysymykset 13

14 14

15 Opettajille tehdyn kyselyn yhteenveto Opettajien osaamistaso Opettajien osaamistaso/atk Opettajien osaamistaso noudatti valtakunnallista linjaa. Korrelaatiot numeerisina arvoina annettujen vastausten välillä Esimerkkinä ovat vain muutamat korrelaatiot. Korrelaatioista voi vetää seuraavia johtopäätöksiä: Jos koulussa on selkeä suunnitelma TVT:n hyödyntämisessä, niin silloin on opettajallakin (0.8). Samalla tästä seuraa se, että tietokoneen käyttö opetuksessa on luontevaa (0.7) Yläkoulussa ja lukioissa tuli myös selkeästi esiin kirjaston käytön merkitys taitojen kehittämisessä. Korrelaatioanalyysísta voi tehdä paljon muitakin yhteenvetoja, mutta edellä mainitut olivat TVT taitojen kehittämisen kannalta keskeisiä. Koululla oleva selkeä suunnitelma varmistaa tietotekniikan luontevan käytön opetuksessa. Rehtorien toimenpiteet ovat keskeisiä tietotekniikan opetuskäytön edistämisessä. 15

16 Alakoulut _ nurmo_ylistaro Opettajalla suunnitelmat -> ATK:n käyttö luontevaa Koulussa selkeä suunnitelma -> opettajalla samoin Alakoulut _seinäjoki Kuten edellä: Koulun ja open selkeä suunnitelma tärkeä luontevan Atk-opetuksen perusta 16

17 Yläkoulut Samat kuin alakouluissa Koululla selkeä suunnitelma kirjastoyhteistyöhön -> myös opella Käytön opastus, pedagoginen ja tekninen tuki korreloivat Lukiot Samoin kuin muillakin selkeät suunnitelmat sekä koulun että opettajan tasolla korreloivat luontevaan ATK:n hyväksikäyttöön Erityisesti korostui kirjastoyhteistyön merkitys opiskelijoiden taitojen kehittämisessä Tietokoneen käytön opastuksessa korreloivat AVvälineiden käytön tuki sekä pedagoginen tuki (0,79) ESITYS PÄÄTTYI 17

18 Avoimet kysymykset Kyselyn yhteenvetoa koulutustoiveista Alakoulut 37% toivoi pedagogista koulutusta. Esimerkiksi tietokone opetuksessa sosiokonstrukriivisen oppimiskäsityksen apuna, ideoita opetustyöhön, pedagogista tukea koulutusta, joka selkeästi palvelee käytännön opetustyötä 36% toivoi uusien laitteiden käyttökoulutusta: koulutusta kun kouluun tulee uusia laitteita esim. smart board. 27% toivoi koulutusta ohjelmista: opettajille pitäisi järjestää ihan peruskoulutusta kuinka käytetään esimerkiksi sähköpostia ja tietokoneen perusohjelmia. Yläkoulut 43% toivoi pedagogista koulutusta: ainekohtaista koulutusta: parhaimpia koulutuksia atk:n käyttöön omassa aineessani ovat olleet muiden kieltenopettajien pitämät koulutukset, joista on saanut käytännön vinkkejä konkreettista apua eri oppiaineisiin täsmänä internetin pedagoginen hyödyntäminen 14% toivoi laitekoulutusta: lisää teknisten laitteiden käytön opastusta, uusien laitteiden koulutusta 43% toivoi ohjelmien koulutusta: Täsmäkoulutusta tai paremminkin tietoa hyviksi havaituista ohjelmista tai nettisivuista. Aikaa ja mielenkiintoa ei ole lähteä niitä itse etsimään!, MySiten hyödynnyskoulutusta Lukio 53% toivoi pedagogista koulutusta verkkopedagogisten taitojen opetusta tietoteknisen materiaalin hyödyntämismahdollisuuksien esittelyä ja teknisten laitteiden hyödyntämistä oppimisalustan käyttökoulutusta sekä opettajille että opiskelijoille 47% toivoi koulutusta ohjelmista Mind-map-ohjelmat, blogit opetuksessa, moodle-opastus, PowerPoint Kyselyn yhteenvetoa TVT:n hyödyntämisestä ja tietotekniikan käytön hyvistä ja huonoista puolista Alakoulut TVT:n toteutus (esimerkkejä) Osalla kouluista sisällytetty OPS:iin, osalla oma TVT suunnitelma eri vuosiluokille 18

19 Käyttö integroiden eri oppiaineissa erityisesti luokilla 3-6. Käyttö säännöllistä. TVT-suunnitelma vanhentunut, odotamme uutta ja työstämme sitten koulukohtaisen Tarkat tavoitetasot ja sisällöt alakoulun aikana. Tietotekniikan käytön hyviä puolia (esimerkkejä) Digivideoiden editointi hauskaa ja kehittävää 6. luokkalaisille. Powerpoint esitykset opettavat oppilaita käyttämään tietokoneita hyötykäyttöön. Musiikkiohjelmat helpottavat nuotintamista. Atk-avusteinen opetus mahdollistaa eriyttämisen ja on myös hyvä tapa asioiden kertaamiseen tai ennalta tutustumiseen uuteen aiheeseen. Lisää oppilaiden mielenkiintoa ja mahdollistaa yksilölliseen etenemiseen opetusohjelmien avulla Kiinteät atk-tunnit on tosi hyvä juttu. Koneita tulee käytettyä säännöllisesti ja voi tehdä isompiakin juttuja. Tietotekniikan käytössä todettuja epäkohtia (ei laitteisiin liittyviä): Oppilaat ovat niin tottuneita tietokoneen käyttäjiä, että haluaisivat useimmiten " olla vain vapaasti koneella", koska osaavat jo kaiken, eivätkä pidä ns. opetusohjelmia tarpeeksi mielekkäinä. Kaupungin tekninen tuki laitteiden ylläpidossa on aivan liian riittämätön. ATK-vastaavan titteli/toimenkuva tulisi muuttaa pedagogiseksi tukihenkilöksi... Yläkoulut TVT:n toteutus (esimerkkejä vastauksista) Ei paljon huomioitu Atk:n perustaidot opetetaan eri oppiaineissa: PP kielissä, Excel mat aineissa, hakukoneet uskonnossa jne. Tärkeänä seikkana, että oppilas oppii käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti. Monipuoliset taidot laitteisiin, ohjelmiin, tietoverkkoihin ja vuorovaikuttamiseen. Mediakriittisyys. AK-kurssi kaikille 7-luokille. Joka luokassa mahdollisuus tietokoneavusteiseen opetukseen joka tunnilla. Tätä puolta pyritty erityisesti kehittämään. ATK-luokat käytössä. Tietotekniikan käytön hyviä puolia (esimerkkejä) Opetuksen monipuolisuus lisääntyy. Hyvää on se, että oppilas voi esityksissään ( esim. esitelmät ) käyttää tietokonetta havainnollistamiseen ja että tunnilla sekä opettaja että oppilaat voivat hakea tietoa ja että oppilas oppii itsenäiseen tiedonhakuun. Tietotekniikan käytön huonoja puolia (esimerkkejä) Monet esitetyt ohjelmat ovat tuntuneet vain kikkailulta ja viihteeltä, ja varsinainen opetuksellinen sisältö on jäänyt taka-alalle Ohjelmien versiot erilaisia kuin kotikoneessa, jolloin ei välttämättä osaakaan heti neuvoa oppilasta jossain tietyssä ongelmassa. Oppilailla on taipumusta unohtaa pääasia (esim. fysiikan mittaus) räplätessään tietokonetta. Lukio Tietotekniikan käytön hyviä puolia (esimerkkejä) Lisää huimasti opiskelijan mahdollisuuksia, vapauttaa ajasta ja paikasta, tietoteknisesti välitettävä materiaali on ajankohtaista ja tuoretta, valmentaa tämän päivän työelämään ja jokapäiväiseen elämänhallintaan Tietotekniikan käytön huonoja puolia (esimerkkejä) Tietokoneluokassa on vaikea kontrolloida, mitä kukakin tekee. Opiskelijoiden taitotaso tietotekniikan suhteen on yllättävän kirjava. Suurimpana ongelma koen opetuksessa käytettävien ohjelmien puutteen. 19

20 Kyselyn yhteenvetoa laitteistosta ja ohjelmista Alakoulut Positiivista palautetta Reissari, dokumenttikamera, videotykki MAHTAVA lisä opetukseen; paljon hyötyä käytännön työhön Negatiivista palautetta Eritasoiset laitteet luokissa. Yleensä koneet/verkko toimii huonosti, oppilaat ja opettaja tuskastuvat. Kun pari kertaa menee suunnitelmat mönkään tekniikan toimimattomuuden takia, ei hetkeen huvita varata esim. tietokoneluokkaa. Tietotekniikalaitteiden vähäisyys hidastaa perustaitojen harjoittelua ja hyödyntämistä Yläkoulut Positiivista palautetta Erinomainen asia on se, että luokassani on myös dataprojektori ja dokumenttikamera, niille on ollut paljon käyttöä. Valinnaisten projektitöiden tekeminen ja esittäminen toisille on ollut loistavaa teknisten apuvälineiden ansiosta, paperiversioita ei ole juurikaan enää käytetty. Datatykki: kun oppilaat näkevät kaiken isolta valkokankaalta niin kyllä hiljenevät. Negatiivista palautetta Jokaisessa opetustilassa tulisi olla riittävät tekniset laitteistot siis, tietokone, dokumenttikamera ja tykki. Sillä opetusta tapahtuu eri tiloissa eri tunneilla. Tasapuolisuus oppilaille! Usein koneet eivät toimi siten kuin olisin ajatellut. Todella usein on ollut palvelinongelmia tiedonhakuharjoituksissa ja tulostimista on väri ollut lopussa useammankin viikon. Lukio Positiivista palautetta Hyviä puolia on se, että aineistoa voi muokata myös kesken tunnin jos havaitsee sen tarpeelliseksi. Dataprojektorin avulla koko luokka voi osallistua harjoituksiin. Negatiivista palautetta Organisaatio on muutenkin hyvin raskas. Jos opettaja kaipaa esim. päivitettyjä ohjelmaversioita koneeseensa niitä saa odotella pitkään. Internet-yhteyden toiminta takkuaa tämän tästä ja palomuurit estävät monien sivujen käytön opetuksessa esim. youtube. 20

21 Liite 3 - OPE FI -tasot Opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan osaaminen OPE.FI Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena oleva tieto- ja viestintätekniikan laaja opiskelu- ja opetuskäyttö kaikilla kouluasteilla edellyttää opetushenkilöstöltä hyvät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan osaamista kuvataan kolmiportaisella OPE.FI-mallilla. Ensimmäisellä tasolla hankitaan tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Toisessa vaiheessa opitaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot ja kehitetään omaa opetustyötä. Kolmannessa vaiheessa syvennetään opetuskäytön taitoja ja hankitaan erityisosaamista. OPE.FI I Tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen hallinta Kaikkien opettajien tulisi hallita tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettaja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oman opetustyönsä valmisteluun, suunnitteluun sekä arviointiin. Lisäksi hän hallitsee työyhteisön viestintään ja oppilaitosympäristössä työskentelyyn tarvittavat tietokoneohjelmat. tietokoneen käyttömahdollisuuksien ja käyttöliittymää koskevien käsitteiden tuntemus tekstinkäsittely, esitysgrafiikka (esim. PowerPoint) ja taulukkolaskenta Internet-selaimen käyttö sähköpostin perusominaisuuksien hallinta audio- ja videolaitteiden peruskäyttö matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön periaatteiden tunteminen OPE.FI II Tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen hallinta Noin puolella opettajista tulisi olla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttötaidot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettaja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa opetuksessaan ja sen kehittämisessä. Lisäksi hän hyödyntää alansa oppimateriaaleja sekä seuraa tieto- ja viestintätekniikan kehitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. sähköpostin, www-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö työvälineohjelmien ja opetussovellusten käyttö opetuksessa oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus ja käyttö opetuksessa oppimateriaalin tuottamisen periaatteet tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset taito seurata välineiden ja ohjelmistojen kehittymistä tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden, mahdollisuuksien ja ongelmien tuntemus. OPE.FI III Syvällinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön hallinta Noin 10 prosentilla opettajista tulisi olla syvälliset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttötaidot ja erityisosaamista jollakin alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettaja hallitsee edellistä tasoa syvällisemmin erilaiset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuudet, monipuolisen verkko-oppimateriaalin ja oppimisprosessin tuottamisen sekä kykenee opastamaan ja kouluttamaan kollegoitaan. sisältö- ja ammattialakohtaiset sovellukset (esimerkiksi kuvankäsittely, ammattisimulaatiot, mediavalinnan tuntemus, etäopetusvälineiden laaja käyttö) oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytän syvällinen asiantuntemus ja vahva pedagoginen käyttötaito taito opastaa kollegoita sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteisön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa. tietotekniikan erityisosa-alueet, esimerkiksi tietohallinon edellyttämät tiedot ja taidot taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa. Lähde Lähteestä on saatavissa materiaalia itseopiskelua varten. 21

22 Liite 4 - CICERO Learning raportin tiivistelmä CICERO Learning - tiivistelmä Laajojen Ope.fi -koulutusten avulla opettajien osaaminen on saatu tasolle, joka antaa hyvät edellytykset teknologian käytölle. Kouluilla on siitä huolimatta haasteita teknologian käyttö oppimisen välineenä ei ole lisääntynyt. Tieto- ja viestintäteknologioiden opetuskäytön tehostaminen ja lisääminen edellyttää, että lähtökohtana on koulun rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen sekä riittävä digitaalisen opetusmateriaalin saatavuus ja opettajien teknis-pedagoginen koulutus. On myös tarpeen arvioida, onko järkevää investoida teknologiaan, jota oppilaat kantavat mukanaan. Toiminnan ja käytännön kannalta tehokkaampaa olisi taata jokaiselle oppilaalle riittävät internetyhteydet koulussa ja kotona. Teknologian opetuskäytön kehittämiseen tulee aina liittää myös opettajien pedagogisen osaamisen kehittäminen ja koulun pedagoginen ja rakenteellinen muutos. Tulevaisuudessa kaikki tieto on verkossa. Tietoon pääsemme käsiksi monien erilaisten laitteiden avulla. Parantamalla opettajien tieto- ja viestintäteknologioihin liittyvää pedagogista osaamista panostamme tulevaisuuden kouluun. Verkkoyhteyksien toimivuus nousee tulevaisuudessa laitekapasiteettia merkittävämmäksi tekijäksi tietoja viestintäteknologisissa ratkaisuissa. Uudet oppimiskäsitykset, joissa korostuu tiedon sosiaalinen rakentuminen ja yhteistyö, vaativat suomalaisen perusopetuksen muutosta. Teknologialla on tässä uudistumisprosessissa tärkeä rooli. Uusia haasteita kouluille asettavat myös yhteiskunnalliset muutokset, kuten monikulttuuristuminen sekä erilaisten oppijoiden tarpeet. Koulun tulisi ohjata tiedonhankintaan ja tiedon rakentamiseen. Tulevaisuudessa tärkeäksi taidoksi nousee taito yhdistellä ja soveltaa opittua tietoa erilaisissa konteksteissa. Tämän vuoksi koulujen opetussuunnitelmien tulee uudistua niin, että ne perustuvat laajoille oppiaineita yhdisteleville kokonaisuuksille. Tulevaisuuden koulussa opiskelevien tulee tottua jo pienestä lähtien projektimuotoiseen työtapaan ja tiimityöskentelyyn. Esimerkkiä tiimityöstä näyttävät parhaimmillaan opettajat. Usean opettajan yhteistyönä suunnittelema ja toteuttama opetus antaa mahdollisuuden hyödyntää koko tiimin osaamista ja resursseja, eikä kukaan joudu olemaan opetustyössä kohdattujen vaikeuksien kanssa yksin. 22

23 Liite 5 - Oppilaiden oppimistavoitteet Tavoitteet 6. luokan päättyessä (1-3 ja 4-6 huomioiden) Perustoimintojen hallinta Käytännön työtaidot Ohjelmien peruskäyttötaidot koneen avaaminen ja koneelle kirjautuminen tiedoston avaaminen sijainnista tiedoston tallentaminen määrättyyn sijaintiin tiedoston uudelleen nimeäminen tiedoston kopioiminen, siirtäminen ja poistaminen kansion tekeminen ja muokkaaminen leikepöydän toimintojen käyttäminen usean ohjelman / ikkunan samanaikainen käyttö tarvittavan ohjelman löytäminen (käynnistävalikko) Tiedonhallintataidot Internet, tiedonhaku ja hallintataidot oikean Internet-sivuston hakeminen tiedonhaun perusteet hakusanojen käyttö kriittinen tiedonhaku ja hakutulosten käyttö tiivistelmän tekeminen haku tietokannasta (esim. kirjasto) 1. tekstinkäsittely fontin muokkaus tekstin jäsentely (keskitys ym.) kuvan / objektin liittäminen asiakirjaan 2. esitysgrafiikkaohjelma dian tekeminen sisällön liittäminen diaan kehysten liikuttaminen diassa taustojen, mallien ja tehosteiden käyttö diaesityksessä 3. piirto-ohjelma ja kuvankäsittely omien kuvien tekeminen sekä niiden liittäminen esim. diaesitykseen yksinkertaista kuvankäsittelyä 4. taulukkolaskenta Perustaulukon tekeminen (esim. lukujärjestys) Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, tietoturva ja etiikka Verkko-oppimisympäristössä (=Akvaario) toimiminen (vapaaehtoinen) perustoimintojen hallinta sähköpostin käyttäminen Tietoturva ja netiketti, tekijänoikeudet, oma toiminta verkossa perussääntöjen tuntemus henkilötietojen käyttö 23

24 Tavoitteet peruskoulun päättyessä YHTEISET KUNTATASON TAVOITTEET Käytännön työtaidot Oppilas 1. käyttää tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin 2. tunnistaa eri ohjelmien yhteisiä toimintaperiaatteita ja osaa hyödyntää näitä uusiin ohjelmiin tutustuessaan 3. käyttää tietokoneita ja ohjelmia koulun sääntöjen mukaisesti 4. osaa hallita tietokoneen kansioita ja tiedostoja 5. tuottaa tekstiä monipuolisesti hyviä tekstinkäsittelyperiaatteita noudattaen 6. kirjoittaa teknisesti sujuvasti ja virheettömästi 7. esittää tietoja taulukkomuodossa taulukkolaskentaohjelman avulla ja hallitsee yksinkertaisten laskentakaavojen ja kaavioiden tekemisen tietojen pohjalta 8. osaa laatia esityksen esitysgrafiikkaohjelmalla 9. hallitsee sähköpostin monipuolisen käytön 10. osaa työskennellä verkko-oppimisympäristössä 11. tuntee verkkolehden tai www-sivujen tuottamisen periaatteita 12. osaa kuvata digitaalisella kameralla sekä siirtää kuvan tietokoneelle ja muokata sitä 13. käyttää sähköisiä palveluita 14. kiinnittää huomiota ergonomiseen työskentelyyn ja ymmärtää ergonomian merkityksen työskentelyssä. Tiedonhallintataidot Oppilas osaa 1. suunnitella tiedonhankintaansa 2. käyttää tietoverkkoja itsenäisesti ja monipuolisesti tiedonhankinnassaan 3. lähdekritiikin ja tekijänoikeuksien perusteet 4. vertailla, valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa tietoa 5. suhtautua kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtia niihin liittyviä eettisiä arvoja, luotettavuutta ja merkitystä viestinnässä ja asiayhteydessään 6. käsitellä, esittää ja tulkita sekä havainnollistaa tietoa ja tuloksia monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti eri ohjelmia käyttäen 7. käyttää taulukkolaskentaohjelman perusominaisuuksia 8. laatia tilastotiedoista yksinkertaisia graafisia kaavioita 9. havainnollistaa esitystä tai tutkielmaa valmistamalla pienimuotoisen esityksen esitysgrafiikan avulla 10. tehdä synteesejä ja johtopäätöksiä uutta tietoa tuottamalla. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, tietoturva ja etiikka Oppilas osaa 1. osallistua aktiivisesti ja vastuullisesti työskentelyyn erilaisissa yhteisöllisissä verkkoympäristöissä (erityisesti Akvaario-oppimisalusta) 2. ilmaista itseään monipuolisesti ja vastuullisesti verkkoviestimissä sekä tulkita muilta tulevaa viestintää 3. ymmärtää ja kunnioittaa sananvapautta myös verkossa viestiessään 4. ymmärtää viestinnän erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita ja tulkita myös verkkoviestintää näistä lähtökohdista käsin 5. antaa verkossa palautetta ja hyödyntää itse saamaansa palautetta. 6. noudattaa tietoturvan periaatteita kaikessa työskentelyssään 7. käyttäytyä eettisesti, hyviä käytöstapoja ja sääntöjä noudattaen internetissä 8. tekijänoikeuksien periaatteet. 24