Kuksa. Limingan Niittykärppien oma lehti n:o 1/2010. Tässä lehdessä

Transkriptio

1 Kuksa Limingan Niittykärppien oma lehti n:o 1/2010 Ruoktu XXVII järjestettiin Taivalkosken Siiranjärvellä. Lue leirin kuulumisia tästä lehdestä. Tässä lehdessä PÄÄKIRJOITUS...2 P-PPP MUUTTUI POHJOIS- POHJANMAAN PARTIOTUEKSI...2 VERIGUUD...3 PARTIOPAIDOISTA...3 PESTIIN HALUTAAN...3 KÄMPPÄVUOROT...3 KILKKEEN KUULUMISET...3 PP:N KEVÄTKOKOUS...3 KUKSA KEHITTYY...4 KUVIA RUOKTULTA...4 RUOKTUN HAIKKI...6 RUOKTU OLI NIITTYKÄRPPIEN TALVILEIRI JO 27. KERRAN...9 SUDENHUUTO...10 JÄNKÄSUSIA SUORITTAMAAN!...10 RUOKTUN LEIRIPÄIVÄKIRJA...11 PÄKMÄ MORSE...11 HAASTATTELUITA RUOKTULTA...12

2 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 Kuksa 1/2010 Kustantaja: Eräpartiolippukunta Limingan Niittykärpät ja Limingan Partiotyön Tuki ry Päätoimittaja: Anssi Kulotie anssi.kulotie@hotmail.com Taitto: Hannu luukinen hannu.luukinen@uaz.fi Tämän numeron kuvaajat ja toimittajat: HL=Hannu Luukinen AK=Anssi Kulotie Pyry Lahdenperä Paperiversion painopaikka: Limingan seurakunta Nettiversion julkaisusivusto: Tämän vuoden ensimmäinen Kuksa on ilmestynyt. Tämä numero sisältää erityisen paljon juttua Ruoktusta, joka oli leirinä menestys ja siksi palstatilan arvoinen. Tulevaisuudessa lehteen kuitenkin kaivattaisiin monipuolista juttua, erityisesti ryhmien omia tekstejä. Pääkirjoitus Haastan siis teidät lukijat; käykää retkillä ja kirjoittakaa niistä sitten juttua. Kuksa on lippukuntamme oma lehti ja sen vuoksi jokainen voi kantaa kortensa kekoon sen tuottamiseksi. Anssi P-PPP muuttui Pohjois-Pohjanmaan Partiotueksi Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri ry piti tällä nimellään viimeisen kokouksen Oulussa Kokous oli yhdistyksen normaali kevätkokous ja siellä käsiteltiin mm. viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Tärkein kokousasia kuitenkin oli sääntöjen ja nimen muuttaminen. Pohjanmaan Partiolaisten perustamisen jälkeen P-PPP ei enää ole toiminut partiopiirinä vaan jäseniään tukevana partioyhdistyksenä. Näin oli varsin luontevaa, että yhdistyksen uudeksi nimeksi tuli Pohjois-Pohjanmaan Partiotuki ry. Viime vuonna jäsenille jaettu rahallinen tuki oli yli 5000 euroa. Suurin osa tuesta on erilaisten johtajakurssien maksuja. Partiotuki nimittäin maksaa automaattisesti kaikkien jäsenlippukuntien johtajakoulutuksen. Lisäksi johtajakursseille osallistuvien matkakulut korvataan. Lippukunnille maksetaan myös 50 stipendi jokaisesta suoritetusta PJ-kurssista. Ko-Gi kurssin suorittamisesta palkitaan 100 :lla. Niittykärpillä oli kokouksessa 7 ääntä, eli 20% kokouksessa läsnä olevista äänistä. Kokousedustajana olleen Taru Karnarannan ei kuitenkaan tarvinnut ääniään käyttää, sillä kokous oli kaikissa asioissa täysin yksimielinen, eikä äänestyksiä tarvittu. Niittykärpistä oli paikalla myös Hannu Luukinen, joka toimi kokouksen sihteerinä ja on Pohjois-Pohjanmaan Partiotuen varapuheenjohtaja. HL

3 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 VeriGuud Lippukuntien välinen verenluovutuskisa VeriGuud 2010 alkoi ja kestää yrjönpäivään saakka. Kisassa on tarkoituksena luovuttaa verta ja ilmoittaa luovutuksesta veripalvelussa olevaan vihkoon tai sähköpostilla veriguud@pohjanmaa.partio.fi. Jokainen luovuttaja ilmoittaa oman nimensä ja sen lippukunnan, jonka puolesta kisaan osallistuu. Luovuttajien ei tarvitse olla partiolaisia, vaan kisaan voi haastaa esimerkiksi omia ystäviä ja sukulaisia. On hienoa, jos voit itse luovuttaa, mutta tärkeää on haastaa myös kaikki tutut mukaan luovuttamaan verta Niittykärppien puolesta. Viedään LNK voittoon tänä vuonna! Lisää tietoa osoitteesta Osoitteessa voit testata, sovitko verenluovuttajaksi. HL Partiopaidoista Niittykärppien partiopaitojen valmistus siirtyy Liminkaan! Täysin käsityönä tehtäviä partiopaitoja voi tilata perinteiseen tapaan Makelta partiotoimistosta. Uutta on se, että tilauksia voi tulevaisuudessa tehdä ympäri vuoden. Aluksi paitatoimituksissa on varmasti ruuhkaa, koska ensin tehdään ne paidat, jotka jäivät Boreukselta toimittamatta sen mentyä konkurssiin viime syksynä. Aluksi pyritään toimittamaan paidat niille, joilla ei ole vielä yhtään partiopaitaa, mutta suman purkauduttua paitoja alkaa saada entistä helpommin. Normaaliin paitojen toimitustahtiin päästäneen syksyllä. HL Pestiin halutaan LIPPUKUNTALEHDEN TOIMITTAJIA Kuksa hakee mm. seuraaville uusille vakiopalstoille toimittajia: -Eräuutisia -Eräruoka -Piirin ja SP:n uutiset -Erävinkkejä -Varustepalsta Lauma, joukkue tai vartio voi myös ottaa jonkun palstan vastuulleen ja kirjoittaa juttuja yhdessä tai vuorotellen. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua Hannulle tai Anssille. Kämppävuorot Kämpän varauskalenterissa on vielä paljon vapaata. Varaa loppukevään vuoro pian. Kämppävuoroja voi kysellä kämppäisännältä p HL KILKKEEN KUULUMISET Niittykärpät asustavat Lapa-alaleirin kylässä, jonka nimi on Luhta. Luhta tarkoittaa suotyyppiä, joka yleensä sijaitsee metsä- ja vesiekosysteemin vaihettumisvyöhykkeellä. Alaleirin nimi puolestaan tulee kuuluisan partiojohtajan Lauri Lapa Winterin partionimestä. HL PP:n kevätkokous Pohjanmaan Partiolaisten kevätkokous pidettiin Oulussa Niittykärppiä kokouksessa edusti Hannu Luukinen, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Viisi tuntia kestäneen kokouksen puhutuin päätösasia oli piirin jäsenmaksu. Äänestyksen jälkeen kokous päätti korottaa piirin jäsenmaksua 3 euroa hengeltä. Niittykärpät vastusti esitystä. HL

4 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 Kuksa kehittyy Viime vuoden alussa alettiin Kuksaa tuottamaan uudella tavalla. Kuksan ilmestymistahtia lisättiin ja lehti saatiin ilmestymään kolme kertaa vuoden aikana. Tästä lehdestä alkaen Kuksa ilmestyy jälleen myös paperimuodossa. Painos pidetään pienenä, koska lehteä voi lukea netissä värillisenä. Kuksaan pyritään tänä vuonna saamaan uusia säännöllisesti ilmestyviä vakiopalstoja ja juttujen aihepiirejä, esimerkiksi: -Eräuutisia maailmalta ja Suomesta. -Piirin ja SP:n uutiset. -hartauspalsta -varustearvioita -eräruokapalsta -retkipaikkojen arvosteluita yms. retkivinkkejä Olisi hienoa, jos Kuksan toimituksen ei tulevaisuudessa erikseen tarvitsi pyytää saati käskeä ketään kirjoittamaan juttuja, vaan jokainen ryhmä esim. kirjoittaisi jutun jokaisesta retkestään. HL Kuvia Ruoktulta Tykkylumi peitti puut ennen haikkia. Juuri haikin alkaessa tuisku ravisteli puut puhtaiksi. Haikkireitin varrelle merkittiin reittipisteitä, jotka piti sitten löytää kartalta koordinaatteineen.

5 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 Henri kaivoi hienon lumitunnelin. Reetta lumikenkäilemässä. Toinen haikkireitti kulki Pyhitysvaaran laavun kautta. Lisää kuvia löydät Niittykärppien nettisivuilta

6 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 Haikkipäivän aamuna Heikki ja Hannu kehuivat reitin maisemat maasta taivaisiin, mutta... Haikkipäivä alkoi reippain mielin maanantaina aamulla valmistautumalla haikkiin. Aamupalan jälkeen saimme kartat, varustelistan ja rastien koordinaatit, kuulimme myös, että ensimmäisenä päivänä matkaa on edessä noin reilu 10 km. Haikin suunnitelmia oli muutettu hiukan sillä tavalla, että vain minä ja Asser kulkisimme pitemmän matkan ja loput menisivät lyhyempää reittiä määränpäähämme, joka oli autiotupa. Muutoksen johdosta kaikki rastit yhtä lukuunottamatta pidettäisiin leirikeskuksen pihassa. Aloitusrastin piti Make ja tehtäväksi annettiin suksikelkan valmistus. Lopputulos oli mielestäni hyvä, vaikkei kaikki solmut ja köytökset omalta osaltani olleetkaan ihan oikeaoppisia. Opinpa sentään tekemään siansorkan. Seuraavalla rastilla jolle menimme tehtävänä oli valmistaa yömajoite mukana olevilla välineillä. Päätimme toimia mahdollisimman nopeasti ja otimme vain lapiot ja kaivoimme kuusen alle kuopan ja rastihenkilöt Noora ja Maru hyväksyivät sen. Seuraavan rastin piti Anssi ja ilmeisesti myös Sami. Tehtäväksemme annettiin tehdä hätäpaarit jotka valmistuivat alle minuutissa puujaloista ja kahdesta makuualustasta. Nostimme Samin niillä ilmaan ja ilmoittauduimme pois. Olimme valmiita lähtemään. Päätimme kuitenkin vielä keventää hiukan vaatetusta, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Astelimme vihdoin ulos Asserin kanssa ja laitoimme sukset jalkaan. Make toivotti vielä lykkyä ja Heikki tuumasi, että Siiranvaaralla on nyt vielä komeammat maisemat koska aurinko paistoi kirkkaana. RUOKTUN HAIKKI Sitten alkoikin ensimmäinen nousu. Sitä muutama minuutti hiihdettyämme meidät yllätti mahdottoman kova tuuli. Olimme tyytyväisiä tuuleen, koska se ei tuullut meitä vastaan ja se viilensi mukavasti. Siiranvaaralle noustessamme ihmettelimme miten puista tippuu niin paljon lunta, mutta pian huomasimme, että se lumi ei tippunutkaan puista vaan suoraan taivaalta. Tuntui kuin jääpuikot olisivat hakanneet naamaa, mutta se ei paljon menoa haitannut. Ainoa harmi oli se, että Siiranvaaralle päästyämme näimme vain reittipisteen mutta emme lainkaan Heikin ja Hannun kehumia maisemia sen armottoman lumipyryn johdosta. Jatkoimme eteenpäin loivaa alamäkeä pitkin kunnes saavuimme ensimmäiselle kunnon alamäelle. Näimme parit hirven jäljet ja toisen reittipisteen. Pysähdyimme juomaan ja jatkoimme matkaa Pyhityksen laavulle jossa olivat Jari ja Mika seikkailijapoikien kanssa. Söin leivän ja juttelimme vähän aikaa nuotiolla ja jatkoimme matkaa. Meidän piti palata hieman taaksepäin päästäksemme reitille josta lähti Hannun ja Heikin itse tekemä reitti umpihankeen. Sitä vähän aikaa hiihdettyämme saavuimme aukealle jossa Hannun ja Heikin suksien jäljet olivat kadonneet ja jouduimme menemään aina vähän mat

7 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 kaa summanmutikassa ja tarkkailemalla pienimpiäkin painaumia lumessa. Alkuperäiselle kolmosrastin paikalle saavuttaessa mietimme hetken, että kumpaan suuntaan meidän pitää mennä. Kartan mukaan siitä täytyi vielä jatkaa eteenpäin joten kuljimme pari kilsaa ja jäimme ihmettelemään miksi käännöstä ei vielä ollut tullut. Tutkimme hieman maastoa ja huomasimme menneemme pahasti ohi käännöksestä. Syyksi päätelimme sen, että taisimme merkata kolmosrastin koordinaattien avulla väärään paikkaan. Palasimme kolmosrastille ja pysähdyimme hetkeksi. Päästyämme oikealle reitille hiihto sujui reippaasti vertaillen kuusenkoloja missä olisi hyvä nukkua. Eräälle aukealle tultaessa katsahdimme karttaa ja päättelimme, että nelosrastin kuuluisi olla seuraavan mäen varrella. Hiihdettyämme mäellä mutkittelevaa ja mukavaa reittiä odotettua kauemmin vastaan tuli puussa roikkuva muovitasku, jossa oli neljäs rasti. Aiheena oli morse ja meidän täytyi Asserin kanssa selvittää "vaikea mpi viesti". Saimme viestin selvitettyä ilman mistään katsomatta p-kirjainta lukuun ottamatta. Joimme ja otimme rastin mukaan niin kuin oli käsketty. Hiihdellessämme mietimme päämme puhki mistä se voisi olla lyhenne ja mitä se voisi tarkoittaa. Pidemmältä haikkireitiltä piti olla komeat näkymät pyhitysvaaralle. Edessä matkaa oli arviolta muutama kilometri, joka sujui suht'koht' rattoisasti välillä metsässä ja välillä aukealla. Yhdessä metsäosiossa oli kinkkinen jyrkkä noin metrin korkuinen kohta, mikä piti nousta. Monen yrityksen jälkeen tyydyin konttaamaan sen ylös. Pian tuli pieni alamäki jonka perään tuli tiukka mutka jos ei halunnut törmätä kuuseen. Laskin sen alas ja onnistuin kaatumaan, koska käännyin ja huomasin, että on pakko pysähtyä, koska kuusen oksat olivat suoraan ladulla. Kiersimme kuusen eri kautta ja jonkun matkaa hiihdettyämme vastaan tulikin järvi, jonka toisella puolella meitä odotti Vaara-Salmisen autiotupa. Hiihtelimme iloisesti poristen järven rantaa pitkin autiotuvalle, joka oli meidän yörasti. Pääsimme perille autiotuvalle noin kuuden maissa jonka pihassa Tarpojat laittoivat ruokaa trangioilla ja Hannu otti meidät vastaan. Ilmoittauduttuamme yörastille kysyin Hannulta mpi viestistä, Hannu katsoi meitä ja pyysi tarkentamaan. Kerroin, että morse-viesti kuului näin; "Saat tästä selon vaikka tämä on vaikea mpi viesti". Hannu hymyili ilkikurisesti ja vinkkasi, että se mpi voisi olla jonkun sanan loppu. Sitten minulla ja Asserilla välähti, vaikea mpi = vaikeampi... Et voi uskoakkaan kuinka tyhmäksi tunsin itseni, mutta ainakin saimme siitä makeat naurut. Rupesimme laittamaan tomaattipastaa ja söimme mahamme täyteen. Seuraavaksi vuorossa olikin sopivan kuusen et

8 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 siminen jonka alla voisi nukkua. Löysimme yhden ja rupesimme tekemään siihen yöpaikkaa. Pian Heikki tuli myös ja päätti nukkua saman kuusen alla meidän kanssa. Vähän aikaa kaivettuamme päätimme kuitenkin etsiä vielä paremman kuusen joka löytyikin nopeasti. Teimme kuopat ja menimme tupaan lämmittelemään. Tuvan sisässä oli lämmintä ja tarpojat tekivät omia juttujaan jotka kuuluivat heidän suoritukseensa. Tuvassa oli myös kaksi paikallista poikaa, jotka lähtivät ulos nuotiolle meidän tultua sisään. Lämmittelimme hetken sisällä ja lähdimme hakemaan kuopasta sitä morseviestiä, että muutkin saisivat ratkaista sen. Ne kaksi poikaa pyysivät meitä tulille ja sanoimme, että tulemme ihan kohta. Pojat tulivat kuitenki meidän mukaamme katsomaan meidän yöpaikkaamme ja jäimme hetkeksi juttelemaan siihen. Pian päätimme lähteä lämmittelemään nuotion ääreen ja jatkamaan juttutuokiota siellä. Juteltuamme jonkun aikaa Hannu tuli pyytämään meitä iltahartauteen ja kutsui Allanin ja Eljaksenkin, jotka olivat ne paikalliset pojat. Kävimme sisällä kuuntelemassa hartauden ja menimme takaisin nuotion ääreen. Pojat tarjosivat meille karkkia, jota otimme ilomielin. Pian seuraamme liittyi myös Heikki sisäväen mentyä nukkumaan. Pojilla riitti juttua kerrottavaksi laidasta laitaan. Oli mukava mm. kuulla, että ilmakiväärillä voi ampua leipiä. Puolenyön aikaan päätimme ruveta menemään nukkumaan. Vaihdoimme vielä hieman yhteystietoja poikien kanssa ja hyvästelimme toisemme. Kömmimme kuusten alle makuupusseihin ja laitoimme nukkumaan. Lämpimien yöunien jälkeen heräsimme puoli kuudelta, nousimme ylös kylmään ilmaan ja pakkasimme tavaramme. Kävimme vielä tuvassa sisällä jossa tarpojat pakkasivat tavaroitaan ja Allan ja Eljas nukkuivat. Noin kello kuusi olimme lähtövalmiita ja Aki halusi lähteä meidän mukaan. Niin lähdimme hiihtämään kohti Siiranjärveä. Matkaa oli edessä noin 4 km ja suurinpirtein 50 m hiihdettyämme Akin sukset alkoivat temppuilla. Odottelimme Asserin kanssa Akia muutaman minuutin kunnes Aki sai ne kuntoon. 25 m myöhemmin Akilta lähti taas sukset jalasta. Sovimme, että Aki palaa leiriin ja selvittää mikä niissä on vikana ja tulee jonkun muun porukan mukana. Lähdimme Asserin kanssa hiihtämään. Matka oli huomattavasti raskaampi kuin ensimmäisenä päivänä jonka johdosta pysähdyimme melko useasti juomaan. Matkalla panimme merkille kuinka jotkut olivat tiputelleet lumia melkein jokaisesta pienestä puusta joka oli osunut kohdalle. Kohta edessä olikin jo Siiranjärvi ja näimme leirikeskuksen jota kohti rupesimme kiiruhtamaan. Oli hieno tunne päästä perille kun sai ottaa rinkan pois selästä ja mennä lämpimään. Söimme aamupalan purimme tavaramme ja pian odottikin se koko haikin ajan odotettu SAUNA. Haikki oli aivan loistava Hossan tylsiin ja läpikäytyihin teihin ja hiihtolatuihin verrattuna, tätä olin odottanut haikilta jokaisella Ruoktulla! Pyry Lahdenperä

9 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 Ruoktu oli Niittykärppien talvileiri jo 27. kerran Niittykärppien talvileiri Ruoktu XXVII järjestettiin Taivalkosken Siiranjärvellä Oulun ev.lut. seurakuntien eräleirikeskuksessa. Usean vuoden ajan Ruoktut on pidetty Hossassa, mutta uutta paikkaa päätettiin kokeilla Siiranjärven erähenkisyyden, hienojenmaisemien ja edullisuuden vuoksi. Ensimmäinen leiripäivä oli lauantai. Matkaan lähdettiin Limingasta linja-autolla aamulla kymmenen aikaan. Ennen lähtöä auton kyytiin pakattiin kaikkien leiriläisten varusteet ja muut leirillä tarvittavat tavarat ruokia unohtamatta. Hannu, Heikki ja Tapsa olivat lähteneet matkaan jo edellisenä iltana ja olivat perillä odottamassa. Ensimmäisenä leiriin saapumisen jälkeen tutustuttiin paikkaan ja pystytettiin teltta. Sitten oli koulutuksen vuoro. Tärkeitä koulutusaiheita olivat mm. elvytys hätäpaarit ja paleltumien ensiapu. Illalla koko leiri kokoontui nuotiolle, jonka äärellä laulettiin tuttuja lauluja, leikittiin lämmittelyleikkiä ja nähtiin samoajien rohkeutta punnitseva mainos tulevasta Päkmä-kisasta ( partiokämpällä). Iltanuotion jälkeen olikin sitten jo iltapalan ja saunan vuoro. Sunnuntaina oli maastoharjoituspäivä. Poroajelun jälkeen leiri jakaantui kahteen joukkueeseen, jotka yrittivät lumipuvut päällä hiipiä hiihtämällä toisten leiriin ja napata sieltä viirin mukaansa. Jokaisesta havaitusta hiipijästä sai pisteen. Maastoharjoituksen jälkeen tehtiin ruokaa ulkona. Illalla tehtiin leirimuistoksi nahkainen merkki, johon kolvattiin ruoktun tunnuskuva. Päivän päätteeksi kokoonnuttiin leirikirkkoon Limingasta tulleen Ilkka Tornbergin johdolla. Sisällä syödyn päivällisen jälkeen koulutus jatkui. Eräpartiomerkin suorittajat oppivat valmistamaan koordinaattimittarin ja määrittämään sillä maastokoordinaatteja kartalta. Tätä taitoa tarvittiinkin sitten myöhemmin leirin aikana. Maanantaina koko leiri lähti haikille, eli lyhyelle vaellukselle. Osa leiriläisistä kävi tutustumassa Pyhitysvaaran rinteisiin, osa Vaara-Salmisen autiotupaan. Hurjimmat hiihtelivät autiotuvalle Pyhitysvaaran kautta. Osa Haikkilaisista yöpyi autiotuvassa ja muutama jopa lumikuopassa kuusen juurella! Lämpöä riitti hikeen asti kummassakin yöpaikassa. Pakkasta oli kymmenisen astetta, mutta lumikuopassa auttoivat hyvät makuupussit ja autiotuvassa kuuma kamiina. Haikilla yötä olleet pääsivät saunaan tiistaiaamuna heti leirissä odottava aamiaisen syötyään. Ulkolounaan jälkeen ulkoilua jatkettiin pilkkimisen, lumiken

10 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 käilyn, iglun rakentamisen ja monien muiden talvisten touhujen parissa. Päivä päättyi leirin päätösiltanuotioon ja juhlailtapalaan. Keskiviikon ohjelmassa oli enää paikkojen siivoaminen ja paluu Liminkaan. HL Nettisivuilta löydät lisää kuvia Ruoktulta. Sudenhuuto Sudenhuuto kokosi perinteiseen tapaansa seikkailija- ja tarpojapojat leireilemään yhdessä partiokämpälle Tuhkasenjärvelle. Poikia oli jotakin 20 ja johtajia oli 7. Leiri alkoi perjantai-iltana ja ensinmäisenä kaikki saivat majoittautua mieleisiinsä paikkoihinsa. Sen jälkeen kaikki sai totutella omaan paikkaansa ja purkaakkin tavarat. Seuraavaksi oli ohjelmassa eko-aims ammuntaa ja köyden heittoa. Kello 9pm oli iltapalaa,rinkeleitä ja mehua. Iltapalan jälkeen oli klo 11pm maastoharjoitusta joka oli tuikkunen. Seuraavaksi iltahartaus ja nukkumaan. Aamulla oli klo 8 herätys. Aamupalaa oli tarjolla joka oli jälleen rinkelit ja mehu. Vähän ajan päästä oli viirin ryöstöä viireillä. Sitten seurasi ruoan laittoa trangioilla, Perunamuussia ja nakkeja. Jänkäsusia suorittamaan! Jänkäsusi-merkki on tunnus aktiivisesta eräpartiotoiminnasta. Pyydä raporttilomake partiotoimistosta tai omalta johtajaltasi. Lomakkeeseen merkitään kaikki käydyt yöretket, leirit ja pt-kisat. Esimerkiksi vihreän jänkäsusimerkin voi saada seikkailija, joka on suorittanut pohjois-ilmansuuntanuolen ja osallistunut viidelle yöretkelle maastoon, yhdelle partioleirille ja yhteen ptkisaan. Vaatimukset kasvavat merkkien myötä. Vihreän eli III-luokan jänkäsuden lisäksi on sininen (II-lk), viininpunainen (Ilk) ja musta eli erikoisjänkäsusimerkki. HL Sitten tuli sählyturnauksen aika. Pelit oli jänniä ja tiukkoja. Mutta voiton vei kuitenkin Tarpojat. Lopuksi pakattiin omat tavarat ja lähdimme kotiin. TELKKÄ-JOUKKUE Tähän olisi vielä mahtunut joku pieni juttu tai retkikuva.

11 Kuksa 1/ Maaliskuussa Ruoktu, mutta ensimmäinen Ruoktu Taivalkosken Siiranjärvellä. Uusi paikka ja uudet kujeet :D. Koulutuspainotteinen päivä. Illalla hieno iltanuotio ulkona. Pojat nukkuivat kaminateltassa ja tytöt nukkuivat sisällä. PS. Lippukunnassa uusi jäsen: Elvytysnukke Esa -- Vadelmat Lauantain ja sunnuntain välisen yön nukkuivat pojat teltassa. Pienen aamusiivouksen jälkeen valmistauduimme maastoharjoitukseen. Ennen maastoharjoitusta oli lounas ja poroajelua järven jäällä. Poroajelun jälkeen menimme maastoharjoitukseen, joka sujui rennosti istuessa kuusen juurella. Illalla teimme leirimuiston ja osallistuimme Ilkan pitämään leirikirkkoon. -- Karhut ja Huuhkajat Niittykärppien jo perinteeksi muodostunut Päkmä-partiotaitokisa järjestetään partiokämpällä. Uutta tämänvuotisessa kisassa on avoin sarja, johon voivat kaikki halukkaat eipartiolaiset osallistua 3-5 -henkisinä joukkueina. Avoimen sarjan osallistumismaksu joukkueelta on 10. osallistumismaksutulot käytetään kisan kulujen kattamiseen. Kuluja syntyy esim. maalissa tarjottavasta välipalasta sekä rastien tarvikkeista. RUOKTUN LEIRIPÄIVÄKIRJA PÄKMÄ Heräsimme aamulla kello 8. Herätyksen jälkeen söimme aamupalan, jonka jälkeen me jouduimme nostamaan lipun. Lipunnoston jälkeen menimme haikille. Haikilla hiihdimme laavulle ja söimme makkaraa ja lihapiirakkaa. Hiihdimme takaisin kämpille jossa söimme ja saunoimme. Iltanuotion jälkeen menimme nukkumaan. -- Telkät ja Piisamit Heräsimme aamulla klo Aamupalan jälkeen oli ohjelmassa monia aktiviteettejä: Teimme lumilinnaa, pilkimme hieman, oltiin hoijakassa ja osa käveli lumikengillä. Iltapäivällä huomasimme että Ossi oli jäänyt lumilinnaan vangiksi. Illalla oli iltanuotio ja iltapala. Päivä oli kiva! -- Ruusunmarjat, Vanamot ja Juolukat. Olisi hienoa, jos esim. jonkun lauman tai joukkueen vanhemmat yhdessä muodostaisivat kisajoukkueen ja kokeilisivat omia taitojaan. Tämän Kuksa-lehden mennessä painoon ei vielä kaikkia Päkmään liittyviä päätöksiä ole tehty. Lopulliset ohjeet ja muut Päkmän ennakkotiedot ilmestyvät Niittykärppien nettisivuille huhtikuun alussa. HL MORSE Partiokämpän seinällä on ruoktulla tehty taulu jossa on morsemerkkejä ja apusanoja niiden opetteluun. ruoktun haikin rastien nimet oli kerrottu morsetuksella.

12 Kuksa 1/ Maaliskuussa 2010 Haastatteluita Ruoktulta Valtteri ja Jussi Miten leiri on mennyt? V: Hyvin, J: Hauskaa on ollut. Mitä olette tehneet tänään? V: Ollaan pystytetty telttaa ja kaikkea kivaa J: Opeteltu elvyttämään. Onko ruoka maistunut? V: Ruoka on ollut hyvää J: Hyvin on maistunut. Odotatteko innolla tulevaa telttayötä? Molemmat: JOO!. Miten leiri on mennyt? Hyvin Mikä leirillä on ollut hauskinta? Pilkkiminen ja iglunrakennus. Onko ruoka maistunut? Joo. Miten leiri on mennyt? Tosi hyvin ja terveesti, on säästytty isommilta sairauksilta ja vahingoilta. Mikä on ollut hauskinta leirillä? Lumikenkäily. Onko ruoka maistunut? On ja sitä on ollut riittävästi. Leiri on ollut kokonaisuudessaan ihan kiva, tulen ensvuonnakin! - Iiris Toivottavasti ensivuonna on yhtä hyvä leiri ja pääsen mukaan. - Reetta Miten leiri on mennyt? Aivan erinomaisesti. Mikä on ollut hauskinta leirillä? Lumikenkäily, haikki ja sen suunnittelu. Onko ruoka maistunut? Kyllä on maistunut. Porukkaa olisi kyllä voinut olla enemmänkin. Tämä on aivan mahtava paikka. - Hannu AK