TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA Valtuuston hyväksymä

2 SISÄLTÖ SIVU 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalous Kuntatalous Valtion talousesitys ja kuntien talous 3 2 KEMIÖNSAAREN KUNNAN LÄHTÖKOHDAT Väestökehitys Elinkeinopolitiikka, maakaavoitus ja asuminen Henkilökunta Talousarvio 201 ja taloussuunnitelma KUNNAN STRATEGIA Taloudellinen strategia 13 4 INVESTOINNIT 15 5 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Toiminta ja tavoitteet Netto- / Bruttobudjetointi Talousarvion ja perusteiden sitovuus 16 6 KUNTAKONSERNI Konsernin tavoitteet ja ohjeet 17 7 KÄYTTÖTALOUS Konsernipalvelut Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö ja tekniikka osasto 58 8 TULOSLASKELMA 74 9 INNVESTOINNIT Konsernipalvelut Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö ja tekniikka osasto RAHOITUS 86 LIITE: 89 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS TS , johtokunnan hyväksymä

3 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Kansantalous Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän tänä vuonna suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. Viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta kiristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja viimeaikaiset uutiset Yhdysvalloista ovat olleet toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Seuraavassa tarkastelussa tukeudutaan lähinnä valtiovarainministeriön julkaisemaan suhdanne-ennusteeseen. Katsauksen mukaan kokonaistuotantomme supistuu tänä vuonna 6 %. Ennuste ensi vuodelle perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Tuotannon kasvu Suomessa jää kuitenkin vielä ensi vuonna verrattain heiveröiseksi eli se on vain 0,3 %. Työllisyyskehitys oli vielä viime vuonna suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Tänä vuonna työllisyysaste alenee parisen prosenttiyksikköä ja ensi vuonna työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 %. Työtön työvoima on ennusteen mukaan tänä vuonna henkeä ja ensi vuonna keskimäärin henkeä. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna yli kymmenen prosentin. Kuluttajahintojen viime vuoden nopeahko kohoaminen pysähtyi tänä vuonna. Vuonna 2009 kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu onkin vain 0,1 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta. (Lähde: Kuntatalous 4/2009) 1.2 Kuntatalous Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. 2

4 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Ensi vuoden palkkasummaa arvioitaessa on tällä hetkellä lähdettävä laskentateknisestä oletuksesta kunta-alan ansiotason kohoamisesta. Peruspalvelubudjettitarkastelu 2010 julkaisussa on lähdetty siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 3 % yleisen ansiotason mukaisesti. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuihin on tulossa muutoksia vuonna Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu ensi vuoden alusta kokonaan. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksua ehdotetaan nostettavaksi 2,27 prosenttiin palkkasummasta. Työnantajan sosiaaliturvamaksuista vapauttamisesta eräissä kunnissa annettu laki on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Sitä ehdotettaneen jatkettavaksi. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu kohoaa ensi vuonna. Palkkasummarajaa, jonka alittavalta osalta sovelletaan pienempää maksuprosenttia, ehdotetaan nostettavaksi euroon. Rajan alittavalta osalta maksuprosenttia korotetaan 0,75 prosenttiin. Ylittävältä osalta maksuprosentti olisi ehdotuksen mukaan 2,95 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu säilynee nykyisellä tasollaan eli noin 23,6 prosenttina palkkasummasta. Kuntien eläkevakuutus päättää vuoden 2010 kokonaismaksun vuoden loppupuolella. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,3 %. Kustannustason kohoaminen hidastunee tänä vuonna merkittävästi. Peruspalvelubudjetissa kustannustason arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3 % ja ensi vuonna 2 %. Valtionosuusindeksin kohoaminen on tämän hetken arvioiden mukaan hieman nopeampaa. (Lähde: Kuntatalous 4/2009) 1.3 Valtion talousarvioesitys ja kuntien talous Kuntatalouden tila on kiristynyt kuluvana vuonna nopeasti, kun taantuman seurauksena yhteisöveron tuotto on romahtanut. Vuonna 2010 kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän hieman vuodesta Hallitus helpottaa taantumasta johtuvaa kuntatalouden ahdinkoa merkittävästi budjetti- ja kehysriihien päätöksillä. Ilman valtion ja kuntien tasapainottavia toimenpiteitä kuntien tulojen ja ennakoidun menotason välille uhkaa muodostua mittava vaje. Hallitus osallistuu vajeen kattamiseen noin 720 miljoonaa euron panostuksella vuosina Jo kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin Kela-maksun poistosta. Sen ansiosta kuntatalous vahvistuu ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla, joka vastaa henkilötyövuotta. Yhteisöveron tuotto-osuuden muutos vahvistaa kuntataloutta vuosina miltei 400 miljoonalla eurolla vuosittain. Kiinteistöverojen alarajojen korotus vahvistaa kuntataloutta ensi vuonna vähintään 50 miljoonaa euroa. 3

5 Kiinteistöveron ylärajan nosto mahdollistaa kunnille verotulojen lisäämisen jopa 900 miljoonalla eurolla ilman kunnallisveron korotusta. Hetemäen verotyöryhmä selvittää mahdollisuudet vahvistaa kuntien verotulopohjaa pidemmällä aikavälillä. Budjettiriihessä päätettiin kuntien valtionapujen ylimääräisestä 30 miljoonan euron lisäyksestä. Lisäksi päätettiin homekoulujen, terveyskeskuksien, vanhainkotien ja päiväkotien jälkirahoitteisten korjausavustusten lisäämisestä kunnille 58,5 miljoonalla eurolla. Kuntien palvelutuotantoa kehittäviä IT-investointeja tuetaan 5 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Nykyiset sektorikohtaiset kuntien valtionosuudet yhdistetään peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi valtionosuudeksi. Uudistuksen myötä esi- ja perusopetuksen oppilaskohtainen valtionosuus muuttuu ikäluokan asukasmäärään perustuvaksi ja valtionosuusprosentti yhtenäistetään. Poikkeuksellisen harvaan asutuille ja saaristoisille kunnille kohdennetaan valtion-osuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka sisältyy yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin, on 20 miljoonaa euroa eli 5 miljoonaa euroa vuotta 2009 enemmän. Hallituksen esitykset kuntien vaikean taloustilanteen helpottamiseksi ovat Kuntaliiton näkemyksen mukaan täysin riittämättömiä. Tuloverotus uhkaa kiristyä runsaassa kolmanneksessa kunnista ja kunnat joutuvat ottamaan runsaasti lisää lainaa. Kuntien on näissä oloissa myös tehostettava säästötoimiaan ja se vaikuttaa vääjäämättä kielteisesti palvelujen laatuun. Hallitus esittää kuntien valtionosuuksiin lisäystä vain 30 miljoonaa, jolla käytännössä katetaan ensi vuoden alusta voimaan astuvan valtionosuusuudistukseen sisältyvä harvaan asuttujen ja saaristokuntien valtionosuuksien korotus. Myönteistä esityksessä on se, että hallitus korvaa kunnille verovähennykset sekä toteuttaa lakisääteiset valtionosuuksien indeksitarkistukset täysimääräisesti. Kuntia uhkaa noin 850 miljoonan euron tappio ensi vuonna, mikä vastaa yhden veroprosentin tuottoa. Valtion tukitoimet kuntien investointi- ja korjausrakentamisen ylläpitämiseksi edistävät työllisyyttä. Kuntien investointeihin hallitus esitti lisätukea vajaat 60 miljoonaa euroa. Tämä tuki tulee toteuttaa rakennusaikaisena rahoituksena. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutoimen nopeasti käynnistettävät hankkeet edistävät tehokkaasti työllisyyttä ja talouskehitystä. Valtion viiden miljoonan tuki kuntien palveluja tukeviin it-investointeihin on askel oikeaan suuntaan. (Lähde: Valtioneuvoston tiedote ja Kuntaliitto ) 4

6 asukas määrä 2 KEMIÖNSAAREN KUNNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Väestökehitys Viimeisten vuosien aikana Kemiönsaaren väestö on vähentynyt ja arvio vuosille (Tilastokeskus) näyttää jatkuvan samana. Vuoden 2008 kolmen ensimmäisen neljännesvuoden aikana korkea kuolleisuus (79 henkilöä) ja alhainen syntyvyys (43 henkilöä) on johtanut väestön vähenemiseen. Lisäksi muuttaminen on ollut negatiivinen (4 henkilöä). Verrattuna asti vuoden 2008 aikana väestö on vähentynyt 40 henkilöllä. Tilastokeskus ennustaa vuodelle 2008 lisäystä 4 henkilöllä, mikä tarkoittaisi asukasta vuoden 2008 lopussa. Seuraava käyrä näyttää Kemiönsaaren väestökehityksen kuuden viimeisimmän vuoden aikana sekä ennuste vuodelle 2011 asti. Väestö x) 2011x) 2012x) vuosi x) ennuste Väestöennuste vuoteen 2040 mennessä ennustaa Kemiönsaaren väestötason säilyvän ennallaan ja henkilöiden määrä joiden ikä on yli 65 vuotta lisääntyy voimakkaasti. Alueittain ennuste ennustaa väestön lisääntyvän pohjoisissa ja itäisissä osissa saarta kun taas etäelimissä osissa väestö vähentyy. Kunnan ikärakenne vaatii ylijäämää ulos- ja sisämuutossa jotta edes tämän päivänen väestötaso säilyy. Väestötason ja rakenteen muutokset on otettava huomioon kunnan palvelurakenteen kehityksessä ja muutoksessa. 2.2 Elinkeinopolitiikka, maakaavoitus ja asuminen Elinkeinoelämä Kemiönsaaren kunta vahvistaa vuoden 2010 aikana elinkeinoelämän kehittämisstrategian. Elinkeinoelämän kehittämisstrategian tulee johtaa tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Painopisteen tulisi olla pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten kehittäminen. Kunnan elinkeinorakenne on melko terveellä pohjalla ja työpaikkaomavaraisuusaste on hiukan alle 90 %. Kaksi kokonaisuutta käsittävä kehityshanke; Kemiön keskustataajama ja Taalintehtaan keskustataajama. Hankesuunnitelma on tehty yhteistyössä näiden taajamien yritysten kanssa. Hankesuunnitelman lähtökohtana on, että nämä taajamat profiloidaan erilaisiksi, lähtökohtana 5

7 kummankin luonnolliset vahvuudet ja kehitysmahdollisuudet. Tavoitteena on, että hanke jatkuu vuonna Elinkeinoelämän delegaation aloittaa toimintansa kehitysyksikön puitteissa. Delegaatio on epävirallinen yhteistyöelin kunnan ja elinkeinoelämän edustajien välillä. Elinkeinoelämän toiminnan aja panostusten tarkemmat linjaukset vahvistetaan elinkeinoelämän kehittämisstrategian hyväksymisen yhteydessä. Kaavoitus Kaavoituksen avulla kunta tarjoaa hyvän elinympäristön ja suunnitellun yhteiskuntarakenteen. Myös yhteiskuntarakentamisen taloudelliset näkökulmat tulisi nostaa esiin ja tämän vuoksi kaavojen vaikutus kunnan talouteen selvitetään. Uusia asemakaavoja laaditaan ensisijaisesti alueille, jotka rajautuvat nykyisiin kaava-alueisiin. Kaiken kaavoituksen punaisena lankana tulee olla ympäristönhoito ja ympäristöhaittojen estämismahdollisuudet. Tämän rinnalla on elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvattava. Kunnanhallitus hyväksyy vuosittain kaavoituskatsauksen, jossa esitellään meneillään olevat hankkeet ja ne hankkeet, jotka tulevat vireille kunnassa lähiaikoina. Kemiönsaaren kunta hyväksyy ensimmäisen kaavoituskatsauksensa keväällä Yli asukkaan kunnissa tulee lain mukaan olla vähintään yksi kaavoittaja. Asuminen Edellytykset muokata Kemiönsaaresta houkutteleva asuinkunta ovat hyvät. Asuminen käsitteenä kattaa kaikki toimivaan arkeen tarvittavat toiminnot. Asumisen kaikki komponentit käsittävä strategiakokonaisuustyö on aloitettu ja työ valmistuu keväällä Strategia tehdään myös, jotta saadaan selville vahvuutemme ja heikkoutemme. Työ on askel kunnan kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun edellytysten vahvistamiseksi, mutta samalla myös kunnan identiteetin vahvistamiseksi ja kuntalaisten viihtyvyyden lisäämiseksi. Meidän täytyy selvittää, minkä tyyppistä asumista kannattaa kehittää, jotta houkutellaan useampia Kemiönsaarelle asumaan ja jotta useammat jäisivät tai löytäisivät takaisin Kemiönsaarelle. Kaikki osastot kiinnitetään prosessiin, jota koordinoi kehitysyksikkö, mutta itse työhön osallistuu koko organisaatio. 2.3 Henkilökunta Kemiönsaaren kunta osallistuu Kuntaliiton projektiin, Mobilisering 2010 ja henkilöstöstrategia on laadittu yhdessä työantaja- ja työntekijäedustajien kanssa. Henkilöstöstrategia on voimassa vuosina ja toimintasuunnitelman mukaan panoksia tehdään tasaisesti vuoden aikana. Panokset tehdään kehittääkseen mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin, kehittääkseen hyvää johtamis- ja yhteistyötapaa, sekä työhyvinvointia, kehittääkseen oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkaamis- ja palkintojärjestelmää sekä kehittääkseen henkilöstön ammattiosaamista. Työterveyshuolto Suurin yksittäinen panostus henkilökuntaan on työterveyshuolto joka vuodesta 2009 lähtien ostetaan Dalmed AB:lta. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. 6

8 Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöllä on viisi vuotta kuntayhdistymisen jälkeen työllistämisturva, eli kunta ei voi irtisanoa henkilökuntaa taloudellisista tai tuottavuus syistä. Henkilöstön määrää voidaan joksikin määrin vähentää eläkkeiden ja vähentämällä uusien palkkaamisen kautta mutta tehostaakseen toimintaa tarvitaan huomattavia rakennealisia muutoksia. Vuosityön kehitys on: TP 2008: 495, TA 2009: 493, TA 2010: 481, TS 2011: 463, TS 2012: 456. Dragsfjärdin, Kemiön, Västanfjärdin sekä terveyskeskuksen vuoden 2008 tilinpäätöksistä ei suoraan saa verrattavia lukuja osastoittain. Luvut osastoittain perustuvat Kemiönsaaren kuntaan. Peruspalveluosaston vuosityön määrää on 185. Sivistysosaston henkilöstötalousarviossa ilmenee kouluverkon muutokset: TA 2009: 199, TA 2010: 189, TS 2011: 174, TS 2012: 170: Ympäristö ja tekniikka osaston luvuista ilmenee sekä kouluverkon muutokset että uudelleenjako työtehtävissä keittiö- ja siivoustoiminnon sisällä: TA 2009: 79, TA 2010:78, TS 2011: 76, TS 2012:72. Konsernipalveluiden työvuodet laskee jonkin verran: TA 2009: 29, TA 2010: 29, TS 2011: 28, TS 2012: 28. Alla olevasta taulukosta näkee vuosityön kehityksen osastoittain. Työvuodet osastoittain 2.4 Talousarvio 2010 ja taloussunnitelma Yleinen taloudellinen tilanne yhteiskunnassa vaikuttaa myös Kemiönsaaren kunnan verotuloihin. Verokehitys on vuoteen 2008 asti ollut positiivinen. Vuonna 2006 kunnallisvero kohosi 7,7 %:lla, vuonna ,3 %:lla, vuonna ,2 %:lla kun vuonna 2009 ennustetaan noin 3 % laskua ja vuonna 2010 noin 8 % lisälaskua. Kunnanvaltuusto määrää veroprosentit ennen 17. marraskuuta mutta talousarviossa on laskettu tuloveroprosentille 0,75 %-yksikön korotus 19,75 %:iin. Korotus lisää kunnallisverotuloja noin , eli 16,7 milj. vuonna Suunnitelmavuosille odotetaan noin 2 % korotusta vuodelle 2011 ja noin 3 % korotusta vuodelle Yhteisövero kohosi yhteensä 56,3 % vuonna 2006 ja 35,5 % vuonna Vuonna 2008 yhteisövero laski noin 6 % ja vuonna 2009 odotetaan noin 44 % laskua vaikka kunnan osuus on kohonnut 22,03 %:sta 32,03 %:iin. Yhteisöveron odotetaan tuottavan 1,1 milj. vuonna Suunnitelmakaudelle odotetaan nollakasvua. Kiinteistöveron ala- ja ylärajaa on ehdotettu korotettavan vuodesta Yleinen kiinteistövero 0,5 %- 1,00%:sta 0,60%-1,35%:iin ja vero vakituisesta asuinrakennuksesta 0,22%-0,50%:sta 0,32%- 7

9 0,75%:iin. Talousarviossa on käytetty yleisenä kiinteistöverona 1,1 % ja vakituiselle asuinrakennukselle 0,32 %. Kiinteistöveron odotetaan näin tuottavan 2,1 milj. vuonna Pienempi korotus vuonna ,15 milj. ja vuonna ,2 milj.. Verolaji Muutettu TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Kunnallisvero Yhteisövero kiinteistövero Yhteensä Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot Kunnan valtionosuusjärjestelmä muuttuu vuodesta 2010 lähtien. Valtionosuudet jotka kuuluvat uudistukseen siirtyvät suurimalta osalta valtionvarainministeriöön. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus, muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. Lisäksi järjestelmään kuuluu nykyiseen tapaan verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Uudistuksen voimaantuloon liittyvällä järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään valtionosuuteen ja laskettu lisäys vähennetään siitä toistaiseksi vuosittain. 8

10 Uudistuksen kohteena oleville valtionosuuksille tulee yksi yhteinen valtakunnantasoinen valtionosuusprosentti, joka vuonna 2010 olisi 34,04 % ja yksi yhteinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka vuonna 2010 olisi arviolta euroa asukasta kohti. Uudistuksen ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Tämä toimii entiseen tapaan. Valtionosuusuudistuksen myötä on vaikea arvioida vuoden 2010 valtionosuuksia. Perustuen tämän hetkisiin laskelmiin valtionosuuksien odotetaan tuottavan yhteensä 17 milj. vuonna Laskelmissa on huomioitu Valtioneuvoston päätös Kemiönsaaren kunnan saaristostatuksesta vuosina , joka tarkoittaa vuonna lisää valtionosuuksiin. Laskelmissa on myös otettu huomioon 30 milj. joka jaetaan haja-asuttujen saaristokuntien ja kuntien välillä. Lisä tarkoittaa Kemiönsaarelle noin Summa sisältää myös verohelpotuksen, 1,7 milj., joka kasvaa vuoden ,5 milj.. Suunnitelmavuosille odotetaan noin 2 % vuotuista korotusta valtionosuuksille Valtionosuudet tilinpäätös taloussuunnitelma 2012 Valtionosuudet Toimintakate (toiminnan nettokustannukset) kohoavat 3 %:lla verrattuna vuoden 2009 muutettuun talousarvioon. Kustannuspuolella ainoastaan henkilöstökulut kohoavat 1,6 %. Muut kulut pysyvät tämän vuoden tasolla tai laskevat. Toiminnan tuotot laskevat noin 6,3 %:lla. Suurin syy on yhdistymisavustus joka laskee eurosta euroon. Vuonna 2012 tuotot laskevat huomattavasti kun yhdistymisavustus ei enää saada. Osastojen arvioiden mukaan toimintakate pysyy suurin piirtein samalla tasolla vuonna 2011 kun vuoteen 2012 odotetaan noin 5,5 % kasvua koska yhdistymisavustus loppuu. 9

11 Tuotot / kustannukset, ulkoinen Tuotot Kustannukset Ulkoisten tuottojen ja kustannuksien jako osastoittain, talousarvio 2010 Kustannukset, ulkoinen Konsernipalvelut Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka 17 % 7 % 25 % 51 % Ulkoisten kustannusten jako osastoittain, talousarvio 2010 Lisääntyneestä velkataakasta huolimatta korkokulut pysyvät vuoden 2009 tasolla, johtuen alhaisista markkinakoroista. Korkokulut ovat erittäin korkealla tasolla, vuonna 2010, koska kunnalla on erittäin suuri velkataakka. Suunnitelmakaudella velkataakka lisääntyy ja korkokulujen on arvioitu kohoavan vuonna ja vuonna Vuosikate peittää poistot vuonna 2010 ja 2011 mutta ei vuonna 2012 koska kunta ei enää saa yhdistymisavustusta. Vuosikate on vuonna ,36 milj., vuonna ,82 milj. ja vuonna ,78 milj.. Kemiönsaaren kunnalla arvioidaan olevan taseessa kertynyttä ylijäämää noin 2,65 milj.. Vuoden 2010 talousarviossa ylijäämä kasvaa ainoastaan 600 eurolla. Yhdistymisavustus poislaskettuna kunta tekee vuonna ,73 milj. alijäämää, joka laskisi taseen ylijäämää noin 1 milj. euroon. Vuonna 2011 ylijäämää kasvaa noin eurolla ja laskee vuonna eurolla. 10

12 Lyhennykset ja korot , Lyhennykset Korot TA 2009 MUU TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Lainojen lyhennykset ja korot vuosina Vuosikate riittää rahoittamaan 1,86 milj. lyhennykset mutta ei 1,9 milj. yhteenlaskettuihin nettoinvestointeihin. Talousarviovuonna on nostettava 2 milj. lainaa. Vuonna 2011 investoinnit ovat 3,2 milj. ja lyhennykset 2 milj.. Vuosikate riittää rahoittamaan osan näistä mutta lainaa on nostettava 2,4 milj.. Vuonna 2012 lainannosto on 2,9 milj., investoinnit 2,5 milj. ja lyhennykset 2,1 milj.. Suunnitellusta lainannostosta vuonna , vuonna ,04 milj. ja vuonna ,16 milj. kuuluu Kemiönsaaren vedelle. Velkataakan arvioidaan vuoden 2009 loppuun mennessä olevan 20,8 milj. tai /asukas. Velkamäärään on laskettu mukaan Kemiönsaaren veden lainat jotka on 6,2 milj.. Talousarviovuoden lopulla velkataakka nousee 21 milj. tai /asukas josta 6,6 milj. on Kemiönsaaren veden. Yhdistymissopimuksen mukaan kunnan velkataakka ei saisi ylittää maan keskitason, joka vuonna 2008 oli /asukas. Vuonna 2011 velkataakka nousee /asukas ja vuonna /asukas. Kemiönsaaren veden velkataakka on vuonna ,7 milj Lainaus Lainaus Lainakanta TP 2007 TP 2008 TA 2009 MUU TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS

13 Lainat/asukas TP 2007 TP 2008 TA 2009 MUU TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Kunnan lainakanta ja lainat asukasta kohden vuosina Yhdistymisavustus Kemiönsaaren kunta saa yhdistymisavustusta euroa vuosina Yhdistymisavustus koostuu asukasmäärään perustuvasta perusosasta ja kuntien lukumäärään perustuvasta lisäosasta. Avustus jaetaan siten, että vuonna 2009 saadaan 40 %, euroa, vuonna 2010 saadaan 30 %, euroa, ja vuonna 2011 loput 30 %. Yhdistymisavustus kirjataan käteisperiaatteen mukaan tulona avustuseriin ja avustuksena tulostaseeseen. Avustuksella on yleiskate ja sitä ei voida kohdistaa rahoitusosuudeksi hankintamenoihin määrättyä investointia varten. Yhdistymissopimus tehtiin noin kolme vuotta sitten ja hyväksyttiin kesällä Tämän jälkeen kunnat laativat talousarvion vuodelle Investointitaso on viimeisten vuosien aikana ollut liian korkea, myös vuonna 2009 on investoitu paljon. Vuonna 2012 investointitahti näyttää laskevan mutta on silti erittäin korkealla tasolla katsottuna kunnan velkataakkaa. Kemiönsaaren kunnilla on vuosina yhteensä noin 27 milj. nettoinvestointeja. Tämä tarkoittaa merkitsevää lisäystä velkataakkaan. Velkataakka ylittää selvästi yhdistymissopimuksessa hyväksytyn summan. Valtuuston tavoite on ollut että yhdistymisavustusta käytetään vähentämään velkataakkaa. Tämä ei ole mahdollista tämän päivän taloudellisella tilanteella. Avustusta käytetään kokonaan peittämään päivittäistä toimintaa. 12

14 3 KUNNAN STRATEGIA Kunta ohjaa toimintaansa erilaisten suunnitelmien avulla. Kuntalaki velvoittaa kaikkia kuntia laatimaan taloussuunnitelman, jossa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden tavoitteet. Lisäksi kunnassa laaditaan erilaisia strategioita. Kunnan strategia on toiminnan punainen lanka, tie tulevaisuuteen. Päätösten tulisi suuntautua useiden vuosien päähän tulevaisuuteen. Strategian laajuudesta riippumatta on aina kysymys toimintasuunnitelmasta, jossa kunta pyrkii sopeuttamaan toimintansa ympäröivän maailman muutoksiin ja valmistautuu kohtaamaan yhä vaikeammin ennustettavan tulevaisuuden parhaalla mahdollisella tavalla. Ei riitä, että strategia kirjoitetaan paperille. Suurin työ tehdään jo aikaisemmin. Strategisen prosessin edetessä ihmiset alkavat oppia, heidän näkemyksensä laajenee ja he saavat uusia ajatuksia. Hyvin järjestetty ja yhteistyösuuntautunut strategiaprosessi muodostaa takuun sille, että strategiat toteutetaan myös käytännössä. Ympäröivän maailman nopeat muutokset edellyttävät kunnilta strategista johtamista. Ohjelmat ja projektit ovat merkittävässä roolissa muutosjohtamisessa ja muutoksissa. Strategioiden ja muutosjohtamisen toteutuksessa tulisi aikaisempaa enemmän panostaa laajempiin projekti- ja ohjelmakokonaisuuksiin yksittäisten projektien sijasta. Kemiönsaarella, kuin myös muualla maassamme, olemme suurten muutosten edessä. Väestörakenteen muutos muuttaa palvelujen tuottamistapaa ja toiminta ylipäänsä erikoistuu. N asukkaan kunta tarvitsee selkeän ja kevyen organisaation, jotta palvelut tuotetaan järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kemiönsaaren kunnan strategiatyö on aloitettu vuonna 2009 ja se jatkuu kesään 2010 saakka. Strategiakokonaisuuksien laatimistyö rahoitetaan pääasiassa ulkopuolisilla hankevaroilla. Kaikkien strategiakokonaisuuksien tulee sisältää selkeät tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Näiden strategiakokonaisuuksien lopputulosten perusteella muotoillaan kunnan visio. Samanaikaisesti strategiatyön kanssa jatketaan kunnan profiloinnin kehittämistä. 3.1 Kunnan taloudellinen strategia Kemiönsaaren kunnan täytyy kuluvan valtuustokauden aikana sopeuttaa toimintansa ja taloutensa uuden kunnan tarpeiden ja väestömäärän muutosten mukaisiksi. Kunnan on lisättävä sekä tuottavuutta että tehokkuutta. Vain tuottavuuden lisäämisellä ylipäänsä emme saa riittävästi tehokkuutta. Kemiönsaaren kuntaliitoksen myötä meidän on luotava aikaisempaa tehokkaammalla tavalla elinvoimaa kunnalle. Meidän täytyy löytää uusia ja tuloksekkaampia työtapoja, vaikka niiden tulosta ei heti huomaakaan. Emme voi enää neuvotella sen perusteella, missä mikäkin toiminto on ja siitä, että saman toiminnon täytyy olla useammassa paikassa. Taloudellinen todellisuus puhuu selkeää kieltä; selviytyäksemme tulevaisuudessa meidän täytyy olla valmiita palvelutuotannon uusiin ratkaisuihin. Talousarvion ja taloussuunnitelman luvut osoittavat, että ilman yhdistymisavustusta kunta tekisi koko kauden ajan alijäämää. Tämä osoittaa selvästi, että kunnan kustannustaso on liian korkea. Kunnan tulisi tämän valtuustokauden aikana päättää kustannustason pysyvistä leikkauksista n. 2 milj., jotta kunnan talous olisi tasapainossa valtuustokauden lopussa. Tämä koskee uusia päätöksiä niiden päätösten lisäksi, jotka on jo tehty esim. kunnan kouluverkkoa koskien. Kaikkien osastojen ja yksiköiden toiminta tulee tarkastaa. 2 milj. kustannusleikkaustavoitteet edellyttävät palvelurakenteen muutoksia sekä tiettyjen toimipisteiden sulkemista. Kaikki säästöjä tuovat toimenpiteet tulee toteuttaa. Myös pienemmillä säästöillä on merkitystä, kun perspektiivi on useamman vuoden päässä. Uusia työntekijöitä palkataan vain perustelluista syistä. Nämä syyt dokumentoidaan osana palkkauspäätöstä. 13

15 Palvelutason harmonisointi ei merkitse korkeimman tason valitsemista, vaan palvelutason sopeuttamista taloudellisiin tosiasioihin. Kun tarkastellaan toiminnan hoitamista jatkossa, keskustelun lähtökohtana ei voi olla yksittäiset toimipisteet, vaan kunnan tulee keskustella toiminnasta ja toiminnoista uudessa kunnassa kokonaisuutena. Myös taloudelliset resurssit ja työmäärä tulisi jakaa työntekijöiden kesken niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista. Vertailussa perusteena tulee käyttää selkeästi mitattavia tekijöitä. Lisäksi kunnan tulee jatkossa tarkastella yksityiskohtaisesti ennusteita ja kehitystrendejä ennen investointipäätöksiä. Valtuusto vahvistaa kunnalle seuraavat taloudelliset tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle: - Kaikki kunnan omistamat kiinteistöt on kartoitettu vuoden 2009 aikana. Ne kiinteistöt, joita ei käytetä kunnan omassa toiminnassa ja ne, jotka eivät anna riittävästi vuokratuottoja, myydään valtuuston päättämien valtakirjojen mukaan. - Kuntalain 65 kolmas kappale määrää seuraavaa: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kemiönsaaren kunnan taseen tulee osoittaa kertynyttä ylijäämää taloussuunnitelmavuosien aikana. - Vuosikatteen tulee kattaa poistot. Se ei ole mahdollista nykyisellä palvelurakenteella vuonna 2012, kun yhdistymisavustus loppuu. Kunnan tulee täten vuosien 2010, 2011 ja 2012 aikana ryhtyä toimenpiteisiin kunnan talouden sopeuttamiseksi siihen tilanteeseen, kun yhdistymisavustusta ei enää saada. Pysyviä kustannussäästöjä tulee löytää 2 milj.. - Maksuvalmius ja vakavaraisuus edellyttävät, että vuosikate riittää sekä lainan lyhennyksiin että investointeihin. Talousarviovuoden lopulla velkataakka nousee /asukas. Lainataakan tulee pienentyä lyhennyssuunnitelman mukaisesti. Lisälainaa ei voida ottaa. Investoinnit saavat olla vuonna 2011 korkeintaan ja vuonna 2012 korkeintaan Kemiönsaaren Vesi sisältyy lukuihin. - Kassan riittävyys tulee olla vähintään 18 päivää. Valtuusto toteaa, että tavoitteet ovat tiukempia kuin taloussuunnitelma luvut ovat. Kemiönsaaren Veden taloudelliset tavoitteet: - Kemiönsaaren kunnan järjestelytoimikunta päätti perustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen alkaen. Samalla päätettiin, että kuntien vesiliikelaitosten kertynyttä alijäämää ei oteta mukaan. Aikaisempi alijäämä oli ,30. Kemiönsaaren vesi maksaa kunnalle tuottoa 12 kuukauden euribori noteerauksen mukaisesti 1.9. vuotta ennen talousarviovuotta, kuitenkin korkeintaan Vuonna 2010 tuotto on ,18. - Kemiönsaaren Vedellä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa taloussuunitelmaan merkittyjä investointeja ilman maksujen merkittävää korotusta. Kemiönsaaren veden tulee huomioida, että kunnan investoinnit, Kemiönsaaren vesi mukaan lukien, saavat olla vuonna 2011 korkeintaan ja vuonna 2012 korkeintaan

16 4 INVESTOINNIT Investointitahti on viimeisinä vuosina ollut korkea Kemiönsaarella. Taso on korkea vielä vuonna 2009 koska monta aloitettua projektia on tehtävä valmiiksi. Kunnat ovat yhdistymissopimuksessa päättäneet Investointiprojekteista joita tulisi priorisoida sopimuskauden aikana. Investoinnit vuosina jakautuvat seuraavasti: Muutettu 1000 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2010 Yhteensä Dragsfjärd Kimito Västanfjärd Kemiönsaaren terveyskeskus Kemiönsaari Summat ovat nettosummia, eli mahdollisia avustuksia on huomioitu. Luvut sisältävät vesiliikelaitosten investoinnit. Keskimäärin investoinnit ovat 5,6 milj. / vuosi tämän neljän vuoden aikana. Terveellinen investointitahti tulisi vastata poistoja. Poistot ovat saman kauden aikana keskimäärin 2 milj. / vuosi. Tämä tarkoittaa että investointitahti tulisi tulevaisuudessa olla tosi varovainen. Suuret investoinnit yllä mainitun ajanjakson aikana tarkoittaa että Kemiönsaaren kunnalla ei ole valtuustokauden aikana mahdollisuutta tehdä muita investointeja kuin jo sovittuja tai yhdistymissopimuksessa päätettyjä investointeja. Uusia investointeja sopimuskauden aikana rajoittaa velkataakan lisääntyminen 20,8 milj. tai /asukas vuoden 2010 loppuun mennessä. Suurimmat yksittäiset investoinnit vuoden 2010 aikana on vesiliikelaitoksen noin investoinnit. Kiinteistöpuolen investoinnit ovat noin josta suurin projektion palveluhalli Vretaan. Yhdyskuntatekniikka puolella investoinnit ovat ainoastaan ja peruspalveluosasto suunnittelee hankkivan hoitotarvikkeita noin Atk-varusteita ja ohjelmistoa on suunnitelmissa hankittavan noin Yhteenlaskettu investointimääräraha on 1,9 milj. joka jakautuu Kemiönsaaren vedelle ja 1,06 milj. kunnalle. Kemiönsaaren vesi suunnittelee vuonna 2011 tekevän investointeja yhteensä 1,1 milj. ja muu kunta 2,1 milj., yhteensä 3,2 milj.. Vuonna 2012 yhteenlasketut investoinnit ovat 2,5 milj. josta Kemiönsaaren veden osuus on 1,2 milj. ja muun kunnan 1,3 milj.. Taloussuunnitelmakauden aikana joudutetaan asuntorakentamista Rosalassa ja jäteveden laajentamista saaristoon. 5 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Kunnan talouden hoitoa ohjataan kahdelta taholta. Kuntalaki sisältää määräykset talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Kirjanpitolaki sisältää määräykset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain 65 mukaan kunnanvaltuusto tulee ennen vuoden vaihdetta hyväksyä kunnan tulevan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmelle tai useammalle vuodelle. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne muodostuu käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja 15

17 rahoitusosasta. Talousarvio esitetään näin sekä tuloslaskelman että rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä Valtuusto asetta toiminnalliset tavoitteet vastuualueittain ja osoittaa tarvittavat määrärahat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tekee tuloarviot kunnanvaltuuston päättämien kokonaisuuksien hoitamiseksi. Tuloslaskelma osoittaa, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttäminen suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosassa selvitetään investointisuunnitelmat sekä talousarviovuodelle että suunnitelmakausille. Investointi-osan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa selvitetään, kuina paljon tulorahoituksen lisäksi tarvitaan pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai kuina suuri rahoitus-ylijäämä on ja miten se käytetään. 5.1 Toiminta ja tavoitteet Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja ovat osaa talousarviota jota kunnan on noudatettava toiminnassaan ja taloudessaan. Kun valtuusto hyväksyy talousarvion, on sen selvästi esitettävä mitkä toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia tavoitteita. Osastot ja yksiköt käyttävät tavoitteiden laatimisessa määrä-, laatu-, talous- ja tuottavuustavoitteita. Tavoitteet hahmotetaan tulosajattelemisella ja esitetään avainlukuina ja tulostavoitteina sekä suoritteina tuottavuusmääristä, tai koskien palveluja vastaanotettujen ryhmien koot tai avainlukuja näistä. 5.2 Netto- / Bruttobudjetointi Käyttötalousosan neljän vastuualueen (konsernipalvelut, sivistysosasto, peruspalveluosasto ja ympäristö ja tekniikka osasto) toiminta-avustukset ovat sitovia valtuustoa kohden nk. nettokäytännön mukaan. Kiinteistöyksikön talousarvio on sitä vastoin sitova bruttokäytännön mukaan koskien ruoka- ja siivoustoimintoja ja nettokäytännön mukaan kosken sisäisiä vuokria. Nettokäytäntö on tarkoituksenmukaisempi sisäisille vuokrille, ja koska kiinteistöyksikkö selvittää uutta tapaa määritellä sisäistä vuokraa jonka tähtäin on että sekä huolto- että pääomavuokrat sisältyvät sisäiseen vuokraan talousarviovuodesta 2011 lähtien. Bruttokäytäntöä sovelletaan myös kiinteistömyynnin voittoon/tappioon sekä yhdistymisavustukseen. Investointiosan määrärahat ovat sidottu projekteittain valtuustoon nettokäytännön mukaan. 5.3 Talousarvion ja perusteiden sitovuus Kunnanvaltuusto päättää miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallituksen ja muut kunnan elimet. Talousarvio koostuu käyttötalousosan määrärahoista, rahoitustuotoista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista, avainluvuista ja talouslaskelmista. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat sidottu kunnanvaltuustoon. Tulosyksiköt määrätään hankkimaan tulot jotka ovat mainittu talousarviossa. Mahdolliset poikkeukset on selvitettävä viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää yksikön kuluihin. Investointiosan määrärahat ovat sidottu projekteittain kunnanvaltuustoon. Talousarvion yleiset perusteet ovat yleistietoa joka ei ole sidottua osaa talousarviota. Vastuualueiden tulee noudattaa perusteissa esitettyä toimintakaavaa ja pääperusteita. Talousarviossa on esitetty erilaisia avainlukuja jotka eivät ole sitovia mutta suuntaa antavia. 16

18 6 KUNTAKONSERNI Kuntakonsernille tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta johon kuuluu kunta ja yksi tai useampi juridisesti itsenäistä yhteisöä mihin kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen (tytäryhteisö) kanssa päätösvalta. Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu Kemiönsaaren Vesiliikelaitoksen lisäksi, yhdeksän tytäryhteisöä: Dragsfjärds Industri Ab, Oy Dalsbostäder Ab, Bostads Ab Dragsfjärds Solberga, Bostads Av Boda Tull Oy, Fastighets Ab Berglund, Ab Kimito Värme Oy, Fastighets Ab Kimitobacken, Bostads Ab Kimito Ängsblomman och Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet. Näiden lisäksi kuntakonserniin kuuluu saman määrän osakkuusyhtiötä ja kuntayhtymiä. 6.1 Konsernin tavoitteet ja ohjeet Kuntakonsernin tavoitteet määritellään vuoden 2010 aikana. Yksi tavoitteista tulee olla tuotto emoyhteisölle. Suunnitelmakauden aikana laaditaan kuntakonsernin ohjeet. Konserniohjeella yritetään saavuttaa omistusohjauksen linjaukset kunnan omistuspoliittisten tavoitteiden ja toimintastrategian mukaan, korostaa läpinäkyvyyttä toiminnassa, parantaa kunnan saaman tiedon laatua yhteisöiltä ja tiedonvälityksen tehostamista. 17

19 7 KÄYTTÖTALOUS 7.1 Konsernipalvelut Osasto: Konsernipalvelut Yksikkö: Hallintopalvelut Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja, talousjohtaja TOIMINTA Hallintopalvelu kattaa keskeisimmät hallintoelimet; valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Hallintopalveluihin kuuluu myös henkilöstöhallinto, palveluneuvonta ja tiedotus. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää kunnan toiminnan keskeisimmistä tavoitteista sekä taloudesta ja rahoituksesta ja miten hallinto järjestetään. Kunnan hallitus vastaa operatiivisesta toiminnasta. Tarkastuslautakunnan tehtävä on valmistella asiat jotka koskevat hallintoa ja taloustarkastusta ja johin valtuusto tekee päätöksen. Keskusvaalilautakunta hoitaa yleisten vaalien järjestämisen kunnassa. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli 69,3 % ja EU-vaaleissa ,3 %. KUnnallisvaaleisssa vuonna 2008 äänet jakautuivat seuraavasti: Puolue/ryhmä Äänetr 2008 % Valitut RKP ,3 15 SDP ,5 7 Keskusta 328 7,9 2 VL 293 7,0 2 KOK 156 3,7 1 KD 44 1,1 0 Muut 17 0,4 0 YHTEENSÄ ,0 27 TAVOITEET Henkilöstöstrategia on laadittu ja tavoite on että se hyväksytään ja otetaan käyttöön talousarviovuoden alussa. Sähköisen asiakäsittelyn kehitys jatkuu. PAINOPISTEALUEET, TALOUSSUUNNTELMA Kemiönsaaren kunta saa yhdistymisavustusta Vuonna 2009 kunta sai 40 % tai Vuosina 2010 ja 2011 kunta saa 30 % tai Avustus vaikuttaa taloussuunnitelmavuoden yli-/alijäämään ja käytetään vähentämään velkataakkaa. Taloussuunnitelmakauden aikana jatkuu sähköisen asiakäsittelyn kehitys ja tavoite on siirtyminen sähköiseen kokousmenettelytapaan ja sähköiseen arkistointiin. Taloussuunnitelmakauden aikana järjestetään vuonna 2011 eduskuntavaalit ja vuonna 2012 kunnallisja presidentinvaalit. 18

20 PAINOPISTEALUEET, TALOUSARVIO 2010 Kunta on vuoden 2009 lopussa aloittanut sähköisen asiakäsittelyn ja ottanut käyttöön postikirjakirjauksen ja päiväkirjoja. Menettely jatkuu talousarviovuoden aikana. Tavoite on luoda tehokas asiakirjahallintasysteemi mm. kiertosysteemi asiakirjoille jotka liittyvät päätöksentekoon, mukaan lukien postikirja- ja päiväkirjamerkintää, asiakirjojen skannausta sähköiseen muotoon, valmistelun eri vaiheet sähköisessä työpöydässä, esityslistat ja pöytäkirjat, toiminta-asiakirjat, asiakirjojen arkistointi, hakutoiminnot, ryhmätyöt, sopimusasiakirjojen säilytys ja seuranta. Laajennus että myös kuntalaiset saavat mahdollisuuden saada sähköistä palvelua vaatii että hallintoprosessit toimivat sähköisesti. Määrärahaa varataan maksetun kiinteistöveron takaisinmaksua varten. HENKILÖSTÖ Vuositeho 8,8 9,1 9,1 10,1 10,1 Muutokset: Suunnitelmissa on yksi kääntäjän toimi lisää taloussuunnitelmakauden aikana. SUORITUKSET Kokouksien määrä Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Asioiden määrä Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta MITTARI Tuottoisuus Päätös/kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HALLINTOYKSIKKÖ YHTEENSÄ Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut Kulut yhteensä Toimintakate

21 Osasto: Konsernipalvelut Yksikkö: Talouspalvelut Vastuuhenkilö: Talousjohtaja TOIMINTA Talouspalvelu hoitaa talousarvion ja tilinpäätöksen laatimisen, juoksevan kirjanpidon, palkkalaskennan, laskujen käsittelyn ja ostoreskontran sekä suuren osan kunnan laskutuksesta ja myyntireskontrasta. Lisäksi talouspalvelu avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluilla. Talouspalveluun kuuluu myös IT-toiminta, jolla on kokonaisvaltainen vastuu kunnan atk-verkostosta sekä koordinoi atk-laitteiden hankintoja. TAVOITTEET Kirjanpidon päivitys siten, että tarkka ja ajantasolla oleva talousarvioseuranta on saatavilla. Laskujen käsittely tapahtuu sähköisesti, jolloin minimoidaan laskujen maksuviivästykset. Suurin osa laskutuksesta keskitetään ja asiakkaille tarjotaan mahdollisuus periteisen paperilaskujen lisäksi myös suoraveloitusilmoitukset ja sähköiset laskut. Kunnan työntekijöille tarjotaan mahdollisuus saada palkkatiedot sähköisessä muodossa. PAINOPISTEALUEET, TALOUSSUUNNITELMA Taloushallinnossa jatkuu työtapojen ja -prosessien kehittäminen mahdollisimman suuren tehokkuuden saavuttamiseksi samalla, kun tieto kunnan taloudellisesta tilanteesta tulee olla reaaliajassa. IT-toiminta jatkaa työtään ylläpitämällä ja tietoverkostoa kehittämällä tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Informaatio tulee mahdollisuuksien mukaan toimimaan sähköisesti ja sitä käytetään sekä sisäiseen että ulkoiseen informaatioon, koska sähköinen informaatio on sekä nopeampaa että helpommin saatavilla. Sähköisten mahdollisuuksien käyttö käsin tehtävien työvaiheiden minimoimiseksi antavat ajan oloon kustannussäästöjä ja työtehtävät tulevat tarkoituksenmukaisemmiksi. PAINOPISTEALUEET, TALOUSARVIO 2010 Vuoden 2009 aikana on kunnan sisäisesti otettu käyttöön laskujen sähköinen käsittely sekä aloitettu mahdollisuus kunnan työntekijöille vastaanottaa palkkaerittelyn sähköisesti. Talousarviovuoden aikana jatkuu prosessien kehittäminen ja laskujen käsittely nopeutuu kun otetaan käyttöön mahdollisuus saada laskut sähköisesti suoraan toimittajalta. Vuoden 2009 aikana on tehty selvitys miten IT-toiminta toimii Kemiönsaaren kunnassa. Kehitys jatkuu ja tavoite on hyvin toimiva IT-toiminta joka palvelee kunnan jokaista osastoa ja yksikköä sekä käyttötuella että asiaosaamisella, ylläpitää verkostoa ja hoitaa toiminnan kehitystä. HENKILÖKUNTA (Talous + IT) Vuositeho 11,50 11,85 12,60 12,60 12,60 Muutokset: Vähentynyt IT-palvelujen osto on lisännyt vuositehon lisäykseen. 20

22 SUORITUKSET TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Palkanmaksut * Tietoverkkoliittymät Myyntilaskut Ostolaskut Osuus ostolaskuista sähköisesti 20 % 30 % 35 % *Maksupäivät kohdistettu kahteen kuukausittain, 15. vakituiselle henkilökunnalle ja kuukauden viimeinen päivä sijaisille. MITTARI TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tehokkuus /palkanmaksu 10,84 13,11 13,53 13,96 /tietoverkkoliittymä */675** 695*/785** 715*/805** *Opetusyksikkö (ei koulutoimiston) **Muu kunta TALOUSYKSIKKÖ YHTEENSÄ TP 2008 BG 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut Kulut yhteensä Toimintakate

23 Osasto: Konsernipalvelut Yksikkö: Kehitysyksikkö Vastuuhenkilö: Kehityspäällikkö TOIMINTA Kehitysyksikkö hoitaa elinkeinokysymyksiä yhdessä kunnanjohtajan kanssa, avustaa kunnanjohtajaa kunnan strategia työssä, hoitaa markkinointia, matkailua, saaristokysymyksiä, kyläkehitystä, maatalousasioita, koordinoi ystävyyspaikkakuntatoimintaa sekä koordinoi kunnan projektitoimintaa yhdessä muiden osastojen kanssa. Kehitysyksikkö vastaa lisäksi yhdessä Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa Turunmaan Seutu ry:stä. Kehitysyksikkö hoitaa saaristo- ja maatalouslautakuntia. TAVOITTEET Tähtäimellä kehitysyksikkö tekee työtä lisätäkseen muuttoa ja saada uusia yrityksiä paikkakunnalle. PAINOPISTEALUEET, TALOUSSUUNNITELMA Elinkeinoelämäkysymyksiä keskustellaan elinkeinofoorumissa jolla tehtävänään mm järjestää kiinnostavia seminaareja yrityksille ja yleisölle. Elinkeinostrategiaa päivitetään vuosittain. Projektitoiminnasta on tullut osaa kunnan toimintaa. Harvoja mutta kunnalle sopivia projekteja on aloitettu, esim. Kimitoön självförsörjande på energi. Yhteistä projektia kehitetään markkinoinnille ja matkailulle jotta asukasluku Kemiönsaarella säilyy. Kemiönsaaren kunta osallistuu myös joihinkin projekteihin yhdessä Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa. Masva-projekti hoitaa edelleen yritysneuvontaa. Yrittäjätapaamisia ja koulutustilaisuuksia järjestetään kuukausittain yhdessä projektivetäjien ja Kemiönsaaren yksityisyrittäjät ry:n kanssa. Projekti Jäteveden puhdistus jatkuu. Projekti Marina II jatkuu helmikuu 2010 asti. Mahdollista osa III työstetään venematkailun ja venealayrittäjyyden tukemiseksi. PAINOPISTEALUEET, TALOUSARVIO 2010 Kehitysyksikön yksityiskohtaisemmat tavoitteet vuosille ovat vahvistettu valtuustossa kesäkuussa Tässä painopistealueet vuodelle Markkinointi, matkailu ja kunnan profilointityö hoidetaan yhteistyössä ja tavoitteellisesti. Ulospäin suuntautuva toiminta nk. osallistuminen erilaisiin messuihin jatkuu yksikön resurssien mukaan. Kunnan strategiaa viimeistellään. Muuttoprojektia suunnitellaan ja toteutetaan. Elinkeinostrategia hyväksytään ja käytetään. Maatalouden lomituspalvelu valmistautuu siirtymään Saloon vuonna Turunmaan Seutu ry:n toimintaa vähennetään. Turunmaan kysymyksiä erilaisia viranomaisia ja Varsinais-Suomen liittoa kohtaan valvotaan yhdessä Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa. Kemiönsaari osallistuu KOKO-ohjelmaan, käyttäytyy varovaisesti uusia projekteja kohtaan. Osallistuu ainoastaan sellaisiin projekteihin jotka hyödyntävät kuntaa. Lisäksi kunta osallistuu osallisena suurempiin projektikokonaisuuksiin alueella. Keskustakehitys projektin osa II toteutetaan 22