335 Sovittaisiinko paikallisesti? Paikallinen sopiminen eräillä toimipaikoilla haastattelujen ja henkilöstökyselyjen valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "335 Sovittaisiinko paikallisesti? Paikallinen sopiminen eräillä toimipaikoilla haastattelujen ja henkilöstökyselyjen valossa"

Transkriptio

1

2 TYÖMINISTERIÖ

3 ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sarjassa julkaistaan Turun yliopiston oikeustieteen ja sosiologian tutkijaryhmän laatima raportti työelämän paikallisesta sopimisesta. Se on pääasiassa laadulliseen yksityisen sektorin toimipaikkatasoiseen aineistoon pohjautuva osa laajemmasta tutkimuskokonaisuudesta. Muut, yleistettävissä olevaa määrällistä tietoa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sisältävät osat valmistuvat myöhemmin vuonna Tässä raportissa on kuitenkin hyödynnetty myös yksityisen sektorin suurta kyselyaineistoa, jota koskevan tutkimustyön on rahoittanut Työsuojelurahasto. Tutkimuksessa on haastateltu sekä työnantajan että henkilöstön edustajia yhdeksässä toimipaikassa, joissa on tehty myös haastatteluaineistoa tukeva henkilöstökysely. Toimipaikat edustavat neljää eri teollisuudenalaa ja neljää palvelualaa. Yhteistä näille on kannustavan palkitsemisjärjestelmän käyttäminen osaavan työvoiman motivoimiseksi. Myös työaikajärjestelyistä sopiminen paikallisesti on ollut tutkimuskohteissa ja yleensä suomalaisessa työelämässä varsin yleistä. Kolmantena merkittävänä paikallisen sopimisen kohteena ovat olleet henkilöstön asemaan ja toimenkuviin kuuluvat asiat. Sopimisen edellytykseksi todetaan paikallistason luottamukselliset työelämän suhteet. Parempaa tiedonkulkua ja kouluttamista paikalliseen sopimiseen kuitenkin toivotaan lisää. Sekä positiivisia että negatiivia kokemuksia on tutkimuksen pohjalta voitu listata paikallisen sopimisen edelleen kehittämiseksi. Tutkimus kuuluu työministeriön Työpoliittiseen tutkimusohjelmaan ( ). Koko tutkimushankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet sen puheenjohtajana asiantuntija Rauno Lindahl (EK/Finanssialan Keskusliitto) sekä jäseninä sopimusvastaava, lakimies Heli Ahokas (STTK), tutkija Ulla Aitta (Akava), tutkija Elisa Ihalainen (Turun yliopisto), työmarkkinaasiamies Kari Ala-Kokkila (Kirkon työmarkkinalaitos), tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen (KT), vastaava tutkimusasiantuntija Jyrki Helin (SAK), professori Martti Kairinen (Turun yliopisto), tutkija Mira Kivelä (Turun yliopisto), toimitusjohtaja Peter Rehnström (Työsuojelurahasto), työmarkkinalakimies Mika Saarinen (VM), asiantuntija Anu Sajavaara (EK), tutkija Heikki Uhmavaara (Turun yliopisto) sekä allekirjoittanut. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä syyskuussa 2007 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

4 Alkusanat Sen johdosta, että tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille oli sovittu keskusjärjestöjen toteuttavan paikallisen sopimisen tutkimuksen teosta yhdessä Turun yliopiston kanssa, työoikeuden oppiaineessa käynnistyi kesällä 2005 kattava paikallisen sopimisen tutkimusprojekti. Hankkeen päätehtäväksi tuli selvittää muun muassa paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa suomalaisessa työmarkkinakentässä. Koko tutkimushankkeen rahoitusvastuu ositettiin siten, että Työsuojelurahaston myöntämän määrärahan turvin voitiin toteuttaa yksityisellä ja kuntasektoreilla laajat kyselyt ja Työministeriö taas otti huolehtiakseen toimipaikkatasolla tehtävien haastattelujen ja niiden rivityöntekijöiden kyselyjen rahoituksesta. Lisäksi Valtiovarainministeriö on myöntänyt määrärahan valtiosektorin paikallisen sopimisen tutkimiseen. Myös keskusjärjestöt ovat tukeneet hanketta sekä taloudellisesti että asiantuntemuksella. Tämä julkaisu on yksi osa koko tutkimusprojektin tulosten raportointia. Tutkimusryhmään kuuluneet oikeustieteilijät Elisa Ihalainen ja Mira Kivelä ovat käytännössä tehneet tämän raportin pohjana olevat haastattelut ja vastanneet niiden sisältöjen kirjaamisesta. Sosiologi Heikki Uhmavaara on ohjannut heitä haastattelujen ja henkilöstökyselyjen teossa sekä tuottanut, Työsuojelurahaston suostumuksella, yksityisen sektorin laajan kyselyn pohjalta tähän raporttiin eräitä yleisiä tulostietoja paikallisesta sopimisesta. Jari Murto on osallistunut tiiviisti projektin työhön jatko-opintojensa ohella juridisena asiantuntijana. Allekirjoittanut on toiminut myös tämän, työministeriön rahoituksella toimineen osahankkeen vastuullisena johtajana ja asiantuntijana. Työmarkkinain keskusjärjestöjen, Työsuojelurahaston ja työministeriön edustajista koostuvat ohjausryhmä, jota on johtanut Rauno Lindahl, on erityisesti asiantuntemuksellaan edesauttanut myös tämän tutkimusosion toteutuksessa. Lopuksi haluan lausua lämpimät kiitokset tämän tutkimuksen tekijöille, sitä rahoittaneelle Työministeriölle kuin myös Työsuojelurahastolle ja tätä tutkimusta eri tavoin tukeneille. Martti Kairinen, työoikeuden professori Turun yliopisto

5 Sovittaisiinko paikallisesti? Paikallinen sopiminen eräillä toimipaikoilla haastattelujen ja henkilöstökyselyjen valossa Elisa Ihalainen, Mira Kivelä, Heikki Uhmavaara, Martti Kairinen Tiivistelmä 1. Tutkimuksessa selvitettiin paikallista sopimista haastattelemalla yhdeksällä eri toimipaikalla työnantajan ja henkilöstön edustajia. Haastatteluja tehtiin yhteensä 30 kpl. Kuudessa näistä toimipaikoista toteutettiin myös kysely henkilöstön jäsenille. Vastauksia saatiin 227 kpl. Toimipaikat edustivat kemiaa, energiaa, metallia, elintarviketta, tiedonvälitystä, kauppaa, kiinteistöpalvelua, vakuutusta ja rahoitusta. Haastattelujen ja henkilöstökyselyjen tulokset syventävät laajan toimipaikkakyselyn antamaa kuvaa paikallisesta sopimisesta. Haastattelujen ja henkilöstökyselynkään tulokset eivät ole yleistettävissä suomalaista työelämää yleisesti koskeviksi tai edes toimialojaan edustaviksi. 2. Palkka-asioiden ryhmästä tuli ilmi, että jonkinlainen kannustavaksi tarkoitettu ja tuloksen saavuttamiseen sidottu palkitsemisjärjestelmä oli käytössä lähes kaikissa toimipaikoissa. Näitä palkkio- tai tulospalkkausjärjestelmiä perusteltiin mm. osaavien työntekijöiden saamisella ja sitouttamisella sekä halulla maksaa työntekijöille hyvästä tuloksesta. Kysymys oli yleisestä tai jollekin ryhmälle suunnatusta tai henkilökohtaisesta tulospalkkiosta. Myös voittopalkkioita esiintyi. Henkilöstön edustajat olivat usein mukana kannustavaa palkkausta kehitettäessä esimerkiksi mittareiden luomisessa ja henkilöstön näkemyksiä on otettu tavallisesti järjestelmiä uudistettaessa huomioon. Tällöin järjestelmästä koetaan yleensä sovitun työnantajan ja henkilöstön kesken, vaikka kirjaimellisesti ottaen kyse ei olisi sopimuksesta, vaan työnantajan päätöksestä. Normaalin aika- ja suorituspalkan lisistä ja korvauksista sopiminen oli myös merkittävä haastatteluissa esille tullut asiaryhmä. Osin näissä oli kyse alan työehtosopimusmääräysten soveltamisesta. Ylityö- ja matka-ajan korvaukset olivat aiheuttaneet jossain määrin keskusteluja. Muutamissa haastattelutoimipaikoissa oli sovittu palkanmaksun ajankohdista, muun muassa lomapalkkojen osalta. Kokemukset paikallisista palkkasopimuksista vaihtelivat. Muutamissa toimipaikoissa kritisoitiin kannustavan palkkauksen tulos- tai tavoitemittareita epäselvyydestä, ja henkilöstö saattoi myös moittia järjestelmien todellista kannustavuutta. Toisaalta henkilöstön puolelta saatettiin kokea, että pienikin lisäkorvaus on parempi kuin ei mitään. Palkkaan liittyviä asioita pidettiin vaikeimpina sopimiskohteina. Palkkasopiminen koettiin jopa pelottavana asiana. Suhtautuminen paikalliseen palkkasopimisen lisäämiseen vaihteli osapuolittain ja henkilöstöryhmittäinkin. 1

6 Työaikojen osalta tuli esille useita paikallisesti sovittuja, neuvoteltuja tai keskusteltuja asioita kuten liukuva työaika, työajan alkaminen ja päättyminen, tauot sekä lomat. Osa näistä työaika-asioista oli kuitenkin lähinnä työehtosopimusten paikallisia sovelluksia, mutta toisista asioista oli selkeästi sovittu. Liukuva työaika oli käytössä kuudessa toimipaikassa ainakin jollakin henkilöstöryhmällä. Tästä oli kirjallisesti sovittu esimerkiksi Metalliyhtiössä henkilöstöpäällikön ja luottamusmiesten kanssa. Työajoista sopimisessa oli paljolti kyse yrityksen toiminnan järjestämisestä, mutta kyse oli myös henkilöstön kannalta tärkeistä asioista sopimisesta, kuten liukumista ja tauoista. Kokemukset työaikasopimuksista ja paikallisesti neuvotelluista työaikasovelluksista olivat pääasiassa positiivisia. Eniten kehuttiin liukuvaa työaikaa. Työaika-asiat koettiin toimipaikoilla palkkaa helpommiksi sopimisasioiksi. Työaikasopimista kaivattiin jonkin verran toimipaikkatasolla lisääkin, mm. työaikapankki mainittiin tällaisena asiana. Työajoista ilmeni haluja sopia jopa suoraan työnantajan ja työntekijän välillä. Henkilöstön asemaa ja toimenkuvia koskevista asioista oli monella toimipaikalla keskusteltu henkilöstön kanssa ennen työnantajan päätöksentekoa. Osa-aikaisten ja vuokratyöntekijöiden käyttö oli vähäistä näissä toimipaikoissa. Muutamissa paikoissa toivottiin lisää keskustelua muun muassa henkilöstön asemaan liittyvistä ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Henkilöstön asemasta ja toimenkuvista keskusteleminen henkilöstön kanssa koettiin yleensä positiivisena asiana. Etuina mainittiin mm. henkilöstöltä tulevat hyvät ratkaisuehdotukset ja asioiden saaminen helpommin vietyä läpi. Muina sopimisasioina tulivat esiin mm. henkilöstön edustajiin liittyvät asiat ja erilaiset henkilöstöedut. Henkilöstöetuihin liittyvät asiat puolestaan olivat tyypillisesti kesänvietto- tai harrastepaikkojen käyttöön liittyviä asioita. 3. Tärkeimmiksi sopimista edesauttavaksi menettelyiksi nousivat erilaiset luottamukseen ja avoimeen yhteistyöhön liittyvät toimintatavat. Avoin keskustelu, asioiden ottaminen esille palavereissa ajoissa ja henkilöstön aidot vaikuttamismahdollisuudet olivat sopimista edesauttavia tekijöitä. Menettelytapojen parantamiskeinoina haastateltavat mainitsivat mm. paremman tiedonkulun mm. talousasioista ja henkilöstösuunnitelmista. Myös toivottiin lisää koulutusta paikalliseen sopimiseen liittyen. Tiedottaminen hoidettiin mm. intranetin, henkilöstölehden, luottamusmiesten tai tiedotustilaisuuksien avulla. Tiedottaminen ei tosin välttämättä takaa sitä, että yrityksen henkilöstö kokisi saaneensa asioista tarpeeksi tietoa. Kaikissa haastattelupaikoissa haastateltavat kuvailivat neuvottelusuhteita vähintäänkin asiallisiksi. Monet kokivat myös, että neuvottelusuhteet ovat parantuneet ja osapuolten välinen luottamus on hyvä. Luottamus koettiin erääksi tärkeäksi edellytykseksi paikalliselle sopimiselle. Luottamus osapuolten välillä saattaa näkyä mm. rehellisinä mielipiteinä ja avoimena keskusteluna ja toisen osapuolen mielipiteiden huomioonottamisena. Luottamus saattaa vaikuttaa myös toiminnan sujuvuuteen ja jopa yrityksen taloudelliseen tulokseen. Parissa toimipaikassa neuvottelusuhteet ja luottamus olivat parantuneet paikallisen sopimisen seurauksena. 2

7 Paikallisen sopimisen lisäämisestä haastateltavat eivät olleet yksimielisiä. Suhtautuminen vaihteli sekä toimipaikoittain että työnantajan edustajien ja henkilöstön edustajien välillä. Esiintyi kantoja lisäämisen puolesta, mutta myös koettiin, ettei lisämahdollisuuksille ole erityisesti tarvetta. Esiintyi myös sellaisia mielipiteitä, ettei mikään asia ole helppo sopia. Myös rivityöntekijöiden paikallisen sopimisen lisäämisen halu tai tarve jäi osittain epäselväksi. Yleisellä tasolla tosin lähinnä kannatettiin lisäämistä taikka sitten nykytilannetta. Positiivisina seikkoina paikallisessa sopimisessa yleensä haastateltavat kokivat muun muassa seuraavia: - Mahdollistaa työpaikan olojen ja tarpeiden huomioon ottamista sekä ongelmien ratkaisemista - Lisää joustavuutta ja tehokkuutta - Nopeuttaa asioiden hoitoa ja vähentää ennakkoon ongelmien syntyä sekä takaa työrauhaa - Aktivoi henkilöstöä - Saadaan henkilöstön kokemukset ja näkemykset käyttöön Negatiivisina piirteinä tuli muun muassa esiin: - Saattaa nostaa kustannuksia ja lisätä hallinnollista työtä - Voi lisätä ristiriitoja henkilöstöryhmien välillä - Osapuolet eivät välttämättä ole riittävän tasaveroisessa asemassa - Sopimuksen tekijät toisinaan eri henkilöitä kuin niiden toimeenpanijat - Sopimisen ja sopimuksen käsitteet epämääräisiä - Sopimuksissa ei sanktioita Avainsanat: paikallinen sopiminen, työehdot, työelämän joustot, työelämän muutos 3

8 Skall vi avtala lokalt? En undersökning om lokala avtalsförhandlingar på grund av intervjuer och förfrågningen av personalen i nio arbetsplatser Elisa Ihalainen, Mira Kivelä, Heikki Uhmavaara, Martti Kairinen Sammanfattning I denna undersökning utreds lokala avtalsförhandlingar genom att intervjua arbetsgivares representanter och personalföreträdare i nio olika arbetsplatser. I sex arbetsplatser genomfördes också. Forskningsresultaten kan inte generaliseras att gälla det hela finska arbetslivet, men de fördjupar bilden av den omfattande surveyforskning som gjorts av samma forskare. Flera olika avtal har gjorts beträffande lönefrågor. Någon slags resultatlön eller arvodesystem var i bruk på nästan alla arbetsplatser. Resultatlönen betalades utöver den normala lönen. Den kan vara allmän resultatlön, individuell resultatlön eller resultatlön som är riktat till en viss personalgrupp. Arbetsgivaren fattar ensidigt beslut i dessa saker, men diskuterar först med arbetstagarsidan speciellt om kriterier. Erfarenheterna om dessa lokala löneavtal varierar. Lönefrågor anses vara de svåraste saker att komma överens. Parterna hade olika attityden beträffande frågan om man borde öka lokala avtalsförhandlingar i lönefrågor. I arbetstidsfrågor kom fram att parterna hade överenskommit, åtminstone behandlat eller diskuterat många olika saker, till exempel flextid, när arbetstiden börjar och upphör, pauser och semester. Stor del av dessa avtalade frågor var dock tillämpningar av kollektivavtalet. Erfarenheterna av arbetstidsavtalen var i huvudsak positiva, specielt när det gäller flextid. Arbetstidfrågor ansåg vara lättaste att komma överens. Möjligheter att träffa mera lokala avtal i arbetstidsfrågor saknades, till exempel beträffande arbetstidbanken. Frågor som gäller ställning av personalen och befattningar var också diskuterade och behandlade med personalen på många arbetsplatser innan arbetsgivaren fattade beslut. Arbetstagarna på några arbetsplatser önskade mera debatt i dessa ärenden, bland annat i nyttjande av utomstående arbetskraft. Det har också träffats lokala avtal i frågor som gäller personalföreträdare och olika slags personalförmåner, till exempel användningen av sommarstugor. Förtroende, konfidens mellan parterna är essential för att åstadkomma lokala avtal. Förtroende mellan parten kom fram bland annat i form av ärliga opinioner, öppen diskussionen och iakttagande av andra partens åsikt. Förfaranden, som bidrar härtill, var till exempel öppen diskussion, tidigt framläggning av ärenden som skall behandlas i möten att ge reella verkningsmöjligheter åt personalen. Önskan var också att få mer utbildning i dessa ärenden. 4

9 De intervjuade representanterna och personalmedlemmarna var inte eniga om behovet att vidga lokala avtalsförhandlingar. Attityden varierade mellan arbetsplatser, representanter av arbetsgivaren och personalgrupper. Största delen av arbetsgivarna tyckte dock att lokala avtalsmöjligheterna borde ökas. Nyckelord: lokal avtalsförhandling, arbetsvillkor, flexibilitet i arbetslivet, ändring i arbetslivet 5

10 Shall we make an local agreement? A study of local bargaining on grounds of interviews and personnel surveys in nine workplaces Elisa Ihalainen, Mira Kivelä, Heikki Uhmavaara, Martti Kairinen Summary This study examines local bargaining and agreements. Employee- and personnel representative interviews was carried out in nine workplaces and personnel-surveys in six of them. Workplaces were not a representative sample of Finnish working life and the results are not intended to be generalised to concern all workplaces across the country. Wages and salaries are an important target-issue in local bargaining. Some kind of performance-related pay scheme was in use in almost all these workplaces. They were based mainly on employers unilateral decision and only partly negotiated with employees. Generally these pay schemes included result-based extra bonuses for individuals or work-groups. Many informants evaluated wages as a difficult issue to conclude local agreements. Attitudes concerning increasing of local bargaining in wageissues varied between employers and employee -representatives and also between personnel groups. Generally employers were keener than employee -representatives in increasing local bargaining of wages and salaries. Local bargaining in working time issues concerns a large number of arrangements such as, flexitime, flexible length and timing of working hours, breaks and vacations. Many of these working time arrangements are local applications of collective agreements. Experiences of local bargaining in working-time issues were mainly good. The interviewees considered that it is quite easy to make local agreements in working time issues. Particularly flexitime and similar flexible working time arrangements got positive feedback. In most workplaces both parties were ready to increase local bargaining of working time arrangements such as banked working time arrangements. In many workplaces employers and employees have had discussions and cooperational negotiations of organizational changes such as personnel transfers and job descriptions before employer s decision making. In some workplaces employees - representatives wished more this kind of discussions concerning use of outside labour among other things. Other notable local bargaining issues in workplaces were personnel representative issues and personnel benefits such as company summer houses and other places for personnel s hobbies Negotiations concerning local agreements were usually held in proper or good climate. Confidence in negotiations was usually considered good. Trust between parties, open information and discussions, training and personnel s real opportunities to influence to the handling of matters create preconditions to successful local bargaining. 6

11 Opinions concerning developments of local bargaining and agreements as whole varied between parties, working places, personnel groups and also between personnel and personnel s representatives. Key words: local bargaining, terms and conditions of employment, flexibility in work, change in working life 7

12 8

13 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä... 1 Sammanfattning... 4 Summary... 6 I. JOHDANTO Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimushankkeen kokonaisuus Toimipaikkahaastattelut ja henkilöstökyselyt Paikallisen sopimisen oikeudellisia perusteita Sopimisen käsite Haastattelutoimipaikkojen esittely Henkilöstökyselyjen vastaajat II. SOPIMINEN ERI ASIARYHMISSÄ Palkat Palkoista sopiminen laajan kyselytutkimuksen mukaan Paikallisesti neuvotellut palkkausasiat haastattelutoimipaikoissa Tulokseen sidonnainen palkkaus Muut kannustepalkkauksen muodot Palkan lisät ja korvaukset Palkanmaksun toteutus Vaikutukset ja kokemukset Palkkasopimusten vaikutukset Kokemukset palkkasopimuksista Yhteenveto palkka-asioista Työaika Mitä työajoista sovitaan? Paikallisesti neuvotellut työaika-asiat haastattelutoimipaikoissa Liukuva työaika Työn alkaminen ja päättyminen Tauot Ylityöt Lomat Vuorotyö Vaikutukset ja kokemukset Yhteenveto työaika-asioista

14 4 Henkilöstön asema ja toimenkuvat Mitä henkilöstön asemasta ja toimenkuvista sovitaan? Paikallisesti neuvotellut henkilöstöasiat haastattelutoimipaikoissa Vuokratyö ja osa-aikatyö Toimenkuvat Henkilöstön siirrot Yhteistoimintamenettely Vaikutukset ja kokemukset Yhteenveto henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvistä asioista Muu sopiminen Mistä muista asioista työpaikoilla sovitaan? Paikallisesti neuvotellut muut asiat haastattelutoimipaikoissa Henkilöstön edustajiin liittyvät asiat Henkilöstöedut Muut asiat Vaikutukset ja kokemukset Yhteenveto muista sopimisasioista III. SOPIMISEN KÄYTÄNNÖT JA KOKEMUKSET Hyviä ja huonoja käytäntöjä Menettelytapojen parantaminen Sopimuksista tiedottaminen Sopijaosapuolten väliset neuvottelusuhteet Helpot ja vaikeat asiat sopia Halukkuus ja tarve lisätä sopimista Tarve tietyistä asioista sopimiseen Muutosten vaikutus paikallisen sopimisen tarpeeseen Yhteenveto sopimisen lisäämisen tarpeesta Haastateltavien näkemyksiä paikallisesta sopimisesta yleensä Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet: haastattelulomake ja kyselylomake

15 I. JOHDANTO 1 Tutkimuksen toteuttaminen 1.1 Tutkimushankkeen kokonaisuus Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmä käynnisti vuonna 2005 laajan tutkimushankkeen, jolla selvitetään paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa suomalaisessa työmarkkinakentässä. Hankeen perustavoitteena on tuottaa ajanmukainen kokonaiskuva paikallisen sopimisen ja neuvottelutoiminnan nykytilanteesta, asioista, menettelyistä ja kehityssuunnista. 1 Tämän ohella tavoitteena on tuottaa kehittämisideoita sekä hyviä ja käyttökelpoisia malleja paikalliseen sopimisen liittyen. Keskeinen tavoite on myös paikallisen sopimisen kehittämisprosessien etenemisen selvittäminen sekä menettelytapojen kehittäminen työpaikoilla. Koko hankkeessa sovelletaan työelämän tutkimuksen edellyttämää monitieteistä lähestymistapaa, jossa työoikeudelliset ja sosiologiset menetelmät, asiantuntemus ja aineistot tukevat toisiaan. Kutsumme tätä tutkimusotetta laborologiaksi. 2 Kyse on tutkimustoiminnasta, jossa sekä empiirisen yhteiskuntatutkimuksen (sosiologian) että lainopin menetelmin tutkitaan työelämän oikeudellisesti säänneltyjä ilmiöitä. Kyselylomakkeita ja haastatteluita käyttäen kerätään aineistoja, joita sitten analysoidaan reaalitiedon saamiseksi ja konkreettisten oikeusilmiöiden selittämiseksi. Lainopillisesti taas kerätään ja analysoidaan voimassa olevan työoikeuden sisältöjä. Työoikeuden tuntemus 1 Aikaisempi vastaava tutkimus tehtiin v 1999 ja sen tulokset on julkaistu teoksessa: Uhmavaara, Kairinen, Niemelä (toim.): Paikallinen sopiminen työelämässä, hyötyyn ja luottamukseen perustuvaa muutosten hallintaa. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja A 99, Turku Ks. lähemmin Kairinen, Martti: Työelämän tutkimustoiminnan suuntauksia. Teoksessa Oikeussosiologiaa ja kriminologiaa, Juhlajulkaisu Ahti Laitinen. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Kokoomateostensarja. Juhlajulkaisut A:17, Turku

16 edesauttaa muun muassa muotoilemaan empiirisen kyselytutkimuksen kysymyksiä ja kohdistamaan ne riittävän tarkasti. Sosiologinen tietämys taas auttaa työjuridiikkaa saamaan selville paitsi asian yhteiskunnallista merkitystä ja painoarvoa (määrät, osuudet) myös juridisen sääntelyn ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Tutkimuskokonaisuuteen sisältyy kolme tasoa: 1) valtakunnallisten järjestöjen paikallisesta sopimisesta vastaaville neuvottelijoille suunnattu asiantuntijakysely, 2) paikallisen sopimisen kokonaistilannetta kartoittava laaja kysely, jossa vastaajina ovat työnantajan ja henkilöstön edustajat yksityisen sektorin yritysten toimipaikoissa, kunnissa sekä valtion virastoissa ja laitoksissa sekä 3) haastattelu- ja henkilöstökysely - osuus, jossa tarkastellaan paikallista sopimista lähietäisyydeltä eräillä toimipaikoilla Toimipaikkahaastattelut ja henkilöstökyselyt Tämä raportti perustuu pääasiassa yhdeksän eri alojen toimipaikan osapuolten edustajien haastatteluihin (30 kpl) ja näistä kuudessa suoritettuihin henkilöstökyselyhin (vastuksia tuli 227 kpl). Yksityisen sektorin tilannetta kartoittava laaja kyselytutkimus muodostaa kehyksen tarkasteluille ja eräitä sen tuloksia esitetään myös tässä raportissa. Yksityisellä sektorilla tehdyn laajan kyselyn otokseen valikoitui 1836 toimipaikkaa. Vastauksia saatiin kaikkiaan Näistä 880 on henkilöstön edustajaa ja 341 työnantajan edustajaa. Kyselyyn vastasivat kohdeorganisaatioissa työnantajan edustajat sekä kaikkien keskeisten henkilöstöryhmien edustajat, yleensä luottamusmiehet, omilla lomakkeillaan. Paikallinen sopiminen on koko tutkimushankkeessa määritelty laajasti niin, että se kattaa valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvan sopimisen (ns. suppea käsite) 3 Aikaisemmista haastatteluihin perustuvasta tutkimuksesta ks. esim. Sakari Timonen: Paikallinen sopiminen yrityksissä. Työministeriön työpoliittinen tutkimus 56, 1993 ja Paikallisen sopimisen käänne. Työsuojelurahasto, Helsinki

17 lisäksi lakiin ja yleiseen sopimusvapauteen perustuvat sopimiset. Kyselyn vastaukset kertovat siitä, mitä työpaikoilla on käytännössä koettu sovituksi ja mitkä ovat osapuolten kokemukset ja mielipiteet. Tässä raportissa tuon laajan kyselytutkimuksen antamaa kokonaiskuvaa sopimisesta täydennetään ja syvennetään ennen muuta työnantajan edustajien ja henkilöstön edustajien haastatteluilla yhdeksässä eri toimipaikassa. Haastattelujen avulla on muun muassa pyritty selvittämään, mitä asioita on ollut sopimisen kohteena, mitä kokemuksia niistä on saatu, mitkä tekijät luovat edellytyksiä sopimisen onnistumiselle ja miten erilaisiin ratkaisuihin on päädytty sekä kuvaamaan erilaisten toimipaikkojen yhteistyöja neuvottelukulttuuria sekä paikallisen sopimisen asemaa siinä. Toimivia paikallisen sopimisen menettelyjä etsittäessä ovat luonnollisesti tärkeitä erityisesti onnistuneet ratkaisut, mutta myös epäonnistuneet lopputulokset antavat tärkeää tietoa paikallisen sopimisen edellytyksistä. Haastattelumetodina on teemahaastattelu, jossa esitetään osin strukturoituja kysymyksiä, mutta jossa kysytään myös sellaisia kysymyksiä, joissa haastateltavat voivat kertoa vapaasti aihepiiriin liittyvistä näkemyksistään teema-alueiden puitteissa. Teemahaastattelussa voidaan esittää tarkentavia lisäkysymyksiä ja saada perusteluja haastateltavien näkemyksille sekä ottaa huomioon tarkasteltavien tilanteiden erityisluonne ja kuitenkin samalla säilyttää haastattelujen sisältö riittävän yhdenmukaisena vertailujen tekemistä varten. Haastattelulomake ja henkilöstökyselyn lomake ovat tämän raportin liitteinä. Haastatteluissa esiin tulleet sopimisratkaisut ja mielipiteet ovat organisaatio- ja tapauskohtaisia, eivätkä ne ole yleistettävissä edustamaan koko suomalaisen työelämän tilannetta. Toisaalta esiin tulee teemoja ja näkemyksiä, jotka ovat luultavasti ajankohtaisia useimmilla työpaikoilla. Raportti perustuu haastateltavien kertomuksiin ja heidän käyttämiinsä termeihin. Haastateltavat ovat käytännön ihmisiä, eivätkä he välttämättä kiinnitä huomiota siihen, mihin sopiminen perustuu. He ovat kertoneet asioista, jotka he ovat kokeneet sovi- 13

18 tuiksi. On siis mahdollista, että joistakin asioista ei ole tehty varsinaista sopimusta, vaikka haastateltavat ovatkin käyttäneet sopimus- tai sopiminen-käsitteitä. Joissain tapauksissa on voitu tulkita sopimiseksi se, että asioista on keskusteltu henkilöstön kanssa ennen kuin työnantaja on asiasta päättänyt. Haastatteluissa monet haastateltavat myös kertoivat yrityksen omista käytännöistä, vaikka nämä eivät kuuluneetkaan sopimisen piiriin. Vakiintuneesta käytännöstä voi muodostua ns. sopimuksen veroinen käytäntö. Kuudessa haastattelujen kohdetoimipaikoista toteutettiin lisäksi henkilöstökysely, jossa kartoitettiin henkilöstön yksittäisten jäsenten kokemuksia ja näkemyksiä paikallisesta sopimisesta työpaikkatasolla. Henkilöstökyselyt ovat suppeita niin kohdetoimipaikkojen poiminnan kuin vastaajamääränkin (N= 227) osalta, eivätkä saadut vastaukset ole edustavia kuvaamaan suomalaisen työelämän tilannetta yleisesti. Yleistettävyyttä ei tavoiteltu. Varovaisesti tulkiten tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. 1.3 Paikallisen sopimisen oikeudellisia perusteita 4 (1) Lain säännökset. Vaikka työlainsäädäntö on paljolti työntekijän suojaamisen takia vähimmäispakottavaa oikeutta, sisältyy työlakeihin useita dispositiivisia säännöksiä, joista voidaan sopia toisin myös paikallisella tasolla, muun muassa työsopimuksin, ellei työehtosopimus rajoita tätä. Eräistä lakien säännöksistä (ns. semidispositiiviset) voidaan taas sopia toisin vain työehtosopimusluonteisilla sopimuksilla. Mutta tällöinkin voidaan työehtosopimuksella määrätä, että asiasta saadaan tai on sovittava paikallisesti. Eräissä työlaeissa on myös nimenomaisia säännöksiä paikallisesta sopimisesta. Muun muassa työaikalaissa vuodelta 1996 on säännöksiä työaikojen paikallisesta sopimises- 4 Kairinen, Hietala, Nyberg, Ojanen. Paikallinen sopiminen, WSOY 1996, s ja s Ks, myös esim. Rusanen, Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet, paikallinen sopiminen, SAK 1994 s. 177 s ja Helin, Jyrki, Isäntävaltaa ja vuoropuhelua, paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla, SAK

19 ta. Myös vuoden 2001 työsopimuslain sekä uusimman vuosilomalain ja yhteistoimintalain eräät normit sääntelevät paikallisia sopimisia. (2) Valtakunnallisen TES:n määräykset. Valtakunnallisiin työehtosopimuksiin sisältyy vähimmäispakottavien määräysten lisäksi sekä sopimismahdollisuuksia delegoivia (sallivia, kelpuuttavia) että paikallista sopimista edellyttäviäkin määräyksiä. Eräät työehtosopimusmääräykset ovat taas laajasti dispositiivisia eli toisin sovittavissa. Monissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden osalta toisin sopiminen paikallisesti on sallittu. Tällainen kelpuuttava tai salliva määräys voi olla muotoiltu esimerkiksi: paikallisesti voidaan sopia toisin tai ellei paikallisesti sovita toisin. Työehtosopimuksissa on myös määräyksiä, jotka siirtävät materiaalisen työehdon määrittelyn paikallisille osapuolille, jopa sopimista edellyttäen ( asiasta x on sovittava paikallisesti ). Ns. suppea paikallisen sopimisen käsite rajautuu tällaisiin työehtosopimusmääräyksien nimenomaisesti mahdollistamiin, sallimiin tai edellyttämiin sopimisiin. Työehtosopimusten mukaan paikallinen sopiminen tapahtuu sopimuksessa olevien neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaisesti, ensisijassa työnantajan ja henkilöstöryhmää edustavan luottamusmiehen kesken. Asiasta riippuen sopimusosapuolena voi olla myös yksittäinen työntekijä tai toimihenkilö. Sopimusmääräyksien mukaan luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä tai toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimuksen tulisi lähtökohtaisesti olla kirjallinen, joskin joissakin tapauksissa kirjallista muotoa ei edellytetä. Toistaiseksi voimassa olevan paikallisen sopimuksen voi yleensä irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Eräiden alojen työehtosopimus edellyttää, että paikallisesta sopimuksesta annetaan tieto valtakunnallisille liitoille. Paikallinen sopiminen perustuessa valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiin, paikallisesta sopimuksesta voi tulla valtakunnallisen työehtosopimuksen osa. Tämä merkitsee eräänlaista työehtosopimuksen (vain ko. paikallisia osapuolia koskevan) partikulaarisen osaehdon asettamisen vallan siirtoa paikallistasoille. Valtakunnallinen TES ikään kuin imuroi erilaiset paikalliset sopimukset työehtosopimuksen sisään. Näin ne saavat työehtosopimuksen oikeusvaikutukset. Näiden tulkintaerimielisyydet 15

20 ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaisesti ja viimekädessä työtuomioistuimessa. Ellei paikallisen sopimisen alueeseen kuuluvista asioista sovita paikallisesti, noudatetaan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa olevaa toissijaista määräystä, jota on kutsuttu perälaudaksi. Jos esimerkiksi säännöllisestä työajasta ei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa olevaa työaikamääräystä. Työehtosopimuksissa voi olla myös määräyksiä, joissa asetetaan joitakin rajoja tai raameja sille, minkälaisten rajojen puitteissa paikallisen sopimuksen tulisi pysyä (sivulaudat). Esimerkiksi joustavaksi sovittujen työaikojen tilanteissa on työehtosopimuksissa saatettu määrätä, että työaikojen tulee kuitenkin pysyä tietyissä rajoissa ja tasoittua jonkin ajanjakson kuluessa. Mikäli on kyse vain siitä, että paikalliset osapuolet ovat sopineet jonkin työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta, eivät tällaiset tulkintasopimiset ole sellaisia työehtosopimuksen osaksi tulevia paikallisia sopimuksia, joita suppea paikallisen sopimisen käsite kattaa. Mutta taas joidenkin väljien työehtosopimusmääräysten soveltaminen käytännössä saattaa edellyttää tarkempaa sopimusta, jolloin tällainenkin soveltamissopimus saatetaan lukea laajan paikallisen sopimisen käsitteen piiriin ja ainakin se saa työehtosopimuksen oikeusvaikutukset. (3) Yrityskohtaiset työehtosopimukset. Työehtosopimuslaki mahdollistaa myös sen, että työehtosopimus solmitaan yksittäisen työnantajan ja jonkin palkansaajien työmarkkinajärjestön välillä. Tällaisia yrityskohtaisia räätälöityjä työehtosopimuksia on maassamme muutamia, muun muassa kuljetuksen, energian ja viestinnän aloilla. Toisinaan ne ovat kuitenkin vain eräänlaisia liityntäsopimuksia, joissa sovitaan jotakin yritystä koskien soveltuvin osin valtakunnallisen työehtosopimuksen noudattamisesta. (4) Yhteistoimintasopimukset. Yhteistoimintalain mukaisessa menettelyssä voidaan sopia käsiteltävänä olevista yt-asioista. Tällaisia ovat muun muassa työaikoja, työntekijän asemaa ja toimenkuvaa koskevat muutosasiat. YT-laki myös edellyttää, että eräät 16

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen Suomessa

Paikallinen sopiminen Suomessa Paikallinen sopiminen Suomessa Turun yliopiston tutkimusprojektin keskeisimpiä tuloksia 8.2.2008 Anu Sajavaara EK Erkki Auvinen STTK Tutkimushanke paikallisesta sopimisesta Turun yliopisto selvittänyt

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista - tutkittuja kokemuksia Akava EK KiT KT SAK STTK VTML Työsuojelurahasto Sisältö Lukijalle...2 Palkat paikallisessa neuvottelupöydässä...4 Työaika joustaa

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA Martti Kairinen, Heikki Uhmavaara, Jari Murto PAIKALLINEN SOPIMINEN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA Tutkimus paikallisen sopimisen oikeudellista perusteista ja käytännön toiminnasta työelämän yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2004 Yhteistoiminnallinen kehittäminen, yhteensopivuus ja toimivuus.

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2004 Yhteistoiminnallinen kehittäminen, yhteensopivuus ja toimivuus. Palkitsemisen tutkimusohjelma Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2004 Yhteistoiminnallinen kehittäminen, yhteensopivuus ja toimivuus. Kooste hankkeesta. Anu

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010

KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010 KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010 Palkkaustavat Peruspalkkaustavat: Aikapalkkaus Perustuu tehtävien luokittamiseen työn vaativuuden perusteella ja työntekijän pätevyyden

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008 Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ympäristöhallinnon Tekniset VETY ry:n, Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys YHY ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ 14.4.2016 Oulun yliopisto Human resources management Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknolgiateollisuus ry Työnantajaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Esimerkki 1: Hydro Aluminium Salko Oy - vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin Alumiiniprofiilien

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja 21.01.2014 1. Koululaisten kesäharjoittelu 2014-2016 2. Uusien työehtosopimusten

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa Tutkimus tutuksi 2.6.2006 Miten muuttuu Suomessa haasteet ja tutkimustarpeet Elina Moisio Christina Sweins Aino Salimäki Työsuojelurahaston toimeksiannosta tehty selvitys Tutkimuksen viitekehys KANSANTALOUS

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Työaikalain 9 :n soveltamisesta ja työehtosopimusosapuolten sopimistoimivallan sisällöstä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Työaikalain 9 :n soveltamisesta ja työehtosopimusosapuolten sopimistoimivallan sisällöstä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1424-07 Mikonkatu 4, PL 34 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 7.6.2007 6/2007 Lausunnonpyytäjä: Asia: Kuultava: Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry Työaikalain 9 :n soveltamisesta

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry NEUVOTTELUTULOS MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Palvelualojen työnantajat PALTA ry 1 Yksityisen laboratoriolan toimihenkilöiden

Lisätiedot

Yrityskohtaiset erät ja kannustavat palkkaustavat

Yrityskohtaiset erät ja kannustavat palkkaustavat n tuloksia: Yrityskohtaiset erät ja kannustavat palkkaustavat kuvasarja 2008 jen tavoitteena on kartoittaa jäsenyritysten eri palkkausjärjestelmien kattavuus ja kehityssuunnat palkkausjärjestelmien toimivuus

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

MUISTIO 15.5.2007 VKL-SJL

MUISTIO 15.5.2007 VKL-SJL MUISTIO 15.5.2007 VKL-SJL LEHDISTÖN TULOSPALKKAUSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Tulospalkkauksen edistämiseksi alalla liitot sopivat vuoden 2005 lehdistön työehtosopimusneuvotteluissa työryhmästä, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Rakentaminen. Rakentamisen toimialan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Rakentaminen. Rakentamisen toimialan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain Rakentaminen Rakentamisen toimialan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Rakennusalalta kyselyyn saatiin vastaus 45 toimipaikasta. Rakentamisen toimipaikoista 20 on alle sadan hengen toimipaikkoja, 15 sijoittuu

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kauppa. Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Kauppa. Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain Kauppa Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kaupan alalta saatiin kyselyyn vastauksia 63 toimipaikasta. Näistä 17 prosenttia on 5-19 hengen toimipaikkoja, 49 prosenttia 20-99 hengen toimipaikkoja,

Lisätiedot

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton väliseen sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 8.6.2010 30.4.2011 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013 TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013 Oheiset tilastot sisältävät tiedot teknologiateollisuuden (ilman tietotekniikka-alaa) toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot