335 Sovittaisiinko paikallisesti? Paikallinen sopiminen eräillä toimipaikoilla haastattelujen ja henkilöstökyselyjen valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "335 Sovittaisiinko paikallisesti? Paikallinen sopiminen eräillä toimipaikoilla haastattelujen ja henkilöstökyselyjen valossa"

Transkriptio

1

2 TYÖMINISTERIÖ

3 ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sarjassa julkaistaan Turun yliopiston oikeustieteen ja sosiologian tutkijaryhmän laatima raportti työelämän paikallisesta sopimisesta. Se on pääasiassa laadulliseen yksityisen sektorin toimipaikkatasoiseen aineistoon pohjautuva osa laajemmasta tutkimuskokonaisuudesta. Muut, yleistettävissä olevaa määrällistä tietoa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sisältävät osat valmistuvat myöhemmin vuonna Tässä raportissa on kuitenkin hyödynnetty myös yksityisen sektorin suurta kyselyaineistoa, jota koskevan tutkimustyön on rahoittanut Työsuojelurahasto. Tutkimuksessa on haastateltu sekä työnantajan että henkilöstön edustajia yhdeksässä toimipaikassa, joissa on tehty myös haastatteluaineistoa tukeva henkilöstökysely. Toimipaikat edustavat neljää eri teollisuudenalaa ja neljää palvelualaa. Yhteistä näille on kannustavan palkitsemisjärjestelmän käyttäminen osaavan työvoiman motivoimiseksi. Myös työaikajärjestelyistä sopiminen paikallisesti on ollut tutkimuskohteissa ja yleensä suomalaisessa työelämässä varsin yleistä. Kolmantena merkittävänä paikallisen sopimisen kohteena ovat olleet henkilöstön asemaan ja toimenkuviin kuuluvat asiat. Sopimisen edellytykseksi todetaan paikallistason luottamukselliset työelämän suhteet. Parempaa tiedonkulkua ja kouluttamista paikalliseen sopimiseen kuitenkin toivotaan lisää. Sekä positiivisia että negatiivia kokemuksia on tutkimuksen pohjalta voitu listata paikallisen sopimisen edelleen kehittämiseksi. Tutkimus kuuluu työministeriön Työpoliittiseen tutkimusohjelmaan ( ). Koko tutkimushankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet sen puheenjohtajana asiantuntija Rauno Lindahl (EK/Finanssialan Keskusliitto) sekä jäseninä sopimusvastaava, lakimies Heli Ahokas (STTK), tutkija Ulla Aitta (Akava), tutkija Elisa Ihalainen (Turun yliopisto), työmarkkinaasiamies Kari Ala-Kokkila (Kirkon työmarkkinalaitos), tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen (KT), vastaava tutkimusasiantuntija Jyrki Helin (SAK), professori Martti Kairinen (Turun yliopisto), tutkija Mira Kivelä (Turun yliopisto), toimitusjohtaja Peter Rehnström (Työsuojelurahasto), työmarkkinalakimies Mika Saarinen (VM), asiantuntija Anu Sajavaara (EK), tutkija Heikki Uhmavaara (Turun yliopisto) sekä allekirjoittanut. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä syyskuussa 2007 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

4 Alkusanat Sen johdosta, että tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille oli sovittu keskusjärjestöjen toteuttavan paikallisen sopimisen tutkimuksen teosta yhdessä Turun yliopiston kanssa, työoikeuden oppiaineessa käynnistyi kesällä 2005 kattava paikallisen sopimisen tutkimusprojekti. Hankkeen päätehtäväksi tuli selvittää muun muassa paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa suomalaisessa työmarkkinakentässä. Koko tutkimushankkeen rahoitusvastuu ositettiin siten, että Työsuojelurahaston myöntämän määrärahan turvin voitiin toteuttaa yksityisellä ja kuntasektoreilla laajat kyselyt ja Työministeriö taas otti huolehtiakseen toimipaikkatasolla tehtävien haastattelujen ja niiden rivityöntekijöiden kyselyjen rahoituksesta. Lisäksi Valtiovarainministeriö on myöntänyt määrärahan valtiosektorin paikallisen sopimisen tutkimiseen. Myös keskusjärjestöt ovat tukeneet hanketta sekä taloudellisesti että asiantuntemuksella. Tämä julkaisu on yksi osa koko tutkimusprojektin tulosten raportointia. Tutkimusryhmään kuuluneet oikeustieteilijät Elisa Ihalainen ja Mira Kivelä ovat käytännössä tehneet tämän raportin pohjana olevat haastattelut ja vastanneet niiden sisältöjen kirjaamisesta. Sosiologi Heikki Uhmavaara on ohjannut heitä haastattelujen ja henkilöstökyselyjen teossa sekä tuottanut, Työsuojelurahaston suostumuksella, yksityisen sektorin laajan kyselyn pohjalta tähän raporttiin eräitä yleisiä tulostietoja paikallisesta sopimisesta. Jari Murto on osallistunut tiiviisti projektin työhön jatko-opintojensa ohella juridisena asiantuntijana. Allekirjoittanut on toiminut myös tämän, työministeriön rahoituksella toimineen osahankkeen vastuullisena johtajana ja asiantuntijana. Työmarkkinain keskusjärjestöjen, Työsuojelurahaston ja työministeriön edustajista koostuvat ohjausryhmä, jota on johtanut Rauno Lindahl, on erityisesti asiantuntemuksellaan edesauttanut myös tämän tutkimusosion toteutuksessa. Lopuksi haluan lausua lämpimät kiitokset tämän tutkimuksen tekijöille, sitä rahoittaneelle Työministeriölle kuin myös Työsuojelurahastolle ja tätä tutkimusta eri tavoin tukeneille. Martti Kairinen, työoikeuden professori Turun yliopisto

5 Sovittaisiinko paikallisesti? Paikallinen sopiminen eräillä toimipaikoilla haastattelujen ja henkilöstökyselyjen valossa Elisa Ihalainen, Mira Kivelä, Heikki Uhmavaara, Martti Kairinen Tiivistelmä 1. Tutkimuksessa selvitettiin paikallista sopimista haastattelemalla yhdeksällä eri toimipaikalla työnantajan ja henkilöstön edustajia. Haastatteluja tehtiin yhteensä 30 kpl. Kuudessa näistä toimipaikoista toteutettiin myös kysely henkilöstön jäsenille. Vastauksia saatiin 227 kpl. Toimipaikat edustivat kemiaa, energiaa, metallia, elintarviketta, tiedonvälitystä, kauppaa, kiinteistöpalvelua, vakuutusta ja rahoitusta. Haastattelujen ja henkilöstökyselyjen tulokset syventävät laajan toimipaikkakyselyn antamaa kuvaa paikallisesta sopimisesta. Haastattelujen ja henkilöstökyselynkään tulokset eivät ole yleistettävissä suomalaista työelämää yleisesti koskeviksi tai edes toimialojaan edustaviksi. 2. Palkka-asioiden ryhmästä tuli ilmi, että jonkinlainen kannustavaksi tarkoitettu ja tuloksen saavuttamiseen sidottu palkitsemisjärjestelmä oli käytössä lähes kaikissa toimipaikoissa. Näitä palkkio- tai tulospalkkausjärjestelmiä perusteltiin mm. osaavien työntekijöiden saamisella ja sitouttamisella sekä halulla maksaa työntekijöille hyvästä tuloksesta. Kysymys oli yleisestä tai jollekin ryhmälle suunnatusta tai henkilökohtaisesta tulospalkkiosta. Myös voittopalkkioita esiintyi. Henkilöstön edustajat olivat usein mukana kannustavaa palkkausta kehitettäessä esimerkiksi mittareiden luomisessa ja henkilöstön näkemyksiä on otettu tavallisesti järjestelmiä uudistettaessa huomioon. Tällöin järjestelmästä koetaan yleensä sovitun työnantajan ja henkilöstön kesken, vaikka kirjaimellisesti ottaen kyse ei olisi sopimuksesta, vaan työnantajan päätöksestä. Normaalin aika- ja suorituspalkan lisistä ja korvauksista sopiminen oli myös merkittävä haastatteluissa esille tullut asiaryhmä. Osin näissä oli kyse alan työehtosopimusmääräysten soveltamisesta. Ylityö- ja matka-ajan korvaukset olivat aiheuttaneet jossain määrin keskusteluja. Muutamissa haastattelutoimipaikoissa oli sovittu palkanmaksun ajankohdista, muun muassa lomapalkkojen osalta. Kokemukset paikallisista palkkasopimuksista vaihtelivat. Muutamissa toimipaikoissa kritisoitiin kannustavan palkkauksen tulos- tai tavoitemittareita epäselvyydestä, ja henkilöstö saattoi myös moittia järjestelmien todellista kannustavuutta. Toisaalta henkilöstön puolelta saatettiin kokea, että pienikin lisäkorvaus on parempi kuin ei mitään. Palkkaan liittyviä asioita pidettiin vaikeimpina sopimiskohteina. Palkkasopiminen koettiin jopa pelottavana asiana. Suhtautuminen paikalliseen palkkasopimisen lisäämiseen vaihteli osapuolittain ja henkilöstöryhmittäinkin. 1

6 Työaikojen osalta tuli esille useita paikallisesti sovittuja, neuvoteltuja tai keskusteltuja asioita kuten liukuva työaika, työajan alkaminen ja päättyminen, tauot sekä lomat. Osa näistä työaika-asioista oli kuitenkin lähinnä työehtosopimusten paikallisia sovelluksia, mutta toisista asioista oli selkeästi sovittu. Liukuva työaika oli käytössä kuudessa toimipaikassa ainakin jollakin henkilöstöryhmällä. Tästä oli kirjallisesti sovittu esimerkiksi Metalliyhtiössä henkilöstöpäällikön ja luottamusmiesten kanssa. Työajoista sopimisessa oli paljolti kyse yrityksen toiminnan järjestämisestä, mutta kyse oli myös henkilöstön kannalta tärkeistä asioista sopimisesta, kuten liukumista ja tauoista. Kokemukset työaikasopimuksista ja paikallisesti neuvotelluista työaikasovelluksista olivat pääasiassa positiivisia. Eniten kehuttiin liukuvaa työaikaa. Työaika-asiat koettiin toimipaikoilla palkkaa helpommiksi sopimisasioiksi. Työaikasopimista kaivattiin jonkin verran toimipaikkatasolla lisääkin, mm. työaikapankki mainittiin tällaisena asiana. Työajoista ilmeni haluja sopia jopa suoraan työnantajan ja työntekijän välillä. Henkilöstön asemaa ja toimenkuvia koskevista asioista oli monella toimipaikalla keskusteltu henkilöstön kanssa ennen työnantajan päätöksentekoa. Osa-aikaisten ja vuokratyöntekijöiden käyttö oli vähäistä näissä toimipaikoissa. Muutamissa paikoissa toivottiin lisää keskustelua muun muassa henkilöstön asemaan liittyvistä ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Henkilöstön asemasta ja toimenkuvista keskusteleminen henkilöstön kanssa koettiin yleensä positiivisena asiana. Etuina mainittiin mm. henkilöstöltä tulevat hyvät ratkaisuehdotukset ja asioiden saaminen helpommin vietyä läpi. Muina sopimisasioina tulivat esiin mm. henkilöstön edustajiin liittyvät asiat ja erilaiset henkilöstöedut. Henkilöstöetuihin liittyvät asiat puolestaan olivat tyypillisesti kesänvietto- tai harrastepaikkojen käyttöön liittyviä asioita. 3. Tärkeimmiksi sopimista edesauttavaksi menettelyiksi nousivat erilaiset luottamukseen ja avoimeen yhteistyöhön liittyvät toimintatavat. Avoin keskustelu, asioiden ottaminen esille palavereissa ajoissa ja henkilöstön aidot vaikuttamismahdollisuudet olivat sopimista edesauttavia tekijöitä. Menettelytapojen parantamiskeinoina haastateltavat mainitsivat mm. paremman tiedonkulun mm. talousasioista ja henkilöstösuunnitelmista. Myös toivottiin lisää koulutusta paikalliseen sopimiseen liittyen. Tiedottaminen hoidettiin mm. intranetin, henkilöstölehden, luottamusmiesten tai tiedotustilaisuuksien avulla. Tiedottaminen ei tosin välttämättä takaa sitä, että yrityksen henkilöstö kokisi saaneensa asioista tarpeeksi tietoa. Kaikissa haastattelupaikoissa haastateltavat kuvailivat neuvottelusuhteita vähintäänkin asiallisiksi. Monet kokivat myös, että neuvottelusuhteet ovat parantuneet ja osapuolten välinen luottamus on hyvä. Luottamus koettiin erääksi tärkeäksi edellytykseksi paikalliselle sopimiselle. Luottamus osapuolten välillä saattaa näkyä mm. rehellisinä mielipiteinä ja avoimena keskusteluna ja toisen osapuolen mielipiteiden huomioonottamisena. Luottamus saattaa vaikuttaa myös toiminnan sujuvuuteen ja jopa yrityksen taloudelliseen tulokseen. Parissa toimipaikassa neuvottelusuhteet ja luottamus olivat parantuneet paikallisen sopimisen seurauksena. 2

7 Paikallisen sopimisen lisäämisestä haastateltavat eivät olleet yksimielisiä. Suhtautuminen vaihteli sekä toimipaikoittain että työnantajan edustajien ja henkilöstön edustajien välillä. Esiintyi kantoja lisäämisen puolesta, mutta myös koettiin, ettei lisämahdollisuuksille ole erityisesti tarvetta. Esiintyi myös sellaisia mielipiteitä, ettei mikään asia ole helppo sopia. Myös rivityöntekijöiden paikallisen sopimisen lisäämisen halu tai tarve jäi osittain epäselväksi. Yleisellä tasolla tosin lähinnä kannatettiin lisäämistä taikka sitten nykytilannetta. Positiivisina seikkoina paikallisessa sopimisessa yleensä haastateltavat kokivat muun muassa seuraavia: - Mahdollistaa työpaikan olojen ja tarpeiden huomioon ottamista sekä ongelmien ratkaisemista - Lisää joustavuutta ja tehokkuutta - Nopeuttaa asioiden hoitoa ja vähentää ennakkoon ongelmien syntyä sekä takaa työrauhaa - Aktivoi henkilöstöä - Saadaan henkilöstön kokemukset ja näkemykset käyttöön Negatiivisina piirteinä tuli muun muassa esiin: - Saattaa nostaa kustannuksia ja lisätä hallinnollista työtä - Voi lisätä ristiriitoja henkilöstöryhmien välillä - Osapuolet eivät välttämättä ole riittävän tasaveroisessa asemassa - Sopimuksen tekijät toisinaan eri henkilöitä kuin niiden toimeenpanijat - Sopimisen ja sopimuksen käsitteet epämääräisiä - Sopimuksissa ei sanktioita Avainsanat: paikallinen sopiminen, työehdot, työelämän joustot, työelämän muutos 3

8 Skall vi avtala lokalt? En undersökning om lokala avtalsförhandlingar på grund av intervjuer och förfrågningen av personalen i nio arbetsplatser Elisa Ihalainen, Mira Kivelä, Heikki Uhmavaara, Martti Kairinen Sammanfattning I denna undersökning utreds lokala avtalsförhandlingar genom att intervjua arbetsgivares representanter och personalföreträdare i nio olika arbetsplatser. I sex arbetsplatser genomfördes också. Forskningsresultaten kan inte generaliseras att gälla det hela finska arbetslivet, men de fördjupar bilden av den omfattande surveyforskning som gjorts av samma forskare. Flera olika avtal har gjorts beträffande lönefrågor. Någon slags resultatlön eller arvodesystem var i bruk på nästan alla arbetsplatser. Resultatlönen betalades utöver den normala lönen. Den kan vara allmän resultatlön, individuell resultatlön eller resultatlön som är riktat till en viss personalgrupp. Arbetsgivaren fattar ensidigt beslut i dessa saker, men diskuterar först med arbetstagarsidan speciellt om kriterier. Erfarenheterna om dessa lokala löneavtal varierar. Lönefrågor anses vara de svåraste saker att komma överens. Parterna hade olika attityden beträffande frågan om man borde öka lokala avtalsförhandlingar i lönefrågor. I arbetstidsfrågor kom fram att parterna hade överenskommit, åtminstone behandlat eller diskuterat många olika saker, till exempel flextid, när arbetstiden börjar och upphör, pauser och semester. Stor del av dessa avtalade frågor var dock tillämpningar av kollektivavtalet. Erfarenheterna av arbetstidsavtalen var i huvudsak positiva, specielt när det gäller flextid. Arbetstidfrågor ansåg vara lättaste att komma överens. Möjligheter att träffa mera lokala avtal i arbetstidsfrågor saknades, till exempel beträffande arbetstidbanken. Frågor som gäller ställning av personalen och befattningar var också diskuterade och behandlade med personalen på många arbetsplatser innan arbetsgivaren fattade beslut. Arbetstagarna på några arbetsplatser önskade mera debatt i dessa ärenden, bland annat i nyttjande av utomstående arbetskraft. Det har också träffats lokala avtal i frågor som gäller personalföreträdare och olika slags personalförmåner, till exempel användningen av sommarstugor. Förtroende, konfidens mellan parterna är essential för att åstadkomma lokala avtal. Förtroende mellan parten kom fram bland annat i form av ärliga opinioner, öppen diskussionen och iakttagande av andra partens åsikt. Förfaranden, som bidrar härtill, var till exempel öppen diskussion, tidigt framläggning av ärenden som skall behandlas i möten att ge reella verkningsmöjligheter åt personalen. Önskan var också att få mer utbildning i dessa ärenden. 4

9 De intervjuade representanterna och personalmedlemmarna var inte eniga om behovet att vidga lokala avtalsförhandlingar. Attityden varierade mellan arbetsplatser, representanter av arbetsgivaren och personalgrupper. Största delen av arbetsgivarna tyckte dock att lokala avtalsmöjligheterna borde ökas. Nyckelord: lokal avtalsförhandling, arbetsvillkor, flexibilitet i arbetslivet, ändring i arbetslivet 5

10 Shall we make an local agreement? A study of local bargaining on grounds of interviews and personnel surveys in nine workplaces Elisa Ihalainen, Mira Kivelä, Heikki Uhmavaara, Martti Kairinen Summary This study examines local bargaining and agreements. Employee- and personnel representative interviews was carried out in nine workplaces and personnel-surveys in six of them. Workplaces were not a representative sample of Finnish working life and the results are not intended to be generalised to concern all workplaces across the country. Wages and salaries are an important target-issue in local bargaining. Some kind of performance-related pay scheme was in use in almost all these workplaces. They were based mainly on employers unilateral decision and only partly negotiated with employees. Generally these pay schemes included result-based extra bonuses for individuals or work-groups. Many informants evaluated wages as a difficult issue to conclude local agreements. Attitudes concerning increasing of local bargaining in wageissues varied between employers and employee -representatives and also between personnel groups. Generally employers were keener than employee -representatives in increasing local bargaining of wages and salaries. Local bargaining in working time issues concerns a large number of arrangements such as, flexitime, flexible length and timing of working hours, breaks and vacations. Many of these working time arrangements are local applications of collective agreements. Experiences of local bargaining in working-time issues were mainly good. The interviewees considered that it is quite easy to make local agreements in working time issues. Particularly flexitime and similar flexible working time arrangements got positive feedback. In most workplaces both parties were ready to increase local bargaining of working time arrangements such as banked working time arrangements. In many workplaces employers and employees have had discussions and cooperational negotiations of organizational changes such as personnel transfers and job descriptions before employer s decision making. In some workplaces employees - representatives wished more this kind of discussions concerning use of outside labour among other things. Other notable local bargaining issues in workplaces were personnel representative issues and personnel benefits such as company summer houses and other places for personnel s hobbies Negotiations concerning local agreements were usually held in proper or good climate. Confidence in negotiations was usually considered good. Trust between parties, open information and discussions, training and personnel s real opportunities to influence to the handling of matters create preconditions to successful local bargaining. 6

11 Opinions concerning developments of local bargaining and agreements as whole varied between parties, working places, personnel groups and also between personnel and personnel s representatives. Key words: local bargaining, terms and conditions of employment, flexibility in work, change in working life 7

12 8

13 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä... 1 Sammanfattning... 4 Summary... 6 I. JOHDANTO Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimushankkeen kokonaisuus Toimipaikkahaastattelut ja henkilöstökyselyt Paikallisen sopimisen oikeudellisia perusteita Sopimisen käsite Haastattelutoimipaikkojen esittely Henkilöstökyselyjen vastaajat II. SOPIMINEN ERI ASIARYHMISSÄ Palkat Palkoista sopiminen laajan kyselytutkimuksen mukaan Paikallisesti neuvotellut palkkausasiat haastattelutoimipaikoissa Tulokseen sidonnainen palkkaus Muut kannustepalkkauksen muodot Palkan lisät ja korvaukset Palkanmaksun toteutus Vaikutukset ja kokemukset Palkkasopimusten vaikutukset Kokemukset palkkasopimuksista Yhteenveto palkka-asioista Työaika Mitä työajoista sovitaan? Paikallisesti neuvotellut työaika-asiat haastattelutoimipaikoissa Liukuva työaika Työn alkaminen ja päättyminen Tauot Ylityöt Lomat Vuorotyö Vaikutukset ja kokemukset Yhteenveto työaika-asioista

14 4 Henkilöstön asema ja toimenkuvat Mitä henkilöstön asemasta ja toimenkuvista sovitaan? Paikallisesti neuvotellut henkilöstöasiat haastattelutoimipaikoissa Vuokratyö ja osa-aikatyö Toimenkuvat Henkilöstön siirrot Yhteistoimintamenettely Vaikutukset ja kokemukset Yhteenveto henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvistä asioista Muu sopiminen Mistä muista asioista työpaikoilla sovitaan? Paikallisesti neuvotellut muut asiat haastattelutoimipaikoissa Henkilöstön edustajiin liittyvät asiat Henkilöstöedut Muut asiat Vaikutukset ja kokemukset Yhteenveto muista sopimisasioista III. SOPIMISEN KÄYTÄNNÖT JA KOKEMUKSET Hyviä ja huonoja käytäntöjä Menettelytapojen parantaminen Sopimuksista tiedottaminen Sopijaosapuolten väliset neuvottelusuhteet Helpot ja vaikeat asiat sopia Halukkuus ja tarve lisätä sopimista Tarve tietyistä asioista sopimiseen Muutosten vaikutus paikallisen sopimisen tarpeeseen Yhteenveto sopimisen lisäämisen tarpeesta Haastateltavien näkemyksiä paikallisesta sopimisesta yleensä Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet: haastattelulomake ja kyselylomake

15 I. JOHDANTO 1 Tutkimuksen toteuttaminen 1.1 Tutkimushankkeen kokonaisuus Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmä käynnisti vuonna 2005 laajan tutkimushankkeen, jolla selvitetään paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa suomalaisessa työmarkkinakentässä. Hankeen perustavoitteena on tuottaa ajanmukainen kokonaiskuva paikallisen sopimisen ja neuvottelutoiminnan nykytilanteesta, asioista, menettelyistä ja kehityssuunnista. 1 Tämän ohella tavoitteena on tuottaa kehittämisideoita sekä hyviä ja käyttökelpoisia malleja paikalliseen sopimisen liittyen. Keskeinen tavoite on myös paikallisen sopimisen kehittämisprosessien etenemisen selvittäminen sekä menettelytapojen kehittäminen työpaikoilla. Koko hankkeessa sovelletaan työelämän tutkimuksen edellyttämää monitieteistä lähestymistapaa, jossa työoikeudelliset ja sosiologiset menetelmät, asiantuntemus ja aineistot tukevat toisiaan. Kutsumme tätä tutkimusotetta laborologiaksi. 2 Kyse on tutkimustoiminnasta, jossa sekä empiirisen yhteiskuntatutkimuksen (sosiologian) että lainopin menetelmin tutkitaan työelämän oikeudellisesti säänneltyjä ilmiöitä. Kyselylomakkeita ja haastatteluita käyttäen kerätään aineistoja, joita sitten analysoidaan reaalitiedon saamiseksi ja konkreettisten oikeusilmiöiden selittämiseksi. Lainopillisesti taas kerätään ja analysoidaan voimassa olevan työoikeuden sisältöjä. Työoikeuden tuntemus 1 Aikaisempi vastaava tutkimus tehtiin v 1999 ja sen tulokset on julkaistu teoksessa: Uhmavaara, Kairinen, Niemelä (toim.): Paikallinen sopiminen työelämässä, hyötyyn ja luottamukseen perustuvaa muutosten hallintaa. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja A 99, Turku Ks. lähemmin Kairinen, Martti: Työelämän tutkimustoiminnan suuntauksia. Teoksessa Oikeussosiologiaa ja kriminologiaa, Juhlajulkaisu Ahti Laitinen. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Kokoomateostensarja. Juhlajulkaisut A:17, Turku

16 edesauttaa muun muassa muotoilemaan empiirisen kyselytutkimuksen kysymyksiä ja kohdistamaan ne riittävän tarkasti. Sosiologinen tietämys taas auttaa työjuridiikkaa saamaan selville paitsi asian yhteiskunnallista merkitystä ja painoarvoa (määrät, osuudet) myös juridisen sääntelyn ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Tutkimuskokonaisuuteen sisältyy kolme tasoa: 1) valtakunnallisten järjestöjen paikallisesta sopimisesta vastaaville neuvottelijoille suunnattu asiantuntijakysely, 2) paikallisen sopimisen kokonaistilannetta kartoittava laaja kysely, jossa vastaajina ovat työnantajan ja henkilöstön edustajat yksityisen sektorin yritysten toimipaikoissa, kunnissa sekä valtion virastoissa ja laitoksissa sekä 3) haastattelu- ja henkilöstökysely - osuus, jossa tarkastellaan paikallista sopimista lähietäisyydeltä eräillä toimipaikoilla Toimipaikkahaastattelut ja henkilöstökyselyt Tämä raportti perustuu pääasiassa yhdeksän eri alojen toimipaikan osapuolten edustajien haastatteluihin (30 kpl) ja näistä kuudessa suoritettuihin henkilöstökyselyhin (vastuksia tuli 227 kpl). Yksityisen sektorin tilannetta kartoittava laaja kyselytutkimus muodostaa kehyksen tarkasteluille ja eräitä sen tuloksia esitetään myös tässä raportissa. Yksityisellä sektorilla tehdyn laajan kyselyn otokseen valikoitui 1836 toimipaikkaa. Vastauksia saatiin kaikkiaan Näistä 880 on henkilöstön edustajaa ja 341 työnantajan edustajaa. Kyselyyn vastasivat kohdeorganisaatioissa työnantajan edustajat sekä kaikkien keskeisten henkilöstöryhmien edustajat, yleensä luottamusmiehet, omilla lomakkeillaan. Paikallinen sopiminen on koko tutkimushankkeessa määritelty laajasti niin, että se kattaa valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvan sopimisen (ns. suppea käsite) 3 Aikaisemmista haastatteluihin perustuvasta tutkimuksesta ks. esim. Sakari Timonen: Paikallinen sopiminen yrityksissä. Työministeriön työpoliittinen tutkimus 56, 1993 ja Paikallisen sopimisen käänne. Työsuojelurahasto, Helsinki

17 lisäksi lakiin ja yleiseen sopimusvapauteen perustuvat sopimiset. Kyselyn vastaukset kertovat siitä, mitä työpaikoilla on käytännössä koettu sovituksi ja mitkä ovat osapuolten kokemukset ja mielipiteet. Tässä raportissa tuon laajan kyselytutkimuksen antamaa kokonaiskuvaa sopimisesta täydennetään ja syvennetään ennen muuta työnantajan edustajien ja henkilöstön edustajien haastatteluilla yhdeksässä eri toimipaikassa. Haastattelujen avulla on muun muassa pyritty selvittämään, mitä asioita on ollut sopimisen kohteena, mitä kokemuksia niistä on saatu, mitkä tekijät luovat edellytyksiä sopimisen onnistumiselle ja miten erilaisiin ratkaisuihin on päädytty sekä kuvaamaan erilaisten toimipaikkojen yhteistyöja neuvottelukulttuuria sekä paikallisen sopimisen asemaa siinä. Toimivia paikallisen sopimisen menettelyjä etsittäessä ovat luonnollisesti tärkeitä erityisesti onnistuneet ratkaisut, mutta myös epäonnistuneet lopputulokset antavat tärkeää tietoa paikallisen sopimisen edellytyksistä. Haastattelumetodina on teemahaastattelu, jossa esitetään osin strukturoituja kysymyksiä, mutta jossa kysytään myös sellaisia kysymyksiä, joissa haastateltavat voivat kertoa vapaasti aihepiiriin liittyvistä näkemyksistään teema-alueiden puitteissa. Teemahaastattelussa voidaan esittää tarkentavia lisäkysymyksiä ja saada perusteluja haastateltavien näkemyksille sekä ottaa huomioon tarkasteltavien tilanteiden erityisluonne ja kuitenkin samalla säilyttää haastattelujen sisältö riittävän yhdenmukaisena vertailujen tekemistä varten. Haastattelulomake ja henkilöstökyselyn lomake ovat tämän raportin liitteinä. Haastatteluissa esiin tulleet sopimisratkaisut ja mielipiteet ovat organisaatio- ja tapauskohtaisia, eivätkä ne ole yleistettävissä edustamaan koko suomalaisen työelämän tilannetta. Toisaalta esiin tulee teemoja ja näkemyksiä, jotka ovat luultavasti ajankohtaisia useimmilla työpaikoilla. Raportti perustuu haastateltavien kertomuksiin ja heidän käyttämiinsä termeihin. Haastateltavat ovat käytännön ihmisiä, eivätkä he välttämättä kiinnitä huomiota siihen, mihin sopiminen perustuu. He ovat kertoneet asioista, jotka he ovat kokeneet sovi- 13

18 tuiksi. On siis mahdollista, että joistakin asioista ei ole tehty varsinaista sopimusta, vaikka haastateltavat ovatkin käyttäneet sopimus- tai sopiminen-käsitteitä. Joissain tapauksissa on voitu tulkita sopimiseksi se, että asioista on keskusteltu henkilöstön kanssa ennen kuin työnantaja on asiasta päättänyt. Haastatteluissa monet haastateltavat myös kertoivat yrityksen omista käytännöistä, vaikka nämä eivät kuuluneetkaan sopimisen piiriin. Vakiintuneesta käytännöstä voi muodostua ns. sopimuksen veroinen käytäntö. Kuudessa haastattelujen kohdetoimipaikoista toteutettiin lisäksi henkilöstökysely, jossa kartoitettiin henkilöstön yksittäisten jäsenten kokemuksia ja näkemyksiä paikallisesta sopimisesta työpaikkatasolla. Henkilöstökyselyt ovat suppeita niin kohdetoimipaikkojen poiminnan kuin vastaajamääränkin (N= 227) osalta, eivätkä saadut vastaukset ole edustavia kuvaamaan suomalaisen työelämän tilannetta yleisesti. Yleistettävyyttä ei tavoiteltu. Varovaisesti tulkiten tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. 1.3 Paikallisen sopimisen oikeudellisia perusteita 4 (1) Lain säännökset. Vaikka työlainsäädäntö on paljolti työntekijän suojaamisen takia vähimmäispakottavaa oikeutta, sisältyy työlakeihin useita dispositiivisia säännöksiä, joista voidaan sopia toisin myös paikallisella tasolla, muun muassa työsopimuksin, ellei työehtosopimus rajoita tätä. Eräistä lakien säännöksistä (ns. semidispositiiviset) voidaan taas sopia toisin vain työehtosopimusluonteisilla sopimuksilla. Mutta tällöinkin voidaan työehtosopimuksella määrätä, että asiasta saadaan tai on sovittava paikallisesti. Eräissä työlaeissa on myös nimenomaisia säännöksiä paikallisesta sopimisesta. Muun muassa työaikalaissa vuodelta 1996 on säännöksiä työaikojen paikallisesta sopimises- 4 Kairinen, Hietala, Nyberg, Ojanen. Paikallinen sopiminen, WSOY 1996, s ja s Ks, myös esim. Rusanen, Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet, paikallinen sopiminen, SAK 1994 s. 177 s ja Helin, Jyrki, Isäntävaltaa ja vuoropuhelua, paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla, SAK

19 ta. Myös vuoden 2001 työsopimuslain sekä uusimman vuosilomalain ja yhteistoimintalain eräät normit sääntelevät paikallisia sopimisia. (2) Valtakunnallisen TES:n määräykset. Valtakunnallisiin työehtosopimuksiin sisältyy vähimmäispakottavien määräysten lisäksi sekä sopimismahdollisuuksia delegoivia (sallivia, kelpuuttavia) että paikallista sopimista edellyttäviäkin määräyksiä. Eräät työehtosopimusmääräykset ovat taas laajasti dispositiivisia eli toisin sovittavissa. Monissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden osalta toisin sopiminen paikallisesti on sallittu. Tällainen kelpuuttava tai salliva määräys voi olla muotoiltu esimerkiksi: paikallisesti voidaan sopia toisin tai ellei paikallisesti sovita toisin. Työehtosopimuksissa on myös määräyksiä, jotka siirtävät materiaalisen työehdon määrittelyn paikallisille osapuolille, jopa sopimista edellyttäen ( asiasta x on sovittava paikallisesti ). Ns. suppea paikallisen sopimisen käsite rajautuu tällaisiin työehtosopimusmääräyksien nimenomaisesti mahdollistamiin, sallimiin tai edellyttämiin sopimisiin. Työehtosopimusten mukaan paikallinen sopiminen tapahtuu sopimuksessa olevien neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaisesti, ensisijassa työnantajan ja henkilöstöryhmää edustavan luottamusmiehen kesken. Asiasta riippuen sopimusosapuolena voi olla myös yksittäinen työntekijä tai toimihenkilö. Sopimusmääräyksien mukaan luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä tai toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimuksen tulisi lähtökohtaisesti olla kirjallinen, joskin joissakin tapauksissa kirjallista muotoa ei edellytetä. Toistaiseksi voimassa olevan paikallisen sopimuksen voi yleensä irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Eräiden alojen työehtosopimus edellyttää, että paikallisesta sopimuksesta annetaan tieto valtakunnallisille liitoille. Paikallinen sopiminen perustuessa valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiin, paikallisesta sopimuksesta voi tulla valtakunnallisen työehtosopimuksen osa. Tämä merkitsee eräänlaista työehtosopimuksen (vain ko. paikallisia osapuolia koskevan) partikulaarisen osaehdon asettamisen vallan siirtoa paikallistasoille. Valtakunnallinen TES ikään kuin imuroi erilaiset paikalliset sopimukset työehtosopimuksen sisään. Näin ne saavat työehtosopimuksen oikeusvaikutukset. Näiden tulkintaerimielisyydet 15

20 ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaisesti ja viimekädessä työtuomioistuimessa. Ellei paikallisen sopimisen alueeseen kuuluvista asioista sovita paikallisesti, noudatetaan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa olevaa toissijaista määräystä, jota on kutsuttu perälaudaksi. Jos esimerkiksi säännöllisestä työajasta ei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa olevaa työaikamääräystä. Työehtosopimuksissa voi olla myös määräyksiä, joissa asetetaan joitakin rajoja tai raameja sille, minkälaisten rajojen puitteissa paikallisen sopimuksen tulisi pysyä (sivulaudat). Esimerkiksi joustavaksi sovittujen työaikojen tilanteissa on työehtosopimuksissa saatettu määrätä, että työaikojen tulee kuitenkin pysyä tietyissä rajoissa ja tasoittua jonkin ajanjakson kuluessa. Mikäli on kyse vain siitä, että paikalliset osapuolet ovat sopineet jonkin työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta, eivät tällaiset tulkintasopimiset ole sellaisia työehtosopimuksen osaksi tulevia paikallisia sopimuksia, joita suppea paikallisen sopimisen käsite kattaa. Mutta taas joidenkin väljien työehtosopimusmääräysten soveltaminen käytännössä saattaa edellyttää tarkempaa sopimusta, jolloin tällainenkin soveltamissopimus saatetaan lukea laajan paikallisen sopimisen käsitteen piiriin ja ainakin se saa työehtosopimuksen oikeusvaikutukset. (3) Yrityskohtaiset työehtosopimukset. Työehtosopimuslaki mahdollistaa myös sen, että työehtosopimus solmitaan yksittäisen työnantajan ja jonkin palkansaajien työmarkkinajärjestön välillä. Tällaisia yrityskohtaisia räätälöityjä työehtosopimuksia on maassamme muutamia, muun muassa kuljetuksen, energian ja viestinnän aloilla. Toisinaan ne ovat kuitenkin vain eräänlaisia liityntäsopimuksia, joissa sovitaan jotakin yritystä koskien soveltuvin osin valtakunnallisen työehtosopimuksen noudattamisesta. (4) Yhteistoimintasopimukset. Yhteistoimintalain mukaisessa menettelyssä voidaan sopia käsiteltävänä olevista yt-asioista. Tällaisia ovat muun muassa työaikoja, työntekijän asemaa ja toimenkuvaa koskevat muutosasiat. YT-laki myös edellyttää, että eräät 16

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista - tutkittuja kokemuksia Akava EK KiT KT SAK STTK VTML Työsuojelurahasto Sisältö Lukijalle...2 Palkat paikallisessa neuvottelupöydässä...4 Työaika joustaa

Lisätiedot

3. Työnantajan oikeus muuttaa työsuhteen ehtoa työnjohto ja valvontavallan perusteella (Engblom, kirja)

3. Työnantajan oikeus muuttaa työsuhteen ehtoa työnjohto ja valvontavallan perusteella (Engblom, kirja) Paikallinen sopiminen työehdoista Valinnainen opintojakso 15.8.2014 Vastaukset kysymyksiin 1 (Kairinen) ja 2-3 (Murto) eri arkeille. 1. Voiko henkilöstön luottamusmies YT-menettelyssä sopia paikallisesti

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010

KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010 KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010 Palkkaustavat Peruspalkkaustavat: Aikapalkkaus Perustuu tehtävien luokittamiseen työn vaativuuden perusteella ja työntekijän pätevyyden

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ 14.4.2016 Oulun yliopisto Human resources management Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknolgiateollisuus ry Työnantajaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Liite 1 Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA

YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA Käsiteltävät aiheet: yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen kehittämisen apuna yrityksen palkkapolitiikka oikeudenmukaisen ja kannustavan palkitsemisen perustana

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti CapMan Oyj:n hallituksen vahvistama 11.2.2016. Tämä CapMan Oyj:n (jäljempänä CapMan) palkka- ja palkkioselvitys on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen

Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2015 Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen KONSERNIOHJAUS VAIKEUTTAA TYÖPAIKKAKOHTAISTA SOPIMISTA Työpaikoista 86 prosenttia toteutti palkankorotukset perälaudan mukaisesti.

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimus 2016-2017 14.6.2016 ERTO:n info Hki, Tku, Tre, Oulu Miksi KiKy solmittiin? Taustalla Suomen pitkittynyt taantuma Kaatuneet yhteiskuntasopimusneuvottelut 1. haluttiin korvata hallituksen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työsopimus ja johtajasopimus. Harri Hietala Keijo Kaivanto

Työsopimus ja johtajasopimus. Harri Hietala Keijo Kaivanto Työsopimus ja johtajasopimus Harri Hietala Keijo Kaivanto TALENTUM Helsinki 2012 Talentum Media Oy ja tekijät 5., uudistettu painos Taitto: Notepad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN 978-952-14-1411-4

Lisätiedot

Kauppa. Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Kauppa. Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain Kauppa Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kaupan alalta saatiin kyselyyn vastauksia 63 toimipaikasta. Näistä 17 prosenttia on 5-19 hengen toimipaikkoja, 49 prosenttia 20-99 hengen toimipaikkoja,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Palkkatietämys Suomessa

Palkkatietämys Suomessa Palkkatietämys Suomessa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaaminen 16.11.2012 Anu Hakonen & Johanna Maaniemi Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos Tausta Nykyaikaisten i palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN Sivu 1 / 5 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUTULOS Työehtosopimuksen voimassaoloaika on

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN Sivu 1 / 5 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUTULOS Työehtosopimuksen voimassaoloaika on METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN Sivu 1 / 5 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA Työehtosopimuksen voimassaoloaika on 1.12.2013 31.1.2017 4 PALKKAMÄÄRÄYKSET Yleiskorotus 1.4.2014 Työkohtaiset palkat Palkkoja korotetaan

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Miksi kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus (kiky) Keskusjärjestöt: EK, SAK, STTK, AKAVA Alkujaan

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

TES neuvottelutulos. Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu

TES neuvottelutulos. Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu TES 2017-2021 neuvottelutulos Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu Palkankorotukset sopimuskaudella Sopimuskausi 1.2.2017-31.1.2021

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot