ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläke alaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 3/2012 heinä-syyskuu Kesän aikana käytiin keskustelua työurien pidentämisestä sekä työllisyyden ja työkyvyttömyyden vaikutuksista työuriin. Toimitusjohtaja Mika Vehviläisen asuntokauppaa koskeva lahjusepäily ratkesi syyteittä, mutta asiasta käyty kiivas keskustelu johti työeläkeyhtiöiden ohjeiden tarkentamiseen. Eläkevarojen sijoittamista veroparatiiseihin pidettiin sijoitusetiikan vastaisena. Vakuutusoikeuslakia kritisoitiin laajalti. Hallituksen esittämä eläketulojen lisävero koettiin kohtuuttomaksi. Mahdollisuudet pidentää työuria koettiin puutteellisiksi Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen totesi, että eläkeiän korottaminen työurien pidentämiseksi lisäisi nykymenolla työttömyyttä. Tiitisen mukaan työllisyysasteen kohottamiseksi pitäisi luoda työpaikkoja. (IL ) Lehdissä otsikoitiin neljän alle kolmekymmentävuotiaan nuoren jäävän joka päivä eläkkeelle henkisistä syistä. Tieto lisäsi huolta työurien pidentämisestä. Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri toivoi, että hallitus nostaisi masennuksen ehkäisyn yhdeksi ensi vuoden budjetin painopisteeksi. Perusterveydenhuollon prosessi pitäisi saada sellaiseksi, että se vastaa ongelmiin, Sauri totesi. (US ) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdotti eläkeiän nostamista 78-vuoteen. Ehdotus kohtasi jyrkkää kritiikkiä. (IL ) Myös lomalta palannut eduskunta puhui vilkkaasti työurien pidentämisestä. Osa-aikaeläkkeen ikärajan nosto 61-vuoteen vuosien aikana herätti keskustelijoissa huolta siitä, kuinka työssä jaksettaisiin. Muutoksen pelättiin myös lisäävän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. Vasemmistoliiton Jyri Yrttiaho näki ikärajan noston pyrkimyksenä lakkauttaa kaikki varhaiseläkkeet. Keskustan Anu Vehviläinen totesi, että ikärajan nostoilla olisi erittäin pienet vaikutukset työurien pitenemiseen. (HS ) Suomen yrittäjien työelämä-osaston johtaja Rauno Vanhanen sanoi työurien pituuden olevan liian kapea näkökulma. Vanhasen mielestä myös tehtyjen työtuntien määrä pitäisi saada kasvuun ja eläkeläiset töihin. Kannustimeksi tähän Vanhanen esitti ylitöiden verotuksen keventämistä. (AL )

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ Asuntokauppajuttu ratkesi syytteittä Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske kertoi, ettei Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen asuntokauppajutusta nosteta syytettä. Vehviläisen asuntokaupan ei todettu täyttävän lahjusrikoksen tunnusmerkistöä. Lahjus on oikeudeton etu, jolla pyritään saamaan vastaanottaja suosimaan antajaa. Tällaista yhteyttä esitutkinnassa ei löydetty. Myös muut epäillyt, vakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas ja varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Finnairin hallituksen entinen puheenjohtaja Christoffer Taxell jäivät ilman syytteitä. (HS ) Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala antoi syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen täyden luottamuksen Finnairin hallitukselle. Hautala totesi silti, ettei asuntokauppa ollut sopiva, ja että se olisi pitänyt julkistaa. (HS ) Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kommentoi ratkaisua kertomalla ymmärtäneensä, että ei riitä, että toimii lakien mukaisesti. On otettava huomioon myös eettiset näkökulmat ja se, miltä asiat saattavat näyttää. (Etelä-Suomen Sanomat ) Ilmarisen hallituksen puheenjohtajan Jussi Pesosen mukaan syyttäjän päätös jättää syyttämättä Ilmarisen kahta johtajaa ja Finnairin johtoa, oli odotettu. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas piti tärkeänä, että asia oli selvitetty perinpohjaisesti. Entinen Finnairin hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell vastasi kysymyksiin toteamalla olevansa juristi ja tarkastelleensa tätä asiaa juridisena kysymyksenä. Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen totesi, että asuntokaupasta syntyneen kohun jälkeen moni yritys todennäköisesti toimii eettisemmin ja raportoi avoimemmin. (IL ) Myös Turun yliopiston hallinto-oikeuden professori Heikki Kulla arvioi, että tapaus vaikuttaa liike-elämän sopimuksiin jatkossa. Voi olla, että tällaiset epämääräiset hommat jäävät sivuun, Kulla totesi. (AL ) Muutoksia työeläkeyhtiöiden ohjeisiin Finnairin toimitusjohtajan ja Ilmarisen hallintoneuvoston jäsenen Mika Vehviläisen asuntokaupasta käyty keskustelu johti selvityksiin työeläkeyhtiön hallinnon läpinäkyvyydestä, johtohenkilöiden toiminnasta muissa yhtiöissä sekä lähipiirin kauppojen rajoista. Finanssivalvonta (Fiva) antoi ohjeet, joiden mukaan eläkeyhtiöiden on julkistettava kaikki lähipiirin kanssa tehdyt kaupat ja muut oikeussuhteet kuten vuokrasuhteet. Fiva vaati myös eläkeyhtiöitä määrittelemään lähipiiriin kuuluvat ja laatimaan kirjalliset ohjeet lähipiirin kanssa tehtäviin kauppoihin. (HS ) STM:n vakuutusosaston päällikkö Outi Antila kertoi, että sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä työeläkelaitosten hallintosäätelyn uudistaminen valmistuisi loppuvuodesta. Ministeriössä uudistuksen valmisteluja johtava Erkki Rajaniemi linjasi, että tulossa olisi rajoituksia työeläkeyhtiöiden johtajien osallistumiseen muiden yhtiöiden hallituksiin. (Keskisuomalainen )

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ Liiketaloustieteen ja laskentatoimen professori Jarmo Leppiniemen mukaan eläkejohtajat eivät saa toimia pörssiyhtiöiden hallituksissa. Kun hallituksen jäsen myy pörssiyhtiön osakkeita, se antaa negatiivisen signaalin, Leppiniemi perusteli. (MTV3.fi ) Eläkesijoittaminen veroparatiiseihin käynnisti keskustelun etiikasta Lehdet uutisoivat laajasti veroparatiiseihin sijoitetuista eläkemiljardeista. Tiedot eläkeyhtiöiden sijoituksista veroparatiiseihin saivat aikaan kiivaan eettisen ja moraalisen keskustelun. Työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto sanoi, että veroparatiiseja oli mahdotonta käytännössä välttää, jos halusi sijoittaa rahastojen kautta yrityksiin. Ennätysmatalien korkojen vuoksi matalariskisen tuoton löytäminen on eläkesijoittajille hyvin hankalaa. (Ilta-Sanomat HS ) Hallitus suunnitteli lakiluonnosta, joka leikkaisi konsernin sisäisten lainojen korkojen vähennysoikeuksia. Näin kansainväliset konsernit eivät enää pääsisi hyödyntämään eri maiden erilaisia verolakeja pienentääkseen maksamiensa verojen määrää. Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori näki esityksen merkittäväksi tavaksi puuttua veroparatiisiproblematiikkaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvosteli hallituksen aikeita, toteamalla, että rajoituksen pitäisi koskea vain ulkomaisen matalan verotuksen hyödyntämistä. (HS ) Työeläkeyhtiöiden hallinnossa on mukana myös työntekijäjärjestöjen edustajia. Varman hallituksessa edustajana istuva Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi, että eläkeyhtiön hallitus ei ota kantaa yksittäisiin osakkeisiin. Aalto selitti hallituksen käsittelevän sitä, kuinka paljon allokoidaan kuhunkin sijoitusluokkaan. Aalto totesi, että on vaikeaa sanoa yksittäisen ulkomaalaisen yrityksen nimen perusteella, onko se veroparatiisissa sijaitseva yritys. STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen painotti, että kyse ei ole mistään laittomasta, vaan etiikasta ja moraalista. (IL ) Asianajotoimisto Boreniuksen veroasiantuntija, oikeustieteen tohtori Janne Juusela kertoi, että eläkeyhtiöt eivät saa mitään verohyötyä siitä, että sijoittavat verovapaissa maissa rekisteröityihin yrityksiin. Juusela selitti tämän johtuvan siitä, että rahastojen sijoittajat maksavat sijoitustuotostaan normaalisti veroa asuinvaltionsa verolakien mukaisesti. Juuselan mukaan veroparatiiseja ei todellisuudessa kannata käyttää verosuunnittelussa, sillä niihin liittyy enemmän haittoja kuin hyötyjä. Suomalainen lainsäädäntömme kohtelee veroparatiiseista ja muista kuin normaalin tuloverosopimuksen maista saatuja tuloja erittäin ankarasti, Juusela sanoi. (KL ) Talouselämän päätoimittaja Reijo Ruokanen kirjoitti pääkirjoituksessaan lain määräävän eläkevarojen sijoittamisesta turvallisesti ja tuottavasti. Ruokanen totesi, että mitä enemmän sijoitustoiminnalle asetetaan eettisiä ja moraalisia lisävaatimuksia, sitä enemmän pitää eläkkeitä alentaa. (Talouselämä 32/2012.) Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio vastasi veroparatiisikyselyihin kertomalla, että kansainvälisen sijoittajan on käytännössä mahdotonta täysin välttää ns. veroparatiiseja, jos haluaa ylläpitää tasapainoista, hajautettua sijoitussalkkua. Veroparatiisien kokonaan poissulkemiseksi yhtiön tulisi pidättäytyä pääomasijoituksista ulkomaille ja myös osasta rahastosijoittamisesta. Nämä ovat ne sijoittamisen muodot joilla tuottoja on saatu. Ritakal-

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ lio korosti myös sitä, että yksittäinen eläkeyhtiö ei voi yksin vaikuttaa siihen, että monet rahastot rekisteröivät taustayhteisönsä veroparatiiseihin. (Talouselämä ) Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Hänninen analysoi veroparatiisitilannetta ja totesi, että ne voidaan saada katoamaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. (HS ) Vakuustusoikeuslakia kritisoitiin Vakuutuslääkäreiden toiminta nousi julkisen arvostelun kohteeksi. Kritiikkiä esitettiin erityisesti siitä, että vakuutuslääkäri antaa ratkaisun näkemättä tai tutkimatta potilasta. Lähi-Tapoila-eläkeyhtiön ylilääkäri Maarit Gockel ehdotti, että eläkelausuntoa kirjoittavalta lääkäriltä voitaisiin vaatia tietty määrä työvuosia. Gockelin mukaan hyvän lausunnon kirjoittaminen vaatii hoitavalta lääkäriltä kokemusta ja potilaan työnkuvan tuntemusta. (HS ) Myös kansanedustajat olivat huolissaan siitä, että lainsäädännöllä ei oltu onnistuttu saamaan aikaan oikeudenmukaiseksi koettua vakuutusturvajärjestelmää. Kansanedustajat Kari Rajamäki, Kristiina Salonen ja Anneli Kiljunen ehdottivat että asiantuntijalääkärin tulisi tavata potilas ja neuvotella hoitavan lääkärin kanssa silloin, jos asiantuntijalääkäri on päätymässä eri ratkaisuun hoitavan lääkärin kanssa. (HS ) Hyksin työkyvyttömyystutkimuspoliklinikan psykiatrian erikoislääkäri Katinka Tuisku totesi, että työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen ennen riittävää hoitoa ja kuntoutusta ei ole kenenkään etu. Tuiskun mukaan sairaaksi todistamisen taakka, joka potilaalle jää, voi estää kuntoutumisen. Työkyvyttömyyden todistamisen taakka myös estää voimavarojen etsimisen. (HS ) Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen erosi virastaan korkeimman oikeuden presidentin esittämän arvostelun vuoksi. Korkein oikeus on kumonnut vakuutusoikeuden ratkaisuja tapaturmissa loukkaantuneiden hyväksi. Hyvärinen piti kritiikkiä kohtuuttomana ja katsoi sen kohdistuvan juttujen lääketieteelliseen valmisteluun josta hän on vastuussa. KKO:n presidentti Pauliine Koskelo korosti, että vakuutusoikeudessa käsitellään eläkeasioita, joilla on suuri merkitys ihmisten toimeentulolle. Keskustelussa ei ole kyse viranomaisten tilanteesta, vaan ihmisten oikeusturvasta, Koskelo sanoi. Koskelo piti Hyvärisen eropäätöstä ylireagoimisena. Hän näki valitettavana sen, että Hyvärinen ei nähnyt vaihtoehtona erolleen sitä, että olisi pohdittu miten päästä kestäville ratkaisulinjoille. Myös lainkäytön emeritusprofessorin Jyrki Virolaisen mielestä korkeimman oikeuden vakuutusoikeuteen kohdistaman arvostelu oli asiallista ja se olisi pitänyt ottaa huomioon jo aiemmin vakuutusoikeudessa. (HS ) Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko totesi, että vakuutuslääkärien olisi perusteltava päätöksensä paremmin. Myös vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä on lisättävä. Valtaosa lääkäreistä kannatti Risikon ehdotusta. (HS ) Euroopan Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen sanoi, että kyseessä on vakava ongelma, sillä jokainen väärä tuomio on oikeusmurha, joka vahingoittaa ja tuhoaa asianosaisen yksilön elämän edellytyksiä. Asianosainen ei voi koskaan tie-

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ tää, mitä lääkärijäsen on hänen terveydestään lausunut. Juntusen mukaan se, että lääkärijäsenten lausunnot asiaa ratkaistaessa ovat neuvottelusalaisuuden piirissä, loukkaa räikeästi Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeuden mukaisen oikeudenkäynnin periaatetta. (Suomenmaa ) Mediakeskustelussa esitettiin monenlaista tietoa ja käsityksiä vakuutusoikeudesta. Vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen vastasi keskusteluun, että vakuutusoikeuden ratkaisut eivät perustu mielivaltaan, vaan eduskunnan säätämiin erilaisiin etuuslakeihin. (HS ) Vakuutusoikeuden vakuutustuomari Olli Olanterä vastasi kritiikkiin, että Vakuutusoikeus ei voi joka päätöksessä nojata hoitavaan lääkäriin. Olanterä selvittää, että etuuksien saamisen edellytykset on säädetty etuuslaeissa täsmällisesti. Ainoastaan niille hakijoille, jotka täyttävät laissa säädetyt edellytykset, voidaan myöntää etuudet. Olanterä korosti, että vakuutusoikeus ei voi aina perustaa ratkaisuaan hoitavan lääkärin näkemykseen siitä, täyttääkö hänen potilaansa laissa säädetyt etuuden saamisen edellytykset. (HS ) Eläketulojen lisävero koettiin kohtuuttomaksi Valtion budjettiin 2013 esitetään suurille eläketuloille kuuden prosentin suuruista lisäveroa euron eläketuloista alkaen. Esitys herätti julki tullessaan laajaa vastustusta lehtien palstoilla. Entinen sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Tarmo Pukkilan mukaan veronkorotus on epäoikeudenmukainen. Pukkilan mukaan eläkeläisten ansioita vähennetään kahteen kertaan samalla perusteella. Myös Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen piti veronkorotusta raippaverona, jolle ei ole vakuuttavia perusteita. Hallitus perusteli hyvätuloisten veroa sillä, että verotuloja kerätään niiltä, joilla on maksukykyä. (HS ) Turkulainen varatuomari Kari Suominen totesi, että esitetty eläketulon lisävero merkitseekin tosiasiallisesti sitä, että osalta eläkeläisiä ryhdytään lisäveron nimellä perimään TEL-maksua ja työttömyysvakuutusmaksua uudelleen, myös eläkkeelläoloaikana, vaikka näitä maksuja vastaavia etuisuuksia ei enää ole saatavissa. (Turun Sanomat ) Espoolainen eläkeläinen Markku Hänninen kritisoi mielipidepalstalla sitä, että eläkkeensaajilta kerätään enemmän rahaa kuin palkansaajilta. Myös Espoolainen valtiotieteen maisteri Ilkka Hyppönen kyseli onko tämä esimerkki oikeudenmukaisuudesta. (HS )

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ Keskustelu sosiaalisessa mediassa heinä-syyskuussa Eläkeiän nosto Juhana Vartiaisen mielipide 75-vuotiaasta työssäkäyvästä kirvoitti paljon kommentteja. Iltalehti Tässä maassa on suuri määrä työttömiä joilla on jopa kolme tutkintoa eikä töitä löydy millään. Olisi viisasta muuttaa koko työlainsäädäntöä ja jakaa työt tasaisemmin.--- Ei nimierkkiä Eikö tätä keskustelua voi nimenomaan käydä työuran pituuden mukaan, eikä iän mukaan?? Olen itse mennyt töihin 17 -vuotiaana, TYÖURAA on jo takana 29 vuotta. Nyt jos minulle vielä sanotaan, että pitäisi painaa yli 25 vuotta, niin voin sanoa, etten varmasti jaksa. Kukaan ei voi jaksaa nykyisen työtahdin ja vaatimustason mukaan. Voitaisiinko sopia niin, että voi jäädä eläkkeelle kun olet tehnyt töitä 40 vuotta? Siten työssäoloaika täyttyy myös ikuisuusopiskelijoilta tai sitten ei, mutta luulen siten kaikkien joutuvan tasapuolisesti osallistumaan tähän talkooseen. Väsynyt, MTV3.fi-uutisen keskustelu: Kukahan mahtaa saada provikat eläkeyhtiöltä tälläisten tyhmyyksen esittämisestä.eipä sillä mitä vanhempi työntekijä ja pidempi työ rupeama niin yläkevuodet jää lyhemmiksi ja eläkeyhtiöt hykertelee käsiään. nynny Se on vihreälle oksalle päässeen hyvä laukoa tyhmyyksiä. Ei taida kaverilla olla paljon kokemusta vallitsevista työmarkkinoista tavallisen työntekijän osalta. Siitä vain kokeilemaan kuinka yli 50-vuotias työllistyy avoimilla työmarkkinoilla. 55-vuotiaina eläkkeelle häipyvätkin taitavat useimmiten olla sitä johtoporrasta hyvine lisäeläkkeineen ja kultaisine kädenpuristuksineen! Kulo Eläkkeelle voisi jäädä työvuosien perusteella. Vanhemmat ihmiset ovat aloittaneet työrupeamansa jo lapsuudesta lähtien tai viimeistään 12 vuotiaana. Nykyisin useat eivät lähde töihin ollenkaan,kun valtion kustantamana voi vain makoilla ja rellestää. Osa taas menee työelämään vasta vuotiaana. Tasan ei käy onnen(työelämän) lahjat. anilee Jos sitä eläkeikää on pakko nostaa, niin sitten on alettava tekemään alakohtaisia sopimuksia asiasta. Kyllähän joku Vartiaisen kaltainen paperinpyörittelijä jaksaa hommia tehdä vaikka hautaan saakka, mutta fyysisesti rankoilla aloilla asia on ihan toinen. pururata Vakuutuslääkärit Helsingin Sanomien artikkeli : Vakuutuslääkärien työhön tarvitaan läpinäkyvyyttä aiheutti vilkasta keskustelua. Omassa lähipiirissäni on ollut tapaus, jossa potilasta hoitanut, oman alansa huippulääkäri, on kirjoittanut selvän lausunnon potilaan työkyvyttömyydestä, ja lausunnon on sitten

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ kumonnut täysin eri erikoistumisalan vakuutuslääkäri, ainoastaan papereiden perusteella. Tällainen on mielestäni pahempaa kuin putkinäköinen ja kylmäkiskoinen juristeria ; se on selvä vääryys, eikä päätös ole pelkästään oikeustajun vastainen, vaan ihan oikeasti ristiriidassa todellisen oikeuden kanssa. Antti Oksidantti Jokainen kerta, kun vakuutuslääkäri kumoaa diagnoosin tehneen ja potilasta hoitaneen lääkärin lausunnon, hän julistaa lausunnollaan kollegansa epäpäteväksi toimimaan alallaan. Vakuutuslääkärien kielteiset päätökset tulee alistaa käräjäoikeuteen rutiininomaisesti jokaisessa kielteisessä tapauksessa jo pelkästään hoitavien lääkärien oikeusturvan ja ammattitaidon puolustamisen nimessä. V-O-P Suomi24 palstalla keskusteltiin myös vakuutuslääkäreistä. Oikeessa ootte, koko järjestelmä on läpimätä. Kaikki vakuutuslaitokset, muutoksenhakulautakunnat ja vakuutusoikeus. Tuleppa sairaaksi ja ole yli vuosi työkyvytön niin alkaa sellainen taistelu tuista joihin sinulla on oikeus mutta vakuutuslääkärit parantavat vaivasi paperilla ihan tuosta noin vaan. Itse olen kelan ja eläkeyhtiön kanssa taistellut yli 2 vuotta ja myönteistä päätöstä vieläkään en ole saanut. Näin on Lääkärihän ne eläkepaperit kirjoittaa. Mielestäni potilaiden pitää voida luottaa omien lääkäreidensä osaamiseen. Nykyjärjestelmässä vakuutuslääkärit voivat surutta kävellä hoitavien lääkäreiden kantojen yli, olivatpa hoitavat lääkärit kuinka alansa eksperttejä tahansa. Sairaita ihmisiä hyppyytetään mielivaltaisesti paikasta toiseen, lausuntoja ja valituksia pitää tehdä turhan takia sairaana ja vähäisullä voimavaroilla. Mitä elämää se sellainen on. Systeemi on mätä ja se pitää totaalisesti uusia. Mätä systeemi Hilkka Liisa Nivukoski kirjoittaa Uuden Suomen Vakuutusyhtiöiden mielivalta blogitekstissään 28.7, ettei hän monen vuoden taistelun jälkeen saa tapaturmaeläkettä, vaikka hänellä on todettu ammattitauti. Tulee mieleeni, että Vakuutusoikeuden erikoislääkärit saavat isot palkkiot kumoamistaan lausunnoista ja siksi raha on heille tärkeämpää kuin työpaikalla terveytensä menettäneen oikeusturva ja lakisääteinen tapaturmaeläke. No tämä on tietenkin vain oma oletukseni.