Nuoret palveluita arvioimassa

Transkriptio

1 Nuoret palveluita arvioimassa - menetelmäopas nuorten vaikuttamisja kuulemiskäytäntöjen kehittämiseen Kuntien peruspalveluiden arvioinnin kehittämishanke 1

2 Nuoret palveluita arvioimassa - menetelmäopas nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskäytäntöjen kehittämiseen Tekijät: Anu Gretschel ssi Helin ija Kauniskangas Kuvat: Reija alovaara Taitto: Asmo Koste Yhteistyössä: Opetus- ja kulttuuriministeriö Y-keskukset uomen Kuntaliitto uomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry uomen Nuorisovaltuustojen iitto Nuorisotutkimusseura Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus Julkaisija: uomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kuntien peruspalveluiden arvioinnin kehittämishanke 2010 Helsinki,

3 isällysluettelo 1. Nuoret palveluita arvioimassa Peruspalveluiden arvioinnista (Kaisa eka) Keskustelutilaisuuspäivän eteneminen kaaviona Keskustelutilaisuuspäivän rakenne Teemojen valinta Pienryhmätyöskentely Teemaryhmätyöskentely Visualisointivaihtoehtoja Päättäjien valmistautumishetki Nuorten ja päättäjien keskustelu sekä etenemissuunnitelman tekeminen tenemissuunnitelma Raportointi Keskustelutilaisuuspäivän käytännön järjestelyt Paikalle kutsuttavat nuoret ja päättäjät Keskustelutilaisuuden käytännön järjestelyt uuret ja pienet kunnat Tarkastuslista ennen keskustelutilaisuuspäivää iitteet: 1) Kutsukirjemalli (nuoret) ) Kutsukirjemalli (päättäjät) ) ehdistötiedote ) Työkirjapohja ) Puheenvuoropohja ) Osallistujaluettelo ) Keskustelutilaisuuden palautelomake ) tenemissuunnitelma

4 1. Nuoret palveluita arvioimassa

5 uomessa seurataan kunnallisten peruspalveluiden laatua vuosittaisella arvioinnilla. Perinteisesti kyselylomakkeiden avulla tehtävässä arvioinnissa arvioijina ovat toimineet vain kunnalliset viranhaltijat. Vuonna 2010 arviointikyselyyn nuorisotyön osalta kunnassa vastaa nuorisotoimen viranhaltijan lisäksi myös nuorisovaltuusto. Näin nuoret ovat ensimmäistä kertaa mukana arvioimassa heitä koskevia palveluja. Peruspalveluiden arvioinnin tuloksista julkaistaan sekä kansallinen että alueelliset raportit. Peruspalveluiden arviointiprosessista vastaa valtion aluehallinto. Nuorten ottamisella mukaan keskusteluun halutaan muuttaa palvelujen arviointia moniäänisemmäksi ja lisätä Nuorisolain mukaisesti nuorten vaikutusmahdollisuuksia kunnissa. uomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n Kuntien peruspalveluiden arvioinnin kehittämishankkeessa on kehitetty käytännöllinen osallistumisen ja vaikuttamisen työväline kuulla nuoria ja nuorten vaikuttajaryhmiä myös paikallisesti. Vuodesta 2008 lähtien nuoret ovat päässeet osallistumaan palveluiden arviointiin oman kuntansa keskustelutilaisuuspäivänä. Keskustelutilaisuuspäivä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden niin nuorille kuin päättäjillekin arvioida oman kunnan palveluita osana valtion aluehallinnon organisoimaa peruspalveluiden arviointiprosessia. aaja-alainen keskustelu palvelujen tilasta auttaa kehittämään palveluja. Nuorten ja päättäjien välinen keskustelutilaisuus on tehokas tapa kehittää nuorten lakisääteisiä vaikutusmahdollisuuksia. Vaikka keskustelutilaisuudet ovat nuorille merkittävä vaikuttamiskanava, niitä järjestetään säännöllisesti vain harvassa kunnassa. Parhaimmillaan kunnassa on vuosittain järjestetyn keskustelutilaisuuden tuloksena innostuneita ja yhteiseen tekemiseen sitoutuneita nuoria ja aikuisia. Keskustelutilaisuuspäivän tarkoitus ei ole korvata jo olemassa olevia ja toimivia nuorten kuulemismalleja, vaan täydentää ja edistää olemassa olevien menetelmien toimintaa. Keskustelutilaisuuspäivää saa ja kannattaa soveltaa omaan kuntaan sopivaksi. Perusajatus on kuitenkin selvä. Nuoret haluavat ja kykenevät osallistumaan kotikunnan palveluiden arviointiin ja tarjottua mahdollisuutta vuoropuhelutilaisuuteen on kiitelty, niin nuorten kuin päättäjien puolelta. Kuntien peruspalveluiden arviointiin liittyvät teemat Keskustelutilaisuuden teemat nousevat aluehallintoviranomaisten suorittamasta peruspalveluiden arvioinnista. Vuonna 2009 arvioinnin kohteena oli nuorisolain 7 eli kunnan perusnuorisotyö, 2009 työpajat. Vuonna 2010 arvioinnin kohteena on nuorisolain 8 :n toteutuminen eli nuorten kuuleminen sekä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Teemat vaihtuvat vuosittain peruspalveluiden arvioinnin mukaisesti. Ajankohtaiset teemat löytyvät osoitteesta Nuoret nostavat asioita keskusteluun Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjällä on oltava edellytykset osallistua ja vaikutta kunnan toimintaan. rityislakina säädetyn nuorisolain 8 :n mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Koska lähes kaikki kunnalliset asiat koskettavat nuoria, nuorilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin. Keskustelutilaisuuspäivinä nuoret ovat mukana valitsemassa, mitkä arvioitavista teemoista ja niiden yksityiskohdista tuodaan keskusteluun päättäjien kanssa. 5

6 Nuorten oikea-aikainen kuuleminen Keskustelutilaisuuden tarkoituksena ei ole ainoastaan kerätä ja julkaista nuorten antama arvio kuntansa peruspalveluista. Päivä tarjoaa myös kunnalle mahdollisuuden kuulla nuoria nuorisolain 8 :n mukaisesti. Näin tilaisuudesta muotoutuu osaltaan myös kunnasta lähtevä, oikea-aikainen ja osana päätöksentekoprosessia oleva kuulemistilaisuus. Tämänkaltainen nuorten kuuleminen antaa nuorille mahdollisuuden osallistua vaikuttamiseen oikea-aikaisesti, vaiheessa jossa toimintavaihtoehdot tai -suunnitelmat ovat vielä avoimia eikä vaikuttaminen ole liian myöhäistä. 6

7 Menetelmäoppaasta Tämä opas tarjoaa käyttöösi menetelmän kuntapalveluiden moniääniseen arviointiin sekä nuorten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen. Yksi tämän keskustelutilaisuuspäiväksi ristityn menetelmän tärkeimmistä tavoitteista on luoda kuntaan aitoa vuorovaikutusta nuorten ja aikuisten välille. Päivän aikana nuoret ja päättäjät arvioivat kunnan peruspalveluja ja keskustelevat kehittämistarpeista nuorten puheenvuorojen pohjalta. Oppaassa korostetaan nuorisovaltuuston roolia. Tällä termillä tarkoitetaan kunnassa toimivaa nuorten vaikuttajaryhmää, nimestä riippumatta. Menetelmäoppaasta löydät yksityiskohtaiset ohjeet keskustelutilaisuuspäivän järjestämiseen kunnassasi. Opas liitteineen löytyy myös nternet-sivuilta Opas on suunnattu kuntien nuorisotyöntekijöille, nuorille ja muuten asiasta kiinnostuneille. Oppaan alkuosassa pureudutaan tarkemmin peruspalveluiden arviointiin ja kuvaillaan arviointiprosessia sarjakuvan avulla. Keskustelutilaisuuspäivän rakennetta sekä käytännön järjestelyjä käydään lävitse oppaan luvuissa neljä ja viisi. Menetelmän käyttöönoton tueksi on tuotettu DVD, joka löytyy oppaan lopusta. iinä menetelmä esitellään lyhyesti, ja sen avulla voi havainnollistaa kunnassa mistä keskustelutilaisuuspäivässä oikeastaan on kyse. Toinen, nuorille suunnattu, videopätkä Vaikuta, älä valita! löytyy YouTubesta videon nimellä. 7

8 8

9 9

10 3. Keskustelutilaisuuspäivän eteneminen kaaviona

11 nnen tilaisuutta: 1. Teemojen valinta - Peruspalveluiden arviointilomakkeen täyttäminen: viranhaltija ja nuorisovaltuusto. - Nuorisovaltuusto vertailee vastauksia ja valitsee kolme teemaa jatkokäsittelyyn. Neljäs teema nostetaan edellisen vuoden teemoista. Tilaisuus: klo : Avaussanat ja esittäytyminen Mistä oikein on kyse - mitä on peruspalveluiden arviointi ja miten tilaisuus liittyy siihen. Arvioitavien teemojen valinta - teemojen esittely ja valintaprosessin kuvailu. (Mahdollisesti edellisvuonna esille nousseiden teemojen esittely ja valinta.) klo (tauko sopivassa kohti) Teemojen työstäminen 2. Nuorten työskentely pienryhmissä - Arviointiteemoja käsittelevien keskustelutyökirjojen kysymyksiin vastaaminen kyllä/ei -korteilla sekä perusteluiden kirjaaminen. - Pienryhmän yhteisen mielipiteen tiivistäminen. 3. Nuorten työskentely teemaryhmissä - Jakautuminen teemaryhmiin nuorten mielenkiinnon mukaisesti kaikkien pienryhmien työkirjat kootaan ko. ryhmään. - Arvosanan antaminen teemalle. - Teemoista valmistetaan kysymyksiä, väitteitä ja ehdotuksia päättäjille. Klo ounas Klo a) Nuoret jatkavat työskentelyä - Teemaryhmissä: nuoret valmistautuvat puheenvuoroihinsa. - Koko ryhmä yhdessä: nuorille havainnollistetaan arviointitulokset. klo b) Päättäjien oma hetki - Keskustelutilaisuuspäivän esittely, peruspalveluiden arvioinnin esittely. - Päättäjien keskustelutyökirjojen täyttäminen nuorten valitsemien teemojen pohjalta. - Kysymysten valmistelu nuorille. 11

12 klo Nuorten ja päättäjien välinen keskustelu - Arviointitulosten pisteytyksen havainnointi (heijastetaan seinälle). Arvioiden ja perustelujen yksityiskohtainen purku kannattaa säästää nuorten omien puheenvuorojen yhteyteen. - Keskustelu nuorten esiin nostamista teemoista, etenemissuunnitelman täyttäminen. - Päättäjien kysymykset nuorille. - upausten kertaus tilaisuuden loppupuolella. - Raportin kirjoittaminen. - Palautelomakkeiden täyttäminen. - oppufiiliskierros, jossa kaikki puhuvat vuorollaan. - Tiedotusvälineiden edustajat voivat tulla paikalle tähän viimeiseen osioon. Tilaisuuden jälkeen: 5. Raportointi - Keskustelutilaisuudesta kirjoitetaan raportti, josta käy ilmi eri tahojen antamat arviot palveluiden laadusta perusteluineen, kehittämisideoineen ja sovittuine kehittämistoimenpiteineen. - Raporttia käsitellään nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien kokouksissa. - Raportti tulee viedä myös asianosaisten lautakuntien sekä valtuuston tietoon. - Tilaisuudessa sovittujen toimenpiteiden etenemistä seurataan ja arvioidaan aktiivisesti. 12

13 4. Keskustelutilaisuuspäivän rakenne

14 Keskustelutilaisuuspäivä on jaettu viiteen osaan: 1. Teemojen valinta 2. Pienryhmätyöskentely 3. Teemaryhmätyöskentely 4. Keskustelu päättäjien kanssa ja etenemissuunnitelman tekeminen 5. Raportointi ja seuranta Teemojen valinta suoritetaan ennen keskustelutilaisuuspäivää, raportointi ja seuranta puolestaan tilaisuuden jälkeen. tse keskustelutilaisuuspäivässä aamupäivä käytetään nuorten valmistautumiseen ja iltapäivä keskusteluun nuorten ja päättäjien välillä. Aamupäivällä käydään paikalle kutsuttujen nuorten kanssa läpi peruspalveluarvioinnin teemoja ja herätellään niistä keskustelua. Teemoista valitaan kolme, neljänneksi teemaksi otetaan kuntakohtainen teema mieluiten aiemmalta vuodelta. Kaikki teemat arvioidaan tarkemmin pienryhmissä ja annetut pisteytykset havainnollistetaan. Näistä valmistellaan kysymyksiä päättäjille (luottamushenkilöille ja virkamiehille) iltapäivän keskusteluosuuteen. ltapäivällä paikalle saapuvat kunnan päättäjät, jotka valmistautuvat keskustelemalla ja antamalla oman arvionsa nuorten valitsemista teemoista sekä pohtimalla kysymyksiä esitettäväksi nuorille. Keskusteluosuuden aikana käydään läpi eri tahojen antamat arviot ja nuoret ja päättäjät keskustelevat palvelujen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista. amalla päättäjillä on mahdollisuus kuulla nuoria valitsemansa ajankohtaisen asian tiimoilta. euraavassa esitellään keskustelutilaisuuspäivän eri osat tarkemmin. N N N 1. Teemojen valinta Päätetään menetelmä teemojen valinnalle Valitaan teemat keskustelutilaisuuspäivälle Teemat valitaan valtakunnallisten peruspalveluiden arviointiteemojen perusteella Valitut teemat määrittelevät keitä päättäjiä kutsutaan paikalle Jo ennen varsinaista keskustelutilaisuuspäivää nuorisovaltuusto perehtyy valtion aluehallinon suorittamaan peruspalveluiden arviointiin vertailemalla viranhaltijan ja nuorten vastauksia. Vastauksien koosteet näkyvät kuntakohtaisista raporteista. Koska keskustelutilaisuuspäivänä ei kaikkia teemoja ehditä käsitellä kunnolla, nuorisovaltuusto poimii niistä kolme tarkempaan käsittelyyn. Teemat voi myös valita varsinaisen keskustelutilaisuuspäivän aamuna kaikkien paikalla olevien nuorten kesken. 14

15 N N N K K T T A P V Teemoja voi valita ja työstää etukäteen. Akaassa nuoriso-ohjaajat aloittivat keskusteluun valmistavan ennakkotyöskentelyn nuorten kanssa noin kuukautta ennen tilaisuutta. Nuorisovaltuusto perehtyi tilaisuuteen omassa virallisessa kokouksessaan ja valitsi peruspalvelujen arvioinnin teemoista yhden, jota se halusit keskustelutilaisuudessa käsiteltävän. Yläkouluikäisistä kaksi 9.-luokkaa eri taajamien kouluista pääsi kuulemaan ennakkoon peruspalvelujen arvioinnista ja päättämään yhdestä arvioitavasta teemasta nuoriso-ohjaajien ohjauksessa yhteiskuntaopintunneilla. Kaupungin kahdella nuorisotilalla järjestettiin nuorille Kantakahvila-tapahtumat valmiiksi valitusta teemasta Nuorisotilojen toiminta, ohjaus ja ilmapiiri. Näin suuri osa nuorisotilojen kävijöiden mielipiteistä saatiin kuuluviin keskustelutilaisuudessa, jossa osallistujille jaettiin koonti Kantakahvilatapahtumien mielipiteistä. isäksi nuoriso-ohjaajat tapasivat kaupungin lukioiden oppilaskuntien hallitukset, jotka valitsivat jäljellä olevista teemoista tärkeimmäksi kokemansa teeman. nnakkotyöskentelyyn osallistui yhteensä 134 eri nuorta: nuorisotilojen Kantakahviloissa 60 nuorta, 9.-luokkien oppilaista noin 50, nuorisovaltuuston 9 jäsentä ja lukioiden oppilaskuntien hallituksista noin 15 nuorta. Nuoriso-ohjaajat kokivat ennakkotyöskentelyn nuorten kanssa erityisen onnistuneeksi, sillä kasvokkain tapahtuneessa kohtaamisessa saatiin arvioiden lisäksi myös kaikkien nuorten ilmoittautumiset itse keskustelutilaisuuteen. amalla löydettiin uusi tapa tehdä kouluyhteistyötä. Tilaisuuden ohjaajalle Myös nternetissä toimivia aloitekanavia voi hyödyntää teemojen valmistelussa. Aloitekanavan kautta voi tiedustella kuntakohtaista teemaa nuorilta tai kerätä palautetta tietystä teemasta varsinaisen keskustelupäivän tueksi. Valittujen teemojen pohjalta päätetään keitä päättäjiä paikalle kutsutaan. tukäteen valitut teemat on myös hyvä laittaa näkyviin päättäjille lähetettävään kutsuun. 15

16 K K T T A P V N Tilaisuuden aloitus Tehdään nimilaput. Kerrotaan mistä tilaisuudessa on kysymys (mm. sarjakuvan avulla). sitellään teemat ja mahdollisesti valitaan kuntakohtainen teema. Kaikki osallistujat laittavat itselleen nimilapun. Kunnan, nuorisotoimen ja nuorisovaltuuston edustajat sanovat tervetuliaissanat, jonka jälkeen käydään esittäytymiskierros tai tehdään tutustumisharjoitus. Peruspalvelujen arvioinnin idea selitetään nuorille sarjakuvan avulla. arjakuva löytyy oppaan sivujen 6 7 lisäksi osoitteesta mistä sen voi heijastaa helposti seinälle tai tulostaa. Päivän vetäjä esittelee etukäteen valitut kolme teemaa ja esittelee niiden sisällön. Jos kunnassa on järjestetty aiemmin vastaava tilaisuus, valitaan yksi silloin käsitellyistä teemoista uudelleen keskustelun neljänneksi teemaksi. dellisen vuoden teemat kirjoitetaan fläpille, josta ne luetaan kaikille. Jokaisella osallistujalla on kaksi ääntä, jotka hän saa antaa haluamilleen teemoille. änet lasketaan ja eniten ääniä saanut teema valitaan neljänneksi teemaksi opuksi tilaisuuden vetäjä kirjaa valmiiksi työkirjapohjiin käsiteltävät kysymykset Päivän vetäjän ei tarvitse valmistella teemoja etukäteen vaan nuoret ovat näissä asiantuntijoita ja miettivät, keskustelevat ja arvioivat teemoja päivän aikana. Tilaisuuden ohjaajalle Teemat voi myös valita varsinaisessa keskustelutilaisuuspäivässä kaikkien paikalla olevien nuorten kesken. Tällöin teemat kirjataan fläpille ja esitellään nuorille. Keskusteluun tulevat teemat valitaan äänestämällä. Jokaisella nuorella voi olla useampi ääni. Nuoret äänestävät tukkimiehenkirjanpidolla merkitsemällä heitä eniten kiinnostavat teemat. Kolme eniten ääniä saanutta teemaa valitaan keskusteluun. Neljänneksi teemaksi voidaan samaa menetelmää käyttäen valita yksi edellisvuonna käsitellyistä teemoista. Mikäli edellisvuonna tilaisuutta ei ole järjestetty, voivat nuoret päättää mistä neljännestä teemasta haluaisivat keskustella. Osallistujat miettivät hetken esim. vierustoverin kanssa minkä teeman haluaisivat vielä saada mukaan ja käyvät kirjoittamassa sen fläpille. Kun kaikki teemaehdotukset on saatu kirjoitettua ylös, äänestetään samalla tavalla kuin aikaisemmat kolme teemaa. 16

17 K K T T A P V N 2. Pienryhmätyöskentely Keskustellaan valituista teemoista pienryhmissä käyttäen punaisia ja vihreitä kortteja. Täytetään keskustelutyökirjat. Tavoitteena on tasavertainen keskustelu, jossa puheenvuorojen ja erilaisten perusteluiden jälkeen neuvotellaan yhteinen lopputulos. Osallistujat jaetaan pienempiin ryhmiin, noin 5-8 nuorta/ryhmä. Jokaiselle nuorelle jaetaan punainen ja vihreä kortti. Korttien avulla käydään puhekierros ryhmän sisällä. Punainen = olen eri mieltä, vihreä = olen samaa mieltä, punainen ja vihreä = sekä-että tai en osaa sanoa. Ryhmille jaetaan työkirja, johon on kirjoitettu käsiteltävä teema (yksi teema per työkirja). Ryhmässä valitaan sihteeri. Kirjuri esittää kysymyksen ja jokainen vastaa siihen näyttämällä joko punaista tai vihreää korttia. Puhekierroksen aikana jokaisella on mahdollisuus perustella, miksi näytti joko punaista tai vihreää korttia. ihteeri kirjaa perustelut työkirjapohjaan. opuksi neuvotellaan yhteinen mielipide, eli mitä kehitettävää käsiteltävässä teemassa on ja kirjataan se työkirjaan. Tilaisuuden ohjaajalle Ohjaajan kannattaa kierrellä ryhmissä ja tarkkailla miten työskentely sujuu. Jos ryhmä tuntuu kovin hiljaiselta, voi heitä auttaa alkuun virittämällä keskustelua yleisesti käsiteltävästä teemasta. Teemasta voi tehdä tarkentavia kysymyksiä, esim. kysyä käyttävätkö nuoret näitä palveluita ja minkälaisia kokemuksia heillä on. Ryhmässä päätetään, mitä teemaa kukin nuori haluaa tarkemmin käsitellä teemaryhmätyöskentelyssä, eli seuraavassa vaiheessa. Kuhunkin teemaryhmään osallistuvat ottavat kyseisen teeman työkirjasivun mukaansa. Puhekierroksella kaikille annetaan mahdollisuus puhua. Puhekierroksella puheenvuorot etenevät istumajärjestyksessä, eikä puheenvuoroja kommentoida kesken kierroksen. Omalla puheenvuorollaan annetaan perustelu nostetulle punaiselle tai vihreälle kortille. Kaikkien ei kuitenkaan ole pakko puhua, vaan aina on mahdollisuus vain nyökkäämällä siirtää puheenvuoro seuraavalle. Kierroksen aloittanut saa lopuksi uuden puheenvuoron, koska aloittajan on usein vaikea ehtiä koota ajatuksiaan. Kierroksen jälkeen alkaa vapaan keskustelun osuus, jolloin kaikki saavat jälleen puhua. 17

18 K K T T A P V N 3. Teemaryhmätyöskentely Teemaryhmätyöskentelyssä jokainen valitsee teeman, jota haluaa käsitellä tarkemmin. Teemaryhmissä muodostetaan yhteinen mielipide ja valmistellaan puheenvuorot. Teemoille annetaan arvosanat, jotka havainnollistetaan visuaalisesti. Kun pienryhmätyöskentelyvaihe on käyty läpi, osallistujat palaavat yhteiseen tilaan. Osallistujat valitsevat mieleisensä teemaryhmän, jossa kussakin käsitellään vain yhtä valittua teemaa. Teemaryhmät menevät ryhmätyötiloihin. Teemaryhmässä pienryhmän edustajat kertovat oman ryhmänsä kannan teemasta ja ryhmä neuvottelee yhdessä lopullisen mielipiteen asiasta. Tiivistetty mielipide perusteluineen kirjoitetaan fläpille. Teemaryhmissä valmistellaan puheenvuorot nuorten ja päättäjien keskustelua varten. Nuorille annetaan malliksi erilaisia puheenvuoroja paperilla, fläpille kirjoitettuna tai suullisesti ja esitellään sivulla 20 oleva ohjeistus. Jokaisella ryhmällä voi olla kaksi tai kolme puheenvuoroa. Valitaan puheenvuoron esittäjä. Teemaryhmä antaa arvioitavalle palvelulle arvosanan yhdestä neljään. (1 = heikko, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = erinomainen) Teemaryhmätyöskentelyn päätteeksi kaikki nuoret kokoontuvat samaan tilaan. Puheenvuorot sekä arvosanat käydään yhdessä lävitse ja kaikilla on mahdollisuus kommentoida. Nuorten antamat arvosanat havainnollistetaan visuaalisesti. Mikäli nuorisovaltuusto on arvioinut peruspalvelut ennen tilaisuutta, korvataan heidän arvosanansa keskustelutilaisuuspäivään osallistuvien nuorten arvosanalla. Tässä vaiheessa voi vielä kerrata keskustelutilaisuuden kulkua. Tilaisuuden ohjaajalle Puheenvuorot kannattaa kirjata ylös ja antaa tiedoksi keskustelutilaisuuden vetäjälle. amalla voi sopia nuorten kanssa päällekkäisten kysymysten yhdistämisestä. Puheenvuorojen valmistelussa voi käyttää apuna puheenvuoropohjaa (liite 5). Pohja on muokattu Akaan nuorisopalvelujen laatimasta mallista. 18

19 K K T T A P V N Visualisointivaihtoehtoja Annetut arvosanat kannattaa heijastaa seinälle varsinaisessa keskustelutilaisuudessa. Tällöin ne ovat kaikilla helposti hahmotettavissa sekä toimivat yhteisen keskustelun pohjana. 1) Janamalli: Nuorten ja päättäjien arvosana käsiteltävästä teemasta merkitään janalle. nuorisotilat nuorten kuuleminen 2) Tulostaulukkoon merkitään päättäjien ja nuorten antamat arvosanat vierekkäin, teemojen mukaisesti. nuorisotilat 3 2 kansainvälisyyskasvatus 2 4 3) 360 -kaavio: Kukin teema merkitään omaksi janakseen, johon merkitään sekä nuorten että päättäjien arvosanat. (kaavio löytyy sähköisenä liittestä 9) Tyytyväisyys nuorisotiloihin (toiminta, ohjaus ja ilmapiiri) Kuntakohtainen teema: Päättäjät Tyytyväisyys nuorisotiloihin (määrä, koko, sijainti, varustus, aukioloajat) Nuoret 2 Tyytyväisyys harrastusmahdollisuuksiin (määrä, laatu) 4 Ympäristökasvatus Nuoret Tyytyväisyys nuorten kuulemiseen nuorisotyössä Verkossa tehtävä nuorisotyö 4 Tyytyväisyys kansainvälistymismahdollisuuksiin Päättäjät 19

20 K K T T A P V N Tilaisuuden ohjaajalle Nuorten puheenvuorojen valmistelu Puheenvuorot voivat olla keskustelua avaavia kysymyksiä, väitteitä ja kannanottoja tai konkreettisia esityksiä siitä, kuinka asioita tulisi kehittää. Aiheena voi siis olla lisätiedon kysyminen jo päätettävänä olevasta asiasta, jonkin uuden asian esille nostaminen tai ratkaisun esittäminen johonkin epäkohtaan. Puheenvuoro voi sisältää nuorten oman kannan asiasta, mutta se ei ole välttämätöntä. Puheenvuorossa kannattaa keskittyä vain yhteen asiaan ja yhteen näkökulmaan, jotta puheenvuoro on yksinkertainen ja selkeä. illoin keskustelu on helpompaa ja tuloksellisempaa. Puheenvuoroja voi teemaryhmässä tehdä kahdesta kolmeen. On hyvä varautua siihen, että kaikkia kysymyksiä ei ehditä käsitellä keskustelutilaisuudessa. Ne jäävät kuitenkin tiedoksi raporttiin. simerkkejä puheenvuorojen aloituksesta: - Haluaisimme kuulla lisää siitä ja siitä asiasta. - Mitä sille ja sille asialle kuuluu? - Onko totta, että? - Mitä te olette tehneet sen ja sen asian suhteen? - Meidän mielestämme se ja se asia on näin simerkki nuorten esittämästä kysymyksestä päättäjille: Kun kuntaliitos tapahtuu, säilyvätkö nuorille järjestetyt tapahtumat vai siirtyvätkö kaikki tapahtumat Kalajoelle? (Nuori lukee lehti-ilmoitusta ääneen) Beach bus liikennöi heinäkuussa Kalajoen keskustan ja Hiekkasärkkien välillä maanantaista lauantaihin. Kuljetus on matkustajille maksuton. Kun kuntaliitos tapahtuu, onko himankalaisilla samat etuudet? (keskustelutilaisuus Himangalla 2008, kuntaliitos tulossa Kalajoen kanssa vuonna 2010.) simerkki väitteestä tai kannanotosta: Koulussa opetettavan lautasmallin mukaan puolet pitää olla salaattia, neljäsosa lihaa ja neljäsosa esimerkiksi perunaa. On päiviä, jolloin on salaattina esimerkiksi vain suolakurkkua tai punajuurta. i oikein toimi, että puoli lautasta on vain säilöttyä punajuurta. Yleisesti ottaen ruoan taso on laskenut tosi paljon. Nälkä tulee jo yhdeltä, ja ei ole kivaa, jos on koulua neljään asti... (keskustelutilaisuus Oulaisissa 2008.) Kannanotto voi olla myös kysymysmuotoinen: Miksi spoo alkaa rakentaa Opinmäkeä (uuden asuinalueen koulua) koulujen peruskorjausten ollessa kesken? (keskustelutilaisuus spoossa 2008.) 20

21 K K T T A P V N simerkki nuorten tekemästä esityksestä liittyen ympäristökasvatukseen: Onko mahdollista saada yksi päivä vuodessa ympäristökasvatukselle kouluissa? Meillä on idea valmiina: oppilaat tulee sisään, joka tunnilla mietitään aiheen mukaisia tunteja, ruokailuun vegaaniruokaa, iltapäivällä kerättäisiin roskia. i tarvita lupausta, halutaan vahvistusta, että kuulostaako hyvältä, niin voidaan itse toimia tämän eteen? (keskustelutilaisuus Porvoossa 2009.) Päättäjien valmistautumishetki Noin tunnin mittainen osio, jossa päättäjät valmistautuvat keskusteluun. Ajankohtana hetki, jolloin nuoret ovat teemaryhmissä. Päättäjät täyttävät työkirjat ja antavat arvosanan samoista teemoista kuin nuoret. Päättäjien hetki vaatii oman vetäjän, sillä aamun vetäjä ohjaa samaan aikaan nuorten teemaryhmiä. amalla kun nuoret valmistelevat omia puheenvuorojaan, on päättäjien oma hetki, jossa he saavat valmistautua keskusteluun. Vetäjä kertoo päättäjille päivän tarkoituksen, tavoitteen ja selittää menetelmän vaiheet samoin kuin aiemmin nuorille kerrottiin. Päättäjät arvioivat nuorten valitsemat teemat pienryhmätyöskentelyvaiheen menetelmällä. Päättäjät neuvottelevat arvosanan teemoille. Arvosanat näytetään yhdessä nuorten pisteiden kanssa itse keskustelutilaisuudessa. Viranhaltija kertoo omat arvosanansa perusteluineen. Viranhaltijan arvosana yhdistetään päättäjien arvosanaan. Mikäli viranhaltija työskentelee nuorten kanssa, eikä pääse paikalle päättäjien valmentautumishetkeen, on hänen arvionsa perusteluineen saatavana paperilla. Päättäjät miettivät kysymyksiä nuorille. Kysymysten pitää olla sellaisia, joihin voi vastata nostamalla vihreää tai punaista korttia. 21

22 K K T T A P V N 4. Nuorten ja päättäjien keskustelu sekä etenemissuunnitelman tekeminen Keskustelutilaisuus, jossa nuoret esittävät puheenvuoronsa päättäjille. Keskustelusta tehdään raportti sekä etenemissuunnitelma. Kun teemaryhmät ovat tehneet puheenvuoron teemastaan, palaavat nuoret yhteiseen tilaan, jossa käydään nuorten, päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa keskustelu. Keskustelutilaisuutta vetää puheenjohtaja, tilaisuuden sihteeri kirjoittaa käsiteltävät asiat ylös raporttia varten. Päätetyistä asioista tehdään etenemissuunnitelma, johon kirjataan mitä sovitaan, kuka vastaa asiasta ja millä aikataululla asia etenee. tenemissuunnitelman voi tehdä raportin kirjoittaja tai joku toinen henkilö. tenemissuunnitelmaa täytetään tilaisuuden aikana, ja kirjaukset näkyvät seinälle heijastettuna. Aluksi nuoret ja päättäjät esittäytyvät. Myös median edustajat esittäytyvät. Arvosanat heijastetaan seinälle ja ne toimivat keskustelun pohjana. Teemakohtainen keskustelu aloitetaan siten, että keskustelun vetäjä esittelee ensimmäisen läpikäytävän teeman sekä Tilaisuuden ohjaajalle Alussa kannattaa sopia, että puheenvuorot ovat lyhyitä, puolesta minuutista minuuttiin. Näin keskustelut pysyvät tiiviinä. Keskustelutilaisuuden puheenjohtaja ei osallistu keskusteluun, vaan ainoastaan jakaa puheenvuoroja. en vuoksi puheenjohtajan kannattaa olla henkilö, joka ei vastaa käsiteltävistä asioista. Mikäli osallistujia on paljon, kannattaa esittelyt hoitaa ryhmittäin ja loppufiilikset kerätä vain muutamalla sanalla. teemalle annetut arvosanat. Nuoret esittävät ensimmäisen puheenvuoronsa teemasta, jonka jälkeen siitä keskustellaan. Kun kaikki teeman puheenvuorot on käsitelty, kommentoi vetäjä, täyttyivätkö keskustelun tavoitteet. Tavoitteena on saada selville, mitä asialle aiotaan tehdä, kuka tekee ja millä aikataululla sekä kirjoittaa ne etenemissuunnitelmaan. Jokainen teema käsitellään edellä kuvatulla tavalla. Päättäjien kysymyksiä nuorille voidaan käsitellä kun teemat on käsitelty tai sopivassa kohdassa tilaisuuden keskellä. opuksi otetaan fiiliskierros, jossa kaikki kuvaavat lyhyesti vuorollaan, millaisin ajatuksin ovat lähdössä kotiin. Osallistujat täyttävät palautelomakkeen. 22

23 K K T T A P V N 5. tenemissuunnitelma rityisen tärkeää on kirjata muistiin kunkin teeman kohdalla sovittu yhteinen menettelytapa: mitä kyseiselle asialle aiotaan tehdä, kuka tekee ja millä aikataululla. Keskustelun aikana seinällä näkyvä täytettävänä oleva etenemissuunnitelma (liite 8) auttaa jäsentämään yksityiskohdat ja on hyvä apuväline asian eteenpäin menemisen seurannassa. Asia Muuta huomioitavaa (esim. mahdolliset yhteystyötahot, kustannukset ) Nuorisotalon aukioloaikojen pidentäminen Kuka toimii ja miten? - talotoimikunta, nuorisovaltuusto tms. ottaa yhteyttä vanhem painyh dis tyk seen tai muuhun vastaavaan järjestöön, josta voisi löytyä ohjaajia - nuoriso sih tee ri selvittää mahdollista yhteistyötä naapurikuntien ohjaajien kanssa - nuoret tekevät aloitteen lisärahoituksen saamiseksi (voi tehdä esim. Aloitekanava.fi:n kautta) Aikataulu - seuraavan kuukauden aikana Miten seurataan? - talotoimikunta/nuorisovaltuusto seuraa asian etenemistä kokouksissa - seurataan aloitteen etenemistä Kuka tukee? - nuorisosihteeri, talotoimikunnan/ nuorisovaltuuston ohjaaja - nuorisolautakunta - päättäjät - mahdolliset lisäkustannukset naapurikunnan ohjaajien käytöstä 23

24 T A D N J K N 6. Raportointi Keskustelutilaisuudesta kirjoitetaan raportti, josta käy ilmi eri tahojen antamat arviot palveluiden laadusta perusteluineen, kehittämisideoineen ja sovittuine kehittämistoimenpiteineen. Tiedoksi osallistujille, lautakunnille ja valtuustolle. Keskustelutilaisuuspäivän anti on tärkeää dokumentoida. Aamupäivän osalta kirjataan kuntaraporttiin peruspalvelun arvioinnin teemat, nuorten antamat äänet sekä nuorten teemaryhmätyöskentelyn aikana fläpeille kokoamat perustelut annetuille arvosanoille. ltapäivän keskustelutilaisuuden aikana on tärkeää kirjata ylös nuorten käyttämät puheenvuorot ja niitä seuranneet päättäjien ja nuorten puheenvuorot. Raportissa ei tarvitse mainita henkilöiden nimiä, vaan voi käyttää myös lyhenteitä esim. N = nuori, P = päättäjä. Raporttiin liitetään myös nuorten ja päättäjien numeroarviot perusteluineen, jossa ne ovat helposti nähtävissä. Keskustelutilaisuudessa esiin nousseet ideat ja ehdotukset kannattaa kirjata tarvittaessa aloitteiksi, jolloin ne on kunnassa pakko käsitellä. Aloitekanavaa voi hyödyntää sekä valmiiden aloitteiden eteenpäin viemisessä että keskeneräisten ideoiden jalostamisessa aloitteiksi. 24

25 T A D N J K N Kuntaraportti toimitetaan tilaisuuden osallistujien lisäksi keskusteltavaksi nuorisovaltuustolle ja oppilaskuntien hallituksille. Raportin käsittely saatetaan lautakunnan ja valtuuston asialistalle. rityisesti etenemissuunnitelma olisi hyvä saada myös muiden nuorten nähtäväksi, esim. nuorisotaloille sekä nuorisovaltuuston, kunnan ja nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden nternet-sivuille. isäksi raportti kannattaa liittää osaksi muuta kunnassa käynnissä olevaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien arviointia koskevaa keskustelua, kuten demokratiatilinpäätöksiä tai kuntalaisten aloitteiden vaikuttavuuden arviointia. Myös kunnan strategiassa on syytä mainita nuorten kuuleminen peruspalveluiden arvioinnissa arvioitsijoina sekä keskusteluista lähtevien kehittämistoimien seuranta ja vaikuttavuuden arviointi. Tilaisuuden ohjaajalle Kuntaraportin runko: - Tiedot tilaisuudesta o Päivänmäärä ja paikka o äsnä olleiden nuorten lukumäärä ja edustama taho o ltapäivän keskustelutilaisuuteen osallistuneiden aikuisten lukumäärä ja edustama taho. - Peruspalveluiden arvioinnin teemat, valitut teemat perusteluineen (fläpit) ja arvosanoineen. - Keskustelutilaisuuden dokumentointi: nuorten puheenvuoro, sitä seurannut keskustelu, keskustellut vaihtoehdot sekä lopullinen etenemiskaavio. - Mahdolliset kysymättä jääneet kysymykset. - Tilaisuuden lopuksi suoritettavan fiiliskierroksen tunteita. euraavan vuoden keskustelutilaisuutta suunniteltaessa on hyvä palauttaa mieleen edellisen tilaisuuden antia raportin palautelomakkeiden avulla. Mitkä olivatkaan teemat ja kysymykset? Miten asiat ovat edenneet? Oliko järjestelyissä parantamista? tse tilaisuudessa nuoret pääsevät myös arvioimaan edellisvuoden keskustelun vaikutuksia ja jatkamaan keskustelua päättäjien kanssa. Kuntien toivotaan toimittavan oman keskustelutilaisuutensa raportin Allianssiin julkaistavaksi Valtikan sivustolla. Raportteja pidetyistä keskustelutilaisuuksista löytyy 25

26 5. Keskustelutilaisuuspäivän käytännön järjestelyt

27 Paikalle kutsuttavat nuoret ja päättäjät Nuoria on hyvä kutsua paikalle vähintään 20. Onnistuneeseen keskustelutilaisuuteen kuuluu, että paikalla on nuoria mahdollisimman monelta taholta: esim. nuorisovaltuustosta tai muusta nuorten vaikuttajaryhmästä, yläkoulujen ja toisen asteen oppilaskuntien hallituksista, nuorisotilojen talotoimikunnista, työpajoilta, nuorisojärjestöistä ja erilaisista hanke- tai toimijaryhmistä. Kunnan perusnuorisotyötä arvioitaessa on tärkeää saada mukaan myös ns. järjestäytymättömiä nuoria, kuten nuorisotalolla käyviä ja toimivia nuoria. Tärkeää on, että tilaisuuteen osallistuvat henkilöt ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta ja ovat paikalla vapaaehtoisesti. Kun nuoret ovat aidosti mukana, omistautuminen heijastuu myös tilaisuuden onnistumiseen. Paikalle esim. opettajan toimesta pakotetut nuoret saattavat pahimmillaan latistaa muiden nuorten kiinnostuksen. Kannattaa myös pohtia, onko kutsu tilaisuuteen avoin kaikille kunnan nuorille vai vain tietylle määrälle nuoria. Tämä on tilaisuuden järjestäjän ratkaistavissa. Myös osallistujien ikää kannattaa miettiä. Nuorimmat osallistujat voivat olla viides- tai kuudesluokkalaisia. He ovat tilaisuudessa kuitenkin enemmänkin oppimassa. tse keskustelutilaisuuden seuraaminen puolestaan on oivallinen tapa tutustua vaikuttamiseen esim. osana yhteiskuntaopin tuntia. Kunnan edustajia on hyvä olla paikalla noin 10 15, joka tapauksessa huomattavasti nuoria vähemmän. uottamushenkilöiden ja virkamiesten on hyvä olla sellaisia, joilla on käytännön vaikutusta nuorten jokapäiväiseen elämään, esim.: johtavia virkamiehiä nuoriso- tai opetustoimesta mutta myös esim. teknisestä toimesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kuntayhtymistä, lautakuntien, valtuuston ja hallituksen edustajia ja johtoa, kunnanjohtaja. Nuorten kannalta on tärkeää, että paikalla on edustava otos päättäjiä vastaamassa kysymyksiin, tuomassa esille eri näkökulmia ja luomassa pohjaa paremmalle yhteistyölle. Keskustelutilaisuuden käytännön järjestelyt Arviointipäivän vetämiseen tarvitaan vähintään kaksi, mieluiten kolme henkilöä. Nuorten valmistautumisosuuden voi vetää kahden ohjaajan voimin, mutta varsinaiseen keskustelutilaisuuteen tarvitaan kolme: yksi toimimaan puheenjohtajana, toinen kommentoimaan puheenvuoroja ja pitämään huolta, että etenemissuunnitelman kohdat tulevat täytettyä ja kolmas kirjaamaan raporttia tilaisuudesta. Keskustelutilaisuuteen voi pyytää puheenjohtajaksi esim. nuorisovaltuuston entisen puheenjohtajan, oppilaskunnan ohjaavan opettajan tai nuorisotyöntekijän. Näin päivän vetäjille jää aikaa raportointiin sekä keskustelun kommentointiin. Allianssi tarjoaa apua ja tukea tilaisuuden järjestämiseen. Päivä voidaan järjestää yhteistyössä, jolloin keskustelutilaisuuspäivän vetäjät tulevat Allianssista. aatavilla on myös koulutusta, jossa annetaan eväät keskustelutilaisuuden järjestämiseen. 27

28 Tilaisuuden paikaksi kannattaa valita tila, jossa tuoleja ja pöytiä voi siirrellä ja lähistöltä löytyy mahdollisuuksia pienryhmätyöskentelyyn (esim. nuorisotila tai koulu). ltapäivällä, päättäjien ja virkamiesten saapuessa paikalle, tilassa on hyvä olla tuolit. Mikäli osallistujia on paljon, voi keskusteluosuuden järjestää muussa isommassa tilassa, esim. valtuustosalissa tai koulun juhla- tai liikuntasalissa, jolloin päättäjät voivat istua tilan edessä kasvokkain nuorten kanssa. isäksi tilaan tarvitaan videotykki ja vähintään yksi kannettava tietokone. Keskustelutilaisuuden tilan akustiikkaan on kiinnitettävä huomiota. Tila ei saa olla liian kaikuva, jotta kaikki kuulevat hyvin. sossa tilassa on hyvä olla käytössä äänentoistolaitteet. Koska kyseessä on päivän mittainen tilaisuus, on osallistujille hyvä tarjota lounas. deaalitilanne on, jos ruokailupaikka sijaitsee tapahtumapaikan lähellä, jotta ruokailu sujuu nopeasti. Mikäli päivän ohjelmaan kuuluu kahvituksia, tulee myös nuorille tarjota kahvia tai muita virvokkeita. Kokoontumistiloissa tulisi olla koko ajan tarjolla vettä sekä nuorille että aikuisille. Päivän aikataulu kannattaa muokata omaan kuntaan sopivaksi. Työskentely voidaan aloittaa esim. klo 14 jolloin nuorten ei tarvitse olla poissa koulusta ja päättäjät pääsevät paikalle töiden jälkeen. ltapäivän keskustelutilaisuuteen kannattaa kutsua alueellisten ja paikallisten tiedotusvälineiden edustajia. Tilaisuus on hyvä pitää nuorisolähtöisenä, eikä liian virallisena ja vakavana. Nuoria kannattaa ottaa mukaan tilaisuuden suunnitteluun. Päivän alussa esim. nuorten vaikuttajaryhmä tai talotoimikunta voi esitellä itsensä ja toimintaansa, tehdä lyhyen esityksen tai näyttää videoklipin toiminnastaan. sityksen voi pitää myös keskustelutilaisuuden alussa. Nuoret voivat auttaa tilaisuuden rennon ja avoimen ilmapiirin luomisessa. uuret ja pienet kunnat Kuntaliitokset ja erikokoiset kunnat tuovat oman haasteensa menetelmän käyttämiseen. Tarkoituksena ei ole hylätä olemassa olevia, jo toimivia nuorten kuulemismalleja, vaan menetelmää kannattaa muokata omaan kuntaan soveltuvaksi. Mikäli kunnassa on jo käytössä toimintamalli esim. nuorten alueelliseen kuulemiseen, voidaan arviointitilaisuuksia järjestää alueellisesti, minkä jälkeen alueiden edustajat tapaavat kokoavassa tilaisuudessa. Myös kuntaliitosten yhteydessä arviointi voidaan järjestää samoin. Mikäli yhdistyneiden kuntien alueella järjestetään vain yksi tilaisuus, on varmistettava, että kaikkien aiempien kuntien alueilta osallistuu nuoria ja että heitä kuullaan yhdenvertaisesti. Myös teemojen valinnassa tulee huomioida maantieteellinen tasapuolisuus. Oman haasteensa tällaisille tapahtumille saattavat aiheuttaa välimatkat: on huolehdittava, että koko kunnan nuorilla on mahdollisuus osallistua arviointipäivään. 28

29 6. Tarkastuslista ennen keskustelutilaisuuspäivää

30 Varmista että saatavilla on viranhaltijan ja nuorisovaltuuston arvio kunnan peruspalveluista ja perehdy teemoihin. Arvioinnin perusteella valitaan teemat keskustelutilaisuuspäivään. Päivänmäärän valinta: huomioi kunnan muut tapahtumat sekä nuorten koeviikot päällekkäisyyksien välttämiseksi. Päivän aikatauluttamisessa kannattaa huomioida sekä päättäjät että nuoret. Mikäli tilaisuudesta halutaan nuorisolähtöinen, se kannattaa aloittaa aamu- tai alkuiltapäivällä. Aikataulua kannattaa soveltaa omaan keskustelutilaisuuteen sopivaksi, tämän oppaan ehdottama aikataulu on viitteellinen (esim. nuorten ja päättäjien keskusteluosuuteen voi varata enemmän aikaa). Nuoria kannattaa ottaa mukaan tilaisuuden suunnitteluun. Tilan tai tilojen varaaminen. Huolehdi, että tilassa on käytössä kannettava tietokone (tai useampikin), videotykki yms. tarvittava tekniikkaa, sekä fläppejä ja tusseja. Valmista kutsut sekä nuorille että aikuisille oppaan liitteenä olevien pohjien avulla. Vaihda kutsun pohjaan oikeat tiedot (mm. aika, paikka, yhteyshenkilö) ja huolehdi niiden jakelusta (liitteet 1 ja 2). Kutsua voi muutenkin muokata. Nuorten kutsussa kannattaa muistaa laaja otos sekä alueellinen tasapaino. Päättäjien saapuminen kannattaa vielä varmistaa ennen tapahtumaa henkilökohtaisesti. Kutsu tiedotusvälineet paikalle iltapäivän keskusteluosuuteen (muokattava kutsu liitteessä 3). Omia kontakteja kannattaa hyödyntää. Tiedotusvälineiden edustajia ei kannata kutsua/päästää paikalle aamupäivän osioon, jotta nuoret saavat rauhassa perehtyä teemoihin ja keskustella eri näkökulmista. Hanki iltapäivän keskustelutilaisuudelle puheenjohtaja ja perehdytä hänet tilaisuuden tavoitteisiin, nuoriin keskustelijoina sekä muihin olennaisiin asioihin (mm. keskustelun teemoihin). Hänet kannattaa pyytää mukaan tilaisuuteen jo aamusta alkaen. Ruokailu- ja kahvitarjoilut päivän aikana: aamulla mahdollisesti pientä purtavaa, päivällä lounas ja iltapäivällä kahvitarjoilu. Valmista osallistujille nimilappupohjat tai varaa paikalle teippiä ja tusseja tms. Kopioi keskustelutyökirjat nuorille ja päättäjille (liite 4). Kopioi puheenvuoropohjat nuorille (liite 5) Kopioi osallistujalista (liite 6). Kopioi palautelomakkeet (liite 7). Valmista puna vihreät Kyllä ja i -kortit. 30

31 T 1 Kutsukirjemalli (nuoret) Viiskulman kaupunki KT Nuorisoyksikkö Nuorisovaltuusto Oppilaskuntien ohjaavat opettajat Oppilaskuntien hallitukset Onko Viiskulmassa riittävästi tiloja ja harrastusmahdollisuuksia nuorille? Onko kansainvälistä toimintaa tarpeeksi? Haluatko kiittää päättäjiä nuorille tarjotuista mahdollisuuksista? Onko nuorilla sananvaltaa nuorisotyötä koskevissa asioissa? Jos on, niin miten nuoria kuullaan? Ja jos ei, niin haluaisitko päästä kuultavaksi? Viiskulmann kaupunki järjestää nuorille mahdollisuuden keskustella ja arvioida kaupungin nuorisopalveluja nuorisotila Montussa klo 9.00 alkaen. Nuorisovaltuusto on etukäteen perehtynyt Viiskulman peruspalvelujen arviointituloksiin ja valinnut keskustelutilaisuuspäivään kolme mielestään tärkeää teemaa: harrastusmahdollisuudet nuorisotilat nuorten kuuleminen Näiden lisäksi esille voidaan nostaa muitakin nuorten tärkeinä pitämiä kysymyksiä. Nuoret pureskelevat aamupäivällä valmiiksi aiheita, joita käsitellään iltapäivällä yhdessä kaupungin päättäjien kanssa. Kaikilla on tilaisuus päästä kertomaan, mitä mieltä nuorisotyöstä on! Tilaisuus on täysin maksuton ja päivän aikana osallistuville nuorille tarjotaan lounas. Ohjelma: klo 8.30 klo 9.30 klo klo klo klo aapuminen, avaussanat Nuorten workshop-työskentely ounas Valmistautumista keskusteluun päättäjien ja nuorten välillä Päättäjien ja nuorten keskustelu Tilaisuuden päätös Olet tervetullut kertomaan mielipiteesi ja keskustelemaan. isätiedustelut ja ilmoittautumiset ( mennessä) raisa.nakkalajarvi@viiskulma.fi. Tervetuloa! Raisa Näkkäläjärvi Raisa Näkkäläjärvi nuorisosihteeri 31

32 T 2 Kutsukirjemalli (päättäjät) Arvoisa kuntapäättäjä, Kuten jo varmasti tiedättekin, Viiskulman nuoret pääsevät mukaan arvioimaan kunnan peruspalveluita osana aluehallintoviranomaisten tekemää peruspalelujen arviointia. Vuonna 2009 arvioinnin kohteena olivat kunnan nuorisotyön peruspalvelut, eli nuorisolain 7. Osana arviointimenetelmää järjestetään kuntakohtainen keskustelutilaisuus, jossa nuoret ja päättäjät pääsevät yhdessä keskustelemaan kuntansa tilanteesta. nnen kohtaamista nuoret ovat arvioineet samoja asioita kuinvaltion aluehallinnon kyselyssä kysyttiin viime vuoden lopulla. Nuorisovaltuusto on etukäteen perehtynyt Viiskulman peruspalvelujen arviointituloksiin ja valinnut keskustelutilaisuuspäivään kolme mielestään tärkeää teemaa: harrastusmahdollisuudet nuorisotilat nuorten kuuleminen Näiden lisäksi on mahdollista, että esiin nousee muitakin nuorten tärkeinä pitämiä kysymyksiä. Nyt kutsumme sinut, arvoisa päättäjä, tilaisuuteen vastaamaan nuorten kiperiin kysymyksiin, haastamaan nuoria ja kannustamaan heitä vaikuttamiseen. Kuntamme tilaisuus järjestetään nuorisotila Montussa. Nuoret tulevat paikalle valmistautumaan jo aamulla. Päättäjille on lyhyt valmentautumistilaisuus klo ja tuossa tilaisuudessa käydään läpi kuntamme viranhaltijan vastaukset peruspalveluiden arvioinnissa sekä kerrotaan, mitä asioita päättäjien kannattaa keskustelutilaisuudessa huomioida. Kaikkien paikalle tulevien kuntapäättäjien olisi hyvä olla paikalla jo klo tse keskustelutilaisuus nuorten kanssa alkaa klo Pyydämme, että ilmoitatte saapumisestanne mennessä nuorisosihteeri Raisa Näkkäläjärvelle p , raisa.nakkalajarvi@viiskulma.fi. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ja heidän mielipiteidensä arvostaminen kunnissa on meidän kaikkien asia! Yhteistyöterveisin, Raisa Näkkäläjärvi Raisa Näkkäläjärvi nuorisosihteeri 32

33 T 3 ehdistötiedote Kutsu tiedotusvälineille Viiskulman nuorten vuoro kertoa: Millaista on oman kuntani nuorisotyö Viiskulman nuorisotoimi järjestää nuorten ja kuntapäättäjien yhteisen keskustelutilaisuuden nuorisotila Montussa maanantaina 8. helmikuuta. Vuoden 2010 aikana Viiskulman nuoret ovat mukana arvioimassa kunnan peruspalveluita. Nyt on nuorten vuoro kertoa, millaisena he kokevat oman kotikuntansa nuorisotyön. Arviointi tehdään nuorten ja kuntapäättäjien yhteisten keskustelutilaisuuksien sekä kyselyjen avulla. Nuorten kanssa tehtävä arviointi kytkeytyy aluehallintoviranomaisten vuonna 2009 tekemään peruspalveluarviointiin. Nuorisovaltuusto on etukäteen perehtynyt Viiskulman peruspalvelujen arviointituloksiin ja valinnut keskustelutilaisuuspäivään kolme mielestään tärkeää teemaa: harrastusmahdollisuudet, nuorisotilat sekä nuorten kuuleminen. Näiden lisäksi esiin nousee muitakin nuorten tärkeinä pitämiä kysymyksiä. Tiedotusvälineet ovat tervetulleita seuraamaan nuorten ja kuntapäättäjien yhteistä keskustelutilaisuutta Viiskulmassa klo Paikkana toimii nuorisotila Monttu. Osallistujia on mahdollisuus haastatella tilaisuuden jälkeen. Vuoden 2010 aikana järjestettävät keskustelutilaisuudet ovat osa useampivuotista prosessia, jossa on luotu arviointityöväline nuorten ja nuorten vaikuttajaryhmien käyttöön. Tämän työvälineen avulla nuoret arvioivat kunnallisia peruspalveluja vuosittain. Tarkoituksena on arvioinnin lisäksi kehittää nuorten osallisuutta ja saada nuorten arvio osaksi kuntien peruspalveluiden arviointia. Keskustelutilaisuus on osa uomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n hanketta, jossa mukana ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, uomen Nuorisovaltuustojen iitto, Kuntaliitto, Nuorisotutkimusverkosto, linkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus. isätietoja keskustelutilaisuudesta antaa: Raisa Näkkäläjärvi nuorisosihteeri p raisa.nakkalajarvi@viiskulma.fi 33

34 T 4 Työkirjapohja Työkirjapohja Oletko tyytyväinen KY Mitä kehitettävää toiminnossa on? 34

35 T 5 Puheenvuoropohja (tehty Akaan nuorisopalveluiden mallin mukaan) Puheenvuoropohja Keskustelutilaisuuden puheenvuorot voivat olla keskustelua avaavia kysymyksiä, väitteitä ja kannanottoja tai konkreettisia esityksiä siitä, kuinka asioita tulisi kehittää. Puheenvuorossa kannattaa keskittyä vain yhteen asiaan ja yhteen näkökulmaan, jotta puheenvuoro on yksinkertainen ja selkeä. Kysymys: Kysymyksellä pyydetään lisäinformaatiota jostakin asiasta. Kysymyksen ei tarvitse sisältää tietoa omasta kannasta. Onko totta, että..? Miten nuoret ovat olleet/ovat voineet olla mukana? Mitä sille ja sille asialle kuuluu? Väite: Näkökannan jonkun asian tilasta voi ilmaista väitteen muodossa. Väite voi myös sisältää kannanoton asioiden kehittämisen tarpeesta ja siitä, mihin suuntaan asioita pitäisi kehittää. Väite haastaa kuulijoita pohtimaan asioita nuorten näkökulmasta sekä vertailemaan nuorten ja päättäjien näkökantoja samasta asiasta. Meidän mielestämme se ja se asia on näin.. sitys: sitys on suullinen puheenvuoro, joka esitetään suoraan päättäjille. Kaikki keskustelutilaisuudessa valmistellut puheenvuorot ovat esityksiä, eivät aloitteita. sitys voi sisältää kysymyksen, väitteitä ja kannanottoja, mutta se eroaa em. siinä, että esityksessä on mahdollisuuksien mukaan mietitty, miten asia pitäisi ratkaista. sitys sisältää ajatuksen kenen pitäisi toimia, minkä asian hyväksi, millaisin tavoittein, milloin, missä, ketä koskien, miten ja millä rahoituksella. sitys voi alkaa esimerkiksi sanoin: Meidän mielestämme se ja se asia pitäisi hoitaa näin Aloite: Keskustelutilaisuudessa suullisesti esitetyt ideat tai esitykset voi myöhemmin kirjata aloitteeksi. Aloitteeksi kirjoittaminen ja kuntaan lähettäminen takaa asialle keskustelutilaisuutta virallisemman käsittelyn kuntaorganisaatiossa Teema: Puheenvuoro: Puheenvuoron esittäjä: 35

36 T 6 Osallistujaluettelo 0 Nuorisovaltuutettu Oppilaskunnan hallituksessa Nuorisotalon tilatoimikunnassa Järjestäytymätön nuori Nuorisojärjestön edustaja Valtuutettu autakunnan jäsen Virkamies sukupuoli (N/M) kä NM Jokin muu, mikä? POTOOT HKÖPOTOOT PHN KKTTA Viiskulma, OATJATTO

37 T 7 Palautelomake Keskustelutilaisuuden palautelomake Viiskulma, Olen seuraavien väitteiden kanssa täysin eri mieltä (=1), hieman eri mieltä (=2), en samaa enkä eri mieltä (=3), hieman samaa mieltä (=4), täysin samaa mieltä (=5) Aamupäivä Ohjeistus pienryhmävaiheisiin oli hyvää Valituista aiheista oli helppo keskustella omissa ryhmissä ltapäivä ain tuotua haluamani asiat hyvin esille päättäjien kanssa keskustellessa Keskustelussa päättäjien kanssa keskusteltiin minulle tärkeistä asioista Tilaisuuden jälkeen olen riittävän tietoinen kuka vie mitäkin asiaa eteenpäin Yleistä skon, että tilaisuudella oli vaikutusta nuorten vaikutusmahdollisuuksien kehittymiseen Päivä vastasi odotuksiani Avoimet kommentit päivästä (mikä onnistui, minkä olisin tehnyt toisin, mikä jäi harmittamaan, mistä pidin jne.): 37

38 T 8 tenemissuunnitelma Asia Kuka toimii ja miten? Aikataulu Miten seurataan? Kuka tukee? Muuta huomioitavaa (esim. mahdolliset yhteystyötahot, kustannukset ) 38