Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa 2001 2004"

Transkriptio

1 Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa Teknologiaohjelmaraportti 5/2005 Loppuraportti

2 Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 5/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2005

4 Esipuhe Tekes käynnisti Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelman vuonna Taustalla oli tuolloin vuosien aikana tapahtunut voimakas muutos suomalaisessa jätehuollossa, jolloin yhdyskuntien jätehuolto monin osin organisoitui uudelleen. Lisäksi murroksen ennakoitiin vielä jatkuvan tulevien lainsäädännön muutosten ja muuttuvien markkinatilanteiden johdosta luvulla kasvoi myös jätemateriaalien kysyntä uusiokäyttöön ja -hyödyntämiseen. Uusia materiaaliryhmiä nousi kysynnän piiriin jatkuvasti. Tekesin Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelmassa jätteiden energiakäyttöä ja sen tekniikoita sekä energiakäytön ja materiaalihyötykäytön integrointia oli kehitetty sopivasti ennen Streams-ohjelman alkua. Streams-ohjelma jatkoi osin tässä ohjelmassa aloitettua kehitystyötä, kuitenkin niin että varsinaisten energiakäyttötekniikkojen kehittäminen jätettiin uuden ohjelman ulkopuolelle. Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelman tavoitteena oli luoda uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa yhdyskuntien jätevirroista. Lisätavoitteina oli jätealan osaamisen ja tutkimuksen tason nostaminen ja tutkimuksen tulosten hyödyntäminen yritysten liiketoiminnoissa. Streams-teknologiaohjelman aikana käynnistyi yhteensä 76 projektia, joiden kokonaiskustannukset olivat noin 27,3 miljoonaa euroa. Tästä Tekes rahoitti noin 14,8 miljoonaa euroa. Projektit jakaantuivat siten, että ohjelmassa oli 37 tutkimusyksiköiden projektia ja 39 yritysprojektia. Kaikkiaan 182 yritystä ja 37 tutkimusyksikköä osallistui ohjelman projekteihin. Ohjelman päätyttyä ulkopuolinen arvioitsija arvioi ohjelman ja arviointiraporttia voi tilata Tekesistä teknologiaohjelmaraporttisarjassa; Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä 7/2005. Yhdyskuntajäte muodostuu kotitalouksien ja kaupan jätteistä sekä niistä pienteollisuuden jätteistä, jotka yhtyvät yhdyskunnan jätevirtaan. Ohjelman keskeiset painoalueet olivat: jätteiden synnyn ehkäisy, jätemateriaalivirtojen hallinta, jätteiden käsittelyteknologiat, työstö raaka-aineiksi tai uusiksi tuotteiksi sekä loppusijoituksen teknologiat. Streams-ohjelman aihepiirin ulkopuolelle jätettiin teollisuuden prosessijätteet sekä energiantuotannon jätteet. Jätehuoltoalalla ei ole ns. omaa jäteteknologiaa. Jätepuolella on pystytty soveltamaan eri teknologioita ja alun perin muihin sovelluksiin kehitettyjä valmiimpia teknologisia ratkaisuja tuotiin tälle toimialalle. Ohjelman aikana korostuivat mm. älykkäät jätehuoltotuotteet. Suomalaisen korkeatasoisen informaatioteknologian hyödyntäminen jätealan sovelluksissa nähtiin haasteena ja mahdollisena kilpailuetuna kansainvälisillä markkinoilla. Teknologisten painotusten lisäksi ohjelman aihepiiriin kuuluivat myös yritysten uudet palvelu- ja konsultointituotteet sekä liiketoimintakonseptit.

5 Ohjelman aikana tutkimusta suunnattiin jätehuollon sovelluksiin, esimerkiksi bioteknologiaa kompostointi/mädätysprosesseihin, informaatioteknologiaa jätekuljetusten optimointiin tai RFID-teknologiaa materiaalien tunnistukseen ja seurantaan kierrätysprosesseissa. Sovellusten lisäksi perusosaamista kasvatettiin jätehuollon eri osa-alueilla, muun muassa kaatopaikkojen käytön ja sulkemisen jälkeiseen päästöjen hallintaan. Ohjelmassa toteutetuilla kansainvälisillä kartoituksilla avarrettiin kuvaa teknologioiden tasosta kohdemaissa ja suomalaisten tuotteiden mahdollisuuksista uusilla markkinoilla. Streams-ohjelmaa, tutkimusprojekteja ja osallistuvia yrityksiä esiteltiin kansainvälisissä tilaisuuksissa. Lisäksi useilla järjestetyillä tapaamisilla luotiin yrityksille edellytyksiä verkottua uusien kumppaneiden kanssa. Lähes puolet ohjelman tutkimushankkeista sisälsi myös kansainvälistä yhteistyötä eri muodoissaan. Hankkeet ja saavutetut tulokset jakautuivat ohjelman painoaluille tasaisesti, ainoastaan jätteen synnyn ehkäisyn alue koetaan selvästi vielä liian haasteelliseksi sekä tutkimuksen että etenkin yritysten puolella. Jätteen synnyn ehkäisy on EU:n jätehierarkiassa keskeisessä asemassa, mutta alueen liiketoimintamahdollisuuksien ja markkinoiden tunnistaminen on vielä hankalaa. Muutokset yhdyskuntien jätehuollossa jatkuvat edelleen. Lainsäädäntö tulee vielä pitkään olemaan keskeinen muutoksia ajava voima mentäessä kohti kestävää kulutusta. Yhteiskunnan suuret muutostrendit tulevat vaatimat myös jätehuoltoalan jatkuvaa sopeutumista uusiin tilanteisiin. Yritysrakenteiden osalta kehitys näyttää kulkevan kohti markkina-aluekohtaista integroitumista. Uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen tuotteissa ja tuotantoprosesseissa sekä myös kasvavassa määrin uusissa palvelu- tai liiketoimintakonsepteissa luo jatkossakin liiketoimintamahdollisuuksia erikokoisille yrityksille. Suomalaisen alan tutkimuksen on myös kyettävä olemaan kansainvälisesti korkeatasoista ja osaltaan tuottamaan tietoa ja osaamista yritysten käyttöön. Tekes haluaa kiittää kaikkia ohjelmaan, sen tilaisuuksiin ja hankkeisiin osallistuneita. Erityisesti Tekes kiittää ohjelman aktiivista johtoryhmää ja sen puheenjohtajana toiminutta Juha Kailaa. Merkittävän panoksensa ohjelman toteutukseen antoivat ohjelmapäällikköinä toimineet Arto Silvennoinen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:stä ja Aila Valkila A&E Valkila Oy:stä. Helsinki, lokakuu 2005 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Tekesin Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelma käynnistyi vuoden 2001 alusta ja kesti vuoden 2004 loppuun. Streams-teknologiaohjelman tavoitteena oli luoda uutta liiketoimintaa yhdyskuntien kiinteiden jätteiden vähentämisen, käsittelyn ja hyötykäytön sekä loppusijoituksen alueilla. Ohjelmalla oli lisäksi tavoitteina nostaa alan tutkimuksen tasoa, kehittää teknologista kilpailukykyä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelma painottui seuraaviin osa-alueisiin: 1. Jätteiden synnyn ehkäisy Materiaalisia hyödykkeitä korvaavat palvelutuotteet Jätteiden synnyn ehkäisyn tukemiseksi kehitetyt metodit 2. Keräys, kuljetus ja jätemateriaalivirtojen hallinta Uudet älykkäät menetelmät ja tuotteet Kokonaisjärjestelmät 3. Jätteiden käsittelyteknologiat Integroidut, useamman jätejakeen käsittelylaitokset Esikäsittelytekniikat Prosessien hallinta ja lopputuotteiden laatu 4. Työstö raaka-aineiksi ja uusiksi tuotteiksi Uuteen liiketoimintaan tähtäävät teknologiat ja tuotteet Kehittyneet, automatisoidut kierrätysprosessit 5. Loppusijoituksen teknologiat Kaatopaikkojen prosessien ja ympäristön hallintamenetelmät ja -tuotteet Jätteenkäsittelyn ja loppusijoituksen kokonaisvaltainen hallinta. Suomessa syntyi vuonna 2003 yhdyskuntajätettä yhteensä tonnia. Jätemäärä on laskenut noin 11 % vuodesta 2000, mutta valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaista hyötykäyttöastetta (70 %) ei vielä ole saavutettu. Yhdyskuntajätteen kokonaishyötykäyttöaste oli vuonna 2003 vain 37 %. Hyötykäyttöaste ei ole juuri muuttunut 2000-luvulla, vaikka jätemäärä onkin hieman vähentynyt. Suomalainen jätehuolto seuraa Eurooppalaisia trendejä niin teknisesti kuin järjestelminäkin. Euroopan jätehuoltoa kuvaa konservatiivisuus. Jätealan palvelujen tuottajat toimivat useimmiten paikallisesti. Vaikka palvelua tarjoava yritys olisi suurikin, halutaan paikallisuuden kuitenkin näkyvän. Jätehuoltoala on myös erittäin sirpaleinen. Euroopan kymmenen suurinta jätehuoltoalan palveluita tarjoavaa yritystä hallitsevat markkinaosuudesta vain n. 15 %. Jäte on kuitenkin vähitellen muuttumassa haitasta raaka-aineeksi. Kiristyvät hyötykäyttövaatimukset yhdessä jäteveron, kaatopaikkamaksujen ja kohoavien poltto- ja raaka-ainehintojen kanssa muuttavat jätteen statusta jatkuvasti haluttavammaksi materiaalivirraksi. Jätevirtojen halutuimmista jakeista (metallit, paperit, energiajae) jo kilpaillaan. Jätteen omistuksesta on tulossa hyvää vauhtia kilpailuvaltti. Uudistunut lainsäädäntö tuo mukanaan uusia elementtejä jätteen hyödyntämiseen, koska tuottajavastuun toteutuminen tullaan hoitamaan pääasiassa yksityisten yritysten toimesta. Jätehuollon kustannukset kohoavat myös loppusijoituksen teknisten vaatimusten myötä. Jätteenpolttolaitokset ovat tulevaisuuden merkittävä jätteenkäsittelymuoto. Huolimatta siitä, että jätevirroista on tulossa liiketaloudellisesti haluttavia, ei loppusijoitus kuitenkaan tule päättymään lähivuosikymmeninä. Yhdyskuntajätteen synnyn ehkäisy, jätteen keräily ja lajittelu sekä hyötykäyttömenetelmät kehittyvät vähitellen, mutta suuret muutokset jätealalla ovat hitaita.

7 Jätehuoltoalalla tarvitaan tulevaisuudessa niin uusia käsittelymenetelmiä kuin toimintamallejakin. Merkittäväksi nousee myös tiedon hallinta, joka on voimakkaasti tulossa jätteen käsittelyyn. Tämä ilmenee kehittyneiden hallintajärjestelmien, prosessien ohjauksen, tiedon käsittelyn ja taloudellisen ohjauksen muodoissa. Tulevaisuus onkin älykkään jätehuollon. Streams-teknologiaohjelman aikana käynnistyi yhteensä 76 projektia joiden kokonaiskustannukset ovat noin 27,3 miljoonaa euroa. Tästä Tekes rahoitti noin 14,8 miljoonaa euroa. Projektit jakaantuivat siten, että ohjelmassa oli 37 tutkimusyksiköiden projektia ja 39 yritysprojektia. Lisäksi ohjelmaan raportoi kolme muiden ohjelmien piiriin kuulunutta projektia. Ohjelman projekteihin osallistui eri tavoin kaikkiaan 182 yritystä. Tutkimuslaitosten projekteissa oli mukana 37 eri tutkimusyksikköä. Monessa tutkimushankkeissa rakennettiin kansallista osaamispohjaa sekä muodostettiin yrityskytkentöjä tulosten hyödyntämistä varten. Usean tutkimushankkeen tulokset osoittavat selvästi, että tutkimuksen pohjalta on mahdollista kehittää jätealan tuotteita, palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja. Tutkimushankkeet synnyttivät myös uutta yritystoimintaa. Ohjelman näkyviä verkottumistapahtumia olivat ohjelman järjestämät seminaarit, etenkin vuosiseminaarit. Nämä kokosivat säännöllisesti yhteen merkittävän osan alan toimijoista. Vuosiseminaarien yhteydessä julkaistiin ohjelman vuosikirjoja yhtensä neljä kappaletta. Ohjelma päättyi keväällä 2005 pidettyyn päätösseminaariin. Lisätietoja ohjelmasta ja sen tuloksista on ohjelman kotisivuilla: Streams-teknologiaohjelman näkyvimpiä tuloksia olivat ohjelmaan osallistuneiden yritysten uudet tuotteet sekä ohjelman aikana syntyneet uudet yritykset. Yrityshankkeiden tuloksina syntyi 25 uutta tuotetta, palvelutuotetta tai prosessia. Lisäksi yrityshankkeissa syntyi 6 menetelmää tai ohjelmistoa.

8 Summary The technology programme Streams Recycling Technologies and Waste Management of Tekes, the National Technology Agency of Finland, was launched at the start of 2001 and wound up at the end of The purpose of the programme was to generate new business in the sectors engaged in the reduction, handling, recovery and disposal of solid municipal waste. It was also intended to boost the development of competitive technologies, raise the level of expertise and research in the sector and to transform research results into successful commercial applications. The programme focused on the following: 1. Waste prevention Replacing materials with service products Methods for supporting waste prevention 2. Collection, transportation and management of waste streams New intelligent methods and products Integrated systems 3. Waste handling technologies Integrated facilities for handling more than one waste fraction Pre-treatment technologies Process management and quality of end products 4. Processing waste into raw materials and new products Technologies and products helping to generate new business Advanced automated recycling processes 5. Landfill-site technologies Methods and products for managing landfill processes and for protecting the surrounding areas Integrated management of waste handling and disposal. In 2003, a total of tonnes of municipal waste was generated in Finland. Even though the figure has dropped by 11% since 2000, the recovery target of 70% laid down in the national waste plan has still not been reached. In 2003, the overall municipal waste recovery rate was only 37%, and the figure has remained steady since 2000 even though the amount of waste has decreased slightly. Finland has closely followed European trends in waste management technologies and systems. The sector is very conservative: most service providers in Europe operate locally and even large companies want to emphasize their localness. The sector is also extremely fragmented: the ten biggest European providers of waste management services only command a market share of 15%. Waste is, however, gradually turning from a nuisance into a raw material. Increasingly stringent recovery requirements, waste taxes, landfill charges and rising fuel and raw material prices are all helping to make waste into a coveted material. In fact, there is already competition on the most sought-after waste (metals, paper, energy). Ownership of waste is rapidly becoming a competitive advantage. New legislation is adding new elements to the process of waste recovery. This is because in the future, most of the producer liability obligations will be managed by private companies. Changing technological requirements for disposal will also push up waste management costs. Incineration will be an important waste handling method of the future. Even though waste streams are becoming attractive commercially, it will be decades before landfills are a thing of the past. The systems for preventing, collecting, sorting and recovering municipal waste are gradually becoming more effective but the waste sector is changing only slowly. Future challenges can only be met if new waste handling methods and operational approaches

9 are introduced. Information management will also assume an increasingly important role as a component in advanced management systems, process control, data processing, and economic instruments. The future belongs to intelligent waste management. A total of 76 projects with a combined budget of EUR 27.3 million were launched during the Streams technology programme. EUR 14.8 million of this total came from Tekes. There were 37 research unit projects (involving 37 research institutions) and 39 company projects in the programme. At the same time, a total of 182 companies participated in programme projects. Reports from three projects coming under other programmes were also processed as part of the Streams programme. The new products generated by the participant companies and the new companies established during the programme were the most visible results of the Streams technology programme. The company projects resulted in 25 new products, services and processes and six new methods and software concepts. The research projects helped to build a national expertise base and establish links with companies that can eventually lead to practical applications. It also became clear during the programme that many of the research results are a sound basis for waste management products, service concepts and business models. Practical testing carried out in the programme as part of basic research has also helped to generate new business. Seminars, particularly those held on an annual basis, brought together many of the actors in waste management and provided them with excellent networking opportunities. A total of four programme yearbooks were published in connection with the annual seminars. The final seminar held in spring 2005 also concluded the programme. For more information about the programme and its results, go to

10 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Yhdyskuntien jätehuolto Muuttuva toimintaympäristö Yhdyskuntien jätehuolto kehittyy hitaasti Kaatopaikat vähenevät ja sulkeutuvat Jätteen hyötykäyttö lisääntyy Lainsäädäntö Jätevirrat Suomessa Jätteen kokonaismäärä vähenee Jätteen koostumus Yhdyskuntajätteen hyötykäyttö Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelma Ohjelman tausta ja tavoitteet Taustaa Tavoitteet Ohjelman rakenne ja organisaatio Ohjelman johtoryhmä Ohjelman toteuttaminen Kansallinen yhteistyö Viestintä Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö ohjelman projekteissa Ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen ja tulokset Tavoitteiden toteutuminen Ohjelmakokonaisuuden tulokset Yleistä Tutkimushankkeet Yrityshankkeet Painoalueiden tulokset ja niiden merkitys Jätteiden synnyn ehkäisy Johdanto Tuloksia pääryhmittäin Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Jätemateriaalivirtojen hallinta Johdanto Tuloksia pääryhmittäin...32

11 4.2.3 Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Jätteiden käsittelytekniikat Johdanto Tuloksia pääryhmittäin Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Työstö raaka-aineiksi ja uusiksi tuotteiksi Johdanto Tuloksia pääryhmittäin Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Loppusijoituksen teknologiat Johdanto Tuloksia pääryhmittäin Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Jätehuollon tulevaisuuden haasteet Jätehuollon näkymät Euroopassa Jätehuollon visio Jätehuollon tutkimus Tutkimus Suomessa Jätehuollon tutkimuksen tulevia haasteita Tutkimushankkeet Jätteiden synnyn ehkäisy Jätteiden synnyn ehkäisy liiketoimintana Palveluilla parempaan materiaalitehokkuuteen Tekstiilituotteisiin liittyvien jätteiden synnyn ehkäisy sekä kierrätys- ja hyödyntämisjärjestelmän kehittäminen tuottaja-kauppakuluttajaketjussa Jätemateriaalivirtojen hallinta Elinkaarinäkökulma jätehuollon kestävyyteen Etätunnistinteknologian käyttö sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätystiedon hallinnassa Jätehuollon älykäs tietojärjestelmä Jätelogistiikan kehittäminen JÄTKÄ Jätteenkeräyksen ja -kuljetuksen suunnittelu- ja käyttöjärjestelmä Kotitalouksien jätehuoltojärjestelmän kehittäminen Paikallisten sivuainevirtojen hyödyntäminen hajautetuissa energiajärjestelmissä Uudentyyppinen biojätteen keräysajoneuvo Jätteiden käsittelyteknologiat Biojätteiden anaerobinen hajottaminen Biojätteiden kompostoinnin tehostaminen ja ympäristöhaittojen eliminointi TEHOKOMP Biojätteen kompostointikäsitelyn tehostaminen ja parempi hallinta BIOTEHO

12 6.3.4 Biojätteiden kompostointi: Prosessin kinetiikka, ohjaus ja lopputuotteen hyötykäyttö KEITTIÖBIOJÄTTEET Mittaustekniikoiden kehittäminen kompostiprosessin hallintaan MONIKOMP Biojätteiden mädätyksen kokonaisprosessiratkaisuja Gasification of shredder residue Kierrätyspolttoaineiden eurooppalainen standardisointi biohajoavan osuuden mittaaminen Liiketoiminta hajautetussa energiantuotannossa Menetelmä kaasuntuoton lisäämiseksi ja lietemäärän vähentämiseksi mädätyksessä Miljöriktigt tillvaratagande av ammoniumkväve Perustuotannon biojätteiden paineistettu anaerobinen biokonversio Sähkö- ja elektroniikkaromun murskausprosessin kehittäminen Työympäristön vaarojen arviointi kiinteiden jätteiden käsittelylaitoksilla Älykäs kompostointi prosessin ohjaus ja hajunmuodostuksen hallinta BIOTEHO Työstö raaka-aineiksi tai uusiksi tuotteiksi CCA-kyllästettyjen puupylväiden uudelleenkäyttö Jätekompostit rakeiksi tuhkaseostuksella käyttöarvon parantaminen Kierrätetty monitorilasi keramiikka- ja lasiteollisuuden raaka-aineeksi Pesula-alan yritysten poistotekstiilien kierrätys Yhdyskuntajätelietteiden turvallinen loppukäyttö Yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen biokaasun puhdistaminen liikennekäyttöön Yhdyskuntajätteiden termisen käsittelyn kuonista ja tuhkista hyötykäytettäviä ja loppusijoitettavia tuotteita Loppusijoituksen teknologiat Jätteiden loppusijoituksen tutkimustarpeet Suomessa Kaatopaikan prosessien ohjaus Kaatopaikkakaasujen kenttämittaukset Kaatopaikkojen eristemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus Kaatopaikkojen kaasupäästöjen ja haihdunnan mikrometeorologisten mittausmenetelmien kehittäminen Loppupäätelmät Liitteet 1 Lähteet Streams Yhdyskuntien jätehuollosta liiketoimintaa -teknologiaohjelman projektit Tutkimustahot ja yritykset Julkaisut, opinnäytteet ja patentit Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

13 1 Yhdyskuntien jätehuolto 1.1 Muuttuva toimintaympäristö Yhdyskuntien jätehuolto kehittyy hitaasti Suomen jätehuoltoa ja jätehuollon toteutusta voidaan syystä kutsua erityiseksi. Suomessa joudutaan toteuttamaan jätehuolto yleiseurooppalaisten vaatimusten mukaisesti kaikkialla maassa huolimatta suhteellisen pienistä jätemääristä ja suurista etäisyyksistä. Maan eteläosan ruuhkaisuus ja itä- ja pohjoisosien harvaanasutut alueet nostavat jätehuollon toteutuksessa merkityksellisiksi aivan eri seikat. Ruuhka-alueiden jätehuollon pitää hoitaa tehokkaasti suuret jätemäärät pienillä välimatkoilla, ja harvaan asutulla alueella sama palvelu täytyisi taata asukkaille yhtä kustannustehokkaasti. Määräykset ja toteutusvaatimukset ovat samat koko maassa. Jätehuoltoa ja jätealaa yleensä ohjataan hyvin voimakkaasti lainsäädännöllisin toimin. Näitä toimia ovat EU:n direktiivit, kotimainen lainsäädäntö ja asetukset sekä viranomaismääräykset. Koko EU:n alueella jätelainsäädännön periaatteina ovat ns. läheisyysperiaate (the proximity principle) ja aiheuttamisperiaate (the polluter pays principle). Läheisyysperiaatteen mukaan jätteet on hyödynnettävä syntypaikallaan eli jätteen määrää vähennetään tai ainakin niitä hyödynnetään tai käsitellään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa. Aiheuttamisperiaatteen mukaan kustannukset on kohdistettava jätteen tuottajalle ja joissakin tapauksissa tuotteen valmistajille. Kaikki jätemateriaali ei kuitenkaan aina ole päätynyt suoraan kaatopaikalle. Jo 1900-vuosisadan alussa oli lumppujen kerääminen ja hyödyntäminen merkittävä elinkeino. Metallien kerääminen ja kierrättäminen tehostui voimakkaasti Suomes- Jätehuolto on muuttunut tällä vuosituhannella voimakkaasti. Eniten jätealaan ovat vaikuttanut jätelainsäädännön kehittyminen, kunnallisen jätehuollon muutokset sekä jätevirrasta eroteltujen materiaalien kysynnän kasvaminen. Näistä vaikuttavimpana voi pitää jätemateriaalien kysynnän lisääntymistä, koska se on nopeimmin jätteen hyötykäytön lisääntymiseen vaikuttava trendi. Jätemateriaalien jalostaminen uusiomateriaaliksi tai energiahyödyntämistä varten vaikuttaa suoraan loppusijoitettavan jätemäärän vähenemiseen ja siten edesauttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Jätemateriaalien kysynnän kasvu on painottunut nimenomaan 2000-luvulle. Streams-teknologiaohjelma on ollut panostus juuri jätteen jalostukseen ja jätemäärien vähentämiseen. Ohjelma on luonut tutkimuksellisen alkusysäyksen eri materiaalivirtojen keräyksen tehostamiseen, hyödyntämisen lisäämiseen, hyödyntämisprosessien kehittämiseen sekä liiketoiminnan käynnistämiseen. Kuva 1. Jätehuolto toteutetaan Suomessakin yleiseurooppalaisten vaatimusten mukaan. Kuva: Lassila&Tikanoja Oyj 1

14 Kuva 2. YTV:n jätteenkäsittelykeskus Espoossa on suurin Suomessa toimiva jätteenkäsittelykeskus. Kuva: YTV sa talvi- ja jatkosotien aikaan, kun kaikesta materiaalista oli pulaa. Tämä trendi jatkui vahvana sotien jälkeenkin sotakorvausten aikana, kun Suomen kansantalous oli ennätyksellisen tiukoilla. Metallien kierrättämisen ohella myös muita helposti hyödynnettäviä materiaaleja on kerätty hyötykäyttöön. Yksi tällainen materiaaliryhmä on keräyspaperi, jota jo 60-luvulla kerättiin mm. koululaisten toimin. Useat koulut hankkivatkin ensimmäiset televisiot juuri paperinkeräystoiminnan avulla. Vuosien aikana suomalaisessa jätehuollossa oli meneillään voimakas murroskausi kuntien jätehuollon organisoituessa uudelleen. Kunnat olivat 1990-luvun puoliväliin saakka hoitaneet itsenäisesti jätehuoltonsa käyttäen omia kaatopaikkojaan loppusijoitukseen. Kaatopaikat olivat syntyneet vuosikymmeniä aiemmin, osin sattumalta ja osin suunniteltuina. Pieniä ja puutteellisesti varusteltuja sekä sijainniltaan sopimattomia kaatopaikkoja on poistettu käytöstä jätelain (1994) ja kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (1997) voimaantultua 1990-luvun loppupuolelta lähtien ja niitä tullaan sulkemaan vielä vuoden 2006 loppuun saakka. Vuonna 1999 tehdyn kartoituksen mukaan lopetettuja kaatopaikkoja oli 1514 kappaletta, ja toimivia oli tuolloin 327 kappaletta. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli siten 1841 toimivaa tai suljettua kaatopaikkaa. /1/ (Numero vinoviivojen välissä viittaa lähteeseen: Liite 1. Lähteet, lähde 1) Kaatopaikat vähenevät ja sulkeutuvat EU:n tiukentama kaatopaikkalainsäädäntö oli lähtökohtana kaatopaikkojen määrän radikaalille vähentämiselle sekä niiden rakenteiden yhdenmukaistamiselle. Samassa yhteydessä perustettiin kuntayhtymiä ja kuntien yhteisiä jätehuolto- 2

15 yhtiöitä, jotka keskittivät loppusijoituksen yhteisille uudentyyppisille kaatopaikoille. Näissä jätekeskuksissa on loppusijoituksen lisäksi useita muitakin toimintoja. Nykyisin kuntien ja kuntayhtymien omistamia jätelaitosyhtiöitä on 31 kpl. /2/ Vuonna 2004 yleisiä tavanomaisen yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja oli yhteensä 87, kun niitä vielä vuonna 1998 oli 268. Jätteen kaatopaikkakäsittely on keskitetty alueellisten jäteasemien nykyaikaiset vaatimukset täyttäville kaatopaikoille. Yleisten kaatopaikkojen lisäksi on käytössä 61 teollisuuden yksityistä laitoskaatopaikkaa tavanomaisten teollisuusjätteiden loppusijoittamiseen. Ongelmajätteiden loppusijoitukseen on käytössä 17 kaatopaikkaa. Edellisten lisäksi on käytössä noin 19 pysyvän jätteen (inertti jäte) kaatopaikkaa. Suomessa oli kaatopaikkoja käytössä vuonna 2004 yhteensä 184. /1/ Kuva 3. Jätelaitosyhtiöiden kattavuus Suomessa Kuva: Jätelaitosyhdistys Jätteiden käsittely kaatopaikoilla kehittyy jatkuvasti. Tähän on vaikuttanut valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (1997), joka on nostanut kaatopaikkojen laatutasoa sekä jäteverolaki (1996), jonka mukaan yleiselle kaatopaikalle vastaanotetusta jätteestä on maksettava jäteveroa. Koska hyödynnettävästä jätteestä ei makseta jäteveroa, se johtaa kaatopaikkojen määrän vähenemiseen sekä siirtokuormausasemien ja muiden hyödyntämistarkoitusta varten perustettavien välivarastointipaikkojen lisääntymiseen. Kaatopaikkojen määrän kehitys Suomessa Kuntien ja teollisuuden kaatopaikat Vuosi Kuva 4. Kaatopaikkojen lukumäärä vähenee. 3

16 sekä energiahyötykäyttöä ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on loppusijoitus. Vuoden 2005 alusta alkaen kaatopaikoille saa sijoittaa vain esikäsiteltyä jätettä. Vähimmäisvaatimuksena on jätteen syntypaikkalajittelu. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa renkaita ja myös biohajoavan asuinjätteen kaatopaikkakäsittelyä rajoitetaan: vuoden 2005 alusta lähtien kaatopaikalle saa ottaa vastaan vain sellaista yhdyskuntajätettä, jonka sisältämästä biohajoavasta jätteestä on suurin osa kerätty talteen hyödynnettäväksi esimerkiksi biojätteenä ja keräyspaperina. Kuva 5. Kaatopaikkaa tiivistetään. Kuva: Tekes Jätteen hyötykäyttö lisääntyy Jätehierarkian mukaisesti jätteiden syntyä tulee ensisijaisesti vähentää, toissijaisesti lisätä hyödyntämistä materiaalina (kierrätys, uusiokäyttö) Nämä tiukentuneet määräykset kaatopaikkojen vastaanotossa kiihdyttävät hyötykäytön etsimistä eri materiaaliryhmille. Kaatopaikkadirektiivin nojalla neuvosto on antanut myös ns. kaatopaikkakelpoisuuspäätöksen (2003/33/EY), jolla asetetaan kriteereitä loppusijoitettavalle jätteelle sekä tällaisen jätteen testaukselle. Samalla on käynnissä toinen, samaan suuntaan tähtäävä trendi, jätteen lajittelun tehostaminen. Materiaalihyötykäytön perusedellytys on mahdollisimman puhdas materiaalivirta. Jätehuollon kiristyvät määräykset edesauttavat jätteenkäsittelyn kehittymistä ja hyötykäytön lisäämistä. Kohoavat jätemaksut ja kiristyvä jäte- Kuva 6. Jätteiden lajittelua pienjäteasemalla. Kuva: YTV 4

17 Low Price High Price Price Date Kuva 7. Murskatun teräsromun maailmanmarkkinahinta /3/ vero nostavat edelleen jätteenkäsittelyn kustannuksia. Seurannaisvaikutukset ovat jo selvästi nähtävissä. Kiristyvät kaatopaikkasijoitusvaatimukset, kierrätyksen tehostaminen sekä jätteen energiahyötykäytön lisääminen ovat saaneet aikaan sen, että osasta jätettä jo kilpaillaan. Haluttuja jakeita ovat metallit, paperit ja pahvit, rakennusjäte, autonromut sekä lähitulevaisuudessa myös osa SER-jätteestä. Myös viime vuosien kohoava hintatrendi metallisten raaka-aineiden osalta, ns. Kiina-ilmiö, vaikuttaa suotuisasti kierrätyksen ja hyötykäytön lisääntymiseen Lainsäädäntö Suomen ensimmäinen erityisesti jätehuoltoa säädellyt laki oli jätehuoltolaki (673/1978), joka tuli voimaan Jätehuollosta on säädetty jätelaissa (1072/1993). Lisäksi jätteiden hyödyntäminen ja käsittely edellyttävät ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Jätehuoltotoiminta on kokonaisvaltaista toimintaa, johon liittyy muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen maankäytön suunnittelu sekä terveydensuojelulain (763/1994) ja kemikaalilain (744/1989) mukainen sääntely. Jätteenkäsittelyä koskee myös laki ympäristövaikutusten arvioinnista (1994, muutettu 1999). Jätehuoltoa on myös tavalla tai toisella säädelty lukuisissa alemmanasteisissa valtioneuvoston ja ministeriöiden säädöksissä. Tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005 on määritetty yhdyskuntajätteen vähentämiselle tavoitteet. Suunnitelman mukaan yhdyskuntajätteen määrän vuonna 2005 tulee olla vähintään 15 prosenttia pienempi kuin 1994 jätemäärän ja BKT:n reaalikasvun perustella arvioitu jätemäärä. Lisäksi jätteiden hyödyntämisasteen tulisi olla vähintään 70 % vuonna /4/ 2000-luvun alun jätehuoltoon ovat vaikuttaneet lainsäädännölliset toimet, kuten: jätteenpolttodirektiivi EU:n biojätestrategia eläinperäisten jätteiden käsittelyä tarkentava ns. sivutuoteasetus tuottajavastuun toteutuminen, joka koskee mm. autoja, elektroniikkaromua, paperia ja pakkauksia maaperän saastumisen ehkäisy ja korjaavat toimenpiteet kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähentäminen. 5

18 Suomen jätelainsäädäntö 3/2005 Valtakunnallinen jätesuunnitelma 1998 / 2002 Perussäännökset JäteL ja A 1993 VNp ongelmajätteiden siirtoasiakirjasta ja YSL ja A 2000 merkinnöistä 1996 YMa jäte- ja ongelmajäteluettelo EY:n jätteensiirtoasetus 1993, VNp 495/ / 2001 EY:n jätetilastointiasetus 2002 Käsittely / hyödyntäminen Yhdyskuntajätteen poltto 1994 Ongelmajätteen poltto 1997 Jätteen polttaminen 2003 Kaatopaikat 1997 Jätelajeittaiset säädökset PCB/PCT 1989/1998 Öljyjätteet 1993, 1997 Puhdistamoliete 1994 Paristot ja akut 1995 Renkaat 1995 Amalgaamijäte 1997 Rakennusjäte1997 Pakkaukset1997 Keräyspaperi 1998 Eläinperäiset jätteet 2002 (EY-asetus) Satamien jätehuolto 2003 Romuajoneuvot 2004 Sähkö-ja elektroniikkalaitteet 2004 POPs 2004 Muut säädökset JäteveroL 1996 ÖljyjätemaksuL 1986 Juomapakkausverolainsäädäntö 1994, 2005 Kuva 8. Suomen jätelainsäädäntö /6/ Yhteisön jätelainsäädäntö Waste Framework Directive 1991 D. on hazardous waste 1991 D. On a list of wastes and hazardous wastes 1993, 1994, 2000 Community Waste Strategy 1989 / 1996 Horisontal Waste Legislation D. on integrated pollution prevention control 1996 Waste shipment regulation 1993 [being revisited] Waste statistic regulation 2002 Legislation on disposal / recovery Legislation on specific waste streams D. on minicipal waste incineration 1989 D. on hazardous waste incineration 1994 D. on waste incineration 2000 D. on landfills 1999 [D. on biological treatment of wastes being prepared] D. on PCB/PCTs 1996 D. on oily wastes 1987 D. on sewages sludge 1986 D. on batteries and accumulators 1991 [revision being prepared] D. on packaging waste 1994 Animal waste regulation 2002 D. on WM inports 2000 D. on end of life vehicles 2000 D. on waste electric electronic equipment 2002 POPs regulation [incl. waste] 2004 [D. on extractives waste being prepared] Kuva 9. Euroopan yhteisön jätelainsäädäntö /6/ 6

19 Suomen jätehuoltoa koskevan lainsäädännön muutoksia ovat ohjanneet useat EU-direktiivit. Jätedirektiivi, kaatopaikkadirektiivi ja jätteenpolttodirektiivi ovat näistä merkittävimpiä. Direktiivit sisältävät varsin yksityiskohtaisia määräyksiä ja jäsenvaltioiden liikkumavara on rajattu. Direktiivit on muunnettu Suomen sisäiseksi lainsäädännöksi jätelain ja -asetuksen muutoksilla sekä valtioneuvoston päätöksillä ja asetuksilla. EU-tasoisia asetuksia on säädetty ainoastaan koskien jätteiden siirtoa jäsenmaiden välillä sekä jäteluetteloita ja -tilastoja (asetus (EY) N:o 2150/2002). Asetuksia on noudatettava sellaisenaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Jätepolitiikkaa ja -huoltoa ohjaavat voimakkaasti myös EY:n tuomioistuimen ennakkoratkaisut, jotka ovat oikeudellisesti sitova osa EY:n oikeutta. Ratkaisujen perusteella on määritelty muun muassa jätteen ja tuotteen eroa sekä hyödyntämisen ja käsittelyn eroa. EU:n jätepolitiikan tulevaisuuden suuntaukset on kirjattu oikeudellisesti sitovaan kuudenteen ympäristötoimintaohjelmaan (päätös N:o 1600/ 2002/EY) sekä jätteiden syntymisen ehkäisemisen ja kierrätyksen strategiaan, EU:n uuteen jätehuoltostrategiaan (KOM(2003)301). Laajemmin jätepolitiikan taustalla ovat kestävän kehityksen periaate ja luonnonvarojen kestävän käytön periaate, läheisyysperiaate ja aiheuttamisperiaate sekä ennen kaikkea EU:n perustamissopimuksen ns. läpäisyperiaate, jolla ympäristöpolitiikka, jätepolitiikka mukaan lukien, otetaan osaksi kaikkien EU:n politiikkojen mukaista päätöksentekoa. /7/ 1.2 Jätevirrat Suomessa Jätteen kokonaismäärä vähenee Suomessa syntyi vuonna 2003 yhdyskuntajätettä yhteensä 2,32 miljoonaa tonnia. Jätemäärä on ollut vuodesta 2000 lähtien laskeva. Jätteen määrän kirjanpito perustuu ympäristöhallinnon ylläpitämään VAHTI-tietokantaan, jossa syntyvät ja hyödynnetyt jätteet on luokiteltu lajeittain. Ajalla yhdyskuntajätemäärä on laskenut kokonaismäärästä 2,61 Mt/v alaspäin arvoon 2,32 Mt/v, mikä merkitsee kokonaisjätemäärän laskua 11 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman jätemäärän perustana käytettyyn vuo Yhdyskuntajätteen määrä, 1000 t Kuva 10. Yhdyskuntajätteen kertymä Suomessa /1/ 7

20 Jätteen määrä (t/v) Sekalaisen yhdyskuntajätteen määrät vuosina Vuosi Sekajäte Yhdyskuntajäte yhteensä Kuva 11. Jätemäärä on laskenut tasaisesti 2000-luvulla /8/ den 1994 jätemäärään 2,5 Mt/v (määrä on tarkistettu vuonna 2004) verrattuna kokonaisjätemäärä oli vuonna 2003 n tonnia pienempi kuin vertailuvuonna. /8/ Asukasta kohden tarkasteltuna vuonna 1994 syntyi yhdyskuntajätettä 490 kg/as/v, vastaavasti vuonna 2003 määrä oli enää 445 kg/as/v. Määrään lukeutuu asuinkiinteistöjen jätteen lisäksi myös kaupan jäte ja se teollisuuden jäte, joka liittyy yhdyskuntajätevirtoihin. Jätteen jakeet Jätteenkäsittelyn määrällisesti merkittävimmät jätejakeet ovat sekajäte ja erilliskerätyt biojäte, paperi ja pahvi, metallijäte sekä lasi. Erillisker. ongelmajätteet; 8,3 Erillisker.öljy- ja rasvajätteet (ei ongelmajäte); 1,0 Erillisker.muovijätteet (pl.ong.jäte); 4,9 Erillisker.puujätteet (pl.ong.jäte); 11,7 Erillisker.metallijätteet (pl. ong.jäte); 32,2 Erillisker.katujen puhdistuksen jätteet; 2,8 Muut erillisker.jakeet; 0,5 Erillisker.lasijätteet; 23,8 Erillisker.paperi- ja kartonkijätteet; 25,7 Sekajäte; 283,9 Biojätteet; 27,5 Jätemäärä 422 kg/as/v Kuva 12. Jätteen jakaantuminen jakeittain valtakunnallisesti 2003 /8/ 8

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle KEMIAN PÄIVÄT 2011 22.3.2011 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Uusi jätelaki voimaan 2012 Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja laki vahvistettaneen

Lisätiedot

Jätteistä liiketoimintaa ja energiaa

Jätteistä liiketoimintaa ja energiaa Jätteistä liiketoimintaa ja energiaa Jätteiden energiakäyttö- ja STREAMS Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelmien seminaari 21. 22.5.2002 Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Jätteistä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Sisältö Ajankohtaiset asiat Lainsäädäntö Jätehuollon lähiajan lainsäädäntömuutokset

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2.12.2004 1 KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ 1. JOHDANTO Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/31/EY, jäljempänä kaatopaikkadirektiivi)

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Vuoden 2011 jätelaki

Vuoden 2011 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Vanhat jätelait Jätehuoltolaki 1978 Vuoden 1993 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Huom. siirtymäsäännökset esim. lain 35 vuodelta 1993 ja asetuksen 4 luku jäävät voimaan (Valtion osallistuminen

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:ssa Helsingin Messukeskus Asiantuntija Satu Räsänen Energia, ilmasto, ympäristö, liikenne EK Bryssel Resurssitehokkuus Eurooppa

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki

Katsaus lainsäädäntöön. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki Katsaus lainsäädäntöön Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki Sisältö Uusi kansallinen jätelainsäädäntö Valmisteilla oleva lainsäädäntö Jätelainsäädännön arvioinnit EU:n kiertotalouspaked

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen prof. Olli Dahl, Clean Technologies DI Mikko Mäkelä, DI Gary Watkins and MMT Roope Husgafvel TkT Jyrki Heino, Oulun yliopisto Helsinki, March 2011 School

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Vesi - Yrityksen menestystekijä

Vesi - Yrityksen menestystekijä Vesi - Yrityksen menestystekijä Carl-Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Sparrausfoorumi 4 3.4.2014 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja - Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Seminaari. RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa

Seminaari. RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa Seminaari RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa 16.11.2005 klo 12:00-16:00 Lahden Messukeskus Sali 1 Muovi Plastics QualiFinn 2005- messut Muovien kierrätystä ja uusiokäyttöä ohjaava lainsäädäntö

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus 10.3.

Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus 10.3. Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus Helsinki Sisältö Valmistunut ja valmisteilla oleva kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto Introduction Research Teaching Cooperation Faculties Ympäristöseminaari Rovaniemi, 9.2.2012 Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto Thule-instituutti, NorTech Oulu Oulun yliopisto profiloituu kansainvälisesti

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulmia

Tutkimuksen näkökulmia Tutkimuksen näkökulmia Materiaalitehokkuus yrityksissä -seminaari Torstai 11.4.2013, Lahden Urheilukeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava Tiina Malin (DI) Esityksen

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Ympäristövalvonta ympäristöteknologian klusteriohjelmassa

Ympäristövalvonta ympäristöteknologian klusteriohjelmassa Ympäristöteknologian oske:n kärkihankkeet Ympäristövalvonta ympäristöteknologian klusteriohjelmassa Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry Ympäristömittauspäivät Vuokatissa Green Net Finland ry organisaationa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot