Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa 2001 2004"

Transkriptio

1 Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa Teknologiaohjelmaraportti 5/2005 Loppuraportti

2 Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 5/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2005

4 Esipuhe Tekes käynnisti Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelman vuonna Taustalla oli tuolloin vuosien aikana tapahtunut voimakas muutos suomalaisessa jätehuollossa, jolloin yhdyskuntien jätehuolto monin osin organisoitui uudelleen. Lisäksi murroksen ennakoitiin vielä jatkuvan tulevien lainsäädännön muutosten ja muuttuvien markkinatilanteiden johdosta luvulla kasvoi myös jätemateriaalien kysyntä uusiokäyttöön ja -hyödyntämiseen. Uusia materiaaliryhmiä nousi kysynnän piiriin jatkuvasti. Tekesin Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelmassa jätteiden energiakäyttöä ja sen tekniikoita sekä energiakäytön ja materiaalihyötykäytön integrointia oli kehitetty sopivasti ennen Streams-ohjelman alkua. Streams-ohjelma jatkoi osin tässä ohjelmassa aloitettua kehitystyötä, kuitenkin niin että varsinaisten energiakäyttötekniikkojen kehittäminen jätettiin uuden ohjelman ulkopuolelle. Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelman tavoitteena oli luoda uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa yhdyskuntien jätevirroista. Lisätavoitteina oli jätealan osaamisen ja tutkimuksen tason nostaminen ja tutkimuksen tulosten hyödyntäminen yritysten liiketoiminnoissa. Streams-teknologiaohjelman aikana käynnistyi yhteensä 76 projektia, joiden kokonaiskustannukset olivat noin 27,3 miljoonaa euroa. Tästä Tekes rahoitti noin 14,8 miljoonaa euroa. Projektit jakaantuivat siten, että ohjelmassa oli 37 tutkimusyksiköiden projektia ja 39 yritysprojektia. Kaikkiaan 182 yritystä ja 37 tutkimusyksikköä osallistui ohjelman projekteihin. Ohjelman päätyttyä ulkopuolinen arvioitsija arvioi ohjelman ja arviointiraporttia voi tilata Tekesistä teknologiaohjelmaraporttisarjassa; Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä 7/2005. Yhdyskuntajäte muodostuu kotitalouksien ja kaupan jätteistä sekä niistä pienteollisuuden jätteistä, jotka yhtyvät yhdyskunnan jätevirtaan. Ohjelman keskeiset painoalueet olivat: jätteiden synnyn ehkäisy, jätemateriaalivirtojen hallinta, jätteiden käsittelyteknologiat, työstö raaka-aineiksi tai uusiksi tuotteiksi sekä loppusijoituksen teknologiat. Streams-ohjelman aihepiirin ulkopuolelle jätettiin teollisuuden prosessijätteet sekä energiantuotannon jätteet. Jätehuoltoalalla ei ole ns. omaa jäteteknologiaa. Jätepuolella on pystytty soveltamaan eri teknologioita ja alun perin muihin sovelluksiin kehitettyjä valmiimpia teknologisia ratkaisuja tuotiin tälle toimialalle. Ohjelman aikana korostuivat mm. älykkäät jätehuoltotuotteet. Suomalaisen korkeatasoisen informaatioteknologian hyödyntäminen jätealan sovelluksissa nähtiin haasteena ja mahdollisena kilpailuetuna kansainvälisillä markkinoilla. Teknologisten painotusten lisäksi ohjelman aihepiiriin kuuluivat myös yritysten uudet palvelu- ja konsultointituotteet sekä liiketoimintakonseptit.

5 Ohjelman aikana tutkimusta suunnattiin jätehuollon sovelluksiin, esimerkiksi bioteknologiaa kompostointi/mädätysprosesseihin, informaatioteknologiaa jätekuljetusten optimointiin tai RFID-teknologiaa materiaalien tunnistukseen ja seurantaan kierrätysprosesseissa. Sovellusten lisäksi perusosaamista kasvatettiin jätehuollon eri osa-alueilla, muun muassa kaatopaikkojen käytön ja sulkemisen jälkeiseen päästöjen hallintaan. Ohjelmassa toteutetuilla kansainvälisillä kartoituksilla avarrettiin kuvaa teknologioiden tasosta kohdemaissa ja suomalaisten tuotteiden mahdollisuuksista uusilla markkinoilla. Streams-ohjelmaa, tutkimusprojekteja ja osallistuvia yrityksiä esiteltiin kansainvälisissä tilaisuuksissa. Lisäksi useilla järjestetyillä tapaamisilla luotiin yrityksille edellytyksiä verkottua uusien kumppaneiden kanssa. Lähes puolet ohjelman tutkimushankkeista sisälsi myös kansainvälistä yhteistyötä eri muodoissaan. Hankkeet ja saavutetut tulokset jakautuivat ohjelman painoaluille tasaisesti, ainoastaan jätteen synnyn ehkäisyn alue koetaan selvästi vielä liian haasteelliseksi sekä tutkimuksen että etenkin yritysten puolella. Jätteen synnyn ehkäisy on EU:n jätehierarkiassa keskeisessä asemassa, mutta alueen liiketoimintamahdollisuuksien ja markkinoiden tunnistaminen on vielä hankalaa. Muutokset yhdyskuntien jätehuollossa jatkuvat edelleen. Lainsäädäntö tulee vielä pitkään olemaan keskeinen muutoksia ajava voima mentäessä kohti kestävää kulutusta. Yhteiskunnan suuret muutostrendit tulevat vaatimat myös jätehuoltoalan jatkuvaa sopeutumista uusiin tilanteisiin. Yritysrakenteiden osalta kehitys näyttää kulkevan kohti markkina-aluekohtaista integroitumista. Uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen tuotteissa ja tuotantoprosesseissa sekä myös kasvavassa määrin uusissa palvelu- tai liiketoimintakonsepteissa luo jatkossakin liiketoimintamahdollisuuksia erikokoisille yrityksille. Suomalaisen alan tutkimuksen on myös kyettävä olemaan kansainvälisesti korkeatasoista ja osaltaan tuottamaan tietoa ja osaamista yritysten käyttöön. Tekes haluaa kiittää kaikkia ohjelmaan, sen tilaisuuksiin ja hankkeisiin osallistuneita. Erityisesti Tekes kiittää ohjelman aktiivista johtoryhmää ja sen puheenjohtajana toiminutta Juha Kailaa. Merkittävän panoksensa ohjelman toteutukseen antoivat ohjelmapäällikköinä toimineet Arto Silvennoinen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:stä ja Aila Valkila A&E Valkila Oy:stä. Helsinki, lokakuu 2005 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Tekesin Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelma käynnistyi vuoden 2001 alusta ja kesti vuoden 2004 loppuun. Streams-teknologiaohjelman tavoitteena oli luoda uutta liiketoimintaa yhdyskuntien kiinteiden jätteiden vähentämisen, käsittelyn ja hyötykäytön sekä loppusijoituksen alueilla. Ohjelmalla oli lisäksi tavoitteina nostaa alan tutkimuksen tasoa, kehittää teknologista kilpailukykyä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelma painottui seuraaviin osa-alueisiin: 1. Jätteiden synnyn ehkäisy Materiaalisia hyödykkeitä korvaavat palvelutuotteet Jätteiden synnyn ehkäisyn tukemiseksi kehitetyt metodit 2. Keräys, kuljetus ja jätemateriaalivirtojen hallinta Uudet älykkäät menetelmät ja tuotteet Kokonaisjärjestelmät 3. Jätteiden käsittelyteknologiat Integroidut, useamman jätejakeen käsittelylaitokset Esikäsittelytekniikat Prosessien hallinta ja lopputuotteiden laatu 4. Työstö raaka-aineiksi ja uusiksi tuotteiksi Uuteen liiketoimintaan tähtäävät teknologiat ja tuotteet Kehittyneet, automatisoidut kierrätysprosessit 5. Loppusijoituksen teknologiat Kaatopaikkojen prosessien ja ympäristön hallintamenetelmät ja -tuotteet Jätteenkäsittelyn ja loppusijoituksen kokonaisvaltainen hallinta. Suomessa syntyi vuonna 2003 yhdyskuntajätettä yhteensä tonnia. Jätemäärä on laskenut noin 11 % vuodesta 2000, mutta valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaista hyötykäyttöastetta (70 %) ei vielä ole saavutettu. Yhdyskuntajätteen kokonaishyötykäyttöaste oli vuonna 2003 vain 37 %. Hyötykäyttöaste ei ole juuri muuttunut 2000-luvulla, vaikka jätemäärä onkin hieman vähentynyt. Suomalainen jätehuolto seuraa Eurooppalaisia trendejä niin teknisesti kuin järjestelminäkin. Euroopan jätehuoltoa kuvaa konservatiivisuus. Jätealan palvelujen tuottajat toimivat useimmiten paikallisesti. Vaikka palvelua tarjoava yritys olisi suurikin, halutaan paikallisuuden kuitenkin näkyvän. Jätehuoltoala on myös erittäin sirpaleinen. Euroopan kymmenen suurinta jätehuoltoalan palveluita tarjoavaa yritystä hallitsevat markkinaosuudesta vain n. 15 %. Jäte on kuitenkin vähitellen muuttumassa haitasta raaka-aineeksi. Kiristyvät hyötykäyttövaatimukset yhdessä jäteveron, kaatopaikkamaksujen ja kohoavien poltto- ja raaka-ainehintojen kanssa muuttavat jätteen statusta jatkuvasti haluttavammaksi materiaalivirraksi. Jätevirtojen halutuimmista jakeista (metallit, paperit, energiajae) jo kilpaillaan. Jätteen omistuksesta on tulossa hyvää vauhtia kilpailuvaltti. Uudistunut lainsäädäntö tuo mukanaan uusia elementtejä jätteen hyödyntämiseen, koska tuottajavastuun toteutuminen tullaan hoitamaan pääasiassa yksityisten yritysten toimesta. Jätehuollon kustannukset kohoavat myös loppusijoituksen teknisten vaatimusten myötä. Jätteenpolttolaitokset ovat tulevaisuuden merkittävä jätteenkäsittelymuoto. Huolimatta siitä, että jätevirroista on tulossa liiketaloudellisesti haluttavia, ei loppusijoitus kuitenkaan tule päättymään lähivuosikymmeninä. Yhdyskuntajätteen synnyn ehkäisy, jätteen keräily ja lajittelu sekä hyötykäyttömenetelmät kehittyvät vähitellen, mutta suuret muutokset jätealalla ovat hitaita.

7 Jätehuoltoalalla tarvitaan tulevaisuudessa niin uusia käsittelymenetelmiä kuin toimintamallejakin. Merkittäväksi nousee myös tiedon hallinta, joka on voimakkaasti tulossa jätteen käsittelyyn. Tämä ilmenee kehittyneiden hallintajärjestelmien, prosessien ohjauksen, tiedon käsittelyn ja taloudellisen ohjauksen muodoissa. Tulevaisuus onkin älykkään jätehuollon. Streams-teknologiaohjelman aikana käynnistyi yhteensä 76 projektia joiden kokonaiskustannukset ovat noin 27,3 miljoonaa euroa. Tästä Tekes rahoitti noin 14,8 miljoonaa euroa. Projektit jakaantuivat siten, että ohjelmassa oli 37 tutkimusyksiköiden projektia ja 39 yritysprojektia. Lisäksi ohjelmaan raportoi kolme muiden ohjelmien piiriin kuulunutta projektia. Ohjelman projekteihin osallistui eri tavoin kaikkiaan 182 yritystä. Tutkimuslaitosten projekteissa oli mukana 37 eri tutkimusyksikköä. Monessa tutkimushankkeissa rakennettiin kansallista osaamispohjaa sekä muodostettiin yrityskytkentöjä tulosten hyödyntämistä varten. Usean tutkimushankkeen tulokset osoittavat selvästi, että tutkimuksen pohjalta on mahdollista kehittää jätealan tuotteita, palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja. Tutkimushankkeet synnyttivät myös uutta yritystoimintaa. Ohjelman näkyviä verkottumistapahtumia olivat ohjelman järjestämät seminaarit, etenkin vuosiseminaarit. Nämä kokosivat säännöllisesti yhteen merkittävän osan alan toimijoista. Vuosiseminaarien yhteydessä julkaistiin ohjelman vuosikirjoja yhtensä neljä kappaletta. Ohjelma päättyi keväällä 2005 pidettyyn päätösseminaariin. Lisätietoja ohjelmasta ja sen tuloksista on ohjelman kotisivuilla: Streams-teknologiaohjelman näkyvimpiä tuloksia olivat ohjelmaan osallistuneiden yritysten uudet tuotteet sekä ohjelman aikana syntyneet uudet yritykset. Yrityshankkeiden tuloksina syntyi 25 uutta tuotetta, palvelutuotetta tai prosessia. Lisäksi yrityshankkeissa syntyi 6 menetelmää tai ohjelmistoa.

8 Summary The technology programme Streams Recycling Technologies and Waste Management of Tekes, the National Technology Agency of Finland, was launched at the start of 2001 and wound up at the end of The purpose of the programme was to generate new business in the sectors engaged in the reduction, handling, recovery and disposal of solid municipal waste. It was also intended to boost the development of competitive technologies, raise the level of expertise and research in the sector and to transform research results into successful commercial applications. The programme focused on the following: 1. Waste prevention Replacing materials with service products Methods for supporting waste prevention 2. Collection, transportation and management of waste streams New intelligent methods and products Integrated systems 3. Waste handling technologies Integrated facilities for handling more than one waste fraction Pre-treatment technologies Process management and quality of end products 4. Processing waste into raw materials and new products Technologies and products helping to generate new business Advanced automated recycling processes 5. Landfill-site technologies Methods and products for managing landfill processes and for protecting the surrounding areas Integrated management of waste handling and disposal. In 2003, a total of tonnes of municipal waste was generated in Finland. Even though the figure has dropped by 11% since 2000, the recovery target of 70% laid down in the national waste plan has still not been reached. In 2003, the overall municipal waste recovery rate was only 37%, and the figure has remained steady since 2000 even though the amount of waste has decreased slightly. Finland has closely followed European trends in waste management technologies and systems. The sector is very conservative: most service providers in Europe operate locally and even large companies want to emphasize their localness. The sector is also extremely fragmented: the ten biggest European providers of waste management services only command a market share of 15%. Waste is, however, gradually turning from a nuisance into a raw material. Increasingly stringent recovery requirements, waste taxes, landfill charges and rising fuel and raw material prices are all helping to make waste into a coveted material. In fact, there is already competition on the most sought-after waste (metals, paper, energy). Ownership of waste is rapidly becoming a competitive advantage. New legislation is adding new elements to the process of waste recovery. This is because in the future, most of the producer liability obligations will be managed by private companies. Changing technological requirements for disposal will also push up waste management costs. Incineration will be an important waste handling method of the future. Even though waste streams are becoming attractive commercially, it will be decades before landfills are a thing of the past. The systems for preventing, collecting, sorting and recovering municipal waste are gradually becoming more effective but the waste sector is changing only slowly. Future challenges can only be met if new waste handling methods and operational approaches

9 are introduced. Information management will also assume an increasingly important role as a component in advanced management systems, process control, data processing, and economic instruments. The future belongs to intelligent waste management. A total of 76 projects with a combined budget of EUR 27.3 million were launched during the Streams technology programme. EUR 14.8 million of this total came from Tekes. There were 37 research unit projects (involving 37 research institutions) and 39 company projects in the programme. At the same time, a total of 182 companies participated in programme projects. Reports from three projects coming under other programmes were also processed as part of the Streams programme. The new products generated by the participant companies and the new companies established during the programme were the most visible results of the Streams technology programme. The company projects resulted in 25 new products, services and processes and six new methods and software concepts. The research projects helped to build a national expertise base and establish links with companies that can eventually lead to practical applications. It also became clear during the programme that many of the research results are a sound basis for waste management products, service concepts and business models. Practical testing carried out in the programme as part of basic research has also helped to generate new business. Seminars, particularly those held on an annual basis, brought together many of the actors in waste management and provided them with excellent networking opportunities. A total of four programme yearbooks were published in connection with the annual seminars. The final seminar held in spring 2005 also concluded the programme. For more information about the programme and its results, go to

10 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Yhdyskuntien jätehuolto Muuttuva toimintaympäristö Yhdyskuntien jätehuolto kehittyy hitaasti Kaatopaikat vähenevät ja sulkeutuvat Jätteen hyötykäyttö lisääntyy Lainsäädäntö Jätevirrat Suomessa Jätteen kokonaismäärä vähenee Jätteen koostumus Yhdyskuntajätteen hyötykäyttö Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelma Ohjelman tausta ja tavoitteet Taustaa Tavoitteet Ohjelman rakenne ja organisaatio Ohjelman johtoryhmä Ohjelman toteuttaminen Kansallinen yhteistyö Viestintä Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö ohjelman projekteissa Ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen ja tulokset Tavoitteiden toteutuminen Ohjelmakokonaisuuden tulokset Yleistä Tutkimushankkeet Yrityshankkeet Painoalueiden tulokset ja niiden merkitys Jätteiden synnyn ehkäisy Johdanto Tuloksia pääryhmittäin Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Jätemateriaalivirtojen hallinta Johdanto Tuloksia pääryhmittäin...32

11 4.2.3 Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Jätteiden käsittelytekniikat Johdanto Tuloksia pääryhmittäin Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Työstö raaka-aineiksi ja uusiksi tuotteiksi Johdanto Tuloksia pääryhmittäin Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Loppusijoituksen teknologiat Johdanto Tuloksia pääryhmittäin Tulosten merkitys Liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia Jätehuollon tulevaisuuden haasteet Jätehuollon näkymät Euroopassa Jätehuollon visio Jätehuollon tutkimus Tutkimus Suomessa Jätehuollon tutkimuksen tulevia haasteita Tutkimushankkeet Jätteiden synnyn ehkäisy Jätteiden synnyn ehkäisy liiketoimintana Palveluilla parempaan materiaalitehokkuuteen Tekstiilituotteisiin liittyvien jätteiden synnyn ehkäisy sekä kierrätys- ja hyödyntämisjärjestelmän kehittäminen tuottaja-kauppakuluttajaketjussa Jätemateriaalivirtojen hallinta Elinkaarinäkökulma jätehuollon kestävyyteen Etätunnistinteknologian käyttö sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätystiedon hallinnassa Jätehuollon älykäs tietojärjestelmä Jätelogistiikan kehittäminen JÄTKÄ Jätteenkeräyksen ja -kuljetuksen suunnittelu- ja käyttöjärjestelmä Kotitalouksien jätehuoltojärjestelmän kehittäminen Paikallisten sivuainevirtojen hyödyntäminen hajautetuissa energiajärjestelmissä Uudentyyppinen biojätteen keräysajoneuvo Jätteiden käsittelyteknologiat Biojätteiden anaerobinen hajottaminen Biojätteiden kompostoinnin tehostaminen ja ympäristöhaittojen eliminointi TEHOKOMP Biojätteen kompostointikäsitelyn tehostaminen ja parempi hallinta BIOTEHO

12 6.3.4 Biojätteiden kompostointi: Prosessin kinetiikka, ohjaus ja lopputuotteen hyötykäyttö KEITTIÖBIOJÄTTEET Mittaustekniikoiden kehittäminen kompostiprosessin hallintaan MONIKOMP Biojätteiden mädätyksen kokonaisprosessiratkaisuja Gasification of shredder residue Kierrätyspolttoaineiden eurooppalainen standardisointi biohajoavan osuuden mittaaminen Liiketoiminta hajautetussa energiantuotannossa Menetelmä kaasuntuoton lisäämiseksi ja lietemäärän vähentämiseksi mädätyksessä Miljöriktigt tillvaratagande av ammoniumkväve Perustuotannon biojätteiden paineistettu anaerobinen biokonversio Sähkö- ja elektroniikkaromun murskausprosessin kehittäminen Työympäristön vaarojen arviointi kiinteiden jätteiden käsittelylaitoksilla Älykäs kompostointi prosessin ohjaus ja hajunmuodostuksen hallinta BIOTEHO Työstö raaka-aineiksi tai uusiksi tuotteiksi CCA-kyllästettyjen puupylväiden uudelleenkäyttö Jätekompostit rakeiksi tuhkaseostuksella käyttöarvon parantaminen Kierrätetty monitorilasi keramiikka- ja lasiteollisuuden raaka-aineeksi Pesula-alan yritysten poistotekstiilien kierrätys Yhdyskuntajätelietteiden turvallinen loppukäyttö Yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen biokaasun puhdistaminen liikennekäyttöön Yhdyskuntajätteiden termisen käsittelyn kuonista ja tuhkista hyötykäytettäviä ja loppusijoitettavia tuotteita Loppusijoituksen teknologiat Jätteiden loppusijoituksen tutkimustarpeet Suomessa Kaatopaikan prosessien ohjaus Kaatopaikkakaasujen kenttämittaukset Kaatopaikkojen eristemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus Kaatopaikkojen kaasupäästöjen ja haihdunnan mikrometeorologisten mittausmenetelmien kehittäminen Loppupäätelmät Liitteet 1 Lähteet Streams Yhdyskuntien jätehuollosta liiketoimintaa -teknologiaohjelman projektit Tutkimustahot ja yritykset Julkaisut, opinnäytteet ja patentit Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

13 1 Yhdyskuntien jätehuolto 1.1 Muuttuva toimintaympäristö Yhdyskuntien jätehuolto kehittyy hitaasti Suomen jätehuoltoa ja jätehuollon toteutusta voidaan syystä kutsua erityiseksi. Suomessa joudutaan toteuttamaan jätehuolto yleiseurooppalaisten vaatimusten mukaisesti kaikkialla maassa huolimatta suhteellisen pienistä jätemääristä ja suurista etäisyyksistä. Maan eteläosan ruuhkaisuus ja itä- ja pohjoisosien harvaanasutut alueet nostavat jätehuollon toteutuksessa merkityksellisiksi aivan eri seikat. Ruuhka-alueiden jätehuollon pitää hoitaa tehokkaasti suuret jätemäärät pienillä välimatkoilla, ja harvaan asutulla alueella sama palvelu täytyisi taata asukkaille yhtä kustannustehokkaasti. Määräykset ja toteutusvaatimukset ovat samat koko maassa. Jätehuoltoa ja jätealaa yleensä ohjataan hyvin voimakkaasti lainsäädännöllisin toimin. Näitä toimia ovat EU:n direktiivit, kotimainen lainsäädäntö ja asetukset sekä viranomaismääräykset. Koko EU:n alueella jätelainsäädännön periaatteina ovat ns. läheisyysperiaate (the proximity principle) ja aiheuttamisperiaate (the polluter pays principle). Läheisyysperiaatteen mukaan jätteet on hyödynnettävä syntypaikallaan eli jätteen määrää vähennetään tai ainakin niitä hyödynnetään tai käsitellään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa. Aiheuttamisperiaatteen mukaan kustannukset on kohdistettava jätteen tuottajalle ja joissakin tapauksissa tuotteen valmistajille. Kaikki jätemateriaali ei kuitenkaan aina ole päätynyt suoraan kaatopaikalle. Jo 1900-vuosisadan alussa oli lumppujen kerääminen ja hyödyntäminen merkittävä elinkeino. Metallien kerääminen ja kierrättäminen tehostui voimakkaasti Suomes- Jätehuolto on muuttunut tällä vuosituhannella voimakkaasti. Eniten jätealaan ovat vaikuttanut jätelainsäädännön kehittyminen, kunnallisen jätehuollon muutokset sekä jätevirrasta eroteltujen materiaalien kysynnän kasvaminen. Näistä vaikuttavimpana voi pitää jätemateriaalien kysynnän lisääntymistä, koska se on nopeimmin jätteen hyötykäytön lisääntymiseen vaikuttava trendi. Jätemateriaalien jalostaminen uusiomateriaaliksi tai energiahyödyntämistä varten vaikuttaa suoraan loppusijoitettavan jätemäärän vähenemiseen ja siten edesauttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Jätemateriaalien kysynnän kasvu on painottunut nimenomaan 2000-luvulle. Streams-teknologiaohjelma on ollut panostus juuri jätteen jalostukseen ja jätemäärien vähentämiseen. Ohjelma on luonut tutkimuksellisen alkusysäyksen eri materiaalivirtojen keräyksen tehostamiseen, hyödyntämisen lisäämiseen, hyödyntämisprosessien kehittämiseen sekä liiketoiminnan käynnistämiseen. Kuva 1. Jätehuolto toteutetaan Suomessakin yleiseurooppalaisten vaatimusten mukaan. Kuva: Lassila&Tikanoja Oyj 1

14 Kuva 2. YTV:n jätteenkäsittelykeskus Espoossa on suurin Suomessa toimiva jätteenkäsittelykeskus. Kuva: YTV sa talvi- ja jatkosotien aikaan, kun kaikesta materiaalista oli pulaa. Tämä trendi jatkui vahvana sotien jälkeenkin sotakorvausten aikana, kun Suomen kansantalous oli ennätyksellisen tiukoilla. Metallien kierrättämisen ohella myös muita helposti hyödynnettäviä materiaaleja on kerätty hyötykäyttöön. Yksi tällainen materiaaliryhmä on keräyspaperi, jota jo 60-luvulla kerättiin mm. koululaisten toimin. Useat koulut hankkivatkin ensimmäiset televisiot juuri paperinkeräystoiminnan avulla. Vuosien aikana suomalaisessa jätehuollossa oli meneillään voimakas murroskausi kuntien jätehuollon organisoituessa uudelleen. Kunnat olivat 1990-luvun puoliväliin saakka hoitaneet itsenäisesti jätehuoltonsa käyttäen omia kaatopaikkojaan loppusijoitukseen. Kaatopaikat olivat syntyneet vuosikymmeniä aiemmin, osin sattumalta ja osin suunniteltuina. Pieniä ja puutteellisesti varusteltuja sekä sijainniltaan sopimattomia kaatopaikkoja on poistettu käytöstä jätelain (1994) ja kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (1997) voimaantultua 1990-luvun loppupuolelta lähtien ja niitä tullaan sulkemaan vielä vuoden 2006 loppuun saakka. Vuonna 1999 tehdyn kartoituksen mukaan lopetettuja kaatopaikkoja oli 1514 kappaletta, ja toimivia oli tuolloin 327 kappaletta. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli siten 1841 toimivaa tai suljettua kaatopaikkaa. /1/ (Numero vinoviivojen välissä viittaa lähteeseen: Liite 1. Lähteet, lähde 1) Kaatopaikat vähenevät ja sulkeutuvat EU:n tiukentama kaatopaikkalainsäädäntö oli lähtökohtana kaatopaikkojen määrän radikaalille vähentämiselle sekä niiden rakenteiden yhdenmukaistamiselle. Samassa yhteydessä perustettiin kuntayhtymiä ja kuntien yhteisiä jätehuolto- 2

15 yhtiöitä, jotka keskittivät loppusijoituksen yhteisille uudentyyppisille kaatopaikoille. Näissä jätekeskuksissa on loppusijoituksen lisäksi useita muitakin toimintoja. Nykyisin kuntien ja kuntayhtymien omistamia jätelaitosyhtiöitä on 31 kpl. /2/ Vuonna 2004 yleisiä tavanomaisen yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja oli yhteensä 87, kun niitä vielä vuonna 1998 oli 268. Jätteen kaatopaikkakäsittely on keskitetty alueellisten jäteasemien nykyaikaiset vaatimukset täyttäville kaatopaikoille. Yleisten kaatopaikkojen lisäksi on käytössä 61 teollisuuden yksityistä laitoskaatopaikkaa tavanomaisten teollisuusjätteiden loppusijoittamiseen. Ongelmajätteiden loppusijoitukseen on käytössä 17 kaatopaikkaa. Edellisten lisäksi on käytössä noin 19 pysyvän jätteen (inertti jäte) kaatopaikkaa. Suomessa oli kaatopaikkoja käytössä vuonna 2004 yhteensä 184. /1/ Kuva 3. Jätelaitosyhtiöiden kattavuus Suomessa Kuva: Jätelaitosyhdistys Jätteiden käsittely kaatopaikoilla kehittyy jatkuvasti. Tähän on vaikuttanut valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (1997), joka on nostanut kaatopaikkojen laatutasoa sekä jäteverolaki (1996), jonka mukaan yleiselle kaatopaikalle vastaanotetusta jätteestä on maksettava jäteveroa. Koska hyödynnettävästä jätteestä ei makseta jäteveroa, se johtaa kaatopaikkojen määrän vähenemiseen sekä siirtokuormausasemien ja muiden hyödyntämistarkoitusta varten perustettavien välivarastointipaikkojen lisääntymiseen. Kaatopaikkojen määrän kehitys Suomessa Kuntien ja teollisuuden kaatopaikat Vuosi Kuva 4. Kaatopaikkojen lukumäärä vähenee. 3

16 sekä energiahyötykäyttöä ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on loppusijoitus. Vuoden 2005 alusta alkaen kaatopaikoille saa sijoittaa vain esikäsiteltyä jätettä. Vähimmäisvaatimuksena on jätteen syntypaikkalajittelu. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa renkaita ja myös biohajoavan asuinjätteen kaatopaikkakäsittelyä rajoitetaan: vuoden 2005 alusta lähtien kaatopaikalle saa ottaa vastaan vain sellaista yhdyskuntajätettä, jonka sisältämästä biohajoavasta jätteestä on suurin osa kerätty talteen hyödynnettäväksi esimerkiksi biojätteenä ja keräyspaperina. Kuva 5. Kaatopaikkaa tiivistetään. Kuva: Tekes Jätteen hyötykäyttö lisääntyy Jätehierarkian mukaisesti jätteiden syntyä tulee ensisijaisesti vähentää, toissijaisesti lisätä hyödyntämistä materiaalina (kierrätys, uusiokäyttö) Nämä tiukentuneet määräykset kaatopaikkojen vastaanotossa kiihdyttävät hyötykäytön etsimistä eri materiaaliryhmille. Kaatopaikkadirektiivin nojalla neuvosto on antanut myös ns. kaatopaikkakelpoisuuspäätöksen (2003/33/EY), jolla asetetaan kriteereitä loppusijoitettavalle jätteelle sekä tällaisen jätteen testaukselle. Samalla on käynnissä toinen, samaan suuntaan tähtäävä trendi, jätteen lajittelun tehostaminen. Materiaalihyötykäytön perusedellytys on mahdollisimman puhdas materiaalivirta. Jätehuollon kiristyvät määräykset edesauttavat jätteenkäsittelyn kehittymistä ja hyötykäytön lisäämistä. Kohoavat jätemaksut ja kiristyvä jäte- Kuva 6. Jätteiden lajittelua pienjäteasemalla. Kuva: YTV 4

17 Low Price High Price Price Date Kuva 7. Murskatun teräsromun maailmanmarkkinahinta /3/ vero nostavat edelleen jätteenkäsittelyn kustannuksia. Seurannaisvaikutukset ovat jo selvästi nähtävissä. Kiristyvät kaatopaikkasijoitusvaatimukset, kierrätyksen tehostaminen sekä jätteen energiahyötykäytön lisääminen ovat saaneet aikaan sen, että osasta jätettä jo kilpaillaan. Haluttuja jakeita ovat metallit, paperit ja pahvit, rakennusjäte, autonromut sekä lähitulevaisuudessa myös osa SER-jätteestä. Myös viime vuosien kohoava hintatrendi metallisten raaka-aineiden osalta, ns. Kiina-ilmiö, vaikuttaa suotuisasti kierrätyksen ja hyötykäytön lisääntymiseen Lainsäädäntö Suomen ensimmäinen erityisesti jätehuoltoa säädellyt laki oli jätehuoltolaki (673/1978), joka tuli voimaan Jätehuollosta on säädetty jätelaissa (1072/1993). Lisäksi jätteiden hyödyntäminen ja käsittely edellyttävät ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Jätehuoltotoiminta on kokonaisvaltaista toimintaa, johon liittyy muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen maankäytön suunnittelu sekä terveydensuojelulain (763/1994) ja kemikaalilain (744/1989) mukainen sääntely. Jätteenkäsittelyä koskee myös laki ympäristövaikutusten arvioinnista (1994, muutettu 1999). Jätehuoltoa on myös tavalla tai toisella säädelty lukuisissa alemmanasteisissa valtioneuvoston ja ministeriöiden säädöksissä. Tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005 on määritetty yhdyskuntajätteen vähentämiselle tavoitteet. Suunnitelman mukaan yhdyskuntajätteen määrän vuonna 2005 tulee olla vähintään 15 prosenttia pienempi kuin 1994 jätemäärän ja BKT:n reaalikasvun perustella arvioitu jätemäärä. Lisäksi jätteiden hyödyntämisasteen tulisi olla vähintään 70 % vuonna /4/ 2000-luvun alun jätehuoltoon ovat vaikuttaneet lainsäädännölliset toimet, kuten: jätteenpolttodirektiivi EU:n biojätestrategia eläinperäisten jätteiden käsittelyä tarkentava ns. sivutuoteasetus tuottajavastuun toteutuminen, joka koskee mm. autoja, elektroniikkaromua, paperia ja pakkauksia maaperän saastumisen ehkäisy ja korjaavat toimenpiteet kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähentäminen. 5

18 Suomen jätelainsäädäntö 3/2005 Valtakunnallinen jätesuunnitelma 1998 / 2002 Perussäännökset JäteL ja A 1993 VNp ongelmajätteiden siirtoasiakirjasta ja YSL ja A 2000 merkinnöistä 1996 YMa jäte- ja ongelmajäteluettelo EY:n jätteensiirtoasetus 1993, VNp 495/ / 2001 EY:n jätetilastointiasetus 2002 Käsittely / hyödyntäminen Yhdyskuntajätteen poltto 1994 Ongelmajätteen poltto 1997 Jätteen polttaminen 2003 Kaatopaikat 1997 Jätelajeittaiset säädökset PCB/PCT 1989/1998 Öljyjätteet 1993, 1997 Puhdistamoliete 1994 Paristot ja akut 1995 Renkaat 1995 Amalgaamijäte 1997 Rakennusjäte1997 Pakkaukset1997 Keräyspaperi 1998 Eläinperäiset jätteet 2002 (EY-asetus) Satamien jätehuolto 2003 Romuajoneuvot 2004 Sähkö-ja elektroniikkalaitteet 2004 POPs 2004 Muut säädökset JäteveroL 1996 ÖljyjätemaksuL 1986 Juomapakkausverolainsäädäntö 1994, 2005 Kuva 8. Suomen jätelainsäädäntö /6/ Yhteisön jätelainsäädäntö Waste Framework Directive 1991 D. on hazardous waste 1991 D. On a list of wastes and hazardous wastes 1993, 1994, 2000 Community Waste Strategy 1989 / 1996 Horisontal Waste Legislation D. on integrated pollution prevention control 1996 Waste shipment regulation 1993 [being revisited] Waste statistic regulation 2002 Legislation on disposal / recovery Legislation on specific waste streams D. on minicipal waste incineration 1989 D. on hazardous waste incineration 1994 D. on waste incineration 2000 D. on landfills 1999 [D. on biological treatment of wastes being prepared] D. on PCB/PCTs 1996 D. on oily wastes 1987 D. on sewages sludge 1986 D. on batteries and accumulators 1991 [revision being prepared] D. on packaging waste 1994 Animal waste regulation 2002 D. on WM inports 2000 D. on end of life vehicles 2000 D. on waste electric electronic equipment 2002 POPs regulation [incl. waste] 2004 [D. on extractives waste being prepared] Kuva 9. Euroopan yhteisön jätelainsäädäntö /6/ 6

19 Suomen jätehuoltoa koskevan lainsäädännön muutoksia ovat ohjanneet useat EU-direktiivit. Jätedirektiivi, kaatopaikkadirektiivi ja jätteenpolttodirektiivi ovat näistä merkittävimpiä. Direktiivit sisältävät varsin yksityiskohtaisia määräyksiä ja jäsenvaltioiden liikkumavara on rajattu. Direktiivit on muunnettu Suomen sisäiseksi lainsäädännöksi jätelain ja -asetuksen muutoksilla sekä valtioneuvoston päätöksillä ja asetuksilla. EU-tasoisia asetuksia on säädetty ainoastaan koskien jätteiden siirtoa jäsenmaiden välillä sekä jäteluetteloita ja -tilastoja (asetus (EY) N:o 2150/2002). Asetuksia on noudatettava sellaisenaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Jätepolitiikkaa ja -huoltoa ohjaavat voimakkaasti myös EY:n tuomioistuimen ennakkoratkaisut, jotka ovat oikeudellisesti sitova osa EY:n oikeutta. Ratkaisujen perusteella on määritelty muun muassa jätteen ja tuotteen eroa sekä hyödyntämisen ja käsittelyn eroa. EU:n jätepolitiikan tulevaisuuden suuntaukset on kirjattu oikeudellisesti sitovaan kuudenteen ympäristötoimintaohjelmaan (päätös N:o 1600/ 2002/EY) sekä jätteiden syntymisen ehkäisemisen ja kierrätyksen strategiaan, EU:n uuteen jätehuoltostrategiaan (KOM(2003)301). Laajemmin jätepolitiikan taustalla ovat kestävän kehityksen periaate ja luonnonvarojen kestävän käytön periaate, läheisyysperiaate ja aiheuttamisperiaate sekä ennen kaikkea EU:n perustamissopimuksen ns. läpäisyperiaate, jolla ympäristöpolitiikka, jätepolitiikka mukaan lukien, otetaan osaksi kaikkien EU:n politiikkojen mukaista päätöksentekoa. /7/ 1.2 Jätevirrat Suomessa Jätteen kokonaismäärä vähenee Suomessa syntyi vuonna 2003 yhdyskuntajätettä yhteensä 2,32 miljoonaa tonnia. Jätemäärä on ollut vuodesta 2000 lähtien laskeva. Jätteen määrän kirjanpito perustuu ympäristöhallinnon ylläpitämään VAHTI-tietokantaan, jossa syntyvät ja hyödynnetyt jätteet on luokiteltu lajeittain. Ajalla yhdyskuntajätemäärä on laskenut kokonaismäärästä 2,61 Mt/v alaspäin arvoon 2,32 Mt/v, mikä merkitsee kokonaisjätemäärän laskua 11 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman jätemäärän perustana käytettyyn vuo Yhdyskuntajätteen määrä, 1000 t Kuva 10. Yhdyskuntajätteen kertymä Suomessa /1/ 7

20 Jätteen määrä (t/v) Sekalaisen yhdyskuntajätteen määrät vuosina Vuosi Sekajäte Yhdyskuntajäte yhteensä Kuva 11. Jätemäärä on laskenut tasaisesti 2000-luvulla /8/ den 1994 jätemäärään 2,5 Mt/v (määrä on tarkistettu vuonna 2004) verrattuna kokonaisjätemäärä oli vuonna 2003 n tonnia pienempi kuin vertailuvuonna. /8/ Asukasta kohden tarkasteltuna vuonna 1994 syntyi yhdyskuntajätettä 490 kg/as/v, vastaavasti vuonna 2003 määrä oli enää 445 kg/as/v. Määrään lukeutuu asuinkiinteistöjen jätteen lisäksi myös kaupan jäte ja se teollisuuden jäte, joka liittyy yhdyskuntajätevirtoihin. Jätteen jakeet Jätteenkäsittelyn määrällisesti merkittävimmät jätejakeet ovat sekajäte ja erilliskerätyt biojäte, paperi ja pahvi, metallijäte sekä lasi. Erillisker. ongelmajätteet; 8,3 Erillisker.öljy- ja rasvajätteet (ei ongelmajäte); 1,0 Erillisker.muovijätteet (pl.ong.jäte); 4,9 Erillisker.puujätteet (pl.ong.jäte); 11,7 Erillisker.metallijätteet (pl. ong.jäte); 32,2 Erillisker.katujen puhdistuksen jätteet; 2,8 Muut erillisker.jakeet; 0,5 Erillisker.lasijätteet; 23,8 Erillisker.paperi- ja kartonkijätteet; 25,7 Sekajäte; 283,9 Biojätteet; 27,5 Jätemäärä 422 kg/as/v Kuva 12. Jätteen jakaantuminen jakeittain valtakunnallisesti 2003 /8/ 8

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi 4.11.2014 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Palvelujen tuleva standardisointi Painotus tuotteiden standardisoinnista palvelujen standardisointiin

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Malleja verkostojen rakentamisesta

Malleja verkostojen rakentamisesta Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Malleja verkostojen rakentamisesta Antti Larsio, teknologiajohtaja Esityksen sisältö Pelikenttä Win-Win-Win Ansaintalogiikka Verkostot Pelikenttä YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1 Jätehuollon kevätpäivä 22.5.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu Jätesuunni.elu perustuu jätedirek1iviin. Kullakin

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Jätelain kokonaisuudistus

Jätelain kokonaisuudistus Jätelain kokonaisuudistus Teräsrakennepäivä 2012 Pekka Vuorinen ympäristö- ja energiajohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus EU-tasolla Komission resurssitehokkuuden tiekartta (2011) Energiatehokkuus,

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajan valtuutettu edustaja OHJE. Suomen jätelainsäädännön mukainen toimintamalli

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajan valtuutettu edustaja OHJE. Suomen jätelainsäädännön mukainen toimintamalli Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajan valtuutettu edustaja OHJE Suomen jätelainsäädännön mukainen toimintamalli Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tuottajan määritelmä 3. Valtuutettu edustaja 3.1. Pakollinen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

VBE II, vaihe 1:

VBE II, vaihe 1: VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto

Lisätiedot

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

TESTAA - toimintamalli

TESTAA - toimintamalli TESTAA - toimintamalli Biotalouskonversion uudet yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuudet puupohjaiset materiaalit ja prosessit seminaari 14.6.2012 Petri Jetsu, VTT 2 Taustaa Pk-yritysten on ollut erittäin

Lisätiedot

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power 28.10.2009 Sisältö Metso Power, CCS, ETP ja ZEP; mikä yhdistää Mikä on ETP? Mikä on ZEP? ZEP:n

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä - Katsaus Tekesin rahoitukseen ja palveluihin Risto Setälä Copyright Tekes 02/2010

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

Kun toimeen tartutaan

Kun toimeen tartutaan Kun toimeen tartutaan Tarja Porkka Knudsen 18.1.2012 1 About the (EEA) EU:n erikoisvirasto, 1994 Kerää ja välittää tietoa ympäristön tilasta, suuntauksista ja tulevaisuudesta poliittisen päätöksenteon

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Kaatopaikat ja veronalaiset jätteet

Kaatopaikat ja veronalaiset jätteet Jäteveropohjan laajeneminen TIIVISTELMÄ Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriö 25. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 5.10.2011 1 Kaatopaikat ja veronalaiset

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot