RVL. Pääluottamusmiehet sivu 8 RAUTATIEVIRKAMIES. Finrailissa Vesa Laitinen. VR-Yhtymässä Lea Sahala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Pääluottamusmiehet 2015 2018 sivu 8 RAUTATIEVIRKAMIES. Finrailissa Vesa Laitinen. VR-Yhtymässä Lea Sahala"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI Finrailissa Vesa Laitinen VR-Yhtymässä Lea Sahala Pääluottamusmiehet sivu 8 Edunvalvonta yhteinen asia sivu 4 Luottamusmiehet valittu sivu 6

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä Järjestösihteeri Soile Olmari Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin asti Lea Sahala 1.4. alkaen Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä asti Vesa Laitinen 1.4. alkaen RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus alkaen John Stenbergin ranta Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy Vaikuttamisen vaalikevät Liitossamme on nyt valittu luottamusmiehet seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Kiitos kaikille ehdolle asettuneille ja äänestäneille. Valituilla luottamusmiessarkaa riittää. Pääluottamusmiehistä ja heidän varoistaan järjestettiin nettiäänestys. Äänestysvilkkaus - etenkin varapääluottamusmiesvaaleissa oli huonoa tasoa. Tässä on järjestäjällä peiliin katsomisen ja opin paikka. Osastojen aktiivisuus tiedon välittämisessä on hyvin tärkeää. Tiedon aktiivinen vastaanottaminen, itsenäinen hakeminen ja toiminta on kuitenkin meidän kunkin omalla vastuulla. Seuraava vaikuttamismahdollisuus jäsenistöllä on osastojen vuosikokouksissa. Lehden ilmestyessä osa niistä on pidetty, mutta muutamaan on mahdollisuus vielä osallistua. Kannattaa käydä kuulemassa ja vaikuttamassa, miten omassa osastossa ja liitonkin tasolla toimitaan. Vuosikokouksissa valitaan myös kunkin osaston puheenjohtaja ja johtokunta. Tämä kevät on todella vaalien aikaa; on RVL:n liittovaltuuston vaalikokous. Osastoissa valitaan sitä ennen liittovaltuutetut seuravaksi kolmeksi vuodeksi. He valitsevat huhtikuun kokouksessa liiton puheenjohtajat, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. Uusi hallitus linjaa aikanaan liiton toimintaa ja suuntaa. Entiset toimintatavat eivät välttämättä toimi tämän päivän työelämässä, mutta mikä on hyvää, siitä kannattaa pitää kiinni. Elämme hyvin vaativia aikoja niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti. Ay-toimintaa tarvitaan ehdottomasti puolustamaan palkansaajien oikeuksia. Muun muassa työehtosopimusten noudattamisessa riittää valvottavaa. Niiden sisältöjä on myös kehitettävä niin, etteivät tulkintaerimielisyydet vesitä hyvää asiaa. Youtubesta löytyy Varman Työkykyjohtamisen opintopolku video, joka on ladattu Siinä VR-Yhtymän henkilöstöjohtaja Timo Koskinen esittelee Case VR:n eli yhden tarinan muutoksesta ja motivaatiosta. Esityksessään hän kertoo muun muassa käsityksistään VR:n henkilöstön motivaatiosta ennen 2009 aloitettua suurta muutosohjelmaa. Hän mainitsee, että kyselyn mukaan henkilöstö halusi vaikuttaa työhönsä. Koskinen tulkitsee, että vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitettiin henkilöstöä itseään, sen työyhteisöä ja ammattiliittoa, ei työnantajaa. Hänen mukaansa henkilöstöä motivoi kaiken muuttumattomuuteen uskominen. Pitkässä esityksessään Koskinen myös kuvailee henkilöstön tietoisuutta siitä, mitä yhtiönä toimiminen tarkoittaa. Hän tarkastelee vuosien 1995 (VR yhtiöitettiin) ja 2009 välistä aikaa ja painottaa, että havainto on täyttä totta. Hänen mukaansa ihan kaikki henkilöstössä eivät olleet vielä tietoisia 2009, että VR on yhtiö. Tietoisuus oli Koskisen mielestä edennyt Nurmijärvelle, mutta jo Hämeenlinnassa sitä ei tiedostettu. Tässä oli vain muutama havainto videolta. Aivan varmasti suuren yrityksen henkilöstöstä löytyy niin muutosmotivoituneita kuin vähemmän motivoituneitakin. Mutta motivoituminen tällaisista puheista ei ainakaan lisäänny. Työnantaja kuuntelee henkilöstön ja heidän edustajiensa sanomisia herkällä korvalla ja niihin myös puuttuu. Tänä päivänä sosiaalinen media paljastaa myös toisen puolen löysiä puheita. Hyvää vaalikevättä, äänestäkää eduskuntavaaleissa! n ISSN Painosmäärä 1600 kpl Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 1 / 2015 Sovittelija Minna Helle on uudistaja Helteen mukaan lainvalmistelussakin on saatu kolmikannassa hyviä tuloksia. Se voi olla hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia: Nykyaika haastaa yhteiskunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmikannan uskottavuuskin syntyy vain tulosten myötä Elämän pieniä suuria asioita Pekka Salmenkangas kertoo tarinansa tradenomista liikenneohjaajaksi, perheenisäksi, talonrakentajaksi ja Seinäjoen osaston puheenjohtajaksi. Hän kannustaa nuoria osallistumaan osaston ja liiton toimintaan: Aika on käsite, jota on mahdollista oppia hallitsemaan. Kokemusta saa kokemalla! Talvipäivillä Tahkolla RVL:n historian ensimmäiset Tahkolla vietetyt talvipäivät saivat liikkeelle hiukan yli 100 osallistujaa. Hohtokeilailu oli niin suosittu laji, että keilaajia riitti kuudelle radalle kolmessa vuorossa. Ulkoliikuntaa harrasti kukin omaan tahtiin ja savolaiset olympialaiset käytiin Ryttylän Visan ja Pöljän Ponnistuksen kesken. Muut jutut 5 Uusi keskusjärjestö tekeillä RVL on selvitystyössä mukana 44 ammattiliiton joukossa. 10 Nollatuntisopimus Kieltäminen jakaa puolueet. Työnantajat vähättelevät ongelmia. 12 Liikennejohtaja Jari Kantonen Hyvin tekeminen on parasta vaikuttamista. 25 Päivärahahakemusten käsittely JHL:n työttömyyskassa antoi vuonna 2014 yli päätöstä ansiopäivärahasta. Hyvä ajatus Hetkeäkään en antaisi pois; olen puolustanut omia sekä kollegoiden etuja ja olen ylpeä siitä. Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella 11 Leikkeet 29 Jutunjuuri 31 Pekka Salmenkangas sivulla 18 3

4 Puheenjohtajan palsta Edunvalvonta Seppo Juselius puheenjohtaja on yhteinen asia Osastojen vuosikokoukset pidetään maaliskuun aikana. Vierailen niin monessa kokouksessa kuin mahdollista ja kerron oman näkemykseni vallitsevasta työmarkkinatilanteesta sekä RVL:n nykytilasta ja tulevaisuusnäkymistä. Joskus tuntuu, että tieto RVL:n hallituksessa käsiteltävistä asioista ei mene osastojen jäsenten tietoon. Väärinkäsitysten välttämiseksi olisi tärkeää, että RVL:n hallituksen jäseninä asioista päättävät osastojen puheenjohtajat myös tuovat hallituksessa käsitellyt asiat oman osastonsa jäsenistön tietoon. Korostan, että liiton tekemät päätökset ovat kollektiivisia päätöksiä, eivät kenenkään yksilön omia. Monesti olen kuullut kysymyksen, mitä liitto on tehnyt jonkin asian eteen. Liiton muodostavat itsenäiset yhdistykset, eli osastot. Edunvalvonta on meidän kaikkien yhteinen asia. Sitä ei voi ulkoistaa pelkästään liiton toimistolle. Liiton toimistoa pyörittää kolme henkilöä, joiden resurssit riittävät liiton päivittäisten asioiden, rekisterien ja esimerkiksi tiedottamisen hoitamiseen. Puheenjohtaja johtaa työehtosopimusneuvotteluita ja lisäksi muuta edunvalvontaa ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa apunaan päätoimiset valtakunnalliset pääluottamusmiehet. Osastojen tärkein tehtävä on mielestäni yhteydenpito jäsenistöön ja esimerkiksi jäsenhankinta. Muutoksia hallitukseen RVL:n toimisto muuttaa maaliskuun lopulla Hakaniemeen muiden SAK:laisten kuljetusliittojen kanssa samaan taloon. Toivomme, että näin voimme lisätä ja tiivistää yhteistyötä muiden kuljetusliittojen kanssa. Tulevalle RVL:n kolmivuotiselle hallituskaudelle hallituksen kokoonpanossa tapahtuu muutoksia, kun muutama hallituksessa pitkään toiminut lopettaa. Sinänsä on hyvä, että muutoksiakin tulee. Kun uusia hallituksen jäseniä valitaan, toivon kuitenkin, että valitut ovat valmiita työskentelemään pidempään kuin yhden kauden, sillä jatkuvuus myös hallitustyöskentelyssä on hyvästä. RVL:n hallituksessa työskentely on aitiopaikka saada tietoa yhdistystoiminnasta ja työelämän kehityksestä. Tes-kautta jäljellä vajaa vuosi tai vajaa kaksi vuotta Vielä pieni kertaus RVL:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA:n välisestä työehtosopimuksesta. Sopimus on voimassa saakka. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse sopimukseen toisen jakson sopimuskorotuksista mennessä, sopimus on irtisanottavissa, jolloin sopimus päättyy Vaikka keskusjärjestöt eivät pääse sopuun korotuksista, voidaan sopimusta kuitenkin jatkaa mikäli RVL ja PALTA siitä erikseen sopivat. Näyttää kuitenkin siltä, että keskitetyn palkkaratkaisun eväät jatkokaudelle on syöty työelämän pelisääntöjen uudistamisneuvotteluiden kariutumisen takia. Nämä neuvottelut kaatuivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n taipumattomuuteen ja jääräpäisyyteen. Uuden palkansaajajärjestöjen yhteisen keskusjärjestön (työnimi UK) hanke etenee. Helsingissä kokouksessa liitot nimesivät hankkeelle ohjausryhmän ja päättivät palkata hankkeelle projektipäällikön. RVL:n edustajana liittojen kokouksissa on puheenjohtaja. Hankkeen edistymisestä kerrotaan nettisivuilla ja tulevissa lehdissä. Lopuksi vielä Finrailin vapaalippukompensaatiosta. Kriittistä palautetta on tullut siitä, miten asia on hoidettu. Kritiikki otetaan vastaan, mutta samalla totean, että asian eteen tehtiin tässä tilanteessa kaikki mitä voitiin. Työsuhdelippu on nyt määräaikainen (4 vuotta), mutta tavoitteena on tietenkin pitempiaikainen ja kestävämpi ratkaisu. n 4

5 Uuden keskusjärjestön selvitystyön etenemiskokouksen osallistujia. Uuden keskusjärjestön selvitystyössä mukana 44 liittoa Rautatievirkamiesliitto on mukana uuden keskusjärjestön selvitystyössä SAK:n, STTK:n ja Akavan 44 ammattiliiton joukossa. Teksti Soile Olmari Kuvat STT-Lehtikuva RVL:n puheenjohtaja Seppo Juselius oli mukana hankkeen kokouksessa Mitä siellä sovittiin? Kokouksessa valittiin ohjausryhmä, johon kuuluu 14 liiton edustajat ja asiantuntijajäseninä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sekä STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Muiden jäsenliittojen edustajat voivat olla mukana myöhemmin nimettävissä valmistelutyöryhmissä. Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordinoimaan valitaan kevään aikana jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö, Juselius kertoo. Projektipäällikkö vastaa muun muassa ohjausryhmän kokousten valmistelusta, selvitystyön toteutuksesta ja seuraa työ- ryhmien työskentelyä: Hän myös vastaa hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja talouden seurannasta. Hankkeelle perustetaan myös omat nettisivut. Kevään aikana määritellään keskusjärjestön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain: Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö perustetaan kesäkuussa 2016 ja käytännön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Nyt mukanaolevat ammattiliitot edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Selvitystyöhön voi vielä tulla mukaan muitakin liittoja, Juselius toteaa. Mitä osallistuminen maksaa liitolle? Hankkeen käynnistämismaksu on 500 euroa/liitto ja 10 senttiä/jäsen sekä tänä että ensi vuonna. n Uuden keskusjärjestön ohjausryhmä n Pertti Porokari (Insinööriliitto) n Rauno Vesivalo (Tehy) n Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro) n Silja Paavola (SuPer) n Maija Pihlajamäki (Jyty) n Niko Simola (Pardia) n Liisa Halme (VvL) n Jarkko Eloranta (JHL) n Ann Selin (PAM) n Riku Aalto (Metalliliitto) n Marko Piirainen (AKT) n Matti Harjuniemi (Rakennusliitto) n Veli-Matti Kuntonen (SEL) n Timo Vallittu (TEAM) Valitsee keskuudestaan ryhmän puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. 5

6 Luottamusmiehet valittu Teksti Soile Olmari Kuva Pekka Salmenkangas RVL:n luottamusmiesvaalit on nyt käyty ja kaikki luottamusmiespestit on täytetty. Varaluottamusmiespaikkoja on Finrailissa vapaana yksi ja VR-Yhtymässä viisi. Niitä tehtäviä hoitaa valtakunnallinen pääluottamusmies. Varaluottamusmiehen voi valita myös kesken luottamusmieskauden. Huhtikuussa alkava luottamusmieskausi kestää kolme vuotta, Taulukoihin on merkitty kunkin alueen luottamusmiehet ja organisaatiokohtaiset luottamusmiehet. Valtakunnallisena pääluottamusmiehenä Finrailissa toimii Vesa Laitinen, varana Kari Tervo ja VR-Yhtymässä Lea Sahala, varana Marjut Pykälä-aho. Organisaatiokohtaiset luottamusmiehet toimivat kaikkien kyseisessä organisaatiossa työskentelevien RVL:läisten luottamusmiehinä. Onnittelut kaikille valituille, yhdessä olemme enemmän! Seinäjoen osaston vaaliuurnassa pysyivät äänestysliput varmassa tallessa. Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet 1.4. alkaen: Finrail Oy Rautatievirkamiesliiton luottamusmiesjärjestelmän mukaan voidaan väliseksi ajaksi asettaa Finrail Oy:ssä 1 päätoiminen pääluottamusmies ja 5 sivutoimista luottamusmiestä sekä kaikille varat. Mikäli luottamusmiestä tai varaa ei ole, tehtäviä hoitaa vk pääluottamusmies. Luottamusmiehet Varat Pohjois-Suomen alue Oulun osasto Länsi-Suomen alue Seinäjoen, Tampereen ja Turun osastot Itä-Suomen alue Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastot Etelä-Suomen alue Helsingin osasto Jaana Ojakoski-Hautamäki Vesa Laitinen Veijo Keskinen Matti Nuolikoski Tommi Karte Marko Kekki Kouvola Kari Karlstedt Kari Kakkonen Joensuu, Pieksämäki Kari Tervo Pekka Romu Sivutoimisia luottamusmiehiä alueilla yhteensä Sivutoimisia varoja yhteensä Valtakunnallinen pääluottamusmies Vesa Laitinen Kari Tervo 6

7 Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet 1.4. alkaen: VR-Yhtymä Oy Rautatievirkamiesliiton luottamusmiesjärjestelmän mukaan voidaan väliseksi ajaksi asettaa VR-Yhtymässä 1 päätoiminen luottamusmies ja 13 sivutoimista luottamusmiestä sekä kaikille varat. Mikäli luottamusmiestä tai varaa ei ole, tehtäviä hoitaa vk pääluottamusmies. Luottamusmiehet Varat Pohjois-Suomen alue Oulun osasto Länsi-Suomen alue Seinäjoen, Tampereen ja Turun osastot Itä-Suomen alue Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastot Etelä-Suomen alue Helsingin osasto Matkustajaliikenne Myynti, markkinointi, kaukoliikenne, lähiliikenne Venäjä ja kv-toiminnot Hannu Alaluusua Lasse Malvalehto Ari Jokela Taina Hokkanen Tpe, Sk, Vs, Jy, Kok Ismo Reunamo Antero Uusitupa Turku Minna Raimoaho Pirjo Ryhänen Irma Wiita Kia Viskari Matkustajaliikenne Myynti: Asiakaspalvelukeskus Riihimäki Arja Peltonen Mirva Koukonen Junaliikennöinti Operaatiokeskus Helsinki Janne Halme Lea Sahala Talous ja rahoitus Kiinteistöt, hankinta: Organisaatiokohtainen luottamusmies Paula Sairo Lea Sahala Talous ja rahoitus Finance Service, Tpe Virve Wallenius Lea Sahala Business Control, Finance Service, Rahoitus, IT, Accounting, Finance Service Hyvinkää Aira Rönkkö Maini Myyry Kunnossapito VR Teknologia Organisaatiokohtainen luottamusmies Kari-Juha Virkola Lea Sahala Logistiikka Rautatielogistiikka, myynti ja markkinointi Organisaatiokohtainen luottamusmies Tuija Hietanen Hanne Liekkinen VR Track Oy Organisaatiokohtainen luottamusmies Mirja Hyytiäinen Lea Sahala Sivutoimisia luottamusmiehiä yhteensä 13 Sivutoimisia varoja yhteensä 8 Valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala Marjut Pykälä-aho 7

8 Vesa Laitinen toivoo jäsenten seisovan yhdessä asioidensa takana: Liitolta toivon lihaksia riippumatta siitä, mihin jäsenistö niitä tarvitsee. Vesa Laitinen Sielunpalo ay-toimintaan johti pääluottamusmieheksi Vesa Laitinen aloittaa Finrailissa valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävät huhtikuun alussa: Pitkään harkittuani huomasin, että sielunpaloa järjestötoimintaan on vielä. Teksti ja kuvat Soile Olmari Kokemusta luottamustehtävistä Veskulla on noin 15 vuoden ajalta muun muassa luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä. Hän jäi pois näistä tehtävistä 2012: Vastasin viime vuosina moneen kyselyyn, että enköhän ole jo kaiken nähnyt. Kun pääluottamusmiehen paikka tuli hakuun, ja minua kysyttiin ehdokkaaksi, kävin kyllä sielunpainia itseni kanssa huomatakseni intoa vielä riittävän. Vesku on työskennellyt Kouvolan liikenteenohjauksessa vuodesta -87, joten työ on tuttua myös VR:n ajoilta. Tulevaa kolmivuotiskautta Vesku pitää haasteellisena aikana: Finrail ei ole sellainen työnantaja, johon me entiset VR:läiset olemme tottuneet. Tavat toimia ovat erilaiset; olemmehan ainakin ajatuksen tasolla siirtyneet ihan oikeaan yritysmaailmaan. Toisaalta vuoropuhelun Liikenneviraston suuntaan luulisi olevan helpompaa; samaa valtion rahapussia kun jaetaan. Veskun mielestä liikenneohjaajien ääni ei ole nyt kuulunut riittävästi: Kun meitäkin kuunnellaan, saadaan tällä hetkellä toimimattomat järjestelmät toivottavasti toimimaan niin, että ne helpottavat työtä. Jo nyt melkoisesti päänvaivaa on aiheutunut tulevaisuudessa siintävä uusi työehtosopimus: Tämä on suurempi asia kuin moni tällä hetkellä osaa edes ajatella. Normioloissa eli tessin voimassa ollessa olemme luottamusmiesorganisaatiossa vahtikoiria ; kaikenhan pitää mennä lakien ja sopimusten mukaan, Vesku painottaa. Luottamus ei synny selittelemällä Jäsenistön luottamuksen Vesku aikoo hankkia kovalla työllä: Vaikka monella tapaa saattaa näyttää siltä, ettei pääluottamusmies eikä luottamusmieskään tee mitään, tapahtuu kulisseissa aina enemmän tai vähemmän pääluottamusmiehen ja liiton yhdessä ajamia asioita. Joskus pienikin asia saattaa olla jäsenistölle tärkeä. Hän korostaa, että luottamus syntyy vain ja ainoastaan yhteisiä asioita ajamalla, ei selittelemällä: Aina ei toki olla voittajia, mutta kaikki mahdollinen tulisi jäsenten eteen tehdä, tarvittaessa lakitupia myöten. Arvostusta molemmin puolin Tuloksellinen yhteistyö työnantajan kanssa edellyttää luottamusta ja arvostusta molemmin puolin. Tarvitaan tilaa ja unelmia, joita romutellaan sitten tarpeen vaatiessa, Vesku toteaa. Jatkuvan keskusteluyhteyden ylläpitäminen on tärkeää. Keskustelut voivat olla suuntaa antavia käytäväkeskusteluja, joiden pohjalta voidaan yhdessä rakentaa esimerkiksi parempia työolosuhteita ja luoda parempaa tulevaisuutta ja realistisia tavoitteita. On tärkeää, että yhdessä luotuja tavoitteita tavoitellaan aidosti. Vaimo. Vaimo. Vaimo. Perhe. Perhe. Perhe. Näin painokkaasti Vesa Laitinen korostaa jaksamisensa kivijalkaa: Toivoisin kaikille yhtä hienoa puolisoa kuin omalle kohdalle on sattunut. Perhe-elämän sujuminen kaikissa olosuhteissa antaa voimia. Kesäisin kokoaikainen asustelu mökillä Werlassa ja lasten kanssa touhuaminen auttaa taas selättämään pimeän talven. Hän lisää vielä jaksamiseensa vaikuttavina asioina koirat ja kalastelun sekä Werlan läpi vuoden upean miljöön ja pienen kylän yhteisöllisyyden. Vesku toivottaa jäsenistölle jaksamista: Mikään ei ole ikuista eivätkä muutokset ole koskaan nopeita. Haasteet tulevaisuudessa ovat kovat. n 8

9 Lea Sahala Pitää yllä ay-toiminnan intoa ja liekkiä Lea Sahala toivoo jäsenten pysyvän liitossa jatkossakin: Joukkovoima on ainoa, jolla pystymme vaikuttamaan. Toivottavasti yhteistyö toimii hyvin myös liiton ja luottamusmiesten välillä. Teksti ja kuvat Soile Olmari Lea Sahala aloittaa VR-Yhtymässä valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävät huhtikuun alussa: Minulla on synnynnäinen polte ay-toimintaan, jonka tärkeyttä ei tänä päivänä liikaa korosteta. Lea lähti hakemaan uusia haasteita ja niitä varmasti saa: Yritän pitää yllä ay-toiminnan intoa ja liekkiä, hän naurahtaa. Ihan pystymetsästä ei Leaa tammikuun vaaleissa pääluottamusmieheksi äänestetty. Hän on toiminut edeltävät kolme vuotta Itä- Suomen alueella palvelukeskuksen, logistiikan ja myynnin luottamusmiehenä ja edustanut yli 60 henkilöä. Työkokemuksensa VR:llä hän on hankkinut logistiikan parissa: Ensimmäiset kymmenen vuotta työskentelin kumipyöräpuolella ja viimeiset neljä vuotta raideliikenteessä Logistiikan palvelukeskuksessa Kouvolassa. Hoitaa sen, minkä lupaa Ensi töikseen pian alkavassa kolmen vuoden pestissä Lea aikoo paneutua tarkemmin siihen, mitä VR-Yhtymässä työskentelevät RVL:läiset tekevät ja oppia tuntemaan neuvottelukumppaneitaan. Tämä mahdollistaa muun toiminnan ja on lähtökohta. Haluan myös lisää lainsäädäntökoulutusta ja toki työehtosopimukseen on tutustuttava entistä syvemmin. Jäsenistöltä saatu luottamus on Lealle myös tärkeätä. Miten luottamus saadaan? Sillä, että hoitaa sen, minkä on luvannut ja tietää tarpeeksi asioiden taustoja. On käytettävä harkintaa siinä, mitä asioita kannattaa ajaa. Niiden pitää olla oikeankokoisia. Jäsenille on myös kerrottava perusteet ratkaisujen taustalla. Kuuntelen jäsenistöä. Yksi ratkaiseva tekijä on asenne Lea korostaa hyvien neuvotteluyhteyksien luomisen tärkeyttä yhteistyössä työnantajan kanssa: Ensin on tutustuttava heihin ja saavutettava myös heidän luottamuksensa. Uskon, että yksi ratkaiseva tekijä on asenne, jolla keskustelee ja tutustuu. Molempien osapuolten on hoidettava kuntoon asiat, joista sovitaan. Lea uskoo jaksavansa valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävissä ja selviävänsä niistä pitämällä yllä hyviä suhteita toimialakohtaisiin luottamusmiehiin ja verkostoitumalla muidenkin liittojen luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten kanssa: Myös muut harrastukset ja liikunta auttavat. Työ on otettava työnä, ei henkilökohtaisesti. Lopuksi Lea kannustaa kaikkia tiedon jakamiseen ja luottamusmiehiä kouluttautumaan. Paikallisista ongelmista on hyvä keskustella paikallisesti: Toivon kaikille jaksamista sekä pyrkimystä kannustavaan yhteistyöhön niin, että ylläpidetään hyvää yhteishenkeä. n Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskeva työehtosopimus n Luottamusmiessopimuksen 5 Neuvottelujärjestys (s. 114): Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään erityisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen. Työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään välittömällä neuvonpidolla selvittämään ensi sijassa työnjohdon ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Elleivät erimielisyydet tällä tavoin selviä, ne voidaan saattaa alueyksikön päällikön ja ao. pääluottamusmiehen kesken selvitettäväksi. Jos yksimielisyyteen ei tällöinkään päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa työehtosopimusosapuolten kesken selvitettäväksi. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 9

10 Nollatuntisopimus jakaa puolueet Teksti UP/Birgitta Suorsa Kysymys nollatuntisopimusten kieltämiseksi jakaa eduskuntapuolueet. UP-uutispalvelun kyselyssä SDP, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit olisivat kieltämässä nollatuntisopimukset. Asiaa harkitsisi RKP. Nollatuntisopimusten kieltämiseksi kerätään paraikaa nimiä kansalaisaloitteeseen. Nollatuntisopimuksella oleva työntekijä työskentelee viikossa vähimmillään nolla tuntia ja enimmillään 40 tuntia, aina työnantajan ilmoittaman tarpeen mukaan. Varallaolosta ei makseta. Lainsäädäntöteitse nollatuntisopimukset kieltäisi varmasti vasemmistoliitto. Kristillisdemokraatit haluaa, että asiasta sovittaisiin muutoin. SDP jättää oven auki myös työmarkkinaosapuolten väliselle sopimisille. Eduskuntapuolueista ainoastaan kokoomus ja vihreät eivät kieltäisi nollatuntisopimuksia. Kumpikin perustelee kantaansa työmarkkinoiden joustavuudella. Keskusta ei ota kantaa yksittäiseen työelämäkysymykseen, vaan kaikista asioista tulisi neuvotella yhtä aikaa. Puolueen mukaan tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus. 18 tunnin minimityöaika on kova pala Kansalaisaloitteen mukaan työajan minimiksi tulisi säätää 18 tuntia viikossa. Vasemmistoliitto kannattaa aloitetta. SDP:n mukaan yksityiskohtiin voi mennä vasta, kun kokonaisongelman ratkaisu häämöttää. Kokoomus ja vihreät eivät halua rajoittaa nollatuntisopimuksia, mutta pelisääntöihin nekin kaipaavat muutoksia. Vihreiden mukaan ongelmat pitää ratkaista muutoin kuin lainsäädännöllä, sillä pelkällä kieltämispolitiikalla ei tulevaisuudessa pärjätä. Kokoomus esittää, että nollatuntisopimuksia tulee kehittää reilumpaan suuntaan, ei kieltää. RKP:n mukaan selkeät pelisäännöt on löydettävä, sillä nollatuntisopimukset voivat olla hankalia työntekijöille, mutta toisaalta ne tarjoavat joustavuutta työnantajille. n Matti Tukiainen Työnantajat vähättelevät nollatyösopimusten ongelmia SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen vaatii työnantajajärjestöjä rajoittamaan nollatyösopimusten käyttöä yrityksissä. Teksti SAK Tilastokeskuksen 5.3. julkaisema tilasto osoittaa, että jo noin palkansaajalla on nollasopimus. Määrä on huomattavasti aikaisempia arvioita suurempi, vaikka luku ei edes sisällä niitä työntekijöitä, joilla nollatyösuhde on projekti- tai sivutyö. Nollatyösopimuksissa työntekijälle ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan varsinkin osa-aikaiset nollatyöntekijät kaipaisivat lisätunteja työnantajalta: reilusti yli puolet heistä oli tätä mieltä. Tukiaisen mukaan kyse on usein keinottelusta työntekijän kustannuksella: Nollatyösopimuksen avulla työnantaja voi kiertää esimerkiksi irtisanomisaikaan liittyviä velvollisuuksiaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja muut työnantajajärjestöt ovat tähän saakka vähätelleet ongelmaa, vaikka se koskee jo neljää pro- senttia palkansaajista ja rapauttaa luottamusta työelämän pelisääntöihin. Eniten nollatyösopimuksella työskenteleviä on kaupan, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan aloilla. Enemmistö nollatyösuhteisista, 57 prosenttia, on naisia. Tukiainen muistuttaa, että tuoreen TNS Gallupin kyselytutkimuksen mukaan yrittäjistäkin melkein puolet eli 45 prosenttia on valmiita kieltämään nollatyösopimukset ja vain reilu kolmannes kannattaa niitä. Siksikin on hämmästyttävää, miten nuivasti EK on suhtautunut nollatyösuhteiden epäkohtien korjaamiseen esimerkiksi pian työnsä päättävässä työelämän sääntelytyöryhmässä. Jatkuvaa epätietoisuutta Työntekijälle nollatyösopimus merkitsee usein jatkuvaa epätietoisuutta siitä, riittävätkö työtunnit ja palkka elämiseen. Epävarmat tulot ja epäsäännölliset työtunnit vaikeuttavat muun muassa lainan saamista, vuokra-asunnon hankintaa ja lasten päivähoidon järjestämistä. Käytännössä yritykset siirtävät nollatyösopimusten kautta osan riskistään työntekijöille, SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja huomauttaa. Matti Tukiainen pitää tärkeänä, että Tilastokeskus jatkaa nollatyösuhteisten määrän seuraamista osana säännöllistä tilastointiaan. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö kannattaa Operaatio Vakiduunin kansalaisaloitetta nollatyösopimusten kieltämiseksi. Kansalaisaloitteessa lainsäädäntöä halutaan muuttaa niin, että osa-aikaisessa työsuhteessa viikoittainen työaika on vähintään 18 tuntia. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos työntekijä haluaa sitä itse. n 10

11 Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Kaikella on aikansa Toimikauteni loppuu Uusi pääluottamusmies Lea Sahala astuu ruotuun 1.4. Kuusi vuotta sitten tulin Rautatievirkamiesliiton valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi jäsenäänestyksen perusteella. Samoin Lea on saanut valtuutensa jäseniltä. Varsinkin aloitusvaiheessa se antaa selkärankaa. Onnea molemmille valituille pääluottamusmiehille ja varapääluottamusmiehille, kaikille luottamusmiehille ja heidän varoilleen. Sarkaa riittää. Kuka kehtoa keinuttaa? Maailmalla tapahtuvat asiat vaikuttavat myös VR:n toimintaan. Lehman Brothersin konkurssi USA:ssa heilutti markkinoita. Bruttokansantulon jyrkkä lasku noin 8 % näkyi VR Logistiikan kuljetettujen tonnien romahduksena. Reilu 10 miljoonaa tonnia oli katoavaista kuin syksyn lehdet. Sen jälkeen pankkisektorin heilahtelut siirtyivät Eurooppaan. Jatkuvan kasvun tie oli tullut tiensä päähän, josta on vaikea päästä eteenpäin. Euroopan siirtyminen taantumaan ja taantumalääkityksen kiristävä vaikutus on heijastunut myös Suomen tilanteeseen. USA:ssa ja Britanniassa otettiin pankkeja valtion haltuun. Talous viriää jo. Euroopassa vastuuta kantoivat veronmaksajat miljardin pankkituella. Kenenkähän omaisuus siinä suojeltiin? Suomen pääasiallinen vien- Kaikella on aikansa. Osaltani aika työelämässä täyttyy pian. Haikeata se on, mutta nuorempien on hyvä kantaa vastuuta. Kiitos kaikille. ti on Euroopassa ja sen nilkuttaessa sillä on vaikutukset Suomessakin. Talouskeskusteluun osallistuvat pankkien sijoitusjohtajat ja tiedostusvälineet antavat tilaa tälle keskustelulle. Puheenvuoroissa haetaan ratkaisuja työmarkkinoiden joustamattomuudesta ja ammattiyhdistysliikkeestä juuri, kun eurooppalainen pankkijärjestelmä on veronmaksajien rahoilla turvattu. Omassa ympäristössään VR Trackin väki on kokenut kilpailun paineet. Kaikki urakat on haettava markkinoilta, kaikki työt on nyt kilpailutettu. Vastavoimaa haetaan Kiristyvässä paineessa tulevaisuuden haasteisiin haetaan myös vahvemmin vastavoimaa. Yli 40 liittoa selvittää uuden ison keskusjärjestön luomista eri keskusjärjestöistä. Rautatievirkamiesliitto on siinä mukana. Toivotaan onnea yritykselle ja, että liittomme löytää paikkansa yhdentyvässä liikkeessä. Summa summarum Kaikella on aikansa. Osaltani aika työelämässä täyttyy pian. Haikeata se on, mutta nuorempien on hyvä kantaa vastuuta. Kiitos kaikille. n 11

12 Jari Kantonen Hyvin tekeminen on parasta vaikuttamista Finrail Oy:n liikennejohtaja Jari Kantonen haluaa, että työntekijät osallistuvat työnkuvansa kehittämiseen ja mainitsee osallistumisesta esimerkkinä työvuorosuunnittelun: Kevään aikana ideoita viedään aidosti eteenpäin. Teksti Soile Olmari Kuva Finrail Oy Kantosen mielestä siitäkin on annettava palautetta, jos jonkun esittämää ideaa ei viedä eteenpäin: On kerrottava, miksi ideaa ei juuri silloin voida toteuttaa. Tasa-arvo, rehellisyys, johdonmukaisuus ja avoimuus ovat työyhteisössä tärkeitä asioita ja se, että kaikilla on kiva olla työssä. Kaikkien velvollisuus on puuttua asiaan, jos huomaa esimerkiksi ala-arvoista kohtelua. On myös tärkeätä, että asioista voidaan olla avoimesti eri mieltä. Kantonen on puhunut eri yhteyksissä työhön sitoutumisesta. Hän tarkoittaa sillä, että työstään pitää olla kiinnostunut ja innostunut: Pitää olla halu tehdä työtään. Sitoutuminen ja sitouttaminen ovat tärkeitä, mutta esimerkiksi -90-luvulla syntyneitä on johdettava eri tavalla kuin kokeneempia. Jari Kantonen on pannut korvanjuureen saatuja palautteita: Vaikka olemme satsanneet kehittämiseen todella paljon, voidaan viestintää kehittää vielä enemmän. Esimiesten on pantava itsensä peliin; kohtaamiset ja vuorovaikutus vaativat heiltä paljon. Finrail tulee näkymään ja kuulumaan Vuonna 2013 perustetun, ja tämän vuoden alusta itsenäisenä valtion yrityksenä toimivan Finrailin pääpalveluita ovat rautatieliikenteessä liikenteenohjaus, liikennesuunnittelu ja matkustajainformaatio. Vastaamme vuosittain yli junan ja 70 miljoonan junamatkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta 460 ammattilaisen voimin. Liikevaihtomme on noin 36 miljoonaa euroa, Kantonen kertoo. Ennen Finrailia liikenneohjaajat työskentelivät VR:llä, mutta kilpailutilanteita ajatellen valtio perusti erillisen yhtiön liikenteenohjauksen 12

13 Tasa-arvo, rehellisyys, johdonmukaisuus ja avoimuus ovat työyhteisössä tärkeitä asioita. läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden takaamiseksi. Se toimi ensimmäisen vuotensa VR:n sisaryhtiönä. Mitä hyvää itsenäinen Finrail tuo työntekijöille? Näen, että Finrail tulee näkymään ja sen tekeminen ja ääni kuulumaan. Meillä on vahva tahto mahdollistaa ohjausmaailmaan liittyvät urapolut esimerkiksi esimiehinä ja asiantuntijoina. Kasvumahdollisuuksia Uudessa yrityksessä on paljon työtä, että toiminta saadaan rullaamaan sujuvasti. Kantonen mainitsee, että ohjauspalveluiden osalta ollaan melko lähellä lopullista organisaatiota. On väitetty, että päälliköitä ja esimiehiä olisi tullut lisää yhtiötasolla, ei pelkästään Helsinkiin. Mutta me olemme tehneet juuri päinvastoin: - Esimerkiksi liikenneohjaajien esimiehinä toimivat nyt vuoroesimiehet ja operatiivisesta johtamisesta vastaavat paikan päällä ohjauspalveluesimiehet. Logiikkana on ollut, että satsaamme lähijohtamiseen. Kantonen näkee, että Finraililla on myös kasvumahdollisuuksia: Saamme suunnitella hyvässä yhteistyössä tulevat oppilasmäärät yhdessä asiakkaamme (Liikennevirasto) kanssa. Tavoitteemme on tuoda rautatiemaailmaan ja julkiselle sektorille uutta ja syventää nykyisiä työtehtäviä. Kun meihin luotetaan, nähdään, että pystymme erilaisiin tehtäviin. Uskomme, että näin saamme lisää liikevaihtoa. Lähivuodet tulevat olemaan kriittisiä siinä, kuinka kehitämme organisaatiotamme ja toimintakulttuuriamme, Kantonen toteaa. Työn kuormittavuutta pohdittava laajemmin Kantonen toimi ennen Finrailiin tuloaan operatiivisissa johtotehtävissä G4S Suomi -turvallisuusyrityksessä, jossa työskentele noin henkilöä: Taustaltani olen poliisi ja olen opiskellut myös oikeustieteitä sekä johtamista kauppakorkeakoulussa. Minkälaisena liikenneohjaajan työ on liikennejohtajalle näyttäytynyt? Työ on tosi erilaista eri työpisteissä ja eri paikoilla on käytettävissä tosi erilaista tekniikkaa. Sitä tulee koko ajan lisää ja ohjausalueet laa- jenevat. Työn kuormittavuusasioita on pohdittava vähän laajemmin. Olen perehtynyt toimintaympäristöön ja töihin. Vaikutamme Liikenneviraston suuntaan, että voisimme olla mukana kehittämistyössä vieläkin aikaisemmin kuin nyt. Käyttäjän kannalta on tärkeätä, että työssä tarvittavat laitteet ovat hyvässä kunnossa, Kantonen kertoo. Turvallisuuteen satsataan Aikaa asioiden suunnitteluun ja työn sisällön kehittämiseen menee: Meidän pitäisi keskittyä niiden asioiden tunnistamiseen, joihin voimme itse vaikuttaa. Hyvin tekeminen on parasta vaikuttamista. Joku voi kysyä, eikö työtä ole aikaisemmin tehty hyvin. Siitä ei ole kysymys. Nyt kun olemme aloittamassa uutena yrityksenä, parasta vaikuttamista on oma-aloitteisuus ja aktiivisuus. Jonkin verran työntekijöiltä on kantautunut arvelua siitä, että työtä tehdään turvallisuuden kustannuksella. Kantonen ihmettelee moista arviota: Päinvastoin; olemme satsanneet turvallisuuteen. Meillä on neljä kentällä toimivaa turvallisuusasiantuntijaa ja turvallisuuspäällikkö. Teemme myös työpöytäkohtaisia turvallisuusriskianalyysejä. Turvallisuusasiat saavat nyt erityistä huomiota. Mikäli joku huomaa tai kokee turvallisuuden vaarantuvan, asioiden korjaaminen edellyttää konkreettisia tietoja todellisista tilanteista. Viemme näistä asioista Liikennevirastoon todella paljon viestiä, Kantonen mainitsee. RVL tärkeä yhteistyökumppani Yhteistoiminta ay-liikkeen kanssa on liikennejohtajan mielestä tärkeä asia: Toivoisin, että se olisi aitoa eikä tätä olekaan syytä epäillä. Meillä on ollut hyviä keskusteluja. Asioista on neuvoteltava ja ratkaisuissa tehtävä myös kompromisseja. Minusta yhteistyö on nyt ihan kunnossa. Esimerkiksi RVL on tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme. Liiton puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen kanssa on voinut puhua luottamuksellisesti. Yttoiminta on nimenomaan yhteistoimintaa ja tapa, miten yhteisiä asioita tehdään. n 13

14 Minna Helteen mukaan kolmikanta on hyvä väline, mutta sen uskottavuus vaatii hyviä tuloksia. Kolmikannan uskottavuus syntyy vain tulosten kautta Sovittelija Minna Helle on uudistaja Vuoden alusta työssään aloittanut valtakunnansovittelija Minna Helle kannattaa kolmikantajärjestelmää: Olen tehnyt lähes koko 20-vuotisen työurani työmarkkinajärjestöissä ja sinä aikana kolmikanta on ollut keskeinen väline vaikuttaa asioihin ja hoitaa niitä, Helle kertoo. Teksti Mika Peltonen/UP Kuvat Jarno Mela Lainvalmistelussakin on Helteen mukaan saatu kolmikannassa hyviä tuloksia. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee syksyn eläkeuudistuksen: Kolmikannassa saadaan aikaiseksi asiantuntevia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan voi enää nykyisin perustella sillä, että kun näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin. Kolmikanta voi Helteen mielestä olla hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia. Esimerkkinä huonoista tuloksista hän mainitsee työlainsäädännön kehityksen. Siinä ei ole tällä hallituskaudella tapahtunut juuri mitään. Nykyaika haastaa näitä yhteiskunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmikannan uskottavuuskin syntyy vain tulosten myötä. Järjestelmä kaipaa uudistuksia Suomalaista työmarkkinajärjestelmää Helle kehuu toimivaksi, mutta sitäkin pitää hänen mielestään kehittää: Työmarkkinajärjestelmä on taannut yhteiskuntarauhan ja sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja kehittää sitä. Muuttunut toimintaympäristö haastaa Helteen mukaan myös työmarkkinat: Me olemme ihan erilaisessa globaalissa kilpailussa kuin aikaisemmin. Kun taloustilanne ja työllisyystilanne ovat huonot, millään yhteiskunnan osa-alueella ei voida jatkaa samalla tavalla kuin aikaisemmin. 14

15 Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää yritetään parhaillaan uudistaa. Mitä sovittelija odottaa uudistukselta? - Toivon, että sieltä syntyy lopputulos. Neuvottelujärjestelmää pitää kehittää, Helle vaatii. Sovittelukin voi uudistua Myös sovittelu on työmarkkinajärjestöjen uudistettavien asioiden listalla: - Koska sovittelujärjestelmä on yksi osa sopimis- ja neuvottelujärjestelmää, se kannattaa katsoa läpi. Työriitojen sovittelua koskeva lainsäädäntöhän on 60-luvun alusta, eikä sitä ole muutettu sen jälkeen, Helle sanoo. Hän on tyytyväinen, että sovittelulainsäädäntö on kirjoitettu aika väljästi ja joustavasti : Se mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ilman, että lakeja tarvitsee lähteä muuttamaan. Toivon, että sovitteluun tulee lisää eväitä, mutta tuskin sieltä mitään mullistavaa uutta on tulossa, Helle arvelee. Hänen mukaansa mahdollisessa uudistamisessa on kyse vain menettelytavoista ja siitä, mitä osapuolet haluavat ja mihin sovittelijan resurssit riittävät. Lakkojen määrä on makuasia Työnantajien mielestä Suomessa lakkoillaan liikaa, palkansaajapuolen mielestä ei. Valtakunnansovittelija puhuu näkökulmista: - Vuonna 2013 meillä oli 121 työtaistelua. On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta tavoite on vähentää niitä. Työnantajat arvostelevat jopa päivän tai kahden ulosmarsseja, joita muualla Euroopassa ei pidetä lakkoina. Helle toivoo, että työmark- Tavoitteemme on, että tänne Bulevardille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita. kinajärjestöt löytävät neuvotteluissaan keinoja ulosmarssien vähentämiseen. Yt-menettelyihin, palkkaukseen ja työnjohtoon sopimuskauden aikana liittyvät ulosmarssit kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan: Sovittelija sovittelee riitoja, kun sopimus on katkolla ja mahdollinen työtaistelu on laillinen. Helle muistuttaa, että työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan ja että meillä on lakko-oikeus: Toissa vuoden 121 tilastoidusta työtaistelusta vain muutamaa soviteltiin täällä. Jokaisen työmarkkina-asioissa toimivan tavoitteena pitäisi Helteen mielestä olla, että työtaisteluja tulisi mahdollisimman vähän: Tavoitteemme on, että tänne Bulevardille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita. n Työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan, sanoo Minna Helle, joka joutunee ratkomaan niitä tulevaisuudessa. 15

16 Elämän pieniä suuria asioita Kesäkuussa 2009 sain puhelun, joka oli alkupiste nykyiseen elämääni. Sain tietää, että minut oli valittu liikenneohjaajakoulutukseen, työpaikkakuntana Seinäjoki. Teksti Pekka Salmenkangas Kuva Elias Jokiranta Olin juuri valmistunut tradenomiksi eikä koulutusta vastaavaa työtä ollut juuri tarjolla. Ilo oli ylimmillään; koulutuksen toisessa päässä häämötti vakituinen työ. Samoihin aikoihin sain lisää vastuuta silloiseen, nuoren miehen ei niin vastuulliseen elämään, kun perheen esikoinen syntyi hyvin pian uuden työpaikkauutisen jälkeen. Tuntui, että lähden lentoon ja kaikki mistä olin aina haaveillut, oli nyt mahdollista. Syksyllä alkoi opiskelu VRKK:ssa ja ennen kun lehdet ehtivät hiirenkorvalle olin jo valmistunut. Uusi ammatti, nuori perhe ja suuret haaveet veivät minut mennessään ja varasimme omakotitalotontin Seinäjoelta ennen kun olin edes työsopimusta allekirjoittanut. Usko tulevaan antoi käsittämättömän määrän itseluottamusta ja rohkeutta lähteä toteuttamaan omia haaveita. Tasapainottelua raksan, työn ja perheen välillä Työt Seinäjoella alkoivat huhtikuussa Nautin uudesta ammatistani sekä poikkeuksellisen hyvästä työyhteisöstä. Kesäkuussa saimme rakennusluvan ja aloimme rakentaa unelmia. Tasapainottelu raksan, työn ja perheen välillä oli välillä haastavaa puhumattakaan siitä, että myytyämme rivitalokaksiomme pois asuimme koko perhe vanhempieni luona. Pääsimme muuttamaan omaan kotiin kesällä Talon valmistuttua huomasin olevani aviomies, kaksivuotiaan pojan isä ja minulla oli vakituinen työ josta pidin. Kiireen keskellä en oikeastaan ollut huomannut, mitä ympärilläni tapahtuu. Aloin ensimmäistä kertaa viettää tavallista arkea perheen kanssa käyden välillä töissä, mahtavaa! Toinen poikamme syntyi jouluna Pääsin kokemaan nyt myös vauva-ajan isänä, koska esikoisen ollessa vauva olin opiskelemassa Pasilassa, töissä, raksalla ja lapsi kasvoi siinä ohessa. Vuonna 2012 minut vedettiin mukaan Seinäjoen osaston toimintaan johtokunnan varajäsenenä. Kokemukseni liitoista ja niiden toiminnasta olivat vähintäänkin kaukaisia, vaikka olin jo kuulunut Tradenomiliittoon ja Pamiin; johonkin on hyvä kuulua. Toiminnasta minulla ei ollut mitään käsitystä, mutta pidin siitä, että omiin asioihin saisi vaikuttaa. Seinäjoen ohjauksen lopettaminen iski todellisuuteen Kun olin raksan jälkeen herännyt katselemaan maailmaa ympärilläni, minulle iski todellisuuteen se, että työni Seinäjoella lopetetaan. Asia joka auttoi minut tähän elämänvaiheeseen, vetää nyt maton alta. Tunsin suurta tyytymättömyyttä tilanteeseen. En voinut olla tekemättä mitään ja vain hyväksyä asiaa, vaikka siitä olikin ollut puhetta jo rekrytointivaiheessa. 16

17 Laadin selvityspyynnön liikenteenohjauskeskusten keskittämisestä liikenneministeri Merja Kyllöselle. Muutaman johtokunnan jäsenen kanssa hahmoteltiin ja ideoitiin asioita, jotka minä koostin yhteen. Lopputuloksena oli 17 sivua rautaista asiaa argumentteineen ja Seinäjoen kaupunginjohtajan kannanottoineen. Tapasimme yhdessä osastomme silloisen puheenjohtajan Marjatta Hakalan kanssa Seinäjoen kaupunginjohtajan ja pääsimme esittelemään asiaamme liikenne- ja viestintäministeriöön. Ministeriössä tapasimme Kyllösen erityisavustajan Sarianne Hartosen sekä liikenteen hallintayksikön päällikön liikenneneuvos Risto Murron. Tuntui mahtavalta, että kaikki se työ ja panostus tekemääni asiaa kohtaan sai tämän kaltaista huomiota. Se, oliko tapaamisien lopputulos sellainen kuin silloin toivoin, on varmasti kaikkien tiedossa. Olin kuitenkin astunut mukaan johonkin, mikä oli uutta ja tuntui oikealta. Tuleva kohtalo työpaikkani suhteen painui taka-alalle mieleni sopukoihin ja keskityin normaaliin arkeen. Vaikka nautin tavallisesta ja kiireettömästä arjesta, se oli minulle kuitenkin vierasta kaiken viime vuosien sisällä kokemani jälkeen ja kaipasin uusia haasteita. Uusia haasteita osaston puheenjohtajana Vuonna 2013 varajäsenyyteni osaston johtokunnassa vaihdettiin varsinaiseksi. Olimme jo pitkään pitäneet johtokunnan kokoukset laajennettuina, kuten myös nykyään, siitä syystä, että varajäsenet pysyvät ajan tasalla ja saavat kokemusta osaston toiminnasta. Näin ollen muutos ei ollut kovin suuri. Osastomme 17 vuotta toiminut puheenjohtaja oli siirtymässä eläkkeelle 2014 kesällä ja uutta puheenjohtajaa etsittiin pitkin vuotta Oikeastaan vasta loppuvuodesta 2013 tulin ajatelleeksi puheenjohtajan roolia ja lopulta otinkin askeleen kohti tuntematonta. Nyt olin siis osastomme puheenjohtaja suhteellisen vähillä kokemuksilla ja tietotaidoilla. Puheenjohtajuuden mukana tuli myös paikka liiton hallitukseen. Ensimmäisen kerran liiton hallituksen kokoukseen mennessäni en oikein tiennyt, ollako lintu vai kala. Olin velvoittanut Marjatan olemaan aina tavoitettavissa, kun kaipasin apua tai tietoa jostain. Hyvin pian olin kuitenkin sitä mieltä, että 17

18 minun on luotava itse itselleni toimintamalli hallituksessa ja osastossa. Soittelemme toki Marjatan kanssa edelleen ja rupattelemme niitä näitä. Nyt kun katson taaksepäin mennyttä vuotta osaston puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä, voin todeta, etten tekisi mitään toisin. Varmasti on monta asiaa, jotka olisi kannattanut tehdä toisin, mutta silloin en olisi oppinut niin paljon kuin nyt. Olen saanut todella paljon laaja-alaisemman käsityksen työyhteisöstä, liitosta, osastosta, jäsenistä ja kaikista niistä yhdessä. Minne meni se miehen alku, joka viis veisasi aikuisten jutuista? Se meni vuosien aikana hukkaan, ja ehkä hyvä niin. Vaikuttaminen kantaa hedelmää Paras hetki menneen vuoden ajalta on ollut se, kun osastomme johtokunnan aktiiviset nuoret halusivat vielä yrittää vaikuttaa Seinäjoen ohjauskeskuksen kohtaloon. Itse asian jo haudanneena en kokenut enää samaa innostusta asiaan kuin ennen. Onneksi pohjalainen luonne tulee täällä äidinmaidossa ja johtokuntaan esiteltiin kirjelmä, joka päätettiin lähettää liikenneministeri Paula Risikolle. Kirjeessä kyseenalaistimme keskittämisen ja halusimme muutosta asiaan. Vaikutimme päättäjiin myös median välityksellä ja maakuntalehden etusivulla kerrottiin isosti asiastamme ja jutussa esiteltiin myös meidän näkymätöntä ammattia. Tehdyt asiat kantoivat hedelmää ja olimme taas tapaamisessa Seinäjoen kaupungintalolla, tällä kertaa myös ministerin kanssa. Keskittämiseen vaikuttaminen oli jälleen meidän saavuttamattomissa, mutta tilaisuudessa nähtiin mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi työsuhdematkalippuun ja lepotiloihin Tampereen Viinikkaan. Työsuhdematkalippu ja lepotila-asia lennättivät meidät eduskuntaan, jonne olimme kutsuttuna liikenneministeri Paula Risikon ja kehitysministeri Sirpa Paateron vieraiksi. Mukana olivat myös Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, kansanedustaja Harry Wallin, liiton puheenjohtaja Seppo Juselius, osaston varapuheenjohtaja Teijo Vuorenpää ja allekirjoittanut. Tämän tapaamisen hedelmät ovat vielä poimimatta ja on vaikea sanoa mitään lopputuloksesta. Se on varmaa, ettei työ ollut turhaa, koska tämä on juuri sitä mitä liitto tekee! Tukee toinen toisiaan ja toimitaan yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Suuri kiitos Seinäjoen osaston johtokunnalle, jatketaan tällä tiellä. Kokemusta saa kokemalla Toivon suuresti, että kaltaiseni nuoret ottavat samanlaisen hypyn tuntemattomaan, jonka minä tein. Viimeisen vuoden aikana olen tavannut mahtavia tyyppejä, vieraillut kansainvälisellä yhteistyökurssilla Norjassa, saanut hyvää kokemusta yhdistystoiminnasta, päässyt puhumaan meidän asioista eduskuntaan ja paljon paljon muuta. Hetkeäkään en antaisi pois; olen puolustanut omia sekä kollegoiden etuja ja olen ylpeä siitä. Aika on käsite, jota on mahdollista oppia hallitsemaan. Työ, perhe, ystävät, ay-toiminta ja muut elämän tilanteet saa sopimaan samaan vuorokauteen, mutta opettelua se vaatii. Itselläni ei juuri ylimääräistä aikaa ole, mutta siitäkin huolimatta mahdollisuus oppia ja kokea uutta vetää mukanaan. Kokemusta saa kokemalla! P.S. Kesäkuussa alkaa uuden talon pystytys Seinäjoelle. n 18

19 Työelämän ulkopuolella oleva voi kohta itse arvioida työkykynsä Työterveyslaitoksessa alkavassa SOLMU-hankkeessa kehitetään verkossa toimivaa menetelmää, Kykyviisaria. Sen avulla työelämän ulkopuolella olevat voivat arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Lähde Työterveyslaitos Työelämäosallisuudesta puhutaan usein ilman työelämän ulkopuolella olevien läsnäoloa. Kykyviisarin kehittäminen tapahtuu yhteistyössä ohjelmakaudella rahoitettavien ESR-hankkeiden sekä työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden kanssa. Köyhyysriski ja työmarkkinoilta syrjäytyminen kasautuvat usein samoille väestöryhmille. Keskeisin keino köyhyyden vähentämiseksi on työelämäosallisuuden ja työllisyyden lisääminen, kertoo hanketta vetävä erikoistutkija Minna Savinainen Työterveyslaitoksesta. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistot voisivat käyttää Kykyviisaria henkilöihin kohdistuvien työllistymistoimenpiteiden onnistumisen arvioinnissa. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anne Salmi kertoo, että Kykyviisari on tarkoitettu ihmisten käyttöön, ei pelkkään hankkeiden onnistumisen arviointiin. Mittari tarjoaa luotettavan ja anonyymin tavan arvioida omaa työja toimintakykyä. Viisarista saa tiedon lisäksi palautetta, tukea ja apua Miksi kannattaa viilata omaa työkykyään? Oman tilanteen ja voimavarojen näkyväksi tekeminen on muutoksen lähtökohta ja edellytys, korostaa tutkija Miia Wikström Työterveyslaitoksesta. Hanketoimintaan osallistuva saa tukea omalle jaksamiselleen ja uusia keinoja oman työkykynsä edistämiseen. Hyvä työ- ja toimintakyky lisää myös työllistymisen mahdollisuuksia, hän jatkaa. Osallistuvia hankkeita tuetaan monin tavoin Hankkeeseen osallistuvat projektit saavat koulutusta ja ohjausta työja toimintakykyarvioinnin käyttöön sekä laaja-alaiseen työkyky-ajatteluun. Niitä autetaan verkostoitumaan eri toimijoiden kanssa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Autamme levittämään hankkeissa saatuja tuloksia ja käyttökelpoisia toimintamalleja. Kyseessä on win-win -tilanne, kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä, iloitsee Minna Savinainen. n SOLMU n Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos on Euroopan rakennerahastokauden toimintalinjaa 5 (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) toteuttavia kehittämishankkeita tukeva koordinaatiohanke. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan Sosiaalirahastosta (ESR). SOLMU toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaalisen osallisuuden edistämishankkeen kanssa. 19

20 Talvipäivillä kippeitä ohimoita ja enkelin pieruja Teksti Soile Olmari Kuvat RVL Jo vain jollakin saattoi ohimokin olla kippee, mutta savolaisittain ilmaistu kippee ohimo tarkoittaa suomeksi kipeitä nivusia. Ne taas saattoivat kipeytyä tottumattomalta esimerkiksi hohtokeilauksessa. Osallistujia pidetyillä talvipäivillä oli himpun verran yli 100. Paikkana oli Nilsiän Tahko ja päämajana TahkoSpa. Säähän mahtui kaikenlaista auringonpaisteesta navakkaan tuuleen ja niihin enkelin pieruihin eli lumisateeseen. Hohtokeilaus oli niin suosittu laji, että keilaajia riitti kuudelle radalle kolmessa vuorossa. Naisista ja koko porukasta parhaan tuloksen (171 p) keilasi Maija-Riikka Kyröläinen, toinen oli Merja Lähteenmäki, 126 p ja kolmas Ritva Huovinen, 123 p. Miehistä paras oli Pekka Kivioja, 170 p, toinen Anssi Piekkola, 166 p ja kolmas Paavo Häkli, 166 p. Ulkoliikuntaa harrasti kukin omaan tahtiinsa. Savolaiset olympialaiset käytiin kahden neljän hengen joukkueen kisana. Lumihangessa rämpimislajien lisäksi meiltä testattiin savon kielen tietämystä tietovisassa. Lauantaina aamupäivällä vetreytettiin jäseniä ohjatussa keppijumpassa ja venyttelyssä. Illalla kokoonnuimme yhteiselle illalliselle ja palkintojen jakoon. Kiitokset järjestäjille! Antti Sopanen menossa testaamaan Tahkon rinteitä. 20

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Kykyviisari muutoksen jäljillä

Kykyviisari muutoksen jäljillä Kykyviisari muutoksen jäljillä Kirsi Unkila/ Kalle Lautala Solmu- (sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke 2014-2017) Työterveyslaitos Lahti 25.1.2017 Koettu työkyky tällä

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE Kari Sutinen, pj

YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE Kari Sutinen, pj YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 Kari Sutinen, pj TOIMINNAN OSA-ALUEET KOKOUSTOIMINTA KOULUTUS/EDUNVALVONTA, AKTIIVIT, JÄSENISTÖ EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN, AKTIIVIT/JÄSENISTÖ/TYÖNANTAJAT

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.5.2011 Jukka Koskipirtti JKK 7/2011 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2011 0,5 huhtikuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Miten viemme TE-palveluuudistuksen

Miten viemme TE-palveluuudistuksen Miten viemme TE-palveluuudistuksen maaliin TE-uudistuksen johtamisen ajankohtaisfoorumi 21.-22.08.2013, Jyväskylä Henkilöstöjärjestöjen THHL, JUKO, JHL kommenttipuheenvuoro: Eija Tuutti, THHL ry:n pj./pardia

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot