Länsi- ja eteläslaavilaisista kielistä valmistuneiden urapolut. Raportti slavistiikan ja baltologian laitoksen työelämäkyselystä

Transkriptio

1 Länsi- ja eteläslaavilaisista kielistä valmistuneiden urapolut Raportti slavistiikan ja baltologian laitoksen työelämäkyselystä Katri Pacek Helsingin yliopisto Slavistiikan ja baltologian laitos huhtikuu 2005

2 2 SISÄLTÖ: JOHDANTO 1 KYSELYN TOTEUTUS 1 Toteutustapa 1 Vastausmäärä ja edustavuus 2 TYÖALAT 3 Ensimmäinen työpaikka 3 Nykyinen työ 3 KOULUTUKSEN JA TYÖN SUHDE 3 ASKEL ASKELEELTA NYKYISIIN TEHTÄVIIN 4 YHTEENVETO 5 LIITE 1: Työelämäkysely LIITE 2: Rekisteriseloste

3 1 Johdanto Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitos toteutti keväällä 2005 työelämäkyselyn. Se suunnattiin laitokselta vuonna 1986 tai sen jälkeen valmistuneille opiskelijoille, jotka olivat opiskelleet pääaineenaan länsi- tai eteläslaavilaisia kieliä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitä laitokselta valmistuneet tekevät nykyään työkseen, miten he ovat päätyneet nykyiseen työhönsä ja pääsevätkö he työssään hyödyntämään koulutuksessaan hankkimiaan taitoja. Kyselystä saatuja tietoja tutkintojen ja työelämän vastaavuudesta käytetään laitoksen opintojen ja opetuksen kehittämisessä. Aineisto on avuksi myös opiskelijoiden urasuunnittelussa ja -ohjauksessa. Lisäksi kyselyn tuloksena laitoksella on tietokanta niistä valmistuneista, jotka ovat halukkaita kertomaan työstään laitoksen tilaisuuksissa ja kursseilla. Tässä raportissa esitetään aluksi lyhyesti kyselyn toteutus ja sen jälkeen keskitytään tuloksiin. Niistä ensimmäisenä käsitellään työaloja, sitten koulutuksen ja työn suhdetta ja lopuksi tapoja, joilla työpaikka on saatu. Kyselyn antia arvioidaan ja tulokset kiteytetään yhteenvedossa. Kyselyn toteutus Toteutustapa Kyselyn toteutushetkenä helmi-huhtikuussa 2005 laitokselta valmistuneita maistereita, joiden pääaineena oli ollut länsi- tai eteläslaavilainen kieli, oli yhteensä 28. Heistä 26:n yhteystiedot onnistuttiin selvittämään ja näille lähetettiin postitse tai sähköpostitse kyselykirje, jossa samalla kerrottiin tutkimuksen tavoitteista ja toteutustavasta. Kysely lähetettiin lisäksi yhdelle kandidaatin tutkinnon suorittaneelle, jonka tiedettiin olevan jo työelämässä. Valmistuneille lähetetty kysely on tämän raportin liitteessä 1. Kyselystä tehty Työelämäpalaute-niminen rekisteriseloste toimitettiin Helsingin yliopiston kirjaamoon helmikuussa 2005 (liite 2). Laitokselta valmistuneita pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikä oli ensimmäinen koulutustasi vastaava työpaikka tai työtehtäväsi? 2. Millaisissa tehtävissä toimit nyt? 3. Vastaavatko nykyiset työtehtäväsi koulutustasi (eli pääsetkö hyödyntämään kielen ja kulttuurin tuntemustasi)? 4. Miten päädyit nykyiseen työhösi? Kerro mistä sait tietää avoimesta paikasta, otitko omaaloitteisesti yhteyttä, saitko ylennyksen tms. Kerro myös mahdollisen hakuprosessin etenemisestä. 5. Oletko kiinnostunut kertomaan työstäsi työelämäkurssilla tai laitoksen tilaisuudessa? Kirjeet lähetettiin helmikuun lopussa ja vastausaikaa annettiin maaliskuun 31. päivään asti. Vastaukset pyydettiin lähettämään postitse tai sähköpostitse. Kaksi lähetetyistä kirjeistä palasi laitokselle, sillä vastaanottajat olivat ilmeisesti muuttaneet. Toiselle näistä onnistuttiin kuitenkin lähettämään kysely vielä sähköpostitse.

4 2 Vastausmäärä ja edustavuus Määräaikaan mennessä vastauksia saapui kymmenen kappaletta. Vähäisestä vastausten määrästä syntyi epäilys, että osa laitokselta valmistuneista oli ehkä ajatellut vastata kyselyyn, mutta sitten unohtanut asian. Unohtamiseen saattoi vaikuttaa myös pitkähkö vastausaika. Määräaikaa päätettiin pidentää huhtikuun 13:nteen ja asiasta tiedotettiin vastaamatta jättäneille puhelimitse. Moni laitokselta valmistunut totesikin, että asia oli päässyt unohtumaan. Kävi myös ilmi, että muutamassa tapauksessa laitoksen kirje ei muuton tai ulkomailla oleskelun vuoksi ollut tavoittanutkaan vastaanottajaa. Muistutuskierros tuotti muutaman lisävastauksen ja näin kyselystä saatiin toiseen määräaikaan mennessä yhteensä 14 vastausta. Kaikki vastaajat olivat maistereita. Kun huomioidaan, että todistettavasti yksi kysely ei mennyt perille, kyselyn vastausprosentti on noin 54 %. Tätä voidaan pitää tyydyttävänä. Ensimmäiseen määräaikaan mennessä näytti siltä, että etenkin äskettäin valmistuneilta ei olisi tullut vastauksia. Toiseen määräaikaan mennessä he kuitenkin lähettivät vastauksia ahkerammin ja heidän suhteellinen osuutensa vastanneista (50 %) ylittääkin heidän suhteellisen osuutensa kyselyn saaneista (38 %). Ehkä opiskelukokemukset olivat heillä niin tuoreessa muistissa ja yhteys slavistiikan ja baltologian laitokseen vahva, että löysivät sittenkin aikaa vastaamiseen. Aukon vastaajien joukossa muodostavat viime vuosikymmenellä opiskelleet. Näiden osuus oli 58 % kaikista vastaamatta jättäneistä. Kuitenkin kaikista kyselyn saaneista vain 42 % on saanut maisterin opintonsa päätökseen 1990-luvulla. Tosin näin pienen joukon kohdalla tämä vertailu voi olla hieman harhaanjohtava. Syitä juuri viime vuosikymmenellä valmistuneiden alhaiseen vastausintoon voinee etsiä sekä heidän (oletetusta) iästään että opiskeluajan kaukaisuudesta. Slavistiikan ja baltologian laitoksen opiskelijat ovat keskenään hyvinkin eri-ikäisiä, eikä valmistuneista ole kyselyn analyysiä varten ollut käytettävissä ikätietoja. Voitaneen kuitenkin olettaa, että 1990-luvun maisterit ovat juuri nyt noin vuotiaita eli kiireisimmässä työ- ja lastenhoitoiässä. Heidän opiskeluistaan on jo sen verran aikaa, että vaikka he kokisivatkin tällaiset kyselyt hyödyllisiksi ja haluaisivat osaltaan auttaa laitoksen opetuksen kehittämisessä, motivaatio vastaamiseen ei ehkä ole muiden kiireiden keskellä ollut riittävä luvulla valmistuneiden vastanneiden suhteellinen osuus vastaa heidän osuuttaan kyselyn saaneista. Kaikkiaan kyselystä saatu aineisto siis painottuu kuvaamaan paremmin viimeisen viiden vuoden aikana valmistuneiden urapolkuja, mutta anonymiteetin säilyttämiseksi myöhemmässä analyysissa ei eri ryhmien vastauksia tulla tämän perusteella luokittelemaan. Vastaajien painottuminen äskettäin valmistuneisiin voi kuitenkin selittää tiettyjen vastausten yleisyyttä. Vastausten sukupuolijakauma on edustava. Kaikista vastauksista miesten vastauksia oli noin 29 %, mikä vastaa miesten suhteellista osuutta kyselyn saaneista (n. 27 %). Edustavan sukupuolijakauman ansiosta voidaan arvioida, että kyselyn tulokset eivät ole merkittävästi vääristyneet vaikkapa erityyppisiin töihin hakeutumisesta tai työllistymisestä sukupuolen perusteella.

5 3 Työalat Ensimmäinen työpaikka Vastaajat kuvailivat varsin monisanaisesti ensimmäisiä oman alansa työtehtäviä. Useilla vastaajista on joko useampi tutkinto tai sekä pää- että sivutyö, joten eri alojen töitä lueteltiin usein samassakin vastauksessa. Oman alan työ määriteltiin kysymyslomakkeen eräässä apukysymyksessä työksi, jossa saattoi hyödyntää kielitaidon ja kulttuurin tuntemusta. Saaduissa vastauksissa selvästi yleisimpiä ensimmäisiä töitä olivat erilaiset käännös- ja tulkkaustyöt. Jopa kaksi kolmasosaa oli tehnyt ainakin jompaakumpaa. Myös matkailualan, kielen opetuksen tai projektin tutkimusavustajan työ mainittiin useammassa vastauksessa. Ensimmäinen työpaikka löytyi suurimmalla osalla kotimaasta. Ensimmäisiä oman alan töitä leimasi väliaikaisuus. Huomattavan useasta vastauksesta kävi ilmi (vaikka sitä ei kysyttykään), että työpaikat olivat joko projekteja, kertaluontoisia tai freelance-töitä. Tämä on ymmärrettävää, sillä käännös- ja tulkkaustyöt ovat usein luonteeltaan tällaisia. Väliaikaisuus voi liittyä myös elämäntilanteeseen; huomattavan moni vastaaja oli tehnyt ensimmäisiä alansa töitä jo opiskeluaikanaan. Ensimmäisten töiden ajankohta kerrottiin joko suoraan tai se oli pääteltävissä vastaajien esittämistä vuosiluvuista. Väliaikaisuus näkyy myös siinä, että vain pari vastaajaa oli yhä ensimmäisessä työpaikassaan. Nämä vastaajat eivät kuitenkaan olleet aivan äskettäin valmistuneita. Työmarkkinat ovat muuttuneet ja varsinkin nykyään on vaikea saada heti ensimmäisestä työpaikastaan vakituista työtä. Nykyinen työ Keväällä 2005 lähes kaikki kyselyyn vastanneet olivat työssä, kyselyhetkellä yksi vastaajista oli tilapäisesti työtön. Selvästi yleisimpiä töitä ovat erilaiset työt yliopistolla, sillä 38 prosenttia työllistyneistä on vaikkapa opetus- tai tutkimustehtävissä yliopistolla. On syytä epäillä, että tämä ryhmä on kyselyssä yliedustettuna, sillä juuri näiden ihmisten voi olettaa vastaavan kyselyyn tunnollisimmin. Vajaalla kolmanneksella työllistyneistä on sekä päätoimi että sivutyö tai useita samanaikaisia freelance-töitä. Tämän takana lienee kääntäminen ja tulkkaus, joita vajaa kolmannes tekee joko päätoimisesti tai varsinaisen työnsä ohessa. Reilulla viidenneksellä työ liittyy viestintään, tiedottamiseen tai organisaation ulkoisten yhteyksien hoitoon. Yhtä moni hoitaa työssään myös hallintoon liittyviä asioita. Työllistyneitä on myös informaatioteknologian parissa. Muutaman vastuulla on arkistointikokoelman ylläpito. Vastaajista suurin osa työskentelee Suomessa. Suurin työllistäjä on jo edellä mainittu yliopistolaitos. Yli neljännes työllisti itseään käännös- ja tulkkaustöillä ja yhtä usein työ löytyi yritys- tai järjestöpuolelta. Myös reilulla neljänneksellä ammattinimike ja tehtävät viittaavat esimiesasemaan. Koulutuksen ja työn suhde Kysymys työn ja koulutuksen vastaavuudesta osoittautui moniulotteisemmaksi kuin kyselyä suunniteltaessa oli otettu huomioon. Monella vastaajista on joko useampi työ, useampi tutkinto tai hyvin laajoja sivuaineita, jotka ovat antaneet valmiuksia nykyisiin tehtäviin. Näin ollen moni tosiaan tekee

6 4 koulutustaan vastaavaa työtä, mutta päätyö ei välttämättä koske juuri kielten ja kulttuurien tuntemusta. Useissa vastauksissa näitä seikkoja eriteltiinkin monisanaisesti. Kaikki työssäkäyvät kyselyyn vastanneet kuitenkin totesivat hyötyvänsä kielitaidostaan ja kulttuurituntemuksestaan työssään ainakin jollain tapaa. Yli kaksi kolmasosaa käyttää hyvin usein näitä taitoja päätyössään. Muilla kieli- ja kulttuuriosaamisesta on hyötyä sivutyössä. Kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta käytetään opettamisen, kääntämisen ja tulkkaamisen lisäksi myös esimerkiksi ulkomaalaisten parissa tehtävässä asiakastyössä ja monikielisissä työyhteisöissä. Ilman kielitaitoa ei voi myöskään käsitellä vieraskielistä tutkimus- tai kokoelma-aineistoa. Ne vastaajat, jotka eivät käytä päätyössään ensisijaisesti kieli- ja kulttuurituntemustaan ovat työllistyneet muun suoritetun tutkinnon, sivuaineiden tai harrastuksesta saadun osaamisen perusteella. Koulutuksen ja työelämän suhdetta arvioitiin vastauksissa pääasiassa positiivisesti. Tämän takana on varmaan se, että niin moni pääsi ainakin jotenkin käyttämään slaavilaisten kielten ja kulttuurien tuntemustaan hyväksi. Eräs vastaajista tosin totesi, että on epärealistista yrittää elättää itsensä käännöstöillä ja siksi ne ovatkin vain sivutyö. Toisessa vastauksessa taas todettiin koulutuksen sivuaineineen antaneen hyvät valmiudet nykyiseen työhön, mutta toki työelämässäkin oli vielä paljon opeteltavaa. Muutama työpaikoista olikin sellaisia, että niihin oli pätevöidytty nimenomaan työssä oppimalla. Kyselyssä ei tiedusteltu, olisiko joitakin työelämässä tarvittavia taitoja pitänyt kuulua jo yliopisto-opintoihin, eikä kukaan oma-aloitteisesti tuonut koulutuksen puutteita esiin. Eräs vastaaja kuitenkin totesi olevansa hieman kateellinen nykyisille opiskelijoille siitä, että heille pyritään järjestämään työelämään orientoivia opintoja, joita ei hänen aikanaan vielä ollut. Askel askeleelta nykyisiin tehtäviin Kyselyssä valmistuneita pyydettiin kertomaan, miten he ovat päätyneet nykyiseen työhönsä. Työn saamiseen liittyvissä vastauksissa kuvattiin työn hakuprosessia, tietolähteitä ja saman työnantajan palveluksessa etenemistä. Reilusti yli puolet vastaajista mainitsi työpaikkansa olleen avoimessa haussa. Näin suuri määrä avoimen haun kautta työnsä saaneista on sikäli yllättävää, että kaikkiaan 70 prosentin kaikista työpaikoista on arvioitu olevan niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joihin ei ole varsinaista hakua. Piilotyöpaikat täytetään epämuodollisia informaatiokanavia käyttämällä. Hakija kuulee siis työntekijän tarpeesta vaikkapa tuttavien kautta ja ottaa itse yhteyttä työnantajaan. Myös ne työt, joita on suoraan tarjottu tietylle henkilölle, ovat piilotyöpaikkoja. Vastauksista vain yhdestä saattoi yksiselitteisesti tulkita, että saatu työ olisi ollut piilotyöpaikka. Syynä tähän lienee se, että toisaalta monessa vastauksessa ei mainittu kovin konkreettisesti sitä, miten työpaikka saatiin ja toisaalta sekin, että suomalaisessa yhteiskunnassa varotaan leimaamasta työpaikkaa suhteilla saaduksi. Yhteiskunnassamme korostetaan avoimuutta ja kiinnitetään huomiota muodolliseen rekrytointiprosessiin. Vaikka työpaikkoja saadaan tuttavuuden perusteella ja moniin työpaikkoihin ei edes ole muodollista hakua, ei aihetta mielellään nosteta esiin. Yli puolet vastaajista mainitsi kuitenkin saaneensa tiedon vapautuvasta paikasta ystävältään tai tuttavaltaan. Ystävyysverkostojen avulla hakijat saivat tietää etukäteen tulevaisuudessa avautuvista paikoista ja ehkä osasivat siksi myös valmistautua paremmin hakuprosessiin. Moni kuuli myös jo julkaistuista työpaikkailmoituksista lähipiiriltään. Verkostojen merkitys työpaikan löytämisessä on siis huomattava. Kyselyyn vastanneilla oli ikään kuin käytettävissään ylimääräiset silmät ja korvat, ja se helpotti tiedon saantia työllistymismahdollisuuksista. Parista vastauksesta kävi ilmi, että lähipiiri myös tiesi, millaisista töistä vastaaja olisi erikoisosaamisensa perusteella kiinnostunut.

7 5 Lähes kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista kuvaili jollain tapaa edenneensä nykyisiin tehtäviinsä aloitettuaan työnantajalla muissa tehtävissä. Jotkut olivat tehneet jo opiskeluaikana tilapäistöitä ja myöhemmin varsinaisen työpaikan saaminen oli näin helpompaa. Osa taas on ylennetty tai siirretty useampaankin kertaan uusiin tehtäviin saman työnantajan palveluksessa. Vaikka työuran alku on siis usein lyhytaikaisten töiden tekemistä, aukeaa monelle tätä kautta tie myös pidempään työsuhteeseen. Muutamat vastaajat totesivat työpaikan tai tiedon työpaikasta välittyneen yliopiston kautta. Pari vastaajaa kertoi nimenomaan kouluttautuneensa nykyistä tehtäväänsä varten aikaisemman kiinnostuksen perusteella ja saatuaan jo jonkin verran kokemusta nykyisentyyppisestä työstä. Yhteenveto Helsingin yliopistossa slavistiikan ja baltologian laitokselta valmistuneet länsi- tai eteläslaavilaisia kieliä pääaineenaan opiskelleet ovat työllistyneet hyvin. Lähes kaikki laitoksen keväällä 2005 toteuttamaan kyselyyn vastanneet ovat ansiotyössä ja he pääsevät käyttämään kieli- ja kulttuurituntemustaan joko pää- tai sivutyössään. Yliopistolle työllistyneet ovat suurin ryhmä, mutta useat ansaitsevat rahaa myös käännös- ja tulkkaustöitä tekemällä. Toisaalta työ voi kuitenkin pitää sisällään vaikkapa viestintää, tiedottamista tai organisaation ulkoisten yhteyksien hoitoa. Lisäksi joidenkin kyselyyn vastanneiden työnkuvasta löytyy hallinnollisia tehtäviä. Työllistyneitä on myös informaatioteknologian parissa. Muutaman vastuulla on arkistointikokoelman ylläpito. Kyselyyn vastanneet ovat päätyneet nykyisiin töihinsä monin eri tavoin. Monet vastaajista ovat tehneet jo opiskeluaikanaan satunnaisia töitä. Lyhytaikaisia töitä oli löytynyt erityisesti kääntämisen ja tulkkauksen alalta, mutta myös matkailualalla, kieltä opettamalla tai projektin tutkimusavustajan tehtävissä saatiin ensituntumaa oman alan töihin. Huomattavan usein nykyinen työ on saatu tilapäisen tai määräaikaisen työsuhteen jälkeen. Lyhytaikaiset työt johtavat seuraaviin ja pysyvämpiinkin työsuhteisiin saman työnantajan palveluksessa. Tehtävänkuva usein kuitenkin muuttuu ja osa kyselyyn vastanneista onkin edennyt esimiestehtäviin. Useimmat kyselyyn vastanneista kertoivat nykyisen työnsä olleen avoimessa haussa. Tästä huolimatta verkostojen merkitys työn saannissa on suuri: lähipiiriltä on saatu tietää pian avautuvasta paikasta tai jo julkaistusta ilmoituksesta. Kyselyn perusteella voisikin suositella, että slavistiikan ja baltologian laitos korostaisi toiminnassaan ja opetuksessaan jo opiskeluaikaisen verkostojen luomisen sekä niiden myöhemmän ylläpitämisen merkitystä. Laitokselta valmistuneiden työelämäpolkuja selvittäneen kyselyn anti oli varsin runsas. Melko avoimeksi jätettyihin kysymyksiin saatiin monisanaisia vastauksia, joista selvisi jopa sellaisia asioita, joista ei kysytty suoraan. Kyselystä selvisivät länsi- ja eteläslaavilaisia kieliä opiskelleiden ensimmäiset työkokemukset, nykyiset työtehtävät ja se, että yliopistossa opituille taidoille on käyttöä myös työelämässä. Toisaalta tiettyjen seikkojen esille tulo kyselyn vastauksissa oli oikeastaan odotettavissa. Nykyisillä työmarkkinoilla on yleistä, että väliaikaisuus on tyypillistä ensimmäisille oman alan töissä, verkostot ovat merkittäviä tiedonsaannissa ja sitä kautta työllistymisessä ja tie työpaikkaan johtaa usein tilapäistöiden kautta.

8 Kyselystä saatiin siis runsaasti hyödyllistä tietoa opetuksen suunnittelua ja opinnonohjausta varten. Olisi kuitenkin voinut olla mielenkiintoista tietää tarkemmin, kuinka pitkäaikaisia vastaajien nykyiset työsuhteet ovat. Antoisaa olisi ollut myös saada tietää, mitä työelämässä tarvittavia taitoja vastaajat olisivat halunneet oppia jo yliopistossa. 6

9 1 LIITE 1: Työelämäkysely Katri Pacek Tutkimusavustaja Slavistiikan ja baltologian laitos PL 24, Helsingin yliopisto p. (09) HYVÄ SLAVISTIIKAN JA BALTOLOGIAN LAITOKSELTA VALMISTUNUT Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitos on uudistamassa tutkintovaatimuksiaan. Syksystä 2005 lähtien etelä- ja länsislaavilaisten sekä balttilaisten kielten kaikilla linjoilla opintoihin kuuluu työelämään orientoiva opintojakso. Opiskelijoiden kontakteja työelämään pyritään lisäämään ja opintoihin voi sisällyttää myös työharjoittelun. Minut on palkattu tutkimusavustajaksi työelämäorientaatiokurssia ja opiskelijoiden työharjoittelua suunnittelemaan. Teihin otetaan nyt yhteyttä, koska laitos kartoittaa laitokselta valmistuneiden urapolkuja. Kirjeitse tai sähköpostitse lähestytään niitä laitokselta valmistuneita, jotka ovat opiskelleet etelä- ja länsislaavilaisia kieliä pääaineenaan. Tarkoituksena on selvittää, mitä laitokselta valmistuneet tekevät nykyään työkseen, miten he ovat päätyneet nykyiseen työhönsä ja pääsevätkö he työssään hyödyntämään koulutuksessaan saamia taitoja. Näitä tietoja hyödynnetään työelämäkurssin aineistona. On tärkeää saada konkreettista tietoa laitokselta valmistuneiden sijoittumisesta, koska se on auttaa opiskelijoiden työelämäorientaation lisäämisessä sekä opintomotivaation ja ammatillisen identiteetin vahvistamisessa. Laitokselta valmistuneet ovat myös tervetulleita kertomaan työstään niin työelämäkurssin kuin erikseen järjestettävien laitostilaisuuksien puitteissa. Laitokselta valmistuneiden nimet, yhteystiedot, tutkinto, pääaine ja tutkinnon suorittamisvuosi saadaan laitoksen aikaisemmista rekistereistä. Tämän kirjallisen kyselyn lisäksi tietoja ei hankita enää muilla tavoilla. Kyselyssä saatujen vastausten pohjalta laaditaan yhteenveto, jota käytetään edellä mainitun työelämäkurssin aineistona. Yhteenvetoa käytetään myös laitoksen opetuksen ja tutkintovaatimusten kehittämiseen. Saatujen vastausten perusteella muodostetaan erillinen lista niistä henkilöistä, jotka ovat halukkaita tulemaan esiintymään. Tietojen käsittelystä ja säilytyksestä vastaan minä, assistentti Johanna Virkkula ja professori Jouko Lindstedt. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Tästä listasta voi myöhemmin halutessaan poistaa tietonsa ilmoittamalla siitä edellä mainituille henkilöille. Teitä pyydetään vastaamaan alla oleviin kysymyksiin ja lähettämään vastaukset postitse tai sähköpostitse minulle mennessä. Vastauksiin pyydetään liittämään oma nimi. Näin varmistetaan, että saman henkilön tietoja ei käsitellä kahteen kertaan. Lisäksi näin voidaan yhdistää valmistuneeseen edellä mainitut tutkintoa koskevat tiedot. Yhteenvetoon kerätyt tiedot eivät sisällä henkilötietoja, kuten esimerkiksi nimiä. Niiden valmistuneiden osalta, jotka eivät halua esitelmöidä työstään, nyt hankitut yksilölliset henkilö- ja uratiedot hävitetään yhteenvedon tekemisen jälkeen. Näistä henkilöistä säilytetään tiedostona nimi, yhteystiedot, valmistumisvuosi, pääaine ja tieto nykyisestä työtehtävästä.

10 2 Vastaaminen on vapaaehtoista. Kyselyyn vastaaminen on samalla suostumus tietojen yllä esitetyn mukaiseen käsittelyyn. 6. Mikä oli ensimmäinen koulutustasi vastaava työpaikka tai työtehtäväsi? 7. Millaisissa tehtävissä toimit nyt? 8. Vastaavatko nykyiset työtehtäväsi koulutustasi (eli pääsetkö hyödyntämään kielen ja kulttuurin tuntemustasi)? 9. Miten päädyit nykyiseen työhösi? Kerro mistä sait tietää avoimesta paikasta, otitko omaaloitteisesti yhteyttä, saitko ylennyksen tms. Kerro myös mahdollisen hakuprosessin etenemisestä. 10. Oletko kiinnostunut kertomaan työstäsi työelämäkurssilla tai laitoksen tilaisuudessa? Ystävällisin terveisin, Katri Pacek Tutkimusavustaja Slavistiikan ja baltologian laitos

11 3 LIITE 2: Rekisteriseloste HENKILÖTIETOLAIN (533/99) 10 :N MUKAINEN REKISTERISELOSTE Laatimispäivä Selosteeseen sisältyy myös henkilötietolain 24 mukainen rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä 1. Rekisterinpitäjä: Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitos 2. Rekisterin ylläpitoon ja käyttöön oikeutetut: Yhteyshenkilönä toimii: Katri Pacek Slavistiikan ja Baltologian laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B, 4. krs) Helsingin yliopisto puh. (09) sähköposti Rekisterin päivityksestä ja ylläpidosta vastaavat: Slaavilaisten filologian assistentti Johanna Virkkula Slaavilaisen filologian professori Jouko Lindstedt 3. Rekisterin nimi: Slavistiikan ja baltologian laitos kerää tietoa tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta työelämään sekä kirjaa ne opiskelijat, jotka ovat halukkaita tulemaan kertomaan työstään laitoksen tilaisuuksissa tai kursseilla. Laitokselta valmistuneista kootaan kyselyn perusteella nimi- ja yhteystietoja tietoja sisältävä Työelämäpalaute-niminen henkilörekisteri. 4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus: Työelämäpalautetta ei voida kerätä ilman henkilötietojen käsittelyä. Palautteen tuottaminen on kuitenkin olennainen osa slavistiikan ja baltologian laitoksen opetuksen kehittämistä. Kyselyn tuloksena luotavaa rekisteriä käytetään henkilötietolain 15 :n mukaisesti vain tilastollisiin tarkoituksiin, eikä sitä luovuteta ulkopuolisille tietoja siten, että tietty henkilö on niistä tunnistettavissa. Tieto valmistuneiden työelämästä on olennainen työelämäkurssien suunnittelussa. Valmistuneilta kerättävä työelämäpalaute tarjoaa aineistoa opiskelijoiden urasuunnitteluun ja - ohjaukseen. Kysely tarjoaa laitokselle ajankohtaista tietoa tutkintojen ja työelämän vastaavuudesta. Aineisto on käytettävissä opintojen ja opetuksen kehittämisessä. Kysely mahdollistaa niiden valmistuneiden kartoittamisen, jotka ovat kiinnostuneita kertomaan työstään laitoksen tilaisuuksissa tai työelämäkursseilla. 5. Säännönmukaiset tietolähteet: Valmistuneiden yhteystiedot kerätään laitoksen vuonna 2003 alumnitoiminnan käynnistämistä varten Väestörekisterikeskukselta hankkimasta yhteystietokannasta. Tämän jälkeen valmistuneiden yhteystiedot saadaan Oodi-opintohallintojärjestelmästä. Valmistuneen nimi sekä tutkintonimikettä, pääainetta ja valmistumisvuotta koskevat tiedot noudetaan Oodi-opintohallintojärjestelmästä.

12 4 6. Rekisterin tietosisältö: Vastaajia pyydetään vastaamaan kirjallisesti kyselyssä esitettyihin kysymyksiin ja lähettämään vastauksensa yhteyshenkilölle kirjeitse tai sähköpostitse. Nimi Yhteystiedot Pääaine Suoritettu tutkinto Tutkinnon suorittamisvuosi Valmistuneen nimeä kysytään myös kyselylomakkeessa, jotta yllä eritellyt tutkintoa koskevat tiedot voidaan yhdistää asianosaisen vastaukseen. Tällä myös varmistetaan, että saman opiskelijan palautetta ei käsitellä monta kertaa. Nykyistä työtehtävää koskeva tieto Vastaajan halukkuus tulla laitoksen kurssille tai tilaisuuksiin kertomaan työstään Kyselystä saadaan lisäksi seuraavat tiedot, jotka tallennetaan ainoastaan yhteenvetona Tieto ensimmäisestä koulutusta vastaavasta työpaikasta tai työtehtävästä Vastaajan arvio nykyisen työtehtävän ja koulutuksen vastaavuudesta Menetelmä, jonka kautta vastaaja sai nykyisen työpaikkansa 7. Tietojen käsittely ja suojaus: Tietoja käsitellään tilastollisesti ja niistä muodostetaan yhteenveto, minkä jälkeen niiden vastaajien osalta, jotka eivät halua esitelmöidä työstään, yksilöidyt henkilö- ja uratiedot hävitetään kokonaan. Anonymiteetin takaava yhteenveto voidaan säilyttää pysyvästi. Niiden osalta, jotka ovat halukkaita esitelmöimään työstään, säilytetään Työelämäpalauterekisterissä nimi, yhteystiedot, valmistumisvuosi, pääaine sekä tieto nykyisestä työtehtävästä. Nimen ja yhteystietojen säilyttäminen yhdessä tutkintotietojen ja nykyistä työtehtävää koskevan tiedon kanssa on rekisterin käyttötarkoituksen kannalta keskeistä. Muut kyselyssä saadut tiedot hävitetään yhteenvedon tekemisen jälkeen. Työelämäpalauterekisteriä säilytetään sähköisessä muodossa ja kirjalliset vastaukset ja sähköpostiviestit hävitetään heti, kun tiedot on tallennettu rekisteriin. Työelämäpalauterekisteri on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Rekisterin tietoja saavat käsitellä yhteyshenkilön lisäksi vain rekisteriselosteen alussa mainitut laitoksen viranhaltijat, heidän seuraajansa tai sijaisensa 8. Säännönmukaiset tietojen luovutukset: Työelämäpalauterekisterin tietoja ei luovuteta laitoksen ulkopuolisille tahoille siten, että laitokselta valmistuneiden tunnistetiedot näkyvät. 9. Rekisterin päivitys ja täydennys: Työelämäpalauterekisteriä voidaan päivittää ottamalla yhteyttä rekisteröityihin. Tällöin heiltä tiedustellaan, ovatko he yhä kiinnostuneita esitelmöimään työelämästään. Lisäksi rekisteriin korjataan mahdolliset muuttuneet yhteystiedot ja/tai työnkuvaus. Työelämäpalauterekisteriä voidaan täydentää rekisterin perustamisen jälkeen valmistuneiden osalta ottamalla näihin yhteyttä. Heidän osaltaan tiedustellaan vain pysyvän Työelämäpalauterekisterin tietoja, eli nykyistä työtehtävää ja halukkuutta kertoa työstään laitoksella. Täydentämistä varten laitokselta valmistuneiden nimet, yhteystiedot, tutkintonimike, valmistumisvuosi sekä pääaine noudetaan Oodi-opintohallintojärjestelmästä. 10. Tietojen tarkastusoikeus ja mitätöimisoikeus: Palautetta lähettäneillä on henkilötietolain 26 : mukainen tarkastusoikeus itseään koskeviin rekisteröityihin tietoihin ja he voivat halutessaan poistattaa tietonsa Työelämäpalauterekisteristä.

13 Tietojen mitätöimisoikeus ei koske yhteenvetoon kirjattuja tietoja, sillä niistä on poistettu tunnistetiedot Tietojen tarkastusta tulee pyytää henkilökohtaisesti tai omakätisesti allekirjoitetulla kirjeellä Tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti Sekä tarkastuspyyntö että tietojen poistamispyyntö osoitetaan assistentti Johanna Virkkulalle tai professori Jouko Lindstedtille 5