Uudenlaisen johtamisen ulottuvuudet

Transkriptio

1 Uudenlaisen johtamisen ulottuvuudet Rovaniemi Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

2 LAPE-akatemian kolme teemaa I Uudet toimintaympäristöt (kevät 2019) II Uudenlainen johtaminen (syksy 2019) III Uusi vaikuttavuus (syksy 2019) kansalliset sisältölinjaukset ovat maakunnan alueen toteutuksen tukena perustuu kunkin maakunnan alueen lähtökohtiin ja tarpeisiin Mirja Antila

3 Mitä odotamme LAPE-akatemian jälkeen (I,II,III) Osallistujille on rakentunut yhteinen lapsi- ja perhelähtöinen tahtotila Osallistujille on tarkentunut kokonaiskuva yhteisestä si-sote- toimintaympäristöstä lasten, nuorten ja perheiden tarpeista sekä yhteisistä voimavaroista Osallistujille on hahmottunut verkostomaisen johtamisen toimintamallit ja linjaukset alueella Rakentuu kokonaisvaltainen ja yhteinen tavoite ylittää si-soten sekä kuntien ja kuntayhtymien (tai vastaavien) rajat, mukana myös järjestöt ja seurakunnat näkyy strategioissa, hyvinvointisuunnittelussa ja -kertomuksissa, yhteisinä toimintamalleina ja sopimusmenettelyinä kuntakohtaisesti ja alueellisesti Mirja Antila

4 II Uudenlainen johtaminen - Miten julkinen johtaminen uudistuu muuttuvassa toimintaympäristössä? Monimutkaisten ongelmien ratkominen edellyttää systeemistä johtamista, kokonaisuuden ymmärrystä sekä verkostojen johtamisen osaamista. Johtaminen verkostoissa on erityisesti luottamuksen ja sitoutumisen mahdollistamista. Pohditaan sen onnistumista, sitä tukevia ja estäviä tekijöitä. Joustavuutta/yhdyspintaosaamista tarvitaan tilanteissa, joissa asiakastarpeet muuttuvat nopeasti, ovat monimutkaisia tai kun selkeitä ratkaisuja tiettyihin asiakastarpeisiin ei ole. Arvioidaan, millaisia verkostoja ja yhdyspintarakenteita ja - sopimuksia tuen ja palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyys omassa kunnassa, kuntien yhteistyössä sekä omalla alueella laajemmin edellyttää ja miten johtamisen tulisi näiden toteuttamisessa uudistua. (LAPE-akatemian toimintasuunnitelma) Mirja Antila

5 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa uudenlainen johtaminen, minkä pitäisi muuttua suhteessa nykyiseen? Mitä ovat johtamisen ulottuvuudet? Mitä johtajuus tarkoittaa? Mikä ratkaisee yhdessä onnistumisen? Mirja Antila

6 Yhteistyön ja yhteistoiminnan johtaminen verkostossa Johtamisen tehtävänä on edistää vuorovaikutusta monen suuntaisesti tunnistaa ja vahvistaa verkostoa, sen osaamista ja mahdollisuuksia mahdollistaa ja selkiyttää yhteisiä tavoitteita luoda jaettu käsitys työtä ohjaavista periaatteista ja arvoista luoda edellytyksiä eri osapuolten yhteistyön vahvistumiselle mahdollistaa ydintehtävän kannalta oleellisen tiedon, kokemuksen ja tarpeiden yhteensovittaminen luoda vahva perusta uudistumiskyvylle; osaamisen uudistamiselle, toimijoiden hyvinvoinnille ja työkyvyn myönteiselle kehitykselle virittää eri toimijoiden (ml. asiakkaiden ja sidosryhmien) sisäistä motivaatiota yhteistoimintaan löytää yhä toimivampia toimintatapoja ja käytäntöjä. saavuttaa tehokkuutta ja tuottavuutta kohdentamalla entistä tarkoituksenmukaisemmin käytettävissä olevat resurssit (Antila & Aho 2018; Salonen 2015: 8; Lindell 2014: 5; Perälä & Halme & Nykänen, 2012; Seel 2013) Mirja Antila

7 Organisaation toimintaympäristö (5) Sisäiset ja ulkoiset asiat Toiminta -ajatus Organisaation identiteetti (6) Kulttuuri Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet ja odotukset Strategia Prosessien hallinta (8) Visio Arvot Johtajuus (7) Tavoitteet Toimintaperiaatteet Suorituskyvyn analysointi ja arviointi (10) Luottamus organisaation kykyyn täyttää asiakkaiden tai muiden olennaisten sidosryhmien tarpeet ja odotukset Resurssien hallinta (9) Parantaminen, oppiminen ja innovaatiot (11) Mirja Antila (SFS-EN ISO 9004:2018)

8 JOHTAMINEN Toimintaperiaatteet Huolella pohdittuja, pysyviä ohjeita Pelisäännöt, linjaukset Ohjaavampia kuin arvot Strategia Kuvaa sen, mitä pitäisi saada aikaan, ei niinkään sitä, mitä tehdään, ei aikomuksia Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavalla tiedolla on merkitystä päätöksenteossa Tavoitteet Ymmärrettäviä, merkityksellisiä, realistisia Tulee tukea asiakkaille arvoa tuottavaa työtä Toteutumista tulee voida seurata, arvioida ja parantaa Keskusteluun rohkaiseminen johdon tehtävänä

9 Lapsi- ja perhelähtöisyys, sidosryhmäyhteistyö, toimijuus Mitä tiedetään asiakkaista ja heidän tarpeistaan? Mihin tieto perustuu? Keitä toimijoita on mukana ja keiden mukanaolo on ratkaisevaa? Mitä heistä tiedämme, tiedämmekö heidän odotuksensa? Onko tietomme oikea-aikaista, päivittyvää, entä ennakoivaa? Miten asiakas- ja sidosryhmätieto näkyy johtamisessa? Mistä syntyy uskottavuus, luottamus ja sitoutuminen?

10 Organisaation olemus ja identiteetti Toiminta-ajatus mitä tarkoitusta olemassaolomme palvelee, mitä haluamme viestiä motivaatio ja innostus syntyy siitä, että työllä on merkitys merkityksen ymmärtäminen ei säily, vaan se on luotava uudestaan ja uudestaan Lapsi- ja perhemyönteisyys Arvot periaatteet ja ajattelutavat, joiden tarkoitus on muokata organisaation kulttuuria määrittää, mikä on tärkeää eettisyyden perusta verkostot eivät pysy kasassa ilman arvoja Kulttuuri käsitykset, historia, etiikka, havainnoidut käyttäytymismallit ja asenteet, jotka liittyvät organisaation identiteettiin Visio tehtävä muuttaa näkemys siitä, millaiseksi organisaation halutaan tulevan uskottava ja puhutteleva vaatii onnistuakseen voimavarojen kohdistamista Mirja Antila

11 LUOTTAMUS Mistä luottamus rakentuu? Identiteetti (toiminta-ajatus, arvot, kulttuuri, visio) Integriteetti l. sitoutuminen ja uskollisuus moraalisia arvoja kohtaan Osaaminen Hyväntahtoisuus Lähde: Blomqvist, 2019 Verkostoyhteistyön kriittiset tekijät Yhteinen visio Strateginen ja kulttuurinen yhteensopivuus Kommunikaatio, vuorovaikutteisuus Luottamus Sitoutuminen Lähde: Blomqvist, 2019 Mirja Antila

12 Toimijuus (human agency) liittyy tapaan, jolla ihmiset ymmärtävät suhdettaan tapahtuviin asioihin tarkoittaa yhteisöllisessä toiminnassa syntyvää yksilön identiteettiin ja kulttuurisiin malleihin perustuvaa toimintavalmiutta muodostaa osallistumisen kautta identiteettiä, johon liittyy aloitteellisuus (authorativity) ja vastuullisuus (accountability) toimijuutta ilmentää aktiivisuus, vapaaehtoisuus, osallisuus, taito ja mahdollisuus valita omia toimintatapoja syntyy toimijuuden tunto, joka on riippuvainen toimijan osaamisesta ja valmiuksista sekä mahdollisuuksista, joiden kautta ja avulla toimijuus voi toteutua osallistumisen kautta muotoutuu ymmärrys omasta itsestä ja siitä, kuka hän on suhteessa muihin, sekä käsitys siitä, miten muut arvostavat tai eivät arvosta toimijan ajatuksia tai tunteita tämä identiteettiin liittyvä kyky (identity agency) vahvistuu toimijuudessa pystyvyyden tunteeksi eli tietoisuudeksi omista mahdollisuuksista vaikuttaa itseä tai yhteisöä koskeviin asioihin => miten mahdollistaa / miten rajoittaa yhdessä työskentelyä (Antila 2013, 26-27; Kumpulainen 2009, 23-24; Gordon 2005) Mirja Antila

13 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN YHTEISTYÖEDELLYTYSTEN VAHVISTAJANA Yhteistyön edellytysten johtaminen Yhteinen jaettu ymmärrys, tahto Strateginen toteuttamisen tuki Yhteistyökyvykkyyden johtaminen Vuorovaikutteisuus, dialogi Tunteminen, sitoutuminen, luottamus Osaaminen, pätevyyksien parantaminen Mahdollisuus, osallisuus Tietämys, näkemys, kokemus Miten uudistuu toiminta? Kuunteleminen, ymmärtäminen Empatia, inhimillisyys Parantaminen, ratkaisua vaativien tilanteiden kohtaaminen Tietoisuuden lisääminen Käsitteellistäminen Kaukonäköisyys Ihmisten henkisen kasvun edistäminen Valmius ja kiinnostus uudistumiseen Mirja Antila

14 Uudenlainen johtaminen - johdettavan näkökulmasta Yhteistyökykyiset ja yhteistyöhakuiset, pätevät, osallistuvat ja motivoituneet ihmiset, joilla on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ratkaisevat yhdessä onnistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen. Oman roolin selkeys Kollektiivinen yhdessä toimiminen Palaute (Petri Virtanen ) Mirja Antila

15 Dialogisuuden periaatteet Puhuminen Vastuullinen kommunikointi, ääneen sanominen, itsensä ilmaiseminen Avoimuus ja rohkeus asioiden ja mielipiteiden ilmaisemiseen, kokemusten ja tunteiden jakamiseen Paljastuu ja paljastaa muille ja myös itselle omat sisäiset kokemukset, tunteet, ajattelutavat, Arvot ja motiivit => tuo esille sisäiset totuudet Kuunteleminen = itsensä ja toisten (syvä)kuuntelemista Syntyy jaettuja kokemuksia ja merkityksiä, saadaan asioita tärkeysjärjestykseen Vahvistaa yhteistä ajattelua Seurataan toisten esille tuomien asioiden merkityksiä, tarkoituksia ja sisältöjä Kunnioittaminen Itsensä ja toisten arvostaminen Odottaminen Omien käsitysten ja tulkintojen, pidättäminen, viivästäminen (Isaacs 1999, 2001; Syvänen ym. 2016) Mirja Antila

16 Kiitos! Lisätietoja: Mirja Antila LAPE-akatemian fasilitaattori #lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa

17 Rinteen hallituksen ohjelma 2019 Osallistava ja osaava Suomi sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta Lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyviä nostoja hallitusohjelmasta Katja Bergbacka projektipäällikkö, OKM Hanne Kalmari Hankepäällikkö, STM

18 Luvassa pitkäjänteisyyttä lapsi- ja perhepalveluiden ja tukien kehittämiseen hyvinvoinnin johtamiseen! LAPE valmistelu Maakunnalliset kehittämishankkeet LAPEmuutosohjelman jatko ja juurruttaminen 2019 LAPE-akatemia Lapsistrategia Hallitusohjelma tukee si-so-teyhteistyötä LAPE jatkuu

19 Hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta antaa hyvän perustan LAPE-työlle Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta Lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta: poikkihallinnollisuus, ihmisten osallisuus Lupaus pitkän aikavälin politiikasta Lupaus tietopohjaisesta politiikasta ja vaikutusarvioinnista Lupaus syrjimättömyydestä ihmisoikeusperustaisuus Lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta

20 Hallitusohjelman visio lapsi- ja perheystävällisyydestä Suomi on entistä lapsi- ja perheystävällisempi maa, joka on mukaanottavampi ja yhdenvertaisempi. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijaista. Ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa lapsimäärää. Perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset perhemallit ovat yhtä arvokkaita. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen aikuiseen.

21 Strateginen kokonaisuus: Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

22 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi tavoitteet: 1. Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen (yhdenvertaisuus) 2. Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen 3. Ikäystävällisyyden edistäminen 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantaminen (mm. tulevaisuuden sote-keskus ml. neuvola) 5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus (18 itsehallinnollista maakuntaa; Maakuntien ja kuntien välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia) 6. Sosiaaliturvan uudistaminen (lapsiperheiden aseman parantaminen: yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet, vuoroasuminen)

23 Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lapsistrategia: Tilannekuvassa haasteena Alhainen syntyvyys Väestön ikääntyminen Lapsiperheköyhyys Ylisukupolvinen syrjäytyminen Eriarvoistuminen Parlamentaarinen komiteavalmistelu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sekä tietoon ja tutkimukseen perustuva Hallituskaudet ylittävä ja hallinnonalat yhdistävä Visio kohti lapsi- ja perhemyönteistä ja yhdenvertaista Suomea luodaan yhdessä Valmisteluaikataulua ei ole hallitusohjelmassa

24 Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelmaa jatketaan Levitetään perhekeskustoimintamallia ja kehitetään neuvoloita. Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esim. kasvatus- ja perheneuvontapalveluita parantamalla. Vahvistetaan sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja helpotetaan kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä

25 Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lastensuojelu ja muut erityispalvelut: On tarpeeseen nähden aliresursoitu Säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että mitoitus on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Mitoitus on 35 v Turvataan erityistä tukea tarvitsevien moniammatilliset palvelut ja levitetään eri alojen ammattilaisten yhteistyöhön perustuvaa moniammatillista tiimimallia Kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa. Annetaan nuorelle riittävä tuki matkalla aikuisuuteen.

26 Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta Päihdeäitien ja perheiden riittävät palvelut ja kuntoutus turvataan Liikunnallisuutta, painonhallintaa tervettä ravitsemusta ja päihteettömyyttä edistetään laaja-alaisesti Sukupuolivähemmistöiin kuuluvia ja heidän perheitään tuetaan yksilöllisesti ja oikeaaikaisesti Valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25 vuotiaille; vakinaisesta ratkaisusta päätetään erikseen vaalikauden lopulla Tuetaan rokotemyönteisyyttä ja edistetään rokotekattavuutta

27 Strateginen kokonaisuus: Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

28 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi tavoitteet: 1. Koulutus- ja osaamistaso nousee kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy 2. Lapset ja nuoret voivat hyvin 3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta 4. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida

29 2. Lapset ja nuoret voivat hyvin Matalan kynnyksen tukipalveluja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita sekä laadukkaita oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea peruskoulussa Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä Kehitetään terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista kouluruokailua Vahvistetaan oppilaitosten ja kouluyhteisöjen yhteisöllistä ja osallistuvaa toimintakulttuuria (kiusaamisen ehkäisy, ml. varhaiskasvatus)

30 1. Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy 3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta Osaamisen ja oppimisen tiekartta 2030 Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä Opettajat, tutkijat ja perheet mukaan peruskoulun kehitystyöhön Jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen Neuvolapalveluista väylä varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistaminen ja osallistumisasteen nosto

31 Strateginen kokonaisuus: Kulttuuri, nuoriso ja liikunta-asiat

32 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta - tavoitteet 1. Luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:stä nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat 2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet 3. Nuorten syrjäytyminen vähenee jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee 4. Nuorten osallisuus kasvaa 5. Turvataan Veikkauksen edunsaajien määrärahat 6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä 7. Ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytykset paranevat 8. Seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytykset paranevat

33 2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet 6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä Jatketaan lukemista edistävää Lukuliikehanketta Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa eri elämänvaiheisiin

34 3. Nuorten syrjäytyminen vähenee jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee 4. Nuorten osallisuus kasvaa Vanupon pääteemaksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen Parannetaan nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken Valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä yhteysja yksilöintitietojen siirtämiseen etsivälle nuorisotyölle Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja

35 Hallitusohjelman toimeenpanon ohjaus

36 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko/Hanna Kosonen pj. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

37 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä Lapsistrategian valmistelun tuki Nuorisopolitiikka ja sen koordinaation vahvistaminen Nuorten syrjäytymisen vähentäminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman jatko Neuvolatoiminnan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen Lastensuojelun jälkihuollon kehittäminen Lapsiperheköyhyyden ehkäisy Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kusaamisen ja yksinäisyyden vähentäminen

38 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä Opetusministeri Li Andersson pj. Työministeri Timo Harakka Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen Elinkeinoministeri Katri Kulmuni Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko Sisäministeri Maria Ohisalo Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

39 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä Koulutustason nosto ja saavutettavuus Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen matalan kynnyksen palvelut Innovaatio- ja tutkimuspolitiikka ja siihen liittyvä toimintaympäristö Tutkimus- ja tiedeyhteisön kilpailukyky ja vetovoima Jatkuva oppiminen

40 KIIT0S! HANNE KALMARI KATJA BERGBACKA minedu.fi/lape #lapemuutos #lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa #kunta_agentti

41 L A P E A k a t e m i a R o v a n i e m i Hyvinvointia strategisella otteella hyvinvointijohtamisen arviointi ja kehittäminen J a a n a L e i n o n e n, H T T Y l i o p i s t o n l e h t o r i h a l l i n t o t i e d e L a p i n y l i o p i s t o j a a n a. l e i n o n e u l a p l a n d. f i

42 Hyvinvoinnin edistämisen strategiatyön lähtökohdat Perusta on edistämisen strategiaperustaisuudessa - Strategian / strategisen suunnitelman tulisi ohjata hyvinvoinnin edistämistyötä Miten ja millaisin käytännöin strategiatyötä tulisi tehdä? Edellytetään vahvaa, yhtenäistä tietoperustaa ajantasainen, monipuolinen hyvinvointitieto Edellytetään selkeitä strategisia valintoja, tavoitteita ja niitä tukevien toimenpiteiden asettamista Strategiaa tulisi laatia ja toteuttaa moniäänisesti ja yhteistyöperustaisesti Strategia käytäntönä -lähestymistapa Edistää hyvinvointiin liittyvien ilkeiden ongelmien tunnistamista ja ratkaisujen löytämistä Mahdollistaa laajan kokemustiedon hyödyntämisen Vahvistaa yhteistä hyvinvointityön identiteettiä ja yhteisen hyvinvointikäsityksen muodostumista Edistää sitoutumista hyvinvoinnin edistämiseen Leinonen

43 Tutkimustuloksia osallisuudesta, yhteistyöperustaisuudesta ja strategisuudesta hyvinvoinnin edistämisessä Nuorten asiantuntijuutta palveluiden kehittämisessä hyödynnetään vielä liian vähän (Hyvinvointi- ja osallisuuskysely, lappilaiset 9.luokkalaiset, 2018, LAPE-hanke) Lapsilta ja vanhemmilta kerätty kokemustieto jää usein hyödyntämättä - osallisuuskäytännöt irrallisia lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä ja strategiatyöstä (Nurmi, Leinonen, Nikupeteri, Kallinen, Lantela, Laitinen 2019; Leinonen & Syväjärvi 2019a) Osallisuuden hyödyntäminen epätasaista eri väestöryhmien kesken hyvinvoinnin edistämisessä ja palveluiden kehittämisessä one size fits all? (Syväjärvi & Leinonen 2019b) Asiakkaiden ja kansalaisten osallisuus jää muiden hallinnon toimintaa ohjaavien arvojen tehokkuuden ja asiantuntijuuden jalkoihin (Molina & McKeown 2012) Hallinnon toimijoiden suhtautuminen osallisuuteen varautunutta (Cassio & Magno 2011) Leinonen

44 Tutkimustuloksia osallisuudesta, yhteistyöperustaisuudesta ja strategisuudesta hyvinvoinnin edistämisessä Kunnan toimialojen sitoutumattomuus hidastaa aitoa yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä (Larsen ym. 2014) Järjestöt tärkeitä yhteistyökumppaneita järjestöjen täyttä potentiaalia ei kuitenkaan vielä hyte-työssä hyödynnetä (Laukka, Nurmi, Leinonen & Suhonen 2019) Kuntien hyvinvoinnin edistämisen strategiatyö yksittäisten tahojen ja toimialojen varassa ja siiloutunutta, aito yhteistyöperustaisuus kehittymässä (Syväjärvi & Leinonen 2019b) Toimialojen välinen yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä vielä reaktiivista, koulujen roolia hyvinvointityössä vahvistettava ja selkiytettävä (ARKTORIhanke; Leinonen, Nurmi, Lantela & Turunen 2019) Kunnissa haasteita keskeisimpien hyvinvoinnin haasteiden määrittämisessä, sekä näiden kytkemisessä strategisiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiksi (Syväjärvi & Leinonen 2019; myös ARKTORI). Leinonen

45 Miten hyvinvoinnin edistämisen strategiatyötä voidaan arvioida? Kypsyysanalyysi menetelmänä Kypsyydessä kyse organisaation kyvykkyydestä tuottaa systemaattisten toimintaprosessien avulla laadukkaita, vaikuttavia lopputuotoksia esim. kuntalaisille terveyttä ja hyvinvointia Kypsyysanalyysissa kuvataan ja arvioidaan jonkin asian, ilmiön tai toiminnon kehittyneisyyttä (Van Looy 2013; Wendler 2012) - tunnistetaan keskeisimmät kehittämiskohteet rakennetaan kartta / polku oman toiminnan kehittämiseksi seuraaville kypsyystasoille siirtyminen Hyte-työn kypsyysanalyysimallin (PROMEQ-hanke; Syväjärvi & Leinonen 2019) avulla arvioidaan Osallisuutta ja yhteistyöperustaisuutta hyvinvoinnin strategiatyössä Strategista tavoitteellisuutta, proaktiivisuutta Strategiatyötä ohjaavan hyvinvointikäsityksen ulottuvuuksia Eriarvoisuuden asemointia strategiatyössä Voit esim. arvioida kuntasi tai alueesi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä Leinonen

46 Kriteeri I Osallisuus strategian laadinnassa Leinonen

47 Kriteeri II Yhteistyö ja kumppanuudet Leinonen

48 Kriteeri III Strateginen orientaatio Leinonen

49 Kriteeri IV Käsitys hyvinvoinnista Leinonen Hyvinvointi elämänlaatuna - Quality of Life - fyysinen terveys - psyykkisestä terveys ja hyvinvointi - sosiaaliset suhteet ja verkostot, osallisuus - hyvinvointia edistävä elinympäristö, elinolot, palvelujen saatavuus

50 Kriteeri V Hyvinvoinnin eriarvoisuuden tunnistaminen, asemointi Leinonen

51 Kysymyksiä pohdittavaksi Miten teemme yhteistyössä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen strategiatyötä? Mihin vahvuutemme kiinnittyvät ja miksi? Mitkä ovat strategiatyön haasteemme ja kehittämistarpeemme? Onko meillä yhteisesti jaettu käsitys ja ymmärrys siitä, mitä lasten ja nuorten hyvinvointi tarkoittaa/sisältää ja mitä meidän tulee edistää kun edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia? Mitä tietoon ja sen johtamiseen liittyviä haasteita lasten ja nuorten hyvinvointityössä esiintyy? Onko meillä relevanttia tietoa käytössämme? Mihin meidän tulisi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä tulevaisuudessa kiinnittää huomiota? Osallisuuden vahvistamiseen? Kuuluuko lasten ja nuorten ääni ja hyödynnetäänkö sitä? Vakiintuneempien kumppanuuksien rakentamiseen esimerkiksi järjestöjen ja yritysten kanssa? Selkeisiin strategisiin valintoihin ja tavoitteisiin? Leinonen

52 Mitkä ovat erityisiä kehittämistarpeita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä (%)? Yhteistyötä tukeva lainsäädäntö Yhteistyön mahdollistavat organisaatiorakenteet Yhteistyömyönteinen toimintakulttuuri Kysely kevät 2019 Lapin kuntien sivistystoimen edustajille ja koulujen rehtoreille (N=47) Selkeät yhteistyön tavoitteet Yhteistyöhön sitoutuminen Tiedonkulun parantaminen toimialojen välillä Yhteistyötä edistävä johtaminen Suuri kehittämistarve Erittäin suuri kehittämistarve Leinonen

53 Lähteitä Larsen, M.,Rantala, R., Koudenburg, O.A. & Gulis, G. (2014). Intersectoral action for health: The experience of a Danish municipality. Scandinavian Journal of Public Health, 42, s Leinonen, J. & Nurmi, H., Lantela, L. & Turunen, T. (2019). Arktori-hanke. Kysely Lapin alueen kuntien koulujen ja sivistystoimen johdolle. Alustavia tuloksia. Molina, A.D. & McKeown, C.L. (2012). The heart of the profession: understanding public service values. Journal of Public Affairs Education, 2, s Nurmi, H., Nikupeteri, A., Leinonen, J., Kallinen, K., Lantela, L. & Laitinen, M. (2019). Kerättyä, jaettua, jalostettua, hyödynnettyä? Kokemustiedon rakentuminen ja hallinta lapsi- ja perhepalveluiden monitoimijaisessa yhteistyössä. Focus Localis, 1, s Syväjärvi, A. & Leinonen, J. (2019). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyö vaatimatonta. Osallisuutta vahvistettava. Politiikkasuositus. PROMEQ-hanke. Saatavilla osoitteesta: Leinonen, J. & Syväjärvi, A. (2019). Promoting health in municipalities A strategy work perspective. Artikkelikäsikirjoitus. Laukka, E., Nurmi, H., Suhonen, M. & Leinonen, J. (2019). Uusi Hyvinvointijohtamisen täydennyskoulutus vahvistaa Pohjois-Suomen kuntien ja järjestöjen hyte yhteistyötä sekä hytetyön strategisuutta. Blogikirjoitus saatavilla osoitteesta Leinonen

54 Kiitos!

55 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILANNEKUVA LAPISSA & TIEDOLLA JOHTAMINEN Vertailussa Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja koko maa Arja Hastrup ja Maaret Vuorenmaa

56 ESITYKSEN SISÄLTÖ Päätöksenteossa tarvittava erilainen tieto Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat THL:n väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Huom. nimi muuttuu v. 2020: FinLapset Tulosten saatavuus Katsaus hyvinvointiin seuraavien teemojen mukaisten indikaattoreiden valossa: Perheen vuorovaikutussuhteet Kasvuympäristön turvallisuus Osallisuus ja yhteisöllisyys Mielen hyvinvointi ja jaksaminen 2

57 MILLAISTA TIETOA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN JOHTAMISESSA JA PÄÄTÖKSENTEOSSA TARVITAAN? Tietoa lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta: mm. hyvinvointi ja osallisuus, terveys ja toimintakyky, elintavat, perhe ja elinolot, kasvuympäristön turvallisuus, tuen ja avun saaminen läpileikkaavana yhdenvertaisuuden toteutuminen lapsen, nuoren ja perheen kasvuympäristöistä ja sosiaalisista suhteista: mm. varhaiskasvatus, koulunkäynti ja opiskelu, vapaa-aika ja harrastaminen, mediakäyttäytyminen, turvallisuus keskeisistä palvelukokonaisuuksista ja niihin liittyvistä kustannuksista tarve, saatavuus ja saavutettavuus, käyttö, laatu, vaikuttavuus kustannusrakenteen seurannassa tärkeää saada tietoa painopisteen siirtymisestä korjaavista palveluista ehkäisevään ja edistävään toimintaan. palvelujen ohjauksesta 3

58 PÄÄTÖKSENTEOSSA TARVITAAN ERILAISTA TIETOA Lähde: Perälä ym

59 KOKEMUSTIETOA SAADAAN THL:N LAPSIIN, NUORIIN JA LAPSIPERHEISIIN KOHDENTUVISTA VÄESTÖTUTKIMUKSISTA Kouluterveyskysely 2017 Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut-tutkimus (LTH) 2018 (FinLapset) 5

60 KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa monipuolista seurantatietoa vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Tuottaa tietoa myös 4.-5.lk oppilaiden huoltajien näkemyksistä Toteutetaan kokonaistutkimuksena joka toinen vuosi Tarkoituksena vahvistaa terveyden edistämisen suunnittelua ja arviointia oppilaitos- ja kuntatasolla Lapset ja nuoret vastaavat nimettömänä opettajan ohjaamana luokkakyselynä Huoltajat vastaavat omalla ajallaan Vuoden 2019 lasten ja nuorten tulokset julkaistaan Hyvinvointiareenalla Vastaajaryhmä Vastaajie n määrä (N) 2017 Perusopetuksen lk oppilaat Perusopetuksen lk oppilaiden huoltajat Perusopetuksen lk oppilaat Lukioiden vuoden opiskelijat * Ammatillisten oppilaitosten vuoden opiskelijat ** *Arvioitu ** Tietoa ei saatavilla Vastausaktiivisuus (%)

61 LASTEN TERVEYS, HYVINVOINTI JA PALVELUT (LTH) TUTKIMUS (FINLAPSET) Tuottaa joka toinen vuosi seurantatietoa pienten lasten ja perheiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista Kohdistuu vuorokerroin 3 4 kk ikäisiin vauvoihin ja 4-v lapsiin perheineen Perheet rekrytoidaan tutkimukseen lastenneuvolassa -> menetelmä muuttuu v tod.näk. postikyselynä toteutettavaksi Tietoa saadaan vanhemmilta (ja terveydenhoitajilta) kyselylomakkeilla sekä rekistereistä V ensimmäinen vauvaperheisiin kohdistuva laaja tiedonkeruu 4-v tiedonkeruu 2018 Lukumäärät Huoltaja antoi suostumuksen tutkimukseen Lapsia perheineen, joiden osalta terveydenhoitajat vastasivat Lapsia, joiden toinen tai molemmat vanhemmat vastasivat Vanhempien vastauksia ** Kattavuus *, % *todellinen kohderyhmän koko ei ole selvillä, joten kattavuutta arvioitiin suhteessa 4-v lasten laajojen terveystarkastusten määriin kunnissa ** Tietoa ei saatavilla 7

62 VASTAAJIEN MÄÄRÄT JA KATTAVUUS Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois- Pohjanmaa*** Lappi n Kattavuus, % n Kattavuus, % n Kattavuus, % Perusopetuksen lk oppilaat % % % % n Kattavuus, % Perusopetuksen lk oppilaiden huoltajat 396 * 379 * 2988 * 992 * Perusopetuksen lk oppilaat % % % % Lukioiden vuoden opiskelijat %** %** %** %** Amm. oppilaitosten vuoden opiskelijat 4-v lapset perheineen, joiden osalta terveydenhoitajat vastasivat 4-v lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat vastasivat 742 * 452 * 2947 * 1357 * % % % % % % % % 4-v lasten vanhemmat yhteensä 183 * 157 * 1185 * 432 * * Tieto ei ole saatavilla ** Arvioitu *** Tyrnävä ei mukana 8

63 TULOKSET SAATAVISSA MAKSUTTA Tulospalvelussa: thl.fi/lapsetnuoretperheet/tulokset Sukupuolittain Alueittain: koko maa, AVI-alueet, maakunnat, kunnat* Kouluasteittain** Aikasarjoina** Erityisryhmittäin** Toimintarajoitteita kokevat nuoret Syntyperän mukaan Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret *Mikäli vastaajamäärä on riittävä **Vain Kouluterveyskysely Muut keskeiset tulosjulkaisut Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018: LTHtutkimuksen tilastoraportti, Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia työpaperi, Kouluterveyskyselyn v lasten ja nuorten tulokset saatavilla tulospalvelussa alkaen 9

64 1. PERHEEN VUOROVAIKUTUSSUHTEET 10

65 NUORTEN JA VANHEMPIEN VÄLISET KESKUSTELUVAIKEUKEUDET VÄHENTYNEET Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi THL: Kouluterveyskysely

66 LASTEN JA NUORTEN KESKUSTELUVAIKEUDET VANHEMPIEN KANSSA YLEISTYVÄT SIIRRYTTÄESSÄ ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Perusopetus lk Lapissa koko maata vastaava tilanne Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Keskusteluvaikeuksia esiintyy yleisemmin ulkomaalaistaustaisilla nuorilla sekä nuorilla, joilla on toimintarajoitteita ja joiden äidin koulutustaso on matala THL: Kouluterveyskysely

67 4-V LASTEN VANHEMMISTA NELJÄ VIIDESTÄ YRITTÄÄ NÄHDÄ ASIOITA LAPSEN NÄKÖKULMASTA 85 Lapissa koko maata vastaava tilanne Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

68 2. KASVUYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS 14

69 VANHEMPIEN MUKAAN KIUSAAMISTA ESIINTYY 4-V LASTEN KESKUUDESSA YLEISESTI, MUTTA PÄÄOSIN KIUSAAMINEN ON SATUNNAISTA Lasta kiusattu kotona, hoidossa tai vapaa-ajalla*, % Varhaiskasvatuksen arviossa huolta lapsen kiusaamisesta tai kiusatuksi tulemisesta**, % *vanhempien raportoimana **varhaiskasvatuksen henkilöstön laatima arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa Lappi Lapissa kiusaamista raportoitu muuta maata vähemmän Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

70 KOULU- JA OPISKELUIKÄISTEN KOKEMA VIIKOITTAINEN KOULUKIUSAAMINEN VÄHENTYNYT Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi THL: Kouluterveyskysely

71 KOULU- JA OPISKELUIKÄISTEN KOKEMA VIIKOITTAINEN KOULUKIUSAAMINEN MAAKUNNITTAIN Perusopetus lk Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Lapissa alakouluikäisillä hieman useammin kiusaamista, muuten koko maata vastaava tilanne THL: Kouluterveyskysely

72 KOULUKIUSAAMINEN ON KUITENKIN JATKUNUT TAI PAHENTUNUT KIUSAAMISESTA KERTOMISEN JÄLKEEN JOPA JOKA KOLMANNEN NUOREN MUKAAN Perusopetus lk Perusopetus lk Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lapissa koko maata vastaava tilanne Lukio vuosi AOL vuosi Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely

73 NUORET KOKEVAT YLEISESTI MYÖS SYRJIVÄÄ KIUSAAMISTA KOULUSSA TAI VAPAA-AJALLA Perusopetus lk Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 Lapissa alakouluikäisillä hieman useammin, muuten tilanne koko maata vastaava Tietyt nuoret kokevat muita enemmän syrjivää kiusaamista: toimintarajoitteita omaavista tai ulkomaista syntyperää olevista, ulkomailla syntyneistä lk nuorista 45 % oli kokenut syrjivää kiusaamista 19

74 KOULU- JA OPISKELUIKÄISET KOKEVAT YLEISESTI SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ Perusopetus lk Lapissa alakouluikäisillä hieman useammin, 2. asteella hieman harvemmin Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Perusopetuksen lk: seksuaalinen häirintä määriteltiin häiritseväksi kehon kommentoinniksi tai seksuaalisesti häiritseväksi viestittelyksi. Perusopetuksen lk ja toinen aste: seksuaalinen häirintä määriteltiin kehoa tai seksuaalisuutta loukkaavaksi kiusaamiseksi, nimittelyksi tai arvosteluksi tai seksuaaliseksi ehdotteluksi tai ahdisteluksi. THL: Kouluterveyskysely

75 LAPSIIN KOHDISTUU MYÖS PERHEISSÄ VÄKIVALTAA 4-V LAPSEEN KOHDISTETTU VÄKIVALTA 12 VIIME KUUKAUDEN AIKANA VANHEMPIEN RAPORTOIMANA Lapissa raportoitu koko maata useammin väkivallasta Vanhempi tai muu läheinen kohdistanut henkistä väkivaltaa lapseen ainakin kerran, % Lappi Pohjois-Pohjanmaa Vanhempi tai muu läheinen kohdistanut fyysistä väkivaltaa lapseen ainakin kerran, % Kainuu Keski-Pohjanmaa 14 Koko maa THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

76 LASTEN JA NUORTEN VANHEMPIENSA TAHOLTA KOKEMA HENKINEN VÄKIVALTA LISÄÄNTYY YLÄKOULUUN SIIRRYTTÄESSÄ Kokenut vanhempien henkistä väkivaltaa vuoden aikana, % Perusopetus lk Lappi Lapissa tilanne vähän vaihteleva suhteessa koko maahan Perusopetus lk Pohjois- Pohjanmaa Lukio vuosi AOL vuosi Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely

77 LASTEN JA NUORTEN VANHEMPIENSA TAHOLTA KOKEMA FYYSINEN VÄKIVALTA VÄHENEE TOISELLE ASTEELLE SIIRRYTTÄESSÄ Kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa vuoden aikana, % Perusopetus lk Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Lapissa koko maata vastaava tilanne THL: Kouluterveyskysely

78 3. OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

79 EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ, % Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi THL: Kouluterveyskysely

80 LASTEN YKSINÄISYYS ON NÄHTÄVISSÄ JO ALALUOKILLA, MUTTA LISÄÄNTYY YLÄLUOKILLE SIIRRYTTÄESSÄ Ei yhtään hyvää kaveria*, % Ei yhtään läheistä ystävää**, % Tuntee itsensä usein yksinäiseksi*, % Tuntee itsensä yksinäiseksi**, % Lapissa tilanne vaihtelee, kokonaisuutena koko maata vastaava Perusopetus lk* ,3 1 Lappi Perusopetus lk* Lappi Perusopetus lk** Lukio vuosi** AOL vuosi** Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Perusopetus lk** Lukio vuosi** AOL vuosi** Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely

81 MYÖS OSA LAPSIPERHEIDEN VANHEMMISTA TUNTEE ITSENSÄ YKSINÄISEKSI, % Lapissa tilanne koko maata vastaava v lasten vanhemmat Lappi 4 Pohjois-Pohjanmaa lk lasten vanhemmat Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

82 USEILLE ALLE KOULUIKÄISILLE LAPSILLE MERKITYKSELLINEN LÄHIYHTEISÖ ON VARHAISKASVATUS 4-v lasten vanhemmista kolme neljästä on sitä mieltä, että lasta kuullaan varhaiskasvatuksessa ja hänellä on mahdollisuus olla mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, % Lapissa lasta kuullaan vakassa hieman harvemmin kuin koko maassa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

83 KOULUIKÄISELLE LAPSELLE JA NUORELLE TÄRKEÄ LÄHIYHTEISÖ ON LUOKKAYHTEISÖ, JOSSA VIETETÄÄN MERKITTÄVÄ OSA ARJESTA Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä, % Perusopetus lk Lappi Lapissa koko maata vastaava tilanne Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely

84 LAPSIPERHEISSÄ MERKITYKSELLINEN LÄHIYHTEISÖ KOOSTUU PERHEESTÄ, SUVUSTA, YSTÄVISTÄ JA ASUINALUEEN YHTEISÖSTÄ, % 4-v lasten vanhemmat lk lasten vanhemmat v lasten vanhemmilla lähiyhteisöt: perhe, suku, ystävät ja asuinalue lk lasten vanhemmilla lähiyhteisöt: perhe, suku, ystävät ja harrastusporukka Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Lapissa koko maata vastaava tilanne THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

85 4. MIELEN HYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

86 LASTEN JA NUORTEN KOETTU TERVEYDENTILA JA MIELENTERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % Perusopetus lk Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana*, % Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus**,% Perusopetus lk* Perusopetus lk** Lukio vuosi** AOL vuosi** Lapissa alakouluikäi sillä tilanne hieman eroaa koko maahan verrattuna Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely

87 VANHEMMAN KOETTU TERVEYS KESKINKERTAINEN TAI HUONOMPI, % 4-v lasten vanhemmat lk lasten vanhemmat Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Lapissa pientä eroa pikkulasten vanhemmilla koko maahan verrattuna THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

88 VANHEMPIEN KOETTU MIELENTERVEYS Vanhemman vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu, % Vanhemman merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus, % Lapissa pikkulasten vanhemmilla useammin psyykk. kuormittuneisu utta 4-v lasten vanhemmat lk lasten vanhemmat Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa 4-v lasten vanhemmat lk lasten vanhemmat Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

89 VANHEMMILLA ON ARJESSA MONENLAISIA JAKSAMISEN HAASTEITA Kokee riittämättömyyttä vanhempana, % Lappi Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi 12 viime kk aikana, % Lapissa koko maata vastaava tilanne 4-v lasten vanhemmat Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 4-v lasten vanhemmat Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- 16 Pohjanmaa lk lasten 16 vanhemmat 15 Koko maa 14 Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

90 MITEN TURVATA PERHEILLE TUEN JA AVUN SAANTI MAHDOLLISIMMAN VARHAISESSA VAIHEESSA? - 4-v lasten vanhemmat eivät aina kerro tarvettaan saada ammattilaisilta tukea 4-v lapsen kasvu ja kehitys (yht. 78 %) 4-v lapsen käyttäytyminen tai tunneelämän ongelmat (yht. 36 %) Oma jaksaminen (yht. 35 %) Oma vanhemmuus (yht. 28 %) Tuen tarve kerrottu tuen tarvetta ei ole kerrottu 1 Lapseen liittyvä tuen tarve ilmaistaan lähes aina, kun taas vanhempaan tai parisuhteeseen liittyvä tuen tarve jätetään useammin kertomatta. Parisuhde (yht. 22 %) THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

91 KUN ELÄMÄSSÄ ON KUORMITUSTA, TUEN TARVE JÄTETÄÄN VIELÄ USEAMMIN KERTOMATTA - Niiden 4-v lasten vanhempien osuus (%) tukea tarvinneista, jotka raportoivat jättäneensä ilmaisematta ammattilaisille ainakin yhden tuen tarpeen Kaikki tukea tarvinneet, joilla vähintään yksi ilmaisematon tuen tarve Huolissaan jaksamisesta vanhempana Merkittävästi psyykkisesti kuormittunut Tuntee itsensä yksinäiseksi Kokee riittämättömyyttä vanhempana Vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu Kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi Tuntee laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi Vähintään kolme jaksamista kuormittavaa asiaa THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

92 NIIDEN 4-V LASTEN VANHEMPIEN OSUUS (%) TUKEA TARVINNEISTA, JOTKA EIVÄT KERTONEET AMMATTILAISILLE TUEN TARVETTA Oma vanhemmuus Oma jaksaminen Parisuhde Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Lapissa tilanne koko maata vastaava Miten vanhempia voisi rohkaista ja kannustaa tuen tarpeen ilmaisemiseen? THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

93 KUITENKIN VALTAOSA LAPSISTA JA NUORISTA TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ Perusopetus lk Lapissa koko maata vastaava tilanne Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Sijoitetuista 46 %, toimintarajoitteisista 50 % ja ulkomaalaistaustaisista 64 % oli tyytyväisiä elämäänsä (8.-9. lk nuoret) (KTK, Tulospalvelu) THL: Kouluterveyskysely

94 MYÖS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMAT OVAT TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ JA ARKEENSA Lapissa koko maata vastaava tilanne Vanhempi tyytyväinen elämäänsä, % Perheen arki toimii tavallisesti hyvin, % 4-v lasten vanhemmat Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 4-v lasten vanhemmat Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu lk lasten vanhemmat Keski- Pohjanmaa Koko maa lk lasten vanhemmat Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

95 KIITOS! Lisätietoa Kouluterveyskysely LTH-tutkimus (FinLapset) Tulospalvelu Ota yhteyttä tai 41

96 Lapsilähtöinen johtajuus. Lapsivaikutusten arviointia edistäviä tekijöitä Sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupunki Susanna Hellsten

97 Meillä on tehtävä. Tarve vahvistaa arjessa tapahtuvaa lasten/nuorten ja aikuisten välistä kohtaamista Tarve lisätä lasten/nuorten ja aikuisten keskinäistä vuorovaikutusta sekä lasten aitoa osallisuutta Tarve turvallisen ja välittävän vuorovaikutuksen vahvistamiselle koulun arjessa Tarve tasa-arvoisen kohtelun lisäämiselle niin lasten ja nuorten kesken kuin koulun aikuisten toimesta Lapset ja nuoret kokevat aikuisten ohi kävelemistä Tarve pedagogisen hyvinvoinnin ja oppimisen käytäntöjen lisäämiseen ja vahvistamiseen Lähde: Koulujen hyvinvointikyselyt, sivistys- ja kulttuuripalvelut Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, % Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2017

98 Lapsen oikeudet toimintakulttuurin ohjaajina - rakenteet eivät yksistään riitä syrjimättömyys lapsen edun ensisijainen harkinta, sopimukseen kirjattujen oikeuksien toteutuminen mahdollisimman täysimääräisesti. oikeus elämään ja kehittymiseen lapsen näkemyksen kunnioittaminen

99 Miten, millaisilla asioilla ja rakenteilla systemaattista, lapsilähtöistä toimintakulttuuria Oulussa edistetään?

100 Lapsilähtöinen toimintakulttuuri mahdollistuu näiden kautta KUULEMISEN KÄYTÄNNÖT LAPSILÄHTÖINEN TOIMINTAKULTTUURI TIETOJOHTAMINEN YHTEISTYÖRAKEN- TEET KUNTALAISVIESTINTÄ

101 Lapsilähtöisen toimintakulttuurin rakentaminen Oulussa Unicef lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönottamiseen liittyvä kaupunginhallituksen päätös v >työ alkoi v alussa, 1. Unicefin tunnustus 2018 Tavoitteena edistää yhä paremmin lapsen oikeuksien toteutumista. Kehittämisessä ja toiminnoissa jaettu vastuu: yhteiset palvelut, alueiden ja yksiköiden toiminta; päätöksenteko Lapsiystävällinen toimintakulttuuri: lapsille ja nuorille ymmärrettävää tiedottamista, lasten ja nuorten tarpeet huomioivaa vuorovaikutusta sekä lasten ja nuorten asioiden näkyväksi tekemistä ja esillä pitämistä. Lapsivaikutusten arvioinnin yhteinen toimintamalli Oulun kaupungin kaikilla toimialoilla 2019 (KH:n päätös 3/19)

102 Alueellisen toiminnan keskiössä lapset ja nuoret (rakenne) HYVINVOINTIALUE Monialainen ohjausryhmä ALUEEN JOHTOTIIMI kohtaamispaikat hyvinvointikeskukset Koulut Haukipudas päiväkodit ALUEEN PALVELUKESKITTYMÄT Ritaharju- Pöllönkangas Kello- Kiviniemi MONIALAISET VERKOSTORYHMÄT Pateniemi - Rajakylä

103 Lapsiystävällinen kunta lapsen näkökulmasta PERHEKERHOT, KUTSUKERHOT LAPSILLE YÖKYÖPELI, KAVERITUNNIT LAPSUUS PALVELUTARJOTIN LINU LIIKKUVA NUORISOTILA, OUTO AUTO

104 Lapsiystävällinen kunta eri alueilla johtamisen näkökulmasta Alueelliset hyvinvointimessut, perheille suunnatut monet toiminnat Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamain en

105 Lapsilähtöisen toiminnan johtaminen yksiköiden tasolla

106 Lapsilähtöisessä johtamisessa lapsia koskeva tieto on tärkeää Indikaattoritiedon rinnalla kerätään systemaattisesti kokemustietoa lapsilta, huoltajilta ja ammattilaisilta - kokemuksellinen hyvinvointitieto indikaattoritiedon rinnalla Lapsiperheiden kokemustieto arjen toimivuudesta Lapset puheeksi keskustelut ja neuvottelut Kyselyiden vuosikello luo systemaattisuutta Ei ulkokultaista tiedon keruuta, vaan mietitään, millaista tietoa tarvitaan, millaisia tavoitteita meillä on Pois ongelmakeskeisestä ajattelusta, ennaltaehkäisevä ote Osa systematiikkaa on tutkimusyhteistyö Oulun yliopiston kanssa

107 Tämän päivän tietojohtamista?

108 Tilastolukujen takana on yksilöitä

109 Kokemuksellisen tiedon hankinta yksikkötasolla Tietoa kerätään: 1) Lapset, nuoret 2) huoltajat 3) opetushenkilöstö HYVINVOINNIN KOKEMUKSET OHR: pedagogiset/ toiminnalliset ratkaisut ARVIOINTI HYVINVOINNIN PAJAT YHTEISÖLLISEN OPPILASHUOLTO- RYHMÄ -hyvinvointitiedon syventäminen -lapsikeskeisyys -vahva osallisuus -päätöksenteon ja kehittämisen väline -synnyttää kuulemisen asiantuntijoita -antaa tietoa haavoittuvassa asemassa olevista lapsista -malli tuo johdonmukaisuutta kehittämiseen arjessa

110 Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin mutta tulen siitä silti sekä vihaiseksi että surulliseksi Haluaisin ettei mummi olisi sairaalassa Kaikki on ihan tarpeeksi hyvin. Ei mulla kyllä huonostikkaan mikään oo. Haluaisin joskus enemmän apua, esim äikässä, sillä en osaa kaikkea siitä hyvin... Minulla on paljon ystäviä. Minun mielestäni minun kaikki asiat on todella hyvin luokassani on hirmuinen huuto joka päivä Että saisin luokassa työrauhaa Koulussa nauretaan väärille vartauksille AINA ja en halua viitata enää tunneilla minua kohdellaan hyvin. ja olen monesti onnellinen. Koska on tosi hyvä ope ja hyvät kamut haluaisin että voisin olla enemmän oma itseni Minulla ei ole mitään asiaa mikä minulla ei olisi hyvin! että koulusta kotiin viestiä ei saisi lähettää Että en stressaisi niin paljon kokeista. Sillä haluaisin pystyä itse asioihin vaikuttamalla tehdä arjesta onnellista. Nyt se on lähinnä tehtävien suorittamista. Tämä on melkein mahdoton tavoite ikäiselleni, sillä haluasin kyllä tehdä jonkinlaisia tehtaviä mutta sellaisia jotka minua itseäni innostavat ja kiinnostavat. Olenko minä kiva?? Kaikki menee todella hyvin! Uimaviikko alkoi ja opin vihdoin uimaan kunnolla. Kotona olen onnellinen, saan siellä kaiken tarvittavani. Saan huomiontia myös koulussa!

111 Lapset ja nuoret jättävät viestin koulun aikuisille tähän on vastattava Pedagogiikka ja ammatillisuus Normit ja toiminnan tavoitteet Johtaminen, työn organisointi -Yhteinen ymmärrys päämääristä ja tavoitteista - Kasvatus kumppanuus - Yhteisöllisyys - Yhteiset lapset ja nuoret Vuorovaikutus, ilmapiiri. arkikäytännöt ja oppimisympäristöt Yhteisön osaaminen, asiantuntijuus

112 Alueellisen toiminnan arviointi systemaattisuus konkreettiset esimerkit/vaikutukset ja kehittämiskohteet koonti palvelukeskittymistä

113 Ketterästi Tarvelähtöisesti Lähellä lasta ja perhettä Systemaattisesti Yhdessä

114 Tehtävä Kartoittakaa oman kuntanne osalta lapsivaikutusten arviointia edistäviä tekijöitä ja käytänteitä seuraavien näkökulmien avulla: Kuuleminen, tietojohtaminen, yhteistyörakenteet ja kuntalaisviestintä Välitehtävän tarkoituksena on hahmottaa, millaisia edellytyksiä kunnissa on jo valmiina lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotolle, käytön laajentamiselle ja lapsilähtöisen toimintakulttuurin kehittämiselle. Näin saamme kokonaiskuvan siitä, mitä lapsivaikutusten arvioinnin systemaattinen käyttöönotto vaatii johtamiselta. Tämän LAPE-akatemian palautekyselyn yhteydessä toimitetaan kirjauksia helpottamaan välitehtävään liittyvä liite. Liite palautetaan seuraavan pidettävän LAPE akatemiaan ilmoittautumisen yhteydessä. Syksyn 2019 LAPE-akatemia prosessin tavoitteena on lapsivaikutusten arvioinnin osalta vaikuttaa lapsilähtöisen toimintakulttuurin vahvistamiseen, johtamiseen ja systemaattisuuteen kunnissa tai muissa organisaatioissa. Prosessin jälkeen osallistujilla on käsitys siitä, mitä lapsilähtöinen, strateginen johtaminen edellyttää ja mitä vaikuttavuutta lapsivaikutusten arvioinneilla voidaan saavuttaa.

115 Tarvitsemme verkostoja verkostot tarvitsevat verkostovastuullisia ja verkostolaisia Verkostojohtamisen opas, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12 Timo Järvensivu, KTT tutkija ja kouluttaja

116 Meillä on resursseja Minä tiedän Minä osaan Minulla on kokemusta Millä tavalla yksilöt saadaan vuorovaikutukseen toistensa kanssa jakamaan tietoa, taitoja ja resursseja yhteistä tavoitetta kohti?

117 Verkostotoiminta on yksi ratkaisu

118 Verkostotyö on luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jota tehdään yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden välillä. Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

119 Verkostoja tarvitaan, kun halutaan - kehittää uutta - oppia - toimia joustavammin - vastata asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

120 Verkostot tarjoavat ketterän tavan ratkaista kompleksisia ja hallinnonalat ylittäviä haasteita, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä ja moninäkökulmaisuutta. Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

121 Kuinka moneen verkostoon kuulut? Miksi ne verkostot ovat olemassa? Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

122 TAVOITTEET TUNTEMINEN LUOTTAMUS SITOUTUMINEN Verkostojohtaja on henkilö tai joukko henkilöitä, jotka ottavat vastuulleen yhdessä sovitulla tavalla ja laajuudella verkoston toiminnan fasilitoinnin ja arvioinnin. Verkostojohtamisen tehtävä on saada toimijat tuottamaan lisäarvoa ja vahvistaa verkostoa.

123 Miksi verkostoidutaan? Sitoutuvatko kaikki? Miten pitkäksi aikaa? Pystytäänkö? Kuka johtaa? Kuka päättää? Kenellä valtaa? Mitä minulta vaaditaan? Ketä tarvitaan? Ketä on mukana?

124 Mitä verkostoja johdat? Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

125 Verkostotoimintaa edistävät tekijät: Verkostojohtamisen opas, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12

126 Mikä verkosto? Nimi kertoo roolin ja tavoitteen tai ilmiön, minkä ympärille perustettu Mikä on toiminnan ja tavoitteen luonne: kehittäminen, tiedonvaihto, tavoitteen saavuttaminen? Mitä lisäarvo tai synergiaetua tuottaa?

127 Ketkä kuuluvat verkostoon? Ovatko oikeat ihmiset koolla ja tietävätkö roolinsa? Jokainen on vastuullinen ja itseohjautuva

128 Kuka/ketkä johtavat verkostoa? Johtaa eli edistää verkoston toimivuutta Kaikesta sovittava yhteisesti Vastaa(vat) sovitulla tavalla ja laajuudella toiminnan fasilitoinnin ja arvioinnin Ei ole vallan käyttöä, vaan toiminnan avustamista ja verkoston toimivuuden arvioimista

129 Millainen on verkoston rakenne? sovittava päätösten tekotavasta missä ja miten kokoontuu? miten ollaan vuorovaikutuksessa?

130 Muut toimijat? tunnistatteko sidosryhmät tunnistatteko rinnakkaiset toimijat

131 Tietoisuus, dynaamisuus, oppiminen verkoston tehtävä tarkentuu yhteistyössä yhdessä ajattelua, laadukasta vuorovaikutusta jatkuva dynaaminen muutos käynnissä kun kaikki kehittyvät vuorovaikutuksen tuloksena

132 Mitä verkostoja pitäisi perustaa? Mitkä ovat sellaisia kompleksisia ja hallinnonalat ylittäviä haasteita, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä ja moninäkökulmaisuutta? Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

133

134