Loppuraportti hankkeen ajalta
|
|
- Pekka Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Loppuraportti hankkeen ajalta Hankkeen toteuttajan nimi Satafood Kehittämisyhdistys ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeilla Hanketunnus 7599 Dnro 2499/ Yhteenveto hankkeesta Hankkeen tavoitteena oli edistää viljeltävien vihanneslajien ja lajikkeiden (ml. ruokaperuna) monipuolistamista sekä tuoremarkkinoita että teollista jalostusta ajatellen. Tarkoituksena oli myös auttaa viljelijöitä näiden tuotteiden markkinoinnissa ja myynnissä ja mahdollisuuksien mukaan myös jatkojalostuksen ja tuotteistuksen kehittämisessä. Hankkeessa oli koko hankeaikana mukana 28 koeviljelijää. Osa koeviljelijöistä oli vihannesten tai perunan viljelijöitä, osa puutarhapalstan pitäjiä ja osa uuden elinkeinohaaran etsijöitä. Mukana oli myös kolme luomuviljelijää. Vihannes- ja perunanviljelijöiden koeviljelyalat vaihtelivat puutarhapalstasta muutamaan kymmeneen aariin. Erikoistumista tai laajentumista etsivät viljelijät kokivat tämän tyyppisen hankkeen hyödylliseksi. Hanke eteni siten, että keväisin mukaan ilmoittautuneiden kanssa keskusteltiin heille sopivista laji- ja lajikevalinnoista sekä hankittiin siemenet. Viljelyyn valittuja lajeja oli runsaasti. Niistä merkittävimmät (pinta-alaltaan tai lajikemääriltään) olivat eriväriset porkkanat ja punajuuret, kurpitsat, mangoldi, maissi, uudenseelanninpinaatti, avomaantomaatti, pavut, maa-artisokka, salottisipuli, suippokaali, eriväriset kukkakaalit ja lehtikaali. Perunalajikkeita otettiin viljelyyn kolme kappaletta ensimmäisenä, kaksi toisena ja yksi kolmantena vuonna. Lisäksi kolmena kesänä toteutettiin kolmen viljelijän pellolla perunalajikkeiden esittelykenttä, jossa oli mukana 33, 30 ja 32 lajiketta. Viljelijöitä ohjeistettiin viljelyyn heidän tarpeittensa mukaan. Osalle lajeista laadittiin viljelyohjeet sekä kaikille lajiryhmille viljelytietolomakkeet. Viljelijöiden koeviljelyksiin tutustuttiin ja heidän viljelykokemuksiaan kerättiin kesän ja syksyn aikana. Koeviljelijöille järjestettiin vuosittain keväällä ja syksyllä kaksi yhteistä kokoontumista, joissa käsiteltiin mm. viljelijöiden toiveita ja tarpeita sekä suunniteltiin hankkeen toimintaa. Lisäksi syyskesällä järjestettiin koeviljelijöiden tiloilla kaikille kiinnostuneille avoimia pellonpiennartilaisuuksia. Myös perunalajikkeiden esittelykentillä järjestettiin tilaisuudet. 1
2 Koeviljelijöille ja muille kiinnostuneille vihannesviljelijöille järjestettiin päivän mittaisia tutustumis- ja opintomatkoja kotimaassa sekä kolme ulkomaanmatkaa. Ulkomaanmatkoilla kuultiin mm. viljelijöiden perustamista paikallisista osuuskunnista, jotka hoitavat keskitetysti vihannesten hintaneuvottelut. Vuosittain alkuvuodesta pidettiin kaikille avoin vihanneskoulutuspäivä, jossa käsiteltiin hankkeen tuloksia ja muita ajankohtaisia asioita. Meneillään ollut lähiruokainnostus tuki hanketta ja nosti sopivasti pientuottajia esille. Ihmisiä liikkui kiitettävästi erilaisissa markkinatapahtumissa ja lähituotteet kävivät kaupaksi. Viljelijöiden vihanneksia päätyi useita eri reittejä kuluttajien käyttöön. Vihanneksia myytiin kausituotteina erilaisissa tapahtumissa, markkinoilla ja tilamyyntinä. Vihanneksia oli ostettavissa myös muutamista alueen kaupoista ja niitä toimitettiin pieniä määriä myös tukkuihin. Keskustelut isompien vihannestukkujen kanssa olivat vaikeita, koska viljelijöiden tuotantomäärät olivat pieniä. Pienemmät lähitukut sopisivat selvästi paremmin lähituottajien sadon ostajiksi. Yhdeltä viljelijältä tuli myös idea hyötykasviosuuskunnasta, jonka avulla viljelijät voisivat tuottaa ja myydä sekä yhdistää resurssejaan mm. vähemmän viljeltyjen lajien saatavuuden parantamiseksi. Markkinoinnin tukemiseksi tehtiin muutamalle lajille esittely- ja reseptilehtisiä, jotka koettiin hyvin tarpeellisiksi. Kun tavallisuudesta poikkeavia vihanneksia on myynnissä, kuluttajat tarvitsevat tietoa ja ideoita, millaisia ruokia tuotteesta voidaan valmistaa tai miten säilöä. Myös ruokatoimittajien tekemät jutut olivat hyvin hyödyllisiä kuluttajien valistuksessa. Viljelijöiltä tulikin palautetta, että kuluttajat tarvitsevat myös jatkossa valistusta kasvisten käytöstä. Osalla kokeilluista lajeista ja lajikkeista on hyviä mahdollisuuksia pärjätä myös laajemmassa viljelyssä. Näitä ovat esimerkiksi suippokaali, värikkäät juurikkaat, porkkanat ja kukkakaalit, kurpitsat, salottisipuli ja pensaspapu. Aivan ilman viljelyllisiä haasteita kaikkien viljelyn laajentaminen ei onnistu. Violetilla porkkanalajikkeella ilmeni kukkimisherkkyyttä. Salottisipulin kasvattaminen siemenistä vaatii taimikasvatuksen kasvihuoneessa. Tuotannossa on otettava huomioon erikoislajikkeiden ja lajien kalliimmat kylvösiementen hinnat. Samoin sadon kauppakunnostus vaatii paneutumista. Haastetta laajempaan viljelyyn tuo myös markkinointi. Viljelijöiltä vaaditaan uskoa omaan tuotantoonsa ja ammattitaitoonsa sekä sitkeyttä etsiä sopivia myyntikanavia. Lisäksi sadon varastointi ja myynnin logistiset ratkaisut on mietittävä tarkkaan. Viljelijäyhteistyö resursseja yhdistämällä voivat tuoda onnistumisen. 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hankkeen pitkän ajan tavoitteita olivat kotimaisen alueellisen vihannestuotannon säilyttäminen, lähiruoan tuotannon ja käytön edistäminen sekä viljelijöiden tulotason säilyttäminen ja kohentaminen. 2
3 b. Hankkeen tavoitteet (tavoitteet, joihin juuri tämä hanke pyrkii) Hankkeen välittöminä tavoitteina olivat uusien, uusvanhojen tai vähemmän tunnettujen vihanneslajien ja lajikkeiden viljelyn edistäminen. Samalla vihannesten tuotevalikoima monipuolistuu markkinoilla sekä kesän sesonkiajan tuoretuotteina että mahdollisuuksien mukaan uusina tuotekehitystuotteina Hankkeen toteutus c. toimenpiteet Vuosi 2010 Hankkeeseen tarvittavien koeviljelijöiden haku alkoi helmikuussa 2010, jolloin kahteen lehteen (Maaseudun Tulevaisuus ja Alueviesti, 3.2.) laitettiin lehti-ilmoitus (Liite 1), jolla haettiin koeviljelijöitä vihannesten ja perunan viljelyyn. Yhteydenottoja tuli yli 25 kpl. Keskustelujen ja uusien yhteydenottojen jälkeen mukaan lähti 22 koeviljelijää. Kaksi näistä viljelijöistä oli pelkästään perunanviljelijöitä. Osa vihannesten viljelijöistä oli ammattimaisia vihannesviljelijöitä, osa puutarhapalstan pitäjiä ja osa viljelijöistä oli uuden elinkeinohaaran etsijöitä. Mukana oli myös kaksi luomuviljelijää. Koeviljelyalat vaihtelivat puutarhapalstasta muutamaan kymmeneen aariin. Hankkeen esittelyksi laadittiin esite (Liite 2). Helmi-huhtikuun aikana mukaan ilmoittautuneiden kanssa keskusteltiin heille sopivista lajija lajikevalinnoista. Kun sopivat lajit ja lajikkeet löydettiin, siemeniä ostettiin sekä kotimaisilta että ulkomaisilta siemenliikkeiltä (HL-Vihannes Oy, S.G.Nieminen Oy, Puutarhaliike Helle Oy, Siemenliike Siren, Hyötykasviyhdistys ry, Elomestari Oy, Korpikangas Siemen, Exotic Garden, Isoäidin Kasvit Oy, Satakunnan Hernerengas Oy, Runåbergs Fröer, MoravoSeed, Rareseeds). Yhteensä 39 eri vihanneslajia useine lajikkeineen valittiin viljelyyn (Taulukko 1). Perunalajikkeita otettiin viljelyyn kolme kappaletta (Jelly, Marabel, Velox). Lisäksi yhden viljelijän pellolle perustettiin perunan lajikekoekenttä (33 lajiketta, Taulukko 2). Siemenet toimitettiin viljelijöille joko koeviljelijäillassa tai postitse. Viljelijöitä ohjeistettiin viljelyyn heidän tarpeittensa mukaan. Lajien valitsemisen jälkeen osalle lajeista laadittiin kirjalliset viljelyohjeet (esimerkkinä tarhapavut, Liite 3 ), joiden ajantasaisuuden tarkisti puutarhatuotannon lehtori. Kaikille lajiryhmille laadittiin viljelytietolomakkeet (esimerkkinä pavut, Liite 4), joihin viljelijät kirjasivat kesän hoitotoimenpiteet sekä kasvustohavainnot. Nämä toimitettiin viljelykansiossa viljelijöille täytettäväksi kesän aikana. 3
4 Taulukko 1. Viljelyssä 2010 olleet vihanneslajit. avomaankurkku härkäpapu palmukaali salaatti avomaantomaatti kurpitsat palsternakka salkopapu basilika kyssäkaali parsakukkakaali suippokaali daikonretiisi lanttu pensaspapu tarhamaltsa eriväriset kukkakaalit lehtikaali punahierakka tilli eriväriset porkkanat maca punakaali uudenseelannin pinaatti eriväriset punajuuret maissi punaparsaherne varsiselleri fenkoli mangoldi punasipuli vuonankaali herneet meloni purjo hyvänheikinsavikka nauris retikka Taulukko 2. Perunan lajikekokeessa 2010 olleet lajikkeet. Afra Ditta Lady Lenora Orchestra Agata Ewelina Laura Rikea Annabelle Fambo Marabel Saline Anuscha Fontane Melody Van Gogh Arielle Jelly Milva Velox Asterix Lady Amarilla Mozart Victoria Belana Lady Britta Musica Bellarosa Lady Claire Nicola Challenger Lady Felicia Opera Kaksi viljelijää sai Plastiroll Oy:ltä kokeiltavaksi biohajoavaa maatalouskalvoa rikkaruohojen estoon yhteensä noin m. Kalvot toimivat muiden rikkakasvien osalta hyvin, paitsi juolavehnä kasvoi siitä läpi. Viljelijät olivat tyytyväisiä kokeiluun ja kokivat kalvon hyväksi vaihtoehdoksi muoville. Kevät 2011 näytti, että kalvo oli hajonnut hyvin talven aikana. Eli kalvoa ei tarvitse poistaa ja hävittää pellosta, kuten muovi täytyy. Sateisen kesän 2012 kokemus biohajoavasta kalvosta oli se, että se alkoi hajota jo kesän aikana. Maatalouskalvo on erinomainen vaihtoehto muovisille kalvoille ainakin normaalin sateisena kesänä. Käytön lisäämistä hidastaa muovia korkeampi hinta. Kahdella viljelijällä oli koekäytössä Tuontiliike Ukkonen Oy:n toimittamaa Hanosectharsoverkkoa tuholaisten torjumiseksi. Luomuviljelijän kaalisato kärsi pahoin tuholaisista myös harsoverkon alla. Harsoverkkoa ei saatu riittävän tiiviisti kaalikasvuston peitoksi. Toinen kaalinviljelijä ei huomannut eroa harsoverkolla peitetyn ja peittämättömän kasvuston välillä. Kesän aikana tutustuttiin koeviljelyksiin ja pidettiin yhteyttä viljelijöihin. Osa viljelijöistä oli myös aktiivisesti yhteydessä hanketyöntekijöihin. Viljelykset olivat onnistuneet pääsääntöisesti hyvin. Tosin kesän kuivuus, kuumuus ja tuhoeläimet olivat stressanneet joitakin laje- 4
5 ja. Stressi oli mm. laukaissut joitakin kasveja kukkimaan (kaalit, porkkanat, mangoldit), mikä teki kukkivien yksilöiden sadosta käyttökelvottoman. Kaikilla viljelijöillä ei ollut sadetusmahdollisuuksia, joten esimerkiksi osa punajuurikkaista jäi pieneksi ja osa perunoista kärsi ruvesta. Satoa viljelijöiltä valmistui pitkin kesää ja syksyä. Ensimmäisenä viljelijät olivat korjanneet mm. kurkku-, kesäkurpitsa- ja pinaattisatoja. Viimeisimmäksi korjattavaksi jäivät perunat ja porkkanat. Viljelijöillä oli erilaisia myyntikanavia sadolle. Osa sai myytyä satonsa tukkujen kautta, osa viemällä suoraan kauppoihin ja paikallisille kouluille sekä osa tilamyyntinä. Elokuun 14. päivänä järjestettiin viljelijämatka Lepaa 10-puutarha-alan ammattinäyttelyyn (Liite 5). Mukana oli 15 kiinnostunutta. Näyttelyssä lehtori Eija Rekola Hämeen ammattiinstituutista esitteli Lepaan koulutilan vihannesten näytemaata ja hankkeen papujen koeviljelyksiä. Muu aika näyttelyssä oli vapaata tutustumista. Elo-syyskuussa järjestettiin kaksi pellonpiennartilaisuutta. Eurajoella pidettiin torstaina 26. elokuuta ruoka- ja ruokateollisuusperunoiden esittelytilaisuus (Liite 5). Koelohkolla oli esittelyssä 33 lajiketta (Taulukko 2). Lajikkeita esittelivät niitä toimittaneet lajike-edustajat: Pohjoisen Kantaperuna Oy, Suomen Siemenperunakeskus Oy, Finpom Oy ja Perunaseppä Oy. Paikalla oli 25 osallistujaa. Toinen tilaisuus oli vihannestilalla Kokemäellä (Liite 6). Tilaisuudessa tutustuttiin tilan koeviljelykasveihin ja keskusteltiin kuluneen kesän erityispiirteistä Marja Tuonosen (ProAgria Satakunta) johdolla. Paikalla oli myös Jukka Kallionpää Plastiroll Oy:stä kertomassa biohajoavasta Bioska-maatalouskalvosta. Tilaisuudessa oli myös muita koeviljelijöitä myymässä satoaan. Paikalla kävi 38 osallistujaa. Viljelijämatka Hollantiin järjestettiin syyskuun viimeisellä viikolla ( )(Liite 6). Matkalla tutustuttiin vihannesten lajikejalostajien avoinna olleille näyttelykentille. Vierailtavat kohteet olivat seuraavat kentät: Syngenta, Bejo, Nickerson-Zwaan, Clause ja Rijk Zwaan sekä taimikasvatuslaitos Combiplant. Matkalla oli mukana 11 vihannesviljelijää ja kolme Satafoodin henkilökuntaan kuuluvaa. Matkasta kirjoitettiin matkakertomus, joka toimitettiin matkalle osallistuneille ja liitettiin Satafoodin nettisivuille. Tampereen Lammasmarkkinoilla lokakuussa viljelijät myivät vihanneksiaan ja antoivat ilmaiseksi Marabel- ja Velox perunalajikkeita noin 40 kävijälle ja mukaan annettiin myös kysely (Liite 7) näiden lajikkeiden maku- ja keitto-ominaisuuksista. Kyselyn palautti 25 kävijää. Kyselyvastauksista laadittiin yhteenveto (Liite 8). Marabel-lajikkeesta saatiin 13 vastausta. Marabelin makua kuvasi myönteisesti 12 vastaajaa. Sen rakenteeseen ja keittoominaisuuksiin oli tyytyväisiä 10 vastaajaa. 85 % vastanneista ostaisi jatkossa Marabelperunaa. Velox-lajikkeesta saatiin 12 vastausta. Veloxin makua kuvasi myönteisesti 10 vastaajaa ja rakenteeseen ja keitto-ominaisuuksiin oli tyytyväisiä 12 vastaajaa. Vastanneista 83 % ostaisi jatkossa Veloxia. Koeviljelijöille järjestettiin kaksi koeviljelijäiltaa (13.4. ja ). Kevään tapaamisessa keskusteltiin hankkeesta sekä viljelijöiden toiveista ja tarpeista. Syksyllä vaihdettiin kuu- 5
6 lumisia kuluneelta kesältä ja mietittiin jatkosuunnitelmia. Lisäksi syksyllä kuultiin esitykset erilaisten sipulien viljelystä ja perunan lajikekokeen tuloksista. Mukana oli yhdeksän ja 14 viljelijää. Marraskuussa osallistuttiin Ruoka&Koti 2010 messuille Porissa. Hanketta ja runsasta vihannesvalikoimaa esiteltiin siellä kaksi päivää. Kävijöille maistatettiin hankkeessa kasvatettuja erivärisiä porkkanoita kuivattuina lastuina ja järjestettiin vihanneskysely vihannesvalikoimista ja ostopaikoista (Liite 9). Porkkanalastuista pidettiin kovasti. Kyselyyn vastasi 138 messukävijää. Näistä 105 henkilöä halusi kauppojen vihannesvalikoimiin muutoksia. Heistä 42 henkilöä toivoi valikoimiin joitain tiettyjä vihanneksia; kolme eniten mainittua olivat erilaiset kaalit, erilaiset porkkanat ja kurpitsat. Kaikenlaisia uutuuksia toivoi lisää 15 henkilöä. Lähellä kasvatettuja vihanneksia halusi 12 henkilöä. Kotimaisuuden mainitsi 13 henkilöä. Luomutuotteita halusi 23 henkilöä lisää kauppojen valikoimiin. Vastanneista 7 henkilöä piti vihannesvalikoimia riittävinä. 26 henkilöä ei vastannut tähän kysymykseen. Kauppaa mieluisimpana vihannestenostopaikkana piti 81 henkilöä ja toria 35 henkilöä. Suoraan tilalta ostaisi vihanneksensa mieluiten 46 henkilöä. Yhteenveto tuloksista on esitetty liitteessä 10. Kuva 1. Hanke oli esillä Ruoka&Koti 2010 messuilla Porissa (Kuva Merja Mäkinen). Viljelijät palauttivat viljelytietolomakkeensa kesän toimenpiteistä. Viljelijöiltä kysyttiin myös sadon käytöstä ja halukkuudesta osallistua jatkossa hankkeen toimenpiteisiin (Liite 11). Yksi viljelijä ilmoitti lopettavansa koeviljelyn hankkeessa. Kolme uutta vihannesviljelijää ilmoittautui hankkeeseen mukaan syksyn aikana. Tutkija Maija Paakille (Turun yliopisto) toimitettiin värikkäitä porkkanoita maistatukseen. Maistatukset liittyivät tutkimukseen väreihin liitettävistä mielikuvista ja värin vaikutuksesta tuotteen miellyttävyyteen (Elintarvikekehitys Etelä-Pohjanmaalla -tutkimusohjelma). Porkkanasoseiden maistatuksista saatiin palautetta, että violetti porkkana arvioitiin maultaan par- 6
7 haimmaksi, mutta sen ruskea väri kypsänä ei ollut niin miellyttävä. Punainen oli kitkerä ja keltainen arvioitiin maittavaksi. Yhteenveto kokeiluissa olleista vihannesten päälajeista ja perunasta sekä siitä, miten viljelijä on satonsa käyttänyt tai myynyt: Avomaantomaatti: Kokeilluista lajikkeista saatiin hyvä sato. Parhain maku oli kirsikkatomaateilla. Satoa myytiin tilamyyntinä. Avomaankurkku: Kokeilluista lajikkeista saatiin hyvin satoa. Lajikkeen Kiinalainen Käärme sato ei ollut tasalaatuista; osa kurkuista oli erittäin karvaita. Herne: Sato oli määrältään ja laadultaan hyvä. Se myytiin pihamyyntinä ja marjatilalle. Kaalit: Kokeilussa oli useita kaalilajeja ja lajikkeita. Kaalien kiusana olivat tuholaiset ja kuivuus. Suippokaali Kalibos oli ainoa, josta saatiin myytävää satoa. Sitä myytiin koeviljelijän omasta myymälästä. Kurpitsat: Viljelyssä oli useita kurpitsalajikkeita sekä elintarvike- että koristekäyttöön. Lämmin sää edesauttoi kurpitsoiden kasvua ja satoa saatiin hyvin. Kurpitsoita myytiin vähittäiskauppoihin, kukkakauppoihin ja tukkuihin sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilamyyntinä. Mangoldit: Kokeiltavana oli toistakymmentä eri mangoldilajiketta. Mukana oli valko,- kelta- ja punaruotisia mangoldeja. Koeviljelijä sai hyvän käsityksen mm. lajikkeiden kukkimisherkkyydestä ja parhaimman makuisista lajikkeista. Mangoldeja myytiin tapahtumissa ja tilamyyntinä. Lisäksi niitä toimitettiin opetusraaka-aineeksi suurtalousalan oppilaitokseen ja yksi näyte-erä ravintolaan. Viljelijä käytti hyväkseen kokeilujaan ja kirjoitti niistä lopputyönsä Hämeen ammatti-instituuttiin. Meloni: Melonien sato ehti valmistua. Vesimeloni Sugar Baby oli maukas ja sen satoa myytiin suoraan tilalta ja tapahtumissa. Melonien Galia ja Ogen maku ei miellyttänyt. Nauris: Kokeilussa oli useita lajikkeita. Isommassa viljelyssä olleet lajikkeet tuottivat hyvin juurta, mutta sato ei ollut myyntikelpoista tuholaisvioituksen takia. Palsternakka: Kokeilussa oli Countess -lajike. Se jätettiin peltoon talveksi. Tarkoituksena oli kokeilla talvehtimista ja keväistä sadonkorjuuta. Keväällä viljelijä totesi palsternakkojen koon liian pieneksi ja sato jätettiin nostamatta. Pavut: Kokeilussa oli useita vihreä-, kelta- ja violettipalkoisia pensas- ja salkopapulajikkeita. Pensaspavuista saatiin hyvin satoa. HAMI:n Lepaan yksikön 11 lajikkeen lajikevertailussa pensaspapulajikkeet Maxi, Golddukat ja Purple Queen arvioitiin sadontuoton, kerättävyyden 7
8 ja maun perusteella parhaimmiksi. Salkopapujen sadontuotto alkoi myöhään ja sato jäi niukaksi. Pensaspapuja myytiin vähittäiskauppaan, erilaisissa tapahtumissa ja tilamyyntinä. Kaupassa menivät parhaiten kaupaksi vihreäpalkoiset pavut. Porkkanat: Viljelyssä oli violettia, erisävyisiä keltaisia ja punaista porkkanaa. Osa kylvöistä viivästyi maan märkyyden takia ja myöhemmin kuivuus haittasi porkkanan kasvua. Sadot jäivät pieniksi. Kokeilussa ollut punainen porkkanalajike Nutri Red oli tuoreena kitkerän makuinen, mutta kypsennettynä maku oli parempi. Porkkanoita myytiin erilaisissa tapahtumissa, koeviljelijän oman myymälän kautta ja tilamyyntinä. Porkkanoista teetettiin myös kuivattua porkkanalastua maistatustarkoitukseen. Punajuuret: Koeviljelyssä oli valkoista, keltaista ja punavalkoraidallista punajuurta. Maan märkyys haittasi punajuuren kylvöjä ja kasvua. Myöhemmin kesällä kasvustot kärsivät kuivuudesta. Sadot jäivät pieniksi. Punajuuria oli myynnissä erilaisissa tilaisuuksissa ja koeviljelijän omassa myymälässä. Purjo: Kokeilussa oli lajike Striker ja sen viljely aloitettiin esikasvatetuista taimista. Viljely onnistui hyvin, kunhan lannoitus oli riittävää. Satoa myytiin tilalta ja tapahtumissa. Sokerimaissi: Kokeilussa oli kaksi maissilajiketta (Sundance F1, kasvuaika n.74 vrk ja Sugar Buns F1, kasvuaika n. 80 vrk), jotka molemmat ehtivät tuottaa lämpimissä olosuhteissa hyvin satoa, vaikka kasvustoja ei kasteltu. Kastelu olisi todennäköisesti aikaistanut sadon valmistumista. Sadonkorjuu aloitettiin 2. syyskuuta. Maissintähkät myytiin tukkuihin ja tilamyyntinä. Uudenseelanninpinaatti: Pinaatti oli runsassatoinen, hyvälaatuinen ja hyvän makuinen. Se kestää pientä pakkasta. Satoa myytiin vähittäiskauppaan, erilaisissa tapahtumissa ja tilamyyntinä. Muiden vihanneslajien kokeilut olivat pääsääntöisesti pienimuotoisia ja osa epäonnistui mm. kuivuuden ja tuholaisongelmien vuoksi. Joidenkin vihanneslajien siemeniä ei laitettu kasvamaan vielä tänä vuonna. Peruna: Kokeiluissa mukana olleiden perunalajikkeiden (Jelly, Marabel ja Velox) sato oli määrältään kohtuullinen, mutta laadultaan vain keskinkertainen. Laatua heikensi kuivuudesta johtuva perunarupitartunta. Marabelia ja Veloxia oli myös pieni määrä luomuviljelyssä, missä rupi ei vaivannut, mutta missä perunarutto iski kasvustoon elokuun puolessa välissä. Luomuperunat käytettiin heti syksyn aikana. Perunan lajikekoe: Perunan lajikekokeesta punnittiin kustakin lajikkeesta yhden rivin sato, josta laskettiin hehtaarisato, ja tehtiin mukuloiden lajittelu kokoluokkiin (Liite 12). Satotasot nousivat hyvin korkeiksi, kun se laskettiin hyvin pieneltä koealalta. Satoisimmat lajikkeet 8
9 näissä oloissa olivat Orchestra, Jelly, Musica ja Melody. Lajikkeet jakautuivat joko tasaisesti kokoluokkiin mm ja mm tai selvästi jompaankumpaan luokkaan. Myös tällä lohkolla mukuloita vaivasi rupitartunta. Vuosi 2011 Hankkeessa oli mukana 21 koeviljelijää. Muutama jäi pois tai piti välivuoden ensimmäisen vuoden jälkeen, mutta muutama uusi viljelijä ilmoittautui mukaan. Koeviljelijöistä kolme oli luomuviljelijöitä. Helmikuussa järjestettiin yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin kanssa Monipuolisesti vihannesviljelystä yhteisseminaari Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen yksikön tiloissa (Liite 15). Päivässä käsiteltiin tämän hankkeen tuloksia ja suunnitelmia sekä Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa hankkeen tuloksia. Mukana oli myös ulkopuolisia luennoitsijoita. Paikalla oli yhteensä 39 henkeä. Kevään aikana hankimme oikeuden kuunnella verkossa Kainuun Ammattiopiston järjestämän luentosarjan Lyhytkestoista täydennyskoulutusta vihannesten viljelijöille. Koulutus käsitteli vihannesten käsittelyä, pakkausta ja markkinointia sekä eri lajien viljelyä (juurikkaat, kaalit, sipulit) sekä kasvinsuojelua ja luomutuotantoa. Luennot ja niiden powerpointesitykset toimitettiin koeviljelijöille kotona kuunneltavaksi. Perunanviljelijä myi kesällä 2010 kasvatetut Marabel- ja Jelly-lajikkeet suurkeittiöille kuorittuina. Viljelijä laittoi lajikkeiden mukaan kyselylomakkeen lajikkeiden käyttökelpoisuudesta ja mausta. Vastauksia saatiin 10 kpl Marabel- ja 6 kpl Jelly-lajikkeesta. Nämä uudet lajikkeet selvästi miellyttivät käyttäjiä (Liite 16). Kevään aikana viljelijöiden kanssa neuvoteltiin, mitä lajeja ja lajikkeita he ottavat kokeiluun. Siemeniä ostettiin sekä kotimaasta että ulkomailta seuraavista paikoista: HL-Vihannes Oy, S.G.Nieminen Oy, Puutarhaliike Helle Oy, Siemenliike Siren, Hyötykasviyhdistys ry, Elomestari Oy, Korpikangas Siemen, Runåbergs Fröer, Vierelän luomutila, Yrjölän marjatila, Schetelig, Potato Research Institute Havlickuv Brod ja Agrimarket. Vuoden 2010 lajivalikoimaan (Taulukko 1) tulivat uutuutena karhunlaukka, sileälehtinen persilja, mustajuuri, pinaatti, myskikurpitsa, kehäkukka, maa-artisokka, salottisipuli ja valkosipuli. Muutama laji jäi aktiivisesta kokeilusta pois. Kokemäen ammatti- ja yrittäjäopisto esikasvatti osan esikasvatusta vaativista taimista. Perunalajikkeita otettiin kokeiluun kaksi (Opera ja Andean Sunrise). Operalla pitäisi olla muita lajikkeita hieman parempi perunaruton kestävyys. Andean Sunrise on jauhoinen erikoisperuna, jonka keltaisenoranssi väri korostuu keitettäessä. Lisäksi yhden viljelijän pellolle perustettiin perunalajikkeiden esittelykenttä (30 lajiketta, Taulukko 3). Viljelijöitä ohjeistettiin viljelyyn heidän tarpeittensa mukaan ja heille lähetettiin viljelytieto- ja sadonkäyttölomakkeet täytettäväksi kuten ensimmäisenä vuonna. Suippokaalilohkoilta kerättiin keväällä maanäytteet, joiden analyysitulosten avulla viljelijät pystyivät mm. 9
10 suunnittelemaan lohkonsa lannoituksen. Osalle viljelijöitä toimitettiin kelta-ansoja tuholaistarkkailua varten. Taulukko 3. Perunalajikkeiden esittelykentällä 2011 olleet lajikkeet. Afra Carrera Lady Claire Solist Agila Ditta Lady Felicia Van Gogh Annabelle Erika Marabel Wega Anuscha Excellent Melody Arielle Fontane Mozart Artemis Gala Musica Belana Inara Nicola Bellarosa Jelly Sagitta Birgit Lady Amarilla Saline Koeviljelyksiin tutustuttiin ja viljelijöitä tavattiin kesän ja syksyn aikana. Yleisesti ottaen viljelykset olivat paremmassa mallissa kuin edellisenä vuonna johtuen tasaisemmin tulleista sateista ja lämpimästä kesästä. Tosin kuumuus häiritsi paikoin kasvinsuojeluruiskutuksia. Lisäksi jokin stressi laukaisi osan värikkäistä porkkanoista kukkimaan. Syksyn sateet kiusasivat pahoin yhden koeviljelijän viljelyksiä. Kesän viljelyksissä kiinnitettiin erityistä huomiota suippokaali- ja salottisipuliviljelyksiin. Molemmat lajit kasvoivat erittäin hyvin. Siemenistä esikasvatetut salottisipulien ryhmätaimet kasvoivat hyvin ja tuottivat pääasiassa isokokoisia sipuleita, mikä herätti huomiota, koska normaalisti myynnissä olevat ja suoraan siemenistä kasvatetut sipulit ovat pienikokoisia. Kuva 2. Suippokaalin taimien istutus (Kuva Merja Mäkinen). 10
11 Suippokaalit kasvoivat hieman odotettua hitaammalla tahdilla. Keski-Euroopassa minisuippokaali valmistuu pellolla noin 40 vrk:ssa. Meillä näytti menevän noin 50 vrk myyntikokoisen kaalin kasvattamiseksi. Suippokaalista laadittiin reseptivihkonen (Liite 17), jonka ohjeet koottiin netistä ja käännettiin suomeksi. Ohjeita oli sekä salaatteihin että lämpimiin ruokiin. Lisäksi suippokaalille (Liite 18) ja parille muullekin lajille laadittiin A4-kokoiset lyhyet esittelyt, jotka olivat myyntitiskeillä esillä. Kaupasta kerrottiin, että lyhytkin esittely uudesta lajista herättää kuluttajien kiinnostuksen ja auttaa myönteisen ostopäätöksen tekemisessä. Suippokaalia laitettiin myös pieni määrä kahteen kertaan varastoon (0-1 C lämpötilaan) syys-lokakuun aikana. Tarkoituksena oli seurata, kuinka loppusyksyn satoa voisi varastoida ja myydä alkutalven aikana. Ensimmäisen kerran kaalien varastoitumista tarkasteltiin marraskuun puolivälissä (kauppakunnostettiin 10 kaalia per lajike). Tällöin ainoastaan yksi kaali oli pilaantunut. Muut suippokaalit olivat myyntikuntoisia. Joulukuun alkupuolella varastokokeen kaaleista kauppakunnostettiin 67 kpl, jotka kaikki olivat myyntikuntoisia. Varastointi lopetettiin alkuvuodesta 2012 ja säilyvyydestä tehtiin johtopäätökset. Suippokaali sai myönteisen vastaanoton kuluttajilta. Suippokaalin salaattimaisuus, rapeus ja makeus olivat kiitettyjä ominaisuuksia. Viljelijät olivat myös yllättyneitä, kuinka hyvä vastaanotto oli heti ensimmäisenä vuonna. Suippokaalia myytiin kaupoissa, puodeissa, tilamyyntinä ja erilaisissa tapahtumissa. Myös yksi ravintola käytti sitä pitkin kesää salaateissa. Viljelijöiden saama hinta suippokaalista kaupassa ja suoramyyntitapahtumissa oli viljelijöitä tyydyttävä. Satakunnan Kansan ruokatoimittajalle tarjottiin lokakuussa suippokaalia kokeiltavaksi erilaisiin ruokiin. Toimittajan kirjoittama juttu suippokaalista ilmestyi Uusien, aikaisemmin viljelijöiden viljelyvalikoimiin kuulumattomien vihannesten hinnoittelu koettiin hankalaksi. Koeviljelijöiltä tulikin kommenttia, että osa tuotteista saattoi jäädä alihinnoitelluksi. Kesän ja syksyn aikana osallistuttiin yhdessä viljelijöiden kanssa useille markkinoille ja messuille, joissa hanketta esiteltiin ja viljelijät myivät tuotteitaan. Suippokaalia maistatettiin elokuun alussa myös marketissa Porissa (Liite 19). Lepaa 2011-puutarhanäyttelyssä järjestettiin mahdollisuus tutustua koeviljelyksiin ja näytemaihin Eija Rekolan opastuksella. Lisäksi muutama viljelijä kävi Fiskarsissa Länsi-Uudenmaan Maistiaisissa, jossa tutustuttiin sen alueen tuottajien tuotteisiin sekä tapaan markkinoida ja myydä lähituotteitaan. Tuotteiden markkinointia oli myös se, että kolme viljelijää ilmoitti yhteystietonsa Aitoja makuja sivustolle. Elokuussa järjestettiin kaksi pellonpiennartilaisuutta. Sastamalassa pidettiin 13. elokuuta Juvelan luomutilalla tilaisuus, jossa oli mahdollista itsepoimia tilan viljelyssä olevia lajeja (Liite 20). Paikalla oli myös papu- ja pinaattiruokien maistatuksia ja annettiin ruokaohjeita. Myös muiden tilojen tuotteita oli myynnissä. Tilaisuudessa kävi noin 70 osallistujaa. Pellonpiennartilaisuudessa järjestettiin kysely vihannesten ostotottumuksista ja tapahtumasta. Sen 11
12 mukaan kuluttajat haluaisivat ostaa vihanneksia suoraan tiloilta. Myös luomutuotteet saivat kannatusta. Tapahtumasta myös pidettiin (Liite 21). Ruoka- ja ruokateollisuusperunoiden esittelytilaisuus (Liite 22) pidettiin Ulvilassa Peltomaan tilalla. Koelohkolla oli esittelyssä 30 lajiketta. Lajikkeita esittelivät niitä toimittaneet lajike-edustajat: Pohjoisen Kantaperuna Oy, Suomen Siemenperunakeskus Oy, Finpom Oy, Myllymäen Peruna Oy ja Perunaseppä Oy. Lisäksi tilaisuudessa keskusteltiin tilan käyttämästä nestemäisestä lannoituksesta ja välikasvi sinapista. Paikalla oli 12 osallistujaa esittelijöiden, tilanomistajien ja hanketyöntekijöiden lisäksi. Viljelijämatka Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa ( )(Liite 23). Matkalla tutustuttiin neljän ison vihannestilan ja yhden porkkanapakkaamon toimintaan. Osa tiloista oli myös luomutuotannossa. Matkalle osallistui 20 henkilöä, joista kolme oli Satafoodin henkilökuntaan kuuluvaa. Matkasta on kirjoitettu matkakertomus, joka toimitettiin matkalle osallistuneille ja liitettiin Satafoodin nettisivuille. Koeviljelijöille järjestettiin kaksi koeviljelijäiltaa vuoden aikana (19.4. ja ). Ensimmäisessä tapaamisessa kuultiin mangoldin viljelystä, käytiin läpi suippokaalisuunnitelmia ja muita kesän suunnitelmia. Lisäksi kerrottiin terveiset Päivittäistavarakauppa ry:n Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneiksi hankkeen koulutustilaisuudesta. Tavoitteena on valmentaa pientuottajia tarjoamaan tuotteitaan kauppoihin myyntiin. Koeviljelijäillassa oli mukana 10 viljelijää. Toisessa tapaamisessa pohdittiin, kuinka suippokaalikokeilut ovat onnistuneet sekä suunniteltiin hankkeen viimeisen vuoden toimenpiteitä ja pohdittiin, kuinka tuotteiden kuljetusten kanssa edetään. Mukana oli 6 viljelijää. Tavoitteena oli järjestää joulukuun alkupuolella kolmas tapaaminen, jossa olisi keskitetty markkinointi- ja logistiikka-asioihin, mutta se peruttiin vähäisen osanottajamäärän takia. Uusien vihanneslajien markkinointi, case Satakunta -selvitys annettiin tehtäväksi kahdelle Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijalle. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää satakuntalaisten kauppojen, ravintoloiden, suurkeittiöiden ja tukkujen kiinnostusta uusista avomaan lajeista. Aluksi yhdessä opiskelijoiden kanssa pohdittiin, mitä lajeja kyselyyn otetaan mukaan ja työstettiin kyselylomaketta. Sen jälkeen koottiin listaa kyselyn vastaanottajista. Listalle saatiin noin 100 osoitetta. Lisäksi S- ja K-ryhmä oli lupautunut lähettämään kyselyn alueen kauppiaille. Kysely lähetettiin sähköpostitse syyskuun alussa. Kysely oli nettipohjainen (Liite 24). Vastauksia alettiin analysoida loppuvuodesta. Työ valmistui vuoden 2012 puolella. Hanke osallistui Porin Karhuhallissa Koti, Ruoka & Viini -messuille. Koeviljelijöille tarjottiin mahdollisuutta tulla myymään tuotteitaan messuosastolle. Yksi koeviljelijä lähti mukaan. Esittelyssä ja myynnissä oli myös muiden koeviljelijöiden viljelemiä vihanneksia. Erityisesti suippokaalia tuotiin esille. Myös koeviljelyssä ollutta Andean Sunrise- 12
13 perunaa oli esittelyssä viljelijän omalla Peltomaan Parhaat -osastolla. Hankkeessa viljeltyjä vihanneksia oli myös kokkien käytössä messujen demokeittiössä. Ilmoitus hankkeen osallistumisesta em. tapahtumaan oli Lauttakylä-lehden Ruoka-aitta liitteessä Helsingin seudulle järjestettiin matka yhdessä Slow Food -hankkeen kanssa. Kohteina olivat HL-Vihannes, Krapin Tila, Juuren Puoti, Aitokauppa ja Eat & Joy Kluuvin kauppahalli (Liite 25). Matkalle osallistui 26 henkilöä, joista kolme oli Satafoodin henkilökuntaa. Samalla Kluuvin kauppahalliin toimitettiin myyntiin koe-erät suippokaalia ja luomuperunaa. Yhteenveto kokeiluissa olleista vihannesten päälajeista ja perunasta sekä siitä, miten viljelijät ovat satonsa käyttäneet tai myyneet: Avomaantomaatti: Kasvitaudit haittasivat pahoin sadontuottoa. Myytävää satoa ei saatu. Kaalit: Kokeilussa oli useita kaalilajeja ja lajikkeita. Värikkäät kukkakaalit eivät olleet niin satovarmoja kuin perinteiset valkoiset lajikkeet. Niille oli kuitenkin kysyntää. Suippokaalin viljely onnistui ja viljelijöille muodostui hyvä käsitys ja mieltymys, millä lajikkeilla kannattaa jatkaa. Tilakohtaiset kokemukset lajikkeista erosivat, joten yhtä parhainta lajiketta ei voi nimetä. Pinkin keräkaalin viljely onnistui myös ja herätti myönteistä kiinnostusta. Myös lehtikaalia oli viljelyssä pieni määrä. Lehtikaali kävi hyvin kaupaksi. Viljelijät saivat myytyä kaalejaan kauppoihin, tukkuihin, tapahtumissa ja tilamyyntinä. Kuva 3. Koeviljelyssä olleita erilaisia kaaleja (Kuva Merja Mäkinen). 13
14 Kurpitsat: Viljelyssä oli useita kurpitsalajikkeita sekä elintarvike- että koristekäyttöön. Kurpitsoista saatiin hyvin satoa. Kurpitsoita myytiin vähittäiskauppoihin ja kukkakauppoihin sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilamyyntinä. Vesimeloni: Sato ehti valmistua. Vesimeloni Sugar Baby oli maukas ja sen satoa myytiin suoraan tilalta ja tapahtumissa. Pavut: Kokeilussa oli kuusi uutta pensaspapulajiketta aikaisemmin kokeiltujen lajikkeiden lisäksi. Pensaspavuista saatiin hyvin satoa, myös luomutuotannossa. Pensaspapuja myytiin vähittäiskauppassa, erilaisissa tapahtumissa ja tilamyyntinä. Kaupoissa menivät parhaiten kaupaksi vihreäpalkoiset pavut. Ravintolat olivat kiinnostuneita neulamaisista pavuista, kun taas yksityiset henkilöt paksummista pavuista. Luomutilalla kokeiltiin myös pensaspapujen itsepoimintaa. Salkopapujen kaikki lajikkeet eivät ehtineet tuottaa satoa. Porkkanat: Viljelyssä oli violettia, valkoista, erisävyisiä keltaisia ja punaista porkkanaa. Sadot jäivät osittain pieniksi ja epämuotoisiksi. Osalla tiloista violetti ja punainen lajike kukkivat hyvin runsaasti. Kokeilussa ollut punainen porkkanalajike Atomic Red oli vain kuoreltaan punainen ja sisältä oranssi. Kävi ilmi, että se oli edelleen väärä siemen, kuten viime vuonna. Porkkanoita myytiin erilaisissa tapahtumissa, koeviljelijän oman myymälän kautta ja tilamyyntinä. Hankkeessa kasvatettuja erivärisiä porkkanoita oli kuivattuina lastuina tarjolla kävijöille Tampereen Elintarviketeollisuus-messuilla. Porkkanalastujen makua kiiteltiin ja niitä ehdotettiin myyntiin kauppoihin. Punajuuret: Koeviljelyssä oli valkoista, keltaista ja punavalkoraidallista punajuurta. Sadot onnistuivat tänä vuonna enimmäkseen edellistä vuotta paremmin. Erivärisiä punajuuria meni myyntiin tukun kautta ja niitä oli myynnissä erilaisissa tilaisuuksissa ja koeviljelijän omassa myymälässä. Värikkäissä punajuurissa on potentiaalia, mutta ei vielä oikein kysyntää. Purjo: Kokeilussa oli lajike Matejko, jonka viljely aloitettiin esikasvatetuista taimista. Viljely onnistui pääasiassa hyvin. Satoa myytiin tilalta, vähittäiskaupassa, viljelijän omassa myymälässä ja tapahtumissa. Sokerimaissi: Kokeilussa oli kaksi maissilajiketta (Sundance F1, kasvuaika n.74 vrk ja Spirit F1, kasvuaika n. 80 vrk), jotka molemmat ehtivät tuottaa lämpimissä olosuhteissa hyvin satoa. Sadonkorjuuta aloiteltiin elokuun lopulla. Maissintähkiä myytiin vähittäiskaupassa, tapahtumissa ja tilamyyntinä. Kokonaisuutena maissi ei käynyt niin hyvin kaupaksi kuin edellisvuonna. Maissista pitäisi löytää aikaisempia lajikkeita, joiden sadonkorjuu päästäisiin aloittamaan heinäkuun lopulla. Pinaatti: Uudenseelanninpinaatti oli runsassatoinen, hyvälaatuinen ja hyvän makuinen. Se kestää pientä pakkasta. Satoa myytiin vähittäiskaupassa, erilaisissa tapahtumissa ja tilamyyntinä. Tavallinen pinaatti alkoi kukkia jo aikaisin, eikä siitä saatu satoa. 14
15 Salottisipuli: Kokeilussa oli neljä lajiketta, jotka esikasvatettiin siemenistä taimiksi. Kaikkien lajikkeiden sadot onnistuivat ja sipulien kokoa ihailtiin. Sipulien maku oli hyvä ja voimakas. Maa-artisokka: Maa-artisokasta oli kokeilussa kaksi tsekkiläistä lajiketta: Urodny ja Karina. Näistä Urodny menestyi ainakin tänä kesänä selvästi paremmin Suomessa, koska se ehti kukkia ja tuotti selvästi suuremman sadon. Valkosipuli: Syyskuussa hankittiin Vierelän luomutilan kautta kahta ranskalaista valkosipulilajiketta, jotka istutettiin syksyllä. Suurin osa valkosipuleista meni luomuviljelyyn. Muiden vihanneslajien kokeilut olivat pääsääntöisesti pienimuotoisia tai sitten kokeilut epäonnistuivat pahoin sääolojen takia. Peruna: Kokeiluissa mukana olleiden perunalajikkeiden (Opera ja Andean Sunrise) sato oli määrältään hyvä. Kuluneena vuonna perunasadot olivat laadultaan edellisvuotta parempia. Opera oli ainoastaan luomuviljelyssä, koska sillä pitäisi olla hiukan muita lajikkeita parempi perunaruton kestävyys. Luomuperunat käytettiin syksyn aikana. Viljelijä myi Andean Sunrisen erikoisperunana. Lisäksi sinistä Blue Congo lajiketta oli yhdellä viljelijällä kasvussa hyvin pieni määrä. Se kiinnosti paikallisia ravintoloita ja sen viljelyn toivottiin lisääntyvän, mutta ei laadun kustannuksella. Vuosi 2012 Tammikuun 12. päivänä järjestettiin yhteistyössä Yrityskolmion LoiMaaseutu maaseudun yritysneuvontaa hankkeen kanssa Alkutuottajasta elintarvikkeen jatkojalostajaksi ilta Loimaalla Maatalousmuseo Sarkan tiloissa. Illassa esiteltiin pientuottajille elintarvikelainsäädäntöä, kun tuottaja suunnittelee tuottamiensa tai viljeltyjen tuotteiden jatkojalostusta. Ohjelmassa oli myös kaksi yrityspuheenvuoroa (Liite 28). Tilaisuuteen osallistui yhteensä 20 henkilöä. Helmikuun 15. päivänä hanke järjesti Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen vihannesseminaarin Huittisten kaupungintalon valtuustosalissa. Seminaarin ohjelmassa oli mm. hankkeen toiminnan ja tulosten esittely, koeviljelijän puheenvuoro vihannesviljelystä ja markkinoinnista, esitys salottisipulin viljelystä, esitykset tuotekehityksen vaiheista ja markkinoinnista ja markkinoille pääsystä, vihannestilojen laatuauditoinnista sekä erikoiskaupan ja ravintola/cateringpalvelun puheenvuorot (Liite 29). Tilaisuuteen osallistui yhteensä 23 henkilöä. Tamperelaisesta elintarviketukusta oltiin yhteydessä hanketyöntekijään. Tukulla oli kovasti tarvetta mm. jäävuorisalaatille, purjolle, tillille, persiljalle, kukkakaalille, parsakaalille ja kiinankaalille. Kiinnostusta oli muihinkin pienemmän volyymin vihanneksiin. Koeviljelijöille tiedotettiin asiasta. Ainakin yksi koeviljelijä suunnitteli yhteistyötä ko. tukun kanssa. 15
16 Syksyllä 2011 aloitettu suippokaalien varastokoe purettiin Kokeessa olivat mukana vihreät suippokaalilajikkeet Duchy, Dutchman ja Tourima sekä punainen Niz lajike. Erien säilymisessä ei ollut merkittäviä eroja. Duchy lajike näytti säilyvän jonkin verran paremmin kuin muut vihreät lajikkeet, mutta huomioiden kokeen pienimuotoisuus ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voida tehdä. Punainen lajike säilyi myös melko hyvin. Sen kerä oli alun perin kovempi ja tiiviimpi kuin vihreillä lajikkeilla - näin myös kokeen lopussa. Suippokaalin kauppakunnostus on hidasta, kun lehtiä joudutaan poistamaan useampia ja varsinkin vihreillä lajikkeilla myös suippokaalin ulkonäkö kärsii (muoto, vaalea väri). Kaalien maku kokeen lopussa oli hyvä. Tämän kokeen perusteella suippokaali kyllä säilyy varastossa, mutta työlään kauppakunnostuksen takia se sopinee kuitenkin paremmin sesonkituotteeksi tai vain muutaman viikon varastointiin. Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat tekivät osana Uusien vihanneslajien markkinointi, case Satakunta - opinnäytetyötään hankkeeseen liittyvän nettipohjaisen vihanneskyselyn. Kyselyyn saatiin 30 vastausta, joista 8 kpl tuli kaupoilta, 6 kpl ravintoloilta, 11 kpl suurkeittiöiltä ja muilta 5 kpl. Kyselyssä oli mukana 21 vihanneslajia/lajiketta. Kyselyn tuloksista ilmeni mm. seuraavaa: Eniten vastaajia kiinnostivat suippokaali, erilaiset kukkakaalit, salottisipuli, eriväriset porkkanat, kesäkurpitsa, porkkana ja nauris. Suosituimpina pakkauskokoina pidettiin 1 ja 5 kg:n pakkauskokoja ja sopivimpana pakkaustapana pakkaamatonta irtotavaraa. Varsinkin suurtaloudet halusivat vihannekset käsiteltyinä (mm. pesu, kuorinta ja erilaiset paloittelut). Tuote-esittelyt ja reseptit kiinnostivat vastaajia. Opinnäytetyö kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: Kevättalvella koeviljelijöiden kanssa neuvoteltiin viljelyyn otettavista vihannes- ja perunalajikkeista. Koeviljelijöitä oli 17 hankkeen viimeisenä vuonna. Siemeniä hankittiin monilta eri siemenliikkeiltä. Pääsääntöisesti viljelyyn otettiin samoja lajeja kuin hankkeen aiempina vuosina, mutta uusia lajikkeita kokeiltiin. Uutena vihanneslajina koeviljelyyn tuli mm. juuripersilja. Viljelijöille toimitettiin täytettäväksi lomakkeet, joihin kerätään viljelytiedot vihanneksista ja perunasta. Ruokaperunasta tuli luomuviljelyyn Solist lajike, joka on aikainen varhaisperuna. Lisäksi aiempien hankevuosien tapaan perustettiin yhden viljelijän pellolle perunalajikkeiden esittelykenttä. Kentälle istutettiin kuuden eri lajike-edustajan perunalajikkeita yhteensä 32 kpl (Taulukko 4). 16
17 Taulukko 4. Perunalajikkeiden esittelykentällä 2012 olleet lajikkeet. Agila Erika JP Musica Annabelle Everest Karlena Opera Anuschka Excellent Lady Felicia Piccolo Star Arielle Fambo Lady Lenora Ramos Belana Fontane Leonardo Rosagold Biogold Gala Marabel Saline Carrera Inova Mariska Solis Challenger Jelly Melody Wega Kesän aikana käytiin tutustumassa koeviljelijöiden viljelyksiin. Lisäksi heihin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sähköpostilla. Koeviljelijöille tarjottiin mahdollisuutta saada yhteystietonsa ja tilan myytävät tuotteet yhteisesitteeseen (Tarjolla maaseudun herkkuja). Kuusi viljelijää halusi tietonsa siihen (Liite 30). Esite laitettiin Satafoodin nettisivuille. Esitettä toimitettiin kauppoihin, ruokapaikkoihin ja tukkuihin. Sitä jaettiin myös tilaisuuksissa, joihin hanke osallistui. Fenkolille, lehtikaalille, suippokaalille, kyssäkaalille ja punajuurelle tehtiin myynnin edistämiseksi reseptilehtiset (Liite 31). Perunan pellonpiennarpäivä pidettiin Veli-Pekka Sunin tilalla Köyliössä (Liite 32). Esittelyssä oli 32 ruokaperunalajiketta. Esittelijöinä toimivat perunoiden lajikeedustajat. Tilaisuuteen osallistui n. 30 viljelijää. Ruokaperunalajikekentältä tehtiin koenostot 32 lajikkeesta Perunat toimitettiin Perunantutkimuslaitokselle tutkittavaksi. Avomaanvihannesten pellonpiennarpäivä järjestettiin Huittisissa Tapanilan vihannestilalla (Liite 33). Tapahtuman ohjelmassa oli mm. vihannesten esittelyä ja myyntiä sekä vihannesruokien maistatusta. Tilaisuudessa kävi noin 70 henkilöä. Satakunnan Kansan ruokatoimittajalle tarjottiin syyskuussa lehtikaalia kokeiltavaksi erilaisiin ruokiin. Toimittajan kirjoittama juttu lehtikaalista oli Satakunnan Kansassa. Samanlainen juttu tuli myös useaan muuhunkin AlmaMedian lehteen, esim. Aamulehteen Myös Lauttakylä-lehti kirjoitti jutun lehtikaalista lokakuussa. Viljelijämatka Norjaan järjestettiin (Liite 34). Vierailukohteina oli kolme vihannestilaa, Yaran lannoitetehdas, paikallinen maatalouskauppa ja tuottajaorganisaatio Gartnerhallen. Matkalle osallistui 10 henkilöä, joista yksi oli Satafoodin henkilökuntaa. Matkasta on kirjoitettu matkaraportti, joka on liitetty Satafoodin nettisivuille. Hankkeessa kokeilussa olleet vihannes- ja perunalajikkeet ja niiden hankintapaikat listattiin (Liite 35). Lista toimitettiin koeviljelijöille. 17
18 Vuodelle suunniteltiin kaksi koeviljelijätapaamista. Ensimmäinen tapaaminen oli Tilaisuudessa käsiteltiin mm. hankkeen kuulumisia, keskusteltiin hankkeen viimeisen vuoden toiminnasta ja jaettiin koeviljelysiemenet. Toisessa tapaamisessa ( ) koottiin yhteen viljelijäpalaute hankkeesta ja keskusteltiin viljelijöiden jatkosuunnitelmista vihannesviljelyn suhteen. Koeviljelijöille järjestettiin mahdollisuus tutustua ( ) Huittisissa toimivaan varastohotelliin. Varastohotellista voi vuokrata lyhyt- tai pitkäaikaiseen säilytykseen tilaa lavapaikoittain. Kirjanpito kuuluu lavapaikan hintaan. Tarjolla on myös viileä- ja pakkastilaa. Yrittäjä tarjoaa myös kuljetuspalveluja. Tampereen suuntaan on säännöllistä ajoa. Satafoodin henkilökunnan lisäksi varastohotellitoimintaan oli tutustumassa kaksi koeviljelijää. Koeviljelijöiden vihanneksia toimitettiin Porissa järjestetyille Koti, Ruoka & Liikunta messuille kokkien käyttöön messujen demokeittiössä. Elintarviketieteiden ylioppilas Ella Mustanoja teki kirjallisen ja kokeellisen selvityksen lämpökäsittelyn vaikutuksesta vihannesten väriin ja rakenteeseen (Liite 36). Työn tavoitteena oli selvittää kotitalouksissa tehtävien lämpökäsittelyiden eli keiton, höyrytyksen ja ryöppäyksen vaikutus vihannesten, etenkin värikkäiden vihannesten väriin ja väriaineisiin, sekä selvittää rakenteessa tapahtuvaa muutosta ja sen yhteyttä vihannesten väriin. Työssä haluttiin selvittää myös, voidaanko värikkäille kasviksille esittää ns. terveysväittämiä ja voidaanko tietynväristä vihannesta pitää terveellisempänä kuin muita lajikkeen värivariaatioita. Kokeellisessa osiossa oli mukana viisi värikästä porkkanalajiketta ja neljä juurikaslajiketta. Rainbow-porkkanalajike oli lajikesekoitus, jossa on kolmenvärisiä porkkanoita (oranssi, keltainen, valkoinen). Lämpökäsittelyitä oli kolme. Tutkituista porkkananäytteistä tavallinen oranssi porkkana ja violetti Purple Haze -lajike olivat karotenoidipitoisimmat. Karotenoidipitoisuus lajikkeittain laski järjestyksessä: oranssi lajike, violetti, punainen lajike, Rainbow oranssilajike, keltainen lajike, Rainbow keltainen lajike ja Rainbow valkoinen lajike. Karotenoidipitoisuudet olivat suurempia lämpökäsitellyissä näytteissä kuin tuoreissa näytteissä. Keitetyt näytteet sisälsivät eniten karotenoideja. Seuraavaksi eniten karotenoideja oli höyrytetyissä näytteissä. Vähiten karotenoideja käsitellyistä näytteistä sisälsivät ryöpätyt näytteet. Lämpökäsittelyn vaikutus ei johdu siitä, että karotenoidipitoisuus oikeasti kasvaisi lämmön vaikutuksesta, vaan lämmön vaikutuksesta vihannesten rakenne muuttuu, mikä myös havaittiin rakennemittauksissa rakenteen pehmenemisenä. Lämpökäsittely rikkoo solurakenteita siten, että kasvisoluissa tiukasti kiinni olevat karotenoidit vapautuvat. Käsittelyjen erot nähdään niin, että keitto on hajottanut näytteen rakenteita eniten, jolloin karotenoidit ovat helpoiten uuttuvia. Rakenteen rikkoutumisen aiheuttama karotenoidien vapautuminen vaikutti myös vihannesten väriin: tuoreet näytteet olivat vaaleampia, punaisempia ja keltaisempia kuin käsitellyt näytteet. Tutkituista porkkananäytteistä vain violetti Purple Haze -lajike sisältää antosyaaneja, jotka ovat punaisia ja violetteja väriaineita. Tuoreesta porkkanasta antosyaanien uutto ei ollut riit- 18
19 tävän tehokas, mikä nähtiin siinä, että käsitellyissä näytteissä oli enemmän antosyaaneja. Lämpökäsittelyiden antosyaaneja hajottava vaikutus oli kuitenkin havaittavissa, sillä eniten antosyaaneja käsitellyistä näytteistä sisälsivät ryöpätty ja ph 5:ssä keitetty näyte, joista ryöppäys on hyvin lyhyt lämpökäsittely. Höyrytetty näyte sisälsi edellisiä vähemmän ja keitetty vähiten antosyaaneja. Antosyaanit ovat hyvin herkkiä ph:n muutoksille, ja keitto lievästi happamassa säilyttikin antosyaaneja verrattuna vedessä keittämiseen. Punajuurikkaista punajuuri sisälsi eniten betalaiineja, jotka ovat punajuuren punaisia ja keltaisia väriaineita. Seuraavaksi eniten betalaiineja sisälsi keltajuuri, ja vähiten betalaiineja sisälsivät raita- ja valkojuuret. Betalaiinien hajoaminen lämpökäsittelyn vaikutuksesta oli havaittavissa betalaiinipitoisuuksissa ja punajuurikkaiden värissä. Betalaiinien punaisuus väheni ja keltaisten hajoamistuotteiden vaikutuksesta keltaisuus kasvoi. Myös punajuurikkaissa lämpökäsittely vaikutti rakenteeseen pehmentävästi. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Lepaan yksikön hortonomiopiskelijat tekivät kesällä 2012 kaksi kehitystehtävää hankkeen toimittamista neljästä maissilajikkeesta. Töiden tehtävänä oli selvittää Fertiactyl Starter biostimulantin tehoa sokerimaissin kasvuun ja satoon sekä maissilajikkeiden soveltuvuutta Suomen oloihin. Biostimulantilla ei ollut merkittävää vaikutusta maissien kasvuun tai satoon. Testatuista lajikkeista aikaiset Spring Treat ja Sundance menestyivät parhaiten kesällä Niillä olivat parhain satotaso, lyhyin kasvuaika ja korkeimmat sokeriarvot refraktometrilla mitattuina. Spring Treat lajikkeen huonoksi puoleksi arvioitiin sen melko ohut tähkä, joka ei ole erityisen myyvän näköinen. Augusta- ja Delectable-lajikkeet eivät ehtineet oikein kypsyä ja täyttyä kunnolla melko viileän kesän ja myöhäisen istutuksen takia. Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista laadittiin tiedote (Liite 37), joka toimitettiin tiedotusvälineille Tiedotteesta poikineet jutut on esitetty Tiedottaminen-osiossa. Koeviljelijöille lähetettiin täytettäväksi hankepalautelomakkeet (Liite 38). Yhteenvetoa kesän koeviljelystä sekä siitä, miten viljelijät ovat satonsa käyttäneet tai myyneet: Liika märkyys ja viileys haittasivat viljelyä. Osalla viljelijöistä kylvöt viivästyivät, taimet kärsivät liiasta vedestä ja sadonkorjuuta vaikeutti märkä maa. Kaikkia kasvinsuojelutoimia ei päästy tekemään, joten rikat ja tuholaiset vaivasivat viljelyksiä. Erityisesti lämpöä vaativat kasvit tuottivat vähän satoa tai niiden sadontuotto viivästyi. Vihannesten eri lajikkeiden paremmuudesta kesän sääolojen ja erilaisten kasvuolosuhteiden takia ei juuri voida vetää johtopäätöksiä. Sadon myynnissä olivat samat myyntikanavat käytössä kuin aiempinakin vuosina eli tilamyynti, kaupat, ruokapaikat, tukut ja myynti erilaisissa tapahtumissa. 19
20 Vesimelonin Sugar Baby sato jäi olemattomaksi ja kokeiluun otetut aikaiset maissilajikkeet eivät tänä vuonna olleet erityisen aikaisia. Kurpitsoista saatiin vaihtelevasti satoa, osalla lajikkeista satokausi jäi lyhyeksi. Kaalien viljely onnistui kohtalaisesti. Erityisesti kyssäkaalin ja lehtikaalin sadot onnistuivat. Myös suippokaalista ja kukkakaalista saatiin myytävää satoa. Uudenseelanninpinaatti tuotti edellisvuosien tapaan hyvin satoa. Salottisipulin viljely onnistui edellisvuotta huonommin, taimien kasvu pysähtyi ja satoa saatiin vain vähän. Valkosipulit jäivät pienikokoisiksi. Myös juuripersilja jäi pienikokoiseksi ja esikasvatetuista taimista tuli epämuotoisia juuria. Maa-artisokan Urodny-lajike ehti ennen pakkasia aloittaa kukinnan. Määrältään ja kooltaan mukulasato oli hieman pienempi kuin edelliskesän lämpimissä oloissa saatu. Sato jätettiin talvehtimaan maahan, koska koneellinen nosto sateiden vuoksi ei ollut mahdollista. Myös perunalajike Solist kärsi liiasta märkyydestä. Perunan ulkonäkö ei ollut erityisen hyvä ja mukulakoko vaihteli paljon. Perunan lajikekoe: Perunan lajikekokeesta punnittiin kustakin lajikkeesta yhden rivin sato, josta laskettiin hehtaarisato, tehtiin mukuloiden lajittelu kokoluokkiin ja arvioitiin sadon ulkoinen laatu (Liite 39). Sadot nousivat hyvin korkeiksi, kun se laskettiin hyvin pieneltä koealalta. Liki kaikkien lajikkeiden satotaso oli yli 50 t/ha. Satoisimmat lajikkeet näissä oloissa olivat Marabel (71 t/ha), Musica (70 t/ha) ja Jelly (68 t/ha). Lajikkeet jakautuivat joko tasaisesti kokoluokkiin mm ja mm tai selvästi jompaankumpaan luokkaan. Tarkastellut lajikkeet olivat terveitä ulkoiselta laadultaan, mutta joitakin lajikkeita vaivasi runsas vihertyminen. Normaaleilla käytännön viljelyksillä sadot eivät nouse näin korkeiksi mm. siksi, että kasvuston varret hävitetään ennen sadonkorjuuta tietyn mukulakokojakauman saamiseksi ja mukuloiden kuoren vahvistamiseksi. d. aikataulu Hankkeen aikataulu e. resurssit Hankkeessa mennessä ovat työskennelleet: Kilpivuori Marika, kehitysasiantuntija Kiviranta Turo, opiskelija ( ) Laurila Jaana, kehitysasiantuntija Lehmusvaara Jari, toimitusjohtaja Mustanoja Ella, opiskelija ( ) Mäkinen Merja, puutarhuri Perälä Päivi, toimistopäällikkö Ruokonen Emilia, toimistosihteeri Saarinen Jukka, kehitysasiantuntija Saastamoinen Marketta, kehitysasiantuntija Vesanen Kaija, kehitysasiantuntija 20
Avomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotKASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta
KASVISTASE 2008 KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten Kulutuksen arviointiin on käytetty in Kuluttajapaneelin tuotekohtaisia tietoja kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöissä.
LisätiedotVinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy
Vinkkejä lajikevalintoihin 1 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Värikoodit vs. lajikkeet Lajikkeiden ja perunaerien erot selviävät vain kokeilemalla ja testaamalla. Värikoodit ohjaavat oikeaan käyttötarkoitukseen,
LisätiedotTAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT
MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 SATOKAUSI LISKUU JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 TIKUU SATOKAUSI Rucola
LisätiedotHyvinvointia kasviksista Matti Perttu
Hyvinvointia kasviksista 12.2.2019 Matti Perttu APETIT OYJ SYÖTÄ TILAISUUDEN NIMI 12.2.2019 1 APETIT OYJ Esityksen tai tilaisuuden nimi (LISÄÄ > YLÄ/ALATUNNISTE) 12.2.2019 2 Hernelohkojen Apetit sopimusviljelmät
LisätiedotMARINADEJA SALAATEILLE
MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös
LisätiedotEtelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto
mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:
LisätiedotVihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille
Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille Matkaraportti 14.10.2010 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jaana Laurila Merja Mäkinen Kaija Vesanen Manner-Suomen
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotKaupunkilaisten oma pelto
Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriön asetus
530 N:o 178 N:o 178 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotLuomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola
Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin
Lisätiedot2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014
2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014 Livonsaaren Osuuspuutarha 2462891-9 Tilinpäätös 31.12.2013 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5 Tilikirjaluettelo
LisätiedotVihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla
LisätiedotKASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET
LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET
LisätiedotLaatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 15.4.2010 1 Johdanto Puheenvuoro perustuu yli 15-vuoden yhteistyön kokemuksiin viljelijöiden kanssa
LisätiedotLisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa Tampere Jaana Elo
Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa 5.4.2018 Tampere Jaana Elo Luomutuotannosta Suomessa Luomutiloja 4587 kpl Keskikoko 56,6 ha Luomuomenoita 58 ha Avomaan
LisätiedotLUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA
LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA Pellonpiennarpäivä 13.7.2017 Ulvila Anne Rahkonen Luonnonvarakeskus Menestyvän tärkkelyslajikkeen tuntomerkit Riittävä tärkkelyspitoisuus Satoisuus, viljelyvarmuus Siementuotannon
LisätiedotVastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy
Vastuullista ruokatuotantoa 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy APETIT OYJ 8.4.2014 1 Sopimusviljelijät Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto Lähiruokaa pakkasesta 140 sopimusviljelytilaa
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
LisätiedotSertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe
13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä
LisätiedotKotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet
Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotKeräkaali. Keräkaali Premiere
Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä
LisätiedotPeruna-alan yhteistyöryhmä ry. TARJOUSPYYNTÖ 17.5.2016 Alapääntie 104, 61400 YLISTARO
Tarjouspyyntö Hilma-järjestelmässä olevaan hankintailmoitukseen viitaten Peruna-alan yhteistyöryhmä ry pyytää tarjousta peruna-alan osaston järjestämisestä seuraaviin messuihin: 1. Peruna-alan osallistuminen
LisätiedotTuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle
Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja
LisätiedotKoulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke) Aloitustilaisuus 26.2.2019 Tiedekeskus Tuorla, Piikkiö Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti Hankkeen tavoitteet ja sisältö Hankkeen tavoitteena
LisätiedotVäreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä
Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotEn ole erityisen hyvä ruuanlaittaja.
Oraksen soppavihko En ole erityisen hyvä ruuanlaittaja. Miksi siis kukaan lukisi ruokaohjeitani? No juuri siksi! Jos minä osaan laittaa nämä ruuat, sitten osaa kyllä lähes kuka tahansa. Tässä vihkosessa
Lisätiedotespanjalainen kikherne -chorizokeitto
espanjalainen kikherne -chorizokeitto aineet 40 ml oliiviöljyä 150 g chorizomakkaraa, hienonnettuna 175 g sipulia, hienonnettuna 50 g lehtiselleriä, hienonnettuna 100 g tuoretta pinaattia, pestynä ja hienonnettuna
LisätiedotLuomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013
Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa
LisätiedotTehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula
Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula 8. huhtikuuta 2008 There is variety in potatoes 1 Lajikejalostaja HZPC Perunan
LisätiedotRapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva
Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä
LisätiedotKeräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotLuomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila
Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelmana oli tuotannolle ja suurkeittiökäyttöön hyvin soveltuvien luomuperunalajikkeiden
LisätiedotPuutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes
Puutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes Marttaliitto ry Miksi papuja kannattaa kasvattaa? Papujen kasvatus on ekoteko: palkokasvit ylläpitävät maan kasvukuntoa, parantavat maan rakennetta ja sitovat
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
LisätiedotHOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
Lisätiedot13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/37
13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/37 OSA 4: SALAATTIEN SEKÄ KÄHÄRÄ- JA SILOENDIIVIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ Nämä vaatimukset koskevat: seuraavien lajien
LisätiedotKeitetty Quinoa / Kvinoa
Keitetty Quinoa / Kvinoa 1. Huuhtele ja valuta quinoa huolella. 2. Laita quinoa kattilaan ja lisää vettä suhteessa 1 osa quinoaa ja 2 osaa vettä. 3. Kuumenna kiehuvaksi, lisää ripaus suolaa ja anna kypsyä
LisätiedotKIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa. Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016
KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016 Ravinteli Bertha Viljely ravintolan takapihan terassilla, joka alun perin tarkoitettu oleskelu- ja pyykinkuivaustilaksi
LisätiedotLUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta
LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotYhteistyöllä tulosta - vihannesviljelyn kehittämishanke
1(12) Viljelykonsultoinnin tarjouspyynnön LIITE 2 Yhteistyöllä tulosta - vihannesviljelyn kehittämishanke Tiivistelmä hankesuunnitelmasta 2.2.2016 2(12) HANKKEEN TIIVISTELMÄ Vihannesten laatu, säilyvyys
LisätiedotKuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit
1 Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit SPK Viljelijäkoulutus, Tyrnävä 16.12.2013 Kuorirokko juurissa Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos
LisätiedotKylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä
LisätiedotTULE MUKAAN OSTA TILALTA! -PÄIVÄÄN!
SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA HANKKEEN UUTISKIRJE ELOKUU / 2017 KOKEMÄELLÄ SIJAITSEVA VIHANNES HELMI IHASTUTTAA MONIPUOLISUUDELLAAN Juha Peltosella on pitkä historia vihannesten viljelystä tukku- ja yritysviljelyn
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotLuomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi
Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä 18.01. 2016 klo 10.00-12.00 Evira, kokoustila Kalevi Osanottajat Nimi Paikalla 18.1.2016 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila X Ari Kulmanen, Ikaalisten Luomu Antti Vauhkonen,
LisätiedotGrowCamp. - täydellinen kasvimaa. Kasvata itse
GrowCamp - täydellinen kasvimaa Kasvata itse innostava harra stus ei etanoita terveellisiä tuotteita oma sta piha sta vi Kasvata itse! Yhä useampi kasvattaa omat vihanneksensa. On sanoinkuvaamattoman ihanaa
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotLuomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA
Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista
LisätiedotSekoita pohjaksi kahta erilaista salaattia Lisäksi muita kasviksia makusi mukaan; Ruokaisassa salaatissa voi olla lisäksi osana;
Sekoita pohjaksi kahta erilaista salaattia Lisäksi muita kasviksia makusi mukaan; avocadoa ituja auringonkukan versoja mungpapuja idätettyinä kaalia raakana, tai höyrytettynä kukkakaalia, parsakaalia kurkkua
LisätiedotYKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA
YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat
LisätiedotSusanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE
1 Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE 2 1 JOHDANTO 5.-6.5.1 Rovaniemellä järjestetty MAKUJEN LAPPI
LisätiedotLuomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009
Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12. T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen
LisätiedotPorkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotPuutarhatuotteiden jatkojalostus infopäivä
Puutarhatuotteiden jatkojalostus infopäivä Kiinnostaako vihannesten, marjojen tai hedelmien jatkojalostus omalla tilalla? Mitä se edellyttää käytännössä? Tai haluatko tietää, mitä mahdollisuuksia tarjoaa
LisätiedotTomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen
Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014
LisätiedotSyökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?
Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?
LisätiedotLuomusiementuotannon kannattavuudesta
Luomusiementuotannon kannattavuudesta Luomupäivät 5.4.2018, Tampere juha-antti.kotimaki@proagria.fi 0503011752 Miksi luomusiementuotantoon Jatkuvasti kasvava kysyntä, luomualan kasvu jatkuu Nurmisiemen,
LisätiedotMitä kuluttaja tuumii luomusta?
Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa
LisätiedotKehitetään luomutuotantoa. Timo Kaila, hankintapäällikkö, Apetit
Kehitetään luomutuotantoa Timo Kaila, hankintapäällikkö, Apetit timo.kaila@apetit.fi Luomupäivät 2018 Timo Kaila, Apetit 16.11.2018 1 Apetit kotimaista viljelyä kehittämässä Viljelyttämistä ja viljelyyn
LisätiedotValitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18
Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.
LisätiedotTUNNETAANKO LUOMU
Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi
LisätiedotLUOMUHORECA RYHMÄ. 23.10. 2013 Pääposti, Taksa
LUOMUHORECA RYHMÄ 23.10. 2013 Pääposti, Taksa Osanottajat Nimi Paikalla 22.5.2013 Laura Mäkilä, Arkea Tiina Ahola, Palmia Marko Kapanen, Heinon Tukku Ilari Paananen, Laurea Minna Mikkoa, HY/Ruralia Anu
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotVUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
Lisätiedot2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl
Määrät 10kg / 20kg tavoitteen mukaan. Jos määrää ei ilmoitettu, syö vapaasti. * katso lista vaiheeseen sopivista tuotteista MAANANTAI Aamupala: Kaurapuuro Välipala: 2,5dl tai 1kpl / 3,75dl tai 1,5kpl Lounas:
LisätiedotNuorten ideoista kasvaa parempi huominen!
Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten
LisätiedotPerunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014
Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat
Lisätiedotfondi IIVISTE SIMPUKKAFONDI
fondi IIVISTE SIMPUKKAFONDI iiviste IMPUKK ONDI Autenttista simpukan makua OSCAR Simpukkafondin maku on mieto, makea ja autenttinen kuin klassinen moules marinières. Helpompaa ja taloudellisempaa Fondia
Lisätiedot- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI
Ihanat versot! WWW.PIHAILO.FI - FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI Vihreää voimaa! Versojen kasvatus on vastaus alkuvuoden tarpeisiin: vatsa kaipaa kevyempää sekä terveellisempää
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017
ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi
LisätiedotViljellyimmät lajikkeet 2018 kesä
Viljellyimmät lajikkeet 2018 kesä Suomessa viljellään sertifioitua siementä 76 lajikkeesta n. 1100 ha, lisäksi siementä tuodaan myös ulkomailta. Suomessa 10 eniten viljeltyä lajiketta kattaa n. 8 000 ha
LisätiedotLuomukasvisten ja perunan tarjontaketjujen toimivuus Tuottajien ja ammattikeittiöiden näkemyksiä
Luomukasvisten ja perunan tarjontaketjujen toimivuus Tuottajien ja ammattikeittiöiden näkemyksiä 30.11.2016 Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti www.helsinki.fi/ruralia 2.12.2016
LisätiedotFiltsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003
Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Versolaikku % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Seittikoe 7400 Versolaikku K-koetila 2000 9.6. 3.7. 31.7. 30.8. 18.9. Nostokerta Uusi
LisätiedotUUSIA TULONLÄHTEITÄ ALKUTUOTTAJALLE VERKKOKAUPASTA. Pirjo Yli-Viitala
UUSIA TULONLÄHTEITÄ ALKUTUOTTAJALLE VERKKOKAUPASTA Pirjo Yli-Viitala AJANKOHTAISTA VERKKOKAUPASSA Apetit tuo verkkokauppaan kasvislaatikon kotiovelle vähintään viittä sesongin kasvista Ruoka 14.09.2017
Lisätiedotesongin parhaat Spalat
H eviä kuten haluat Tiesithän, että Chipstersiltä saa myös HeViä. Sesonkien mukaan elävästä monipuolisesta HeVi-tarjonnastamme löydät sekä koti- että ulkomaiset hedelmä- ja vihannestuotteet sekä yrtit,
Lisätiedot1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi.
1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi. Hatanpään siirtolapuutarha aloitti toimintansa. 1920 Perustettiin
LisätiedotLuomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin
Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin Pirjo Kivijärvi1, Terhi Suojala-Ahlfors1, Asko Hannukkala1, Satu Latvala1, Anu Koivisto1, Sari Iivonen2 ja Emmi Kuivainen2 1 2 Luonnonvarakeskus (Luke)
Lisätiedottorstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat
Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa
Lisätiedotmaistuvan KESÄn reseptit
maistuvan KESÄn reseptit kevyemmin salaatilla naudanrintasalaatti 10 hlö 450 g Snellman ylikypsä naudanrinta (30902) 800 g erilaisia salaatteja 600 g uusia perunoita 350 g IceCool papu, pitkä (33037) 50
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotBASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita)
SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) Monivuotinen, helppo kasvattaa. Istuta lämpimälle suojaisalle kasvupaikalle tai ruukkuun. Sopii suolaisiin tai makeisiin ruokiin. Antaa hyvän maun erilaisiin juomiin.
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 131. Asetus elintarvikkeiden vieraista aineista annetun asetuksen kumoamisesta. Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996 N:o 131 135 SISÄLLYS N:o Sivu 131 Asetus elintarvikkeiden vieraista aineista annetun asetuksen kumoamisesta... 305 132 Kauppa-
LisätiedotKasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla
Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
Lisätiedot150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ
Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja
LisätiedotSinivalkoinen jalanjälki
Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Kesä 5 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
Lisätiedot