OHJELMAIDEOITA RIPPIKOULUUN. Nuoren kehitystä tukeva materiaali viittomakielisille isosille

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJELMAIDEOITA RIPPIKOULUUN. Nuoren kehitystä tukeva materiaali viittomakielisille isosille"

Transkriptio

1 OHJELMAIDEOITA RIPPIKOULUUN Nuoren kehitystä tukeva materiaali viittomakielisille isosille Vilhelmiina Kiviniemi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) Airi Hannula Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillinen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Hannula, Airi & Kiviniemi, Vilhelmiina. Ohjelmaideoita rippikouluun. Nuoren kehitystä tukeva materiaali viittomakielisille isosille. Järvenpää / Turku, kevät 2009, s. 83, 9 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuus. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku. Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielen tulkki (AMK). Työn tavoitteena oli kerätä yhteen materiaalia viittomakielisen rippileirin vapaaajan ohjelmia varten. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko olemassa viittomakielisten ohjeiden rekisteriä. Työ tehtiin yhteistyössä kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön kanssa. Prosessin aikana tehtiin kvalitatiivinen kysely viittomakieliselle rippileirille osallistuneille työntekijöille ja haastateltiin viittomakieliseen isoskoulutukseen osallistuneita nuoria. Materiaalivihkoa varten kerättiin suomenkielistä materiaalia, joka selkokielistettiin ja käännettiin viittomakielelle sekä kuvattiin. Tehdyistä kyselyistä ja haastatteluista saatujen tietojen perusteella materiaali voi toimia viittomakielisellä rippileirillä. Materiaali jaoteltiin niin sanotun Viiden C:n ohjelman mukaisesti. Viitotun käännöksen pohjalta tutkittiin millaisia piirteitä viittomakielisiin ohjeisiin kuuluu ja mitkä seikat vaikuttavat ohjeissa käytettyyn rekisteriin. Kuvatusta materiaalista analysoitiin viittojan tekemiä ratkaisuja Viiden C:n ohjelman perusteella. Kuvatussa materiaalissa on havaittavissa viittomakielisten ohjeiden rekisteri, johon vaikuttavat useat eri seikat. Tämä tutkimus ei kuitenkaan ole riittävän laaja, jotta rekisteristä saataisiin yleispätevää tietoa. Asiasanat: viittomakieli, Viiden C:n -ohjelma, kääntäminen, rippikoulutyö, nuoren positiivinen kehitys, isonen, ohjeiden rekisteri, vapaa-ajan ohjelma

3 ABSTRACT Hannula, Airi & Kiviniemi, Vilhelmiina. Program Ideas for Confirmation School. Material that supports the development of the youth. Made for Sign Language using young confirmed volunteers. Järvenpää / Turku, spring 2009, pages 83, appendixes 9. Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Järvenpää. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. Diaconia University of Applied Sciences, Diak West, Turku. Degree Programme in Sign Language Interpreting. Degree: Bachelor of Sign Language Interpreting. The aim of the thesis was to collect material for free-time activities in Sign Language for confirmation schools. Another aim of the thesis was to find out whether there is a register of instructions in Sign Language or not. This work was done in co-operation with Finland s Evangelical Lutheran Church s Diaconia and Social Responsibility Department. During the process a qualitative questioning to people who have worked in Sign Language confirmation camps was made. Also those who took part in the training of the young confirmed volunteers were interviewed. Material for the booklet was first collected in Finnish and, after simplifying the language, then translated into Sign Language. These translations were filmed. Based on the results of the questionnaire and the interviews, it is possible that the collected material can be successfully used in Sign Language confirmation camps. The collected material was divided into groups based on the Five C s Programme. The instruction elements of Sign Language and various other elements that have an impact on the register used in the instructions were studied based on filmed translations. The way how the translations were Signed was studied based on the Five C s Programme. There is included in the filmed material the Sign Language register of instructions, which is affected by several details. This research is not yet wide enough to give generally applicable information about the registers. Keywords: Sign Language, Five C s Programme, translating, confirmation school work, youth positive development, young confirmed volunteer, register of instructions, free-time activity

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TYÖN TAVOITE JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ TYÖN TEORIATAUSTA JA METODI Nuoruus ja Eriksonin kehitysteoria Kehityspsykologinen Viiden C:n ohjelma Kvalitatiivinen tutkimus VIITTOMAKIELI, KUUROUS JA VIITTOMAKIELINEN KULTTUURI Viittomakieli Viittomakielisyys Viittomakielinen kulttuuri Viittomakieliset nuoret ja yhteisöllinen kulttuuri Viittomakielen leikit, kilpailut ja huumori RIPPIKOULU JA ISOSTOIMINTA SUOMESSA Suomenkielinen rippikoulutyö Viittomakielinen rippikoulutyö Isostoiminta Viittomakielinen isostoiminta TAUSTATUTKIMUKSET JA NIIDEN TULOKSET Ryhmähaastattelututkimus ja yksilöhaastattelututkimus Kyselylomaketutkimus Osallistuva havainnointi ja toimintatutkimus Tulokset MATERIAALIN KERÄÄMINEN JA TYÖSTÄMINEN Ohjelmien taustoja Materiaalin valintaperusteet Materiaalin jaottelu Viiden C:n mukaan KIRJALLISEN MATERIAALIN TEKEMINEN Selkokieli Kirjallisen materiaalin ulkoasu VIITTOMAKIELISEN MATERIAALIN TEKEMINEN Käännösteoriat... 55

5 9.2 Materiaalin kääntäminen Kuvaus ja editointi Käännösten tarkistus VIITTOMAKIELISEN AINEISTON ANALYSOINTI Aineiston analysoinnin vaiheet Viittomakieliset ohjeet Rekisteri POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET PAINETUT JA INTERNETLÄHTEET PAINAMATTOMAT LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Lupalappu iltaohjelmien kuvaamiseen kesällä 2007 LIITE 2: Isosten ja huoltajien saatekirje LIITE 3: Lupa haastateltujen isosten huoltajilta LIITE 4: Lupa haastatelluilta isosilta LIITE 5: Haastattelupohja isosille LIITE 6: Saatekirje ohjaajille LIITE 7: Lupalappu ohjaajien kyselyyn LIITE 8: Ohjaajien kysely LIITE 9: Materiaalivihkonen

6 1 JOHDANTO Viittomakielisten rippileirien ilta- ja vapaa-ajanohjelmat eroavat kuulevien leirien ohjelmista joiltakin osin. Suurin ero on ohjelmien painottuminen leikkeihin ja peleihin, jopa niin, että iltaohjelmassa on ollut vain jalkapalloa ja polttopalloa. Viittomakielisen rippikoululeirin isosille ei ole olemassa varta vasten heille suunnattua materiaalia esimerkiksi viittomakieliseen kulttuuriin sopivista leikeistä, kilpailuista, sketseistä ja hartausnäytelmistä. Kuulevien rippikoulujen isosille taas materiaalia on tarjolla valtavasti. Koska isoskoulutukseen osallistuvien nuorten äidinkieli ei ole suomen kieli, olemassa olevien materiaalien käyttö ei aina ole mahdollista. Materiaalin ymmärtämistä voi helpottaa selkokielisyys, koska osalle suomalaisista yleiskieli on liian vaikeaa. Kuurot ovat yksi ryhmä, joilla kieliongelmia voi olla (Rajala 1990, 9 10). Selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia ei juurikaan ole rippikoulukäyttöön. Siksi viittomakielisen rippikoulutyön tekijät ovat toivoneet opinnäytetyöntekijöiltä materiaalia viittomakielisille isosille. Tämän pyynnön ja omakohtaisten kokemusten vuoksi tähän aiheeseen tartuttiin. Opinnäytetyön liitteeksi tehtiin materiaalipaketti viittomakielisen rippikoulun isosille selkosuomeksi ja viittomakielellä. Materiaali koostuu leikeistä, kilpailuista, sketseistä sekä hartausnäytelmistä. Näitä liitteeksi kerättyjä ohjelmia voidaan käyttää rippikoulussa esimerkiksi opetuksen tukena ja vapaa-ajan toiminnassa sekä erityisesti hartausnäytelmien osalta rippikoulun hartaus- ja jumalanpalveluselämässä. Ohjelmat on jaoteltu viiteen ryhmään sen mukaan, mitä nuoren positiivisen kehityksen osa-aluetta ne tukevat. Materiaali oli tarkoitus julkaista kirkon kuurojentyön internet-sivuilla tämän työn osana, mutta sopimuksellisista syistä tätä julkaisua ei ole vielä toteutettu. Tämä mahdollisuus pidetään kuitenkin avoimena vielä työn valmistumisen jälkeen, sillä tavoitteena on, että materiaalipakettia voidaan käyttää tulevilla viittomakielisillä rippileireillä ja mahdollisesti muillakin viittomakielisillä leireillä. Kirjallinen suomenkielinen osio jää tämän opinnäytetyön liitteeksi, josta sen saa tarvittaessa käyttöön.

7 7 Opinnäytetyön keskeisiä teemoja ovat viittomakielisyys, nuoruus kehitysvaiheena, vapaa-ajanohjelmat ja niiden kääntäminen sekä viittomakielisten ohjeiden rakenne. Kirkon nuorisotyönohjaajan näkökulmasta tehty työ auttaa hahmottamaan vapaa-ajanohjelmien merkitystä ja mahdollisuuksia rippikoulutyössä sekä nuoren kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Nuorisotyönohjaajan toimenkuvaan kuuluu myös sen pohtiminen, millaiset leikit, kilpailut, sketsit ja hartausnäytelmät ovat rippileirillä sopivia. Työ antaa sen lisäksi näkökulmia erilaiseen rippikouluun ja auttaa ymmärtämään viittomakielisten nuorten maailmaa. Viittomakielentulkin työssä on tärkeää ymmärtää viittomakielistä kulttuuria ja tiedostaa viittomakieliseen ilmaisuun liittyviä erityispiirteitä. Näiden asioiden hallitseminen tukee hyvän kulttuurikäännöksen tekemistä. Tutkimus tarkastelee leikkien, kilpailujen, sketsien ja hartausnäytelmien kääntämistä viittomakielelle. Liitteessä olevien viitottujen käännösten pohjalta pyritään myös selvittämään, millaisia piirteitä viittomakielellä viitotuista ohjeista löytyy.

8 8 2 TYÖN TAVOITE JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Työn tavoitteena on tarjota viittomakielisen rippikoulun isosille materiaalia ja ideoita vapaa-ajanohjelmien toteuttamiseen. Tätä varten kerätty materiaali käännettiin viittomakielelle ja käännöksestä pyrittiin selvittämään, onko olemassa viittomakielen ohjeiden rekisteri. Lisäksi pyritään selvittämään, minkälaiset leikit, kilpailut, sketsit ja hartausnäytelmät sopivat viittomakieliselle rippileirille ja mitkä asiat vaikuttavat tähän. Tämän pohdinnan tueksi kysyttiin isosten ja ohjaajien mielipiteitä ja kokemuksia. Tutkimuskohteena oli vuoden 2008 viittomakielinen rippileiri, jonka aikana kerättiin tietoa ja kokeiltiin erilaisia vapaa-ajan ohjelmia. Tutkimukseen liittyviä taustatutkimuksia tehtiin myös vuotta aikaisemmalla viittomakielisellä rippileirillä ja isoskoulutuksissa. Viittomakieliselle käyttäjäryhmälle ei ole aikaisemmin ollut tarjolla materiaalia, joka pyrkisi vastaamaan viittomakielisen rippikoulun leikkien, kilpailujen, sketsien ja hartausnäytelmien tarpeisiin ja haasteisiin. Tutkimuksen aikana pyrittiin selvittämään, millaiset vapaa-ajan ohjelmat toimivat viittomakielisellä rippileirillä ja keräämään toimiviksi havaittuja ohjelmia yhteen. Lisäksi pyrittiin selvittämään, miten vapaa-ajan ohjelmien ohjeita viitotaan viittomakielellä, onko eri ohjeissa rekisteriin liittyviä eroja ja mitkä seikat voivat aiheuttaa niitä. Työssä pyrittiin luonnehtimaan viittomakielistä rippileiriä ja siihen liittyviä vapaa-ajan ohjelmia, jotka liittyvät sosiaalisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin. Näihin kulttuurisiin yhteyksiin liittyen selvitettiin muun muassa osallistuvalla havainnoilla viittomakielisen ohjelman erikoispiirteitä ohjelman toimimisen näkökulmasta.

9 9 3 TYÖN TEORIATAUSTA JA METODI Työn teoriataustana käytettiin Viiden C:n ohjelmaa. Työssä jokainen leikki, kilpailu, sketsi ja hartausnäytelmä on jaoteltu sen mukaan ryhmiin. Jokainen ohjelma on määritelty joko kyvykkyyttä, luottamusta, ihmiskuvaa, huolenpitoa tai yhteyttä tukevaksi tekijäksi. Viiden C:n ohjelmaa käytetään siis tässä opinnäytetyössä jokaisen materiaaliin valitun ohjelman tavoitteen määrittelyssä. Kerättyjen materiaalien kääntämisessä viittomakielelle teoriataustana on käytetty skoposteoriaa, dynaamista ekvivalenssia sekä pragmaattisia adaptaatioita. Skoposteorian tavoitteen mukaisesti käännöksissä pyrittiin tuottamaan oikeakielistä kohdekieltä, joka toimisi kohdekulttuurissa. Dynaamisessa ekvivalenssiteoriassa tavoitteena on tehdä käännös, jota lukiessa syntyy sama reaktio kuin lähtötekstiä lukiessa (Hytönen 2006, 68). Pragmaattisista adaptaatioista, eli tekstiin tehtävistä muutoksista, käytettiin käännöksissä lisäyksiä. Monia aiheita, kuten viittomakielisten nuorten yhteisöllistä kulttuuria, viittomakielistä isoskoulutusta tai vapaa-ajan ohjelmien ohjeiden viittomista ei ole aiemmin tutkittu. Koska lähdekirjallisuutta ei ole ollut saatavilla, työssä on käytetty lähteinä jonkin verran henkilökohtaisia tiedonantoja. Kulttuurieroja ja erityisesti viittomakielistä huumoria pohdittaessa on käytetty lähteinä aiheista tehtyä opinnäytetyötä sekä proseminaariesitelmää. 3.1 Nuoruus ja Eriksonin kehitysteoria Ihmisen elämästä nuoruus on melko pitkä ajanjakso. Kehitysvaiheena nuoruus alkaa toisen vuosikymmenen alusta ja jatkuu aina kolmannen vuosikymmenen alkuun. Kehityksestä puhuttaessa on tärkeää muistaa jokaisen ihmisen olevan yksilö, jolla on omanlaisensa kehityskulku ja tahti. Joillakin nuoruus voi jatkua pitkälti kolmannelle vuosikymmenelle, toisilla taas nuoruuden kehitysvaihe on lyhyempi. Nuoruus on ihmisen elämässä muutosten aikaa. Kehitysvaihetta oh-

10 10 jaavat monet biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka vaikuttavat jokainen toisiinsa. (Nurmi 2001, ) Toisen vuosikymmenen alussa puberteetin eli murrosiän alkaminen näkyy nuoren elämässä kehon kasvamisena ja kehittymisenä. Samalla nuori alkaa itse kiinnittää kehoonsa ja ulkoiseen olemukseensa enemmän huomiota. Sukukypsyyden saavuttamisen vuoksi nuoren elämää hämmentävät myös omaan sukupuoli-identiteettiin liittyvät asiat. Nämä muuttavat lapsen suhteen sekä ympäristöön että häneen itseensä. Samaan aikaan nuoren ajattelun abstraktisuus ja loogisuus kehittyvät tasolle, joka hänelle on aikuisenakin tyypillistä. Ajattelun kehityksen seurauksena nuori alkaa tarkastella itseään aiempaa syvällisemmin ja monimuotoisemmin. Nuoruudessa myös ihmissuhteet muuttuvat. Nuoren suhteet vanhempiinsa etääntyvät ja vastavuoroistuvat. Vastaavasti kavereiden ja vertaisten merkitys kasvaa, ja kaveripiirissä eteen tulleet riidat ja pettymykset koetaan voimakkaina. Kaveripiirin myönteiset asiat ovat nuorelle voiman ja tuen lähde ja negatiiviset asiat, kuten erimielisyydet ja kilpailu, stressiä aiheuttavia tekijöitä. (Nurmi 2001, ; Rönkä 2007.) Nuoruuden aikana ihminen käy läpi lukuisia roolimuutoksia, mitkä johtuvat muun muassa irtautumisesta lapsuuden perheestä sekä aikuiselämän rooleihin valmistautumisesta ja niiden opettelusta. Näihin kahteen liittyvät useat nuoruuden kehitystehtävistä, joita ovat uusien suhteiden luominen kumpaankin sukupuoleen, sukupuoliroolin omaksuminen, oman fyysisen olemuksensa hyväksyminen, itsenäisyyden saavuttaminen vanhemmista tunnetasolla ja omien päätösten teossa, sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen omaksuminen, valmistautuminen työelämään, avioliittoon ja perhe-elämään sekä oman ideologian tai maailmankatsomuksen omaksuminen ja kehittäminen. Kaikkiin kehitystehtäviin liittyy paljon erilaisia rooleja, joiden kautta ihmisen identiteetti ja minäkuva kehittyvät. (Nurmi 2001, ) Elämänkaaripsykologian mukaan ihmisen kehityksen eri vaiheet eroavat toisistaan erityisesti sen perusteella, millaisia sosiaalisia odotuksia, normeja ja mahdollisuuksia yhteiskunta ja sen eri toimijat kohdistavat ihmiseen (Nurmi 2001, 258). Ikään liittyvät roolit määräytyvät sosiaalisesti ja vaihtelevat siksi useiden

11 11 sosiaalisten tekijöiden mukaan. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi aika, jolloin henkilö elää, sekä hänen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristönsä. Esimerkiksi viisitoistavuotiaalta odotetaan aivan eri asioita pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa kuin vaikkapa jossakin maanviljelykselle perustuvassa kehitysmaassa. (Nurmi 2001, ) Eräs tunnettu kehitysteoria on niin kutsuttu Eriksonin kehitysteoria. Tässä Erik Homburger Eriksonin kehittämässä psykososiaalisessa kehitysteoriassa pääpaino on ihmisen identiteetin kehityksessä koko ihmisen elämän aikana. (Dunderfelt 1998, 241.) Teoriassa oli aikanaan erityisen merkittävää kehitysajattelun laajentaminen koskemaan koko ihmisen elämänkaarta, eikä vain lapsuutta ja nuoruutta (Dunderfelt 1998, 242). Eriksonin teoriassa ihmisen identiteetin kehitys on jaettu kahdeksaan eri kehitysvaiheeseen, jotka kattavat koko elämän. Kehitysvaiheet ovat vauvaikä, varhaislapsuus, leikki-ikä, kouluikä, nuoruus, varhainen aikuisuus, keski-ikä ja vanhuus. Jokaiselle kehitysvaiheelle Erikson on määritellyt kehitystehtävän, jonka toteutuminen on tavoitteena kussakin kehitysvaiheessa. Näissä kehitystehtävissä vastakohdat kussakin kehitysvaiheessa eivät kuitenkaan ole toisensa pois sulkevia ja vaihtoehtoisia, vaan kehitysvaiheen erilaisia ulottuvuuksia, joita molempia tarvitaan tasapainoiseen kehitykseen. (Dunderfelt 1998, 244.) Eriksonin teoriassa edeltävät kehitysvaiheet vaikuttavat aina seuraavaan, jolloin nuoruuden kehitysvaiheeseen ja kehitystehtäviin vaikuttavat vauvaiän, varhaislapsuuden, leikki-iän ja kouluiän kehitystehtävien saavuttaminen. Tästä syystä nuoruutta edeltävien kehitysvaiheiden edes osittainen ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään paremmin nuoruutta kehitysvaiheena. Vauvaiän kehitystehtävä on perusluottamuksen syntyminen turvallisuuden kokemuksen ja perustarpeiden tyydyttymisen kautta. Perusluottamuksen vastakohtana on epäluottamus. (Dunderfelt 1998, 249.) Itsenäisyyden tunteen perusta muodostuu jo varhaislapsuudessa, ja toisaalta samaan aikaan mukaan tulee aivan uudenlaisia tunteita kuten häpeää ja epäilyä omasta huonoudesta. Nämä yhdessä muodostavat varhaislapsuuden kehitystehtävän eri puolet. Leikki-iässä lapsi sisäistää ympäristön normeja ja käyttäytymistapoja, joista muodostuu lapsen omia psyykkisiä rakenteita. Kouluiässä lapsen kehityksen tehtävänä ovat oman ahke-

12 12 ruuden tai pystyvyyden kokemukset ja toisaalta alemmuudentunteet, jotka muodostuvat yksilön oman määrätietoisuuden ja ympäristön suhtautumisen kautta. (Dunderfelt 1998, 248.) Kouluiässä lapselle on merkittävää riittävän rakentavan palautteen saaminen toiminnastaan ja sitä kautta oman ahkeruuden ja pystyvyyden löytäminen. (Dunderfelt 1998, 247.) Samalla tavoin kuin nuoruuteen vaikuttavat sitä edeltävät kehitysvaiheet, nuoruuskin vaikuttaa sitä seuraaviin kehitysvaiheisiin, eli varhaiseen aikuisuuteen, keski-ikään ja vanhuuteen. Nuoruuden kehitystehtävänä on oman identiteetin löytäminen ja sen vastakohtana roolihajaannus. Ihmisen sisäisten voimien kasvaminen ja oman yksilöllisyyden tunteen voimistuminen saa hänet etsimään itseään. Identiteetin rakentumisessa ei kuitenkaan voi välttää epävarmuutta ja roolihajaannusta uusien ja vanhojen roolien, vaatimusten ja elämänalueiden välillä. Nuori ymmärtää, että yksilöllä voi olla yhteisössään monenlaisia ja joskus ristiriitaisiakin rooleja. Nuoruudessa alkava identiteettikriisi on yhteydessä vanhemmista irrottautumiseen ja itsenäistymiseen. Tällöin nuori kyseenalaistaa asioita, joihin on aiemmin luottanut tai joita hän on pitänyt itsestään selvyyksinä. Nuoruusvaiheen identiteetin kehityksessä mahdollisesti syntyvä perusvoima on uskollisuus, eli kyky säilyttää vanhat läheiset suhteet uusien elämäntilanteiden ja selkkausten keskellä. Uskollisuuden toisena puolena on lojaalisuudesta luopuminen epävarmoissa oloissa ja kiistatilanteissa, jonka seurauksena on syrjäytyminen. (Dunderfelt 1998, 247; Ruoppila 2001, 163.) 3.2 Kehityspsykologinen Viiden C:n ohjelma Nuoren positiivisen kehityksen lähtökohtana on nuoren myönteisen kehityksen tukeminen. Tällä tarkoitetaan kasvua ja kypsymistä, jonka seurauksena nuoruuden kehitystehtävät toteutuvat. Positiivisen kehityksen tukemisen tavoitteena on ehkäistä nuoren riskikäyttäytymistä ja toisaalta ongelmien jo kasautuessa tukea nuorta eteenpäin. Myönteisen kehityksen mahdollisuudet ovat nuorella olemassa silloinkin, kun kehitys ei ole edennyt toivotulla tavalla. Riskitekijöitä nuoren kehitykselle ovat muun muassa lähiympäristön ongelmat, kuten van-

13 13 hempien työttömyys tai alkoholismi ja nuoreen itseensä liittyvät tekijät, kuten oppimisvaikeudet tai aggressiivinen käytös. Kasvattajien olisikin hyvä pyrkiä nuoren omien suojaavien edellytysten, kuten sosiaalisten taitojen, tunnetaitojen ja itsetunnon kehityksen ja elämän suunnitelmallisuuden tukemiseen. Konkreettisia nuoren positiivista kehitystä tukevia suojaavia tekijöitä ja kokemuksia ovat esimerkiksi kestävät suhteet tasapainoisten aikuisten kanssa, säännölliset ja ohjatut harrastukset, jotka tuottavat nuorelle mielihyvää, positiiviset kokemukset omasta oppimisesta ja onnistumisista. (Rönkä 2007.) Nuoren myönteistä kehitystä määritellessään tutkijat ovat päätyneet niin sanottuun Viiteen C:hen, jossa C:t muodostavat kokonaisvaltaisen kuvan nuoren hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. (Rönkä 2007.) Yhdysvaltain 4H-liikkeen taholta on tutkittu nuoren positiivista kehitystä ja sitä tukevia tekijöitä. Tutkimuksen johtajana toimi Tuftsin yliopiston professori Richard M. Lerner, joka on kirjoittanut huomattavan paljon Viiden C:n ohjelmasta sekä nuoruudesta kehitysvaiheena ja siihen liittyvistä tekijöistä. (4-H 2009; Lerner & Lerner & Phelps 2008, 8.) Suomenkielistä materiaalia Viiden C:n ohjelmasta ei juuri ole olemassa, mutta Anna Rönkä (2007) on kirjoittanut siitä hieman artikkelissaan Lapsuudesta nuoruuteen: Mahdollisuudet, uhat ja myönteisen kehityksen edellytykset. Nuoren positiivisen kehityksen edellytykset on Viiden C:n ohjelmassa jaoteltu seuraavasti: Ensimmäinen viidestä C:stä on competence (kyvykkyys), mikä tarkoittaa ihmisen kyvykkyyttä ja taitoa tiedollisessa, emotionaalisessa, sosiaalisessa ja fyysisessä kontekstissa (Lerner ym. 2008, 8). Opinnäytetyönmateriaalissa kyvykkyyteen liittyviä toimintoja ovat erilaiset tietoa, muistia ja fyysistä kuntoa vahvistavat ja testaavat pelit ja leikit. Eriksonin teoriassa kyvykkyyteen liittyvät lapsen pystyvyyden tunteet. Toinen C, confidence (luottamus), sisältää itsetuntoa ja -luottamusta sekä luottamusta muihin tukevat elementit (Lerner ym. 2008, 8). Eriksonin teoriasta tähän voitaisiin liittää sekä perusluottamuksen että itsenäisyyden tunteet. Materiaalissa tähän ryhmään kuuluvat itsetuntoa ja - luottamusta sekä luottamusta pariin tai ryhmään kehittävät leikit ja pelit. Connection (yhteys) käsittää ihmisten ja ryhmien välisiä suhteita (Lerner ym. 2008, 8). Tämän ryhmän materiaaleja ovat esimerkiksi ryhmäyttävät ja toisiin tutus-

14 14 tuttavat sekä parin tai ryhmän löytämiseen liittyvät ja ryhmään kuulumisen tunnetta tukevat toiminnot. Neljäs C on character (ihmisarvo), joka puolestaan käsittelee tietoa keskeisistä arvoista ja normeista (Lerner ym. 2008, 8). Nämä liittyvät Eriksonin teoriassa lapsen psyykkisten rakenteiden kehitykseen. Materiaalissa näitä ilmentävät erilaiset eettiset leikit ja mahdollisesti leirin sääntöihin tai muihin vastaaviin liittyvät toiminnat. Viimeinen C, caring (huolehtiminen), on sananmukaisesti huolenpitoa, välittämistä ja empatian tuntemista käsittelevä määrite (Lerner ym. 2008, 8). Esimerkiksi erilaiset muista huolehtimiseen johdattelevat pelit ja leikit kuuluvat materiaalissa tähän ryhmään. Viiden C:n ohjelman C-termejä ei ole aiemmin suomennettu. Termit suomennettiin siis opinnäytetyö prosessin kuluessa. Suomennoksissa pyrittiin käyttämään sanoja, jotka vastaisivat mahdollisimman tarkasti kunkin C:n keskeistä sisältöä. Siksi ei onnistuttu käyttämään samalla kirjaimella alkavia sanoja, joten ohjelmaa kutsutaan suomennoksista huolimatta Viiden C:n ohjelmaksi. Termin Character suomennos ihmiskuva ei vastaa täysin sen merkitystä, mutta kattaa merkityksen kuitenkin paremmin kuin muut käännösvaihtoehdot. Tässä työssä käytetään termien suomennoksia luettavuuden parantamiseksi. 3.3 Kvalitatiivinen tutkimus Opinnäytetyön osana tehtiin kvalitatiivinen tutkimus. Se mahdollistaa monien erilaisten tutkimustapojen käytön sekä ilmiöstä saadun tiedon soveltamisen uuteen teoriaan. Lisäksi on mahdollista, että tutkija on tilanteessa sekä tutkija, havainnoitsija että osallistuja. Tämä oli olennaista rippileirillä ja isoskoulutuksissa toteutettujen osioiden kannalta, koska tutkijat osallistuivat niihin eri rooleissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään viittomakielisen rippileirien vapaaajan ohjelmien erikoispiirteitä. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin soveltamaan saatuja tietoja isosille tuotettavaan materiaaliin. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tietoisuus tutkittavan ilmiön sisällöstä on tärkeää, jotta sen olennaisia piirteitä voi havainnoida oikein. (Anttila 2006, 276.) Työssä ennakkotieto rippileiristä ja siihen liittyvistä vapaa-ajan ohjelmista pe-

15 15 rustuu työn tekijöiden kokemukseen ja aiempaan tietoon sekä viittomakielisistä että kuulevien rippileireistä. Asiayhteyksien ymmärtäminen on tutkimuksessa tärkeää, koska sen avulla analyysistä on helpompi huomata kulttuuri- ja ympäristötekijöihin pohjaavia eroja (Anttila 2006, 277). Yksi esimerkki tällaisista eroista on huomion kiinnittäminen ohjelman alussa. Suomenkielisellä rippileirillä tämä tehdään usein huutamalla, puhumalla päälle tai viheltämällä. Viittomakielisellä rippileirillä huomio täytyy kiinnittää jollakin näkyvällä tavalla, esimerkiksi heiluttamalla käsiä, räpsyttämällä huoneen valoja tai pyytämällä vierustoveria huomauttamaan vieressään istuvia, että ohjelma on alkamassa. Ilmiötä määriteltäessä pitää huomioida myös mahdolliset ympäristön vaikutukset (Anttila 2006, 330, 331). Esimerkiksi vapaa-ajan ohjelmia viitottaessa on hyvin tärkeää, että kaikilla on näköyhteys viittojaan ja että tilassa on riittävästi valoa. Hämärässä huoneessa viittomista voitaisiin verrata ohjeiden kertomiseen puheella meluisassa huoneessa. Vastaanottajat saattavat ymmärtää viestin väärin, koska ympäristö vaikeuttaa viestin vastaanottamista. Lisäksi ohjelmaan osallistuminen voi olla hankalaa, jos osallistuja ei näe, mitä muut viittovat. Tutkimus toteutettiin osaltaan toimintatutkimuksena, jossa korostetaan reflektion merkitystä uuden tiedon ja toiminnan tulosten esiin tuomisessa. Reflektiolla tarkoitetaan kaikkien osanottajien roolia tapahtumassa ja heidän odotuksiaan (Anttila 2006, 282). Tässä tutkimuksessa oli kyse reflektiosta, kun isoset, tutkijat ja leiriläiset odottivat kaikki tiettyjä asioita vapaa-ajan ohjelmilta. Isosten odotukset olivat sidoksissa heidän aiempiin leiri- ja isoskoulutuskokemuksiinsa. Aiemmin toimineiden ohjelmien odotettiin toimivan nytkin. Leiriläisten odotukset perustuivat heidän mahdollisiin aiempiin leirikokemuksiinsa. He odottivat todennäköisesti samantyylistä vapaa-ajan ohjelmaa, jollaiseen olivat aiemmilla leireillä osallistuneet. Tutkijat odottivat saavansa tietoa siitä, miksi jotkin ohjelmat toimivat ja toiset eivät.

16 16 4 VIITTOMAKIELI, KUUROUS JA VIITTOMAKIELINEN KULTTUURI 4.1 Viittomakieli Viittomakielet ovat visuaalisia kieliä, joita käytetään ympäri maailmaa. Ne ovat tärkein viestinnän väline, jota kuurot käyttävät kommunikoidessaan keskenään. Viittomakieltä tuotetaan eleillä ja ilmeillä ja se täytyy nähdä, eli viestintäkanava on siis ei-äänellinen. (Rissanen 1985, 5.) Viittomakielet eivät ole tekokieliä. Niitä ei ole kehitetty kuurojen apuvälineeksi, vaan ne ovat syntyneet kuurojen yhteisöissä samalla tavalla kuin puhutut kielet ovat syntyneet kuulevien yhteisöissä. (Malm & Östman 2000, 10.) Kuurojenkouluilla on usein ollut hyvin tärkeä rooli viittomakielten synnyssä. Monissa maissa ensimmäisen kuurojenkoulun perustaminen on tarkoittanut myös kielen synnyn kannalta välttämättömän kieliyhteisön syntyä. Kuurojenkouluissa viittomakieli pääsi sekä kehittymään että leviämään. Oppilaiden kotona käyttämät merkit ja muut kommunikaatiomenetelmät muodostuivat vähitellen yhdeksi yhtenäiseksi kieleksi. (Jantunen 2003, 19.) Viittomakieltä käyttävien kuurojen määrää on vaikea arvioida. Mitään tarkkoja tilastoja ei ole tehty. Viittomakieltä käyttäviä kuuroja arvioidaan maassamme olevan noin Heille viittomakieli on äidin- tai ensikielen asemassa. Kuurojen lisäksi on joukko kuurojen vanhempien kuulevia lapsia, joille viittomakieli on myös äidin- tai ensikielen asemassa. He ovat oppineet viittomakielen joko ennen kuin ovat oppineet puhuttua kieltä tai yhtä aikaa puhutun kielen kanssa. (Vivolin-Karén & Alanne 2003, 7.) Arvioidaan, että 5000 viittomakielisen lisäksi noin kuulevaa käyttää suomalaista viittomakieltä toisena tai vieraana kielenään (Jantunen 2003, 23). Viittomakielellä, kuten muillakin ihmiskielillä, voi ilmaista itseään monipuolisesti. Alueelliset murteet, juhlatyyli, arkikieli, satujen kieli tai lasten jokeltelu ovat myös viittomakielen variaatiota. Viittomakielessä esiintyy sekä alueellisia murre-eroja että sosiaalisia murre-eroja. Aluemurteesta on kysymys silloin, kun turkulainen ja vaasalainen kuuro käyttävät eri viittomia. Sosiaalisesta murteesta puhutaan

17 17 silloin, kun vanha ja nuori kuuro viittovat eri tavalla. Viittomakieli muuntuu myös käyttötilanteen mukaan. Juhlapuheessa käytetään erityylistä kieltä kuin arkipäivän keskustelutilanteissa: uutisten kieli eroaa vaikkapa satujen kielestä, ja pienelle lapselle viitotaan eri tavalla kuin aikuiselle. (Kuurojen kielipoliittinen ohjelma 1993, 6.) Jokaisessa maassa on kehittynyt oma viittomakielensä. Suomessa on käytössä kaksi viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Nämä kaksi kieltä ovat niin lähellä toisiaan, että niiden ajatellaan usein olevan saman kielen kaksi päämurretta tai variaatiota. Ei ole olemassa yhtä kansainvälistä viittomakieltä, jota kaikki eri maiden kuurot ymmärtäisivät ja käyttäisivät. Ajatus yhdestä kansainvälisestä viittomakielestä on yhtä mahdoton kuin ajatus yhdestä puhutusta kielestä. Kielet syntyvät ihmisten tarpeista. Eri kulttuureissa, eri ammateissa ja eri ikäisillä ihmisillä on erilaiset tarpeet. Ihmisillä on myös tarve liittyä yhteen ja erottua muista. (Malm & Östman 2000, 18.) Kuuroilla on kansainvälisiä tapaamisia, muun muassa viittomakielten tutkijoiden konferensseja, teatterifestivaaleja sekä urheilutapahtumia. Näihin tilanteisiin on syntynyt kansainvälinen viittomistapa. Kyseessä ei kuitenkaan ole yhtenäinen kieli, vaan yhdistelmä eri viittomakielille yhteisiä rakenteellisia piirteitä, amerikkalaisen viittomakielen viittomia ja mimiikkaa eli elekieltä. (Malm & Östman 2000, 19.) Suomalainen viittomakieli sai nykyisen perustuslaillisen asemansa Tuolloin tulivat voimaan täysin uudistetut perusoikeussäädökset. (Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 969/1995, 14.) Viittomakielen aseman tunnustaminen perusoikeussäännöstössä oli suuri askel kohti kielellisen tasaarvon saavuttamista. Viittomakieliselle yhteisölle tunnustaminen oli hyvin merkittävä asia, koska heidät nähtiin nyt ensimmäisen kerran kieli- ja kulttuuriryhmänä. (Lappi 2000, 72.) Suomalaisella viittomakielellä on oma kielioppinsa ja rakenteensa. Usein ajatellaan, että viittomakieli olisi vain sanojen tuottamista jonkinlaisilla sormimerkeillä. Viittomakielissä on kyllä sormiaakkoset, joita käytetään puhuttujen kielten sanojen koodaamiseen, mutta viittomakieli ei ole pelkkää

18 18 sormiaakkosten toistensa perään laittamista. Sormiaakkosia käytetään siis suomalaisessa viittomakielessä useimmiten vain tilapäisenä apukeinona. (Malm & Östman 2000, 17.) Suomalainen viittomakieli ei myöskään ole viitottua suomea. Viittomat eivät siis vastaa yksi-yhteen puhutun kielen sanoja. On olemassa viitottua suomea, mutta se ei ole viittomakieltä, vaan siinä käytetään viittomakielen viittomia suomen kielen sanajärjestyksen mukaisesti puheen tukena. (Jantunen 2003, 20.) Viittomakielet koostuvat viittomista. Niitä yhdistämällä muodostetaan lauseita ja pidempiä tekstikokonaisuuksia. Yhdistäminen tehdään viittomakielen kieliopillisia sääntöjä noudattaen. Viittomia voidaan verrata myös puhuttujen kielten sanoihin: viittomilla on sama tehtävä viittomakielissä kuin sanoilla puhutuissa kielissä. (Vivolin-Karén & Alanne 2003, 13.) Yksittäiset viittomat tai viittomakieli eivät kuitenkaan ole vain käsien liikettä. Kasvoilla sekä kehon ja pään liikkeillä on tärkeitä tehtäviä niin viittomien kuin lauseiden tuottamisessa. Kasvoissa merkityksellisiä ovat kulmakarvojen asennot, silmien siristäminen tai avaaminen suuriksi, katseen suunta, suun liikkeet eli huulio sekä yleinen kasvojen ilme. Näiden ei-manuaalisten eli muiden kuin käsillä tuotettujen elementtien käyttö riippuu tilanteesta ja viittojasta. (Malm & Östman 2000, ) 4.2 Viittomakielisyys Kuurojen Liiton viittomakielitoimikunnan muotoileman määritelmän mukaan viittomakielinen on kuuro, kuuleva tai huonokuuloinen henkilö, jonka äidinkieli tai ensikieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on joko hänen parhaiten hallitsemansa ja/tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Henkilön tulee myös itse samaistua tämän kielen käyttäjäksi. (Jokinen 2000, ) Nimitykset kuuro ja viittomakielinen ovat siis ryhmään itse kuuluvien hyväksymät termit ja siksi yleisestikin hyväksyttävissä. Viittomakielisten ryhmä muodostuu yhteisen kielen ja samankaltaisten elämänkokemusten perusteella. Kuurous tarkoittaa kuulumista etniseen ryhmään eli kieli- ja kulttuurivähemmistöön. Se ei tarkoita

19 19 ainoastaan kuulovamman astetta. Henkilö itse päättää, kutsuuko hän itseään kuuroksi, kuuroutuneeksi vai kuulovammaiseksi. (Malm & Östman 2000, ) Opinnäytetyössä käytetään termiä viittomakielinen käsittämään sekä kuurot, kuuroutuneet että huonokuuloiset, koska leireillä on eriasteisesti kuulovammaisia, joita yhdistää viittomakielen käyttö ensisijaisena kielenä sekä identifioituminen viittomakieliseksi. Viittomakielisten kulttuurin yhteyteen on syntynyt tietty tapa kohdata maailma ja peilata itseään suhteessa muihin (Malm & Östman 2000, 29). Kieli ja kulttuuri liittyvät selvästi yhteen. Kieli vaikuttaa käyttäjänsä identiteettiin, se luo ja muokkaa identiteettiä jatkuvasti. On selvää, että ihmiset, jotka käyttävät samaa kieltä, tuntevat yhteenkuuluvuutta myös muilla elämän alueilla. Jokaisella ihmisryhmällä on oikeus tulla nimitetyksi itse valitsemallaan tavalla. Ilman viittomakieltä ei olisi olemassa myöskään kuurojen kulttuuria. (Malm & Östman 2000, 29.) Kulttuuri siirtyy kielen avulla: lapsi oppii kielen osana ihmisten käyttäytymistä ja kulttuurikuvaa. Lapsi ei siis opi vain kieltä, vaan myös ympäristön tapoja, arvoja ja merkityksiä. (Savisaari & Vanne 1979, 27.) 4.3 Viittomakielinen kulttuuri Kuurojen kulttuuria on vaikea määritellä tarkkaan. Tässä työssä käytetään termiä kulttuuri tarkoittamaan prosessia, jossa kuurojen kulttuurin sisältämät arvot, uskomukset, tavat ja käyttäytymismuodot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Lisäksi kulttuuri käsitetään myös symbolijärjestelmänä, joka ohjaa käyttäytymistä ja selittää sekä rajoittaa ympäröivän todellisuuden esittämiä asioita (Jokinen 2000, 17). Näin ollen viittomakieliset sosiaalistuvat ja kasvavat kuurojen kulttuurin jäseniksi omaksumalla kulttuurin symbolit sekä sen tavat ymmärtää ympäröivää todellisuutta ja maailmaa visuaalisesta näkökulmasta. Viittomakielen lisäksi kulttuuri välittyy arjen ongelmien ratkaisutapojen ja käyttäytymismallien kautta. Kulttuuri sisältää yhteisön kerääntyvä viisauden, jota monien sukupolvien kuurot ovat luoneet ja kehittäneet. (Jokinen 2000, 97.) Kuurojen kulttuurityöryhmän muistion mukaan kulttuuri on kaikkea sellaista,

20 20 mikä rikastuttaa kuuron elämää ja parantaa elämisen laatua. Kuurojen kulttuuriin kuuluu isona osana visuaalisuuteen ja viittomakieleen pohjautuva esittävän kulttuurin alue. Kuurojenyhteisössä normit, tavat, tiedot, uskomukset ja tunneilmaisut siirtyvät viittomakielen välityksellä. (Jokinen 2000, 98.) Kirjallisuudessa on käytetty termiä kuurojen kulttuuri osittain päällekkäin termin kuurojen yhteisö kanssa (Jokinen 2000, 96). Kuurojen yhteisön juuret ovat kuurojenkouluissa. Niissä saatiin yhteinen kieli, yhteisiä kokemuksia, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ystäviä. (Wallvik 2000, 58.) Kuurojenkoulujen lisäksi kuurojenyhdistyksillä on suuri merkitys yhteisön ja kulttuurin muodostumiselle, sillä kuurojenyhdistysten piirissä tapahtuu kaikki yhteisön sisäinen, merkittävä toiminta. Yhdistyksellä saadaan tietoa, vaalitaan viittomakielistä kulttuuria ja valvotaan viittomakielisten etuja. Lisäksi siellä on mahdollisuus harrastustoimintaan sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen, johon on rajoitetut mahdollisuudet jokapäiväisessä elämässä. (Wallvik 2000, 58.) Viittomakieliset nuoret ja yhteisöllinen kulttuuri Nuorisokulttuuri on rajoiltaan häilyvä ja jatkuvasti elävä muodostelma, johon eri nuoret panostavat eri tavoilla. Se määrittyy nuorten ryhmänmuodostamisen ja ryhmässä toimimisen tapana. Nuorisokulttuuri tarkoittaa nuorten omalle elämälleen ja elämäntavalleen antamia merkityksiä sekä toisten kanssa jaettuja merkityksiä. Nuorisokulttuurissa on myös pysyviä piirteitä. Näihin piirteisiin nuoret peilaavat omaa asemaansa ja muiden asemaa. (Perho 2007, 19.) Suomalaisesta viittomakielistä nuorisokulttuurista ei löytynyt taustakirjallisuutta, joten lähteinä tässä luvussa käytetään neljältä nuorelta haastattelemalla saatuja henkilökohtaisia tiedonantoja. Haastattelut toteutettiin sähköpostilla. Kolmelta nuorista kysyttiin vain heidän kokemuksiaan viittomakielisestä nuorten kulttuurista. Neljäs nuori on materiaalin viittoja, joten häneltä kysyttiin lisäksi materiaalin tekemiseen liittyvistä asioista. Tästä syystä neljännen nuoren vastauksia käsitellään myös muissa luvuissa.

21 21 Nuorten kulttuuri on toisten kuurojen tapaamista ja osallistumista kuurojen tapahtumiin, kuten kuurojen kulttuuripäiville ja nuorten päiville. Toisten kuurojen tapaaminen ei tarkoita vain suomalaisten kuurojen tapaamista, vaan myös ulkomaille matkustaminen ja eri maiden kuurojen tapaamista. Kuurojen kulttuuriin kuuluvat tärkeänä osana myös kuurojen leirit, lehdet ja kuurojen yhdistykset. Aktiivisuus yhteisössä ja muiden tapaaminen ovat tärkeitä, koska siten voi tuntea kuuluvansa kuurojen yhteisöön ja identifioitua muiden kanssa. Toiset kuurot ymmärtävät, mitä tarkoittaa olla kuuro, mutta kuulevien on vaikea tavoittaa tätä, koska heiltä puuttuu omakohtainen kokemus. Kuurot ovat tottuneet kuurouteensa ja he ovat tyytyväisiä siihen, että heillä on oma kulttuuri, historia ja kieli. Lisäksi kuurojen yhteisön hyvä yhteishenki auttaa hyväksymään kuurouden. (Nuori 1, 2, 3 ja 4, henkilökohtainen tiedonanto ) Monet kuurot nuoret käyvät ala- ja yläkoulun kuurojen kouluissa. Kouluaikaan liittyvät vahvasti koulujen väliset kilpailut ja muut ryhmässä tehtävät asiat. Kun peruskoulu loppuu, nuoret hajaantuvat eri puolille Suomea kouluun tai töihin. Kun koulun yhdistävä ulottuvuus näin loppuu, yhteydenpidon ja yhdessä tekemisen merkitys korostuu. Tällaista yhdessä tekemistä on esimerkiksi kilpailuihin osallistuminen porukalla ja uimassa tai laskettelemassa käyminen. Mikäli lähellä asuu muita kuuroja nuoria, on tavallista myös ajella autoilla ympäriinsä ja käydä istuskelemassa eri huoltoasemilla. Myös nuorten illoissa käydään tapaamassa muita ikätovereita. Osaan kavereista pidetään yhteyttä myös harrastusten kuten partion ja sählyn kautta. (Nuori 1, 2, 3 ja 4, henkilökohtainen tiedonanto ) Nuoret kokoontuvat kuurojen yhdistyksellä, mikäli siellä on jotakin ohjelmaa. Muuten he osallistuvat lähinnä nuorten kerhojen toimintaan. Nuorten kerhoissa vetäjät järjestävät erilaista ohjelmaa nuoria varten. Harvemmin kokoonnutaan kenenkään kotiin. Olennaisinta tapaamisissa on se, että voidaan tavata kasvotusten. Jos kasvotusten tapaaminen ei ole mahdollista, voidaan tyytyä myös muihin yhteydenpitotapoihin kuten tekstiviesteihin, videopuheluihin, Messengeriin, Facebookiin, Irc-galleriaan, sähköpostiin ja Skypeen. (Nuori 1, 2, 3 ja 4, henkilökohtainen tiedonanto )

22 Viittomakielen leikit, kilpailut ja huumori Viittomakielen leikeistä ja kilpailuista ei ole tehty tutkimusta. Niinpä tämän luvun tiedot pohjaavat tutkimuksen aikana tehtyihin havaintoihin ja niiden pohjalta tehtyyn havaintopäiväkirjaan viittomakielisen leikki- ja kilpailukulttuurin erityispiirteistä. Havaintopäiväkirjaa tehtiin rippikoulussa ja isoskoulutuksissa vuonna Siihen kirjattiin isosten käyttämiä ohjelmia, viittomakielisen rippikoulun ohjelmien erityispiirteitä, viittomakielen ohjelmille asettamia vaatimuksia sekä huomioita viittomakielisten nuorten kulttuurista ja viittomakielisestä huumorista. Rippileirien ja isoskoulutusten aikana tehtyjen havaintojen perusteella voisi äkkiseltään sanoa, että leikki- ja kilpailukulttuuriin kuuluu olennaisesti fyysisyys. Monet suosituimmista kilpailuista tai leikeistä olivat fyysisesti rankkoja, esimerkiksi leikkejä, joissa juostaan ja liikutaan. Toinen huomattava seikka oli yhteisöllisyys, eli yhdessä tekeminen ja läheisyys. Suosituimpia leikkejä olivat ryhmässä tehtävät leikit tai pienissä porukoissa tehtävät kilpailuhenkiset ohjelmat. Nuoret kilpailivat mielellään toisiaan vastaan, ja läheisyys oli heille tärkeää. Viittomakielisellä leirillä vapaa-ajan ohjelmissa on tiettyjä vaatimuksia, jotka eroavat jonkin verran suomenkielisten leirien vapaa-ajan ohjelmista. Ohjeita viitottaessa tai sketsiä esitettäessä on olennaisen tärkeää, että kaikki näkevät, mitä viitotaan. Viittomakielisellä leirillä katsekontaktin merkitys korostui muutenkin. Kukaan ei voi istua esimerkiksi selin ohjeiden antajaan, koska tällöin hän ei voi vastaanottaa kerrottua viestiä. Kuulevien leirillä taas on hyvin mahdollista, että joku ei katso puhujaa, jolloin hän saa tiedon kuulonsa kautta ilman katsekontaktia. Valojen käyttö on hyvin olennaista, eikä ohjelmaa voida toteuttaa hämärässä tai pimeässä. Valoja voidaan käyttää huomion herättämiseen tai esimerkiksi leikeissä merkin antamiseen. Tämä on hyvä tapa viittomakielisessä ohjelmassa, koska kaikkien on mahdollista havaita merkki samaan aikaan joka puolella huonetta. Jos joku viittoisi valojen räpsyttämisen sijaan, olisi hyvin mahdollista, että kaikki eivät katsoisi häneen päin tai joku voisi olla jopa selkä viittojaan päin. Näin leikkijät olisivat eriarvoisessa asemassa. Huomion kiinnittäminen onnistuu hyvin myös muilla tavoin. Yleinen tapa on huitoa käsillä niin kauan, että kaikki huomaavat sen ja katsovat viittojaan päin.

23 23 Toinen yleinen tapa leireillä on käsien vieminen ohimoille ikään kuin hirven sarviksi, jolloin kaikkien piti tehdä käsillään samoin. Kolmas tapa, jolla kiinnitetään huomiota, on lattian tömistely. Kun lattiaa polkee jalallaan riittävän voimakkaasti, lattialla istuvat henkilöt pystyivät tuntemaan tärinän. Tätä tapaa käytettiin myös pöydän kautta, pöydän pintaan koputtamalla. Neljäs vaihtoehto on pyytää vierustoveria kertomaan jutteleville henkilöille, että ohjelma on alkamassa. Puhuttujen kielten ja kulttuurien huumoria on tutkittu paljon. Maailmalla on tehty jonkin verran tutkimusta kuurojen kulttuurista ja huumorista, mutta suomalaisten kuurojen huumoria ja kulttuuria ei ole tutkittu juuri lainkaan. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ei siis ole kovin paljoa saatavilla. Päivi Homi on tehnyt folkloristiikan proseminaariesitelmänään tutkimuksen kuurojen huumorista. Lisäksi Suvi Seppälä ja Mikko Äärynen (2000) ovat tutkineet opinnäytetyössään kuurojen huumoria ja sen erityispiirteitä. Seppälä ja Äärynen (2000) keskittyvät työssään niihin aiheisiin ja vitseihin, jotka ovat kuurojen kulttuurille tyypillisiä. Näitä ovat esimerkiksi kuurot kuulevien maailmassa ja siihen liittyvät ongelmat, kuurojen aseman kohentaminen kuuleviin nähden huumorin avulla sekä tulkkipalvelu (Seppälä & Äärynen 2000, 10). Kuuroilla on tapana muuttaa arkiset tapahtumat humoristisiksi kertomuksiksi. Myös viittomakielisten yhteisön sisäisistä ryhmistä vitsaillaan, esimerkiksi huonokuuloisista kerrotaan paljon vitsejä. Kun yhteisö huomaa kulttuurissaan piirteitä, jotka erottavat heidät valtaväestöstä, yhteisö lähentyy. Yhteisön kieli vaikuttaa tähän paljon, koska vain kieltä osaavat voivat ymmärtää kielen vivahteet ja esimerkiksi asiat, jotka tekevät vitsistä vitsin. Kielen osaamisen lisäksi tarvitaan monesti myös kokemus kuurona olemisesta. Kuurojen huumorin tyypillisiä aiheita ovatkin kuurojen ja kuulevien maailmojen erot ja yhteentörmäykset. (Homi 1992, 11.) Jutut, joissa käytetään hyväksi sitä, että kuulevat eivät osaa viittoa, ovat hyvin tavallisia. Yleisiä ovat myös kaskut, joissa kuulevat luulevat kuuroa hölmöksi, eivätkä tiedä tämän olevan kuuro. Näissäkin kaskuissa kuulevat joutuvat pilkan kohteeksi tietämättömyytensä takia. (Homi 1992, 13.) Kuurot korostavat huumorissaan usein yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi juuri kuulevien ja kuurojen eroja käsittelevissä vitseissä tämä tulee hyvin esille. Erot

24 24 huumorissa ja sen käytössä johtuvat kulttuurien eroista, mutta myös puhutun ja viitotun kielen eroista. Suomen kielen sanonnat ja ilmaisutavat eivät ole kuuroille tuttuja, ja monesti he eivät tunne kuulevien vitsien aihepiirejä, siksi suomenkielinen huumori ei välttämättä tavoita heitä. (Homi 1992, 20.) Homi on tutkimuksessaan haastatellut kolmea kuuroa. Yksi haastatelluista kertoo, että kuulevien ja kuurojen huumorissa on suuri ero ja että kuulevien vitsejä on vaikea ymmärtää, koska ne perustuvat suomen kieleen. Hänen mukaansa kuuleville on myös vaikeampaa kertoa vitsiä, koska heille täytyy usein selittää kuurojen kulttuuriin liittyviä asioita vitsin ymmärtämiseksi. (Homi 1992, 16.) Kuurojen ja kuulevien huumorin väliset erot tulevat hyvin esille myös elokuvissakäynnin yhteydessä. Elokuvissa kuurot ja kuulevat nauravat usein eri asioille. Kuulevat nauravat esimerkiksi repliikeille, kun taas kuuroa voi naurattaa näyttelijän ilme, jota kuulevat eivät välttämättä edes huomaa. (Homi 1992, 21.) Tutkimuksessaan Seppälä ja Äärynen haastattelivat viittä kuuroa siitä, mitä huumori heille tarkoittaa ja mihin viittomakielinen huumori perustuu. Työssä kerrotaan, että huumori syntyy ympäristön virikkeistä ja se perustuu visuaalisuuteen (Seppälä & Äärynen 2000, 15). Juuri visuaalisuutensa takia viittomakieli antaa hyvät edellytykset matkimiselle. Matkimalla voidaan usein pilailla, esimerkiksi liioittelemalla tai jäljittelemällä toiselle ihmiselle tyypillistä tapaa tai piirrettä. Matkiminen on kuitenkin yleensä tutun ryhmän sisäistä. (Seppälä & Äärynen 2000, 12.) Matkimisen lisäksi kuurot voivat pilailla viittomanimillä. Viittomanimi, eli viittomamerkki, on kuurolle tämän suomenkielisen nimen lisäksi annettu viittomakielinen nimi. Viittomanimeä ei yleensä saada vanhemmilta vaan päiväkodissa tai koulussa ensimmäisten viikkojen aikana. (Rainò 2000, 201.) Viittomanimillä pilailtaessa keksitään ihmisille pilaviittomia, eli pilanimiä. Ne voivat liittyä ulkonäköön tai vaikkapa johonkin tapahtuneeseen vahinkoon. (Seppälä & Äärynen 2000, 14.) Pilailu on siis luonnollinen osa kuurojen huumoria ja kulttuuria. Homin haastatteleman toisen kuuron mukaan kuurot kestävät pilailua huomattavasti paremmin kuin kuulevat ja ymmärtävät sitä helpommin. Hän toteaa, että kuuleville pitää usein selittää pilan idea, jotta se ymmärretään. Tätä seikkaa Homi selittää sillä, että kuurot ovat suorapuheisempia kuin kuulevat. Kuurojen kulttuurissa pilailun

25 25 kohteeksi joutuminen voi olla kunnianosoitus. Kuulevat taas kokevat pilailun olevan helpommin ilkeämielistä. Haastatellun mielestä pilailu kannattaa, koska ihmiset oppivat pilailun avulla kestämään paremmin arvostelua. Pilailu on enemmän nuorten kuurojen perinnettä kuin vanhempien ja poikien enemmän kuin tyttöjen. (Homi 1992, ) Yleensä hyvät viittojat viittovat voimakkaasti, viittominen on isoa ja tilaa käytetään tehokkaasti hyväksi. Kerronnalle on tyypillistä myös pantomiiminomaisuus. (Homi 1992, 15.) Hyvä kertoja käyttää siis koko kehoaan ja lisäksi hän osaa käyttää mimiikkaa kerrontansa tukena. Viittomakieliselle huumorille tyypillisiä piirteitä ovat juuri eleet ja ilmeet. Ne selventävät visuaalisuutta, sillä huumorissa on usein kysymys siitä, miltä jokin asia näyttää tai miten joku tekee jotakin. (Seppälä & Äärynen 2000, 17.) Käsimuotojen muuntelu huumorissa on yleistä ja niiden humoristisuus perustuu kaksoismerkitykseen ja normaalista poikkeavaan käyttöön. Käsimuotoja käytetään hyväksi esimerkiksi hauskoissa tarinoissa, joissa käytetään koko ajan samaa käsimuotoa. (Seppälä ja Äärynen 2000, 21.) Vastaavalla tavalla suomen kielellä voidaan kehitellä tarinoita, joissa sanan pitää aina alkaa samalla kirjaimella. Käsimuotoleikit toimivat hyvin esimerkiksi nuorten illanviettoleikkeinä, vanhemmiten ne jäävät pois. (Seppälä & Äärynen 2000, 22.)

26 26 5 RIPPIKOULU JA ISOSTOIMINTA SUOMESSA 5.1 Suomenkielinen rippikoulutyö Rippikoulun yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä (Kirkon kasvatusasiainkeskus 2001, 18). Rippikoulu on osa kirkon jatkuvaa, koko eliniän kestävää kasteopetusta (Suomen evankelis-luterilainen kirkko i.a.). Kirkkojärjestys velvoittaa Suomessa jokaisen seurakunnan järjestämään rippikoulua. Sama pykälä määrittelee rippikoulun tehtäväksi nuorten perehdyttämisen kristilliseen uskoon ja ohjaamisen seurakunnan yhteyteen. (Kirkkojärjestys 1055/1991, luku 3, 3.) Tuomiokapituli voi myöntää luvan rippikoulun pitämiseen kristilliselle yhdistykselle, säätiölle tai laitokselle, mikäli kyseessä oleva kristillinen taho täyttää piispainkokouksen luvan myöntämiselle ja valvonnalle asettamat ehdot. (Kirkkojärjestys 1055/1991, luku 3, 3 a.) Rippikoulussa opetuksen tulee olla kirkolliskokouksen hyväksymän kristinopin mukaista. Rippikoulussa käytettävät oppikirjat hyväksyy piispainkokous. (Kirkkojärjestys 1055/1991, luku 3, 4.) Kristillisen kirkon jäseniksi on alusta asti tultu kasteen kautta ja kasteeseen on aina liittynyt kasteopetus. Kaste edellytti pelastussanoman vastaanottamista ja sen ymmärtämistä. Alkukirkossa kastetta ennen annettu opetus on todennäköisesti ollut vähäistä ja se on sisältynyt jo pelastussanoman julistamiseen. Varhaisessa kirkossa kasteopetusta annettiin sekä ennen että jälkeen varsinaisen kastetapahtuman. Opetuksen sisältö muovautui uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen pohjalta. Ihmisen elämänkysymyksiin liittyvä opetus perustui aluksi lähinnä rakkauden kaksoiskäskyyn, mutta myöhemmin sitä alettiin selittää kymmenen käskyn avulla. Vaikka kasteopetuksen ja konfirmaation sisällöt ja painotukset ovat vaihdelleet eri aikoina, katekismuksen perustekstit ovat säilyttäneet keskeisen paikkansa rippikoulussa. (Kirkon kasvatusasiainkeskus 2001, 6; Seppälä 1998a, 21.)

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Luokkatyön näkökulma 3c-luokka: L, M, S, B, I, L, S, E, A, E, J, L, M, J, L, K, S 17 oppijaa 11 suomalaistaustaista,

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Oma kuvani Nimi: Lukuvuosi: Esiopetuspaikka: 2 LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot