Lääkäriopettajan blogi Kirjoituksia verkkokoulutuksesta lääketieteen kentällä. Kalle Romanov.

Transkriptio

1 Lääkäriopettajan blogi Kirjoituksia verkkokoulutuksesta lääketieteen kentällä Kalle Romanov Hyvän opetustavan tunnistaa siitä että se leviää käyttöön eikä käsiin

2 Tähän on koottu kirjoitukset Lääkäriopettaja verkossa blogistani lukuvuodelta Aiheet vaihtelevat uusista opetussovelluksista aina teknologian kompastuskiviin saakka. Toivon että tekstit inspiroivat lukijaa keksimään osallistavia ja aktivoivia opetusideoita - ja kenties itsekin oppimaan jotakin uutta tiedonhallinnasta Tämän kokoelman voi ladata PDF-tiedostona osoitteesta: Blogi verkossa: kalle.romanov@medupro.fi,

3 maanantai 13. elokuuta 2012 Briljantteja verkkoluentoja sinulle? Minulla on hyviä ja huonoja uutisia. Hyvä uutinen on se, että huipputason luentojen seuraaminen on hyödyllistä ja lisäksi erittäin inspiroivaa. Huono uutinen taas on se, että huipputason luentoja on julmetun vähän tarjolla. Mutta oletko jo seurannut TED-luentoja verkossa? Kyseessä on yleishyödyllisen TEDorganisaation erittäin korkealaatuinen luentotarjonta. Nimi TED tulee sanoista Technology, Entertainment ja Design, osoite on [Sillä ei ole mitään tekemistä Ted nimisen elokuvan kanssa joka taitaa juuri olla leffateatterien ohjelmistossa]. TED-luentojen kesto on 5-20 minuuttia ja uusia julkaistaan jatkuvasti lisää. Aihepiiri on erittäin laaja, filosofiasta kvanttifysiikkaan. Valtaosa on englanniksi ja sinänsä selkeiden esitysten seuraamista voi avittaa tekstityksellä. Luennot eivät ole vain älykkäitä ja selkeitä, mukana on usein huumoriakin. Aiheiden laajaalaisuus antaa uusia perspektiivejä jokaiselle etenkin kun useimpien luentojen tavoitteena on uudistaa ajattelua, tuottaa ideoita & inspiraatioita. Myös lääketiedettä ja terveyttä sivuavia teemoja on tarjolla. Tuorein taitaa olla miniluento (6 min) aiheesta Parkinsonismin uusi diagnostiikka puhelimitse P.S. Osunko oikeaan jos arvaan monen tuumivan, että 'ei luentoja koneen ääressä ehdi kuiteskaan kattelemaan'? Ratkaisu: TED-luentotiedostot on helppo imuroida ja katsoa vaikka omasta kännykästä.

4 sunnuntai 9. syyskuuta 2012 Joko seuraat koulutustarjontaa reaaliajassa? Syyssateet ja pimenevät illat saavat monet käynnistämään erilaisia kehitysprosesseja ja kouluttautumisprojekteja. Nyt onkin sopiva ajankohta palauttaa mieleen, että voit seurata lääketieteellisen täydennyskoulutuksen tarjontaa reaaliajassa. Enää ei tarvitse nuohota lehtien koulutusilmoituksia (jotka usein huomaa liian myöhään) tai surfata hartiat hapoilla erikoislääkäriyhdistysten nettisivuja. Promedicon koulutuskalenteriin kertyvät tiedot kattavasti ja saat ne käyttöösi reaaliajassa käyttämällä RSS-syötteitä apuna. Etkö osaa hyödyntää syötteitä? Syötteiden käytön voi opiskella juurta jaksaen havainnevideoiden avulla Lääkäriseura Duodecimin verkkokurssilla Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö. Kyseinen kurssi valmentaa monipuolisesti käyttämään uutuusvalvonnan (ja syötteiden) tekniikoita. Tässä myös linkki kurssitietoihin: Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö

5 Sunnuntai 16. syyskuuta 2012 Putosikos Cochrane taidoilta pohjaa taas alta pois? Ai, ai, ai voi, voi, voi parahtaa moni tiedonhakija kun tietokannan käyttöliittymän uudistus vaatii uutta tietotaitoa taas kerran. Nyt on Cochrane kirjastossa (CLIB) siirrytty monet osin uudenoloiseen näkymään. Tässä sitä ollaan sekaisin kuin kompassineula pohjoisnavalla. Monet loppukäyttäjät lienevät uupuneita muutosmyllyn polkemiseen mutta kehitys vaan kehittyy. Ja toki tuohan CLIBin uudistus kiistatta kaivattuja parannuksia tiedonhakuun. Eräitä uusia ominaisuuksia: PubMedista tuttu AutoSuggest nopeuttaa hakutermin määrittelyä Hakutulosten listaus ja visuaaliset symbolit on täysin uusittu Tehtyjen hakujen kertymän History on korvattu Search Manager -toiminnolla Lukuisia ToolTip näyttöön perustuvia opasteita (vie hiiri kohdalle > näet opastetekstin) Kehitä tietokantataitoja verkkokurssilla, jolla myös uusi CLIB on mukana Lääkäriseura Duodecimin verkkokurssi Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö sisältää Terveysportin ohella rautaisannoksen EBM-tiedonhakua niin CLIB:ssa kuin PubMed:ssa. Lisäksi mukana on melkoinen kattaus lääketieteellisen uutuusvalvonnan työkaluja. Kurssin harjoitustehtävät panevat oppijan aitoihin käytännön hommiin jotta ns. kädentaidot kehittyvät konkreettisesti. Kurssi sopii hyvin kaikille lääketieteen erikoisaloille (14h; hallinnon koulutus).

6 Keskiviikko 26. syyskuuta 2012 Lääkäri, tästä kirjasta opit kriittistä lukutaitoa Uuden tutkimustiedon laadun arviointitaidot ovat yhä tarpeen aikaansa seuraavalle ammattilaiselle. Uusia ja ajoittain peräti mullistavia hoitotuloksia tarjoillaan meille liukuhihnalla netissä, lääkemarkkinoinnissa ja alan lehdissäkin. Otsikon innostamana tartuin kirjaan How to Read a Paper, jonka kirjoittaja on professori Trisha Greenhalgh*. Kirjasta (220 s) on meneillään jo neljäs painos mikä ei ole yllätys kun sisältö täyttää selvästi ns. 4H lukukriteerit (hyödyllistä, havainnollista, helppolukuista, hauskaa). Siinäpä huippusaavutus kun kirjan otsikon sisältökuvaus ennakoi rutikuivaa lukuelämystä: the basics of evidence based medicine. Kirjasta saa nopeasti eväitä keinoiksi, joilla tunnistaa tutkimuspaperien heikkouksia ja vahvuuksia, tulkinnanvaraisuuksia ja kyseenalaisia tuloksia. Kirjassa on toki omat rajoituksensa (sisällöstä saa etsimällä etsiä laskukaavoja tai yhtälöitä), mutta se inspiroi ja avaa silmiä tehokkaasti. Prof. Greenhalgh kirjoittaa reipasotteisesti, vai mitä olet miltä tästä tylytyksestä jonka kohteena ovat tutkimusten metodiset heikkoudet: Strictly speaking, if you are going to trash a paper, you should do so before you even look at the results. Kontrolloituja hoitotutkimuksia (RCT) lähes kaikissa käänteissä vaativille puritaaneille taas on tarjolla kiintoisaa tekstiä tilanteista, joissa RCT on todella tarpeen mutta myös tilanteista, joissa niistä on silkkaa haittaa. Ohessa vielä (vapaasti käännetty) pieni ote eräästä kirjan monista silmiäavaavista taulukoista. Aiheena ovat tutkimusten tilastolliset savuverhot ja sumutukset "10 Best ways to cheat on statistical tests when writing up results". * Professor of Primary Health Care, University of London

7 tiistai 16. lokakuuta 2012 Olisiko Suomessa aika lisätä lääkärien EBM-koulutusta? Näyttöön perustuva lääketiede (EBM) on menetelmä, joka kannustaa kliinikkoa itse etsimään ja arvioimaan hoitomenetelmän tieteellistä näyttöä sen sijaan, että hän tyytyisi noudattamaan valmiita linjauksia. Nämä näet saattavat olla näkökulmaltaan rajautuneita ja ennen kaikkea vanhentuneita. Suomalaisessa keskustelussa on EBM-menetelmäkoulutuksen vastaargumenttina mm. esitetty että meillä ovat käytettävissä Käypä hoito-suositukset, jokta tarjoavat asiantuntijoiden valmiiksi arvioimia hoitolinjauksia lääkäreille. Pulmana on kuitenkin se, että sinänsä ensiluokkaiset runsaat sata Käypä hoito -katsausta eivät kata tietotarpeista kuin pienen osan. Onneksi Terveysportissa on niiden lisäksi mm. Lääkärin käsikirjassa lääkärin hyödynnettävissä iso joukko hoitojen näytönasteindikaattoreita viitetietoineen. Toistaiseksi ei liene ainakaan julkaistuja tietoja missä määrin yksittäisellä lääkärillä on kyky ja valmius hyödyntää niitä päätöksenteossaan. Sen sijaan on näyttöä, että Terveysportin monipuolinen tietotarjonta on ainakin osittain vajaasti hyödynnettyä (Duodecim 127:735, 2011). EBM-valmiuksien kehittäminen ei ole saanut edes lääkärin peruskoulutuksessa erityistä painoarvoa ja valitettavasti jatko/täydennyskoulutuksessa se tuntuu myös loistavan poissaolollaan. Ainakaan nyt lokakuussa 2012 ei Lääkärin koulutuskalenterista löydy mitään EBM-teemaan liittyvää koulutusta [eikä vastikään julkaistussa Lääkäripäivien 2013 ohjelmassa ole EBM-teemaa tarjolla missään muodossa]. Tämä käsitykseni olikin väärä sillä nettisivuilta hakusanalla EBM ei osumia löytynyt! Nyt sain vinkin ja kaivoin käsiini painetun ennakko-ohjelman josta löytyykin 8h kurssi otsikkona 'Tutkimustiedon kriittinen arviointi'. Sisältö vaikuttaa erittäin lupaavalta ja alla oleva tuore vinkki verkkoaineistoista voisi olla po. kurssin kävijöille hyödyksi EBM:n soveltamiseen työpaikoilla. Jos niukkaan koulutustarjontaan on syynä se, että meillä on osaavia EBM-metodien kouluttajia niukasti, niin kannattaa panna merkille, että EU-rahoitteinen Leonardo da Vinci projekti EU- EBM Unity Project on jo pari vuotta sitten tuottanut kattavan koulutusmateriaalin nimenomaan EBM-opettajia varten (lisäksi mukana on monipuolinen oppimateriaali myös kliinikkoa varten. Kyseinen kurssi perustuu multimediavideoihin ja soveltuu modulaarisena mukavasti myös kiireisen kliinikko-opettajan käyttöön pieninä suupaloina opiskeltavaksi. Tuoreessa julkaisussa* on kyseisen materiaalin osoitettu kehittävän kokeneidenkin EBM-opettajien tietotaitoja. Lisäpontta sen hyödyntämiseen luulisi antavan tosiasia, että se on vapaasti ja ilman kustannuksia käytettävissä? *How to confidently teach EBM on foot: development and evaluation of a web-based e- learning course Evid Based Med Aug 4

8 lauantai 17. marraskuuta 2012 TRIP: erilainen EBM-tietokanta Mikä neuvoksi kun lääkäri ei löydä Terveysportista vastausta eikä aikaa ole MEDLINEn kanssa painiskeluun? Kelpo työkalu EBM-tiedonhakuun on 1997 aloittanut TRIP-tietokanta. Se koostaa näyttöön perustuvan lääketieteen tiedonlähteitä kattavaksi kokoelmaksi. Trip sisältää mm. Cohrane kirjaston systemaattiset katsaukset, eri maiden hoitosuosituksia ja Evidence Updates tietokannan. Lisäksi mukana on kliininen Q&A (kysymys-vastaus) tietokanta, jossa on 6500 ratkaisua yleisesti esitettyihin kliinisiin kysymyksiin. TRIP:n perusteellisesti uusitussa käyttöliittymässä on hyötytoimintoja, joita ei muualla ole lainkaan tarjolla. Ne saat käyttöön luotuasi oman TRIP-tilin. Palvelu on maksutonta. 1. Valmis PICO-hakutoiminto, jonka neljään kenttään syötetään sopivat hakuelementit EBMhakua varten. 2. Aikajana (Timeline), jolle kertyvät aikaisemmin tekemäsi haut tuloksineen. Auttaa kun sama tietotarve taas joskus toistuu. Päihittää Facebookin aikajanan mennen tullen ;-) 3. Tähti-indeksillä (Starred items) voit merkata hyödylliseksi osoittautuneet suosikkisi ja niin ne löytyvät vaivatta uudelleen.

9 Sunnuntai 2. joulukuuta 2012 Kenttäkoe: Terveysportin uusi työväline diagnostiikkaa edistämässä Virtuaalisen potilaspankin* marraskuun potilastapaus oli diagnostisesti melko vaikea (hemokromatoosi). Virtuaalisia kuukauden tapauksia saavat ratkoa tiedekunnan kliinisten vuosikurssien (L3-L6) kandit. Aiemmin tuon kyseisen vaikeahkon tapauksen osalta oikeaan diagnoosiin kandeista pääsi vain 20%. Asiantuntijajärjestelmä ja diagnoosin osuvuus? Tällä kertaa tapauksen ratkaisi 168 kandia. Samalla tehtiin kiinnostava kenttäkoe: kun tapauksen aukiolon (kaksi viikkoa) puolivälissä tapausta oli koettanut ratkaista 91 kandia (siihen mennessä oikean dg oli saanut 33%) lähetin kaikille kliinisten kurssien kandeille vielä seuraavan virikkeen: Haluatko tehdä diagnostiikkaa uusimman teknologian tukemana? Kuukauden tapaus voisi olla sopivan haasteellinen Siihen voit koettaa ottaa avuksi Terveysportin uusimman työvälineen, jota ehkä et vielä ole tositoimessa testannut. Katso oheinen video. Tapauksen aukiolon jälkimmäisen viikon aikana em. video oli avattu katsottavaksi 111 kertaa, eli sitä kandit toki katsoivat. Eroja havaittiin: 33% vrs 49% Em. virikkeen jälkeen VPP-tapausta ratkomaan ryhtyi 77 kandia, joista 49% sai dg oikein. Olettaen, että kandit hyödynsivät Terveysportin uusinta kliinikon Etsi diagnoosi työvälinettä voisi tulosta tulkita että sovellus edisti oikeaan diagnoosin pääsyä olihan eroa varsin selvästi 33% vrs 49%. Tämä tulos lienee alakanttiin koska osa 1. viikolla tapauksen suorittaneista 91:stä kandista todennäköisesti oli jo aiemmin saanut tiedotteita Terveysportin uutuudesta ja hyödyntänyt sitä omin päin. Etsi diagnoosi sovellus on näiden lukujen valossa kokeilemisen arvoinen työväline kliinikolle kun edessä on mysteeriseltä vaikuttava oirekokonaisuus. Se antaa listan potentiaalisista diagnooseista, joita sitten kliinikko voi hyödyntää jatkaessaan tapauksen selvittelyä. *VPP, lääket.tdk, Helsingin yliopisto

10 Maanantai 7. tammikuuta 2013 Nyt analysoidaan lääkehaitat helposti Terveysportissa tarjolla oleva, keskeinen lääketurvallisuuden tietokanta SFINX on saanut kylkeensä lisäosan nimeltä PHARAO. Se on lääkkeiden haittoihin johtavista ominaisuuksista kertova tietokanta, jossa yli lääkeainetta on kuvattu haittojen kannalta 9 keskeisen vaikutuksen osalta. Pharao taulukoi haitat ja ilmoittaa niiden vakavuusasteen. Toiminto käsittelee nikottelematta potilaan koko lääkityksen kerralla mikä tekee lääkitysanalyysin suoraviivaiseksi ja tehokkaaksi. Viime aikoina Terveysportti on täydentynyt siten merkittävästi kun myös diagnostiikkasovellus Etsi diagnoosi avaa uusia tulokulmia Terveysportin hyödyntämiseen. Älä luota itseohjautuvuuteen vaan kouluta Tarjolla on työvälineitä ja ne ovat korkealaatuisia. Pulma on se että ammattihenkilöstö liian harvoin saa täsmäkoulutusta tietokantojen käyttöön. Niinpä esimerkiksi hoitohenkilöstön Lääkehoidon osaaminen verkossa -kurssin annin täysipainoinen hyödyntäminen saa oleellisen teholisän kun lääketurvallisuuden tietokantojen kattavat käyttötaidot ovat hallussa. Henkilöstön taitokartoituksissa niin sairaaloissa kuin avoterveydenhuollossa näet yhä edelleen tulevat esille vajavaiset taidot Terveysportin hyödyntämisessä. Tämä on valitettavaa niin henkilöstölle kuin potilaillekin.

11 Sunnuntai 20. tammikuuta 2013 Henkilöstökoulutusta verkossa - mutta sudenkuopat välttäen Verkkoperustaisen koulutuksen toteuttaminen terveyskeskuksessa tai sairaalassa saattaa törmätä pullonkauloihin ja sudenkuoppiin. Niitä voi välttää huomioimalla ne jo suunnitteluvaiheessa. Tavanomaiseen täydennyskoulutukseen verrattuna verkko-opiskelu vaatii koulutettavalta enemmän oma-aloitteellisuutta ja mm. ajanhallintaa. Onkin tärkeää, että koulutettavia tuetaan verkko-opiskelussa erilaisin muistuttein ja virikkein, joita voi järjestää mm. organisaation koulutusvastaava. Huomioi aikaresurssia arvioitaessa, että verkkokurssilla koulutettavat etenevät yksilöllisesti omaa tahtiaan. Verkkokoulutuksen vahvuus on että se voi joustaa huomioiden yksilölliset oppimistyylit ja lähtötiedot. Jousto pitää kuitenkin suunnitella etukäteen. Tässä kolme erilaista mallia inspiroimaan organisaatioita toteuttamaan verkkokoulutusta itselleen sopivimmalla tavalla.

12 Edellä olevien lisäksi on tietysti olemassa toteutus jossa kukin saa opiskella silloin kun ehtii ja kykenee, työpaikalla tai kotoa käsin. Siis ilman, että organisaatio sitä tukee muodossa tai toisessa. Kyseisen toteutusmallin tuloksellisuus on yleensä niin heikko, että sitä ei voi juuri suositella.

13 Sunnuntai 24. helmikuuta 2013 Saat aikaan vain jos teet viime tingassa? Kuullostaako hyvältä vai pahalta? Moni soveltaa töihinsä 'viime tingan' aksioomaa ja sen avulla kohdistaa työsuoritteiden ajoitukset. Mutta onko tuon viime tingan käyttö hyväksi jos tarkastellaan oppimiskokemusta henkilöstökoulutuksessa? Se näet ei ole mitä tahansa toimintaa työssä, vaan prosessi joka kehittää työntekijän tietoja ja taitoja. Oppimistuloksia selvittävissä tutkimuksissahan oppijan autonomisuus ja itsesäätelyn mahdollisuus on osoitettu ennakoivan hyvää lopputulosta - ja pakkotahtisuus taas on silkkaa myrkkyä. Olisiko mahdollista, että oppijan kokema kiire ja aikapaine a la viime tinka aiheuttavat kitkerää sivumakua oppimiskokemukselle? Tehtiinpä tämän asian selvittämiseksi kenttäkoe. Avuksi otettiin verkkokurssi, jolla lääkärit ja hoitohenkilöstö (yht. 160 kurssilaista) omaksuvat Terveysportin tehokäyttötaitoja. Kurssin kestoksi sovittiin tavanomaista pitempi jakso (3 kk) ja kiinnostuksen kohteena olivat ne jotka suorittivat kurssin viime tingassa. Koeasetelmassa verrattiin viimeisen kuukauden aikana verkkokurssin suorittaneiden kokemaa ajanhallinnan onnistumista niihin, jotka hoitivat hommansa jo hyvissä ajoin. Hyvissä ajoin kurssin suorittaneista suurempi osa koki, että 'Aikaa oli riittävästi opiskeluun' ja ero viimeisen kuukauden aikana suorittaneisiin oli 2.5 kertainen. Samoin suurempi osa hyvissä ajoin suorittaneista koki, että 'Tilaisuus opiskeluun järjestyi joustavasti' ja tässäkin ero viimeisen kuukauden aikana suorittaneisiin oli 2.5 kertainen. Tulos oli samanlainen lääkärien ja hoitohenkilöstön keskuudessa. Ajanhallintapulmia kannattaa henkilöstökoulutuksen verkkokursseilla pyrkiä aktiivisesti ehkäisemään saamalla koulutettavat ajoissa liikkeelle tiedotuksen ja motivoinnin keinoin. Tällä voidaan varmistaa joustovaraa oppijan ajanhallintaan. Erityisen suositeltava motivoija on jokin porkkana, joiden tepsivyys on tunnetusti omaa luokkaansa.

14 Sunnuntai 10. maaliskuuta 2013 Uhkaako verkkokurssi unohtua? Mikä on verkko-opettajan vastaisku? Verkkoperustaisessa koulutuksessa on tietty riski. Täydennyskoulutus esimerkiksi voi unohtua työtekijältä akuuttien työkiireiden alle. Koulutuksen onnistumisen takaamiseksi organisaation kannattaakin sisäänrakentaa toteutukseen työaikaresurssi & opiskelurauha koulutettavalle opiskelua varten. Tästä huolimatta verkko-opiskelun vapaus ajasta ja paikasta voi olla kaksiteräinen miekka koska verkkokurssi ei loju työpöydällä vaatimassa huomiota kuten tekisi järeä oppikirja tai tuhti nippu koulutusmateriaalia. Niinpä homma ei kaikilta kurssilaisilta välttämättä etene sujuvasti vrt. kuvan työelämälaki: Kelpo ratkaisu koulutusprojekteissa ovat erilaiset virikkeet, joilla muistutan koulutettavia. Esimerkiksi viikottaisella virikkeellä sähköpostitse voin tahdistaa koulutusprosessia, mutta tuo viesti ei saisi olla tylsää ja tyhjää "Muista opiskella"-nalkutusta. Eräs parhaista on ns kaksi-kärpästä-kerralla metodi eli muistutus yhdistettynä lyhytvideoon, joka opastaa samalla jonkin työtekniikan tai tiedon. Lyhytvideossa en käytä selostusta jotta sen voi hyödyntää saman tien. Alla esimerkki kuvakaappauksena.

15 Lauantai 6. huhtikuuta 2013 Hyödyllinen tietotulva työterveyshuollossa - otetaanko siitä hyöty irti? Terveysportin tietokantoja saatetaan käyttää vajavaisesti, tästä olen aiemmin raportoinut tässä blogissa ja myös Duodecim-lehdessä kirjoituksessa Vajaakäyttö vaivaa Terveysporttia. Myös työterveyshuollossa Terveysportin vajaakäyttö voi olla pulma, oli sitten kyse sairaanhoidosta tai työterveyshuollon lakisääteisestä toiminnasta. Eivätkä Terveysportin tietokannat edes ole työterveyshuollossa kaikki kaikessa. Ei sinne päinkään. Monet muut tietokannat sisältävät runsaasti tärkeää ajantasaista työlääketieteellistä tietoa mm. altisteista, määräyksistä, käytännöistä. Kuinka tietokantoja osataan käyttää? - Mittaustuloksia Tämä tehtiin osaamiskartoituksella, joka perustuu arkityön potilastilanteisiin (12 kpl). Mittaus tehtiin viidessä suurehkossa työterveyspalveluorganisaatiossa (75 työterveyslääkäriä, 130 työterveyshoitajaa). Tulokset osoittivat tietokantojen käyttövalmiuksien kehittämistarvetta molemmilla ammattiryhmillä. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ei hyödynnä työssään potilasneuvonnan tietolähteinä Terveyskirjastoa tai Terveysportin integroituja potilasohjeita ja vain 10% vastaajista hyödyntää TUKES:n kemikaaliturvallisuuden tietokantaa työssään. Pahimmillaan tilanne on se, että ajantasaista informaatiota tarjoavia tietokantoja käytetään liian vähän ja organisaation intraan tuotetaan omia dokumentteja tyydyttämään tietotarpeita. Ja tämä saattaa olla suoranaista myrkkyä resurssien järkevälle käytölle, vrt oheiset laatutekijät. Take-home-message: myös työterveyshuollossa kannattaa laajaalaisesti hyödyntää tietokantoja ja omassa intrassa kannattaa jakaa vain välttämättömin. Lisäksi lääkärit ja hoitajat tulee luonnollisesti valmentaa osaaviksi tietokantojen käyttäjiksi.

16 Lauantai 23. huhtikuuta 2013 Ovatko nämä lääkehakutekniikat hallussa? Toimin tietokantataitojen käyttökouluttajana. Usein esitän terveyskeskuksen, suun terveydenhuollon tai työterveyshuollon johdolle kysymyksen "Onko teillä toteutettu Terveysportin käyttökoulutusta?". Tavallinen vastaus on: Eipä taida olla koulutettu. Jos on koulutettu, niin vastaus on yleensä seuraavanlainen: Joo, kyllä täällä on sellainen luento ollut Olikohan se viime vuonna? Vai toissa vuonna?.... Voiko luentoa kuunnellen oppia hyvät Terveysporttitaidot? Riittäisikö parin tunnin luento valmentamaan lääkäriä, hammaslääkäriä tai hoitajaa tietokantojen käyttöön? Terveysportissa on 300 tietokantaa, ja niiden käyttömahdollisuudet ovat hyvin laajat. Ja ammattiryhmien omat tietotarpeetkin ovat aika erilaiset. Alla esimerkkinä yhden ainoan tietokannan kahdeksan käyttömuotoa tai -tilannetta. Niiden avulla 'Lääkkeet ja hinnat' tietokannasta terveydenhuollon ammattilaiset saavat paljon enemmän irti kuin pelkällä peruskäytöllä. Aika harva kuitenkin tuntee ne kunnolla. Voikin kysyä mitä hyötypotentiaalia lukuisista muista Terveysportin tietokannoista jääkään käyttämättä?

17 Ammattitason taitojen hankkimisesta Yksittäiset luennot harvakseltaan pidettynä eivät taida tuottaa kovin merkittävää tietokantataitojen lisääntymistä. Tepsivämpää olisi kouluttaa henkilöstöä käytännönläheisesti työaseman ääressä - tai vaikkapa verkkokurssilla. Terveysportin tehokäyttö verkkokurssin käyneistä vähintään 85% kokee oppineensa paljon uutta ja katsoo, että tietokannoista on työssä nyt selvästi enemmän hyötyä. Saman hyötykokemuksen ovat kokeneet sekä lääkärit että hoitajat niin avoterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa kuin työterveyshuollossakin.

18 Maanantai 20. toukokuuta 2013 Mitä pitäisi tehdä kun tiedon jakaminen ei riitä? Toimin tietokantataitojen käyttökouluttajana. Usein ehoitosuositusten toteutuminen kentällä voi olla vajavaista eikä suositus siis välttämättä edistä hoidon laatua. Vaikuttavuustutkimusten auktoriteetti Paul Glasziou on julkaissut aiheesta työtovereineen taannoin parikin artikkelia*, mm. kiinnostavan systemoidun katsauksen. Sen kohteena olivat tutkimukset (11 kpl), joissa on selvitetty missä määrin hoitosuosituksilla on vaikutusta lääkärin mielipiteisiin, päätöksiin ja lopulta hoidon toteuttamiseen. Mukaan otettiin tutkimukset, joissa hoitosuositus toteutumisen onnistuminen määriteltiin neliportaisella prosessilla hoitosuosituksen hyödyntämisen mallintamiseksi. Tietoisuus hoitosuosituksen olemassaolosta Samaa mieltä oleminen hoitosuosituksen sisällöstä Omaksuminen: hoitosuosituksen soveltaminen valikoituihin potilaisiin Pitäytyminen: hoitosuosituksen soveltaminen kaikkiin sopiviin potilaisiin Putkivuoto vie puhtia hoitosuositukselta Kirjoittajat rinnastavat tuloksensa vuotavaan putkistoon, joka hukkaa tehostaan lisää ja lisää. Neliportaisen mallin jokaisella askelmalla hoitosuosituksen toteutuminen kutistuu ja lopulta sen toteutuminen jäi kokonaan tai osittain vaillinaiseksi siis kahdella potilaalla kolmesta eli 66%:lla. Analysoidut tutkimukset olivat eri erikoisaloilta ja maantieteellisesti niin Yhdysvalloista, Euroopasta kuin Aasiastakin. Eli ilmiön yleisyydestä eri terveydenhuoltojärjestelmissä saatiin samansuuntaisia tuloksia. Olisi varmasti tärkeää selvittää voidaanko hoitosuosituksien toteutumista edistää liittämällä automaattisia muistutteita potilastietojärjestelmään auttamaan lääkäriä toteuttamaan suosituksen mukaisia päätöksiä. Vai olisiko sittenkin panostettava laadukkaaseen vuorovaikutteiseen täydennyskoulutukseen? Pelkkä tiedonjakaminen hoitosuositusten tai passiiviluentojen muodossa ei sellaisenaan näytä tuottavan pulmaan ratkaisua. * Mickan, Burls, Glasziou: Patterns of leakage in the utilisation of clinical guidelines: a systematic review Postgrad Med J 2011; 87: * Scott and Glasziou: Improving effectiveness of clinical medicine: the need for better translation of science into practice Med J Aust 2012; 197 (7):

19 Keskiviikko 19. kesäkuuta 2013 Terveysportin monipuolistuvaa sisältöä: hoitojen vaikuttavuus, neuvolatyö, kuntoutus Laajeneeko Terveysportin tarjonta hiipimällä ja salaa? Ei sentään, kyllä uutuuksista tiedotetaan mutta infovyöryyn tunnetusti hautautuu paljon hyödyllistä. Oletko huomannut että Terveysportin Viranomaistieto otsikkoon sisältyy aineistoja, joista on hyötyä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Mukana ovat THL, KELA ja STM sekä laajat kuntoutus- ja sosiaalialan tietoportit Esimerkiksi perusterveydenhuollon tarpeisiin on tarjolla neuvola- ja kouluterveydenhuollon informaatiota. Kaikille terveydenhuollon tasoille taas hyödyllinen Ohtanen sisältää suomenkielisiä tiivistelmiä terveydenhuollon menetelmien arviointiraporteista sekä raporttien perustietoja. Eli siis tuikitärkeää tietoa, onko tietyllä hoidolla tai teknologialla todella tepsivää vaikutusta.