AURAJOKI KARTALLE. Hankkeen loppuraportti. Hankenro: Valkkimyllynkuja Turku

Transkriptio

1 AURAJOKI KARTALLE Hankkeen loppuraportti Hankenro: Toteuttaja: Aurajokisäätiö sr Valkkimyllynkuja Turku

2 Aurajokisäätiö on yleishyödyllinen yhteisö, jonka tavoitteena on edistää Aurajokimaiseman suojelua ja hoitoa, vesiensuojelua sekä jokiympäristöön kohdentuvaa tutkimusta, kulttuuria, elinkeinotoimintaa, virkistyskäyttöä ja kala- ja raputaloutta. Vuonna 1993 toimintansa aloittaneen säätiön perustajajäseniä ovat jokivarren kunnat ja kaupungit, MTK-Varsinais- Suomi ja Lounais-Suomen kalastusalue. Aurajoella ja jokilaaksolla on tärkeä merkitys asuinympäristönä, kulttuurimaisemana, virkistys- ja matkailukohteena, historian ja esihistorian aarreaittana sekä tapahtumaareenana. Joki vaikuttaa myös Saaristomeren ja sitä kautta Itämeren tilaan. Aurajoki kartalle hankkeessa on tuotettu kaikille avointa maksutonta sähköistä paikkatietoaineistoa, johon on linkitetty Aurajoen kulttuuri-, maisema-, matkailu- ja ympäristökohteita. Kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat alueen asukkaat ja paikallistoimijat, kunnat, muut Aurajoki-tietoa tarvitsevat toimijat ja matkailijat ja luonnossa liikkujat. Aurajoki-tiedon esille tuominen ja hyvä saatavuus edistävät sen hyödyntämistä esimerkiksi kotiseututyössä, maisemanhoidossa, maankäytön suunnittelussa, matkailun ja paikallistapahtumien luomisessa. Lisäksi se vahvistaa paikallisidentiteettiä ja vahvistaa Aurajoen arvostusta. Kohdealueena on Aurajokisäätiön koko toiminta-alueen maaseutukunnat: Lieto, Aura, Pöytyä ja Oripää.

3 TAVOITTEET YLEMMÄN TASON TAVOITTEET Hanke on toteuttanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpidettä Maaseudun palvelut, kehittäminen, alatoimenpidettä 7.4. Maaseudun palvelut ja seuraavia tavoitteita: - osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät - maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat Lisäksi hanke on toteuttanut Varsin Hyvä ry:n Yhdessä vielä enemmän strategiaa sekä V-S jokivarsikumppanit ry:n strategiaa Elämän eväät elävältä maaseudulta. Hanke on toteuttanut toimenpidettä 1.2. Tiedonvälitys ja esittelytoimet. Leader-ryhmien tavoitteita on toteutettu edistämällä asuinympäristöjen viihtyisyyttä, lisätä yhteistoimintaa, vahvistaa erityispiirteitä ja uusia mahdollisuuksia sekä kehittää yhteisöllisyyttä uusilla toimintamalleilla. HANKEKOHTAISET TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa kaikille avointa maksutonta sähköistä paikkatietoaineistoa, johon linkitetään Aurajoen kulttuuri- maisema- matkailu- ja ympäristökohteita. Aineistoa julkaistaan karttapalveluna sekä Aurajokisäätiön omilla nettisivuilla että annetaan Lounaistieto-palvelun käyttöön. Yhdistyksille ja paikallisaktiiveille halutaan antaa mahdollisuus luovuttaa omaa aineistoaan hankkeelle digitalisoitavaksi. Hankkeen tavoitteena oli kerätä sekä uutta tietoa että koota olemassa olevaa aineistoa sähköiseen muotoon, joka olisi helposti saatavilla olevaa tietoa sekä toisi esille myös paikallisia matkailukohteita ja toimijoita. Yhtenä tavoitteena oli myös se, että onnistuessaan hankkeen käytäntöjä ja toimitapoja voidaan ottaa käyttöön myös muualla ja innostettaisiin paikallistoimijoita hyödyntämään paikkatietoa. HANKKEEN TOTEUTUS TOIMENPITEET Hanke aloitti toimintansa ja järjestäytyi helmikuun 2017 alussa. Se sai myönteisen tukipäätöksen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta Työ aloitettiin kartoittamalla olemassa olevia paikkatietopalveluja ja aineistoja sekä suunnittelemalla alustava tietorakenne siitä, mitä palvelussa voitaisiin tarjota. Pohjakartoituksen jälkeen alettiin etsiä paikkatiedon asiantuntijaa, jonka kanssa suunnitella paras ratkaisu tietorakenteen suunnittelussa ja palvelun toteutuksessa verkossa. Tarjoukset

4 pyydettiin paikkatietoon erikoistuneilta Gispo Oy:ltä ja Esri Finland Oy:ltä, sekä ViaNueva Oy:ltä, joka hoitaa Aurajokisäätiön verkkopalveluja. Asiantuntijaksi valittiin Gispo Oy. Yhteistyössä Gispon kanssa tutkittiin eri ohjelmistovaihtoehtoja sekä aineistojen tuottamisessa että julkaisussa ja suunniteltiin paikkatietoaineistojen tietorakennetta ja teemakarttoja palvelun käytön näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää maksuttomia tai edullisia vaihtoehtoja toteutuksessa sekä tuottaa loppukäyttäjälle mahdollisimman selkeä ja helppokäyttöinen palvelu. Käytettävät ohjelmistot ja palvelut Perusaineisto päädyttiin tuottamaan maksuttoman QGIS-paikkatieto-ohjelmiston avulla. Varsinais-Suomen liiton ylläpitämän Lounaistiedon kanssa avattiin tietokantayhteys, joka mahdollistaa tiedostojen luovuttamisen Lounaispaikkaan. Lounaistiedon PostGistietokantapalvelua voidaan käyttää myös alustana omien julkaisujen tuottamiseen. Aurajokisäätiön verkkosivuilla tarjotun palvelun toteuttamiseen löytyi useita vaihtoehtoja, joista Carto.com-palvelu vaikutti aluksi parhaimmalta, koska se oli visuaalisesti miellyttävä ja mahdollisti hyvin kuvien esittämisen. Ilmeni kuitenkin, että Cartossa käytettävissä oleva tila ei ollut riittävä kaikelle suunnitellulle materiaalille, ja taustakarttojen esittämisessä koettiin olevan puutteellisuuksia. Karttapalvelun julkaisuvaihtoehdoksi ja testialustaksi otettiin sitten kotimainen Paikkatietoikkuna, joka toisaalta on visuaalisesti rajoittuneempi kuin Carto. Selvitettiin myös maksuttoman Mapbox-palvelun käyttämistä. Karttapalvelun tuottamisen yhtenä edellytyksenä oli se, ettei lisenssimaksuja jouduttaisi jatkossa maksamaan eikä myöskään suuria perustamiskuluja. Paikkatietoikkunassa on paljon hyviä puolia ja myös selkeä käyttötapa. Se sopisikin hyvin esimerkiksi yhdistyksille silloin, kun esiteltäviä kohteita ei ole kovinkaan paljon ja ne voidaan viedä yksitellen palveluun. Omien tietokantojen viennissä ongelmaksi muodostui se, että ainakin nykyisellään kuvat eivät toistu suoraan, eikä myöskään kaikki linkit ole suoraan klikattavissa. Valmiissa palveluissa esiintyvien haasteiden vuoksi hankkeen tekninen asiantuntija Gispo Oy valmisti hankkeen loppupuolella Oskari-alustaa hyödyntävän Aurajokisäätiölle räätälöidyn karttasovelluksen, jonka avulla kartalle ilmestyvässä ponnahdusikkunassa voidaan heti näyttää mahdollinen kuva, ja myös valikkoa voidaan muokata yksilöidymmin. Aurajokisäätiön henkilökunta pystyy päivittämään ja täydentämään sekä Paikkatietoikkunan aineistoaan että Lounaistiedon tietokantaa. Oskari-sovelluksen käyttöönotto vaatii perehdyttämistä ja jää hankkeen aktivoimaksi jatkotoimenpiteeksi. Aineistotyö Kohteita ja taustamateriaalia alettiin työstää ja siirtää QGIS-alustalle sekä omien aineistojen, että olemassa olevien palvelujen kautta. Taustakartat ja ilmakuvat alueelta hankittiin Maanmittauslaitoksen avoimista paikkatietoaineistoista. Soveltuvaa muiden tuottamaa

5 pohja-aineistoa haettiin muun muassa Suomen ympäristökeskuksen, Lounaispaikan ja Turun museokeskuksen aineistoista. Yksi hankkeen toiminnan keskeisestä työstä olikin tietokantatyöskentely QGIS-alustalla. Käytettävissä olevia aineistoja täydennettiin ja tiedot vietiin yksitellen QGIS-tietokantaan muokattavaksi. Lisätietoja paikalliskohteista ja linkitettäviä sivustoja etsittiin kirjallisuudesta ja nettipalveluista. Eri aineistoja suodatettiin ja yhdistettiin. Työ oli varsin yksityiskohtaista ja jokainen hankittu aineisto vaati muokkaamista. Pohja-aineistoja jouduttiin myös karsimaan työn edetessä. Kaikkien saatavilla olevien aineistojen kohdalla niiden työstäminen Aurajoki-karttaan ei johtanut tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Osa aineistosta on tallennettu käytettäväksi mahdollisuuksien mukaan myöhemmin. Hankkeen puitteissa työstettiin muun muassa seuraavat aineistot: - Liedon kulttuuriympäristön dokumentointi (Liedon museo) - Tien lumo -aineisto, rakennettu kulttuuriympäristö (Aurajokisäätiö) - Maisemahistoriakartat (Turun museokeskus) - Muinaisjäännösrekisteri (Museovirasto) - Aurajoenvesistön kosket ja vaellusesteet (Aurajokisäätiö, Valonia) - Aurajoen virkistysreitistö (Aurajokisäätiö) - Luonnonsuojelualueet, suojellut vesistöt (Suomen ympäristökeskus) - Valuma-alue-tiedot, uomat (Suomen ympäristökeskus) - Lipas-tietokanta liikuntapaikoista (Jyväskylän yliopisto) - Muistoja joelta, perinnekartoitus arkielämästä jokivarressa (Aurajokisäätiö) - Kylätalot (V-S Kylät ry) Aurajokisäätiön laajaa valokuva-aineistoa pengottiin läpi ja etsittiin kohteisiin sopivia kuvituskuvia. Täydennyskuvausta tehtiin jonkin verran omana työnä, samalla kun käytiin

6 tarkistamassa kohteita. Säätiön käyttämälle palvelimelle tehtiin kuva-aineistolle oma arkistotila, josta ne ovat linkitettävissä karttapalveluihin. Kohdealueella sijaitsevia reitistöjä käytiin läpi maastossa ja tallennettiin gps:llä. Samalla otettiin uusia valokuvia. Vanhoja kartta-aineistoja käytiin läpi ja poimittiin niistä 1860-luvun pitäjänkarttoja sekä peruskarttoja luvuilta. Kartat oikaistiin Gispon toimesta ja oikaistut kartat toimitettiin Lounaistietoon, joka on luvannut tehdä niistä rajapinnat. Lounaispaikka-karttapalvelusta löydettiin jonkin verran kohdealuetta koskevia aineistoja, jotka eivät olleet tavalliselle käyttäjälle käyttökelpoisia. Lounaispaikan oman kehitystyön yhteydessä tietokantoja oli hävinnyt tai ne eivät olleet enää toimintakelposia. Yksi tällainen oli Liedon museon tuottama kulttuuriympäristöaineisto, joka työstettiin QGISpohjalla kokonaan uudestaan ja kuvalinkit päivitettiin Aurajokisäätiön palvelimelle. Aineisto toimitettiin takaisin Lounaistieto-palveluun. Samoin työstettiin V-S kylät ry:n tuottama Kylätalot -aineisto, jota ei pystynyt käyttämään Lounaispaikassa. Aineiston työstämisessä ja karttapalveluun liittyvissä kysymyksissä saatiin apua Gispo Oy:n Sanna Jokelalta sekä Varsinais-Suomen Lounaistieto-palvelusta. Tiedottaminen ja tapahtumat Hanke järjesti kolme paikkatietoinfoa, joissa kerrottiin hankkeesta ja käsiteltiin paikkatiedon ja avoimen datan perusperiaatteita ja sitä, miten niitä voi hyödyntää esimerkiksi asukas- ja yhdistystoiminnassa: Paikkatietoinfo Aurajoen opastuskeskus Myllärintalolla, mukana olivat Sanna Jokela Gisposta sekä Niina Ruuska Valonian Virkistä dataa -hankkeesta Paikkatietoinfo Auran Nuorisokahvilassa, yhteistyössä Auran kunta, mukana Sanna Jokela

7 Pöytyän kunnan Riihikosken toimipisteellä, yhteistyössä Pöytyän kunta, mukana Sanna Jokela Tilaisuudet saivat hyvää palautetta osallistujilta, joskin aihepiiriä pidettiin yleisesti ottaen vaikeahkona. Lisäksi toimintaa esiteltiin seuraavissa tilaisuuksissa: Varsinais-Suomen Kylät ry hallitus Virkistä dataa -hankkeen Pöytyän aluetilaisuus (Varsinais-Suomen liitto) Virkistä dataa -hankkeen ohjausryhmä Myllärintalolla (Varsinais-Suomen liitto) Auran yhdistysilta (Auran kunta) Aurajokisäätiön hallitus Matkailun digitaalinen näkyvyys ja reitit, Varsin Hyvä ry:n seminaari Paikallisyhdistyksille lähetettiin sähköpostitse kahdesti tiedote hankkeesta, lisäksi tiedotettiin säätiön nettisivuilla ja some-kanavilla sekä sähköposteilla yhteistyötahoille. Työn tueksi laadittiin osoitteeseen sähköinen kysely, jossa kartoitettiin toiveita karttapalvelun sisällöstä ja luonteesta. Kyselyyn, joka edelleen on avoinna, tuli 45 vastausta. Kyselystä tehtiin myös lyhyt paperiversio, jota käytettiin yhdistysilloissa. Vastauksissa toivottiin selkeästi eniten tietoa virkistyskohteista ja historiasta. Yhteistyötä aineistosiirron kanssa on tehty Valonian kanssa Virkistä dataa -hankkeessa (Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen käyttöön Varsinais-Suomessa) sekä Virtavesien kunnostus -hankkeen kanssa. Hankkeesta toimitettiin artikkeli Auran kuntatiedotteeseen, Virkistä dataa -hankkeen nettisivuille sekä Varsinais-Suomen liiton nettisivuille. Hankkeen ppt-esityksestä laadittiin useita versioita kohderyhmien mukaan. AIKATAULU, RESURSSIT JA TOTEUTUKSEN ORGANISAATIO Hankkeen koko toteutusaika oli Työn projektipäällikkönä toimi Sinikka Paulin, joka oli toimivapaalla vakituisesta työstään Aurajokisäätiössä. Käytetty työaika oli yhteensä 9 henkilötyökuukautta ja tehtävinä hankkeen hallinnoinnin lisäksi käytännön työ kuten aineiston kerääminen ja käsittely mukaan lukien sähköiseen muotoon tuottaminen, aineistojen täydentäminen, yhteydenpito yhteistyötahoihin ja tiedottaminen. Hankkeen asiantuntijana toimi Gispo Oy. Gispo muun muassa laati aineistosuunnitelman, haki ratkaisuja käytettäviin sovelluksiin, neuvotteli ja loi käyttöyhteydet Lounaistietoon ja Maanmittaushallitukseen, työsti uuden käyttöjärjestelmän aineistolle, muokkasi karttaoikaisuja ja toimi neuvojana käytännön työssä. Työn tueksi perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat jäsenet: Jarmo Lamminen, varalla Marja Anttila/Seppo Jaakonmäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pia Poikonen, varalla Maarit Hatakka, Varsin Hyvä ry Satu Juntunen, varalla Taina Sainio, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

8 Ari Vilen, varalla Irmeli Virtanen, Auran Kotiseutuyhdistys ry Leena Viskari, varalla Terhi Ykspetäjä, Liedon museo Eija Eloranta, varalla Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen Kylät ry Päivi Joki-Heiskala, varalla Esko Poikela, Aurajokisäätiö Ari Vilen toimi ohjausryhmän puheenjohtajana ja Sinikka Paulin sihteerinä. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen hyväksytyt kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä toteuma olivat seuraavat: Kustannusarvio Tukipäätös Toteutunut Loppumaksun osuus Palkat , , ,19 Ostopalvelut 6 200, , ,00 Muut välittömät kulut 1 162,00 0,00 0,00 Lask.yleiskustannukset , , ,65 Vastikkeeton työ 450,00 0,00 0,00 yhteensä , , ,84 Rahoitussuunnitelma Tukipäätös Toteutunut Loppumaksun osuus EU-osuus , , ,20 Valtio , , ,13 Kuntaraha 9 596, , ,33 Julkinen tuki yhteensä , , ,67 Yksityinen rahallinen osuus , , ,17 Yksityinen vastikkeeton työ 450,00 0,00 0,00 Yksityinen rahoitus yht , , ,17 Kokonaisrahoitus , , ,84 Hankkeen hyväksytty rahoitus oli 80 % kokonaiskustannuksista. Toteutuksen kuluessa havaittiin, ettei Muihin välittömiin kuluihin kertynyt kustannuksia, joten siitä siirrettiin 1000 euroa ohjausryhmän käsittelyssä Ostopalveluihin, joihin oli nähtävissä tulevan arvioitua suurempia kuluja. RAPORTOINTI JA SEURANTA Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankeen toteutusajalla viisi kertaa: , , , ja Maksuhakemukset tehtiin aikaväleiltä , , , loppumaksuhakemus on ajalta Rahoittajatahoille lähetettiin myös vuosiraportit annettujen ohjeiden mukaan.

9 TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT Paikkatieto- ja karttahankkeissa on usein haasteena se, että huolella kootut tiedot eivät toimikaan kunnolla sähköisesti julkaistuina tai ovat kömpelöjä käyttää. Tämä riski pyrittiin välttämään sillä, että paikkatietoasiantuntijat ja keskeiset yhteistyökumppanit otettiin heti työn alkaessa mukaan suunnitteluun. Tämä osoittautuikin alkuvaiheessa hyväksi ratkaisuksi varsinkin siinä, että työskentelyalustaksi rohkaistuttiin ottamaan oikea paikkatieto-ohjelma markkinoilla olevien näennäisesti helppojen ratkaisujen sijaan. Uudeksi haasteeksi osoittautui se, että muualta saadut aineistot eivät olleet lähtökohtaisesti koskaan valmiita siirrettäviä tietokantaan, vaan dataa jouduttiin aina muokkaamaan, yleensä hyvin yksityiskohtaisestikin. Hyvin usein aineisto oli myös muodossa, joka ei kääntynyt suoraan paikkatietodataksi. Yhtenä käytännön ongelmana aineistojen kanssa oli ns. ääkkösongelma eli skandinaavisten kirjainten vaihtuminen sekalaiseksi koodiksi eri alustoilla, mikä aiheutti ylimääräistä työtä. Asia ehkä korjaantuu rutiinin lisääntyessä. YHTEISTYÖKUMPPANIT Aurajokisäätiö teki yhteistyötä kohdealueen kuntien, varsinkin Auran ja Oripään, kanssa sekä muiden paikallistoimijoiden ja hankkeiden kanssa. Erikseen voisi mainita seuraavat yhteistyötahot: - Yhteistyö Lounaistieto-palvelun kanssa mahdollisti tietokantapalvelun ja sieltä saatiin myös arvokasta apua teknisiin kysymyksiin sekä neuvontaa tekijänoikeuskysymyksissä. - Valonian Virkistä dataa -hankkeen kanssa oltiin mukana järjestämässä info-tilaisuuksia ja vaihdettiin aineistoja ja muutenkin kokemuksia paikkatietohankkeesta. Todettiin, ettei hankkeissa ole päällekkäistä toimintaa, mutta toivottavasti tukevat toinen toisiaan. - Gispo Oy. Vaikka Gispo olikin yritys, jonka työtä hankkeessa käytettiin ostopalveluna, yhteistyö kuitenkin laajeni yhteisessä ajatuksessa kehittää maksuttomia paikkatietotyökaluja. TULOKSET JA VAIKUTUKSET Hankkeessa kerättiin mittava määrä Aurajokea koskevaa sähköistä aineistoa Aurajokialueen kulttuuri-, maisema-, matkailu- ja ympäristökohteista ja -tutkimuksista. Julkaistiin säätiön omilla sivuilla karttapalvelu, jota voidaan päivittää ja täydentää joustavasti. Kootun aineiston säilyminen ja avoin käytettävyys varmistetaan sillä, että se on sijoitettu Lounaistieto-palvelun tietokantaan ja tulee olemaan myös sitä kautta saatavilla. Hankkeen ansiosta Gispo aktivoitui kannustamaan Maanmittauslaitosta Paikkatietoikkunan työkalujen kehittämisessä ja aloitti myös joukkorahoituskampanjan karttatyökalun kehittämiseksi.

10 Työssä järjestettiin paikkatiedosta kertovia luentoja ja esittelytilaisuuksia ja vaihdettiin kokemuksia eri toimijoiden kanssa. Työn aikana pohdittiin hyvin laajalti paikkatiedon soveltamista, pysyvyyttä ja maksuttomien sovellusten ja palvelujen hyödyntämistä. Tämäkin tieto on vapaasti hyödynnettävissä ja Aurajokisäätiölla on hankkeen myötä mahdollisuus ja halukkuus neuvoa muita pieniä toimijoita paikkatietoa koskevissa käytännön toimissa. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Nyt kun QGIS-työskentely ja paikkatiedon tuottamisen menetelmät ovat tulleet Aurajokisäätiössä tutuksi, Aurajokisäätiö jatkaa oman palvelunsa kehittämistä. Työskentelyä jatketaan muun muassa yhteistyössä Lounaistiedon ja Turun museokeskuksen kanssa. Kun palvelu on julkinen ja nähtävissä, toivottavasti myös paikallisyhdistykset innostuvat tarjoamaan siihen tietosisältöä. Jatkotoimenpiteenä parannetaan myös julkaisualustaa niin, että kuvien esittäminen ja visuaalisuus paranee. Hanke osoitti, että maksuttomia ja säilyviä paikkatietoratkaisuja on olemassa yhdistysten ja paikallistoimijoiden käyttöön, aina ei tarvita kalliita palveluja ja lisenssejä. Työn aikana saadun tietämyksen välittäminen eteenpäin olisi tärkeää. Turku Sinikka Paulin