YRITYKSEN SUORITUSKYVYN ANALYSOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYKSEN SUORITUSKYVYN ANALYSOINTI"

Transkriptio

1 Hannu Rantanen Jami Holtari YRITYKSEN SUORITUSKYVYN ANALYSOINTI ISBN X ISSN

2 ALKUSANAT Tässä raportissa luodaan katsaus yrityksen suorituskykyyn osa-alueineen ja ulottuvuuksineen sekä suorituskyvyn analysointiin. Samassa yhteydessä tarkastellaan laajemminkin mittaamista, siihen liittyviä ongelmia ja jopa yksittäisiä suorituskyvyn eri osa-alueiden mittareita. Yksittäisten mittareiden ohella yrityksen toimintaa käsittelevässä kirjallisuudessa on tarjolla useita erilaisia kokonaisvaltaisia yrityksen suorituskyvyn mittaamiseen ja analysointiin tarkoitettuja järjestelmiä. Tässä raportissa pyritään antamaan lyhyt kuvaus myös tämän hetken merkittävimmistä yrityksen suorituskyvyn kehittämiseen tähtäävistä järjestelmistä. Tämän katsauksen tavoitteena on luoda pohjaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön soveltuvien suorituskyvyn analysointijärjestelmien kehittämiselle. Laajan ja yhtenäisen kuvan muodostaminen yrityksen suorituskyvyn analysoinnin hajanaisesta kentästä auttaa yrityksiä ja muita asiasta kiinnostuneita kiinnittämään huomiota yritysten menestymisen kannalta olennaisiin kysymyksiin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden poimia tarjolla olevien mahdollisuuksien joukosta tarkoituksen mukaisia ratkaisumalleja yksittäisissä ongelmatilanteissa. Tämä raportti on osa yrityksen sisäisen suorituskyvyn parantamiseen tähtäävää tutkimus- ja kehitysohjelmaa. Yrityksen sisäisen suorituskyvyn kehittäminen on Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden toimipisteen tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealue. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toiminta Lahdessa kasvaa ja monipuolistuu jatkuvasti. Tämä raportti on jälleen yksi konkreettinen osoitus Lahdessa tapahtuvasta ja ennen kaikkea Lahden aluetta palvelevasta tutkimustoiminnastamme. Haluamme kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat edesauttaneet tämän raportin tekemistä. Lahdessa Hannu Rantanen Jami Holtari

3 SISÄLLYSLUETTELO ABSTRACT 1. JOHDANTO YRITYKSEN SUORITUSKYKY Suorityskyvyn määritelmä Yrityksen sidosryhmät ja tavoitteet Suorituskyvyn osa-alueet Sisäinen suorituskyky Ulkoinen suorituskyky Suorituskyvyn kehittäminen SUORITUSKYVYN ANALYSOINTI Suorituskyvyn mittaaminen Mittaamisen perusteita Suorituskyvyn mittausjärjestelmän kehittäminen Suorituskyvyn osa-alueiden analysointi Tuottavuuden analysointi Kannattavuuden analysointi Tuottavuuden ja kannattavuuden analysointi yhdessä Laadun analysointi Suorituskyvyn analysoinnin apuvälineet Toimintolaskenta ja toimintojohtaminen Benchmarking Muita suorituskyvyn analysoinnin ja kehittämisen apuvälineitä SUORITUSKYVYN ANALYSOINTIMENETELMIÄ Kokonaissuorituskyvyn analysointi Suorituskyvyn analysointijärjestelmät Balanced Scorecard Suorituskykypyramidi Suorituskykymatriisi Dynaaminen suorituskyvyn mittausjärjestelmä Kansalliset laatupalkinnot Muita analysointijärjestelmiä JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO...60 LÄHDELUETTELO...62

4 ABSTRACT Performance Analysis in a Firm Managing a firm is a very exacting duty. A lot of information is needed to make good decisions. Wide performance analysis in a firm gives us a good outlook on firms operation and success, and especially the connections between these two. The aim of this report is to make a wide review about the performance of a firm. In that connection the elements or components and aspects of performance are discussed. Also the measurement and the problems and necessary conditions for measurement are dealt with. Some elements of performance of a firm are discussed more detailed. The measurement and analysis of productivity, profitability and quality are discussed. There is a review of some approaches to the problem of interaction between productivity and profitability. The models of Gold, APQC and REALST are presented shortly. Several different systems for the measurement and analysis of the performance of a firm are presented in the literature. The best known of these are for example Balanced Scorecard presented by Kaplan and Norton and the performance pyramid presented by Lynch and Cross. Also the multicriteria performance/productivity measurement technique, also called performance matrix, is well known. These are presented shortly in this report. A wide and unite picture and understanding of performance analysis makes a good basis for the development of practical performance analysis tools for small and medium sized enterprises. Keywords: Performance analysis, Firm, Measurement

5 1 1. JOHDANTO Yrityksen johtaminen on tietoa, taitoa ja osaamista vaativaa toimintaa. Pienten ja jossain määrin vielä keskisuurtenkin suomalaisten yritysten johtaminen on monasti pohjautunut tuotantoprosessin perusteellisesti hallitsevan johtajan kokemukseen ja näkemykseen. Hieman suuremmissa yrityksissä on johtamisen tukena kokemuksen ja näkemyksen ohella myös taloudellista osaamista sekä lyhytkautisen tuloslaskennan tuottamaa informaatiota. Pelkkä taloudellinen informaatio edustaa kuitenkin hyvin kapeaa näkökulmaa yrityksen toiminnasta ja sen edellytyksistä. Johtopäätösten tekeminen esimerkiksi pelkän kirjanpitoon pohjautuvan aineiston perusteella saattaa johtaa yrityksen tulevaisuuden kannalta hyvinkin kohtalokkaisiin virhearviointeihin ja vääriin valintoihin. Laajemmalla yrityksen suorituskyvyn mittaamisella ja analysoimisella saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys yrityksen toiminnasta ja sen menestymisestä sekä näiden välisistä syy-yhteyksistä. Yrityksen suorituskykyä voidaan tarkastella monella tapaa ja monesta näkökulmasta. Suorituskyvyn analysointi ei rajoitu pelkästään koko yrityksen menestyksen tarkasteluun, vaan toimintaa ja sen tuloksia pitää tarkastella kaikilla toiminnan tasoilla. Yritysjohtajan tai jostakin yksittäisestä toiminnan osaalueesta vastaavan henkilön voi olla monasti vaikea hahmottaa, mitä kaikkia ulottuvuuksia ja menetelmiä suorituskyvyn analysointiin liittyy. Tuottavuus, kannattavuus, tehokkuus, taloudellisuus jne. ovat yrityksen suorituskyvyn osa-alueita ja yrityksen toiminnan kyvykkyyttä kuvaavia termejä. Miten ne suhteutuvat toisiinsa, mikä edellyttää toista tai mikä on jonkin toisen osa-alue? Millä näitä yksittäisiä ominaisuuksia mitataan? Käytetäänkö rahapohjaisia vai fyysisiä mittareita? Yksittäisten mittareiden ohella yrityksille on tarjolla erilaisia toinen toistaan paremmiksi väitettyjä ideologioita ja ismejä, joiden avulla voidaan yrityksen menestymistä arvioida ja kehittää. Balanced Scorecard, suorituskykymatriisit ja kansalliset laatupalkintokriteerit ovat esimerkkejä tällaisista.

6 2 Tämän raportin tarkoituksena on luoda katsaus yrityksen suorituskykyyn ja sen analysointiin. Tässä raportissa pyritään hahmottamaan yrityksen suorituskyvyn osa-alueet ja ulottuvuudet. Samassa yhteydessä tarkastellaan laajemminkin mittaamista, siihen liittyviä ongelmia ja jopa yksittäisiä suorituskyvyn eri osa-alueiden mittareita. Yksittäisten mittareiden ohella kirjallisuudessa on tarjolla useita erilaisia kokonaisvaltaisia yrityksen suoritus-kyvyn mittaamiseen ja analysointiin tarkoitettuja järjestelmiä. Tässä raportissa pyritään antamaan lyhyt kuvaus tämän hetken merkittävimmistä yrityksen suorituskyvyn kehittämiseen tähtäävistä järjestelmistä. Tämän katsauksen tavoitteena on luoda pohjaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön soveltuvien suorituskyvyn analysointijärjestelmien kehittämiselle. Laajan ja yhtenäisen kuvan muodostaminen yrityksen suorituskyvyn analysoinnin hajanaisesta kentästä auttaa yrityksiä ja muita asiasta kiinnostuneita kiinnittämään huomiota yritysten menestymisen kannalta olennaisiin kysymyksiin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden poimia tarjolla olevien mahdollisuuksien joukosta tarkoituksen mukaisia ratkaisumalleja yksittäisissä ongelmatilanteissa.

7 3 2. YRITYKSEN SUORITUSKYKY 2.1 Suorityskyvyn määritelmä Yrityksen suorituskyky voidaan määritellä sen kyvyksi saada aikaan tuotoksia asetetuilla ulottuvuuksilla suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Nämä ulottuvuudet liittyvät yrityksen kykyyn maksimoida omistajiensa hyöty ja tyydyttää riittävästi myös muiden sidosryhmien tarpeet. (Laitinen, 1998, s ) Se, minkä sidosryhmän tarpeet ovat kulloinkin ensisijalla, on tapauskohtaista. Tänä päivänä osakkeenomistajien voittojen maksimointi on yhä useammin yritysten toimintaa ohjaava voima. Suorituskyvyn mittaus ja suorituksen mittaaminen voidaan samaistaa käsitteellisesti. Suorituskyvyn mittaus liittyy kuitenkin parhaaseen mahdolliseen suoritukseen ja kykyyn saada jotakin aikaan. Suorituksen mittaus puolestaan keskittyy toteutuneeseen suoritukseen. Suorituksen mittaus kohdistuu siis menneisyyteen ja suorituskyvyn mittauksen voidaan katsoa liittyvän pääasiassa tulevaisuuteen (vertaa esim. Laitinen, 1998, s. 280). Suorituskykyä voidaan mitata ja analysoida usealla eri tasolla. Eräänlaisena perusjakona voidaan esittää rakenne, jossa tarkastelu on jaettu neljään tasoon: kansantalous toimiala yritys yksilö / yksittäinen toiminto. Useissa lähteissä on yritystaso vielä jaettu alatasoihin (mm. Sink, 1985, s. 89 ja Uusi- Rauva, 1996, s. 14). Jakoa tasoihin voidaan kuvata seuraavasti: A) Yritys ja sitä ylemmät tasot kansantaloudet toimialat konsernitaso yritystaso

8 4 B) Yrityksen sisällä olevat tasot toimialataso tietyn yrityksen sisällä tulosyksiköt tuoteryhmä- ja tuotetaso osasto-, toimipiste- ja vastuualuetaso toimintotaso työnjohtoalueet yksilötaso. Jaottelutapoja on olemassa vielä muitakin, mutta niiden perusajatus vastaa edellä esitettyä kansantalous-toimiala-yritys-yksilö -jaottelua. Suorituskykyä voidaan arvioida tarkastelutasojen sisällä tilanteesta ja tarkastelutasosta riippuen useammasta eri näkökulmasta. Yleisesti hyväksyttyä lähestymistapaa ei ole, vaan lähestymistapa riippuu paljolti sekä tasosta, jolla suorituskykyä ja sen arviointia tarkastellaan, että tarkastelijan omasta taustasta (Rantanen, 1992a, s. 25) Yrityksen sidosryhmät ja tavoitteet Yritys on sidosryhmien muodostama yhteistyöjärjestelmä, joka pyrkii sille asetettuihin tavoitteisiin, sidosryhmien tarpeiden tyydyttämiseen, mahdollisimman tehokkaasti (Laitinen, 1998, s. 57). Suorituskyvyn kehittämisen taustalla on yrityksen sidosryhmien tarpeet. Kaikkien sidosryhmien kannalta yhteinen ja perimmäinen tavoite näyttää yleisesti olevan yrityksen kyky luoda kassamenoillaan tehokkaasti kassatuloja eli toiminnan kannattavuus. Yrityksellä tulee olla edellytykset kattaa tuloilla kaikkien keskeisten sidosryhmien kohtuulliset vaatimukset. Ainakin pitkällä tähtäimellä jonkin keskeisen sidosryhmän vaatimusten laiminlyönti voi johtaa sidosryhmän irrottautumiseen yrityksestä ja tätä kautta toiminnan häiriintymiseen (Uusi-Rauva, 1994, s. 23). Yksittäisen sidosryhmän tai ulottuvuuden liiallinen korostaminen saattaa olla vaarallinen toimintamalli. Se voi lyhyellä tähtäimellä maksimoida menestystä kyseisen ulottuvuuden suhteen tai kyseisen sidosryhmän silmissä, mutta pitkällä tähtäimellä kokonaisuus kärsii. Esimerkiksi lyhytnäköinen osavuosikatsauksissa ilmoitetun voiton maksimointi ja osakkeen arvon kohottaminen sen avulla voi kostautua tulevaisuudessa laiminlyötyjen investointien sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kautta. Moni-

9 5 en menestyneimpien yritysten pyrkimyksenä on edelleen kuitenkin huomioida sidosryhmänsä tasapuolisesti. Sidosryhmiksi kutsutaan niitä organisaatioita, yritys- ja ihmisryhmiä, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa, ja joista yrityksen toiminta on riippuvainen. Keskeisimmät sidosryhmät ovat johto, työntekijät ja omistajat. Kuvassa 1 on esitetty yrityksen sidosryhmät Kettusen (1979, s. 21) näkemyksen mukaisesti. OMISTAJAT RAHOITTAJAT TYÖN- ANTAJA- JÄRJESTÖT JOHTO TYÖN- TEKIJÄT TYÖN- TEKIJÄ- JÄRJESTÖT ASIAKKAAT HANKKIJAT JULKINEN VALTA Kuva 1. Yrityksen sidosryhmät (Kettunen, 1979, s. 21). Omistajat Omistajat ovat sijoittaneet yritykseen rahaa ns. oman pääoman ehdoilla. Omistajien tavoitteena on maksimoida yrityksestä saamansa hyöty pitkällä tähtäyksellä. Tässä omistajat huomioivat sekä määrälliset että laadulliset mieltymyksensä. Sijoittajien toiveiden tyydyttäminen, heidän voittojen maksimoinnista on tulossa yhä enenevässä määrin yritysten toimintaa ohjaava voima. Tästä on nähtävissä useita viitteitä mm. yritysten taloutta koskettelevissa lehtikirjoituksissa (esim. Saarinen, 1999). Monet pörssiyhtiöt esittävät vuosikertomuksissaan tärkeimmiksi tavoitteikseen osak-

10 6 keenomistajan sijoituksen arvon kasvattamisen ja taloudellisen lisäarvon luomisen omistajille. Vielä 1990-luvun alussa ne ilmoittivat tavoitteikseen asiakastyytyväisyyden ja omavaraisuutensa kasvattamisen. Hyvän kuvan omistajien preferoinnista antaa vakuutusosakeyhtiö Pohjolan vuosikertomus vuodelta 1997, jossa pääjohtajan katsauksessa todetaan: Omistajalähtöinen johtamiskulttuuri etenee Pohjolassa myös tänä vuonna. Markkinoiden on saatava korkeatasoista ja läpinäkyvää tietoa Pohjolan oikean arvon määrittämiseksi. Tähän pyritään mm. selkeyttämällä organisaatiorakennetta edelleen. Vahinkovakuutustoiminta, kenttätoiminnot, tietojärjestelmien suunnittelu ja tietojenkäsittely yhtiöitetään. Liiketoiminta-alueiden roolien muuttuessa niiden strategiat täsmennetään vastaamaan omistajien taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa edellytyksiä saada aikaan omistajille mahdollisimman hyvä taloudellinen lisäarvo. Sen on oltava ensisijainen tavoite omistajalähtöisesti toimivalle vakuutusyhtiölle niin vakuutus- kuin sijoitustoiminnassakin. (Pohjola, 1998) Voitto ja sen saavuttaminen on nähty todisteena yrityksen panoksen yhteiskunnallisesta arvosta. Toisaalta voiton tuottamistehtävä merkitsee vain yhden sidosryhmän tavoitteiden korostamista koko yritystoiminnan tavoitteina. (Kettunen, 1979, s. 22) Johto Yrityksen johto tavoitteena on toimia siten, että valittu strategia saavutetaan omistajien mieltymysten mukaan optimaalisesti eli että toiminta olisi mahdollisimman kannattavaa. Johto toimii yrityksessä eri osapuolten vaatimuksia yhteensovittavana ja toimintaa ohjaavana ryhmänä. Johtoa voidaan motivoida ja sitouttaa mm. erilaisilla osakepohjaisilla järjestelyillä. Voidaan toki aina pohtia ovatko nämä järjestelyt tarpeellisia ja yrityksen etujen mukaisia, vai tehdäänkö niin vain kilpailusyistä koska muutkin niin tekevät. Työntekijät Yritys pyrkii tyydyttämään työntekijöidensä sosiaaliset ja henkiset tarpeet (esim. palkka, turvallisuus ja itsensä kehittäminen). Palkkatyö on edelleenkin ihmisille merkittävin tulonlähde, jonka avulla he voivat toteuttaa omia tavoitteitaan. Palkkauksella työntekijöitä motivoidaan työn tehokkaaseen suorittamiseen, mikä on yhteinen tavoite em. sidosryhmien kanssa.

11 7 Asiakkaat Asiakkaille on tärkeää suoritteiden tuottama lisäarvo heidän omassa toiminnassaan. He arvioivat melko tarkkaan ostamiensa tuotteiden osalta hyötyjen ja kustannusten suhteen. Myös pitkäaikaisella, luotettavalla ja molempia osapuolia tyydyttävällä asiakassuhteella on arvoa asiakkaiden silmissä. Yrityksenkin on tärkeätä selvittää paljonko tietty suoritteen ominaisuus merkitsee asiakkaalle ja onko asiakas valmis maksamaan siitä. Toimittajat Raaka-aineiden ja muiden yrityksen tarvitsemien tavaroiden toimittajat ovat kiinnostuneita omasta voitostaan ja myös luotettavan asiakassuhteen syntymisestä. Varsinkin alihankkijoilla riippuvuus yrityksestä voi olla melkoinen. Rahoittajat Rahoittajat haluavat korvausta (korko) yrityksen käyttöön myönnetystä pääomasta sekä sen, että takaisinmaksu tapahtuu sovitun aikataulun mukaan. Nykyisin yritystoiminnan rahoittamiseen osallistuvia tahoja on useita. Osa näistä toimii selkeästi rahoittajina ja osa sijoittaa myös oman pääoman ehdoin. Muut sidosryhmät Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt tekevät usein yrityksiä sitovia ja niiden toimintaan vaikuttavia päätöksiä yli yksittäisen yrityksen johdon ja työntekijöiden. Myös julkinen valta (valtio ja kunnat) on tärkeä sidosryhmä keräten veroja sekä tarjoten palveluja sekä infrastruktuurin yrityksen käyttöön. Julkinen valta ohjaa myös yhteiskunnan tukea yritysten käyttöön omien tavoitteidensa (mm. työllisyys) saavuttamiseksi. Yrityksen suorituskykyä voidaan siis tarkastella kaikkien edellä mainittujen sidosryhmien näkökulmasta. Arvostusperusteet ja käytettävät mittarit voivat olla hyvinkin erilaisia tarkasteltaessa yritystä eri suunnista. Yrityksen suorituskyvyn analysoinnissa vaikuttaa tarkastelijan edustaman sidosryhmän ohella myös hänen oma taustansa. On selvää, että taloustieteilijällä on jossain määrin erilainen näkemys yrityksen suoritus-

12 8 kyvyn analysoimisesta kuin insinöörillä riippumatta siitä, mitä sidosryhmää he edustavat (vertaa esim. Rantanen, 1992b, s. 8-12) Suorituskyvyn osa-alueet Perinteisesti suorituskyvyn osa-alueet on nähty pelkästään taloudellisina ulottuvuuksina. Ei-taloudellisten ulottuvuuksien tarve on kuitenkin tunnistettu jo 1980-luvulla. Mm. Kaplan (1984, s. 98) totesi, että globaali kilpailu vaatii myös ei-taloudellisia mittareita yritysten suorituskyvyn kehittämiseksi. Myös useat muut tutkimukset, kuten kyselytutkimus suomalaisesta metalliteollisuudesta vuodelta 1992 (Andersin et al., 1994), ovat puoltaneet ei-taloudellisia ulottuvuuksia korostavaa näkökulmaa. Tutkimusten mukaan yleisimmin käytetään yhä taloudellisia mittareita, mutta niiden rinnalla yhä enemmän myös tuotannon tehokkuutta sekä tuottavuutta ja laatua mittaavia mittareita. Mentäessä alemmille tasoille organisaatiossa kasvaa yleensä eitaloudellisten mittareiden osuus suhteessa taloudellisiin mittareihin. Suorituskyky voidaan jakaa osa-alueisiin usealla eri tavalla. Kuten suorituskyvyn tarkastelutasoilla myös sen osa-alueilla ovat jakotavat vaihdelleet tarkastelijan taustasta riippuen. Sink (1985, s ) jakaa suorituskyvyn seitsemään osa-alueeseen: Effectiveness Efficiency Voidaan suomentaa esimerkiksi tehollisuudeksi tai tuloksellisuudeksi. Effectiveness is the degree to which the system accomplishes what is set out to accomplish (Sink 1985, s. 42). Se kuvaa sitä, että tehdään oikeita asioita, oikeaan aikaan oikein ja kaikkia oikeita asioita. Se kuvaa siis sitä, miten hyvin yritys on kyennyt saavuttamaan reaali- ja rahaprosessille asetetut konkreettiset mitattavissa olevat tavoitteet (vertaa Rantanen, 1992b, s. 28). Voidaan kääntää esimerkiksi tehokkuudeksi. Se kuvaa suunnitellun panoskäytön ja toteutuneen panoskäytön suhdetta, siis sitä, että systeemi on hyödyntänyt oikeita asioita. Mikäli termi samaistetaan suoraan suomalaiseen termiin tehokkuus, tulisi samalla huomioida myös asetetut aikatavoitteet (vertaa Rantanen, 1992b, s. 28).

13 9 Quality Profitability Productivity Quality of work life Innovation Laatu eli systeemin kyky täyttää käyttäjän, asiakkaan tarpeet ja odotukset. Kannattavuus kertoo taloudellisten resurssien käytön tehokkuudesta eli kuvaa tulojen ja menojen suhdetta. Se kertoo myös, kuinka suuren rahamääräisen voiton yritys kykenee tulojensa ja menojensa erotuksena saamaan aikaan. Tuottavuus kertoo tuotantotulosten määrän suhteutettuna käytettyjen tuotantopanosten määrään. Se kuvaa siis yrityksen reaaliprosessin suorituskykyä tuotantopanosten muuttamisessa tuotannon tuloksiksi. Työolosuhteiden/työelämän laatu. It is the way participants in a system respond to sociotechnical aspects of that system (Sink, 1985, s. 44). Se kertoo systeemissä olevien ihmisten tarpeiden tyydyttyneisyydestä ja motivaatiosta. Suoraan käännettynä termi tarkoittaa uudistusten tekemistä ja uudistusta. Voidaan kääntää myös sovelletuksi luovuudeksi. Termi innovatiivisuus kuvaa yrityksen kykyä luoda uudistuksia. Suorituskyvyn osa-alueiden ja niitä kuvaavien mittareiden merkitys vaihtelee organisaation eri tasoilla. Se, onko jonkin suorituskyvyn osa-alueen mittaus tarpeellista tai tärkeää, riippuu organisaation luonteesta tai analysoitavan yksikön organisatorisesta tasosta. On selvää, että esimerkiksi kannattavuuden mittaaminen on järkevämpää kokonaisuuksien tasolla kuin yksittäisen henkilön tai koneen tasolla. Vastaavasti laadun mittaaminen on tärkeää yksittäisten suoritusten tasolla, mutta kokonaisen organisaation tasolla se ei liene mielekästä kuin ohjeellisesti. Myös markkinoinnissa painottuvat eri suorituskyvyn osa-alueet kuin esimerkiksi tuotantolinjalla (vertaa esim. Sink, 1985, s ). Kuvassa 2 on esitetty suorituskyvyn osa-alueiden väliset yhteydet toisiinsa Sinkin (1985) mukaisesti.

14 10 If an organizational system is: It will very likely be An organizational system will likely have to maintain Effective Quality of work life and Efficient Productive/ productivity Profitability Successful organizational system performance and its processes conform to specifications and Innovation Quality in order to survive in the long term. 1. Are we accomplishing the right things in the right way with the right type and amount of resources? (long- and short-term focus) 2. Is the relationship between what comes out of the organizational system (quality/quantity) and what resources went in to produce those goods and/or services an appropriate, satisfactory, competitive, acceptable, one? (short-term focus) 3. Are the organizational and managerial processes conducive to and supportive of satisfactory quality of work life and innovation? 4. Are relationships between revenues and costs competitive? (shortand long-term focus) 5. What does successful performance mean to the organizational system? (short- and long-term focus) Kuva 2. Suorituskyvyn osa-alueiden väliset yhteydet (Sink, 1985, s. 64). Mittaamisen osa-alueiden tärkeys riippuu tarkastelijan näkökulman ohella myös yrityksen strategisesta tilanteesta. Erilaisissa tilanteissa korostuvat eri asiat. On selvää, että kriisitilanteiden johtamisen yhteydessä seurataan yrityksen suorituskykyä hieman eri tavoin painottaen kuin yrityksen ollessa normaalissa tilassa. Suorituskyvyn mittareiden tulee kattaa päätöksenteon näkökulmasta kaikki olennaiset ulottuvuudet, jotta päätöksenteko voisi olla tehokasta (Laitinen, 1998, s. 280). Lynchin ja Crossin kehittelemässä suorituskykypyramidissa (Performance Pyramid System, ks. luku 4.2.2) suorituskyvyn mittaus jaetaan karkealla tasolla kahteen osaalueeseen; ulkoiseen tehollisuuteen ja sisäiseen tehokkuuteen. Lähtökohtana on, että asiakkaat ja omistajat määrittävät, mitä yrityksessä on tärkeätä mitata. Kilpailu mää-

15 11 rittää puolestaan, kuinka hyvä suorituskyvyn tulee olla näillä mittareilla. Organisaation jokaiselle tasolle löytyy omat osa-alueensa mittareineen, esimerkiksi laatutekijät ryhmätasolla ja tuottavuustekijät prosessitasolla. Lynch ja Cross ajattelevat siis jaon perustuvan asiakkaan näkökulmaan. Laitinen (1996) on kehittämässään dynaamisessa suorituskyvyn mittausjärjestelmässä (ks. luku 4.2.4) jakanut suorituskyvyn ulkoiseen ja sisäiseen ulottuvuuteen. Mallissa ulottuvuuksien määrittely perustuu mallin logiikkaan resurssien kiertokulusta yrityksessä. Ulkoinen suorituskyky koostuu kilpailukyvystä ja taloudellisesta suorituskyvystä. Sisäinen suorituskyky jakautuu tuotannontekijöiden kustannusrakenteeseen, tuotannontekijöiden suorituskykyyn, toimintojen tehokkuuteen, suoritteiden ominaisuuksiin ja tuottoihin (suorite- ja asiakaskannattavuudet). Yhteenvetona voidaan todeta, että karkealla tasolla yrityksen suorituskyky voidaan jakaa kahteen pääalueeseen. Nämä ovat ulkoinen ja sisäinen suorituskyky. Se, mitkä suorituskyvyn osa-alueista asettuvat kummankin pääotsikon alle, vaihtelee jonkin verran kirjoittajien näkemysten mukaan. Mielestämme jako sisäisen ja ulkoisen suorituskyvyn välillä perustuu analyysin näkökulmaan. Kun tarkastellaan yritystä sisältä käsin ja keskitytään yrityksen osien suorituskyvyn tarkasteluun, on kyseessä sisäisen suorituskyvyn analysointi. Sisäinen suorituskyky viittaa terminä myös selvästi yrityksen sisällä olevaan suorituskykyyn. Tällöin analyysiä suorittaa usein yritys itse. Yrityksellä on yleensä myös käytössään selvästi parempaa ja tarkempaa informaatiota kuin ulkopuolisella tarkastelijalla. Kun tarkastellaan yritystä ulkoa päin ja pääasiassa kokonaisuutena, on kyseessä ulkoisen suorituskyvyn analysointi. Ulkoinen suorituskyky terminä kuvaa myös selkeästi yrityksen kykyä suoriutua itsensä ulkopuolella eli ympäröivässä yhteiskunnassa. Yritystä kokonaisuutena tarkastelevat usein hyvinkin monet eri tahot. Tässä esitetty jaottelu ei kuitenkaan rajaudu tarkastelijan perusteella. Esimerkiksi yritys itse voi analysoida sekä ulkoista että sisäistä suorituskykyään. Käytettävät suorituskykymittarit voivat myös sisäisellä ja ulkoisella suorituskyvyllä olla samoja. Täl-

16 12 löin mitattava kohde muuttaa näkökulman esimerkiksi pääoman tuottoprosentti tietyllä osastolla kuvaa sisäistä suorituskykyä ja koko yrityksellä se kuvaa ulkoista suorituskykyä Sisäinen suorituskyky Sisäisen suorituskyvyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä suorituskyvyn mittausta ja arviointia, joka tapahtuu pääasiassa yrityksen sisällä. Olennaista on yrityksen osien tarkastelu. Arvioinnin ja mittaamisen suorittaa yleensä yritys itse, koska riittävän hyvä ja luotettava informaatio on yleensä vain yrityksen itsensä saatavilla. Myös yrityksen jotkin sidosryhmät voivat analysoida sisäistä suorituskykyä. Esimerkiksi rahoittajalla voi rahoituspäätöstä tehdessään olla käytettävissään hyvinkin riittävästi informaatiota sisäisen suorituskyvyn analysoimiseksi. Yleensä yrityksen edustajat joutuvat toimittamaan kyseisen tiedon rahoittajalle tämän sitä pyytäessä. Sisäisen suorituskyvyn olennaisimpia osa-alueita ovat tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus. Myös laadun, toimitusajan, läpimenoajan ja kapasiteetin analysoiminen ovat tärkeitä sisäisen suorituskyvyn analysoinnin alueita. Monet sisäisen suorituskyvyn analysoinnissa käytettävät mittarit ovat luonteeltaan fyysisiä eli niiden mittayksikkönä ei ole käytetty rahayksikköä. Sisäisen suorituskyvyn analyysissa keskitytään siis yrityksen osien tarkasteluun ja yksityiskohtaisimmillaan analysoidaan yksittäisen koneen tai ihmisen suoriutumista tai tulosta. Sisäisen suorituskyvyn analyysin yhteydessä hyödynnetään usein yrityksen sisäisen laskennan, erityisesti kustannuslaskennan, tuottamaa tietoa. Kustannuslaskentaan tai laajemmin johdon laskentatoimeen kuuluville mittareille ei ole olemassa samanlaisia vakiintuneita laskentatapoja tai -ohjeita kuin tilinpäätösanalyysin tunnusluvuille. Jokainen yritys voi käyttää haluamaansa ja tilanteeseen parhaiten soveltuvaa mittaria eri mittaustilanteissa. Suomalaisilla pkt-yrityksillä on vielä paljon kehitettävää kustannuslaskennassaan ennen kuin se tarjoaa riittävän hyvän ja luotettavan pohjan sisäisen suorituskyvyn analysoimiselle (vertaa esim. Lukka & Granlund, 1994 tai Rehn & Rantanen, 1999).

17 Ulkoinen suorituskyky Tässä raportissa ulkoinen suorituskyky nähdään siis ulottuvuutena, jossa yritystä tarkastellaan ulkoa päin. Yritystä ja sen suorituskykyä tarkastellaan kokonaisuutena. Ulkoisen suorituskyvyn arvioinnin ja mittauksen voi suorittaa jokin ulkoinen taho tai myös yritys itse. Ulkoisen suorituskyvyn analysoinnissa saattaa olla rajoittavana tekijänä tiedon saatavuus. Ulkoisen suorituskyvyn analyysi voi monasti perustua pelkästään julkisesti saatavilla olevaan informaatioon. Mitattavat kohteet voivat olla esimerkiksi taloudellista suorituskykyä kuvaavia, jolloin ulkopuolisen tahon on hankalampi saada käyttöönsä yhtä laadukasta tietoa, kuin jos tarkastelijana olisi yritys itse. Ulkopuolisena analysoijana voi toimia esimerkiksi jokin sidosryhmä, kuten rahoittajat. Ulkoisen suorituskyvyn analysointi on perinteisimmillään yrityksen tilinpäätösinformaatioon perustuvaa analysointia. Tällöin yrityksen taloudellinen suorituskyky jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen; kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Taloudellista suorituskykyä mitataan perinteisesti tilinpäätösanalyysin tunnusluvuilla. Tunnuslukujen laskentakaavoja on esitetty laajemmin esimerkiksi Yritystutkimusneuvottelukunnan (1995) julkaisussa sekä Ahon ja Rantasen (1993) kirjassa. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti edellä mainittuja taloudellisen suorituskyvyn osa-alueita, joita kirjallisuudessa (esim. Uusi-Rauva, 1996, s. 38) on kutsuttu myös yrityksen taloudellisiksi toimintaedellytyksiksi. Kannattavuus Maksuvalmius Vakavaraisuus kuvaa sitä, kuinka suuren rahamääräisen voiton yritys kykenee tulojensa ja menojensa erotuksena saamaan aikaan. Kannattavuutta mitataan usein liikevoitolla, nettotuloksella, kokonaistuloksella, sijoitetun pääoman tuotolla tai oman pääoman tuotolla. eli likviditeetti, kuvaa sitä, kuinka yritys kykenee selviytymään maksuvelvoitteistaan niiden tullessa maksuun. Maksuvalmiutta mitataan esimerkiksi quick ratiolla, current ratiolla tai rahoitusvaroilla. kuvaa sitä, kuinka terve yrityksen rahoitusrakenne on; ettei vieraan pääoman rooli ole liian hallitseva. Vakavaraisuudesta kertovat esimerkiksi omavaraisuusaste, nettovelkojen määrä sekä gearing eli nettovelkaantumisaste.

18 14 Myös osakekohtaisia tunnuslukuja hyödynnetään usein yrityksen ulkoista suorituskykyä analysoitaessa. Osakekohtaiset tunnusluvut palvelevat pääasiassa osakesijoittajia. Useimmiten osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu yhtä osaketta kohden. Tunnuslukujen laskennassa käytetään tilinpäätöksessä esitettyjä tietoja. Esimerkkejä osakekohtaisista tunnusluvuista ovat osakekohtainen tulos, P/E-luku, oma pääoma/osake, osakekohtainen osinko ja osinko/tulos. (Aho & Rantanen, 1993, s ) Omistajien näkökulmasta voidaan yrityksen suorituskykyä arvioida myös yrityksen tuottaman taloudellisen lisäarvon (EVA, economic value added) avulla. Se kuvaa sitä yritystoiminnan tuoton määrää, joka ylittää omistajien tuottovaatimuksen. Taloudellinen lisäarvo kuvaa saavutettua liikevoittotasoa suhteessa määritettyyn tavoitetuottotasoon. Se sopii yrityksen kannattavuuden seurantaan, arvonmäärityksiin ja kannustinjärjestelmien perustaksi. Mittarina se on helppokäyttöinen ja sopiva erityisesti vuositason analyyseihin. (Neilimo & Kotonen, 1997, s. 60) Yrityksen kilpailukykyyn markkinoilla vaikuttavat mm. yrityksen yleiset toimintaedellytykset, yrityksen ominaisuudet, tarjotun tuotteen tai palvelun ominaisuudet ja yrityksen hintakilpailukyky. Kilpailukyky on olennainen osa yrityksen ulkoista suorituskykyä, joskin sitä on vaikea mitata yksikäsitteisesti. Kilpailukykyä eli yrityksen menestymistä markkinoilla kuvataan usein yrityksen kasvulla sekä kilpailutilanteella. Kilpailukykyä voidaan mitata koon absoluuttisella ja suhteellisella muutoksella eli kasvuprosentilla, kuten esimerkiksi tuottojen, liikevaihdon, kehityksellä. Yrityksen koolle on olemassa myös lukuisia muitakin mittareita, kuten henkilöstön määrä, jalostusarvo ja taseen loppusumma. Kilpailutilannetta voidaan seurata esimerkiksi suhteellisten markkinaosuuksien avulla. 2.2 Suorituskyvyn kehittäminen Yritysten toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia ja niitä tapahtuu tulevaisuudessakin yhä vain nopeammassa tahdissa. Yritysten on kehitettävä suorituskykyään, jotta sidosryhmien tarpeet kyetään tyydyttämään jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Suorituskyvyn kehittäminen perustuu mittaustuloksiin ja niistä

19 15 tehtäviin johtopäätöksiin. Suorituskyvyn tutkimiseen käytettävien mittareiden määrittely ja toimivan mittausjärjestelmän kehittely edellyttää, että mittaamalla saatuja tuloksia pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Mittaamisen tuloksena saatavaa tietoa tulee hyödyntää mm. toiminnan suunnittelussa, ohjaamisessa ja parantamisessa. Mittarit muodostavat yrityksen suorituskyvyn parantamisen ytimen. Mittaamalla hankittua tietoa tarvitaan analysointiin ja tavoitteiden asettamiseen. Mittariston ideana on kehityksen ja muutoksen seuraaminen. Suorituskyvyn mittaamisella saadaan kokonaisvaltainen näkemys yrityksen toiminnasta, sen menestymisestä ja näiden välisistä syy-yhteyksistä. Analysoimalla mittaustuloksia saadaan kokonaiskuva yrityksen suorituskyvystä. Tiedetään missä ollaan ja miten tähän on päädytty. Tämän perusteella voidaan analysoida mihin ollaan suuntaamassa ja miten tavoitteisiin päästään. Suorituskyvyn analysointi on olennainen osa yrityksen toiminnan kehittämisprosessia. Sitä voidaan tehdä toiminnan kehittämisprosessin eri vaiheissa; ennen prosessin aloittamista, prosessin aikana ja prosessin päätyttyä. Ennen toiminnan kehittämisprosessin aloittamista tehtävä etukäteisarviointi on tärkeää suunnittelun ja resurssien kohdentamisen kannalta. Kehittämisprosessin aikana tutkitaan kehittämistoimien etenemistä ja niissä ilmenneitä ongelmia. Tämä perusteella voidaan arvioida mitä korjauksia suunnitelmiin tai tavoitteiden asetantaan tulee tehdä. Prosessin päättyessä tutkitaan, kuinka tavoitteiden suhteen ollaan onnistuttu. Lopuksi voidaan tehdä vielä jälkikäteisarviointi tulosten vaikutuksista. Suorituskyvyn kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet tapahtuvat useimmiten hierarkiassa alimmilla tasoilla. Näillä alimmilla tasoilla suorituskyvyn mittaus tapahtuu paljolti ei-taloudellisilla ulottuvuuksilla. Vaikka näiden fyysisten mittareiden merkitys päätöksenteossa nykyisin tiedetään, ei niiden käyttökelpoisuus ole aina itsestään selvää. Fyysisten mittareiden ongelmana on se, etteivät ne välttämättä heijastu taloudellisiin mittareihin. Huolimatta parannuksista operatiivisissa tekijöissä (laatu, prosessien läpimenoaika, toimituskyky), yrityksen taloudellinen suorituskyky ei välttämättä parane. Yrityksen suorituskyvyn taloudellisiin mittareihin vaikuttavat useat eri tekijät.

20 16 Esimerkiksi kannattavuuteen vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä lähinnä vain tuottavuudessa sekä tuotosten ja panosten hinnoissa tapahtuneet muutokset. Pitkällä tähtäimellä yrityksen kannattavuuteen vaikuttavat myös mm. uudet innovaatiot ja niihin perustuvat investoinnit. Ongelmaksi muodostuu usein vaikeus havaita, millä tavalla parannus ei-taloudellisissa tekijöissä parantaa taloudellista suorituskykyä. Näin ollen fyysisten mittareiden käyttöä suorituskyvyn kehittämisessä saattaa olla joskus vaikea ymmärtää. Ei-taloudellisiin tekijöihin liittyvät ongelmat voidaan ryhmitellä esimerkiksi kolmeen ryhmään. Ensinnäkin perinteisen yritysjohdon laskentatoimen edustajilla on vaikeuksia tunnistaa tehokkaimmat päätöksentekoa tukevat mittarit ja kehittää niistä toimiva mittaristo. Tämä johtuu paljolti siitä, että fyysisten mittareiden käyttö on laskentatoimen edustajille jossain määrin uutta, vaikka insinöörit ovat käyttäneet niitä jo hyvinkin pitkään. Toinen vaikeus on tunnistaa syy- ja seuraussuhteet ei-taloudellisten ja taloudellisten ulottuvuuksien välillä. Kolmas ongelma-alue on mahdollinen valtapeli. Fyysiset mittarit kytkeytyvät vahvasti esimerkiksi tuotantoon ja tekniikkaan, jolloin uusien järjestelmien omistuksesta saattaa tulla kiistaa eri henkilöryhmien välille (vertaa esim. Vaivio, 1995, s. 3-4 ja Laitinen, 1998, s. 282). Suorituskyvyn kehittämiseksi valittujen mittareiden ominaisuuksista jotkut saattavat tuntua itsestään selviltä (näistä tarkemmin luvuissa 3.1 ja 3.2). On kuitenkin tärkeätä tunnistaa tietoisesti nämä ominaisuudet, kun mittareita valitaan käyttöön. Turhankin usein saatetaan käyttää harhaisia ja epätarkkoja mittareita, joiden laskemiseen käytetään paljon aikaa ja vaivaa. Toisaalta mittarit on saatettu jossakin vaiheessa ottaa käyttöön ja ne ovat jääneet käyttöön siitä huolimatta, että niille ei ole enää ollut tarvetta. Mittariston toimivuuden vuoksi tulee sitä päivittää ja tarkkailla jatkuvasti. Mittareiden käyttökelpoisuus ja tarve on asetettava jatkuvasti kyseenalaiseksi.

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (799) Tehty

Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (799) Tehty Tehty 5.11.15 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan tunnusluvut

Lisätiedot

Sanomalehtien kustantaminen (5813) Tehty

Sanomalehtien kustantaminen (5813) Tehty Tehty..13 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan tunnusluvut

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (1) Tehty 3.11.1 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Yrityksen maksukyky ja kasvun strategia

Yrityksen maksukyky ja kasvun strategia Yrityksen maksukyky ja kasvun strategia Helsinki 16.9.2010 Tapio Laakso Tapio.laakso@saneeraaja.net 045-1133170 Liito-ohjelman projekti: Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen (www.maksukyky.fi)

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

strateginen johdon laskentatoimi

strateginen johdon laskentatoimi strateginen johdon laskentatoimi Esa Puolamäki strateginen johdon laskentatoimi Kasvuyrityksen liiketoiminnan ohjausmenetelmät Tietosanoma Copyright Esa Puolamäki ja Tietosanoma Oy Tietosanoma Oy Bulevardi

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi 27.9.2011 Esityksen sisältö Tuottavuustyö ja siihen liittyvät haasteet Case Helsingin kaupunki: mittaristohankkeessa

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

SUORITUSKYVYN ANALYSOINTIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU PK-YRITYKSESSÄ DESIGNING PERFORMANCE ANALYSIS SYSTEM FOR SME. Kandidaatintyö

SUORITUSKYVYN ANALYSOINTIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU PK-YRITYKSESSÄ DESIGNING PERFORMANCE ANALYSIS SYSTEM FOR SME. Kandidaatintyö 6.5.2009 TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA TUOTANTOTALOUDEN OSASTO CS90A0050 Kandidaatintyö ja seminaari SUORITUSKYVYN ANALYSOINTIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU PK-YRITYKSESSÄ DESIGNING PERFORMANCE ANALYSIS SYSTEM

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Luentokuvia HAKU:1 Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Teoriasta ja menetelmistäasiaa Ohjauspaketti; ohjaaamisen mallit, rutiinit ja menetelmät Malmi, Brown

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Paula Liukkonen. Henkilöstön arvon mittaa minen

Paula Liukkonen. Henkilöstön arvon mittaa minen Paula Liukkonen Henkilöstön arvon mittaa minen TALENTUM Helsinki 2008 Copyright 2008 Talentum Media Oy ja Paula Liukkonen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Timppa Airaksinen Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1320-9

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot