YRITYKSEN SUORITUSKYVYN ANALYSOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYKSEN SUORITUSKYVYN ANALYSOINTI"

Transkriptio

1 Hannu Rantanen Jami Holtari YRITYKSEN SUORITUSKYVYN ANALYSOINTI ISBN X ISSN

2 ALKUSANAT Tässä raportissa luodaan katsaus yrityksen suorituskykyyn osa-alueineen ja ulottuvuuksineen sekä suorituskyvyn analysointiin. Samassa yhteydessä tarkastellaan laajemminkin mittaamista, siihen liittyviä ongelmia ja jopa yksittäisiä suorituskyvyn eri osa-alueiden mittareita. Yksittäisten mittareiden ohella yrityksen toimintaa käsittelevässä kirjallisuudessa on tarjolla useita erilaisia kokonaisvaltaisia yrityksen suorituskyvyn mittaamiseen ja analysointiin tarkoitettuja järjestelmiä. Tässä raportissa pyritään antamaan lyhyt kuvaus myös tämän hetken merkittävimmistä yrityksen suorituskyvyn kehittämiseen tähtäävistä järjestelmistä. Tämän katsauksen tavoitteena on luoda pohjaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön soveltuvien suorituskyvyn analysointijärjestelmien kehittämiselle. Laajan ja yhtenäisen kuvan muodostaminen yrityksen suorituskyvyn analysoinnin hajanaisesta kentästä auttaa yrityksiä ja muita asiasta kiinnostuneita kiinnittämään huomiota yritysten menestymisen kannalta olennaisiin kysymyksiin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden poimia tarjolla olevien mahdollisuuksien joukosta tarkoituksen mukaisia ratkaisumalleja yksittäisissä ongelmatilanteissa. Tämä raportti on osa yrityksen sisäisen suorituskyvyn parantamiseen tähtäävää tutkimus- ja kehitysohjelmaa. Yrityksen sisäisen suorituskyvyn kehittäminen on Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden toimipisteen tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealue. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toiminta Lahdessa kasvaa ja monipuolistuu jatkuvasti. Tämä raportti on jälleen yksi konkreettinen osoitus Lahdessa tapahtuvasta ja ennen kaikkea Lahden aluetta palvelevasta tutkimustoiminnastamme. Haluamme kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat edesauttaneet tämän raportin tekemistä. Lahdessa Hannu Rantanen Jami Holtari

3 SISÄLLYSLUETTELO ABSTRACT 1. JOHDANTO YRITYKSEN SUORITUSKYKY Suorityskyvyn määritelmä Yrityksen sidosryhmät ja tavoitteet Suorituskyvyn osa-alueet Sisäinen suorituskyky Ulkoinen suorituskyky Suorituskyvyn kehittäminen SUORITUSKYVYN ANALYSOINTI Suorituskyvyn mittaaminen Mittaamisen perusteita Suorituskyvyn mittausjärjestelmän kehittäminen Suorituskyvyn osa-alueiden analysointi Tuottavuuden analysointi Kannattavuuden analysointi Tuottavuuden ja kannattavuuden analysointi yhdessä Laadun analysointi Suorituskyvyn analysoinnin apuvälineet Toimintolaskenta ja toimintojohtaminen Benchmarking Muita suorituskyvyn analysoinnin ja kehittämisen apuvälineitä SUORITUSKYVYN ANALYSOINTIMENETELMIÄ Kokonaissuorituskyvyn analysointi Suorituskyvyn analysointijärjestelmät Balanced Scorecard Suorituskykypyramidi Suorituskykymatriisi Dynaaminen suorituskyvyn mittausjärjestelmä Kansalliset laatupalkinnot Muita analysointijärjestelmiä JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO...60 LÄHDELUETTELO...62

4 ABSTRACT Performance Analysis in a Firm Managing a firm is a very exacting duty. A lot of information is needed to make good decisions. Wide performance analysis in a firm gives us a good outlook on firms operation and success, and especially the connections between these two. The aim of this report is to make a wide review about the performance of a firm. In that connection the elements or components and aspects of performance are discussed. Also the measurement and the problems and necessary conditions for measurement are dealt with. Some elements of performance of a firm are discussed more detailed. The measurement and analysis of productivity, profitability and quality are discussed. There is a review of some approaches to the problem of interaction between productivity and profitability. The models of Gold, APQC and REALST are presented shortly. Several different systems for the measurement and analysis of the performance of a firm are presented in the literature. The best known of these are for example Balanced Scorecard presented by Kaplan and Norton and the performance pyramid presented by Lynch and Cross. Also the multicriteria performance/productivity measurement technique, also called performance matrix, is well known. These are presented shortly in this report. A wide and unite picture and understanding of performance analysis makes a good basis for the development of practical performance analysis tools for small and medium sized enterprises. Keywords: Performance analysis, Firm, Measurement

5 1 1. JOHDANTO Yrityksen johtaminen on tietoa, taitoa ja osaamista vaativaa toimintaa. Pienten ja jossain määrin vielä keskisuurtenkin suomalaisten yritysten johtaminen on monasti pohjautunut tuotantoprosessin perusteellisesti hallitsevan johtajan kokemukseen ja näkemykseen. Hieman suuremmissa yrityksissä on johtamisen tukena kokemuksen ja näkemyksen ohella myös taloudellista osaamista sekä lyhytkautisen tuloslaskennan tuottamaa informaatiota. Pelkkä taloudellinen informaatio edustaa kuitenkin hyvin kapeaa näkökulmaa yrityksen toiminnasta ja sen edellytyksistä. Johtopäätösten tekeminen esimerkiksi pelkän kirjanpitoon pohjautuvan aineiston perusteella saattaa johtaa yrityksen tulevaisuuden kannalta hyvinkin kohtalokkaisiin virhearviointeihin ja vääriin valintoihin. Laajemmalla yrityksen suorituskyvyn mittaamisella ja analysoimisella saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys yrityksen toiminnasta ja sen menestymisestä sekä näiden välisistä syy-yhteyksistä. Yrityksen suorituskykyä voidaan tarkastella monella tapaa ja monesta näkökulmasta. Suorituskyvyn analysointi ei rajoitu pelkästään koko yrityksen menestyksen tarkasteluun, vaan toimintaa ja sen tuloksia pitää tarkastella kaikilla toiminnan tasoilla. Yritysjohtajan tai jostakin yksittäisestä toiminnan osaalueesta vastaavan henkilön voi olla monasti vaikea hahmottaa, mitä kaikkia ulottuvuuksia ja menetelmiä suorituskyvyn analysointiin liittyy. Tuottavuus, kannattavuus, tehokkuus, taloudellisuus jne. ovat yrityksen suorituskyvyn osa-alueita ja yrityksen toiminnan kyvykkyyttä kuvaavia termejä. Miten ne suhteutuvat toisiinsa, mikä edellyttää toista tai mikä on jonkin toisen osa-alue? Millä näitä yksittäisiä ominaisuuksia mitataan? Käytetäänkö rahapohjaisia vai fyysisiä mittareita? Yksittäisten mittareiden ohella yrityksille on tarjolla erilaisia toinen toistaan paremmiksi väitettyjä ideologioita ja ismejä, joiden avulla voidaan yrityksen menestymistä arvioida ja kehittää. Balanced Scorecard, suorituskykymatriisit ja kansalliset laatupalkintokriteerit ovat esimerkkejä tällaisista.

6 2 Tämän raportin tarkoituksena on luoda katsaus yrityksen suorituskykyyn ja sen analysointiin. Tässä raportissa pyritään hahmottamaan yrityksen suorituskyvyn osa-alueet ja ulottuvuudet. Samassa yhteydessä tarkastellaan laajemminkin mittaamista, siihen liittyviä ongelmia ja jopa yksittäisiä suorituskyvyn eri osa-alueiden mittareita. Yksittäisten mittareiden ohella kirjallisuudessa on tarjolla useita erilaisia kokonaisvaltaisia yrityksen suoritus-kyvyn mittaamiseen ja analysointiin tarkoitettuja järjestelmiä. Tässä raportissa pyritään antamaan lyhyt kuvaus tämän hetken merkittävimmistä yrityksen suorituskyvyn kehittämiseen tähtäävistä järjestelmistä. Tämän katsauksen tavoitteena on luoda pohjaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön soveltuvien suorituskyvyn analysointijärjestelmien kehittämiselle. Laajan ja yhtenäisen kuvan muodostaminen yrityksen suorituskyvyn analysoinnin hajanaisesta kentästä auttaa yrityksiä ja muita asiasta kiinnostuneita kiinnittämään huomiota yritysten menestymisen kannalta olennaisiin kysymyksiin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden poimia tarjolla olevien mahdollisuuksien joukosta tarkoituksen mukaisia ratkaisumalleja yksittäisissä ongelmatilanteissa.

7 3 2. YRITYKSEN SUORITUSKYKY 2.1 Suorityskyvyn määritelmä Yrityksen suorituskyky voidaan määritellä sen kyvyksi saada aikaan tuotoksia asetetuilla ulottuvuuksilla suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Nämä ulottuvuudet liittyvät yrityksen kykyyn maksimoida omistajiensa hyöty ja tyydyttää riittävästi myös muiden sidosryhmien tarpeet. (Laitinen, 1998, s ) Se, minkä sidosryhmän tarpeet ovat kulloinkin ensisijalla, on tapauskohtaista. Tänä päivänä osakkeenomistajien voittojen maksimointi on yhä useammin yritysten toimintaa ohjaava voima. Suorituskyvyn mittaus ja suorituksen mittaaminen voidaan samaistaa käsitteellisesti. Suorituskyvyn mittaus liittyy kuitenkin parhaaseen mahdolliseen suoritukseen ja kykyyn saada jotakin aikaan. Suorituksen mittaus puolestaan keskittyy toteutuneeseen suoritukseen. Suorituksen mittaus kohdistuu siis menneisyyteen ja suorituskyvyn mittauksen voidaan katsoa liittyvän pääasiassa tulevaisuuteen (vertaa esim. Laitinen, 1998, s. 280). Suorituskykyä voidaan mitata ja analysoida usealla eri tasolla. Eräänlaisena perusjakona voidaan esittää rakenne, jossa tarkastelu on jaettu neljään tasoon: kansantalous toimiala yritys yksilö / yksittäinen toiminto. Useissa lähteissä on yritystaso vielä jaettu alatasoihin (mm. Sink, 1985, s. 89 ja Uusi- Rauva, 1996, s. 14). Jakoa tasoihin voidaan kuvata seuraavasti: A) Yritys ja sitä ylemmät tasot kansantaloudet toimialat konsernitaso yritystaso

8 4 B) Yrityksen sisällä olevat tasot toimialataso tietyn yrityksen sisällä tulosyksiköt tuoteryhmä- ja tuotetaso osasto-, toimipiste- ja vastuualuetaso toimintotaso työnjohtoalueet yksilötaso. Jaottelutapoja on olemassa vielä muitakin, mutta niiden perusajatus vastaa edellä esitettyä kansantalous-toimiala-yritys-yksilö -jaottelua. Suorituskykyä voidaan arvioida tarkastelutasojen sisällä tilanteesta ja tarkastelutasosta riippuen useammasta eri näkökulmasta. Yleisesti hyväksyttyä lähestymistapaa ei ole, vaan lähestymistapa riippuu paljolti sekä tasosta, jolla suorituskykyä ja sen arviointia tarkastellaan, että tarkastelijan omasta taustasta (Rantanen, 1992a, s. 25) Yrityksen sidosryhmät ja tavoitteet Yritys on sidosryhmien muodostama yhteistyöjärjestelmä, joka pyrkii sille asetettuihin tavoitteisiin, sidosryhmien tarpeiden tyydyttämiseen, mahdollisimman tehokkaasti (Laitinen, 1998, s. 57). Suorituskyvyn kehittämisen taustalla on yrityksen sidosryhmien tarpeet. Kaikkien sidosryhmien kannalta yhteinen ja perimmäinen tavoite näyttää yleisesti olevan yrityksen kyky luoda kassamenoillaan tehokkaasti kassatuloja eli toiminnan kannattavuus. Yrityksellä tulee olla edellytykset kattaa tuloilla kaikkien keskeisten sidosryhmien kohtuulliset vaatimukset. Ainakin pitkällä tähtäimellä jonkin keskeisen sidosryhmän vaatimusten laiminlyönti voi johtaa sidosryhmän irrottautumiseen yrityksestä ja tätä kautta toiminnan häiriintymiseen (Uusi-Rauva, 1994, s. 23). Yksittäisen sidosryhmän tai ulottuvuuden liiallinen korostaminen saattaa olla vaarallinen toimintamalli. Se voi lyhyellä tähtäimellä maksimoida menestystä kyseisen ulottuvuuden suhteen tai kyseisen sidosryhmän silmissä, mutta pitkällä tähtäimellä kokonaisuus kärsii. Esimerkiksi lyhytnäköinen osavuosikatsauksissa ilmoitetun voiton maksimointi ja osakkeen arvon kohottaminen sen avulla voi kostautua tulevaisuudessa laiminlyötyjen investointien sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kautta. Moni-

9 5 en menestyneimpien yritysten pyrkimyksenä on edelleen kuitenkin huomioida sidosryhmänsä tasapuolisesti. Sidosryhmiksi kutsutaan niitä organisaatioita, yritys- ja ihmisryhmiä, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa, ja joista yrityksen toiminta on riippuvainen. Keskeisimmät sidosryhmät ovat johto, työntekijät ja omistajat. Kuvassa 1 on esitetty yrityksen sidosryhmät Kettusen (1979, s. 21) näkemyksen mukaisesti. OMISTAJAT RAHOITTAJAT TYÖN- ANTAJA- JÄRJESTÖT JOHTO TYÖN- TEKIJÄT TYÖN- TEKIJÄ- JÄRJESTÖT ASIAKKAAT HANKKIJAT JULKINEN VALTA Kuva 1. Yrityksen sidosryhmät (Kettunen, 1979, s. 21). Omistajat Omistajat ovat sijoittaneet yritykseen rahaa ns. oman pääoman ehdoilla. Omistajien tavoitteena on maksimoida yrityksestä saamansa hyöty pitkällä tähtäyksellä. Tässä omistajat huomioivat sekä määrälliset että laadulliset mieltymyksensä. Sijoittajien toiveiden tyydyttäminen, heidän voittojen maksimoinnista on tulossa yhä enenevässä määrin yritysten toimintaa ohjaava voima. Tästä on nähtävissä useita viitteitä mm. yritysten taloutta koskettelevissa lehtikirjoituksissa (esim. Saarinen, 1999). Monet pörssiyhtiöt esittävät vuosikertomuksissaan tärkeimmiksi tavoitteikseen osak-

10 6 keenomistajan sijoituksen arvon kasvattamisen ja taloudellisen lisäarvon luomisen omistajille. Vielä 1990-luvun alussa ne ilmoittivat tavoitteikseen asiakastyytyväisyyden ja omavaraisuutensa kasvattamisen. Hyvän kuvan omistajien preferoinnista antaa vakuutusosakeyhtiö Pohjolan vuosikertomus vuodelta 1997, jossa pääjohtajan katsauksessa todetaan: Omistajalähtöinen johtamiskulttuuri etenee Pohjolassa myös tänä vuonna. Markkinoiden on saatava korkeatasoista ja läpinäkyvää tietoa Pohjolan oikean arvon määrittämiseksi. Tähän pyritään mm. selkeyttämällä organisaatiorakennetta edelleen. Vahinkovakuutustoiminta, kenttätoiminnot, tietojärjestelmien suunnittelu ja tietojenkäsittely yhtiöitetään. Liiketoiminta-alueiden roolien muuttuessa niiden strategiat täsmennetään vastaamaan omistajien taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa edellytyksiä saada aikaan omistajille mahdollisimman hyvä taloudellinen lisäarvo. Sen on oltava ensisijainen tavoite omistajalähtöisesti toimivalle vakuutusyhtiölle niin vakuutus- kuin sijoitustoiminnassakin. (Pohjola, 1998) Voitto ja sen saavuttaminen on nähty todisteena yrityksen panoksen yhteiskunnallisesta arvosta. Toisaalta voiton tuottamistehtävä merkitsee vain yhden sidosryhmän tavoitteiden korostamista koko yritystoiminnan tavoitteina. (Kettunen, 1979, s. 22) Johto Yrityksen johto tavoitteena on toimia siten, että valittu strategia saavutetaan omistajien mieltymysten mukaan optimaalisesti eli että toiminta olisi mahdollisimman kannattavaa. Johto toimii yrityksessä eri osapuolten vaatimuksia yhteensovittavana ja toimintaa ohjaavana ryhmänä. Johtoa voidaan motivoida ja sitouttaa mm. erilaisilla osakepohjaisilla järjestelyillä. Voidaan toki aina pohtia ovatko nämä järjestelyt tarpeellisia ja yrityksen etujen mukaisia, vai tehdäänkö niin vain kilpailusyistä koska muutkin niin tekevät. Työntekijät Yritys pyrkii tyydyttämään työntekijöidensä sosiaaliset ja henkiset tarpeet (esim. palkka, turvallisuus ja itsensä kehittäminen). Palkkatyö on edelleenkin ihmisille merkittävin tulonlähde, jonka avulla he voivat toteuttaa omia tavoitteitaan. Palkkauksella työntekijöitä motivoidaan työn tehokkaaseen suorittamiseen, mikä on yhteinen tavoite em. sidosryhmien kanssa.

11 7 Asiakkaat Asiakkaille on tärkeää suoritteiden tuottama lisäarvo heidän omassa toiminnassaan. He arvioivat melko tarkkaan ostamiensa tuotteiden osalta hyötyjen ja kustannusten suhteen. Myös pitkäaikaisella, luotettavalla ja molempia osapuolia tyydyttävällä asiakassuhteella on arvoa asiakkaiden silmissä. Yrityksenkin on tärkeätä selvittää paljonko tietty suoritteen ominaisuus merkitsee asiakkaalle ja onko asiakas valmis maksamaan siitä. Toimittajat Raaka-aineiden ja muiden yrityksen tarvitsemien tavaroiden toimittajat ovat kiinnostuneita omasta voitostaan ja myös luotettavan asiakassuhteen syntymisestä. Varsinkin alihankkijoilla riippuvuus yrityksestä voi olla melkoinen. Rahoittajat Rahoittajat haluavat korvausta (korko) yrityksen käyttöön myönnetystä pääomasta sekä sen, että takaisinmaksu tapahtuu sovitun aikataulun mukaan. Nykyisin yritystoiminnan rahoittamiseen osallistuvia tahoja on useita. Osa näistä toimii selkeästi rahoittajina ja osa sijoittaa myös oman pääoman ehdoin. Muut sidosryhmät Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt tekevät usein yrityksiä sitovia ja niiden toimintaan vaikuttavia päätöksiä yli yksittäisen yrityksen johdon ja työntekijöiden. Myös julkinen valta (valtio ja kunnat) on tärkeä sidosryhmä keräten veroja sekä tarjoten palveluja sekä infrastruktuurin yrityksen käyttöön. Julkinen valta ohjaa myös yhteiskunnan tukea yritysten käyttöön omien tavoitteidensa (mm. työllisyys) saavuttamiseksi. Yrityksen suorituskykyä voidaan siis tarkastella kaikkien edellä mainittujen sidosryhmien näkökulmasta. Arvostusperusteet ja käytettävät mittarit voivat olla hyvinkin erilaisia tarkasteltaessa yritystä eri suunnista. Yrityksen suorituskyvyn analysoinnissa vaikuttaa tarkastelijan edustaman sidosryhmän ohella myös hänen oma taustansa. On selvää, että taloustieteilijällä on jossain määrin erilainen näkemys yrityksen suoritus-

12 8 kyvyn analysoimisesta kuin insinöörillä riippumatta siitä, mitä sidosryhmää he edustavat (vertaa esim. Rantanen, 1992b, s. 8-12) Suorituskyvyn osa-alueet Perinteisesti suorituskyvyn osa-alueet on nähty pelkästään taloudellisina ulottuvuuksina. Ei-taloudellisten ulottuvuuksien tarve on kuitenkin tunnistettu jo 1980-luvulla. Mm. Kaplan (1984, s. 98) totesi, että globaali kilpailu vaatii myös ei-taloudellisia mittareita yritysten suorituskyvyn kehittämiseksi. Myös useat muut tutkimukset, kuten kyselytutkimus suomalaisesta metalliteollisuudesta vuodelta 1992 (Andersin et al., 1994), ovat puoltaneet ei-taloudellisia ulottuvuuksia korostavaa näkökulmaa. Tutkimusten mukaan yleisimmin käytetään yhä taloudellisia mittareita, mutta niiden rinnalla yhä enemmän myös tuotannon tehokkuutta sekä tuottavuutta ja laatua mittaavia mittareita. Mentäessä alemmille tasoille organisaatiossa kasvaa yleensä eitaloudellisten mittareiden osuus suhteessa taloudellisiin mittareihin. Suorituskyky voidaan jakaa osa-alueisiin usealla eri tavalla. Kuten suorituskyvyn tarkastelutasoilla myös sen osa-alueilla ovat jakotavat vaihdelleet tarkastelijan taustasta riippuen. Sink (1985, s ) jakaa suorituskyvyn seitsemään osa-alueeseen: Effectiveness Efficiency Voidaan suomentaa esimerkiksi tehollisuudeksi tai tuloksellisuudeksi. Effectiveness is the degree to which the system accomplishes what is set out to accomplish (Sink 1985, s. 42). Se kuvaa sitä, että tehdään oikeita asioita, oikeaan aikaan oikein ja kaikkia oikeita asioita. Se kuvaa siis sitä, miten hyvin yritys on kyennyt saavuttamaan reaali- ja rahaprosessille asetetut konkreettiset mitattavissa olevat tavoitteet (vertaa Rantanen, 1992b, s. 28). Voidaan kääntää esimerkiksi tehokkuudeksi. Se kuvaa suunnitellun panoskäytön ja toteutuneen panoskäytön suhdetta, siis sitä, että systeemi on hyödyntänyt oikeita asioita. Mikäli termi samaistetaan suoraan suomalaiseen termiin tehokkuus, tulisi samalla huomioida myös asetetut aikatavoitteet (vertaa Rantanen, 1992b, s. 28).

13 9 Quality Profitability Productivity Quality of work life Innovation Laatu eli systeemin kyky täyttää käyttäjän, asiakkaan tarpeet ja odotukset. Kannattavuus kertoo taloudellisten resurssien käytön tehokkuudesta eli kuvaa tulojen ja menojen suhdetta. Se kertoo myös, kuinka suuren rahamääräisen voiton yritys kykenee tulojensa ja menojensa erotuksena saamaan aikaan. Tuottavuus kertoo tuotantotulosten määrän suhteutettuna käytettyjen tuotantopanosten määrään. Se kuvaa siis yrityksen reaaliprosessin suorituskykyä tuotantopanosten muuttamisessa tuotannon tuloksiksi. Työolosuhteiden/työelämän laatu. It is the way participants in a system respond to sociotechnical aspects of that system (Sink, 1985, s. 44). Se kertoo systeemissä olevien ihmisten tarpeiden tyydyttyneisyydestä ja motivaatiosta. Suoraan käännettynä termi tarkoittaa uudistusten tekemistä ja uudistusta. Voidaan kääntää myös sovelletuksi luovuudeksi. Termi innovatiivisuus kuvaa yrityksen kykyä luoda uudistuksia. Suorituskyvyn osa-alueiden ja niitä kuvaavien mittareiden merkitys vaihtelee organisaation eri tasoilla. Se, onko jonkin suorituskyvyn osa-alueen mittaus tarpeellista tai tärkeää, riippuu organisaation luonteesta tai analysoitavan yksikön organisatorisesta tasosta. On selvää, että esimerkiksi kannattavuuden mittaaminen on järkevämpää kokonaisuuksien tasolla kuin yksittäisen henkilön tai koneen tasolla. Vastaavasti laadun mittaaminen on tärkeää yksittäisten suoritusten tasolla, mutta kokonaisen organisaation tasolla se ei liene mielekästä kuin ohjeellisesti. Myös markkinoinnissa painottuvat eri suorituskyvyn osa-alueet kuin esimerkiksi tuotantolinjalla (vertaa esim. Sink, 1985, s ). Kuvassa 2 on esitetty suorituskyvyn osa-alueiden väliset yhteydet toisiinsa Sinkin (1985) mukaisesti.

14 10 If an organizational system is: It will very likely be An organizational system will likely have to maintain Effective Quality of work life and Efficient Productive/ productivity Profitability Successful organizational system performance and its processes conform to specifications and Innovation Quality in order to survive in the long term. 1. Are we accomplishing the right things in the right way with the right type and amount of resources? (long- and short-term focus) 2. Is the relationship between what comes out of the organizational system (quality/quantity) and what resources went in to produce those goods and/or services an appropriate, satisfactory, competitive, acceptable, one? (short-term focus) 3. Are the organizational and managerial processes conducive to and supportive of satisfactory quality of work life and innovation? 4. Are relationships between revenues and costs competitive? (shortand long-term focus) 5. What does successful performance mean to the organizational system? (short- and long-term focus) Kuva 2. Suorituskyvyn osa-alueiden väliset yhteydet (Sink, 1985, s. 64). Mittaamisen osa-alueiden tärkeys riippuu tarkastelijan näkökulman ohella myös yrityksen strategisesta tilanteesta. Erilaisissa tilanteissa korostuvat eri asiat. On selvää, että kriisitilanteiden johtamisen yhteydessä seurataan yrityksen suorituskykyä hieman eri tavoin painottaen kuin yrityksen ollessa normaalissa tilassa. Suorituskyvyn mittareiden tulee kattaa päätöksenteon näkökulmasta kaikki olennaiset ulottuvuudet, jotta päätöksenteko voisi olla tehokasta (Laitinen, 1998, s. 280). Lynchin ja Crossin kehittelemässä suorituskykypyramidissa (Performance Pyramid System, ks. luku 4.2.2) suorituskyvyn mittaus jaetaan karkealla tasolla kahteen osaalueeseen; ulkoiseen tehollisuuteen ja sisäiseen tehokkuuteen. Lähtökohtana on, että asiakkaat ja omistajat määrittävät, mitä yrityksessä on tärkeätä mitata. Kilpailu mää-

15 11 rittää puolestaan, kuinka hyvä suorituskyvyn tulee olla näillä mittareilla. Organisaation jokaiselle tasolle löytyy omat osa-alueensa mittareineen, esimerkiksi laatutekijät ryhmätasolla ja tuottavuustekijät prosessitasolla. Lynch ja Cross ajattelevat siis jaon perustuvan asiakkaan näkökulmaan. Laitinen (1996) on kehittämässään dynaamisessa suorituskyvyn mittausjärjestelmässä (ks. luku 4.2.4) jakanut suorituskyvyn ulkoiseen ja sisäiseen ulottuvuuteen. Mallissa ulottuvuuksien määrittely perustuu mallin logiikkaan resurssien kiertokulusta yrityksessä. Ulkoinen suorituskyky koostuu kilpailukyvystä ja taloudellisesta suorituskyvystä. Sisäinen suorituskyky jakautuu tuotannontekijöiden kustannusrakenteeseen, tuotannontekijöiden suorituskykyyn, toimintojen tehokkuuteen, suoritteiden ominaisuuksiin ja tuottoihin (suorite- ja asiakaskannattavuudet). Yhteenvetona voidaan todeta, että karkealla tasolla yrityksen suorituskyky voidaan jakaa kahteen pääalueeseen. Nämä ovat ulkoinen ja sisäinen suorituskyky. Se, mitkä suorituskyvyn osa-alueista asettuvat kummankin pääotsikon alle, vaihtelee jonkin verran kirjoittajien näkemysten mukaan. Mielestämme jako sisäisen ja ulkoisen suorituskyvyn välillä perustuu analyysin näkökulmaan. Kun tarkastellaan yritystä sisältä käsin ja keskitytään yrityksen osien suorituskyvyn tarkasteluun, on kyseessä sisäisen suorituskyvyn analysointi. Sisäinen suorituskyky viittaa terminä myös selvästi yrityksen sisällä olevaan suorituskykyyn. Tällöin analyysiä suorittaa usein yritys itse. Yrityksellä on yleensä myös käytössään selvästi parempaa ja tarkempaa informaatiota kuin ulkopuolisella tarkastelijalla. Kun tarkastellaan yritystä ulkoa päin ja pääasiassa kokonaisuutena, on kyseessä ulkoisen suorituskyvyn analysointi. Ulkoinen suorituskyky terminä kuvaa myös selkeästi yrityksen kykyä suoriutua itsensä ulkopuolella eli ympäröivässä yhteiskunnassa. Yritystä kokonaisuutena tarkastelevat usein hyvinkin monet eri tahot. Tässä esitetty jaottelu ei kuitenkaan rajaudu tarkastelijan perusteella. Esimerkiksi yritys itse voi analysoida sekä ulkoista että sisäistä suorituskykyään. Käytettävät suorituskykymittarit voivat myös sisäisellä ja ulkoisella suorituskyvyllä olla samoja. Täl-

16 12 löin mitattava kohde muuttaa näkökulman esimerkiksi pääoman tuottoprosentti tietyllä osastolla kuvaa sisäistä suorituskykyä ja koko yrityksellä se kuvaa ulkoista suorituskykyä Sisäinen suorituskyky Sisäisen suorituskyvyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä suorituskyvyn mittausta ja arviointia, joka tapahtuu pääasiassa yrityksen sisällä. Olennaista on yrityksen osien tarkastelu. Arvioinnin ja mittaamisen suorittaa yleensä yritys itse, koska riittävän hyvä ja luotettava informaatio on yleensä vain yrityksen itsensä saatavilla. Myös yrityksen jotkin sidosryhmät voivat analysoida sisäistä suorituskykyä. Esimerkiksi rahoittajalla voi rahoituspäätöstä tehdessään olla käytettävissään hyvinkin riittävästi informaatiota sisäisen suorituskyvyn analysoimiseksi. Yleensä yrityksen edustajat joutuvat toimittamaan kyseisen tiedon rahoittajalle tämän sitä pyytäessä. Sisäisen suorituskyvyn olennaisimpia osa-alueita ovat tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus. Myös laadun, toimitusajan, läpimenoajan ja kapasiteetin analysoiminen ovat tärkeitä sisäisen suorituskyvyn analysoinnin alueita. Monet sisäisen suorituskyvyn analysoinnissa käytettävät mittarit ovat luonteeltaan fyysisiä eli niiden mittayksikkönä ei ole käytetty rahayksikköä. Sisäisen suorituskyvyn analyysissa keskitytään siis yrityksen osien tarkasteluun ja yksityiskohtaisimmillaan analysoidaan yksittäisen koneen tai ihmisen suoriutumista tai tulosta. Sisäisen suorituskyvyn analyysin yhteydessä hyödynnetään usein yrityksen sisäisen laskennan, erityisesti kustannuslaskennan, tuottamaa tietoa. Kustannuslaskentaan tai laajemmin johdon laskentatoimeen kuuluville mittareille ei ole olemassa samanlaisia vakiintuneita laskentatapoja tai -ohjeita kuin tilinpäätösanalyysin tunnusluvuille. Jokainen yritys voi käyttää haluamaansa ja tilanteeseen parhaiten soveltuvaa mittaria eri mittaustilanteissa. Suomalaisilla pkt-yrityksillä on vielä paljon kehitettävää kustannuslaskennassaan ennen kuin se tarjoaa riittävän hyvän ja luotettavan pohjan sisäisen suorituskyvyn analysoimiselle (vertaa esim. Lukka & Granlund, 1994 tai Rehn & Rantanen, 1999).

17 Ulkoinen suorituskyky Tässä raportissa ulkoinen suorituskyky nähdään siis ulottuvuutena, jossa yritystä tarkastellaan ulkoa päin. Yritystä ja sen suorituskykyä tarkastellaan kokonaisuutena. Ulkoisen suorituskyvyn arvioinnin ja mittauksen voi suorittaa jokin ulkoinen taho tai myös yritys itse. Ulkoisen suorituskyvyn analysoinnissa saattaa olla rajoittavana tekijänä tiedon saatavuus. Ulkoisen suorituskyvyn analyysi voi monasti perustua pelkästään julkisesti saatavilla olevaan informaatioon. Mitattavat kohteet voivat olla esimerkiksi taloudellista suorituskykyä kuvaavia, jolloin ulkopuolisen tahon on hankalampi saada käyttöönsä yhtä laadukasta tietoa, kuin jos tarkastelijana olisi yritys itse. Ulkopuolisena analysoijana voi toimia esimerkiksi jokin sidosryhmä, kuten rahoittajat. Ulkoisen suorituskyvyn analysointi on perinteisimmillään yrityksen tilinpäätösinformaatioon perustuvaa analysointia. Tällöin yrityksen taloudellinen suorituskyky jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen; kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Taloudellista suorituskykyä mitataan perinteisesti tilinpäätösanalyysin tunnusluvuilla. Tunnuslukujen laskentakaavoja on esitetty laajemmin esimerkiksi Yritystutkimusneuvottelukunnan (1995) julkaisussa sekä Ahon ja Rantasen (1993) kirjassa. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti edellä mainittuja taloudellisen suorituskyvyn osa-alueita, joita kirjallisuudessa (esim. Uusi-Rauva, 1996, s. 38) on kutsuttu myös yrityksen taloudellisiksi toimintaedellytyksiksi. Kannattavuus Maksuvalmius Vakavaraisuus kuvaa sitä, kuinka suuren rahamääräisen voiton yritys kykenee tulojensa ja menojensa erotuksena saamaan aikaan. Kannattavuutta mitataan usein liikevoitolla, nettotuloksella, kokonaistuloksella, sijoitetun pääoman tuotolla tai oman pääoman tuotolla. eli likviditeetti, kuvaa sitä, kuinka yritys kykenee selviytymään maksuvelvoitteistaan niiden tullessa maksuun. Maksuvalmiutta mitataan esimerkiksi quick ratiolla, current ratiolla tai rahoitusvaroilla. kuvaa sitä, kuinka terve yrityksen rahoitusrakenne on; ettei vieraan pääoman rooli ole liian hallitseva. Vakavaraisuudesta kertovat esimerkiksi omavaraisuusaste, nettovelkojen määrä sekä gearing eli nettovelkaantumisaste.

18 14 Myös osakekohtaisia tunnuslukuja hyödynnetään usein yrityksen ulkoista suorituskykyä analysoitaessa. Osakekohtaiset tunnusluvut palvelevat pääasiassa osakesijoittajia. Useimmiten osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu yhtä osaketta kohden. Tunnuslukujen laskennassa käytetään tilinpäätöksessä esitettyjä tietoja. Esimerkkejä osakekohtaisista tunnusluvuista ovat osakekohtainen tulos, P/E-luku, oma pääoma/osake, osakekohtainen osinko ja osinko/tulos. (Aho & Rantanen, 1993, s ) Omistajien näkökulmasta voidaan yrityksen suorituskykyä arvioida myös yrityksen tuottaman taloudellisen lisäarvon (EVA, economic value added) avulla. Se kuvaa sitä yritystoiminnan tuoton määrää, joka ylittää omistajien tuottovaatimuksen. Taloudellinen lisäarvo kuvaa saavutettua liikevoittotasoa suhteessa määritettyyn tavoitetuottotasoon. Se sopii yrityksen kannattavuuden seurantaan, arvonmäärityksiin ja kannustinjärjestelmien perustaksi. Mittarina se on helppokäyttöinen ja sopiva erityisesti vuositason analyyseihin. (Neilimo & Kotonen, 1997, s. 60) Yrityksen kilpailukykyyn markkinoilla vaikuttavat mm. yrityksen yleiset toimintaedellytykset, yrityksen ominaisuudet, tarjotun tuotteen tai palvelun ominaisuudet ja yrityksen hintakilpailukyky. Kilpailukyky on olennainen osa yrityksen ulkoista suorituskykyä, joskin sitä on vaikea mitata yksikäsitteisesti. Kilpailukykyä eli yrityksen menestymistä markkinoilla kuvataan usein yrityksen kasvulla sekä kilpailutilanteella. Kilpailukykyä voidaan mitata koon absoluuttisella ja suhteellisella muutoksella eli kasvuprosentilla, kuten esimerkiksi tuottojen, liikevaihdon, kehityksellä. Yrityksen koolle on olemassa myös lukuisia muitakin mittareita, kuten henkilöstön määrä, jalostusarvo ja taseen loppusumma. Kilpailutilannetta voidaan seurata esimerkiksi suhteellisten markkinaosuuksien avulla. 2.2 Suorituskyvyn kehittäminen Yritysten toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia ja niitä tapahtuu tulevaisuudessakin yhä vain nopeammassa tahdissa. Yritysten on kehitettävä suorituskykyään, jotta sidosryhmien tarpeet kyetään tyydyttämään jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Suorituskyvyn kehittäminen perustuu mittaustuloksiin ja niistä

19 15 tehtäviin johtopäätöksiin. Suorituskyvyn tutkimiseen käytettävien mittareiden määrittely ja toimivan mittausjärjestelmän kehittely edellyttää, että mittaamalla saatuja tuloksia pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Mittaamisen tuloksena saatavaa tietoa tulee hyödyntää mm. toiminnan suunnittelussa, ohjaamisessa ja parantamisessa. Mittarit muodostavat yrityksen suorituskyvyn parantamisen ytimen. Mittaamalla hankittua tietoa tarvitaan analysointiin ja tavoitteiden asettamiseen. Mittariston ideana on kehityksen ja muutoksen seuraaminen. Suorituskyvyn mittaamisella saadaan kokonaisvaltainen näkemys yrityksen toiminnasta, sen menestymisestä ja näiden välisistä syy-yhteyksistä. Analysoimalla mittaustuloksia saadaan kokonaiskuva yrityksen suorituskyvystä. Tiedetään missä ollaan ja miten tähän on päädytty. Tämän perusteella voidaan analysoida mihin ollaan suuntaamassa ja miten tavoitteisiin päästään. Suorituskyvyn analysointi on olennainen osa yrityksen toiminnan kehittämisprosessia. Sitä voidaan tehdä toiminnan kehittämisprosessin eri vaiheissa; ennen prosessin aloittamista, prosessin aikana ja prosessin päätyttyä. Ennen toiminnan kehittämisprosessin aloittamista tehtävä etukäteisarviointi on tärkeää suunnittelun ja resurssien kohdentamisen kannalta. Kehittämisprosessin aikana tutkitaan kehittämistoimien etenemistä ja niissä ilmenneitä ongelmia. Tämä perusteella voidaan arvioida mitä korjauksia suunnitelmiin tai tavoitteiden asetantaan tulee tehdä. Prosessin päättyessä tutkitaan, kuinka tavoitteiden suhteen ollaan onnistuttu. Lopuksi voidaan tehdä vielä jälkikäteisarviointi tulosten vaikutuksista. Suorituskyvyn kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet tapahtuvat useimmiten hierarkiassa alimmilla tasoilla. Näillä alimmilla tasoilla suorituskyvyn mittaus tapahtuu paljolti ei-taloudellisilla ulottuvuuksilla. Vaikka näiden fyysisten mittareiden merkitys päätöksenteossa nykyisin tiedetään, ei niiden käyttökelpoisuus ole aina itsestään selvää. Fyysisten mittareiden ongelmana on se, etteivät ne välttämättä heijastu taloudellisiin mittareihin. Huolimatta parannuksista operatiivisissa tekijöissä (laatu, prosessien läpimenoaika, toimituskyky), yrityksen taloudellinen suorituskyky ei välttämättä parane. Yrityksen suorituskyvyn taloudellisiin mittareihin vaikuttavat useat eri tekijät.

20 16 Esimerkiksi kannattavuuteen vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä lähinnä vain tuottavuudessa sekä tuotosten ja panosten hinnoissa tapahtuneet muutokset. Pitkällä tähtäimellä yrityksen kannattavuuteen vaikuttavat myös mm. uudet innovaatiot ja niihin perustuvat investoinnit. Ongelmaksi muodostuu usein vaikeus havaita, millä tavalla parannus ei-taloudellisissa tekijöissä parantaa taloudellista suorituskykyä. Näin ollen fyysisten mittareiden käyttöä suorituskyvyn kehittämisessä saattaa olla joskus vaikea ymmärtää. Ei-taloudellisiin tekijöihin liittyvät ongelmat voidaan ryhmitellä esimerkiksi kolmeen ryhmään. Ensinnäkin perinteisen yritysjohdon laskentatoimen edustajilla on vaikeuksia tunnistaa tehokkaimmat päätöksentekoa tukevat mittarit ja kehittää niistä toimiva mittaristo. Tämä johtuu paljolti siitä, että fyysisten mittareiden käyttö on laskentatoimen edustajille jossain määrin uutta, vaikka insinöörit ovat käyttäneet niitä jo hyvinkin pitkään. Toinen vaikeus on tunnistaa syy- ja seuraussuhteet ei-taloudellisten ja taloudellisten ulottuvuuksien välillä. Kolmas ongelma-alue on mahdollinen valtapeli. Fyysiset mittarit kytkeytyvät vahvasti esimerkiksi tuotantoon ja tekniikkaan, jolloin uusien järjestelmien omistuksesta saattaa tulla kiistaa eri henkilöryhmien välille (vertaa esim. Vaivio, 1995, s. 3-4 ja Laitinen, 1998, s. 282). Suorituskyvyn kehittämiseksi valittujen mittareiden ominaisuuksista jotkut saattavat tuntua itsestään selviltä (näistä tarkemmin luvuissa 3.1 ja 3.2). On kuitenkin tärkeätä tunnistaa tietoisesti nämä ominaisuudet, kun mittareita valitaan käyttöön. Turhankin usein saatetaan käyttää harhaisia ja epätarkkoja mittareita, joiden laskemiseen käytetään paljon aikaa ja vaivaa. Toisaalta mittarit on saatettu jossakin vaiheessa ottaa käyttöön ja ne ovat jääneet käyttöön siitä huolimatta, että niille ei ole enää ollut tarvetta. Mittariston toimivuuden vuoksi tulee sitä päivittää ja tarkkailla jatkuvasti. Mittareiden käyttökelpoisuus ja tarve on asetettava jatkuvasti kyseenalaiseksi.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

ANALYSOINTIJÄRJESTELMÄT

ANALYSOINTIJÄRJESTELMÄT SUORITUSKYVYN ANALYSOINTIJÄRJESTELMÄT Syksy 2009 Hannu Rantanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Saimaankatu 11, 15140 Lahti Käytäntöjä töjä Kirjallisuus Kurssikirjallisuus Kaikki löytyy netistä! Mittariston

Lisätiedot

BALANCE CONSULTING Kiinteistönhoito (811)

BALANCE CONSULTING Kiinteistönhoito (811) BALANCE CONSULTING Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014 Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen () Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Kannattavuus / Tuottavuus

Kannattavuus / Tuottavuus Kannattavuus / Tuottavuus Toiminnan kannattavuus / tuottavuus mistä on kysymys? Tuottavuuden perusteet Toimittaja Asiakas Koulutusta 35 vuotta. KANNATTAVUUS TUOTTAVUUS Raaka-aine, Palvelu Yritys Oy Tuote,

Lisätiedot

Roi Rules Mittaamisen sietämätön keveys

Roi Rules Mittaamisen sietämätön keveys Roi Rules Mittaamisen sietämätön keveys Karri Hautanen Racon Business Development Oy 1.2.2006, Sanomatalo Racon Business Development Sisältö ROI? Mittaaminen Huonot esimerkit ICT-hankkeiden mittaaminen

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

Matti Toivonen, Tampereen yliopisto

Matti Toivonen, Tampereen yliopisto Matti Toivonen, Tampereen yliopisto Mitä mahdollisuuksia prosessiajattelu voi tuoda toiminnan kehittämisessä kuntien teknisillä toimialoilla? Mitä prosessien kehittäminen edellyttää organisaatiolta? Esim

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Tuottavuus ja sen mittaaminen Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Voimassa olevassa hallitusohjelmassa sana tuottavuus esiintyy 31 kertaa Perusasetelma Yritykset, joiden keskeinen tavoite on kannattavuus,

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

Suorituskyky nousuun! Yhteistyössä menestykseen

Suorituskyky nousuun! Yhteistyössä menestykseen Opaskirja henkilöstölle HELSINKI 2008 Suorituskyky nousuun! Yhteistyössä menestykseen Juho Valtonen Sanna Pekkola Juhani Ukko Hannu Rantanen Juho Valtonen, Sanna Pekkola, Juhani Ukko, Hannu Rantanen Suorituskyky

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT KÄSITTEEN MITTAAMINEN 1. KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 2. KÄSITTEEN KVANTIFIOINTI 3. SUORITETAAN MITTAUS Puhtaalla mittaamisella on kvantitatiivinen

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Yrityksen maksukyky ja kasvun strategia

Yrityksen maksukyky ja kasvun strategia Yrityksen maksukyky ja kasvun strategia Helsinki 16.9.2010 Tapio Laakso Tapio.laakso@saneeraaja.net 045-1133170 Liito-ohjelman projekti: Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen (www.maksukyky.fi)

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: ..1 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Ahlsell Oy Best Friend Group Oy Dermoshop Oy Hytar Oy Machinery Oy Makita Oy Motonet Oy Onninen Oy Orbis Oy Penope Oy Würth

Lisätiedot

strateginen johdon laskentatoimi

strateginen johdon laskentatoimi strateginen johdon laskentatoimi Esa Puolamäki strateginen johdon laskentatoimi Kasvuyrityksen liiketoiminnan ohjausmenetelmät Tietosanoma Copyright Esa Puolamäki ja Tietosanoma Oy Tietosanoma Oy Bulevardi

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Suorituskyvyn osa-alueiden mittaaminen pkt-yrityksissä

Suorituskyvyn osa-alueiden mittaaminen pkt-yrityksissä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Lahden yksikkö LIITU Liiketoiminnan tutkimusyksikkö Lappeenranta University of Technology Lahti Unit LIITU Unit of Business Research Tutkimusraportti Research Report

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen. Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt

Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen. Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt Mikko Vuorikoski Johtaja Ixonos Teknologiakonsultointi Oy Sisältö Järjestelmien hankinnan motiivit Miksi

Lisätiedot

www.sfs.fi ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille

www.sfs.fi ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille LAAdunhallinnan periaatteet www.sfs.fi Perusta ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille Kahdeksan laadunhallinnan periaatetta Tässä esitteessä kuvataan kahdeksan laadunhallinnan periaatetta,

Lisätiedot

SHL Henkilöarviointi Best practices

SHL Henkilöarviointi Best practices SHL Henkilöarviointi Best practices 10.04.2008 Johannes Hovi SHL Finland SHL Group ja SHL Finland 2 SHL GROUP LTD Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostava konsulttiyritys Maailman johtava menetelmäkustantaja

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa

Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa Tietohallintojohtaja Riku Moisio Hämeenlinnan kaupunki 27.3.2015 Ennuste 2000-luvun vaihde Asiat, joita ei osattu kuvitella: * Mobiili *

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Kirjastotilaston kehittäminen johtamisen työkaluksi. Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.2009

Kirjastotilaston kehittäminen johtamisen työkaluksi. Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.2009 Kirjastotilaston kehittäminen johtamisen työkaluksi Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.2009 Kirjastojen vaikuttavuuden mittaaminen panos-tuotos - tuotteistaminen laadulliset

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot