OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Päiväys NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN JA RUUHIJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nastolan kunta on päättänyt laatia rantayleiskaavan Iso-Kukkasen, Salajärven ja Ruuhijärven muodostamalle alueelle, jonka likimääräinen rajaus on esitetty liitteessä 1. Rantayleiskaava laaditaan ohjaamaan rantavyöhykkeen rakentamista ja muuta maankäyttöä. Käsillä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma osoittaa millä tavalla kaavoitus on tarkoitus hoitaa, miten eri osapuolet voivat osallistua suunnitteluun ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun eri vaiheissa. Tätä suunnitelmaa tarkennetaan tarpeen mukaan suunnittelun edistyessä. Yleiskaavoitustyön pohjaksi kunta on laatinut työohjelman. Käsillä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma tukeutuu työohjelmassa esitettyihin periaatteisiin. 1. SUUNNITTELUALUE Kaavoitettava alue käsittää keskimäärin metrin etäisyydelle rannasta ulottuvan alueen, rajautuen olemassa olevaan tiestöön, rannassa tai rannan tuntumassa olevien tilojen takarajoihin ja maaston muotoihin. Rajausta voidaan tarkistaa yleiskaavatyön edistyessä. Kaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus on esitetty liitteessä SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 2.1 Yleisiä tavoitteita Työohjelmassa on yleiskaavoitustyölle asetettu seuraavia yleisiä tavoitteita, joita täsmennetään perusselvitysten valmistututtua. Tavoitteena on laatia sellainen yleiskaava, joka täyttää MRL 72 :n ja MRL 137 :n mukaiset vaatimukset yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Perustavoitteena on muodostaa vesistöalueelle toimiva maankäytön kokonaisratkaisu, jossa maanomistajien, lähiasukkaiden ja kaikkien kuntalaisten maankäyttötarpeet otetaan huomioon. Kaavalla määritetään asutuksen määrä ja sijoittuminen. Maanomistajia tulee kohdella tasavertaisesti. Yleiskaavalla selvitetään rantavyöhykkeelle sijoittuvan ympärivuotisen asumisen perusedellytykset. Loma-asumisen tavoitteet, maaseudun elinkeinojen kehittämistarpeet sekä virkistyksen, matkailun ja vesiliikenteen kehittämistarpeet asettavat työlle tärkeitä tavoitteita. Suunnittelussa painotetaan matkailun ja elinkeinotoiminnan tarpeita. Yleiskaavalla huolehditaan lukuisten suojeluarvojen säilyttämisestä. Luonnon ja rakennetun ympäristön arvot hyödynnetään suunnittelussa erityisinä resursseina ja mahdollisuuksina. Vesien käyttö, vesiensuojelu, hajakuormitustekijät sekä maatalouden ympäristökysymykset ovat keskeinen osa suunnittelua. 1

2 2.2 Kaavoitustilanne 2.21 Seutukaava Seutukaava on ohjeena yleiskaavan laadittaessa siten, että yleiskaavan tulee noudattaa seutukaavan tarkoitusta. Seutukaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Tekeillä oleva maakuntakaava korvaa valmistuttuaan seutukaavan. Voimassa oleva seutukaava, valmisteilla oleva maakuntakaava sekä niiden valmisteluaineisto osoittavat seudullisia tavoitteita. Ote seutukaavasta on esitetty viereisessä kuvassa. Merkittäviä seutukaavan aluevarauksia ovat: Ruuhijärven pohjoisosan kyläasutuksen alue (MA), Ruuhijärven eteläosassa Immilän maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja (MY), Pajulahden urheiluopiston palvelualue (P), Iso-Kukkasen eteläosassa taajamaan liittyvät pientaloasutuksen (AP) ja virkistyksen (V) varaukset, Arvokas kulttuurihistoriallinen alue (ku) Salajärven itärannalla, Melontareitit (m) 2.22 Yleiskaava Alueelle ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa Asemakaava ja ranta-asemakaava Asemakaavan ja ranta-asemakaavan piirissä olevat alueet on esitetty liitteessä 1. Yleiskaava ei ole voimassa alueilla, joille on laadittu asemakaava, mutta yleiskaava on ohjeena asemakaavan mahdolliselle muuttamiselle. Yleiskaava ei ole voimassa alueella, johon on laadittu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan piirissä olevat alueet osoitetaan yleiskaavassa pääsääntöisesti ranta-asemakaavan mukaiseen käyttöön. Mahdolliset muutostavoitteet osoitetaan yleiskaavalla. 2.3 Muita lähtökohtia Tilan käyttämän rakennusoikeuden huomioonotto/kantatilaperiaate 2

3 Asemakaavoitetun alueen ulkopuolisilla alueilla tilasta ajankohan jälkeen muodostetut rakennuspaikat otetaan huomioon tilan käyttämänä rakennusoikeutena. Tämän ns. kantatilaperiaatteen tarkoitus on edistää maanomistajien/tilojen tasapuolista kohtelua. Poikkileikkausajankohtaa on sovellettu poikkeamislupapäätösten perusteissa ja sitä on sovellettu yleisesti Päijät-Hämeen vastaavissa rantayleiskaavoissa mm. Asikkalassa, Padasjoella, Artjärvellä ja Hollolassa. 3. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 3.1 Luonnonolot ja maisema Luonnonolojen ja maiseman osalta yleiskaavoitus nojautuu seuraaviin selvityksiin. 1. Luonto- ja maisemaselvitys Mitoitusperusteiden, tavoitteenasettelun sekä kaavan laadinnan pohjaksi on laadittu luonnonoloja koskeva luonto- ja maisemaselvitys, jossa on selvitetty mm.: Ympäristöön liittyvät luonto- ja maisema-arvot kokonaisuuksina ja yksittäisinä kohteina. Selvitykseen liittyy kohteiden rajaus, perustelu ja toimenpidesuositus sillä tarkkuudella, että yleiskaavaan sisällytettävät ympäristön vaalimiseen liittyvät kannanotot voivat selkeästi nojautua luontoja maisemaselvitykseen. Eläimistön osalta on tukeuduttu pääosin olemassa oleviin selvityksiin, joita on tarkennettu luonto- ja maisemaselvityksen yhteydessä. Rakennettavuuteen liittyvät rajoittavat tekijät (luonto ja maisema) niin yksityiskohtaisesti, että selvitys antaa mahdollisuuden ottaa myös rakennettavuuteen liittyvät tekijät mitoituksen perusteeksi. Vesistöjen tila, tehtyjä kuormitusselvityksiä apuna käyttäen. Luonto- ja maisemaselvityksestä vastaa Karttaako Oy:n alikonsulttina Metsätähti Oy. Vastuullinen pääsuunnittelija on tutkimuspäällikkö, biologi Mikko Siitonen. 2. Nastolan pohjavesikansio, Hämeen ympäristökeskus 3. Ilmavalokuvaus Yleiskaava-alue on viistovalokuvattu kesällä Aineisto on apuna suunnittelussa sekä kaavan havainnollistamisessa ja vaikutusten arvioinnissa erityisesti maiseman kannalta. Aineisto on tallennettu CD-lvykkeelle. Kunnalla on vapaa käyttöoikeus aineistoon. 4. GTK:n digitaalinen maaperäkartta 3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö Vanhan rakennuskannan ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta yleiskaavoitus nojautuu seuraaviin selvityksiin: Päijät-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet, Lari Putkonen Hämeen ympäristökeskus, Rakennuskulttuuria koskeva inventointi, Teija Ahola

4 3.3 Muinaismuistot Muinaismuistojen osalta nojaudutaan Museoviraston laatimiin selvityksiin. Lisäselvitysten tarve arvioidaan kaavan luonnosvaiheessa, jolloin tiedetään mihin maankäytön muutokset kohdistuvat. 3.4 Muut perusselvitykset Suunnittelun pohjaksi kootaan keskeisimmät suunnittelualueen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä koskevat lähtötiedot Valtakunnalliset ja seudulliset intressit Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Seutukaavan ja seutukaavallisten selvitysten asettamat suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset sekä seudulliset suojelu-, virkistys- ym. intressit 3.42 Alueen väestö, palvelut ja työpaikat Keskeinen tieto paikannetaan kartalle Kunnan päätökset ja suunnitelmat Suunnittelutilanne (kuntasuunnittelu, yleiskaavoitus, ranta-asemakaavoitus, virkistysalue- ja reittisuunnitelmat, elinkeinohankkeet ym.). Rakennusjärjestyksen rakentamista koskevat säädökset Kunnallistekniikka Olemassa olevia kunnallistekniikan verkostoja koskevat tiedot sekä laaditut suunnitelmat Liikenneyhteydet, venesatamat Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan kulkuyhteydet yleisille teille Matkailu- ja virkistysalueet, virkistysreitit 3.47 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään numeerista maastokarttaa. Kiinteistöjen osalta käytetään ajan tasalla olevaa numeerista kiinteistörajakarttaa (krk). Kartta-aineiston rakennuksia koskevia puutteita paikataan rakennus- ja huoneistorekisterin avulla Maanomistusolot Kiinteistöjen omistustiedot päivitetään ajan tasalle VRK:n aineiston perusteella. Puuttuvia tietoja paikataan paikallistuntemuksen perusteella. 4

5 3.49 Käytetty rakennusoikeus/kantatilaselvitys Tilasta ajankohdan jälkeen muodostetut rakennuspaikat otetaan huomioon tilan käyttämänä rakennusoikeutena. Kantatilaselvitykseen sisältyvät seuraavat selvitykset Mikä oli kantatilajako ajankohtana Miten kantatila tai siitä muodostetut tilat ovat käyttäneet rakennusoikeutta (muodostetut rakennuspaikat) poikkileikkausajankohdan jälkeen. Selvityksen tavoitteena on kohdistaa käytetty rakennusoikeus nykyisiin tiloihin niiden saaman hyödyn mukaan. Päämääränä on luoda edellytykset maanomistajien tasapuoliselle kohtelulle, kun kaavoituksen yhteydessä määritetään tilakohtainen rakennusoikeus. 4. OSALLISET Osallisia ovat alueen omistaja sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Tässä työssä osallisia ovat erityisesti seuraavat osapuolet: Osalliset maanomistajat, asukkaat ja vastaavat Alueen maanomistajat Maanomistajat, joiden omistamilla tiloilla on osuuksia tai oikeuksia kaava-alueella Kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat, elinkeinonharjoittajat ja maanomistajat Viranomaiset Kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa kaavoitus koskee Päijät-Hämeen liitto Hämeen ympäristökeskus Hämeen tiepiiri Päijät-Hämeen maakuntamuseon rakennuskulttuuriyksikkö Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologian yksikkö, joka informoi tarvittaessa Museoviraston arkeologian yksikköä. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kalastuskunnat/osakaskunnat TE-keskus Hämeen-Uudenmaan metsäkeskus Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys Nastolan luonnonsuojeluyhdistys Pohjois-Nastolan vesiensuojeluyhdistys Ruuhijärven kyläyhdistys Immilän kyläyhdistys 5

6 5. SUUNNITTELUN PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SEKÄ OSALLISTUMISMENETTELYT 5.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavoituksen aloittaminen Tiedottaminen/neuvottelut Käsillä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla ja Etelä-Suomen Sanomissa ja se julkistetaan kunnan internet-sivuilla ( Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan tiedoksi osallisille viranomaisille ja yhteisöille. Mahdollisuus lausunnonantoon. MRL 66.2 :n ja MRA 18 :n tarkoittama kaavoituksen aloitusneuvottelu viranomaisten kanssa järjestettiin Tilaisuuteen kutsutttiin: Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen tiepiiri, Museoviraston esihistorian osasto, Päijät-Hämeen maakuntamuseo (Lahden kaupunginmuseo). 5.2 Osayleiskaavan tavoitteet ja mitoitusperusteet 5.21 Tarpeiden ja tavoitteiden kartoitus Työ nojautuu mm. MRL:n rantojen suunnittelulle asettamiin tavoitteisiin, valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin, seutukaavaan sekä muihin seudullisiin suunnitelmiin, ympäristöselvitykseen, rakennettua kulttuuriympäristöä koskevaan selvitykseen, muihin yleiskaavatyön aikana suoritettaviin perusselvityksiin, maanomistajille ja muille osallisille suunnattuun tarpeiden kartoitukseen. Kuulemiset/neuvottelut 1. MRL 66.2 :n ja MRA 18 :n tarkoittama kaavoituksen aloitusneuvottelu viranomaisten kanssa järjestettiin Yleiskaavoitusta koskeva yleinen tiedotustilaisuus Nastolan kunnantoimistolla Tilaisuudesta tiedotettiin kirjeitse maanomistajille, yhteisomistuksessa olevilla tiloilla vain yhdelle osakkaalle. Kirjeessä mukana seuraavan kohdan mukainen kysely. Tilaisuudesta tiedotettiin myös kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla ja Etelä-Suomen Sanomissa sekä lehtiartikkelein. 3. Maanomistajien tarpeiden kartoitus kirjallisen kyselyn ja kaavoittajan tapaamistilaisuuden avulla. Kysely postitetaan maanomistajille edellisen kohdan mukaisen kirjeen mukana. Kaavoittajan henkilökohtainen tapaamistilaisuus Nastolan kunnantoimistolla Kunnan hallintokuntien tavoitteiden kartoitus (3/2004) 5.22 Tavoitteita ja mitoitusperusteita koskeva luonnos sekä sen seurausvaikutusten arviointi. Perusselvitysten esittely 6

7 Tarpeiden kartoituksen, valtakunnallisten ja seudullisten lähtökohtien, kunnan kehittämistavoitteiden, ympäristöselvityksen sekä muiden perusselvitysten nojalla laaditaan tavoitteita ja mitoitusperusteita koskeva luonnos. Mitoitusperusteilla tarkoitetaan niitä periaatteita, joiden mukaan tila- ja maanomistajakohtainen rakennusoikeus määritetään. Mitoitusperusteiden laadinnan yhteydessä punnitaan erilaisia vaihtoehtoja sekä arvioidaan niiden seurausvaikutuksia sekä määrällisesti että ympäristö- ym. vaikutusten kannalta. Vaihtoehdot sekä arvio niiden seurausvaikutuksista raportoidaan. Kuulemiset/neuvottelut Tavoitteita ja mitoitusperusteita sekä niiden seurausvaikutuksia koskeva arvio asetetaan nähtäville osallisten kuulemista varten. Kaavoittaja esittelee perusteita yleisötilaisuudessa. Tässä yhteydessä on nähtävillä myös ympäristöselvitys sekä muu perusselvitysaineisto. 1. Tavoitteita ja mitoitusperusteita koskeva työneuvottelu, johon kutsutaan Hämeen ympäristökeskus sekä P-H liitto ( ). 2. Tavoitteita ja mitoitusperusteita koskeva luonnos nähtävänä yhtä aikaa luontoselvityksen kanssa ( ). Kuulutus kunnan ilmoitustaululla ja Etelä-Suomen Sanomissa sekä lehdistötiedote. Luonnos on nähtävänä myös kunnan internetsivuilla ( 3. Tiedotekirje alueen maanomistajille 7/ Yleinen esittelytilaisuus Kirkonkylän koululla klo Tavoitteista ja mitoitusperusteista päättäminen Kuulemisten perusteella tavoitteita ja mitoitusperusteita koskevaa luonnosta korjataan tarpeen mukaan, minkä jälkeen se toimitetaan kunnanhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi (9-10/2004). Mitoitusperusteet on tarkoitus hyväksyä ehdollisesti siten, että niitä tarkistetaan tarvittaessa alustavasta yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. 5.3 Alustava yleiskaavaluonnos Perusselvitysten, tavoitteiden, mitoitusperusteiden, maanomistajien ja muiden osallisten toiveiden sekä perusteellisten maastokatselmusten perusteella laaditaan alustava yleiskaavaluonnos ja tarvittaessa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Luonnoksen ja vaihtoehtojen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset kulttuuri- ja muut vaikutukset selvitetään ja raportoidaan. Luonnos sekä perusselvitykset asetetaan nähtäville kuulemista varten. Luonnosta esitellään yleisötilaisuudessa. Lisäksi järjestetään vastaanottopäivä, jolloin kaavoittaja on tavattavissa henkilökohtaista keskustelua varten. Saadun palauutteen perusteella arvioidaan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden korjaamisen tarve. Kunnanhallitus tekee päätöksen tarvittavista korjauksista. 7

8 Kuulemiset/neuvottelut Alustava yleiskaavaluonnos nähtävänä kunnantoimistolla (10-11/2004); Yleinen esittelytilaisuus; Kaavoittajan vastaanottopäivät; Tilaisuuksista tiedotetaan kirjeitse maanomistajille, yhteisomistuksessa olevilla tiloilla vain yhdelle osakkaalle; Kuulutus kunnan ilmoitustaululla ja Etelä-Suomen Sanomissa sekä lehdistötiedote; Luonnoksesta voi esittää huomautuksen nähtävänäoloaikana; Työneuvottelu viranomaisten kanssa sen jälkeen kun kuulemisen aiheuttamat korjaukset on tehty (12/2004). 5.4 Korjattu yleiskaavaluonnos Alustavaa luonnosta koskevan kuulemisen perusteella luonnosta korjataan ja korjattu yleiskaavaluonnos sekä kaavaselostus asetetaan uudelleen luonnoksena nähtäville ja suoritetaan vastaavat kuulemiset kuin alustavan luonnoksen perusteella. Kuulemiset/neuvottelut Luonnos nähtävänä kunnantoimistolla (2/2005) ja kunnan internetsivuilla ( Kaavoittajan vastaanottopäivät; Kuulutus kunnan ilmoitustaululla ja Etelä-Suomen Sanomissaja sekä lehdistötiedote; Ei erillistä tiedotetta maanomistajille. Tilaisuudesta tiedotetaan alustavan yleiskaavaluonnoksen tiedotteella (kohta 5.3); Luonnoksesta voi esittää huomautuksen nähtävänäoloaikana. 5.5 Yleiskaavaehdotus Kuulemisten ja neuvottelujen pohjalta laaditaan kaavaselostus sekä yleiskaavaehdotus, joka käsitellään mittakaavassa tai 1: Yleiskaavakartalla osoitetaan suunniteltu maankäyttö eri tarkoituksiin. Karttaan liittyvät asianmukaiset yleiskaavamerkinnät ja määräykset. Rakennusoikeuden määrä ja sijainti osoitetaan maanomistajakohtaisella tarkkuudella yleiskaavakartassa ja taulukkomuodossa. Yleiskaavaraportti käsittää perustietojen, tavoitteiden ja mitoitusperusteiden lisäksi mm. seuraavat selostuskohdat: yleiskaavaratkaisun yleisperustelut; yleiskaavaratkaisun suhde tavoitteisiin; yleiskaavaratkaisun suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin; yleiskaavan toteutuksen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset; aluevarausten perustelut maankäyttöluokittain; vesiensuojelua koskevat määräykset ja ohjeet; yleiskaavan toteuttamistoimenpiteet. 8

9 Kuulemiset Yleiskaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa, joka asettaa sen nähtäville 30 päiväksi (MRL 65, MRA 19 ). Ehdotuksesta pyydetään lausunnot (MRA 20 ). Yleiskaavaehdotus on nähtävänä kunnantoimistolla (4/2005) ja kunnan internetsivuilla ( Maanomistajille tiedotetaan kirjeellä, joka postitetaan 1 viikko ennen nähtäville asettamista (MRA 19 ). Yhteisomistuksessa olevilla tiloilla kirje postitetaan vain yhdelle osakkaalle. Tiedotteessa velvoitetaan kirjeen saajaa tiedottamaan yhteisomistuksessa olevan tilan muille omistajille. Kuulutus kunnan ilmoitustaululla ja Etelä-Suomen Sanomissa. Ehdotuksesta voi esittää kirjallisen muistutuksen nähtävänäoloaikana. Muistutukseen annetaan kunnan perusteltu kannanotto (MRL 65 ). Viranomaisneuvottelu (MRL 66.2, MRA 18 ) pidetään sen jälkeen kun yleiskaavaehdotus on ollut nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu (5/2005). 5.6 Hyväksyminen Yleiskaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa (6/2005). Kunnanvaltuustonhyväksymispäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) ja edelleen KHO:een. 6 YHTEYSTIEDOT Nastolan kunta: Maankäyttöpäällikkö Sami Suoknuuti Kaavoitus- ja mittaustoimi, Pekkalantie 5, NASTOLA p , , sähköp: sami.suoknuuti@nastola.fi. Kaavan laatija: DI Pertti Hartikainen Karttaako Oy, Kellosilta 10, Helsinki, phartikainen@kolumbus.fi. p , PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa osoitteesta: Nastolan kunta, Tekninen toimi (Pekkalantie 5, Nastola), minkä lisäksi se on nähtävänä kunnan internetsivuilta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautteen maankäyttöpäällikkö Sami Suoknuutille. 9