PAREMPI OPPIA YHDESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAREMPI OPPIA YHDESSÄ"

Transkriptio

1 PAREMPI OPPIA YHDESSÄ tukea etwinning-hankkeesta Satu Raitala Hannu Ylilehto (toim.)

2 Kiitokset asiantuntijoille: Pasi Silander Minna Lakkala Leena Vainio Paula Mattila Tomi Terentejff Anne Rongas Kiitokset aktiivisille etwinning-opettajille: Sari Auramo, Ohkolan koulu, Mäntsälä Arja Järvenoja, Koskelan koulu, Oulu Susanna Kivinen, Kenttäkadun päiväkoti, Hyvinkää Marjukka Koskiahde, Raision Kauppaoppilaitos, Raisio Piia Leppä, Forseliuksen lukio, Forssa Marja Laine, Viialan keskuskoulu, Akaa Tuija Lindström, Havukosken koulu, Vantaa Kirsti Lähdesmäki, Puumalan yhteislukio, Puumala Anne Onnela, Kitisenrannan koulu, Sodankylä Jukka Pirttimäki, Euran lukio, Eura Pasi Siltakorpi, Pääskytien koulu, Porvoo Tiina Sarisalmi, Holman koulu, Orivesi Paula Vaattovaara, Levi-Instituutti / Lapin ammattiopisto, Kittilä Opetushallituksen etwinning-tiimi: Ella Kiesi, Yrjö Hyötyniemi, Mia Sandvik, Juho Helminen etwinning-koordinaattorit Opetushallituksessa: Yrjö Hyötyniemi, , Mia Sandvik , Opetushallitus ja tekijät Kansi: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Kuvat: Pia Leppä, Marja Laine, Anne Onnela, Hannu Ylilehto; kaappauksia hankkeiden verkkosivuilta ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki, 2008

3 Sisältö Lukijalle etwinning: Verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Portti ja portaali yhteistyöhön etwinning ja muut kansainväliset ohjelmat etwinningistä lisäarvoa koulutyöhön 10 2 Projektin pedagoginen rakentaminen Pedagogisen projektin lähtökohdat Tehokas oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset projektin taustalla Pedagogiset mallit ja menetelmät etwinning-projektissa Pedagogisen projektin suunnittelun askeleet Opetussuunnitelman tavoitteet taustalla Yhteinen suunnittelu toisessa maassa olevan kumppani-opettajan kanssa ja oppijoiden osallistaminen Oppimisprosessin ja oppimistilanteiden suunnittelu projektiin 22 3 Yhteisöllinen toiminta verkko-oppimisympäristöissä Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn erityispiirteitä Pedagogisia näkökulmia yhteisölliseen verkko-oppimiseen Yhteisöllistä työskentelyä verkon kautta etwinning-projekteissa 34 4 Projektin toteuttaminen koulussa ja oppilaitoksessa Mikä on projekti? Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty Käynnistäminen Sitouttaminen Arviointi Projektin päättäminen Projektimaista työskentelyä etwinningissä 42 5 Mistä on hyvä hanke tehty? Monenlaista laatua Käytännön vinkkejä Opetussuunnitelma ohjaa Kansainvälisessä seurassa 48

4 5.5 Yhteisvoimin yhteisiin tavoitteisiin Koko koulu mukaan Uutta luovasti Tieto- ja viestintätekniikka hyödyllisessä käytössä Tavoitteellisesti tuloksiin Hyvä työ myös toisten tietoon 55 6 etwinning-projektien tietotekniset työvälineet etwinningin omat välineet etwinningiin liitetyt välineet Sosiaalinen media ja sen sovellukset opettajan työkaluina 63 7 etwinning opetussuunnitelmaa toteuttamassa Toimintatapojen monipuolistaminen Oppiaineet ja integrointi Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Tieto- ja viestintätekniikka Innovatiivisuus 80 8 Tulosten arviointi ja levittäminen Mitä hyötyä etwinning-rojekteista? etwinning-projektin arviointi Projektin esittely 87 Liite Projektien arkea ja hyviä käytäntöjä

5 Lukijalle Koulutuksen kehittämistilaisuuksissa kuulee usein sanottavan, että kansainvälisyydestä pitäisi tulla koulun arkea. Puhumme edelleen kansainvälistämisestä, vaikka Suomi on jo kansainvälistynyt ja sen mukana koulut. Elinkeinoelämä kulkee globalisaation virrassa. Väestö monikulttuuristuu. Työperäinen maahanmuutto kasvoi vuonna 2007 noin 60 % edellisvuodesta. Maailma tulee elämäämme tietoverkkojen ja median kautta halusimme tai emme. Lapset ja nuoret elävät jo luontevasti kansainvälisessä maailmassa ja ovat tietoverkoissa kuin kotonaan. Pysyykö koulu mukana? Opetussuunnitelmat edellyttävät, että kansainvälinen ja monikulttuurinen osaaminen mahdollistetaan jokaiselle oppilaalle. Kouluissa mietitään keinoja, joilla kansainvälisyys parhaiten otettaisiin haltuun. Monen mieleen tulee matka ulkomaille, kun mietitään kansainvälistämisen tapoja. Onko meillä resursseja matkustaa kaikkien oppilaiden kanssa kansainvälisyyteen? Katsommeko Suomesta poispäin, kun hakeudumme kansainvälisyyteen, vai myös maan rajojen ja koulun sisälle, kotikansainvälisyyteen? Hyödynnämmekö tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet täysipainoisesti? Euroopassa koulujen kansainvälisyyttä on toteutettu monin EU-ohjelmin 1990-luvun alusta. Läpimurto tapahtui vuonna 2004, kun EU käynnisti etwinning-ohjelman. Tavoitteena oli, että jokainen Euroopan koulu saisi kumppanin jonkin toisen maan koulusta. Vuoden 2008 loppuun mennessä jo yli koulua on hankkinut kansainvälistä kokemusta hyödyntämällä etwinningiä. Suomessa etwinning-hankkeeseen oli liittynyt 800 koulua eli joka viides maamme oppilaitos. Tämä opas pyrkii osoittamaan, kuinka kansainvälistä toimintaa voidaan tuoda jokaisen koulun arkeen niin että pysytään opetussuunnitelmien tavoitteissa ja suomalaisen oppimisajattelun ytimessä. Partnerikoulun kanssa voi tehdä kansainvälistä yhteistyötä kirjeenvaihdosta kehittämisprojekteihin ilman hakemussulkeisia, varojenkeräystä, kestävää kehitystä uhmaavia lentoja, murheita matkan vaaroista. 5

6 Parempi oppia yhdessä Kansainvälistymisen rinnalla on etwinning-hankkeessa yhtä tärkeänä tavoitteena edistää tieto- ja viestintätekniikan järkevää opetuskäyttöä Euroopan kouluissa, ei irrallisena toimintona vaan osana normaalia opetusta. Silloin myös oppimisprosessien ja opetusmenetelmien kehittäminen on osa etwinning-yhteistyötä. Tämä opas on syntynyt näiden tavoitteiden yhdistämisestä. Oppaan alkuosassa oppimisen tutkijat antavat ohjeita oppimistilanteiden suunnittelusta ja uusien menetelmien käytöstä oppimisprojekteissa. Toinen kokonaisuus muodostuu projekteissa hyödynnettävien tietoteknisten välineiden esittelystä ja kolmas opettajien hankkimista käytännön kokemuksista. Parhaat kiitokset kaikille niille opettajille, jotka ovat oppaan koontivaiheessa kertoneet kokemuksistaan! Opettajan ainainen ongelma on tietenkin aikapula: kuinka mahduttaa kaikki tarpeellinen käytettävissä olevaan tuntimäärään? Siksi oppaan yksi tavoite on antaa konkreettisia ideoita ja vinkkejä siitä, kuinka projektityö sopii opetuksen osaksi ja kuinka se tarjoaa mahdollisuuden oppijoille ja opettajille kehittää erilaisia tietoja ja taitoja ilman ylimääräistä painetta. Suomalainen opetushenkilökunta on jo nyt ammattitaitoista, mutta kukapa ei haluaisi kehittää itseään aina vain eteenpäin. Opetushallituksen etwinning-tiimi 6

7 1 etwinning: Verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Mia Sandvik, Satu Raitala etwinning on Euroopan laajuinen opettajien yhteisö, jonka jokainen jäsen haluaa tarjota oppilailleen mahdollisuuden olla suorassa yhteydessä toisen eurooppalaisen nuoren kanssa, oppia toisten ajatuksista ja keskustella aiheista, jotka kiinnostavat nuoria kaikkialla. Opettajat saavat itse kehittää pedagogisia taitojaan ja kokemustaan ja tekevät etwinningistä dynaamisen, alati kasvavan ja vuorovaikutteisen yhteisön. etwinningissä mukana voivat olla opettajat, oppilaat, rehtorit, kirjastonhoitajat ja muu kouluyhteisö. Hanke tuo yhteen tekijät koulussa, tukipalvelun työntekijät, vanhemmat, webmasterit, opettajien täydennyskoulutuksen vastaavat sekä pedagogiset asiantuntijat Euroopan unionin 27 jäsenmaassa sekä Norjassa ja Islannissa. Anne Gilleran: Opi etwinningin kanssa,

8 Parempi oppia yhdessä 1.1 Portti ja portaali yhteistyöhön etwinning on tietoverkkopohjainen kouluhanke, jonka Euroopan komissio käynnisti vuonna 2004 osana elearning -ohjelmaa. Vuonna 2007 käynnistyi toinen ohjelmakausi, jolloin etwinning liitettiin osaksi Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa Euroopan kouluja muodostamaan kumppanuuksia ja tekemään yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan avulla. Toisin kuin eurooppalaisiin projekteihin yleensä, etwinningiin ei liity pitkäkestoista ja suuritöistä sitoutumista, ylimääräistä byrokratiaa, budjetointia eikä pakollista raportointia. Se tarjoaa koululle tai oppilaitokselle ilmaisen ja helpon tavan löytää eurooppalainen yhteistyökumppani joko muutaman viikon projektia varten tai useaksi vuodeksi, ystävyyteen saakka. etwinning on saavuttanut suuren suosion eurooppalaisten opettajien keskuudessa juuri yksinkertaisuutensa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. etwinning kattaa esi- ja perusopetuksen lisäksi toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen. Koska opetushankkeet toimivat verkon välityksellä, tarjoaa etwinning mahdollisuuden tuoda oppilaitoksen tieto- ja viestintätekniikka uudelle tasolle opetussuunnitelmien edellyttämällä tavalla. etwinningissä on panostettu erilaiseen tukeen, koulutukseen, neuvontaan ja tiedotusmateriaaliin sekä konkreettisiin työkaluihin. Ohjelma tarjoaa ilmaisia projektin hallinta- ja suunnittelutyökaluja sekä useita erilaisia välineitä varsinaiseen työntekoon. Erilaisten välineiden avulla kaksi tai useampi eurooppalaista oppilaitosta voi tehdä oppimisalustalla yhteisiä töitä, jakaa töittensä tuloksia verkkolehdessä ja keskustella foorumeilla. Jokainen projektin perustaja voi määritellä itselleen sopivat työkalut ja varmistaa sen, että koulu on mukana kehittyvässä maailmassa ja antaa oppijoille parhaat mahdollisuudet tulevaisuuteen. Syksyllä 2008 etwinningin omaa portaalia uudistettiin yhteistyöportaalin suuntaan. Eurooppalaisilla opettajilla on nyt oma yhteisö, jossa yhteistyö, ideoiden ja tiedon vaihtaminen ja yhdessä oppiminen ovat keskeisiä. Paitsi perustaa projekteja, jäsenet voivat luoda erillisiä ryhmiä ja liittyä ryhmiin, jotka on integroitu portaaliin ja sisältävät työkaluja rajatun teeman tai aineen parissa työskentelemiseen. Portaali antaa opettajalle entistä enemmän jo ennen projektikumppanin löytämistä. etwinning-projektille ei ole asetettu aikarajoja eikä toiminnasta tarvitse raportoida jälkikäteen. Suotavaa tietenkin on, että toiminnasta tiedotetaan yhteisessä portaalissa ja paikallisesti koulun sisällä. Myös projektin sisältö on etwinningissä vapaa. Projekti voi olla kielten projekti, jonka tavoitteena 8

9 etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle on autenttisen kielenkäytön harjoitteleminen. Se voi olla luonnontieteiden projekti, jossa tehdään yhteisiä kokeita ja verrataan tuloksia. Se voi olla kulttuuriprojekti, jossa oppijat työstävät eri oppiaineissa yhteisiin eurooppalaisiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on kuitenkin opetussuunnitelmien tavoitteiden toteuttaminen. Näin opettajalle ei synny ylimääräistä työtä, sillä projektin oppimistehtävät voidaan sisällyttää tavanomaiseen luokkatyöskentelyyn. Kuten monet jo mukana olevat opettajat sanovat: vain mielikuvitus on rajana! Tässä teoksessa on runsaasti vinkkejä mahdollisuuksista toteuttaa opetussuunnitelmaa etwinning-projekteissa. Liitteeseen on lisäksi koottu esimerkkejä jo toteutetuista projekteista, joista voi poimia itselle sopivat ainekset etwinning-reseptin muokkaamiseksi. 1.2 etwinning ja muut kansainväliset ohjelmat Euroopan komission Elinikäisen oppimisen ohjelman rakenteet uudistettiin vuonna Näin myös etwinningistä tuli osa Comenius-ohjelmaa, joka on tarkoitettu kaikille kouluyhteisöön kuuluville: oppilaille, opettajille ja muulle opetusalan henkilöstölle. Arkipäivän kielenkäytössä kannattaa kuitenkin etwinning erottaa muista Comenius -hankkeista, joita Suomessa hallinnoi ja joihin tukea myöntää Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. etwinning-hankkeessa ei rahoiteta koulujen projekteja, vaan tukea tarjotaan hyvin monessa muussa muodossa. etwinning on erityisesti opetuksen sisällöllisen ja menetelmällisen kehittämisen hanke. Vaikka etwinningiin ei kuulu rahoitusta eikä liikkuvuutta, niitä ei tarvitse sulkea pois. etwinning-projektin voi yhdistää muihin kansainvälisiin hankkeisiin, kuten Nordplus-ohjelmaan, Comenius-ohjelman muihin hankkeisiin ja Leonardo da Vinci -ohjelmaan. Esimerkiksi etwinningin kumppanihaun kautta voi löytyä myös liikkuvuudesta ja kouluvaihdosta kiinnostuneita opettajia. etwinning-projekti voikin toimia astinlautana pidempikestoiselle vaihtoprojektille. Hyvin toteutettu etwinning-projekti voi auttaa varsinaisen Comenius-projektin rahoituksen saamisessa, mikä mahdollistaa kumppaneiden tapaamisen ja yhteistyön mahdollisen syventämisen. Vastaavasti etwinning-projekti voi myös olla lyhempi jakso Comenius-projektin aikana tai jatkoa jo päätökseen saatetulle Comeniusprojektille, jolloin hyvin alkanutta yhteistyötä ei tarvitse keskeyttää. Peruslähtökohta on, että etwinning-hankkeen voi toteuttaa normaalina opetuksena ilman ylimääräistä rahoitusta. On mahdollista hakea rahoitusta muistakin lähteistä, jos projekti täyttää rahoittajan asettamat vaatimukset. Esimerkiksi Opetushallitus antaa valtion avustusta kansainvälistämishankkeille. Myös erilaisiin kulttuuri- tai tiede instituutteihin kannattaa olla yhteydessä, projektin sisällöstä riippuen. 9

10 Parempi oppia yhdessä Hannu Ylilehto 1.3 etwinningistä lisäarvoa koulutyöhön etwinning-ohjelman toiminta-ajatuksena on tarjota kouluille puitteet, joissa tehdään yhteistyötä muiden Euroopan koulujen kanssa internetissä. Se on siis tila ja työkalu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisen toiminnan oikeutus osana koulun arkea tulee siitä, että se tukee opetussuunnitelman tavoitteita ja auttaa toteuttamaan niin oppilaiden kuin opettajien perustehtävää koulussa. Opettajien ja rehtorien autenttiset havainnot kertovat etwinningin tuomasta lisäarvosta koulujen elämänmenoon. Oppimiselämyksiä kansainvälisyydestä Kansainvälisyys näkyy koulun arjessa. Siihen törmää kotikaupungin kaduilla, se tulvii olohuoneeseen monen median kautta, se pesiytyy jokapäiväiseen kielenkäyttöön. Mutta vasta kansainväliset kumppanuudet esimerkiksi etwinning-hankkeissa tuovat sen lähemmäksi opettajaa ja oppilaita. Omakohtaisista elämyksistä voi kasvaa innostavia oppimiskokemuksia. Oman koulun perinteisiin kenties jo kuuluva, koulun painopistealueissa mainittu ja rehtorin opetussuunnitelmaan kirjaama kansainvälisyys ei välttämättä vielä kosketa. Se jää jotenkin piiloon ja kätköön kukapa nyt opsia innostuakseen lukisi. Muistan nähneeni koulun käytävillä vaeltelevia, vierasta kieltä puhuvia vierailijaryhmiä. En kiinnittänyt niihin suurempaa huomiota, koska kukaan vaeltelijoista ei pysähtynyt puhuttelemaan erityisesti minua, muistelee Piia Leppä Forssan yhteislyseosta. Oven kansainvälistymiseen avasi Piialle opettajakollega, joka pyysi häntä mukaan Tarttoon opiskelijaryhmän valvojaksi. Asia seurasi toistaan, ja ennen pitkää Piia Leppä huomasi vetävänsä tarttolaisen Forseliuksen lukion ja opettaja Helja Kirberin kanssa yhteistä kirjallisuuskurssia. Kohta Piia järjesteli yhteisiä chatteja ja seminaareja, toimitti verkkolehteä, otti vastaan ulkomaisia vieraita ja vieraili itsekin Virossa pari kertaa vuodessa. Yhteistyön myötä Piia on tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja kokonaiseen uuteen kulttuuriin. Hän on tutustuttanut siihen myös opiskelijoitaan, saanut kielikylpyjä, oppinut chattaamaan, innostunut pitämään blogia ja tekemään verkko-opetusmateriaalia. 10

11 etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Olen saanut uusia näkökulmia omaan työhöni, alkanut lukea kirjallisuutta toisin, Piia kertoo. Olen saanut Facebook-ystävikseni Heljan, Pertin, Kristyn ja Elisin. Tiedän virolaisten lukevan paljon Sofi Oksasta ja Juha Vuorista. Tunnistan pesivän haikaran, tiedän enemmän Vanemuisen ja Väinämöisen tarujen yhtymäkohdista. Mutta ennen kaikkea olen oppinut katselemaan itseäni, omaa kouluani ja kulttuuriani uudella tavalla. Mielekäs kurkistus maailmaan Omakohtaiset elämykset ja muistot innostavat opettajaa tuottamaan samankaltaisia elämyksiä myös oppilaille. Mäntsälän Ohkolan koulussa opettava Sari Auramo muistaa lämpimästi perheen yhteiset ulkomaanmatkat. Käänteentekevää Sarille oli tutustua 14 maasta tuleviin samanikäisiin varhaisnuorison leirillä Romaniassa vuonna Tärkeä oli myös vaihtooppilasvuosi USA:ssa. Muistan ihmetelleeni asioita ja ymmärtäneeni oman maan erityispiirteitä paremmin sen kautta, mitä näin ja koin muualla. Palasin kotiin aikuistuneena ja kielitaitoisena. Näin maailman huomattavasti monisävyisempänä kuin aiemmin. Vaikka matkustelu on Sarin oppilaille helpompaa ja yleisempää kuin se oli hänelle itselleen, se ei ole kaikille mahdollista. Mutta onneksi tietotekniikka on avannut maailman jokaisen ulottuville. Muihin maihin ja niiden asukkaisiin voi tutustua monien tietotekniikan ohjelmien, laitteiden ja sovellusten avulla. Koululaiset ovat monesti opettajaansa taitavampia käyttämään reaaliaikaisia viestintäkeinoja. Mutta opettajan tehtävä on ohjata nuoria kurkistamaan maailmaan mielekkäällä tavalla. etwinning tarjoaa luistavan alustan kansainvälisille projekteille, jotka rakentuvat opettajan, oppilaiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Sari Auramo on ollut eri-ikäisten alakoululaistensa kanssa mukana kuudessa etwinning-projektissa. Ne ovat vaihdelleet kestoltaan, aiheiltaan ja toteutukseltaan; on koettu niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin. Mutta hauskaa on ollut! Toisluokkalainen oppilaani vastasi kreikkalaisen ikätoverinsa esittelyyn iloisesti: My name is Matti. I like spaghetti too. Pienten oppilaiden suurimmat ahaa-elämykset ovat tulleet sen tajuamisesta, kuinka samanlaisia toiset eurooppalaiset lapset ovat, iloitsee Sari. 11

12 Parempi oppia yhdessä Pelaako siellä tytötkin rugbya? Etwinning on kivaa. Siinä joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa ja pääsee tutustumaan heidän kouluunsa ja kulttuuriinsa. Saattaapa käydä niinkin, että oppilaat ja opettaja vallan innostuvat, ja kansainvälisyyden tuoma into ja mielihyvä heijastuu kaikkeen arkiseen koulutyöhön. Näin kävi Porvoossa Pääskytien koulussa Pasi Siltakorvelle ja hänen oppilailleen. Kolmisen vuotta sitten uteliaisuus voitti, Pasi kertoo. Kirjauduin etwinning-portaaliin ja ryhdyin etsimään kumppanikoulua. Muutaman ehdokaskokelaan jälkeen löytyi se oikea: Sackvillen koulun erityisopetusyksikkö East Grinstedissä Englannissa. Kolmatta vuotta jatkuva yhteistyö kumppanikoulun kanssa on parhaimmillaan osa jokaviikkoista koulutyötä. Pasi pitää siitä, että etwinningissä on helppo toteuttaa ideoitaan. Matkan varrella on puolin ja toisin tullut uusia ehdotuksia pikkuprojekteiksi. Aikaa on mennyt joskus koko päivä, joskus vain tunti viikossa. Oman luokan kanssa on joustavaa toimia: teddykarhu Otso asetellaan kahvilan kaiteelle ja Esko nappaa muutaman kuvan, jotka sitten liitetään Otson mukaan matkapäiväkirjaan Englantiin. Joku keksii laittaa Otson istumaan Runebergin patsaan jalustalle. Twix, Buy it! Joonas, Pia ja Galang videokuvaavat mainosta. Hintakyltti kääntyy. Toisella puolella on eurot, toisella punnat. Vertaillaan patukoiden hintoja meillä ja Englannissa. Aiheena on nuorten rahankäyttö. Tytöillä on vuorosanat piilossa. Kolmas otto. Jos ei nyt naurattaisi niin paljoa. Siis kuinka työhaastattelussa EI pidä käyttäytyä. Peetu kuvaa käy! Rajatullakin kielitaidolla ovat oppilaat pystyneet kommunikoimaan. Kuvin ja videoin on voitu kertoa monta asiaa. Videokonferenssin aluksi britit haluavat nähdä kun nostamme jalat kameran linssin eteen. Heistä on kummallista, kun meillä ei ole kenkiä ja sipsutamme sukkasillamme koulun tiloissa. Vaikka samankaltaista kahdenkeskistä toimintaa kuin Porvoon ja Sackvillen kesken voi olla ilman etwinningiäkin, on etwinning-portaalin kumppaninhaku Pasin kokemusten mukaan suureksi avuksi varsinkin alkuvaiheessa kumppania etsittäessä. 12

13 etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Ehdokkaita voi tulla liikaakin, ellei rajaa toiveitaan. Sitten vain, kuten muussakin deittailussa, nappaat sopivimman ehdokkaan, Pasi neuvoo. Pasi Siltakorpi uskoo entisille oppilailleen jääneen myönteisiä kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän aikoo jatkaa deittailua ja aloittaa yhteistyötä uudenlaisen hankkeen parissa myös uusien oppilaittensa kanssa. Kansainvälisyys kannattaa Lukiossa on kiire eteenpäin. Siksi kansainvälisyystoiminta kannattaa sisällyttää koko koulun toimintakulttuuriin niin, ettei se kilpaile vaan täydentää sitä, summaa Jukka Pirttimäki Euran lukion kokemuksia. Euran lukiossa on panostettu kansainvälisyyteen jo usean vuoden ajan. Global.me-kurssi (globalme.org) on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden käsitellä ulkomaisten harjoittelijoiden johdolla globaaleja asioita kuten ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävää kehitystä. Pisa-verkostoon (sotunki.edu.vantaa.fi/pisa) kuuluminen on tuonut kouluun saksalaisia nuoria tekemään tutkimusta suomalaisesta koulujärjestelmästä. Apuopettajat, japanilainen Akiko ja tanskalainen Mette sekä monet muut vaihto-oppilaat ovat esitelleet omaa kulttuuriaan ja virkistäneet koulun arkea. Useat opintomatkat ovat motivoineet vieraan kielen ja kulttuurin opiskeluun. Koulu on ollut mukana kahdessa etwinning-projektissa. Ice-Breaker -projektissa on mukana useita eurooppalaisia kouluja, ja opiskelijat ovat tuottaneet materiaalia puolalaisen koordinaattorikoulun ylläpitämälle alustalle. Opiskelijamme ovat saaneet esitellä suomalaista kulttuuria ja tapojamme muille. Aiheet ovat vaihdelleet Alvar Aallosta eukonkantoon, Pirttimäki naurahtaa. Cultural Encounters -projektissa yhteistyö bolognalaisen Liceo Copernicon kanssa on tutustuttanut opiskelijoita italialaisiin nuoriin ja heidän kulttuuriinsa. Oleellisinta on juuri opiskelijoiden yhteistoiminta, Jukka Pirttimäki muistuttaa. Projekti on vaatinut opiskelijoiltamme kielen ja kulttuurin opiskelua, kirjallisuuden lukemista ja verkkomateriaalin tekemistä. 13

14 Parempi oppia yhdessä Kansainvälisyys sivuaa kaikkia oppiaineita ja sillä on yhtymäkohtia opetussuunnitelman jokaiseen aihekokonaisuuteen. Näin se tukee Jukka Pirttimäen mukaan lukio-opetuksen yleisten tavoitteiden toteuttamista. Tuntuu oikealta elämältä On englannintunti Oriveden Keskuskoulussa. Oppilaat istuvat pareittain ja keskustelevat ohjeen mukaan: Do you like reading? Yes, I do. What s your favourite sport? Football. Englanninopettaja Tiina Sarisalmesta tilanne tuntuu hiukan hölmöltä. Oppi laat kyselevät toisiltaan asioita, joiden vastaukset he tietävät ennestään. Joidenkin kysyjien kiinnostus herpaantuu. Tässä harjoitellaan viestinnän ja vuorovaikutuksen perussanontoja. Oikeasta vuorovaikutuksesta ei kuitenkaan ole kyse. Oppilaat keskittyvät kumpikin omaan suoritukseensa ja vähät välittävät parin vastauksista. On toinen englannintunti. Oppilaat istuvat tietokoneluokassa omassa verkko-oppimisympäristössään ja lukevat kumppanioppilaitten kirjeitä keskustelualueella. Aiheena ovat harrastukset. Nyt alkaa naputus. Oppilaat kirjoittavat vastauksia ja kyselevät lisää tietoja. He kirjoittavat omia juttujaan ja tekevät tehtäviä. Koulun jälkeen kotona voi mennä englannin virtuaaliluokkaan takaisin. Onko han joku vastannut kirjeeseen? Siellä on joku yhtä aikaa, hänelle voi lähettää viestin. On taas englannintunti. Jenny näyttää tietokoneelta kuvaa dataprojektorilla ja kertoo luokkakavereilleen: This is my Spanish friend Pablo. He likes reading. He likes Harry Potter books Does he play football? Yes, he does. Nyt englanninopettaja innostuu. Tämä on aitoa vuorovaikutusta! Näin käytetään vierasta kieltä oikeasti, jotta opittaisiin tuntemaan ja ymmärtämään toinen toistaan. Englannin sanavarasto kasvaa ja oppilaitten viestintätaidot kehittyvät kohisten. Ja mikä parasta, tämä ei tunnu koululta, vaan elämältä, myhäilee Tiina Sarisalmi tyytyväisenä. 14

15 2 Projektin pedagoginen rakentaminen Pasi Silander 2.1 Pedagogisen projektin lähtökohdat Koulussa toteutettavien pedagogisten projektien keskeisenä lähtökohtana on monipuolisten ja rikkaiden oppimiskokemusten tarjoaminen oppijoille. Projektit tarjoavatkin usein motivoivan ja oppijoita osallistavan lähtökohdan uusien asioiden oppimiselle. Tällöin projektin ja erityisesti oppijan oppimisprosessin tulee olla ennalta menetelmällisesti suunniteltu. Työelämän hankkeissa usein riittää ulkoisen toiminnan tai lopputulosten suunnittelu ja aikataulutus, mutta oppimisprojekteissa painopisteenä on lopputuloksen lisäksi oppijan ajattelun ohjaus. Millaisia oppimistilanteita oppijalle halutaan projektin myötä mahdollistaa? Millaisia ajattelutaitoja oppija voi projektiin osallistuessaan harjoittaa? 15

16 Parempi oppia yhdessä Tässä luvussa käsitellään etwinning-projektin pedagogiikan rakentamista ja ohjeistetaan opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan pedagogisesti laadukas prosessi. Alkajaisiksi luodaan katsaus erilaisiin oppimiskäsityksiin ja teorioihin, joita projektit voivat sisältää, minkä jälkeen opetussuunnitelman tavoitteet otetaan projektin suunnittelun lähtökohdaksi ja niistä johdetaan pedagogisesti mielekäs prosessi. Prosessin suunnittelun jälkeen on helppo lähteä hahmottelemaan oppimistilanteita ja oppijoiden toimintaa opiskelua projektissa. Lopuksi luodaan vielä katsaus oppimisprosessin suunnitteluun suunnittelupohjan avulla, mistä onkin hyvä jatkaa seuraavaan lukuun ja miettiä, miten verkkoympäristöä voidaan prosessissa hyödyntää. 2.2 Tehokas oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset projektin taustalla Miten oppiminen tapahtuu ja miten oppimista edistetään? Tähän kysymykseen vastaavat oppimiskäsitykset. Jokaisella meistä, niin opettajalla kuin oppijallakin, on oma käsityksemme siitä, miten oppiminen tapahtuu, miten itse opimme tehokkaimmin ja miten voimme edistää ja auttaa toisen ihmisen oppimista. Omat oppimiskäsitykset saattavat joskus olla naiiveja ja virheellisiäkin ne ovat saattaneet muodostua lähes tiedostamatta, tai niiden muodostumista ovat ohjanneet epäonnekkaat sattumat ja negatiiviset kokemukset. Oppimiskäsitykset ohjaavat joka tapauksessa vahvasti opettamista ja opiskelua. Jotta eri menetelmiä ja pedagogisia malleja voisi käyttää projektissa tietoisesti apuna edistämään oppijan oppimista, on hyvä tarkastella taustalla vaikuttavaa oppimiskäsitystä. Jos myös oppija tulee tietoiseksi siitä, miten oppiminen tapahtuu ja miten itse parhaiten oppii, on hänellä työkalut uusien asioiden oppimiseen ja opiskeluun. Perinteisesti oppimiskäsityksiä voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista: Mitä oppiminen on? Miten oppiminen tapahtuu? Mitkä tekijät edistävät oppimista? Millaista ajattelua tai tiedonprosessointia oppiminen oppijalta edellyttää? Millaisessa kontekstissa oppiminen parhaiten tapahtuu? Mikä on oppijan, opettajan ja vertaisoppijoiden rooli? Miten oppimista voi ohjata? Näitä kysymyksiä voi käyttää apuna, kun reflektoidaan eli peilataan omaa oppi miskäsitystä. Kysymyslista toimii hyvin myös oppijoiden kanssa käytävän yhteisen keskustelun pohjana. 16

17 Projektin pedagoginen rakentaminen Oppimiskäsitykset Kasvatustieteessä oppimiskäsitykset (engl. learning theories) voidaan karkeasti jakaa perinteisiin (tai vanhoihin) ja uusiin (tai nykyisiin) oppimiskäsityksiin. Perinteisiä oppimiskäsityksiä ovat behaviorismi ja kognitiiviset informaationprosessointiteoriat. Uusiin oppimiskäsityksiin luetaan konstruktivismi ja sosio-kulttuuriset oppimisteoriat. On kuitenkin huomattava, että oppimis käsitysten pohjalla on aina tiedonfilosofinen kysymys eli käsitys siitä, mitä tieto on, miten tieto rakentuu ja miten tietoa syntyy. Nykyiset oppimiskäsitykset Konstruktivistinen oppimiskäsitys (engl. constructivist learning theory) Konstruktivismi on perimmiltään tietokäsitys, jossa tiedon nähdään rakentuvan pienistä palasista, joista rakennetaan eli konstruoidaan aina tarpeen mukaan käyttötilanteeseen sopiva kokonaisuus. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä oppijan nähdään olevan aktiivinen tiedonrakentelija. Oppiminen on tulosta oppijan omasta tiedonrakentelusta, omasta tiedontuottamisesta. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä ei erityisesti painoteta oppijoiden yhteisöllistä toimintaa, mutta toisaalta sitä ei ole suljettu poiskaan. Sosio-kulttuurinen oppimiskäsitys (engl. socio-cultural learning theory) Sosio-kulttuurisen oppimiskäsityksen mukaisesti oppimisen nähdään tapahtuvan sosiaalisessa kontekstissa, jossa tieto muodostuu yhteisöllisesti ryhmän sisällä. Pääpaino on oppijoiden yhteisöllisellä tiedonrakentelulla ja vuorovaikutuksella. Kulttuuri välittää keskeistä tietoa; sosio-kulttuurisessa oppimiskäsityksessä kulttuurin välittämä tieto, kuten symbolijärjestelmät (esim. matematiikka) tai kieli ja kielenkäyttösäännöt ovat tärkeitä oppijan ajattelun työkaluja. Käytännön työmuotoina kouluissa usein käytetään tiimeissä tapahtuvaa yhteisöllistä oppimista tai tutkivan oppimisen projekteja. Opetussuunnitelmien oppimiskäsitys Peruskoulun, lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisissa Opetussuunnitelmien perusteissa on käsitelty oppimiskäsitystä ja oppimisympäristöä (engl. learning environment), joita opetuksen tulee toteuttaa. Käy katsomassa valtakunnallisien opetussuunnitelmien perusteista, mitä oppimiskäsityksistä sanotaan kouluasteellasi. Opetussuunnitelmien perusteet löytyvät mm. osoitteesta: 17

18 Parempi oppia yhdessä Milloin oppiminen on tehokasta? Oppiminen on tehokasta, kun 1) opetus ja oppiminen on suunnitelmallista, lähtien ikäryhmälle sopivista oppimisen TAVOITTEISTA (tavoitelähtöisyys oppimisprosessissa) ja 2) oppija on aidosti ja koko ajan tietoinen oppimisen tavoitteista ja pystyy siten toimimaan tavoitteellisesti ja 3) oppimiskäsitys ja käytetyt menetelmät on tietoisesti valittu siten, että ne tukevat kyseisen tavoitteen mukaista oppimista ja 4) oppija on tietoinen siitä miten oppii, mitä menetelmiä ja tekniikoita kyseisen asian opiskelussa käytetään, ja hän osaa käyttää näitä menetelmiä ja tekniikoita (metakognitiiviset taidot) ja 5) oppijalla on käytössään tarvittavat materiaalit, resurssit ja työkalut sekä oppimisyhteisö ja 6) oppija on aktiivinen toimija, työstää tietoa em. menetelmien mukaisesti ja saa tarvittaessa opettajan ohjausta. 2.3 Pedagogiset mallit ja menetelmät etwinning-projektissa Pedagogiset mallit (engl. pedagogical models) ovat teoriapohjaisia jäsennyksiä oppimistilanteiden ja oppimisprosessin etenemisestä. Pedagoginen malli kuvaa, miten oppiminen tapahtuu pedagogisen asetelman mukaan. Ne jäsentävät oppimisprosessin eri vaiheisiin ja toimivat mainiona kehikkona pedagogisen projektin suunnittelussa. Nykyisissä yleisesti käytetyissä pedagogisissa malleissa oppija on aktiivinen tiedonrakentelija, joka oppii yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa. Seuraavassa esitellään muutama keskeinen pedagoginen malli etwinning-projektin pedagogiikan rakentamisen avuksi. Oppiminen yhteisöllisesti 18 Oppiminen tapahtuu parhaiten sosiaalisessa kontekstissa, yhteisen tiedonrakentelun pohjalta. Yhteisöllisellä oppimisella (engl. collaborative learning) tarkoitetaan tässä työmuotoja, joissa oppijat toimivat oppimistilanteessa esimerkiksi tiimeissä jonkin ongelman ratkaisemiseksi tai halutun tuotoksen tekemiseksi. Perinteisestä ryhmätyöstä yhteisöllinen oppiminen eroaa siinä, että yhteisöllisessä oppimisessa oppijat aidosti ajattelevat yhdessä ei riitä, että jokainen tekee oman palasensa ja palaset kootaan lopuksi yhteen.

19 etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Omien ajatusten ulkoistamisella ja niiden esittämisellä muille oppijoille on keskeinen merkitys, samoin kuin vertaispalautteella. Yhteisöllisessä tiedonrakentelussa kehitetään ajatuksia ja rakennellaan tietoa yhdessä; saadaan muilta oppijoilta kommentteja ja uusia ideoita ja joudutaan myös reflektoimaan omaa ajattelua. Yhteisöllistä oppimista voidaan toteuttaa mm. lähiopetuksessa luokkatilanteessa, erilaisissa projektitöissä ja verkkooppimisympäristöissä. Yhteisöllinen oppiminen on tehokkainta parin kanssa tai pienissä tiimeissä työskenneltäessä. Siihen ei ensisijaisesti sovi vanhakantainen atk-luokka, jossa jokainen oppija istuu oman koneensa takana ja puuhastelee yksinään. Yhteisöllisessä tilanteessa jokainen oppija voi tuoda yhteiseen prosessiin oman asiantuntemuksensa ja kokemuksensa. Oppijoita tulisi rohkaista esittämään myös keskeneräisiä ja kehittelyn alla olevia ajatuksiaan ja tuotoksiaan, vaikka lopputuotos olisikin tarkoitus palauttaa opettajalle erikseen. Yhteisöllinen tiedonrakentelu kannattaa ohjeistaa hyvin, esimerkiksi antamalla oppimistehtäviä. Keskustelua ei synny itsestään, vaan sille on annettava mielekäs aloitusongelma, konteksti sekä jokin tavoite ja päämäärä. Ongelmakeskeinen oppiminen Ongelmakeskeisessä oppimisessa (engl. problem based learning, PBL) oppimisprosessi lähtee liikkeelle ongelmista eli kysymyksenasettelusta, ja oppimisen nähdään olevan parhaimmillaan ongelman-ratkaisuprosessi. Usein oppijat asettavat pienryhmissä aloitusongelmat, joihin lähtevät sitten vastausta rakentelemaan. Ongelmanasettelu toimii motivoivana ja oppimista ohjaavana elementtinä koko prosessin ajan. Ongelmanasetteluja voi tehdä esimerkiksi opettajan esittämän casen eli tapauskuvauksen pohjalta, tai jossain tilanteessa on opettajan mielekästä asettaa tarkastelun kohteena olevat ongelmat. Ongelmakeskeisen oppimisen keskeinen tekijä on oppijoiden omien mielenkiinnon kohteiden käsittely ja aitojen kysymysten esittäminen. Kysymykset ohjaavat tiedonrakenteluprosessia. (Luonnollisesti myös opettaja voi tarvittaessa asettaa prosessille aloitusongelman.) Oppimisprosessissa ongelmanratkaisun lähtökohtana ovat aidot ongelmat. Myös oppijoiden tuotosten tulisi olla mahdollisimman autenttisia, ei vain opettajaa varten tehtyjä harjoituksia. Ongelmakeskeisessä oppimisessa ongelmanratkaisuprosessilla on ongelmanasettelun ohella keskeinen merkitys. Ongelmanratkaisuprosessin (oppimisprosessin) tavoitteena on synnyttää käsitteellinen muutos eli aito 19

20 Parempi oppia yhdessä laadullinen muutos, jossa oppijan tietorakenteet ja käsitteiden väliset suhteet muuttuvat. Tämä on usein edellytyksenä tiedon soveltamiselle käytäntöön. PBL:stä on olemassa erilaisia sovelluksia ja yksityiskohtaisia malleja, joita löytyy esimerkiksi internetistä. 20 Tutkiva oppiminen Tutkivan oppimisen (engl. progressive inquiry) lähtökohtana on oppijan tietoinen toiminta, jonka tavoitteena on oppijan oman käsityksen ja osaamisen kehittäminen. Tätä oppijan omaa käsitystä ja osaamista kehitetään yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa, jolloin yhteisellä jaetulla asiantuntijuudella on keskeinen rooli prosessissa. Oppijat rakentelevat yhteisöllisesti uutta tietämystä ongelmanasettelun tai pienen tutkimuskysymyksen pohjalta. Oppijat myös jakavat keskenään tietoa ja omia käsityksiään sekä reflektoivat oppimaansa syklisesti syvenevässä prosessissa. Tutkivaa oppimista voidaan käyttää menetelmänä joko yksittäisellä oppitunnilla tai laajemmissa projekti- ja ryhmätöissä. Tutkivan oppimisen prosessi lähtee liikkeelle kontekstin luomisesta, jolloin motivoidaan oppijat ja luodaan konteksti, perusta opittaville asioille. Uudet opeteltavat asiat voidaan ankkuroida todellisen elämän ilmiöihin ja tehdä ne näin oppijoille merkityksellisiksi. Kontekstin eli perustan pohjalta oppijat esittävät omia kysymyksiä eli ongelmanasetteluja, joihin he yhdessä haluavat löytää vastauksen. Luonnollisesti opettaja ohjaa kysymyksenasettelua mielekkääseen suuntaan, ja yhdessä keskustellaan, millaiset kysymykset ovat relevantteja oppimisen tavoitteiden kannalta. Oppijoilla on paljon aikaisempia käsityksiä opittavista asioista tai ainakin ennakkokäsityksiä, jotka ohjaavat uuden asian oppimista. Nämä ennakkokäsitykset on tärkeä tehdä näkyviksi, nostaa pöydälle, jotta niitä voidaan tietoisesti kehittää. Tämä myös mahdollistaa poisoppimisen oppijat voivat prosessin kuluessa todeta, että aikaisempi, väärä tai puutteellinen käsitys (tai selitys) ei toimikaan, ja luoda uuden käsityksen tai selityksen vanhan tilalle. Jos oppijoiden käsityksiä asioista ei tuoda näkyville, on niitä mahdotonta kehittää tietoisesti. Aikaisemmat käsitykset voidaan helposti tuoda näkyville muutamassa minuutissa vaikka pari- tai ryhmäkeskustelussa, joka käydään opettajan antaman kysymyksen pohjalta. Näitä oppijoiden käsityksiä tai selityksiä asioille ja ilmiöille kutsutaan tutkivassa oppimisessa työskentelyteorioiksi tai hypoteeseiksi. Työskentelyteorian (eli oppijoiden luoman käsityksen tai selityksen) reflektointi ja kriittinen arviointi on merkityksellinen vaihe tutkivassa oppi-

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

POP- Paremman Oppimisen Puolesta

POP- Paremman Oppimisen Puolesta POP- Paremman Oppimisen Puolesta PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Sisältö POP esittely Ryhmätehtävä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen kehittäminen Palauteryhmät ja POP Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot