PAREMPI OPPIA YHDESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAREMPI OPPIA YHDESSÄ"

Transkriptio

1 PAREMPI OPPIA YHDESSÄ tukea etwinning-hankkeesta Satu Raitala Hannu Ylilehto (toim.)

2 Kiitokset asiantuntijoille: Pasi Silander Minna Lakkala Leena Vainio Paula Mattila Tomi Terentejff Anne Rongas Kiitokset aktiivisille etwinning-opettajille: Sari Auramo, Ohkolan koulu, Mäntsälä Arja Järvenoja, Koskelan koulu, Oulu Susanna Kivinen, Kenttäkadun päiväkoti, Hyvinkää Marjukka Koskiahde, Raision Kauppaoppilaitos, Raisio Piia Leppä, Forseliuksen lukio, Forssa Marja Laine, Viialan keskuskoulu, Akaa Tuija Lindström, Havukosken koulu, Vantaa Kirsti Lähdesmäki, Puumalan yhteislukio, Puumala Anne Onnela, Kitisenrannan koulu, Sodankylä Jukka Pirttimäki, Euran lukio, Eura Pasi Siltakorpi, Pääskytien koulu, Porvoo Tiina Sarisalmi, Holman koulu, Orivesi Paula Vaattovaara, Levi-Instituutti / Lapin ammattiopisto, Kittilä Opetushallituksen etwinning-tiimi: Ella Kiesi, Yrjö Hyötyniemi, Mia Sandvik, Juho Helminen etwinning-koordinaattorit Opetushallituksessa: Yrjö Hyötyniemi, , Mia Sandvik , Opetushallitus ja tekijät Kansi: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Kuvat: Pia Leppä, Marja Laine, Anne Onnela, Hannu Ylilehto; kaappauksia hankkeiden verkkosivuilta ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki, 2008

3 Sisältö Lukijalle etwinning: Verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Portti ja portaali yhteistyöhön etwinning ja muut kansainväliset ohjelmat etwinningistä lisäarvoa koulutyöhön 10 2 Projektin pedagoginen rakentaminen Pedagogisen projektin lähtökohdat Tehokas oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset projektin taustalla Pedagogiset mallit ja menetelmät etwinning-projektissa Pedagogisen projektin suunnittelun askeleet Opetussuunnitelman tavoitteet taustalla Yhteinen suunnittelu toisessa maassa olevan kumppani-opettajan kanssa ja oppijoiden osallistaminen Oppimisprosessin ja oppimistilanteiden suunnittelu projektiin 22 3 Yhteisöllinen toiminta verkko-oppimisympäristöissä Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn erityispiirteitä Pedagogisia näkökulmia yhteisölliseen verkko-oppimiseen Yhteisöllistä työskentelyä verkon kautta etwinning-projekteissa 34 4 Projektin toteuttaminen koulussa ja oppilaitoksessa Mikä on projekti? Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty Käynnistäminen Sitouttaminen Arviointi Projektin päättäminen Projektimaista työskentelyä etwinningissä 42 5 Mistä on hyvä hanke tehty? Monenlaista laatua Käytännön vinkkejä Opetussuunnitelma ohjaa Kansainvälisessä seurassa 48

4 5.5 Yhteisvoimin yhteisiin tavoitteisiin Koko koulu mukaan Uutta luovasti Tieto- ja viestintätekniikka hyödyllisessä käytössä Tavoitteellisesti tuloksiin Hyvä työ myös toisten tietoon 55 6 etwinning-projektien tietotekniset työvälineet etwinningin omat välineet etwinningiin liitetyt välineet Sosiaalinen media ja sen sovellukset opettajan työkaluina 63 7 etwinning opetussuunnitelmaa toteuttamassa Toimintatapojen monipuolistaminen Oppiaineet ja integrointi Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Tieto- ja viestintätekniikka Innovatiivisuus 80 8 Tulosten arviointi ja levittäminen Mitä hyötyä etwinning-rojekteista? etwinning-projektin arviointi Projektin esittely 87 Liite Projektien arkea ja hyviä käytäntöjä

5 Lukijalle Koulutuksen kehittämistilaisuuksissa kuulee usein sanottavan, että kansainvälisyydestä pitäisi tulla koulun arkea. Puhumme edelleen kansainvälistämisestä, vaikka Suomi on jo kansainvälistynyt ja sen mukana koulut. Elinkeinoelämä kulkee globalisaation virrassa. Väestö monikulttuuristuu. Työperäinen maahanmuutto kasvoi vuonna 2007 noin 60 % edellisvuodesta. Maailma tulee elämäämme tietoverkkojen ja median kautta halusimme tai emme. Lapset ja nuoret elävät jo luontevasti kansainvälisessä maailmassa ja ovat tietoverkoissa kuin kotonaan. Pysyykö koulu mukana? Opetussuunnitelmat edellyttävät, että kansainvälinen ja monikulttuurinen osaaminen mahdollistetaan jokaiselle oppilaalle. Kouluissa mietitään keinoja, joilla kansainvälisyys parhaiten otettaisiin haltuun. Monen mieleen tulee matka ulkomaille, kun mietitään kansainvälistämisen tapoja. Onko meillä resursseja matkustaa kaikkien oppilaiden kanssa kansainvälisyyteen? Katsommeko Suomesta poispäin, kun hakeudumme kansainvälisyyteen, vai myös maan rajojen ja koulun sisälle, kotikansainvälisyyteen? Hyödynnämmekö tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet täysipainoisesti? Euroopassa koulujen kansainvälisyyttä on toteutettu monin EU-ohjelmin 1990-luvun alusta. Läpimurto tapahtui vuonna 2004, kun EU käynnisti etwinning-ohjelman. Tavoitteena oli, että jokainen Euroopan koulu saisi kumppanin jonkin toisen maan koulusta. Vuoden 2008 loppuun mennessä jo yli koulua on hankkinut kansainvälistä kokemusta hyödyntämällä etwinningiä. Suomessa etwinning-hankkeeseen oli liittynyt 800 koulua eli joka viides maamme oppilaitos. Tämä opas pyrkii osoittamaan, kuinka kansainvälistä toimintaa voidaan tuoda jokaisen koulun arkeen niin että pysytään opetussuunnitelmien tavoitteissa ja suomalaisen oppimisajattelun ytimessä. Partnerikoulun kanssa voi tehdä kansainvälistä yhteistyötä kirjeenvaihdosta kehittämisprojekteihin ilman hakemussulkeisia, varojenkeräystä, kestävää kehitystä uhmaavia lentoja, murheita matkan vaaroista. 5

6 Parempi oppia yhdessä Kansainvälistymisen rinnalla on etwinning-hankkeessa yhtä tärkeänä tavoitteena edistää tieto- ja viestintätekniikan järkevää opetuskäyttöä Euroopan kouluissa, ei irrallisena toimintona vaan osana normaalia opetusta. Silloin myös oppimisprosessien ja opetusmenetelmien kehittäminen on osa etwinning-yhteistyötä. Tämä opas on syntynyt näiden tavoitteiden yhdistämisestä. Oppaan alkuosassa oppimisen tutkijat antavat ohjeita oppimistilanteiden suunnittelusta ja uusien menetelmien käytöstä oppimisprojekteissa. Toinen kokonaisuus muodostuu projekteissa hyödynnettävien tietoteknisten välineiden esittelystä ja kolmas opettajien hankkimista käytännön kokemuksista. Parhaat kiitokset kaikille niille opettajille, jotka ovat oppaan koontivaiheessa kertoneet kokemuksistaan! Opettajan ainainen ongelma on tietenkin aikapula: kuinka mahduttaa kaikki tarpeellinen käytettävissä olevaan tuntimäärään? Siksi oppaan yksi tavoite on antaa konkreettisia ideoita ja vinkkejä siitä, kuinka projektityö sopii opetuksen osaksi ja kuinka se tarjoaa mahdollisuuden oppijoille ja opettajille kehittää erilaisia tietoja ja taitoja ilman ylimääräistä painetta. Suomalainen opetushenkilökunta on jo nyt ammattitaitoista, mutta kukapa ei haluaisi kehittää itseään aina vain eteenpäin. Opetushallituksen etwinning-tiimi 6

7 1 etwinning: Verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Mia Sandvik, Satu Raitala etwinning on Euroopan laajuinen opettajien yhteisö, jonka jokainen jäsen haluaa tarjota oppilailleen mahdollisuuden olla suorassa yhteydessä toisen eurooppalaisen nuoren kanssa, oppia toisten ajatuksista ja keskustella aiheista, jotka kiinnostavat nuoria kaikkialla. Opettajat saavat itse kehittää pedagogisia taitojaan ja kokemustaan ja tekevät etwinningistä dynaamisen, alati kasvavan ja vuorovaikutteisen yhteisön. etwinningissä mukana voivat olla opettajat, oppilaat, rehtorit, kirjastonhoitajat ja muu kouluyhteisö. Hanke tuo yhteen tekijät koulussa, tukipalvelun työntekijät, vanhemmat, webmasterit, opettajien täydennyskoulutuksen vastaavat sekä pedagogiset asiantuntijat Euroopan unionin 27 jäsenmaassa sekä Norjassa ja Islannissa. Anne Gilleran: Opi etwinningin kanssa,

8 Parempi oppia yhdessä 1.1 Portti ja portaali yhteistyöhön etwinning on tietoverkkopohjainen kouluhanke, jonka Euroopan komissio käynnisti vuonna 2004 osana elearning -ohjelmaa. Vuonna 2007 käynnistyi toinen ohjelmakausi, jolloin etwinning liitettiin osaksi Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa Euroopan kouluja muodostamaan kumppanuuksia ja tekemään yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan avulla. Toisin kuin eurooppalaisiin projekteihin yleensä, etwinningiin ei liity pitkäkestoista ja suuritöistä sitoutumista, ylimääräistä byrokratiaa, budjetointia eikä pakollista raportointia. Se tarjoaa koululle tai oppilaitokselle ilmaisen ja helpon tavan löytää eurooppalainen yhteistyökumppani joko muutaman viikon projektia varten tai useaksi vuodeksi, ystävyyteen saakka. etwinning on saavuttanut suuren suosion eurooppalaisten opettajien keskuudessa juuri yksinkertaisuutensa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. etwinning kattaa esi- ja perusopetuksen lisäksi toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen. Koska opetushankkeet toimivat verkon välityksellä, tarjoaa etwinning mahdollisuuden tuoda oppilaitoksen tieto- ja viestintätekniikka uudelle tasolle opetussuunnitelmien edellyttämällä tavalla. etwinningissä on panostettu erilaiseen tukeen, koulutukseen, neuvontaan ja tiedotusmateriaaliin sekä konkreettisiin työkaluihin. Ohjelma tarjoaa ilmaisia projektin hallinta- ja suunnittelutyökaluja sekä useita erilaisia välineitä varsinaiseen työntekoon. Erilaisten välineiden avulla kaksi tai useampi eurooppalaista oppilaitosta voi tehdä oppimisalustalla yhteisiä töitä, jakaa töittensä tuloksia verkkolehdessä ja keskustella foorumeilla. Jokainen projektin perustaja voi määritellä itselleen sopivat työkalut ja varmistaa sen, että koulu on mukana kehittyvässä maailmassa ja antaa oppijoille parhaat mahdollisuudet tulevaisuuteen. Syksyllä 2008 etwinningin omaa portaalia uudistettiin yhteistyöportaalin suuntaan. Eurooppalaisilla opettajilla on nyt oma yhteisö, jossa yhteistyö, ideoiden ja tiedon vaihtaminen ja yhdessä oppiminen ovat keskeisiä. Paitsi perustaa projekteja, jäsenet voivat luoda erillisiä ryhmiä ja liittyä ryhmiin, jotka on integroitu portaaliin ja sisältävät työkaluja rajatun teeman tai aineen parissa työskentelemiseen. Portaali antaa opettajalle entistä enemmän jo ennen projektikumppanin löytämistä. etwinning-projektille ei ole asetettu aikarajoja eikä toiminnasta tarvitse raportoida jälkikäteen. Suotavaa tietenkin on, että toiminnasta tiedotetaan yhteisessä portaalissa ja paikallisesti koulun sisällä. Myös projektin sisältö on etwinningissä vapaa. Projekti voi olla kielten projekti, jonka tavoitteena 8

9 etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle on autenttisen kielenkäytön harjoitteleminen. Se voi olla luonnontieteiden projekti, jossa tehdään yhteisiä kokeita ja verrataan tuloksia. Se voi olla kulttuuriprojekti, jossa oppijat työstävät eri oppiaineissa yhteisiin eurooppalaisiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on kuitenkin opetussuunnitelmien tavoitteiden toteuttaminen. Näin opettajalle ei synny ylimääräistä työtä, sillä projektin oppimistehtävät voidaan sisällyttää tavanomaiseen luokkatyöskentelyyn. Kuten monet jo mukana olevat opettajat sanovat: vain mielikuvitus on rajana! Tässä teoksessa on runsaasti vinkkejä mahdollisuuksista toteuttaa opetussuunnitelmaa etwinning-projekteissa. Liitteeseen on lisäksi koottu esimerkkejä jo toteutetuista projekteista, joista voi poimia itselle sopivat ainekset etwinning-reseptin muokkaamiseksi. 1.2 etwinning ja muut kansainväliset ohjelmat Euroopan komission Elinikäisen oppimisen ohjelman rakenteet uudistettiin vuonna Näin myös etwinningistä tuli osa Comenius-ohjelmaa, joka on tarkoitettu kaikille kouluyhteisöön kuuluville: oppilaille, opettajille ja muulle opetusalan henkilöstölle. Arkipäivän kielenkäytössä kannattaa kuitenkin etwinning erottaa muista Comenius -hankkeista, joita Suomessa hallinnoi ja joihin tukea myöntää Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. etwinning-hankkeessa ei rahoiteta koulujen projekteja, vaan tukea tarjotaan hyvin monessa muussa muodossa. etwinning on erityisesti opetuksen sisällöllisen ja menetelmällisen kehittämisen hanke. Vaikka etwinningiin ei kuulu rahoitusta eikä liikkuvuutta, niitä ei tarvitse sulkea pois. etwinning-projektin voi yhdistää muihin kansainvälisiin hankkeisiin, kuten Nordplus-ohjelmaan, Comenius-ohjelman muihin hankkeisiin ja Leonardo da Vinci -ohjelmaan. Esimerkiksi etwinningin kumppanihaun kautta voi löytyä myös liikkuvuudesta ja kouluvaihdosta kiinnostuneita opettajia. etwinning-projekti voikin toimia astinlautana pidempikestoiselle vaihtoprojektille. Hyvin toteutettu etwinning-projekti voi auttaa varsinaisen Comenius-projektin rahoituksen saamisessa, mikä mahdollistaa kumppaneiden tapaamisen ja yhteistyön mahdollisen syventämisen. Vastaavasti etwinning-projekti voi myös olla lyhempi jakso Comenius-projektin aikana tai jatkoa jo päätökseen saatetulle Comeniusprojektille, jolloin hyvin alkanutta yhteistyötä ei tarvitse keskeyttää. Peruslähtökohta on, että etwinning-hankkeen voi toteuttaa normaalina opetuksena ilman ylimääräistä rahoitusta. On mahdollista hakea rahoitusta muistakin lähteistä, jos projekti täyttää rahoittajan asettamat vaatimukset. Esimerkiksi Opetushallitus antaa valtion avustusta kansainvälistämishankkeille. Myös erilaisiin kulttuuri- tai tiede instituutteihin kannattaa olla yhteydessä, projektin sisällöstä riippuen. 9

10 Parempi oppia yhdessä Hannu Ylilehto 1.3 etwinningistä lisäarvoa koulutyöhön etwinning-ohjelman toiminta-ajatuksena on tarjota kouluille puitteet, joissa tehdään yhteistyötä muiden Euroopan koulujen kanssa internetissä. Se on siis tila ja työkalu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisen toiminnan oikeutus osana koulun arkea tulee siitä, että se tukee opetussuunnitelman tavoitteita ja auttaa toteuttamaan niin oppilaiden kuin opettajien perustehtävää koulussa. Opettajien ja rehtorien autenttiset havainnot kertovat etwinningin tuomasta lisäarvosta koulujen elämänmenoon. Oppimiselämyksiä kansainvälisyydestä Kansainvälisyys näkyy koulun arjessa. Siihen törmää kotikaupungin kaduilla, se tulvii olohuoneeseen monen median kautta, se pesiytyy jokapäiväiseen kielenkäyttöön. Mutta vasta kansainväliset kumppanuudet esimerkiksi etwinning-hankkeissa tuovat sen lähemmäksi opettajaa ja oppilaita. Omakohtaisista elämyksistä voi kasvaa innostavia oppimiskokemuksia. Oman koulun perinteisiin kenties jo kuuluva, koulun painopistealueissa mainittu ja rehtorin opetussuunnitelmaan kirjaama kansainvälisyys ei välttämättä vielä kosketa. Se jää jotenkin piiloon ja kätköön kukapa nyt opsia innostuakseen lukisi. Muistan nähneeni koulun käytävillä vaeltelevia, vierasta kieltä puhuvia vierailijaryhmiä. En kiinnittänyt niihin suurempaa huomiota, koska kukaan vaeltelijoista ei pysähtynyt puhuttelemaan erityisesti minua, muistelee Piia Leppä Forssan yhteislyseosta. Oven kansainvälistymiseen avasi Piialle opettajakollega, joka pyysi häntä mukaan Tarttoon opiskelijaryhmän valvojaksi. Asia seurasi toistaan, ja ennen pitkää Piia Leppä huomasi vetävänsä tarttolaisen Forseliuksen lukion ja opettaja Helja Kirberin kanssa yhteistä kirjallisuuskurssia. Kohta Piia järjesteli yhteisiä chatteja ja seminaareja, toimitti verkkolehteä, otti vastaan ulkomaisia vieraita ja vieraili itsekin Virossa pari kertaa vuodessa. Yhteistyön myötä Piia on tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja kokonaiseen uuteen kulttuuriin. Hän on tutustuttanut siihen myös opiskelijoitaan, saanut kielikylpyjä, oppinut chattaamaan, innostunut pitämään blogia ja tekemään verkko-opetusmateriaalia. 10

11 etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Olen saanut uusia näkökulmia omaan työhöni, alkanut lukea kirjallisuutta toisin, Piia kertoo. Olen saanut Facebook-ystävikseni Heljan, Pertin, Kristyn ja Elisin. Tiedän virolaisten lukevan paljon Sofi Oksasta ja Juha Vuorista. Tunnistan pesivän haikaran, tiedän enemmän Vanemuisen ja Väinämöisen tarujen yhtymäkohdista. Mutta ennen kaikkea olen oppinut katselemaan itseäni, omaa kouluani ja kulttuuriani uudella tavalla. Mielekäs kurkistus maailmaan Omakohtaiset elämykset ja muistot innostavat opettajaa tuottamaan samankaltaisia elämyksiä myös oppilaille. Mäntsälän Ohkolan koulussa opettava Sari Auramo muistaa lämpimästi perheen yhteiset ulkomaanmatkat. Käänteentekevää Sarille oli tutustua 14 maasta tuleviin samanikäisiin varhaisnuorison leirillä Romaniassa vuonna Tärkeä oli myös vaihtooppilasvuosi USA:ssa. Muistan ihmetelleeni asioita ja ymmärtäneeni oman maan erityispiirteitä paremmin sen kautta, mitä näin ja koin muualla. Palasin kotiin aikuistuneena ja kielitaitoisena. Näin maailman huomattavasti monisävyisempänä kuin aiemmin. Vaikka matkustelu on Sarin oppilaille helpompaa ja yleisempää kuin se oli hänelle itselleen, se ei ole kaikille mahdollista. Mutta onneksi tietotekniikka on avannut maailman jokaisen ulottuville. Muihin maihin ja niiden asukkaisiin voi tutustua monien tietotekniikan ohjelmien, laitteiden ja sovellusten avulla. Koululaiset ovat monesti opettajaansa taitavampia käyttämään reaaliaikaisia viestintäkeinoja. Mutta opettajan tehtävä on ohjata nuoria kurkistamaan maailmaan mielekkäällä tavalla. etwinning tarjoaa luistavan alustan kansainvälisille projekteille, jotka rakentuvat opettajan, oppilaiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Sari Auramo on ollut eri-ikäisten alakoululaistensa kanssa mukana kuudessa etwinning-projektissa. Ne ovat vaihdelleet kestoltaan, aiheiltaan ja toteutukseltaan; on koettu niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin. Mutta hauskaa on ollut! Toisluokkalainen oppilaani vastasi kreikkalaisen ikätoverinsa esittelyyn iloisesti: My name is Matti. I like spaghetti too. Pienten oppilaiden suurimmat ahaa-elämykset ovat tulleet sen tajuamisesta, kuinka samanlaisia toiset eurooppalaiset lapset ovat, iloitsee Sari. 11

12 Parempi oppia yhdessä Pelaako siellä tytötkin rugbya? Etwinning on kivaa. Siinä joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa ja pääsee tutustumaan heidän kouluunsa ja kulttuuriinsa. Saattaapa käydä niinkin, että oppilaat ja opettaja vallan innostuvat, ja kansainvälisyyden tuoma into ja mielihyvä heijastuu kaikkeen arkiseen koulutyöhön. Näin kävi Porvoossa Pääskytien koulussa Pasi Siltakorvelle ja hänen oppilailleen. Kolmisen vuotta sitten uteliaisuus voitti, Pasi kertoo. Kirjauduin etwinning-portaaliin ja ryhdyin etsimään kumppanikoulua. Muutaman ehdokaskokelaan jälkeen löytyi se oikea: Sackvillen koulun erityisopetusyksikkö East Grinstedissä Englannissa. Kolmatta vuotta jatkuva yhteistyö kumppanikoulun kanssa on parhaimmillaan osa jokaviikkoista koulutyötä. Pasi pitää siitä, että etwinningissä on helppo toteuttaa ideoitaan. Matkan varrella on puolin ja toisin tullut uusia ehdotuksia pikkuprojekteiksi. Aikaa on mennyt joskus koko päivä, joskus vain tunti viikossa. Oman luokan kanssa on joustavaa toimia: teddykarhu Otso asetellaan kahvilan kaiteelle ja Esko nappaa muutaman kuvan, jotka sitten liitetään Otson mukaan matkapäiväkirjaan Englantiin. Joku keksii laittaa Otson istumaan Runebergin patsaan jalustalle. Twix, Buy it! Joonas, Pia ja Galang videokuvaavat mainosta. Hintakyltti kääntyy. Toisella puolella on eurot, toisella punnat. Vertaillaan patukoiden hintoja meillä ja Englannissa. Aiheena on nuorten rahankäyttö. Tytöillä on vuorosanat piilossa. Kolmas otto. Jos ei nyt naurattaisi niin paljoa. Siis kuinka työhaastattelussa EI pidä käyttäytyä. Peetu kuvaa käy! Rajatullakin kielitaidolla ovat oppilaat pystyneet kommunikoimaan. Kuvin ja videoin on voitu kertoa monta asiaa. Videokonferenssin aluksi britit haluavat nähdä kun nostamme jalat kameran linssin eteen. Heistä on kummallista, kun meillä ei ole kenkiä ja sipsutamme sukkasillamme koulun tiloissa. Vaikka samankaltaista kahdenkeskistä toimintaa kuin Porvoon ja Sackvillen kesken voi olla ilman etwinningiäkin, on etwinning-portaalin kumppaninhaku Pasin kokemusten mukaan suureksi avuksi varsinkin alkuvaiheessa kumppania etsittäessä. 12

13 etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Ehdokkaita voi tulla liikaakin, ellei rajaa toiveitaan. Sitten vain, kuten muussakin deittailussa, nappaat sopivimman ehdokkaan, Pasi neuvoo. Pasi Siltakorpi uskoo entisille oppilailleen jääneen myönteisiä kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän aikoo jatkaa deittailua ja aloittaa yhteistyötä uudenlaisen hankkeen parissa myös uusien oppilaittensa kanssa. Kansainvälisyys kannattaa Lukiossa on kiire eteenpäin. Siksi kansainvälisyystoiminta kannattaa sisällyttää koko koulun toimintakulttuuriin niin, ettei se kilpaile vaan täydentää sitä, summaa Jukka Pirttimäki Euran lukion kokemuksia. Euran lukiossa on panostettu kansainvälisyyteen jo usean vuoden ajan. Global.me-kurssi (globalme.org) on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden käsitellä ulkomaisten harjoittelijoiden johdolla globaaleja asioita kuten ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävää kehitystä. Pisa-verkostoon (sotunki.edu.vantaa.fi/pisa) kuuluminen on tuonut kouluun saksalaisia nuoria tekemään tutkimusta suomalaisesta koulujärjestelmästä. Apuopettajat, japanilainen Akiko ja tanskalainen Mette sekä monet muut vaihto-oppilaat ovat esitelleet omaa kulttuuriaan ja virkistäneet koulun arkea. Useat opintomatkat ovat motivoineet vieraan kielen ja kulttuurin opiskeluun. Koulu on ollut mukana kahdessa etwinning-projektissa. Ice-Breaker -projektissa on mukana useita eurooppalaisia kouluja, ja opiskelijat ovat tuottaneet materiaalia puolalaisen koordinaattorikoulun ylläpitämälle alustalle. Opiskelijamme ovat saaneet esitellä suomalaista kulttuuria ja tapojamme muille. Aiheet ovat vaihdelleet Alvar Aallosta eukonkantoon, Pirttimäki naurahtaa. Cultural Encounters -projektissa yhteistyö bolognalaisen Liceo Copernicon kanssa on tutustuttanut opiskelijoita italialaisiin nuoriin ja heidän kulttuuriinsa. Oleellisinta on juuri opiskelijoiden yhteistoiminta, Jukka Pirttimäki muistuttaa. Projekti on vaatinut opiskelijoiltamme kielen ja kulttuurin opiskelua, kirjallisuuden lukemista ja verkkomateriaalin tekemistä. 13

14 Parempi oppia yhdessä Kansainvälisyys sivuaa kaikkia oppiaineita ja sillä on yhtymäkohtia opetussuunnitelman jokaiseen aihekokonaisuuteen. Näin se tukee Jukka Pirttimäen mukaan lukio-opetuksen yleisten tavoitteiden toteuttamista. Tuntuu oikealta elämältä On englannintunti Oriveden Keskuskoulussa. Oppilaat istuvat pareittain ja keskustelevat ohjeen mukaan: Do you like reading? Yes, I do. What s your favourite sport? Football. Englanninopettaja Tiina Sarisalmesta tilanne tuntuu hiukan hölmöltä. Oppi laat kyselevät toisiltaan asioita, joiden vastaukset he tietävät ennestään. Joidenkin kysyjien kiinnostus herpaantuu. Tässä harjoitellaan viestinnän ja vuorovaikutuksen perussanontoja. Oikeasta vuorovaikutuksesta ei kuitenkaan ole kyse. Oppilaat keskittyvät kumpikin omaan suoritukseensa ja vähät välittävät parin vastauksista. On toinen englannintunti. Oppilaat istuvat tietokoneluokassa omassa verkko-oppimisympäristössään ja lukevat kumppanioppilaitten kirjeitä keskustelualueella. Aiheena ovat harrastukset. Nyt alkaa naputus. Oppilaat kirjoittavat vastauksia ja kyselevät lisää tietoja. He kirjoittavat omia juttujaan ja tekevät tehtäviä. Koulun jälkeen kotona voi mennä englannin virtuaaliluokkaan takaisin. Onko han joku vastannut kirjeeseen? Siellä on joku yhtä aikaa, hänelle voi lähettää viestin. On taas englannintunti. Jenny näyttää tietokoneelta kuvaa dataprojektorilla ja kertoo luokkakavereilleen: This is my Spanish friend Pablo. He likes reading. He likes Harry Potter books Does he play football? Yes, he does. Nyt englanninopettaja innostuu. Tämä on aitoa vuorovaikutusta! Näin käytetään vierasta kieltä oikeasti, jotta opittaisiin tuntemaan ja ymmärtämään toinen toistaan. Englannin sanavarasto kasvaa ja oppilaitten viestintätaidot kehittyvät kohisten. Ja mikä parasta, tämä ei tunnu koululta, vaan elämältä, myhäilee Tiina Sarisalmi tyytyväisenä. 14

15 2 Projektin pedagoginen rakentaminen Pasi Silander 2.1 Pedagogisen projektin lähtökohdat Koulussa toteutettavien pedagogisten projektien keskeisenä lähtökohtana on monipuolisten ja rikkaiden oppimiskokemusten tarjoaminen oppijoille. Projektit tarjoavatkin usein motivoivan ja oppijoita osallistavan lähtökohdan uusien asioiden oppimiselle. Tällöin projektin ja erityisesti oppijan oppimisprosessin tulee olla ennalta menetelmällisesti suunniteltu. Työelämän hankkeissa usein riittää ulkoisen toiminnan tai lopputulosten suunnittelu ja aikataulutus, mutta oppimisprojekteissa painopisteenä on lopputuloksen lisäksi oppijan ajattelun ohjaus. Millaisia oppimistilanteita oppijalle halutaan projektin myötä mahdollistaa? Millaisia ajattelutaitoja oppija voi projektiin osallistuessaan harjoittaa? 15

16 Parempi oppia yhdessä Tässä luvussa käsitellään etwinning-projektin pedagogiikan rakentamista ja ohjeistetaan opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan pedagogisesti laadukas prosessi. Alkajaisiksi luodaan katsaus erilaisiin oppimiskäsityksiin ja teorioihin, joita projektit voivat sisältää, minkä jälkeen opetussuunnitelman tavoitteet otetaan projektin suunnittelun lähtökohdaksi ja niistä johdetaan pedagogisesti mielekäs prosessi. Prosessin suunnittelun jälkeen on helppo lähteä hahmottelemaan oppimistilanteita ja oppijoiden toimintaa opiskelua projektissa. Lopuksi luodaan vielä katsaus oppimisprosessin suunnitteluun suunnittelupohjan avulla, mistä onkin hyvä jatkaa seuraavaan lukuun ja miettiä, miten verkkoympäristöä voidaan prosessissa hyödyntää. 2.2 Tehokas oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset projektin taustalla Miten oppiminen tapahtuu ja miten oppimista edistetään? Tähän kysymykseen vastaavat oppimiskäsitykset. Jokaisella meistä, niin opettajalla kuin oppijallakin, on oma käsityksemme siitä, miten oppiminen tapahtuu, miten itse opimme tehokkaimmin ja miten voimme edistää ja auttaa toisen ihmisen oppimista. Omat oppimiskäsitykset saattavat joskus olla naiiveja ja virheellisiäkin ne ovat saattaneet muodostua lähes tiedostamatta, tai niiden muodostumista ovat ohjanneet epäonnekkaat sattumat ja negatiiviset kokemukset. Oppimiskäsitykset ohjaavat joka tapauksessa vahvasti opettamista ja opiskelua. Jotta eri menetelmiä ja pedagogisia malleja voisi käyttää projektissa tietoisesti apuna edistämään oppijan oppimista, on hyvä tarkastella taustalla vaikuttavaa oppimiskäsitystä. Jos myös oppija tulee tietoiseksi siitä, miten oppiminen tapahtuu ja miten itse parhaiten oppii, on hänellä työkalut uusien asioiden oppimiseen ja opiskeluun. Perinteisesti oppimiskäsityksiä voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista: Mitä oppiminen on? Miten oppiminen tapahtuu? Mitkä tekijät edistävät oppimista? Millaista ajattelua tai tiedonprosessointia oppiminen oppijalta edellyttää? Millaisessa kontekstissa oppiminen parhaiten tapahtuu? Mikä on oppijan, opettajan ja vertaisoppijoiden rooli? Miten oppimista voi ohjata? Näitä kysymyksiä voi käyttää apuna, kun reflektoidaan eli peilataan omaa oppi miskäsitystä. Kysymyslista toimii hyvin myös oppijoiden kanssa käytävän yhteisen keskustelun pohjana. 16

17 Projektin pedagoginen rakentaminen Oppimiskäsitykset Kasvatustieteessä oppimiskäsitykset (engl. learning theories) voidaan karkeasti jakaa perinteisiin (tai vanhoihin) ja uusiin (tai nykyisiin) oppimiskäsityksiin. Perinteisiä oppimiskäsityksiä ovat behaviorismi ja kognitiiviset informaationprosessointiteoriat. Uusiin oppimiskäsityksiin luetaan konstruktivismi ja sosio-kulttuuriset oppimisteoriat. On kuitenkin huomattava, että oppimis käsitysten pohjalla on aina tiedonfilosofinen kysymys eli käsitys siitä, mitä tieto on, miten tieto rakentuu ja miten tietoa syntyy. Nykyiset oppimiskäsitykset Konstruktivistinen oppimiskäsitys (engl. constructivist learning theory) Konstruktivismi on perimmiltään tietokäsitys, jossa tiedon nähdään rakentuvan pienistä palasista, joista rakennetaan eli konstruoidaan aina tarpeen mukaan käyttötilanteeseen sopiva kokonaisuus. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä oppijan nähdään olevan aktiivinen tiedonrakentelija. Oppiminen on tulosta oppijan omasta tiedonrakentelusta, omasta tiedontuottamisesta. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä ei erityisesti painoteta oppijoiden yhteisöllistä toimintaa, mutta toisaalta sitä ei ole suljettu poiskaan. Sosio-kulttuurinen oppimiskäsitys (engl. socio-cultural learning theory) Sosio-kulttuurisen oppimiskäsityksen mukaisesti oppimisen nähdään tapahtuvan sosiaalisessa kontekstissa, jossa tieto muodostuu yhteisöllisesti ryhmän sisällä. Pääpaino on oppijoiden yhteisöllisellä tiedonrakentelulla ja vuorovaikutuksella. Kulttuuri välittää keskeistä tietoa; sosio-kulttuurisessa oppimiskäsityksessä kulttuurin välittämä tieto, kuten symbolijärjestelmät (esim. matematiikka) tai kieli ja kielenkäyttösäännöt ovat tärkeitä oppijan ajattelun työkaluja. Käytännön työmuotoina kouluissa usein käytetään tiimeissä tapahtuvaa yhteisöllistä oppimista tai tutkivan oppimisen projekteja. Opetussuunnitelmien oppimiskäsitys Peruskoulun, lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisissa Opetussuunnitelmien perusteissa on käsitelty oppimiskäsitystä ja oppimisympäristöä (engl. learning environment), joita opetuksen tulee toteuttaa. Käy katsomassa valtakunnallisien opetussuunnitelmien perusteista, mitä oppimiskäsityksistä sanotaan kouluasteellasi. Opetussuunnitelmien perusteet löytyvät mm. osoitteesta: 17

18 Parempi oppia yhdessä Milloin oppiminen on tehokasta? Oppiminen on tehokasta, kun 1) opetus ja oppiminen on suunnitelmallista, lähtien ikäryhmälle sopivista oppimisen TAVOITTEISTA (tavoitelähtöisyys oppimisprosessissa) ja 2) oppija on aidosti ja koko ajan tietoinen oppimisen tavoitteista ja pystyy siten toimimaan tavoitteellisesti ja 3) oppimiskäsitys ja käytetyt menetelmät on tietoisesti valittu siten, että ne tukevat kyseisen tavoitteen mukaista oppimista ja 4) oppija on tietoinen siitä miten oppii, mitä menetelmiä ja tekniikoita kyseisen asian opiskelussa käytetään, ja hän osaa käyttää näitä menetelmiä ja tekniikoita (metakognitiiviset taidot) ja 5) oppijalla on käytössään tarvittavat materiaalit, resurssit ja työkalut sekä oppimisyhteisö ja 6) oppija on aktiivinen toimija, työstää tietoa em. menetelmien mukaisesti ja saa tarvittaessa opettajan ohjausta. 2.3 Pedagogiset mallit ja menetelmät etwinning-projektissa Pedagogiset mallit (engl. pedagogical models) ovat teoriapohjaisia jäsennyksiä oppimistilanteiden ja oppimisprosessin etenemisestä. Pedagoginen malli kuvaa, miten oppiminen tapahtuu pedagogisen asetelman mukaan. Ne jäsentävät oppimisprosessin eri vaiheisiin ja toimivat mainiona kehikkona pedagogisen projektin suunnittelussa. Nykyisissä yleisesti käytetyissä pedagogisissa malleissa oppija on aktiivinen tiedonrakentelija, joka oppii yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa. Seuraavassa esitellään muutama keskeinen pedagoginen malli etwinning-projektin pedagogiikan rakentamisen avuksi. Oppiminen yhteisöllisesti 18 Oppiminen tapahtuu parhaiten sosiaalisessa kontekstissa, yhteisen tiedonrakentelun pohjalta. Yhteisöllisellä oppimisella (engl. collaborative learning) tarkoitetaan tässä työmuotoja, joissa oppijat toimivat oppimistilanteessa esimerkiksi tiimeissä jonkin ongelman ratkaisemiseksi tai halutun tuotoksen tekemiseksi. Perinteisestä ryhmätyöstä yhteisöllinen oppiminen eroaa siinä, että yhteisöllisessä oppimisessa oppijat aidosti ajattelevat yhdessä ei riitä, että jokainen tekee oman palasensa ja palaset kootaan lopuksi yhteen.

19 etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Omien ajatusten ulkoistamisella ja niiden esittämisellä muille oppijoille on keskeinen merkitys, samoin kuin vertaispalautteella. Yhteisöllisessä tiedonrakentelussa kehitetään ajatuksia ja rakennellaan tietoa yhdessä; saadaan muilta oppijoilta kommentteja ja uusia ideoita ja joudutaan myös reflektoimaan omaa ajattelua. Yhteisöllistä oppimista voidaan toteuttaa mm. lähiopetuksessa luokkatilanteessa, erilaisissa projektitöissä ja verkkooppimisympäristöissä. Yhteisöllinen oppiminen on tehokkainta parin kanssa tai pienissä tiimeissä työskenneltäessä. Siihen ei ensisijaisesti sovi vanhakantainen atk-luokka, jossa jokainen oppija istuu oman koneensa takana ja puuhastelee yksinään. Yhteisöllisessä tilanteessa jokainen oppija voi tuoda yhteiseen prosessiin oman asiantuntemuksensa ja kokemuksensa. Oppijoita tulisi rohkaista esittämään myös keskeneräisiä ja kehittelyn alla olevia ajatuksiaan ja tuotoksiaan, vaikka lopputuotos olisikin tarkoitus palauttaa opettajalle erikseen. Yhteisöllinen tiedonrakentelu kannattaa ohjeistaa hyvin, esimerkiksi antamalla oppimistehtäviä. Keskustelua ei synny itsestään, vaan sille on annettava mielekäs aloitusongelma, konteksti sekä jokin tavoite ja päämäärä. Ongelmakeskeinen oppiminen Ongelmakeskeisessä oppimisessa (engl. problem based learning, PBL) oppimisprosessi lähtee liikkeelle ongelmista eli kysymyksenasettelusta, ja oppimisen nähdään olevan parhaimmillaan ongelman-ratkaisuprosessi. Usein oppijat asettavat pienryhmissä aloitusongelmat, joihin lähtevät sitten vastausta rakentelemaan. Ongelmanasettelu toimii motivoivana ja oppimista ohjaavana elementtinä koko prosessin ajan. Ongelmanasetteluja voi tehdä esimerkiksi opettajan esittämän casen eli tapauskuvauksen pohjalta, tai jossain tilanteessa on opettajan mielekästä asettaa tarkastelun kohteena olevat ongelmat. Ongelmakeskeisen oppimisen keskeinen tekijä on oppijoiden omien mielenkiinnon kohteiden käsittely ja aitojen kysymysten esittäminen. Kysymykset ohjaavat tiedonrakenteluprosessia. (Luonnollisesti myös opettaja voi tarvittaessa asettaa prosessille aloitusongelman.) Oppimisprosessissa ongelmanratkaisun lähtökohtana ovat aidot ongelmat. Myös oppijoiden tuotosten tulisi olla mahdollisimman autenttisia, ei vain opettajaa varten tehtyjä harjoituksia. Ongelmakeskeisessä oppimisessa ongelmanratkaisuprosessilla on ongelmanasettelun ohella keskeinen merkitys. Ongelmanratkaisuprosessin (oppimisprosessin) tavoitteena on synnyttää käsitteellinen muutos eli aito 19

20 Parempi oppia yhdessä laadullinen muutos, jossa oppijan tietorakenteet ja käsitteiden väliset suhteet muuttuvat. Tämä on usein edellytyksenä tiedon soveltamiselle käytäntöön. PBL:stä on olemassa erilaisia sovelluksia ja yksityiskohtaisia malleja, joita löytyy esimerkiksi internetistä. 20 Tutkiva oppiminen Tutkivan oppimisen (engl. progressive inquiry) lähtökohtana on oppijan tietoinen toiminta, jonka tavoitteena on oppijan oman käsityksen ja osaamisen kehittäminen. Tätä oppijan omaa käsitystä ja osaamista kehitetään yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa, jolloin yhteisellä jaetulla asiantuntijuudella on keskeinen rooli prosessissa. Oppijat rakentelevat yhteisöllisesti uutta tietämystä ongelmanasettelun tai pienen tutkimuskysymyksen pohjalta. Oppijat myös jakavat keskenään tietoa ja omia käsityksiään sekä reflektoivat oppimaansa syklisesti syvenevässä prosessissa. Tutkivaa oppimista voidaan käyttää menetelmänä joko yksittäisellä oppitunnilla tai laajemmissa projekti- ja ryhmätöissä. Tutkivan oppimisen prosessi lähtee liikkeelle kontekstin luomisesta, jolloin motivoidaan oppijat ja luodaan konteksti, perusta opittaville asioille. Uudet opeteltavat asiat voidaan ankkuroida todellisen elämän ilmiöihin ja tehdä ne näin oppijoille merkityksellisiksi. Kontekstin eli perustan pohjalta oppijat esittävät omia kysymyksiä eli ongelmanasetteluja, joihin he yhdessä haluavat löytää vastauksen. Luonnollisesti opettaja ohjaa kysymyksenasettelua mielekkääseen suuntaan, ja yhdessä keskustellaan, millaiset kysymykset ovat relevantteja oppimisen tavoitteiden kannalta. Oppijoilla on paljon aikaisempia käsityksiä opittavista asioista tai ainakin ennakkokäsityksiä, jotka ohjaavat uuden asian oppimista. Nämä ennakkokäsitykset on tärkeä tehdä näkyviksi, nostaa pöydälle, jotta niitä voidaan tietoisesti kehittää. Tämä myös mahdollistaa poisoppimisen oppijat voivat prosessin kuluessa todeta, että aikaisempi, väärä tai puutteellinen käsitys (tai selitys) ei toimikaan, ja luoda uuden käsityksen tai selityksen vanhan tilalle. Jos oppijoiden käsityksiä asioista ei tuoda näkyville, on niitä mahdotonta kehittää tietoisesti. Aikaisemmat käsitykset voidaan helposti tuoda näkyville muutamassa minuutissa vaikka pari- tai ryhmäkeskustelussa, joka käydään opettajan antaman kysymyksen pohjalta. Näitä oppijoiden käsityksiä tai selityksiä asioille ja ilmiöille kutsutaan tutkivassa oppimisessa työskentelyteorioiksi tai hypoteeseiksi. Työskentelyteorian (eli oppijoiden luoman käsityksen tai selityksen) reflektointi ja kriittinen arviointi on merkityksellinen vaihe tutkivassa oppi-

PAREMPI OPPIA YHDESSÄ

PAREMPI OPPIA YHDESSÄ PAREMPI OPPIA YHDESSÄ tukea etwinning-hankkeesta Satu Raitala Hannu Ylilehto (toim.) Kiitokset asiantuntijoille: Pasi Silander Minna Lakkala Leena Vainio Paula Mattila Tomi Terentjeff Anne Rongas Kiitokset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Mobiilioppimisen pedagogiset mallit

Mobiilioppimisen pedagogiset mallit Mobiilioppimisen malleja ja menetelmiä Mobiilioppimisen pedagogiset mallit 1 Työvaiheiden tai prosessin opettelu 2 AEFIRIP-malli mobiilioppimiseen ja ohjaukseen 3 Case-pohjainen mobiilioppiminen 4 Mobiili-bongaus

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003 A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B)

Lisätiedot

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010 Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot