Teollisoikeudelliset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisoikeudelliset"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE Teollisoikeudet Joulukuu 2007 Sibelius rekisteröitiin tavaramerkiksi Sivut Teollisoikeudelliset suojat Patentti, tavaramerkki ja rekisteröity malli ovat tärkeimpiä suojamuotoja. Aineeton pääoma YRITYKSEN menestystekijänä Satamassa aineeton pääoma on strategian keskeinen elementti. Haastateltavana Suvi- Anne Siimes Siimes näkee toimivan patenttilainsäädännön lääketutkimuksen edellytyksenä. Harkintaa suojaustarpeisiin Yksituoteyritys Retermia Oy suojaa eri tavalla toimintansa kuin IT-yritys 3 Step IT. Kotimaisilla yrityksillä opittavaa - Kun hoitaa oikeuksien suojaamisen hyvin, ei tarvitse riidellä oikeudessakaan, muistuttaa Seppo Kemppinen. Sivu 4 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 11 Sivu 14

2 2 TEOLLISOIKEUDET ILMOITUSLIITE Suojaa tuotekehitys ja brändi-investointisi ILMOITUSLIITE Joulukuu 2007 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE TEOLLISOIKEUDET Kun minulla on idea tai tuotteillani vahva brändi, en halua kenenkään sitä varastavan. Jos luon kauniin teoksen, en halua, että sitä käytetään ilman lupaani. Tästä on kyse teollis- ja tekijänoikeuksissa (Intellectual Property Rights, IPR). Ei sen mystisempää tai ihmeellisempää. IPR:t ovat vain yrityksen väline toteuttaa liikeideaansa. Mutta mikä niissä on niin tärkeää, että nykyisen hallituksen ohjelmassa IPR mainitaan useammin kuin koskaan aiemmin ja maan johtava talouslehti suo niille kokonaan oman liitteensä? Koventuneessa kilpailussa ja globalisaatiossa immateriaalioikeuksien rooli on kasvanut dramaattisesti. Yrityksillä ei ole varaa hukata tuotekehitys- tai brändi-investointeja eli aineettomia oikeuksia laiminlyömällä niiden suojaamista, ei varsinkaan kansainvälisillä markkinoilla. Maailmankaupassa aineettoman omaisuuden arvo on jo 100 mrd. dollaria. Tämä korostaa immateriaalioikeuksien tuntemisen, ymmärtämisen ja hallinnan merkitystä. Kilpailukyvyn kannalta voisi ajatella, ettei ole väliä, onko innovatiivisuus keskittynyt Suomessa muutamaan vai muutamaan sataan yritykseen. Uskon kuitenkin vakaasti, että Suomen kilpailukyvyn säilyttämiselle on välttämätöntä, että osaamista levitetään ja että entistä laajemmin osattaisiin hyödyntää immateriaalioikeuksien suojaa. Tärkeää ei ole patenttien tai tavaramerkkien lukumäärä. Tärkeää on, miten aineeton omaisuus yrityksen liiketoiminnassa parhaiten hyödynnetään, miten se otetaan osaksi pienen tai suuren yrityksen liiketoimintastrategiaa. Miten varmistamme, että innovaatiokilpailukykymme on jatkossakin maailman huippua? Ensinnäkin aineettomien oikeuksien hallinnan tulee olla tehokasta, jotta kehitettävistä tuotteista tavaraa tai viihdettä voi tulla kaupallisesti hyödynnettäviä. Tämä edellyttää hyvin toimivaa kansallista järjestelmää, mikä takaa myös pk-yritysten mahdollisuudet hyödyntää immateriaalioikeuksia. Meidän on varmistuttava riittävän korkeatasoisesta suojasta, jotta vain todellinen keksinnöllisyys palkitaan. Toisaalta immateriaalioikeussuojaa ei saa heikentää hallinnollisilla päätöksillä. Nämä seikat vaikuttavat koko IPR-järjestelmän uskottavuuteen. Kansallista IPR-osaamista on huomattavasti lisättävä ja syvennettävä, jotta kotimaiset yritykset tulevaisuudessakin saavat ammattitaitoisia IPR-palveluita Suomessa omalla kielellään. Tässä sitä haastetta riittääkin niin virkakoneistolle, patenttiasiamiehille, tuomioistuinlaitokselle kuin yrityksille. Marja-Leena Rinkineva Hallitusneuvos Elinkeino-osasto/yritysoikeusryhmä Kauppa- ja teollisuusministeriö Sibelius rekisteröitiin tavaramerkiksi TEOLLISOIKEUDELLISET SUOJAT Patentti, tavaramerkki ja rekisteröity malli ovat tärkeimpiä suojamuotoja. Sivu 4 AINEETON PÄÄOMA MENESTYSTEKIJÄNÄ Satama Interactivessä aineeton pääoma on strategian keskeinen elementti. Sivu 6 Sivut HAASTATELTAVANA SUVI-ANNE SIIMES Siimes näkee toimivan patenttilainsäädännön lääketutkimuksen edellytyksenä. Sivu 7 TEOLLISOIKEUDET on Mediaplanetin tuottama teemalehti joka ilmestyy Kauppalehden yhteydessä tavoittaen lukijaa. Kannen kuva: Allmark Oy SISÄLTÖ HARKINTAA SUOJAUSTARPEISIIN Yksituoteyritys Retermia Oy suojaa eri tavalla toimintansa kuin IT-yritys 3StepIT. Sivu 11 KOTIMAISILLA YRITYKSILLÄ OPITTAVAA - Kun hoitaa oikeuksien suojaamisen hyvin, ei tarvitse riidellä oikeudessakaan, muistuttaa Seppo Kemppinen. Sivu 14 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Pietari Suvanto, helsinki TUKHOLMA lontoo zürich madrid oslo KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO dublin TALLINNA BRYSSEL NEW YORK PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS TOIMITTAJAT: Päivi Piispa, Sirpa Kurvinen, Päivi Remes TuotantopäälLikkö: Nora Helanto, taitto: Martin Härmsalu, Jaetaan KAUPPALEHDEN välissä: Lisätietoja Suomi Mediaplanet Oy:n teemalehdistä: Suomi Mediaplanet Oy, Unioninkatu 18, Helsinki Patentit Hyödyllisyysmallit Mallioikeudet Tavaramerkit Domainit Lakiasiat IPR-konsultointi Tutkimus- ja valvontapalvelut Helsinki Berggren Oy Ab, Antinkatu 3 C / PL 16, Helsinki Puh , Fax (09) Oulu Berggren Oy Ab, Pilot Business Park, Lentokatu 2, Oulunsalo Puh , Fax (08) Lahti Berggren Oy Ab, Niemenkatu 73, Lahti Puh , Fax (03) Tampere Tampereen Patenttitoimisto Oy, Hermiankatu 12 B, Tampere Puh. (03) , Fax (03) Turku Turun Patenttitoimisto Oy, Tykistökatu 2-4 B / PL 99, Turku Puh. (02) , Fax (02)

3 ILMOITUSLIITE TEOLLISOIKEUDET 3

4 4 teollisoikeudet ilmoitusliite Teollisoikeudelliset suojat Patentti, tavaramerkki, hyödyllisyysmalli ja rekisteröity malli ovat tärkeimpiä teollisoikeudellisia suojamuotoja. Suoja on alueellinen ja voimassa vain niissä maissa, joissa rekisteröity oikeus on voimassa. teksti: SiRpA KuRvinen Patentti suojaa teknistä keksintöä, joka voi olla menetelmä, laite, tuote, järjestelmä tai uusi käyttö. Myös lääkeaineet ja niiden valmistusmenetelmät voidaan suojata patentilla. Patentin myöntämisen edellytyksenä on, että keksintö on uusi ja eroaa olennaisesti ennestään tunnetusta. Patentti on voimassa enintään 20 vuotta hakupäivästä. Edellytyksenä kuitenkin on, että vuosimaksut maksetaan kunkin maan patenttivirastoon. Patenttiasiamies Rauno Ollikainen Leitzinger Oy:stä huomauttaa, että yhden keksinnön suojaaminen tärkeimmissä teollisuusmaissa maksaa euroa. Kuitenkin suomalainen vientiteollisuus kohtaa helposti ulkomaisia patenttiesteitä, jos ei huolehdi omasta tuotekehityksestään ja sen patentoinnista. Suojamuodoista on tullut ensisijaisesti keskisuuren ja suuren teollisuuden kilpailukeino. Pk-sektorille rahoitusapua antavat TEKES, Keksintösäätiö, Finnvera, TE-keskukset sekä riskisijoittajat, rahastot ja säätiöt. Hyödyllisyysmalli eli pikkupatentti eroaa patentista lähinnä siinä, että suoja ei koske menetelmää ja on voimassa enintään 10 vuotta. Jos 10 vuoden suoja-aika on riittävä, hyödyllisyysmalli on varsin käyttökelpoinen. Vastaava suojamuoto on kuitenkin käytettävissä vain harvoissa maissa kuten Saksassa. Hyödyllisyysmallilla suojataan yleensä pienehköjä keksintöjä, koska laki ei edellytä olennaista eroa, vaan ainoastaan selvän eron ennestään tunnettuun nähden, Ollikainen mainitsee. Hyödyllisyysmallihakemuksesta saa etuoikeuden myös patenttihakemukselle. Hyödyllisyysmallin hakuja ylläpitokustannukset ovat jonkin verran pienemmät kuin patentilla. Tavaramerkki on tunnus, jolla elinkeinonharjoittaja erottaa markkinoimansa tavarat tai palvelut toisten tavaroista tai palveluista. Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada joko vakiinnuttamisella tai rekisteröinnillä. Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti. Ennen rekisteröintihakemuksen tekemistä tavaramerkki kannattaa suunnitella huolellisesti, koska merkkiä ei hakemuksen puitteissa voi muuttaa. Samoin ennakkotutkimuksen suorittaminen on tärkeää. Tavaramerkkirekisteröinnin suoja on voimassa kymmenen vuotta. Rekisteröinti voidaan uudistaa aina seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan, joten sen suoja-aikaa ei ole rajattu, muistuttaa tavaramerkkiasiamies Anna Piha Leitzingerilta. Hänen mielestään yritykset ovat huomanneet tavaramerkkiensä suojauksen tarpeellisuuden. Tavaramerkkien merkitys yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa on kasvanut. Tavaramerkin rekisteröintiä voi hakea joko kansallisena tai kansainvälisenä rekisteröintinä tai Yhteisön tavaramerkkinä käsittäen koko EU:n alueen. Mallisuoja rekisteröidään mallia esittävien kuvien avulla. Ratkaisevaa on mallin ulkonäkövaikutelma. Mallin pitää olla uusi ja yksilöllinen. Suojan kohteena voivat olla arkisetkin esineet. On myös mahdollista suojata tuotteen irrottamaton osa eli esimerkiksi kankaan kuvio. Ollikainen evästää, että Euroopassa kannattaa käyttää yhteisömallien rekisteröintiä, joka on voimassa koko yhteisön alueella enintään 25 vuotta hakupäivästä. Uudistusmaksut ovat viiden vuoden välein muutamia satoja euroja kerralla. Asiamiestä käyttäen hakukustannukset ovat euroa hakemusta kohden. Rekisteriviranomaisia rekisteriviranomaisia ovat kunkin maan kansalliset virastot, Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus. Münchenissä toimii euroopan patenttivirasto epo, joka myöntää patentteja euroopan alueelle, Alicantessa OhiM, joka myöntää koko Euroopan yhteisön kattavia tavaramerkkejä ja mallisuojia, sekä Genevessä WiPO, joka välittää kansainväliset patenttihakemukset eri maiden patenttivirastoille, rekisteröi kansainväliset tavaramerkit ja mallit ja toimii maailmanlaajuisena yhteistyöjärjestönä teollisoikeuksien kehittämisessä. heli hietamies kolster oy ab:stä muotoilun suoja määrittyy tapauskohtaisesti teksti: päivi piispa Monet kulutustavarat ovat nykyään teknisiltä ominaisuuksiltaan yhdenvertaisia, jolloin muotoilu erottaa tavarat toisistaan ja vaikuttaa voimakkaasti ostopäätöksiin. Muotoilun merkityksen kasvamisen myötä sen suojaaminen nousee entistä tärkeämmäksi. Muotoilua suojataan pääasiassa malli-, tavaramerkki- ja tekijänoikeudella. Myös patentti- tai hyödyllisyysmallioikeus voi suojata muotoilua, varatuomari Heli Hietamies Kolster Oy Ab:stä kertoo. Eurooppalaisessa järjestelmässä eri suojamuodot ovat toisiaan täydentäviä. Oikea suojamuoto määräytyy tapauskohtaisesti sen mukaan, mitä voidaan suojata ja mitkä ovat suojaajan tavoitteet ja tarpeet. Tekijänoikeus ei edellytä rekisteröintitoimenpiteitä, vaan suojaa saa, jos teoskynnys ylittyy. Mallioikeus suojaa nimenomaan ulkomuotoa ja on käyttöesineiden pääasiallinen suojamuoto. Tavaramerkki on puolestaan väline, jolla erotetaan omat tavarat ja palvelut toisten vastaavista; jos tuotteen ulkomuoto toimii erottamisvälineenä, voidaan se suojata ulkoasutavaramerkkinä. Suojaamisen tavoitteena on saavuttaa yksinoikeuksia, joilla voi estää muita hyödyntämästä omaa muotoilua ja siihen laitettuja investointeja, Hietamies kertoo. Suojaus alkuun jo suunnitteluvaiheessa Oman tuotteen suojaamisvaihtoehtoja tulisi pohtia jo kun tuotetta suunnitellaan. Silloin havaitaan keskeiset elementit, joille halutaan yksinoikeuksia. Jos nämä elementit eivät olekaan suojattavissa, muotoilua voidaan vielä muuttaa niin, että tuotteen tärkeimmät osat saadaan suojattua. Erilaisten suojamuotojen tunnistaminen ja tietoisuus niistä ovat tärkeitä myös sen välttämiseksi, ettei omassa toiminnassaan loukkaisi muiden oikeuksia, Hietamies sanoo.

5 ILMOITUSLIITE TEOLLISOIKEUDET 5

6 6 TEOLLISOIKEUDET ILMOITUSLIITE Tuomas Airisto, Sataman liiketoiminnan kehitysjohtaja Satamassa aineeton pääoma on strateginen elementti. Aineeton pääoma vie yrityksen menestykseen Aineeton pääoma on yhä tärkeämpi osa yritysten menestystä. Satamassa se on strategian keskeinen elementti. Teksti: Päivi Piispa Työvoimavaltainen, perinteinen teollisuus siirtyy kovaa vauhtia Aasiaan muun muassa länsimaiden väestön ikärakenteen ja yleisen teknologisen kehityksen takia. Siksi Euroopassa ja USA:ssa ideoihin ja osaamiseen perustuva liiketoiminta on kasvattanut voimakkaasti merkitystään. WIPO:n, maailman henkisen omaisuuden järjestön, mukaan pian yli puolet maailmankaupan arvosta on aineettomaan pääomaan pohjautuvaa liiketoimintaa eikä tavanomaisia hyödykkeitä. Aineettomaan pääomaan perustuu myös Sataman liiketoiminta. Käytännössä aineeton pääoma on pääosassa Sataman liikevaihdon ja voiton kertymisessä. Tarjoamme asiantuntijapalveluita ja ratkaisuja, jotka tehostavat markkinointia ja tuottavuutta. Asiakkaamme ostavat luottamuksen siihen, että asiantuntijamme pystyvät yhdistämään aikaisemman osaamisensa ja luovuutensa sekä toteuttamaan liiketoimintaa parantavia markkinointi- ja tuottavuusratkaisuja, Sataman liiketoiminnan kehitysjohtaja Tuomas Airisto kertoo. Henkilöstö on tärkeimpiä osa-alueita Henkilöstö, sen kokemus ja tietotaidot ovat tärkeimpiä osia aineetonta pääomaa. Sataman 10-vuotisen historian aikana yritys on pyrkinyt huolehtimaan henkilöstön osaamisesta, jaksamisesta ja kokemuspohjan kasvattamisesta. Osaamisen kehittämisessä työllä itsellään ja sen vaihtelevuudella on tärkein rooli. Työn tekemistä tuemme yritykseen ja työhön perehdyttämisohjelmilla, esimiestyöllä, vertaistuella sekä koulutuksilla. Käytämme tukena tämän osa-alueen johtamisessa muun muassa kompetenssiluokkia sekä puolivuosittain pidettäviä kehityskeskusteluja, Airisto kertoo. Aineeton pääoma on henkilöstön asiantuntemuksen ja luovuuden lisäksi kaikkea sitä, mikä ei ole perinteisesti näkynyt yhtiön taseessa. Ryhmään kuuluu muun muassa henkilöstön kokemukset ja taidot, organisaation rakenteet ja prosessit, sidosryhmäsuhteet, immateriaalioikeudet, brändi, piirustukset, suunnitelmat, liikesalaisuudet ja goodwill. Satamassa ja Sataman tyyppisissä yrityksissä hyvät asiakassuhteet, sopimukset sekä henkilöstö ovat tärkeimpiä tekijöitä yrityksen arvon kannalta. Myös yrityksen brändi, nimen lisäksi myös visuaalisuus ja koko olemus, on erittäin tärkeä. Brändikin muodostuu toiminnasta asiakkaiden kanssa ja henkilöstöstä, Airisto kertoo. Tietotekniikka tukee aineettoman pääoman käyttöä Toinen tärkeä osa aineetonta pääomaa ovat prosessit, tietokannat ja dokumentit. Satamassa pyritään laatimaan konsepteja, tuoteaihioita ja koodikirjastoja, joita voi käyttää uudelleen. Tietotekniikka on tärkeä osa aineettoman pääoman hyödyntämistä. Usein tietoteknologisten ratkaisujen perään huudetaan yrityksissä, mutta jos sellainen on, sitä käytetään huonosti. Käytön tulee olla riittävän palkitsevaa ja sen aloittamisen kynnystä pyritään madaltamaan. Kun tuotteet tehdään sosiaalisiksi, niitä käytetään enemmän, Airisto sanoo. Aineeton pääoma jää talteen, kun työn dokumentointi on osa työprosessia. Osana työprosessia dokumentointi tulee paljon luonnollisemmin ja paremmin hyödynnettäväksi verrattuna siihen, että asiat pitäisi erikseen dokumentoida, Airisto kertoo. Teollisoikeudet suojaavat aineetonta pääomaa Aineettoman pääoman merkityksen kasvu edellyttää yrityksiltä lisääntyvää suojausta ja riskienhallintaa. Teollisoikeuksista huolehtimisen laiminlyönti voi johtaa jopa markkina-alueen tai tuotteen ja sen tuoman liikevoiton menetykseen tai pahimmillaan konkurssiin. Riskejä voi minimoida ja poistaa aineettoman pääoman huomioivalla juridisella suunnittelulla. Sataman historiassa teollisoikeudet eivät ole olleet liiketoiminnan kannalta kovin merkittävässä roolissa. He ovat saaneet muutamia patentteja ja hakuprosesseja on parhaillaan käynnissä. Tavaramerkkisuojia on haettu brändille ja tuotemerkeille. Uskomme myös palvelukokonaisuuksien muodostamaan suojaan. Pyrimme luomaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat ylivertaisia ja joiden kopioiminen on vaikeaa. Tulevaisuudessa oikeudet konsepteihin, ohjelmistoihin ja tuotteisiin tulevat olemaan tärkeitä Sataman strategiassa, kun olemme enenevissä määrin laajentamassa palveluitamme projektipalveluista jatkuviin palveluihin ja ns. Software as a Service -palveluihin, Airisto sanoo.

7 ILMOITUSLIITE TEOLLISOIKEUDET 7 Lääketutkimuksen edellytyksenä on toimiva patenttilainsäädäntö Kuva: MATTI SULANTO Lääketeollisuus on onneksemme hyvin innovaatiokeskeistä: EU:n tuoreimpien tilastojen mukaan tutkiva lääketeollisuus on kiilannut ykköseksi tutkimus- ja tuotekehitystyössä ohi muiden teollisuusalojen. Ennen kaikkea alkuperäislääkkeitä valmistava teollisuus nojaa vahvaan tuotekehitykseen. Suomessa tuotepatentti on lääkkeiden osalta tullut käyttöön myöhään, erinäisten vaiheiden jälkeen vasta vuonna Lääkkeiden pitkän tutkimusvaiheen vuoksi Suomessa onkin markkinoilla runsaasti lääkkeitä, jotka on suojattu vain analogiamenetelmäpatentilla. Analogiamenetelmäpatentti antaa geneerisille lääkkeille mahdollisuuden tulla markkinoille vastaavalla, kuitenkin eri menetelmällä valmistetulla tuotteella jo ennen kuin patenttisuoja umpeutuu. - Toimimme vahvasti ainoastaan ja vain sen puolesta, että alkuperäisvalmisteen patenttisuojaa kunnioitettaisiin Suomen lääkekorvausjärjestelmässä, sanoo Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Uusi lääke 15 vuodessa Tällä hetkellä tehtävän tutkimus- ja tuotekehitystyön tulokset näkyvät uusina lääkehoitoina n. 15 vuoden päästä, kun 60-luvulla aikaa tähän kului noin yhdeksän vuotta. Vaikka kliininen tutkimus on kehittynyt, viranomaisten vaatima dokumentaatioaineiston määrä eri keverrata markkinoilla jo oleviin lääkkeisiin eli arvioida paitsi sen tehokkuus ja turvallisuus myös kaupalliset mahdollisuudet. Kolmanneksi lääke voi viimeisen kliinisen vaiheen tutkimuksessa pysähtyä yllättäviin, vasta laajassa käytössä esiin tuleviin haittavaikutuksiin tai siihen, että kukaan ei halua maksaa ylimääräisistä esimerkiksi pienemmistä haittavaikutuksista. Tällöin sijoittajat vetäytyvät projektista, Siimes listaa. Kalkkiviivoilla keskeytettyjä lääkekehitysprojekteja Rahaa ei tipu lääkeyrityksenkään tutkimusosastoille taivaasta vaan sitä saadaan olemassaolevien lääkkeiden myyntituloista. Läheskään kaikista markkinoilla olevista tuotteista ei tule menestystuotteita. Lääkekorvausjärjestelmä tuo omat mutkansa matkaan. Turhat viiveet lääkkeen pääsyssä korvattavaksi kuluttavat tarpeettomasti lääkkeen jäljellä olevaa patenttiaikaa ja vähentävät alkuperäislääkkeen kehittäneen yrityksen mahdollisuuksia saada tuottoa tehdylle investoinnille. - Patentilla on kaksi tarkoitusta: antaa keksijälle määräaikainen yksinoikeus keksinnön hyödyntämiseen, jotta siihen investoidut varat saadaan takaisin sekä tehdä keksinnöstä julkinen ja tätä kautta tarjota muille oppimismahdollisuus, Siimes muistuttaa. Uusia lääkkeitä kehitettäessä on Toimimme vahvasti ainoastaan ja vain sen puolesta, että alkuperäisvalmisteen patenttisuojaa kunnioitettaisiin Suomen lääkekorvausjärjestelmässä. Lääketeollisuuden tutkimukselle ja tuotekehitykselle asetetaan samanaikaisia tavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi lääkehoidon ulkopuolella olevien lääkkeiden kehitys ja toisaalta uudet viranomaisvaatimukset tutkimuspanosten lisäämiseksi. Uuden alkuperäislääkkeen tutkimusaika pitenee ja kehityskustannukset kasvavat, mutta sen myyntiaika lyhenee Suomessa puuttellisen patenttisuojan ja nykyisen lääkekorvausjärjestelmän myötä. hitysvaiheilta on lisääntynyt huimasti kasvattaen myös kehityskuluja 2,5-kertaiseksi 80-lukuun verrattuna. - Lääketeollisuuden kehityssykli on erittäin haasteellinen: tänään on vaikea ennustaa, millainen maailma on 15 vuoden päästä. Jos tätä verrataan lapsensaantiin, niin raskaana olevan äidin tulisi pystyä ennustamaan millaisessa maailmassa hänen teini-ikäisensä tulee elämään, Siimes kuvailee osuvasti. pohdittava eri näkökulmia: mikä on sen teho ja turvallisuus, voidaanko sen käyttö laajentaa tietylle käyttäjäryhmälle kuten vanhuksille tai lapsille ja mitkä ovat sen hyödyt suhteessa haittavaikutuksiin. Tärkeätä on myös se, että kuluttaja saa tarpeeksi informaatiota uusien lääkkeiden vaikutuksista ja oikeasta käytöstä. Tuotekehityksen, esimerkiksi yksinkertaisemman annostelun ansiosta myös tutun lääkkeen ottaminen saattaa helpottua huomattavasti. Teksti: Päivi Remes Saamme päivittäin lukea lehdistä, kuinka vakava sairaus saa ihmisten elämänarvot muuttumaan. Ihmiskunta on vuosisatojen saatossa kohdannut mitä moninaisimpia tauteja ja sairauksia. Lääkkeet pelastavat, parantavat, lievittävät, ennaltaehkäisevät ja jatkohoitavat edelleen satoja miljoonia ihmisiä, tuhansia eri sairauksia ja lukemattomia oireita ympäri maailmaa. Valtaosa sairauksista on edelleen vailla tehokasta lääkehoitoa. Siksi on välttämätöntä kehittää uusia ja tehokkaampia taisteluaseita, lääkkeitä. Lääketeollisuuden rooli terveydenhuollossa ja yhteiskunnassamme on kiistatta tärkeä. Vaikka uusi lääkeaine keksitäänkin, on sillä edessään mäkinen tie apteekin hyllylle. - Ensinnäkin sen tulee olla teollisesti tuotettavissa ja ihmiselle annettavassa muodossa. Toiseksi sitä täytyy - Hyvä patenttilainsäädäntö ja patentin kunnioittaminen lääkekorvauspolitiikassa ovat edellytys innovatiiviselle ja tuotekehityslähtöiselle lääketeollisuudelle, Siimes tiivistää.

8 8 teollisoikeudet ilmoitusliite Lääkeyrityksen patentointiprosessin eteneminen Matka keksinnöstä uudeksi lääkkeeksi voi aikaansaada mojovan päänsäryn. Onneksi siihen on keksitty lääke. ASiAntuntijAnA FoRSSén & SAlomAAn patenttiasiamies AnniKA HAKKilA. Lääkeyrityksen tutkijat keksivät uuden yhdisteen, jolla havaitsevat vaikutuksia, joita voisi hyödyntää esimerkiksi sairauksien hoidossa. Tämän jälkeen selvitetään, onko yhdiste julkaistu tieteellisessä- tai patenttijulkaisussa eli onko yhdiste ja sen käyttö uusi. Laaditaan patenttihakemus, jossa voidaan hakea patenttisuojaa uudelle yhdisteelle, yhdistettä sisältävälle lääkevalmisteelle, valmistusmenetelmälle, valmistusmenetelmässä käyttökelpoisille välituotteille tai tunnetun yhdisteen uudelle lääketieteelliselle käytölle. Patentti - investointitakuu Ella Mikkola senior Associate Asianajotoimisto hannes snellman Oy Lasse Savonen Toimitusjohtaja Astrazeneca Oy Ilpo Tolonen Toimitusjohtaja Msd Finland Oy Ove Uljas Toimitusjohtaja Pfizer Oy Patenttisuoja mahdollistaa lääkeyhtiöille liiketoimintasuunnittelun. Tuotepatentin omaavan lääkkeen myynnistä lääkeyhtiö voi saada tuloja tutkimus- ja kehitystyöhön. Patentti myös mahdollistaa keksinnön julkistamisen, mikä hyödyttää laajasti yhteiskunnallisella tasolla lääkealan kehitys- ja tutkimustyötä. Teollisuuden lisäksi kukaan muu ei uusia lääkkeitä kehitä. Lääkeaihiomolekyylin löytäminen tutkimuslaboratorion uumenissa on aina sykähdyttävää. Todellisuudessa kuitenkin tuotekehittelyssä vain yksi molekyyli :sta päätyy markkinoille lääkkeenä. - Yhden lääkkeen tutkimus- ja kehityskuluiksi on arvioitu keskimäärin miljardi US-dollaria. Patentin 20-vuotisesta voimassaoloajasta myyntiluvan saatuaan yritys pystyy hyödyntämään myyntiaikaa n vuotta, sanoo MSD:n toimitusjohtaja Ilpo Tolonen. Yhtiö toimii vain alkuperäislääkkeiden parissa eli tuo markkinoille uudentyyppisiä, usein uudella tavalla vaikuttavia lääkkeitä sellaisiin sairauksiin, joihin ei vielä ole lääkettä. - Suomi ja Skandinavia ovat tärkeimpiä kliinisen lääketutkimuksen alueistamme, Tolonen lisää. patenttisuojan merkitys ratkaiseva Patentti on tärkeä väline innovaatioiden suojaamiseksi ja tutkimusinvestointien tuottavuuden kasvattamiseksi. Suomen heikko patenttisuoja markkinoilla oleville innovatiivisille lääkevalmisteille yhdistettynä hinta- ja korvattavuuspäätösten seurausvaikutuksiin on hankaloittanut lääkeyhtiöiden toimintaedellytyksiä Suomessa. Kuitenkin samaan aikaan Suomen hallitusohjelma tu- kee innovaatioita. - Suomen sairausvakuutuslaki pitää saada sen linjan mukaiseksi, että alkuperäislääke ei joudu geneerisen hintakilpailun kohteeksi silloin, kun patentti on voimassa, Tolonen painottaa. Vaikka Suomessa on siirrytty lääkeaineiden tuotepatenttisuojaan jo vuonna 1995, ovat analogiamenetelmäpatentit edelleen monen lääkkeen ainoa suoja. - Analogiamenetelmäpatenttien käytännön suojapiiri on antanut aihetta keskusteluun, sillä periaatteessa niiden pitäisi antaa suojaa keksinnölle, eli tässä tapauksessa itse tuotteelle, mutta kopiolääkevalmistajat katsovat, että analogiamenetelmäpatentit suojaavat pelkästään sitä menetelmää, joka on kuvattu patenttivaatimuksissa, valottaa Rainer Hilli Roschier Asianajotoimisto Oy:stä. - Lyhyt dokumentaatiosuoja yhdistettynä heikkoon patenttisuojaan antaa mahdollisuuden kopiolääkevalmistajille tulla omalla riskillään

9 ILMOITUSLIITE TEOLLISOIKEUDET 9 Patenttihakemus jätetään yleensä yhteen patenttivirastoon etuoikeushakemuksena.vuoden kuluessa on jätettävä kansainvälinen patenttihakemus (PCT-hakemus), jonka jälkeen 30 kuukauden kuluessa PCT-hakemuksesta on jätettävä kansalliset tai alueelliset hakemukset niissä maissa, missä hakija haluaa suojaa keksinnölle. Hakemusten käsittely jatkuu kansallisissa ja alueellisissa patenttivirastoissa, jotka myöntävät patentit, mikäli keksintö on havaittu uudeksi eli sitä ei ole esitetty missään aikaisemmin, eikä keksintö ole itsestään selvä alan ammattimiehelle. Patentin myöntämisen jälkeen seuraa useimmissa maissa väiteaika (esim. FI- ja EP-patentin väiteaika on 9 kk), jonka aikana kuka tahansa voi tehdä väitteen myönnettyä patenttia vastaan eli pyytää sen kumoamista. Patentti voi väitekäsittelyn seurauksena pysyä ennallaan, voimassa rajoitetuilla vaatimuksilla tai kumoutua kokonaan. Myönnetty patentti voidaan ylläpitää enintään 20 vuotta tekemispäivästä laskien edellyttäen, että siitä maksetaan säädetyt vuosimaksut kunkin maan virastoon. Lääkkeille on mahdollista saada enintään viiden vuoden pituinen lisäsuojatodistus. Tällä kompensoidaan sitä aikaa, mikä kuluu markkinoitavan lääkevalmisteen lääkeviranomaisen myyntilupamenettelyssä. Patentointi ei sinänsä ole edellytys lääkkeen tuomiselle markkinoille; oleellista on ainoastaan ettei loukkaa kenenkään toisen oikeuksia (patenttia). Sen sijaan lääkkeen markkinoille tuonnin edellytyksenä on, että lääkkeelle on myönnetty myyntilupa, joita Suomessa käsittelee Lääkelaitos. Menetelmä- ja tuotepatentin ero Suomessa on saatu vasta vuodesta 1995 hakea tuotepatentteja lääkkeille. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen vuotta 1995 Suomessa voitiin lääkkeille hakea pelkästään ns. analogiamenetelmäpatentteja vaikka keksinnön kohteena olikin aivan uusi lääke ja vaikka samainen lääke sai tuotepatenttisuojaa useimmissa muissa länsimaissa mukaanlukien kaikki muut pohjoismaat. - Vain tuotepatentti antaa täyden suojan lääkkeelle patentin voimassaolon ajaksi. Analogiamenetelmäpatentti suojaa vain kyseisen menetelmän, jolla lääkettä valmistetaan. Samaan lopputulokseen eli samaan lääkkeeseen voidaan kuitenkin päästä hieman eri menetelmällä. Niinpä ns. kopiolääkkeen valmistajat pyrkivät käyttämään tätä seikkaa hyödykseen. Tästä on usein kyse ns. patenttiriidoissa eli patenttisuojan loukkauksissa, valaisee pitkän linjan Jalo Ant-Wuorisen patenttiasiamies Tord Langenskiöld. Analogiamenetelmäpatenttien lisäksi joillakin lääkeyhtiöillä on lisäksi muita menetelmäpatentteja, joilla suojaa haetaan tietylle uudelle valmistusmenetelmälle. Lisäksi yhtiöllä voi olla myytävän lääketuotteen annostelumuodolle tai mekaaniselle annostelijalle vielä erikseen patentti. Jokaisen patentin kohdalla on lisäksi huomioitava, että se koskee vain tiettyä maata. Vaikka patentin täyttävät kriteerit tutkitaan keskitetysti Euroopan patenttivirastossa, eurooppapatentit saatetaan voimaan kussakin maassa erikseen. - Lisäksi kansallisesti haettujen (mm. ennen keskitetyn tutkimuksen aikana syntyneiden) patenttien suojapiirit voivat poiketa maittain, Langenskiöld muistuttaa. me, jonka patentti on voimassa vuoteen 2012 saakka. Tällainen rikkoo patentin henkeä räikeästi ja heikentää tutkimustoiminnan mahdollisuuksia, konkretisoi tilannetta Astra- Zenecan toimitusjohtaja Lasse Savonen. Pfizer on EU:n tuoreimman selvityksen mukaan maailman eniten tuotekehitykseen investoiva yhtiö. Pfizer osallistuu monen muun lääkeyhtiön lailla Suomessa myös lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilökunnan koulutuskustannuksiin sekä terveydenhuollon hoitomenetelmien kehittämiseen. - Pidemmällä aikavälillä innovaatiotoiminnan väheneminen koituu myös geneerisen teollisuuden vahingoksi, joka nojautuu innovatiivisen Yhden lääkkeen tutkimus- ja kehityskuluiksi on arvioitu keskimäärin miljardi US-dollaria. lääketeollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, pohtii Pfizerin toimitusjohtaja Ove Uljas. Hän haluaa avata myös uusia keskustelu-uria. - EU-tasolla käydään tällä hetkellä kiivasta keskustelua myös koskien rinnakkaislääkkeiden potilasturvallisuutta. Tähänkin tulokulmaan liittyvää keskustelua tulisi myös Suomessa käydä entistä avoimemmin. Suoja potilaan parhaaksi Voidaanko olettaa, että uusien lääkkeiden tuonti Suomeen voi vaaran- Suomen markkinoille patenttisuojan ollessa vielä voimassa. Esimerkiksi tällä hetkellä markkinoilla on jo kopiolääke eräästä tuotteestamtua, jos ne eivät saa riittävän hyvää suojaa? - Kyllä. Jos Suomessa ei kunnioiteta teollisoikeuksia, uusien lääkkeiden saaminen korvausjärjestelmän piiriin voi vaarantua, jolloin kärsijänä on suomalainen potilas, AstraZenecan Savonen painottaa ja lisää: viime aikoina lääkekustannusten alentaminen sinänsä tuntuu saaneen liian suuren roolin. Toivoisin monien sairauksien yhteydessä enemmän kokonaiskustannusten hahmottamista sekä teollisoikeuksien huomioon ottamista. Panostamme lääketutkimukseen joka työpäivä 14 miljoonaa euroa. voi suojata liikesalaisuutena, kuten joillakin toisilla aloilla. Päinvastoin turvallisuusvaatimusten vuoksi alalla on korostunut avoimuus. Alalla ei myöskään kilpailla yksin sillä, kuka on uudella tuotteella ensimmäisenä markkinoilla, vaan tuotelanseerausta edeltää mittava turvallisuustestaus, sanoo asianajaja Ella Mikkola Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:stä. - Siksi patentin tarjoamalla suojalla on suuri merkitys: se on ainut turva jatkotutkimuksen ja -testauksen investointipäätöksille. Jos Suomessa ei kunnioiteta teollisoikeuksia, uusien lääkkeiden saaminen korvausjärjestelmän piiriin voi vaarantua. Lääketeollisuuden erityispiirteet huomioitava - Jos lääketeollisuudessa kehitetään uusi lääkeinnovaatio, sitä ei Otetaan esimerkiksi syöpälääkkeet. Koska ne ovat luonteeltaan solumyrkkyjä, on lääkkeen tasalaatuisuuden ja oikean annostelun määrittäminen äärimmäisen tärkeää. Syöpälääk- keiden kehityskustannukset ovatkin huomattavan korkeita. Syöpälääkkeet ovat merkittäviä muun muassa Euroopan suurimmalle lääkeyhtiölle ja syövän hoitoon sekä tutkimustyöhön panostavalle sanofi-aventikselle. Syöpälääkekehitystä puoltavat myös yhteiskunnalliset seikat: nykyisin syöpälääkityksen antamiseen tarvitaan usein paljon sairaalahenkilötyövoimaa. Uudenlaiset syöpälääkkeet paitsi vähentävät virheriskiä ja purevat paremmin syöpäsolukkoon, myös sitovat vähemmän hoitohenkilökuntaa. Syöpälääkityksen yhteydessä myös kasvaimen kudostyypityksellä ja geenitutkimuksella on ratkaiseva rooli: jos pystytään selvittämään, että potilaan kasvain on normaalia ärhäkämpää tyyppiä, osataan hoidon alusta alkaen valita hoidoksi mahdollisimman tehokas lääkitys. - Patentti ei ole tae sille, että saadaan tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä, mutta se on edellytys investoinneille, Mikkola kiteyttää lopuksi.

10 MSD Kauppalehden llite 119 x 124.FH11 Tue Dec 04 15:15: Page 1 10 teollisoikeudet ilmoitusliite Tämän lääketeollisuuden materiaalin ovat rahoittaneet: Sanofi-aventis Työtä terveyden hyväksi Sanofi-aventis on Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin lääkeyhtiö. Olemme johtava osaaja kaikilla terapeuttisilla avainalueillamme: syöpätaudit, sydän- ja verisuonitaudit, metabolia, keskushermoston sairaudet, sisätaudit ja rokotteet. Merkittäviä tuotteitamme tänään ovat ACOMPLIA, PLAVIX, TAXOTERE, LANTUS, XATRAL, KETEK, OPTINATE ja KLEXANE. Nykyhetken vahvan toimintamme lisäksi katseemme on suuntautunut tulevaisuuteen. Jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön tuloksena voimme tuoda uutuuksia, jotka ovat omilla terapia-alueillaan jopa mullistavia. FIN.DOC

11 ilmoitusliite teollisoikeudet 11 Monta tapaa suojata toiminta Yksituoteyritys tarvitsee ainutlaatuisen innovaation suojaksi patentteja. it-alan palveluja ja järjestelmiä tarjoava yhtiö joutuu puolestaan suojaamaan liiketoimintansa monitasoisesti. Pk-yritykset: Harkintaa suojaus - tarpeisiin teksti: SiRpA KuRvinen patenttitoimisto kolster oy:n asiamies Håkan Niemi Pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa parantaa tietojaan teollisoikeuksien tärkeydestä ja kuhunkin tilanteeseen sopivasta suojaamismuodosta. Kallis patentti ei ole aina välttämättä oikea keino. Retermia Oy:n liiketoiminta perustuu neulalämmönsiirtoteknologiaan ja lämmön talteenottojärjestelmään, joka ottaa talteen kiinteistön poistoilman lämpöenergiaa. Innovaatio oli syntyessään 80-luvun alussa ainutlaatuinen ja sisälsi monia ominaisuuksia, jotka ovat vasta nyt nousseet mukaan yleisiin energiataloudellisiin vaatimuksiin. Idea lähti siitä, että havaitsimme puutteita olemassa olevissa järjestelmissä. Halusimme tehdä paremman lämmönsiirtimen. Tämä on täysin erilainen verrattuna muihin markkinoilla oleviin tuotteisiin, kertoo toimitusjohtaja Risto Castrén. Jo kehitysvaiheessa oli selvää, että mikäli tuotetta aiotaan kehittää ja siihen investoida, se täytyy patentoida. Nykyään yrityksellä on jo useampi patentti hallussaan. haimme patenttia suomeen, ruotsiin, UsA:han ja kanadaan. nyt vireillä on uusia sovelluksia, joille haemme tavaramerkkiä ja patenttia. Kaikkiaan meillä on tällä hetkellä useampia patentteja, tuotepuolen sovelluksille on muutama hakemus ja softapuolellakin yksi. castrén painottaa patenttisuojan tärkeyttä heidän kaltaisensa yrityksen toiminnalle. retermiassa on sijoitettu systemaattisesti teollisoikeuksien hoitoon. Ilman patenttien antamaa sateenvarjon suojaa ei tuotteeseen voisi panostaa tarpeeksi. Patenttien hoitaminen teettää paljon työtä ja kustannuksia. Kustannukset ovat merkittäviä aloitusvaiheessa olevalle yritykselle, mutta patentti on haettava silloin, kun keksintö on uusi, myöhemmin sitä ei enää saa. Kun liikevaihto lähtee kasvuun, patentointikustannusten prosentuaalinen osuus tietysti pienenee. Tämä kaikki liittyy yritystoiminnan riskinottokykyyn, castrén painottaa. 3 Step IT on tietotekniikan palveluyritys, jolta asiakkaat hankkivat tarvitsemansa tietotekniikan leasingsopimuksella. Malliin kuuluu it-laitteiden koko elinkaaren hallinta hankinnasta poistoihin tai uudelleenkäytön organisointiin. Lisäksi asiakkaalle rakennetaan monipuolinen hallintajärjestelmä pitämään laiterekisteritiedot ajan tasalla. Aivan vastaavaa palvelua ei Suomessa tarjoa kukaan muu. Kehitysjohtaja Jouko Porasen mukaan 3 Step it:n immateriaalioikeuksien suojaaminen koostuu kolmesta osasta eli työntekijäsopimuksista, rekisteröitävistä suojamuodoista kuten patenteista sekä sopimusoikeudellisesta suojasta muiden kumppanien kanssa. Yrityksen sopimukset muiden kumppanien kanssa on Porasen mukaan suojattavista kohteista kaikkein tärkein, sillä jos ongelmia oikeuksista tulee, ne tulevat yleensä nykyisten tai entisten sopimusosapuolten kanssa. Immateriaalioikeudet on sopimusteksteissä muotoiltu niin, että virhetulkintoja ei voi syntyä. Yhtiössä on käyty kaikkien työsopimukset läpi ja määritelty henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet koskien yhtiön tuotteita, vaitiolovelvollisuutta ja käyttöoikeuksia. Samalla on laadittu muun muassa työsuhdekeksintöjä koskeva ohjeistus, joka määrittää, kenelle niiden immateriaalioikeudet kuuluvat. Yhtiön sisäinen toimintajärjestelmä on suojattu vaitiolovelvollisuuksin ja tietoturvakeinoin. Koko henkilökuntaa koskeva sopimus on ainoa mahdollinen tapa suojata tämä osa liiketoimintaa. Tietoisuus suojauksien tärkeydestä on kasvanut merkittävästi työntekijäsopimusten myötä koko yrityksessä. Samaan aikaan kun työtekijäsopimuksia uudistettiin, yhtiön sisäisestä prosessista löytyi menetelmä, joka osoittautui patenttikelpoiseksi. Myös eräälle palveluinnovaatiolle on mahdollista hakea hyödyllisyysmallia. Nyt meillä on kaksi patenttihakemusta ja hyödyllisyysmallihakemus vireillä. Kun yritys kasvaa voimakkaasti, myös suojaustarpeet kasvavat. Poranen korostaa patenttiasiamiehen roolia hakemuksien tekemisessä. Hakemukset ovat mutkikkaita ja vaikeita muotoilla. Ilman asiantuntijaa aikaa kuluu hukkaan. Hyvä asiamies osaa myös neuvoa, miltä suunnalta suojauksia kannattaa lähteä tekemään. teksti: SiRpA KuRvinen Patenttitoimisto Kolster Oy:n asiamies Håkan Niemi toteaa pk-yritysten kiinnostuksen kasvaneen teollisoikeudellista suojaamista kohtaan. Teollisoikeudet ovat mutkikkaita hoidettavia, mutta yritysten tiedot ovat viime vuosina parantuneet. Suojaamisesta koituvat kustannukset voivat olla pk-yrityksille rajoittava tekijä. Kilpailutilanne ratkaisee suojaamistarpeet hyvin pitkälle. Kilpaillulla alalla omaa reviiriä pystytään suojaamaan paremmin teollisoikeuksien avulla. Esimerkiksi mallisuoja on kustannustehokas ja käypä vaihtoehto patentille. Siinä yhdellä hakemuksella saadaan katettua koko EU, joka on monen yrityksen perusmarkkina-alue. Kun suojausta lähdetään hakemaan, pkyritysten pitää miettiä, miten saadaan paras tulos sijoitettua euroa kohden. Pitää myös miettiä, mitä todellisuudessa tarvitaan. Aina ei ole tarpeellista hakea yksinoikeutta patentilla. Monesti riittää, että hakemus on vireillä muutaman vuoden, jolloin päästään markkinoihin kiinni ja pystytään pitämään kilpailijat loitolla. Usein jo muutaman vuoden suoja-aika on riittävä luomaan tuotteelle vakiintuneen aseman. Moni tuote on nykyisin elinkaareltaan myös melko lyhytikäinen. Kannattaa suojata ydinkeksintö ja ydinmarkkina-alue. Niemi muistuttaa ennakkotutkimusten tärkeydestä. Ennen kuin lähdetään hakemaan suojausta, on tutkittava, onko jo olemassa vastaavia tuotteita, merkkejä tai esiasteita omalle tuotannolle. Huolellinen ennakkotutkimus säästää monelta ongelmalta ja turhalta rahanmenolta. Pk-yritysten kannattaa ehdottomasti käyttää apuna asiantuntevaa patenttiasiamiestä. Teollisoikeudet on outo ala, harvoin itse tehdyt hakemukset ovat tarpeeksi kattavia. Asiamies pystyy neuvomaan, minkä tyyppistä suojaa tarvitaan, mitä kannattaa suojata ja millä maantieteellisellä alueella. Lisäksi hän osaa usein laventaa keksijän tai yrityksen näkemystä tuotteesta. Kun suojausta lähdetään hakemaan, pkyritysten pitää miettiä, miten saadaan paras tulos sijoitettua euroa kohden.

12 12 TEOLLISOIKEUDET ILMOITUSLIITE Kuva: Allmark Oy Sibeliusta Säveltäjämestari Jean Sibelius antoi elinaikanaan käyttää nimeään vain joissakin harvoissa yhteyksissä. Sibeliuksen kuoleman jälkeen suku piti vuosia erittäin tiukkaa linjaa nimen käytöstä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää nimeä ja instituutiota ei haluttu yhdistää mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen. Teksti: Sirpa Kurvinen Vuodesta 1957 aina 1990-luvulle asti suku suhtautui äärettömän kielteisesti nimen käyttöön liiketoiminnassa. - Ensimmäinen kaupallinen toimi, johon suku antoi luvan, tapahtui vasta kymmenen vuotta sitten, jolloin Alko teki Finlandia-votkasta juhlapakkauksen. Siinä oli sekä Mannerheimin että Sibeliuksen kuvat, kertoo Pertti Virkkunen, joka on Sibeliuksen kuolinpesää hallinnoivan kollegion puheenjohtaja ja Jean Sibeliuksen tyttärenpojanpoika. Nimen määrätietoisen suojelun suku aloitti 90-luvulla. Huomattiin, että kaupallisuus rynnii hallitsemattomana vastaan. Sibeliuksen nimeä ja kuvaa käytettiin milloin missäkin yhteydessä. - Koimme, että meidän täytyy järjestää tilanne niin, että pystymme puolustautumaan kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvia oikeuksien loukkaamisia vastaan. Tavaramerkki nousi hyväksi vaihtoehdoksi. Se on voimassa kaikissa EU-maissa ja WTO:hon kuuluvissa maissa. Siihen on helppo vedota kansainvälisesti. Toinen merkittävä syy, miksi Sibeliuksesta lähdettiin tekemään brändiä, oli tekijänoikeuksien raukeaminen. Ne ovat voimassa 50 vuotta henkilön kuoleman jälkeen, ja nyt jatkoajalla vuoteen Silloin loppuvat Sibeliuksen teosten mittavat tekijänoikeustulot. Tavaramerkin voimassaolo ei kuitenkaan pääty. Se on tulevaisuutta ajatellen erinomainen tapa jatkaa tulojen suuntaamista kulttuuriin. Sibelius perusti omaa nimeään kantavan säätiön jo 1920-luvulla. Nyt säätiö on tavaramerkin oikeudenomistaja, ja sen kautta kanavoidaan osa tekijänoikeustuloista ja kaikki tavaramerkkitulot erilaisiin kulttuurihankkeisiin. Kaupallistamisella kerätään pääomaa, jotta tekijänoikeustulojen päätyttyä voidaan jatkaa kulttuurin tukemista. - Kulttuurin tukeminen on Suomessa yksityistasolla melko pientä, ja haluamme näyttää tässä esimerkkiä. Olemme tekijänoikeustuloilla tukeneet muun muassa kapellimestari- ja viulukilpailuja, kuoroja, musiikkitapahtumia, muistomerkkien rakentamista ja Sibelius-Akatemiaa. Myös Englannissa olemme tukeneet suomalaisia musiikkiprojekteja. Tätä linjaa haluamme jatkaa tulevaisuudessakin ja vaalia tärkeää kulttuuriperintöä, Virkkunen linjaa. Brändille suojaa Brändi pitää suojata, koska se on rahanarvoinen etuus haltijalleen. Brändin luomiseksi on tehty paljon työtä, ja hyvin usein se on yrityksen aineettoman pääoman tärkein elementti. TEKSTI: SIRPA KURVINEN Suojaamisella estetään kopioinnista aiheutuvat vahingot. Samalla suojataan koko yrityksen identiteettiä. Asianajaja Petteri Häkkänen Heinonen & Co:lta muistuttaa, että kaikki erottamiskykyiset elementit on syytä suojata. - Suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää, mikäli brändiin ja tuotekehitykseen halutaan panostaa vakavasti. Jäljittely on laajentunut viime vuosina. Esimerkiksi Kiina on kuin iso kopiokone. Kun merkittävä osa työn teettämisestä on siirtynyt Aasiaan, länsimaihin on jäänyt enimmäkseen tietoon perustuvaa liiketoimintaa, jota on helppo kopioida. Tavaramerkkioikeuden kestolla ei ole aikarajaa. Se on uusittavissa kymmenen vuoden välein. Häkkänen muistuttaa, että Suomessakin on brändejä, jotka ovat olleet toista sataa vuotta käytössä. Tällöin merkittävä osa yrityksen toimintaa kiinnittyy brändin ympärille. Tavaramerkin ja mallisuojan käyttöalat ovat kasvaneet. Nykyisin voidaan hakea laajemmin suojaa muun muassa kuoseille, väreille tai äänille, ja suoja voi olla päällekkäistäkin. Tietoisuus brändin suojaamisen merkityksestä on myös selkeästi lisääntynyt. Tämä johtuu varmasti julkisuudessa näkyneistä epäonnistuneista nimilanseerauksista. Lisäksi rahoittajat ovat entistä tarkempia siitä, mihin sijoittavat. Tietoisuutta pitää kuitenkin jatkuvasti parantaa. Edelleen tapahtuu isojakin epäonnistumisia. Ennakkosuunnitteluun ja -tutkimuksiin kannattaa panostaa, sillä rekisteröityjen suojaoikeuk-

13 ILMOITUSLIITE TEOLLISOIKEUDET 13 Kuvat: Mikaela Katro, lähde: Allmark Oy Kaupallistamisella kerätään pääomaa, jotta tekijänoikeustulojen päätyttyä voidaan jatkaa kulttuurin tukemista. - Luvan saajan on sitouduttava koko kulttuurihistorialliseen pakettiin, Pertti Virkkunen painottaa. Suku heräsi asiaan juuri ajoissa, sillä Finlandiavotkan pakkauksesta lähti vyörymään valtava kaupallinen aalto. Tilanne olisi muuttunut hetkessä täysin hallitsemattomaksi. - Tavaramerkki selkiyttää toimintaa. Olemme pystyneet estämään nimen muuttumisen villiksi kaupalliseksi riistaksi luomalla itse sille kaupallisen arvon. Nyt on olemassa tarkka ohjeistus, brändikäsikirja ja kanavat, joiden kautta toimitaan. Luvan saajan on sitouduttava koko kulttuurihistorialliseen pakettiin, Virkkunen painottaa. Nimen väärinkäytöksiä on aiempina vuosina ollut paljon, mutta nyt ne ovat vähentyneet. Yrityksissä tiedetään, mitä tavaramerkki tarkoittaa, ja että tavaramerkkiloukkauksista saattaa joutua isojen korvausten maksajaksi. Tavaramerkin avulla on pystytty kieltämään monia käyttökohteita, jotka eivät liity Sibeliukseen mitenkään, esimerkiksi Sibelius-traktorin tulo markkinoille. - Brändi on rekisteröity EU:n lisäksi USA:ssa, Japanissa ja Kiinassa. Suojat ovat hieman erilaisia eri maissa, mutta olemme valinneet ne tavaramerkkiluokat, joissa loukkauksia todennäköisimmin voisi tapahtua, Virkkunen mainitsee. Brändin alle on luotu joitakin kaupallisia tuotteita. Musiikin lisäksi myynnissä on Sibelius-aiheista kirjallisuutta, silkkihuiveja, solmioita, T- paitoja, kenkien- ja kynsienhoitosettejä ja kyniä. Myös Sibelius-kuohuviiniä ja samppanjaa on myynnissä. - Olemme yrittäneet sitoa luvat aina kulttuuriin tai Sibeliuksen elämään. Tietysti toivomme, että brändissä kaikki olisi hienoa, puhdasta ja kultturellia, mutta nykymaailmassa se ei ihan toteudu. Tärkeintä on kuitenkin, että nyt päätöksenteko on aina meillä. sien määrät ovat kasvaneet. Ennen kuin brändi otetaan käyttöön ja ryhdytään mittaviin lanseerauksiin, on tarkistettava, että se on vapaana. On hyvin mahdollista, että yrityksen haluama tavaramerkki on jo varattu. Häkkäsen mukaan pahin epäonnistuminen, mitä voi tapahtua, on koko brändin kaatuminen. Sen käyttö voidaan kieltää, ja yritys voi joutua isojen korvausten maksajaksi. Neljä keinoa turvata brändi Lakimies Markku Tuominen Benjon Oy:stä toteaa, että usein brändi rinnastetaan tavaramerkkiin, vaikka se onkin laajempi käsite. Brändi on tuotekokonaisuus, johon liittyy tavaramerkin ja nimen lisäksi erilaisia ominaisuuksia ja mielikuvia. Brändin suojaamiseksi hän listaa neljä esimerkkikeinoa. Ensinnäkin tavaramerkillä voidaan suojata muun muassa tuotteen nimi ja logo. Tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus sen käyttöön, jolloin muilla samalla alalla toimivilla ei ole mahdollisuutta käyttää vastaavaa merkkiä kaupallisesti. Toiseksi, jos kyseessä on ns. well known -tavaramerkki, kuten Adidas, Coca-Cola, Nike tai Rolex, haltijalla on normaalia laajempi oikeus puuttua merkin käyttöön. Tällöin suojattuna on myös varsinaisen ydintuotteen ulkopuoliset tuotteet edellyttäen, että loukkaava käyttö on merkin maineen hyväksikäyttöä tai haitaksi sille. Kolmantena suojakeinona on mallisuoja. Kun kyseessä on brändituote, vaikka hajuvesi, siihen liittyy olennaisena osana myös pullo ja sen muoto. Tällöin pullo suojataan yleensä mallisuojalla, Tuominen selvittää. Brändituotetta voi suojata myös tekijänoikeudella, esimerkiksi design-huonekalujen suunnittelijalla voi olla tekijänoikeus tuotteeseen. Tuominen muistuttaa, että vaikka ei olisi mitään rekisteröityä suojamuotoa käytössä, tuotteelle voi silti saada suojaa. Tavaramerkki- ja mallioikeus voi syntyä pelkän käytön kautta ja tekijänoikeutta Suomessa ei voi edes rekisteröidä. Brändiä loukkaava osapuoli voi syyllistyä sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa. Tätä kautta voi saada tuotteelle tietyn suojan. Tuominenkin korostaa etukäteissuunnittelun merkitystä. Se on huomioitava heti tuotekehityksen alussa. Pitää aina tutkia, onko joku merkki käytettävissä ja suojattavissa. On hyvin noloa jälkeenpäin joutua tilanteeseen, että loukkaa muiden oikeuksia. Tuote joudutaan vetämään pois markkinoilta ja tekemään ehkä kokonaan uusiksi. Erityisesti kun mennään tuotteen kanssa ulkomaille, tämä on syytä ottaa vakavasti. Monissa maissa, kuten USAssa, korvaukset ovat merkittäviä.

14 14 TEOLLISOIKEUDET ILMOITUSLIITE Sinisille merille? On kulunut yli sata päivää siitä, kun aloitin työni teollisoikeuksien parissa. Alan siis menettää ulkopuolisen tarkkailijan edun. Näkökenttäni kaventuu ja hämärtyy pikkuhiljaa. Olen huomannut, että strategiatyö on teollisoikeusasiamiehille osin vielä vierasta. Asiakaslähtöiset asiamiehet ovat kuitenkin ottaneet entistä konsultoivamman roolin ja pyrkivät ymmärtämään asiakkaittensa liiketoimintaa. Asiakkaille kerrotaan esimerkiksi, että aineettomiin oikeuksiin liittyviä riskejä ei voi hallita ilman IPR-strategiaa. Vaikuttaa hyvältä vai mitä? Varatuomari ja asianajaja Seppo Kemppinen Borenius & Kemppinen -asianajotoimistosta Teollisoikeus muuttuu jatkuvasti Strateginen johtaminen on paljon muutakin kuin asiakkaiden ymmärtämistä. Asiakaslähtöisyys on kilpailussa menestymisen kannalta kriittistä, mutta se ei yksin riitä. On osattava laatia oma menestysstrategia. Siihen ei taas kannata tuhlata aikaa ellei ensin päätetä mitä tavoitellaan. Ilman päämäärää liikkeen suunta ja nopeus ovat yhdentekeviä. Strategiatyöhön saavat osallistua kaikki siihen halukkaat. Onnistuakseen työ vaatii syvällistä ajattelua, joka tekee tunnetusti kipeää. Työ on parhaimmillaan jatkuvaa oppimista. Sen sivutuotteena voidaan aikaansaada kilpailijoita parempi, täytäntöön pantavissa oleva strategia. Työn aikana opitaan näkemään oma osaaminen ja markkinat uudella tavalla. Saatetaan jopa havaita, että IPR-strategia on osa asiakkaan liiketoimintastrategiaa eli enimmäkseen muuta kuin riskienhallintaa. Johtopäätökset riippuvat tietysti tarkastelun näkökulmasta. Teollisoikeustyö on entistä vähemmän paikkaan sidottua, sillä teknologia mahdollistaa informaation siirron hetkessä mistä tahansa minne tahansa. Suomalaisten alan ammattilaisten täytyy rohkeasti kehittää omaa osaamistaan ja toimintaansa tavoitteenaan olla kaikissa tilanteissa menestyjien joukossa. Laadittavana oleva Suomen kansallinen innovaatiostrategia edellyttää toteutuakseen myös asiamiehiltä alansa parasta osaamista ja palvelua. Asiamiesten on muutettava omaa ajatteluaan ja havainnointikykyään omatakseen tarvittavat valmiudet vastata nopeasti ja innovatiivisesti uusiin haasteisiin. Maailmanluokan asiamiehiltä edellytetään myös maailmanluokan strategista osaamista. Ymmärryksen ja kokemuksen kasvaessa voi sitten miettiä tavoitteen asettamista vaikka sinisille merille. Jorma Hanski aloitti viime kesänä Berggren Oy Ab:n toimitusjohtajana. Sitä ennen hän oli lähes 20 vuotta Rautaruukissa, jossa hänelle kertyi monipuolista kokemusta mm. yrityskaupoista ja strategisesta suunnittelusta. Adidaksen kolmen raidan, Nokian ja lääketeollisuuden tarinat ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten teollisoikeus kehittyy. Yritysten ja yhteiskunnan suhtautuminen teollisoikeuksiin on muuttunut vuosien varrella. TEKSTI: Päivi Piispa Varatuomari ja asianajaja Seppo Kemppinen Borenius & Kemppinen -asianajotoimistosta on työskennellyt teollisoikeuksien parissa kolmisenkymmentä vuotta. Sinä aikana aineettoman omaisuuden arvostus on kasvanut. Hänen aloittaessaan uransa luvulla teollisoikeudelliset riidat liittyivät lähinnä tekijänoikeuksiin, kuten kirjoihin. Patenttiriitoja oli Suomessa vain muutamia luvulla alettiin puhua Internet-oikeudesta ja samaan aikaan myös yritykset alkoivat aktivoitua tavaramerkkien suojaamisessa, patentoinnissa ja omien patenttien suojaamisessa, Kemppinen kertoo. Monia tarinoita teollisoikeudesta Tavaramerkkien osalta yksi ensimmäisistä merkittävistä oikeuden päätöksistä koski Adidaksen kuuluisia kolmea viivaa. Sitä on seurannut monia muita tapauksia, jossa tavaramerkin suoja halutaan pitää vahvana. Esimerkiksi Levi s-farkkujen kohdalla tavaramerkin haltija ärähti, kun Suomeen tuotiin luvatta valmistettuja housuja. Kiistoja tavaramerkistä ja sen käytöstä on nykyään jatkuvasti. Vastikään luimme Marimekon ja Dolce&Gabbanan välisestä kiistasta Unikko-kuosin käytöstä, Kemppinen sanoo. Tekijänoikeudenalainen liiketoiminta on lisääntynyt vuosien varrella ja on jo noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Internet ja viihdeteollisuuden kasvu ovat vaikuttaneet voimakkaasti tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeus on nykyään merkittävä asia. Jos ajattelemme musiikkiteollisuuden, television ja urheilun alueita, ymmärrämme, kuinka monia asioita se nykyään koskee, Kemppinen sanoo. Patenttioikeuksien muutoksesta kertoo muun muassa Nokian tapaus. Kun Nokia lähti Yhdysvaltoihin, Motorola esti sen pääsyn markkinoille joksikin aikaa nostamalla riidan patenttien loukkaamisesta. Tämä oli alkusointuja siihen, millainen globaali maailma on teollisoikeuksien kannalta, Kemppinen kertoo. Lääketeollisuuden patentit kehittyivät teollisuuden mukana Lääketeollisuus on myös hyvä esimerkki patenttioikeuden kehityksestä. Kemppinen muistelee, että 1980-luvulla pohdittiin, pitäisikö lääkkeille myöntää tuotepatenttia ja 20 vuoden suojaa lainkaan. Päätettiin, että vain lääkkeiden valmistusmenetelmille voi saada suojan, muttei lääkeaineille. Kuitenkin 1990-luvun puolivälissä järjestelmää muutettiin niin, että lääkkeet voivat saada myös tuotesuojan. Tämä tapahtui alkuperälääkkeen valmistajien toiveesta. Keskusteltiin siitä, että uuden lääkkeen hyväksymismenettely on pitkä ja uuden lääkkeen tuominen markkinoille kestää vuosikausia. Otettiin käyttöön lisäsuojatodistus ja lääkkeet saivat yhteensä 25 vuoden tuotesuojan, Kemppinen kertoo luku toi mukanaan geneeriset lääkkeet ja lääkkeiden vaihdon apteekeissa alkuperäislääkkeitä edullisempiin versioihin. Vanhoissa lääkkeissä oli vain menetelmäsuoja suojaamassa sen valmistusmenetelmää, joten geneerisiä lääkkeitä pystyttiin tuomaan markkinoille. Lääkelakia kuitenkin muutettiin niin, että jos lääkkeellä on muualla Euroopassa tuotepatentti, alkuperälääkevalmistaja saa suojan Suomessa muita samaa lääkettä markkinoivia yrityksiä vastaan. Lääketeollisuus ei voi moittia Suomen lainsäätäjiä, koska sen intresseissä on tehty paljon muutoksia lainsäädäntöön. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten teollisuus ja patentit toimivat, Kemppinen sanoo. Yhä uudet teollisuudenalat alkavat suojata oikeuksiaan. Muun muassa nanoteknologiassa voisi syntyä samanlainen liike kuin lääketeollisuudessakin. Yrityksillä vielä opittavaa Yritysmaailmassa ymmärretään yhä paremmin teollisoikeuksien merkitys. Kuitenkin Kemppisen mukaan yrityksissä ei ole niiden kannalta vaadittua ymmärtämisen tasoa. Vaikka yrityksissä tiedettäisiinkin immateriaalioikeuksista, asioita ei viedä riittävän pitkälle. Patentteja haetaan, mutta ei kuitenkaan osata suojata niitä riittävästi tai osata reagoida, jos niitä loukataan, Kemppinen sanoo. Kemppisen mukaan kotimaisten yritysten pitäisi oppia, mitä oikeuksia on olemassa sekä mitä voi tehdä ja kannattaa tehdä. Usein uskotaan, että teollisoikeudet ovat kalliita ja vaikeita asioita, mutta näin ei välttämättä ole. Kun tietää, mitä tekee ja hoitaa oikeuksien suojaamisen hyvin, ei tarvitse riidellä oikeudessakaan. Jos on vahva oikeus, pelkästään siitä huomauttaminen voi saada vastapuolen luovuttamaan, Kemppinen sanoo.

15 10 DIGITAALINEN KOTI ILMOITUSLIITE PATENTIT TAVARAMERKIT HYÖDYLLISYYSMALLIT MALLIT ENNAKKOTUTKIMUKSET SOPIMUKSET JA OIKEUDENKÄYNNIT LEITZINGER Oy High Tech Center Tammasaarenkatu 1, Helsinki puh. (09) , fax (09) sähköposti: internet: PATENTIT TAVARAMERKIT HYÖDYLLISYYSMALLIT MALLIT ENNAKKOTUTKIMUKSET SOPIMUKSET JA OIKEUDENKÄYNNIT HIGH TECH CENTER TAMMASAARENKATU 1, HELSINKI PUH. (09) FAX (09) SÄHKÖPOSTI: INTERNET:

16 16 TEOLLISOIKEUDET ILMOITUSLIITE

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA KEKSINNÖLLISYYDEN ARVIOINNISTA 1. CASE: MATTOKAUPPAA NORJASSA - SUOJAUKSEN MERKITYS 2. TÄRKEIMMÄT PELIVÄLINEET LIIKETOIMINNAN TUKEMISEEN 3. IPR -STRATEGIASTA

Lisätiedot

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut

Lisätiedot

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874 Kolster Oy Ab IPR asiantuntija vuodesta 1874 Palvelumme Patentit Hyödyllisyysmallit Tutkimukset ja valvonnat Tavaramerkit ja verkkotunnukset Mallioikeudet Riita-asiat IPR Management Kolster on Suomen johtava

Lisätiedot

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Mitä IPR liittyy liiketoimintaan? TAVARAMERKKI PATENTTI MALLI- SUOJA TEKIJÄNOIKEUS

Lisätiedot

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Teollisoikeuksilla kilpailuetua

Teollisoikeuksilla kilpailuetua Teollisoikeuksilla kilpailuetua milloin asiamiehen kokemusta kannattaa hyödyntää? TYP 2014 23.10.2014 Håkan Niemi Kolster Oy Ab Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 20.10.2014 2 3

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Kolster. Palvelumme. Asiakkaamme. Toimintamallimme

Kolster. Palvelumme. Asiakkaamme. Toimintamallimme Kolster. Kolster on Suomen johtava immateriaalioikeuksien asiantuntija. Meiltä saat kaikki palvelut keksintöjen, muotoilun ja brändien suojaamiseksi, puolustamiseksi ja hyödyntämiseksi. Kolster on vuonna

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä. 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä. 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä Esityksen sisältö Tavaramerkin suojaus ja puolustaminen Miten valita oma merkki? Miten suojaan? Mallioikeus Suojan kohde Miten suojaan?

Lisätiedot

IP Landscape. Mika Waris INNORATA 2-2. seminaari 06.10.2009. Mika Waris

IP Landscape. Mika Waris INNORATA 2-2. seminaari 06.10.2009. Mika Waris Mika Waris INNORATA 2-2 seminaari 06.10.2009 Mika Waris Immateriaalijärjestelmä kilpailutekijänä Mika Waris Innovaatioystävällinen ympäristö Keskeinen osa innovaatioympärist ristöä on immateriaalijärjestelm

Lisätiedot

Patenttitietokannoista ja patentista

Patenttitietokannoista ja patentista Patenttitietokannoista ja patentista Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 21.10.2009 Kristiina Grönlund Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Patentti- ja rekisterihallitus Maksuttomia patenttitietokantoja

Lisätiedot

"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle

Oikeusportfolion rakentaminen ohjelmistoyritykselle "Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle Oikeus tietoyhteiskunnassa -kurssi TKK 14.2.2005 Markus Oksanen lakimies, Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen, Helsinki Immateriaalioikeudet

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi IPR-palvelua vuodesta 1874 Kolster Oy Ab on immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut asiantuntijayritys. Tehtävämme

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

IPR-pikaopas startupeille

IPR-pikaopas startupeille IPR-pikaopas startupeille MIKSI IPR-ASIOISTA PITÄISI HUOLEHTIA? Auttavatko patentit pääomasijoitusten saantia? Suojaavatko patentit startupia riitatilanteissa? Estävätkö patentit muita käyttämästä hyväkseen

Lisätiedot

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen Teollisoikeudet Olli Pitkänen Patentti Patentti tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa luovuutta itsenäinen, omaperäinen, tekijän persoonallisuus ei muotovaatimuksia ilmiasu, implementointi Patentti suojaa

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1. innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi

Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1. innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1 Sisältö innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi keksinnön tunnistaminen evaluointi hyödyntämissuunnitelma

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? IPR-opas Immateriaalioikeudet yliopistossa Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? Tutkimustuloksia sekä osaamista hyötykäyttöön ja liiketoiminnaksi Kiinnostaako

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

Tuotekopioinnista, patentoinnista ja muista suojakeinoista

Tuotekopioinnista, patentoinnista ja muista suojakeinoista Tuotekopioinnista, patentoinnista ja muista suojakeinoista Veli Sinda, asiantuntija, liikejuridiikka 20.11.2015 YLEISTÄ TUOTEKOPIOINNIN ONGELMASTA Yritysmaailmassa toisen ilmeinen kopiointi katsotaan moitittavaksi

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet (Immaterial Properties) kaupan riskienhallinnassa. Foorumi. Tampere 03.09.2008. itä tuoreita esimerkkejä

Aineettomat oikeudet (Immaterial Properties) kaupan riskienhallinnassa. Foorumi. Tampere 03.09.2008. itä tuoreita esimerkkejä Aineettomat oikeudet (Immaterial Properties) kaupan riskienhallinnassa PK-RH Foorumi Verkostojen ja aineettomien oikeuksien riskienhallinta Tampere 03.09.2008 Antti Urrila KPMG Oy Ab Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Mitä start-up -yritys odottaa PRH:n palveluilta? OTK Maria Rehbinder, Legal Counsel (IPR),Aalto-yliopisto http://copyright.aalto.

Mitä start-up -yritys odottaa PRH:n palveluilta? OTK Maria Rehbinder, Legal Counsel (IPR),Aalto-yliopisto http://copyright.aalto. Mitä start-up -yritys odottaa PRH:n palveluilta? OTK Maria Rehbinder, Legal Counsel (IPR),Aalto-yliopisto http://copyright.aalto.fi Start-up -yritys toimijoita http://ace.aalto.fi/en/ The aim of Aalto

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? IPR University Center

Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? IPR University Center Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? IPR University Center Pääsihteeri Marja-Leena Mansala Immateriaalioikeuden kehys 15.11.2013 IPR University

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014 Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus Mikko Alatossava 26.9.2014 Patentinhaku Euroopassa Nyt Erilliset kansalliset hakemukset eri maihin TAI Patentti haetaan yhdellä hakemuksella, joka lähetetään EPOon

Lisätiedot

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab TAUSTAA: TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI Laki on vuodelta 1967 (muutoksia 1988, 2000 ja 2006) Säännökset hyvin vaikeaselkoisia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

IPR-pikaopas aloittaville yrityksille

IPR-pikaopas aloittaville yrityksille IPR-pikaopas aloittaville yrityksille Miksi IPR-asioista pitäisi huolehtia? Aloittavalla yrityksellä on edessään hyvin suuri joukko tehtäviä, jotka tulisi hoitaa nopeasti kuntoon. Monet tehtävistä ovat

Lisätiedot

IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma. IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo

IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma. IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo Immateriaalioikeuksiin liittyvät ongelmat kaupan esteinä Noin 7 % kaikista suomalaisyritysten kohtaamista

Lisätiedot

Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon

Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo 2.12.2014 Tavaramerkkisuoja Kiinassa Pääsääntö: Vain rekisteröidyt tavaramerkit saavat suojaa Ensiksi

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

FARENTA - KATTAVIMMAT PALVELUT LÄÄKETEOLLISUUDELLE

FARENTA - KATTAVIMMAT PALVELUT LÄÄKETEOLLISUUDELLE FARENTA - KATTAVIMMAT PALVELUT LÄÄKETEOLLISUUDELLE Ainutlaatuista synergiaa asiakkaillemme Farenta tarjoaa laajimman palveluvalikoiman ja jo yli 100 työntekijän asiantuntijuuden lääketeollisuuden tarpeisiin.

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy

Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy Aluksi... 1. varoituksen sana: seuraavat väittämät eivät enimmäkseen perustu

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä

IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä Kolster Info -aamiaisseminaari 11.12.2012 IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY Vastuuvakuutus Underwriter Anni Niinikoski Patenttioikeudenkäynneistä EU:ssa Patenttioikeudenkäynneistä

Lisätiedot

Kotimaisia ja eurooppapatentteja yrityksille edellisvuotta vähemmän vuonna 2009

Kotimaisia ja eurooppapatentteja yrityksille edellisvuotta vähemmän vuonna 2009 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 00 Patentointi 00 Kotimaisia ja eurooppapatentteja yrityksille edellisvuotta vähemmän vuonna 00 Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen Suomeen tekemien patenttihakemusten

Lisätiedot

Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina

Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina Heikki Bothas, toiminnanjohtaja Rinnakkaislääketeollisuus ry Rinnakkaislääkkeet Euroopassa Lääkealan kilpailu luo säästöjä ja kannustaa innovointiin 75 % EU:ssa käytettävistä

Lisätiedot

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 14 :n 1 momentin

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2011. 743/2011 Laki. patenttilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2011. 743/2011 Laki. patenttilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2011 743/2011 Laki patenttilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan patenttilain

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Päivi Vestala Pohjois-Savon ELY-keskus: innovaatioasiantuntija Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaihe Tausta: 13 v. uusien innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä, tuotteistamisesta

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus kouluttaa. Kurssit Syksy 2009. Patentti- ja rekisterihallituksen kurssit: Yrityksille. Yrityspalvelutehtävissä

Patentti- ja rekisterihallitus kouluttaa. Kurssit Syksy 2009. Patentti- ja rekisterihallituksen kurssit: Yrityksille. Yrityspalvelutehtävissä Patentti- ja rekisterihallituksen kurssit: Yrityksille Yrityspalvelutehtävissä toimiville Asiantuntijoille ja asiamiehille kouluttaa Kurssit Syksy 2009 KAUPPAREKISTERIASIAT TAVARAMERKKI JA MALLISUOJA PATENTTI

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Puurakentamisen innovaatiomaisema. Puupäivä 29.11.2012 Riita Housh, Hannu Lehtinen, VTT

Puurakentamisen innovaatiomaisema. Puupäivä 29.11.2012 Riita Housh, Hannu Lehtinen, VTT Puurakentamisen innovaatiomaisema Puupäivä 29.11.2012 Riita Housh, Hannu Lehtinen, VTT 2 Innovaatiomaisema Mitä alalla tapahtuu? Jos aikoo perustaa tehtaan Kiinaan olla mukana muutoksessa Perustuu tuhansien

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus kouluttaa. Kurssit Syksy 2010. Patentti- ja rekisterihallituksen kurssit. Yrityksille

Patentti- ja rekisterihallitus kouluttaa. Kurssit Syksy 2010. Patentti- ja rekisterihallituksen kurssit. Yrityksille Patentti- ja rekisterihallitus kouluttaa Kurssit Syksy 2010 Patentti- ja rekisterihallituksen kurssit Yrityksille Yrityspalvelutehtävissä toimiville Asiantuntijoille ja asiamiehille ILMOITTAUDU kursseillemme

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot