PTT-katsaus 3 / 2010 SUHDANNEKUVA. Maatalous. Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research
|
|
- Pentti Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PTT-katsaus 3 / 2010 SUHDANNEKUVA Maatalous Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research
2 PTT-katsaus 3/2010 Suhdannekuva MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Kyösti Arovuori, Stefan Bäckman, Sami Pakarinen, Perttu Pyykkönen ja Tapani Yrjölä Sisältö Viljan hinnannousun vaikutukset jäävät vähäisiksi 3 Viljamarkkinat ylireagoivat taas 6 Erilliset osat: KANSANTALOUS Janne Huovari, Markus Lahtinen, Veera Laiho ja Petri Mäki-Fränti ja Satu Nivalainen METSÄ- JA PUUTALOUS Jyri Hietala, Paula Horne, Matleena Kniivilä ja Anna Kaisa Rämö Lihantuotanto maailmalla kasvuun 8 Maitomarkkinat vakautuneet 10 Tuotantopanosten hinnat nousevat taas jyrkemmin 11 Viljan hinnan nousu ei auta viljelijää vuosikerta Julkaisija Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja Pasi Holm Elintarviketeollisuudessa hidasta kasvua 14 Ruuan hinta nousee 16 Toimitussihteeri Anneli Hopponen Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura: Simonkatu 6, Helsinki puh. (09) faksi (09) Sähköposti: santra-mari.salonen@pellervo.fi Painopaikka Punamusta Oy ISSN Kansi Sampo Korkeila
3 MAA- JA ELINTARVIKETALOUS SYKSY 2010 PÄÄKIRJOITUS Viljan hinnannousun vaikutukset jäävät vähäisiksi Vehnän maailmanmarkkinahinnan nopea ja voimakas nousu on meneillään olevan suhdannekauden merkittävin ja toisaalta myös yllättävin tapahtuma. Hintojen nousu on seurausta ennen kaikkea markkinoiden epävarmuudesta. Poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvan tuotannon laskun lisäksi markkinoiden epävarmuutta lisäsivät kauppapoliittiset toimenpiteet. Maailman viljamarkkinoilla tapahtuvat muutokset heijastuvat ruokamarkkinoiden toimintaan myös Suomessa. Samalla vaikutukset heijastuvat koko ketjun läpi. Ennustejakson kannalta keskeisimmät kysymykset ovat: kuinka pysyvää viljan hinnan nousu on ja kuinka voimakkaasti hintojen nousun vaikutukset heijastuvat muille tuotantosektoreille ja edelleen kuluttajahintoihin. Viljamarkkinat tasoittuvat Vehnän hinta maailman viljamarkkinoilla on noussut 70 % vuoden takaiseen verrattuna. Maailmanmarkkinahinnan nousu on vetänyt viljan hinnat nousuun myös Suomessa. Keskeisin hintoja maailmalla nostanut tekijä on kesän kuivuudesta johtunut tuotannon pienentyminen etenkin Mustanmeren vehnäntuotantoalueilla. Tuotannon pienentyminen Mustanmeren alueella vaikuttaa suoraan lähinnä vehnän vientimarkkinoilla. Vehnän hinnannousua ovat osaltaan voimistaneet myös vientirajoitukset ja niillä uhkailu. Venäjän ilmoitti lopettavansa vehnän viennin ainakin toistaiseksi. Myös Ukrainassa vientirajoitusten asettamista harkittiin. Vehnämarkkinoiden imussa myös muiden viljojen hinnat ovat lähteneet nousuun. Nousu on kuitenkin ollut selvästi maltillisempaa. Suomessa hintojen nousuun ovat maailmanmarkkinahintojen lisäksi vaikuttaneet voimakkaasti pienentynyt vilja-ala sekä selvästi normaalia pienempi rehuviljasato. Markkinoiden voimakkaat muutokset sekä meillä että muualla ovat merkittäviltä osin ylireagointia. Kysyntä- ja tarjontatekijöitä tarkastelemalla on vaikea löytää perusteita näin voimakkaalle hintojen nousulle. Tuotannon pienentymisestä huolimatta maailman viljasato on yksi kaikkien aikojen suurimmista. Tuotanto riittää kattamaan lähes koko kulutuksen myös ensi vuonna. Varastot kuitenkin pienentyvät, mutta jäävät vähintäänkin tavanomaiselle tasolle. Suomessa etenkin rehuviljaa riittää tuotannon pienentymisestä huolimatta myös tänä talvena. Kahden edellisen hyvän satovuoden jälkeen myös kotimaan varastoissa riittää edelleen viljaa. Näin ollen kotimainen kulutus pystytään kattamaan helposti. PTT - katsaus 3/2010 3
4 Viljan hintojen nousu pysähtyy syksyn aikana ja hinnat kääntyvät laskuun. Ensi syksynä hintataso on selvästi tämän hetken tasoa matalampi. Interventiovarastojen purkaminen lisää tarjontaa markkinoilla ja tasoittaa hintoja Euroopassa. Nämä vaikutukset näkyvät myös Suomen markkinoilla. Vilja-ala kasvaa tulevana satovuonna. Samaan aikaan kysynnän kasvun ja yleisen raaka-aineiden hintojen nousun seurauksena tuotantopanosten hintojen nousu kuitenkin jatkuu. Hintojen nousu saattaa vähentää lannoitteiden käyttöä. Maailman vientimarkkinoiden kysyntä kasvaa talouden elpymisen seurauksena, mutta kasvun vaikutus ei riitä pitämään hintoja nykytasolla. Myös Suomessa viljantuotanto kasvaa tähän vuoteen verrattuna selvästi. Kysynnän kasvu ohjaa liha- ja maitomarkkinoita Viljan hinnan voimakkaasta noususta huolimatta kulutuksen kasvu on merkittävin lihamarkkinoita ohjaava tekijä tällä ennustejaksolla. Yleinen talouden elpyminen parantaa kuluttajien ostovoimaa ja nostaa sekä liha- että maitotuotteiden kulutusta tänä ja ensi vuonna selvästi. Kysynnän kasvun seurauksena myös tuotanto kasvaa. Väestön kasvusta johtuen kysynnän kasvu on kuitenkin tuotannon kasvua nopeampaa. Tästä seuraa, että tuotannon lisäksi myös tuottajahinnat kääntyvät nousuun. Tuottajahintojen nousu helpottaa viljan hinnasta aiheutuvaa rehukustannusten nousua. EU:ssa ja Suomessa tuottajahintojen nousu jää kuitenkin suhteellisen maltilliseksi. Suomessa sianlihaa tuotetaan edelleen yli kotimaisen kulutuksen. Sianlihan vientimarkkinat ovat ohuet, eikä tuotannon kasvu muualla maailmassa ainakaan lisää suomalaisen lihan kysyntää. Suomalaisen lihateollisuuden kannalta piristystä tulee kuitenkin siipikarjanlihasta. Kotimaisen kysynnän kasvu ja viimeaikaiset yritysjärjestelyt avaavat mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen. Maitotuotemarkkinoilla suurin muutos on ollut vientimarkkinoiden elpyminen. Maidontuotanto on nousussa ja etenkin voin hinta on maailmalla noussut voimakkaasti. Muiden maitotuotteiden osalta hintakehitys on ollut suhteellisen tasaista. Maidontuotanto on pysynyt maailmalla tasaisena, joten kysynnän kasvuun pystytään reagoimaan hyvin. Tämä tasaa hintakehitystä myös jatkossa. Suomessa maidontuotanto on edelleen pienessä kasvussa. Viennin kasvu on varmistanut sen, että maitotuottoja saadaan taas myös kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Vientituotot mahdollistavat tuottajahinnan pysymisen vähintään nykytasolla myös ensi vuonna, vaikka kotimarkkinoilta ei saataisikaan kompensaatiota kaikille kustannusnousuille. Ruuan hinta nousee kerralla Koko alkuvuoden jatkunut ruuan hinnan lasku pysähtyi syyskuussa. Hinnat kääntyvät syksyn aikana nousuun, mutta suurimmat nousut nähdään vasta tammikuussa. Viljan hinnan nousun suora vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintoihin jää pieneksi, vaikka ennustejakson suurimmat korotukset kohdistuvatkin vilja- ja leipätuotteiden hintoihin. Kerrannaisvaikutuksia vähentää se, että viljan hinnan noususta aiheutuva rehukustannusten nousu ei siirry täysimääräisesti liha- ja maitotuotteiden kuluttajahintoihin. Ruuan hinnan kannalta raaka-ainehintojen nousua merkittävämpi tekijä ovat erilaiset veronkorotukset. Heinäkuussa toteutettu yleinen arvonlisäveron korotus, makeisille ja jäätelölle asetettava makeisvero sekä virvoitusjuomaveron korotus nostavat kuluttajahintoja suoraan. Energiaverojen korotukset ja työvoimakustannusten kasvu nostavat ruuan hintaa välillisesti. Toisaalta hintojen nousua hillitsee etenkin liha- ja maitotuotteisiin kohdistuva voimakas tuontikilpailu. Teollisuus saa suurimman osan kustannuksista siirrettyä eteenpäin, mutta toteutuneita kustannusnousuja suuremmat korotukset jäävät haaveeksi. Yksittäisten tuotteiden osalta hintoja nostaa tuotevalikoiman laajentuminen, kun sekä kauppa että teollisuus alkavat taantuman jälkeen taas houkutella kuluttajia erilaisten lisäarvotuotteiden pariin. 4 PTT - katsaus 3/2010
5 Kaupan ja teollisuuden sopimussyklistä johtuen ruuan hinnan nousu ajoittuu meillä siis alkuvuoteen. Hinnat nousevat kerralla hieman enemmän, mutta hintojen nousu tasoittuu heti tämän jälkeen. Raaka-ainehintojen nousupaineet hellittävät eikä uusia veronkorotuksia ole näköpiirissä. Ruuan hinta nousee ensi vuonna kuitenkin yleistä hintakehitystä nopeammin. Maa- ja elintarviketalouden keskeiset ennustemuuttujat vuosina e 2011e Muutos, % Muutos, % Vehnän tuottajahinta 1 41,8-6,3 Sianlihan tuottajahinta -3,5 4,4 Maidon tilityshinta -6,1 3,2 Tuotantopanosten hinnat 2,2 4,0 Maatalouden yrittäjätulo -10,4-5,8 Elintarvikkeiden kuluttajahinnat 2-4,3 3,7 e PTT:n ennuste 1 Muutos satovuonna 2010/11 ja 2011/12 2 Arvonlisäveron muutos lokakuussa 2009 alentaa tämän vuoden vuosikeskiarvoa. Joulukuusta 2009 joulukuuhun 2010 elintarvikkeiden hintamuutokseksi arvioidaan -0,1 % ja 3,6 joulukuusta 2010 joulukuuhun PTT - katsaus 3/2010 5
6 Viljamarkkinat ylireagoivat taas Odotettua heikompi sato ja talouden elpyminen nostivat hintoja Viljojen kansainväliset hinnat nousivat kesällä hurjasti. Vehnän hinta nousi eniten ja oli korkeimmillaan yli 70 % vuoden takaista korkeampi. Osittain hintojen nousu johtuu talouden elpymisestä seuranneesta kysynnän lisääntymisestä, mutta merkittävämpi tekijä on odotuksia heikompi viljasato. Satotappioita on ollut eniten EU:ssa, Venäjällä ja Mustanmeren alueella. Venäjä ilmoitti kesällä vehnän vientirajoituksista ja lopulta lopetti vehnän viennin toistaiseksi kokonaan. Myös Ukrainassa harkittiin vehnän vientirajoituksia, mutta niistä luovuttiin. Näiden seurauksena erityisesti vehnän hinta lähti voimakkaaseen nousuun. Vaikka viljasato on odotuksia pienempi, on se yksi kaikkien aikojen suurimmista. Markkinat ovat reagoineet sato-odotuksiin varsin voimakkaasti. Hintojen nousu taittuu jo loppuvuodesta ja lasku jatkuu keväällä. Kuluvan satovuoden keskihinta jää kuitenkin kohtuullisen korkealle tasolle. Ensi syksynä viljojen hinnat laskevat merkittävästi, mutta jäävät viime vuotta korkeammalle tasolle. Kuluvana satovuonna viljan kokonaistuotanto laskee Kansainvälisen viljaneuvoston arvion mukaan vajaat 3 % viime vuoden ennätyssadosta. Tuotannon pienentymisestä suurin osa johtuu vehnästä. Viljojen kulutus kasvaa vajaan prosentin. Näin ollen viljavarastot pienenevät siten, että kun viime satovuonna varastot riittivät 80 päivän kulutukseen, tänä satovuonna varastoilla voidaan kattaa 74 päivän kulutus. Euroopassa maksetaan nyt huippuhintoja Viljojen hinnat ovat myös Euroopassa varsin korkealla tasolla. Saksassa ja Ranskassa maksetaan leipävehnästä ja rehuohrasta tänä syksynä liki kaksinkertaisia hintoja viime syksyyn verrattuna. Myös Euroopassa hinnat laskevat keväällä ja edelleen syksyllä. Hintataso jää syksylläkin sellaiseksi, ettei ohran interventiojärjestelmän poistumisella ole viljanmyyjien kannalta merkitystä. Suomessa ennätyshuono rehuviljasato Suomessakin viljasato jäi selvästi normaalista. Erityisesti rehuviljasato jäi erittäin pieneksi. Rehuviljojen hehtaarisadot jäivät 7-8 % EU-ajan keskiarvosta. Enemmän rehuviljan kokonaissatoon kuitenkin vaikutti se, että viime kevään kehnojen markkinanäkymien takia rehuvilja-ala oli selvästi pienin 15 vuoteen. Leipäviljasatokin jäi odotuksista lähinnä vehnän huonon hehtaarisadon takia. Ulkomaankauppa on melko hiljaista. Vientitarve on huonon rehuviljasadon takia vähäinen. Edellisiltä vuosilta peräisin olevat runsaat varastot hillitsevät tuontia. Heikon sadon ja kansainvälisen markkinatilanteen takia viljojen hinnat ovat nousseet myös Suomessa. Vuoden 2010 lopussa hinnat ovat selvästi korkeampia kuin vuotta aikaisemmin. Eniten on noussut kauran hinta, joka on jopa kaksinkertaistunut noin 157 euroon tonnilta. Leipäviljojen tonnihinnat saavuttivat syksyllä 200 euron tason. Kevään matalan hintatason takia vuoden keskihinnat nousevat selvästi maltillisemmin. Vehnän keskihinta nousee vuonna 2010 noin 140 euroon tonnilta. Kauran keskihinta nousee noin 110 euroon tonnilta, ja ohran vain hieman korkeammaksi, noin 120 euroon tonnilta. Korkeammat viljan hinnat siirtävät ensi vuonna peltoa takaisin viljantuotantoon. Tänä vuonna liki kaksinkertaistunut öljykasviala pienenee merkittävästi ja kesantojen ja luonnonhoitopeltojenkin ala pienenee jonkin verran. Ruisala ei muut merkittävästi, mutta vehnää 6 PTT - katsaus 3/2010
7 695 MAAILMAN VEHNÄN TUOTANTO Milj. tonnia 650 VILJOJEN JA ÖLJYKASVIEN MAAILMANMARKKINAHINNAT USD/tonni Soijapapu Lähde: International Grains Council LEIPÄVILJAN TUOTANTO SUOMESSA Milj. kg Vehnäsato Ruissato 0 Lähde: Tike, ennuste PTT REHUVILJAN TUOTTAJAHINTA /tonni Lähde: Tike, ennuste PTT Kaura Ohra Vehnä Lähde: FAO, USDA, ennuste PTT Maissi LEIPÄVILJAN TUOTTAJAHINTA /tonni Ruis Vehnä 90 Lähde: Tike, ennuste PTT REHUVILJAN TUOTANTO SUOMESSA Milj. kg Ohrasato Kaurasato 0 Lähde: MMM, ennuste PTT viljellään hieman enemmän ja kauran suosio lisääntyy merkittävästi ja kaura-ala kasvaa hehtaariin. Ensi syksynä viljojen hinnat laskevat. Hintataso jää kuitenkin selvästi satovuoden 2009/10 hintojen yläpuolelle. Kuluvaan satovuoteen verrattuna viljojen hinnat laskevat satovuonna 2011/12 vajaan viidenneksen. PTT - katsaus 3/2010 7
8 Lihantuotanto maailmalla kasvuun Talouden elpyminen lisää lihan kulutusta Maailman taloustilanteen paraneminen näkyy myös lihamarkkinoilla. Kuluttajien ostovoima palautuu ja lihan kulutus kääntyy kasvuun. Tämä näkyy myös lihan tuotannossa. FAO:n arvioiden mukaan sekä sian- että siipikarjanlihantuotanto kasvavat tänä vuonna selvästi ja naudanlihantuotanto säilyy suunnilleen viimevuotisella tasolla. Yhteensä lihantuotannon arvioidaan kasvavan lähes 2 %. Kysynnän kasvun myötä myös lihan hinnat ovat kääntyneet nousuun. FAO:n mukaan alkuvuonna 2010 hinnat ovat nousseet yli 10 % viime vuodesta. Vaikka maailman talouden elpyminen on hidasta, näkyy se kuitenkin kysynnän kasvuna myös ensi vuonna. Tämä näkyy väistämättä lihan hinnassa, kun myös rehun hinta on noussut selvästi. Kasvu voimakkainta siipikarjanlihalla Eniten maailmalla on kasvanut siipikarjanlihantuotanto. Myös EU:ssa kulutuksen ja siten myös tuotannon kasvu kohdistuu ensisijaisesti siipikarjaan. Tuotantoon vaikuttaa myös EU:n tänä keväänä voimaan tullut päätös, joka kieltää pakastetun siipikarjan lihan myymisen sulatuksen jälkeen tuoretuotteena. Sianlihantuotannon arvioidaan EU:ssa säilyvän sekä tänä että ensi vuonna suunnilleen vuoden 2009 tasolla. Lihantuotannon kannattavuus on heikentynyt kustannusten nousun takia eikä näköpiirissä olevat lihan hinnan nousut riitä kääntämään tuotantoa ainakaan voimakkaaseen kasvuun. Naudanlihantuotanto on vähentynyt EU:ssa jo pitkään. Tuotannon arvioidaan vähentyvän edelleen, vaikka EU:ssa naudanlihan kulutus on selvästi tuotantoa suurempi. EU:ssa kilpailukyky ei riitä tuotannon kannattavaan kasvattamiseen, koska tuotantokustannukset ovat selvästi tuojamaita suuremmat. Lihamarkkinoiden kannalta tärkeimmän, eli sianlihan tuottajahinta oli alkuvuodesta 2010 noin 1,30 /kg. Siitä kilohinta on noussut syksyllä noin 20 senttiä. Vuoden keskihinta on hieman yli 1,4 /kg. Ensi vuoden keskihinta on jonkin verran korkeampi. Suomi seuraa muuta EU:ta Suomessa lihantuotanto sen sijaan jatkaa laskuaan. Osasyy tähän on se, että keväällä elintarviketeollisuudessa oli työselkkauksia, jotka vähensivät tuotantoa huhti-toukokuussa. Eniten on alentunut sianlihantuotanto, joka putoaa selvästi alle 200 milj. kiloon. Tuotannon vähenemiseen on vaikuttanut myös tehdyt tukiratkaisut ja kustannusten nousun myötä heikentynyt kannattavuus. Myös siipikarjanlihan tuotanto polkee vielä tänä vuonna paikallaan, vaikka kulutus kasvaa vahvasti. Vuoden alkupuoliskolla on purettu pakkasvarastoja, ja tuotantoa on alkuvuodesta jopa jarrutettu. Ensi vuonna tuotanto kääntyy kuitenkin kulutuksen myötä kasvuun. Sianlihantuotanto sen sijaan vähenee myös ensi vuonna. Naudanlihantuotanto vähenee lähes 3 milj. kg viime vuodesta. Kun emolehmien määrä on selvästi kasvanut, tuotanto kuitenkin kääntyy ensi vuonna pieneen nousuun, ainakin väliaikaisesti. Pitkällä aikavälillä naudanlihantuotanto on kuitenkin tiiviisti kytköksissä maidontuotantoon. Vaikka maidontuotanto pysyisi muuttumattomana, vähenee lehmien ja siten myös teurastettavien eläinten määrä, kun lehmien keskituotos kasvaa. Tuottajahinnat Suomessakin nousussa Sianlihan tuottajahinta seuraa muun EU:n hintoja, mutta hintojen vaihtelu on vähäisempää. Tänä vuonna hintataso on alkuvuodesta ollut 8 PTT - katsaus 3/2010
9 EU-15:N LIHANTUOTANTO Milj. tonnia Sianliha Naudanliha 6 Lähde: Euroopan komissio, ennuste PTT SIIPIKARJANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS SUOMESSA Milj. kg Tuotanto Kulutus Lähde: Tike, ennuste PTT NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS SUOMESSA Milj. kg Kulutus Tuotanto NAUDANLIHAN HINTA /100 kg EU Sonni R3 Suomi Naudanliha keskimäärin Lähde: Tike, ennuste PTT Milj. kg SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS SUOMESSA Tuotanto Kulutus Lähde: Tike, ennuste PTT Lähde: Euroopan komissio, Tike, ennuste PTT SIAN- JA SIIPIKARJANLIHAN HINTA /100 kg Sika (EU) Sika (Suomi) Broileri (Suomi) 70 Lähde: Euroopan komissio, Tike, ennuste PTT noin 1,35 /kg. Kun tuottajahinta loppuvuodesta nousee jonkin verran, nousee vuoden keskihinta silti lähes 1,4 euroon kilolta. Vuodenvaihteessa teollisuus saa korotuksia omiin hintoihinsa kaupalta perustelemalla sitä mm. sianlihantuottajien kohonneilla kustannuksilla. Alkuvuodesta tuottajahinta nousee Suomessakin selvästi yli 1,4 euroon. Naudan- ja siipikarjanlihan hintakehitys on hyvin samantapainen. Tuottajahinnat nousevat jo loppuvuodesta hieman ja vuodenvaihteen jälkeen vähän lisää. Tuontikilpailu säilyy kovana, joten teollisuudella ei ole varaa suuriin korotuksiin. PTT - katsaus 3/2010 9
10 Maitomarkkinat vakautuneet Maidontuotanto kasvussa maailmalla Alkuvuoden pienen notkahduksen jälkeen maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat jatkaneet nousuaan etenkin vientikysynnän vahvistumisen myötä. Eniten on noussut voin hinta, joka on kuluvan syksyn aikana ollut lähes vuosien huippuhintojen tasolla. Muissa tuotteissa hintojen nousu on ollut maltillisempaa. Maidontuotanto on maailmalla lievässä kasvussa. Siksi samanlaista hintapiikkiä kuin vuosina ei ole näköpiirissä. Maitotuotteiden hintojen arvioidaan kuitenkin pysyttelevän likimain nykyisellä tasollaan myös ensi vuonna. Heikentynyt euro helpotti EU:n maidon vientiä Eurooppalaisten viejämaiden tilannetta helpotti alkuvuonna huomattavasti euron heikentyminen dollariin verrattuna. Tämän seurauksena eurooppalaisen meijeriteollisuuden hintakilpailukyky on parantunut maailmalla. Tämä on osaltaan vähentänyt painetta sisämarkkinoilla ja mahdollistanut myös tuottajahintojen nousun. Tällä hetkellä EU:n keskimääräinen tuottajahintataso on lähes 30 senttiä litralta, kun se vuosi sitten kesällä 2009 oli noin 25 snt/l. Suhteellisen vahvana pysyttelevän maailmanmarkkinatilanteen ansiosta tuottajahintojen arvioidaan ensi vuonna nousevan EU:ssa. Myös kotimarkkinoilla meijeriteollisuus saanee jonkinlaisia korotuksia hintoihin. Tästä huolimatta kilpailu EU:n sisämarkkinoilla säilyy kireänä. Suomessa kilpailu kiristynyt Maailman- ja EU:n markkinoiden näkymät heijastuvat myös Suomeen. Erityisen tärkeää suomalaisille maidontuottajille on ollut Venäjän viennin arvon kasvu. Osaltaan hyvään tulokseen Venäjän markkinoilla on vaikuttanut ruplan vahvistuminen euroon verrattuna. Vientimarkkinoiden vetoa on tarvittu. Kilpailu Suomessa on kiristynyt, kun Arla on panostanut vahvasti markkinaosuuden kasvattamiseen. Arla aloitti viime vuonna raakamaidon tuonnin Suomeen, ja tässä yhteydessä myös nestemäisiin maitotuotteisiin tuli hintakilpailua. Osasyy tuonnin taustalla oli hankala kansainvälinen markkinatilanne. Muiden markkinoiden vetäessä huonosti, Arla toi raakamaitoa myös Suomeen. Ruotsin tuottajahintataso oli etenkin viime vuonna, mutta myös vielä tämän vuoden alku- 0,50 MAIDON TUOTTAJAHINTA /litra MAIDON TUOTANTO SUOMESSA Milj. litraa 0,45 Suomi , Maakiintiö 0, , ,25 EU-25 0,20 Lähde: Euroopan komissio, Tike, ennuste PTT Meijerimaidon tuotanto Lähde: Tike, ennuste PTT 10 PTT - katsaus 3/2010
11 puoliskolla, huomattavasti Suomea alempi. Nyt tuottajahintojen ero on palautunut kausihinnoittelu huomioon ottaen noin viiteen senttiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että raakamaidon tuonti Ruotsista Suomeen tyrehtyy tai ainakin ruotsalaisen maidon kilpailuetu häviää. Kilpailu Suomen maitomarkkinoilla kuitenkin säilyy kireänä. Suomen tuottajahinnoissa pientä nousua Markkinatilanteen parantuminen on näkynyt myös Suomen tuottajahinnoissa, vaikka markkinat reagoivatkin meillä muutoksiin vähän myöhemmin kuin muualla. Elokuun alussa Valio nosti tuottajahintaansa kahdella sentillä ja Arla Ingmanin tuottajat saivat yhden sentin korotuksen jo heinäkuussa. Hintataso pysyy vähintään nykyisellä tasollaan, jolloin ensi vuoden keskimääräisen tuottajahinta on runsaat 3 % tätä vuotta korkeampi. Maidontuotannon kannattavuuden näkökulmasta tuottajahintojen korotus oli tärkeää, koska tuotantokustannukset ovat nousussa mm. rehujen ja energian hintojen nousun myötä. Tänä vuonna tuotanto kääntyi kasvuun ja on lähes prosentin viimevuotista suurempi, vaikka hellekesä tuotantoa vähän verottikin. Ensi vuonna tuotannon arvioidaan säilyvän likimain tämänvuotisella tasolla. Tuotantopanosten hinnat nousevat taas jyrkemmin Siemenet ja rehu seuraavat viljaa Tuotantopanosten hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin noin 2 %. Siementen ja rehujen hinnat nousivat syksyllä viljojen hintojen myötä. Viljojen hintojen pysyessä korkealla, siementen ja rehujen hinnatkaan eivät laske keväällä merkittävästi. Myös useiden muiden rehuraakaaineiden hinnat nousevat tänä syksynä. Siksi rehujen hintoihin on odotettavissa korotusta kuluvan syksyn aikana. Alkuvuoden matalat hinnat kuitenkin pitävät vuoden keskihinnan edellisen vuoden keskihintaa alempana. Ensi vuonna rehujen keskihinta nousee vajaat 8 %. Siementen hinnat puolestaan nousevat tämän vuoden puolella noin 3 % ja ensi vuonna noin 8 %. Keskimäärin tuotantopanosten hinnat nousevat ensi vuonna noin 4 % Maatilojen lukumäärä ja työvoima Tukia hakeneet tilat Työvoima e e Lähde: MMM, ennuste PTT PTT - katsaus 3/
12 Lannoitemarkkinoilla epävarmuutta Korkeammat viljojen hinnat vaikuttavat myös lannoitemarkkinoihin. Vuoden 2010 lannoitteiden käyttöä vähensi selvästi pienentynyt viljaala. Vilja-alan kasvun seurauksena lannoitteiden käyttö nousee taas viime kevään ja kesän hieman alhaisemmalta tasolta. Kysynnän kasvun seurauksena lannoitteiden hinnat nousevat talven mittaan, mutta nousu taittuu keväällä. Lannoitteiden hintoja on nostanut myös raaka-aineiden hintojen nousu. Ensi vuonna lannoitteiden keskimääräinen hinta on noin 7 % korkeampi kuin tänä vuonna. Polttoaineiden hintoihin kohdistuu syksyllä nousupaineita kysynnän kasvaessa maailmalla. Hintojen nousu jatkuu vielä ensi vuoden puolella. Kysynnän kasvun lisäksi hintoja nostaa energiaverojen korottaminen. Ensi vuoden loppupuolella maailmantalouden kasvun hidastuessa polttoaineiden hinnat laskevat hieman. Sähkön hintaan ei näillä näkymin kohdistu merkittäviä nousupaineita. Energiaverouudistuksen seurauksena sähkömenot kuitenkin kasvavat. Tämä vaikuttaa eniten kasvihuonetuotantoon, joiden kustannuksista sähkön osuus on suuri. Rakennusinvestoinnit jäissä Viljan hintatason nousu saa ainakin joitakin kasvintuottajia uusimaan koneitaan. Siksi koneiden myynnin ennustetaan kohenevan loppusyksyllä. Koko vuoden tasolla konekauppa kuitenkin pienentyy noin 12 %. Ensi vuonna koneinvestoinnit kääntyvät jälleen hienoiseen kasvuun. Rakennusinvestoinnit pienentyvät niin tänä kuin ensi vuonnakin runsaat 6 %. Maatalouden heikko kannattavuus ei kannusta investoimaan, vaikka korkotaso on alhainen. Lisäksi investointihalukkuutta hillitsee rakennuskustannusten nousu. MAATALOUDEN INVESTOINNIT Milj. (vuoden 2009 hinnoin) Rakennukset Koneet ja kalusto Perusparannukset 0 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN HINNAT Indeksi 2005 = Rakentaminen Koneet ja kalusto Tarvikkeet ja palvelut Tuotantopanokset yhteensä Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 12 PTT - katsaus 3/2010
13 Viljan hinnan nousu ei auta viljelijää Maidon matala hinta ja huono sato vetävät tuloja alaspäin Maatalouden yrittäjätulo laskee tänä vuonna noin 10 %. Laskua hillitsee osaltaan kriisituki, joka myönnettiin kotieläintuotteiden taannoiseen voimakkaan hintojen laskun paikkaamiseksi. Eniten tuloihin vaikuttaa maidon keskihinnan lasku. Myös muiden kotieläintuotteiden hintojen ja tuotantomäärien lasku vetää yrittäjätuloa alaspäin. Kotieläintalouden kokonaistuotos putoaa tänä vuonna noin 5 %. Erityisesti rehuviljasatojen jäädessä kehnoiksi kasvintuotannon tulot eivät nouse, vaikka viljojen hinnat ovatkin nousseet runsaasti. Yrittäjätuloa vetää alas myös energian ja erityisesti öljyn hinnan nousu, joka pienentää viljojen vähäisen kuivaustarpeen tuomia säästöjä. Ensi vuonna viljojen tuottajahintojen lasku ja panoshintojen nousu vetävät yrittäjätuloa edelleen noin 6 % alaspäin reiluun 860 miljoonaan euroon.. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% -30% -40% -50% -60% ERI TEKIJÖIDEN VAIKUTUS MAATALOUDEN YRITTÄJÄTULON MUUTOKSEEN e 2011e Muut kustannukset Välituotekäyttö Tuottajahinnat Yhteensä Panoshinnat Tuet yhteensä Tuotanto 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Mrd. MAATALOUDEN TULONMUODOSTUS Tuet Markkinoilta saadut tulot Yrittäjätulo 0,0 Tilastoperusteet muuttuneet 2007 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT PTT - katsaus 3/
14 Elintarviketeollisuudessa hidasta kasvua Kevään työtaistelut koettelivat teollisuutta Elintarviketeollisuuden tuotanto notkahti huhtikuussa työtaistelutoimien seurauksena, jolloin tuotanto laski edellisvuoteen verrattuna peräti 16 %. Työtaistelutoimet näkyvät myös vuoden 2010 kokonaistuotannossa, jonka arvioidaan jäävän noin puoli prosenttia vuoden 2009 tasosta. Lisäksi toimialan kannattavuutta koettelevat kiristynyt kansainvälinen hintakilpailu, laajentunut tuontituotevalikoima sekä kasvaneet kustannukset. Vaikka tuotanto kääntyi kevään jäljiltä kasvuun, tilanne on yhä heikompi. Lupauksia paremmasta on kuitenkin odotettavissa. EK:n elokuun suhdannebarometrin mukaan tuotanto nousee hitaasti tämän ja ensi vuoden aikana. Vuonna 2011 tuotannon oletetaan palautuvan tavanomaiselle tasolle. Investoinneissa lisäystä, mutta työllisyys heikoissa kantimissa Elintarviketeollisuuden investoinnit laskivat finanssikriisin jälkimainingeissa, mutta vuonna 2010 investointien laskun odotetaan pysähtyvän ja kääntyvän hivenen nousuun. EK:n kesäkuun investointitiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden investoinnit kasvavat vuonna 2010 noin 10 % eli 330 milj. euroon, mutta tämän kasvun oletetaan näkyvän vasta vuonna Alan työllisyys on heikentynyt viime aikoina paljon, eivätkä näkymät ole vieläkään valoisat. Loppuvuoden aikana työllisyyden laskun odotetaan kuitenkin hidastuvan. Lihojen vienti laskee, juustojen ja jogurtin kasvaa Maailmantalouden piristymisen myötä elintarvikkeiden vienti on lisääntynyt. Kysynnän kasvu etenkin Euroopassa on vetänyt myös Suomen elintarvikkeiden vientihintoja ylöspäin. Suomen elintarvikevienti on kasvanut alkuvuoden 2010 aikana sekä viennin määrän että viennin arvon osalta. Viennin arvo kasvoi tammi-kesäkuussa yhteensä 5,2 %. Ensi vuonna viennin odotetaan pysyvän vähintään samalla tasolla. Eniten lisäystä viennissä on tapahtunut maitotuotteissa sekä kananmunissa. Vientirakenteessa tapahtuneiden muutosten seurauksena maitotuotteiden vientimäärät ja viennin arvo ovat molemmat kasvaneet. Vientimäärien kasvu selittyy edullisten tuotteiden lisääntyneenä vientinä. Sen sijaan Venäjän ruplan vahvistuminen sekä vientihintojen nousu ovat lisänneet eniten viennin arvoa. Viennin arvo kasvoi eniten nestemaidossa ja maitojauheessa, yhteensä 40 %. Juustoissa viennin arvo kasvoi puolestaan 20 % ja jogurteissa noin 35 %. Kananmunissa vienti kasvoi alkuvuoden aikana reilut 40 % edellisvuoteen verrattuna, jolloin salmonellaepidemia koetteli kananmunien tuotantoa. Ensi vuonna elintarvikkeiden viennin kasvun oletetaan jatkuvan, tosin tätä vuotta maltillisempana. Ainoastaan voin viennin oletetaan supistuvan noin 5 %. Lihojen vienti puolestaan laski alkuvuoden aikana. Kotimaan sianlihatuotannon aleneminen on näkynyt myös sianlihan vientimäärissä. TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI Indeksi 2005= Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 14 PTT - katsaus 3/2010
15 Samoin siipikarjanlihan tuotannon jarruttaminen alkuvuoden aikana on vähentänyt vientiä. Vientimäärien lasku heijastui myös viennin arvoon, joka laski alkuvuoden aikana noin 25 %. Tänä vuonna sianlihan vienti laskee 15 % ja siipikarjanlihan 20 %. Ensi vuonna lihojen vienti pysyy samalla tasolla kuin vuonna Halvempia elintarvikkeita tuotiin alkuvuodesta enemmän Talouden elpyminen kasvatti myös elintarvikkeiden tuontia. Tuontielintarvikkeiden kasvu on lisännyt kuluttajien valintamahdollisuuksia ja siksi ne ovat jo vallanneet merkittävän osuuden kauppojen hyllyistä. Esimerkiksi jogurteissa tuonnin osuus on jo kolmannes. Lisääntynyt tuonti on pakottanut myös kotimaisen elintarviketeollisuuden tarjoamaan monipuolisempaa tuotevalikoimaa kuluttajille. Vaikka alkuvuoden aikana elintarvikkeiden tuonti kasvoi, viennin arvo pysyi miltei samana edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna. Ensi vuonna tuonnin kasvun oletetaan jatkuvan. Eniten alkuvuoden aikana kasvoi nestemaidon, jogurtin ja lihatuotteiden tuonti. Nestemaidon tuonti kasvoi tammi-kesäkuussa lähes 90 % ja jogurtin vastaavasti 20 %. Lihatuotteissa alkuvuoden tuonnin kasvun perusteella sianlihan tuonti kasvaa tänä vuonna noin 45 %. Naudanlihan tuonti nousee 10 % ja siipikarjanlihan tuonti pysyy samana kuin edellisenä vuonna. Myös makkaroissa nousua on tänä vuonna peräti 40 %. Tuonnin arvo nousi alkuvuonna lähes samassa suhteessa kuin tuonnin määrän kasvu. Tuonnin määrän lisäksi tuonnin arvoa ovat Milj. kg Sianliha Lähde: Tulli, ennuste PTT LIHAN VIENTI Siipikarjanliha Naudanliha MAITOVALMISTEIDEN TUONTI Milj. kg Lähde: Tulli, ennuste PTT Juusto Jogurtti M Milj. kg Sianliha Lähde: Tulli, ennuste PTT LIHAN TUONTI Naudanliha Siipikarjanliha MAITOTUOTTEIDEN JA KANANMUNIEN Milj. kg VIENTI Juusto Jogurtti Voi Kananmunat 0 Lähde: Tulli, ennuste PTT PTT - katsaus 3/
16 lisänneet nousseet tuontihinnat. Eniten tuonnin arvo kasvoi nestemaidon osalta, noin 25 %. Jogurteissa viennin arvo pysyi edellisvuoden tasolla. Juustoissa viennin arvo puolestaan laski noin 7 %. Lihatuotteiden tuonnin arvo kasvoi 12 %. Eniten alkuvuoden aikana kasvoi nestemaidon, jogurtin ja lihatuotteiden tuonti. Nestemaidon tuonti kasvoi tammi-kesäkuussa lähes 90 % ja jogurtin vastaavasti 20 %. Lihatuotteissa alkuvuoden tuonnin kasvun perusteella sianlihan tuonti kasvaa tänä vuonna noin 45 %. Naudanlihan tuonti nousee 10 % ja siipikarjanlihan tuonti pysyy samana kuin edellisenä vuonna. Myös makkaroissa nousua on tänä vuonna peräti 40 %. Tuonnin arvo nousi alkuvuonna lähes samassa suhteessa kuin tuonnin määrän kasvu. Tuonnin määrän lisäksi tuonnin arvoa ovat lisänneet nousseet tuontihinnat. Eniten tuonnin arvo kasvoi nestemaidon osalta, noin 25 %. Lihatuotteiden tuonnin arvo kasvoi 12 %, joista eniten sianlihan, noin viidenneksen. Sen sijaan jogurteissa viennin arvo pysyi edellisvuoden tasolla. Juustoissa viennin arvo puolestaan laski noin 7 %. Ruuan hinta nousee Hinnat laskivat alkuvuonna rajusti Elintarvikkeiden hinnat laskivat Suomessa koko alkuvuoden. Hintojen laskua vauhditti etenkin elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12 prosenttiin vuoden 2009 lokakuussa. Merkittävimmissä tuoteryhmissä hintamuutokset ovat kuitenkin olleet selvästi veronalennusta suurempia. Elokuussa 2010 elintarvikkeet olivat keskimäärin 5 % edullisempia elokuuhun 2009 verrattuna. Päätuoteryhmistä eniten ovat laskeneet maitotuotteiden ja munien hinnat. Maitotuotteet olivat elokuussa keskimäärin 8,9 % edullisempia vuoden takaiseen verrattuna. Vilja- ja leipätuotteiden hinnat laskivat samassa ajassa noin 5 % ja lihatuotteiden reilut 6 %. Muissa tuoteryhmissä hintojen muutos jäi veronalennusta pienemmäksi. Heinäkuussa 2010 toteutettu yleinen arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä ei sen sijaan näkynyt elintarvikkeiden hinnoissa heti. Veronkorotuksesta huolimatta hintojen lasku jatkui maitotuotteissa ja munissa, lihatuotteissa ja vilja- ja leipätuotteissa vielä heinä- ja elokuussa. Arvonlisäveron korotus on siirtynyt kuluttajahintoihin suurelta osin vasta syyskuussa. Korotus realisoitui kaupan hyllylle samaan aikaan muiden hintamuutosten kanssa, kun kaupan ja teollisuuden välinen sopimus loppuvuoden hinnoittelusta tuli voimaan syyskuun alussa. Alkuvuoden kehityksestä poiketen ruuan hinta on lähtenyt syyskuussa nousuun ja nousu kiihtyy vuoden 2011 alkupuolella. Kaikkien veromuutosten jälkeen ruoka on tänä vuonna arviolta 4,3 % edullisempaa viime vuoden keskiarvoon verrattuna. Muualla EU:ssa ruuan hinnan lasku pysähtyi jo keväällä. Kesäkuun alusta lähtien hintojen nousu on hiljalleen voimistunut. EU-27:ssa elintarvikkeiden hinnat olivat elokuussa 2010 keskimäärin 1,8 % korkeammalla vuoden takaiseen verrattuna. 16 PTT - katsaus 3/2010
17 Korotukset siirtyvät ensi vuoteen Puheet ruuan hinnan noususta alkoivat heti kesäkuussa, kun viljan maailmanmarkkinahinnat lähtivät nousuun. Viljan merkitys elintarvikkeiden hinnanmuodostuksessa on kuitenkin kokonaisuudessaan varsin pieni, joten pelkästään sen perusteella merkittäviä ruuan hinnan nousuja on vaikea perustella. Kaiken kaikkiaan alkukesän puheet on helppo tulkita neuvotteluasetelmien hakemiseksi syksyn hintaneuvotteluja varten. Toisaalta raaka-aineiden hintavaikutukset heijastuvat useille tuotteille koko ketjun läpi. Esimerkiksi lihantuotannossa vilja on keskeisin rehuraaka-aine, jonka hinnan nousu vaikuttaa myös lihan hintaan. Jalostusasteen kasvaessa raaka-aineen osuus tuotteen kuluttajahinnasta kuitenkin pienenee. Kaupan ja teollisuuden neljän kuukauden sopimussyklistä johtuen loppuvuoden kustannusnousut siirtyvät kuluttajahintoihin vasta ensi vuoden puolella. Hintojen nousua vauhdittaa myös etenkin kaikista edullisimpien tuontituotteiden hintojen nousu. Tuontituotteiden hinnat nousevat, kun kysyntä maailmalla ja etenkin Euroopassa kasvaa. Myös elintarvikeviennin kasvu ja vientihintojen nousu vähentävät tarjontaa kotimaan markkinoille. Hintojen nousu tasoittuu ensi vuoden lopulla Ruuan hinta nousee ensi vuoden alkupuolella nopeasti. Tammikuussa 2011 ruoka on keskimäärin 3,4 % kalliimpaa vuoden 2010 tammikuuhun verrattuna. Suurin nousu nähdään leipä- ja viljatuotteissa, joiden hintojen arvioidaan tammikuussa olevan 7,3 % korkeammalla vuoden takaiseen verrattuna. Lihan hinnat nousevat arviolta 4,7 % ja maitotuotteiden ja munien 2,3 %. Alkuvuoden hyppäyksen jälkeen hintojen nousu tasoittuu ja hidastuu loppuvuotta kohden. Raaka-aineiden hintojen nousu, tulevien palkankorotusten vaikutukset sekä erilaiset veronkorotukset siirtyvät hintoihin heti alkuvuodesta. Esimerkiksi makeisille ja jäätelölle asetettava 75 sentin vero kiloa kohden nostaa tuoteryhmään kuuluvien tuotteiden hintoja keskimäärin 10 %. Vastaavasti virvoitusjuomaveron korottaminen 7,5 senttiin/l nostaa alkoholittomien juomien hintoja keskimäärin 2 %. Lisäksi energiaveron korotuksilla on välillisiä vaikutuksia ruuan hintaan. Joulukuussa 2011 ruuan hinta on keskimäärin 3,6 % korkeammalla tasolla tämän vuoden joulukuuhun verrattuna. Eniten nousevat leipä- ja viljatuotteiden hinnat, joiden kokonaisnousuksi arvioidaan 6,1 %. Maitotuotteilla ja lihoilla hintojen nousu on samassa ajassa noin 3 %. Muissa päätuoteryhmissä hintamuutokset jäävät keskimääräistä pienemmiksi. Jogurttia syödään taas lisää Jogurtin kulutuksen kasvun notkahtaminen jäi lyhytaikaiseksi. Tänä vuonna kulutus kasvaa 22,8 litraan henkeä kohden, eli vajaat 2 %. Ensi vuodelle arvioidaan noin 1 % kasvua. Myös juuston kulutus jatkaa kasvussa. Kasvu on kuitenkin rauhoittunut viime vuoden yli 8 prosentista reilun 1 % kasvuun. Juuston hinnat ovat lähteneet nousuun, eikä viime vuoden kaltaista edullisten tuontijuustojen aiheuttamaa ostoryntäystä nähdä tänä tai ensi vuonna. Sen sijaan nestemäisen maidon trendinomainen kulutuksen lasku jatkuu edelleen tänä ja ensi vuonna. Lihankulutus tasaista Lihan kokonaiskulutus kääntyy takaisin pieneen kasvuun tänä ja ensi vuonna. Kulutuksen kasvu tulee käytännössä siipikarjanlihan kulutuksen kasvusta. Siipikarjanlihan kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,7 % ja ensi vuonna 1,5 %. Sekä sian- että naudanlihan kulutuksen arvioidaan tänä vuonna laskevan. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, vajaan puolen prosentin luokkaa. Ensi vuodellekaan ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. PTT - katsaus 3/
18 ELINTARVIKKEIDEN HINNAT Indeksi 2005 = 100 Elintarvikkeet Kuluttajahinnat 92 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT ELINTARVIKKEIDEN HINNAT Indeksi 2005 = 100 Maitotuotteet ja kananmunat Liha 95 Leipä- ja 90 leipomotuotteet Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 12% HINNAT SUOMESSA JA EU:SSA kk-muutos, indeksi 2005 = 100 HINNAT SUOMESSA JA EU:SSA Maito, juusto ja kananmunat Indeksi 2005 = 100 Muutos 1/05-8/10 8% 4% Suomi Muutos 2/09-8/10 Liha Muutos 1/05-8/10 0% -4% EU-27 Muutos 2/09-8/10 Leipä- ja viljatuotteet Muutos 1/05-8/10 Suomi EU-27-8% e 11e Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, ennuste PTT Muutos 2/09-8/10 Lähde: Eurostat -8% -4% 0% 4% 8% 12% 16% 20% MAITOTUOTTEIDEN KULUTUS 180 l/hlö kg/hlö 24 Jogurtti (kg/hlö) Juusto (kg/hlö) Maidot (l/hlö) Voi ja voi-kasviöljyseokset (kg/hlö) Lähde: Tike, ennuste PTT LIHOJEN JA KANANMUNIEN KULUTUS Kg/hlö 40 Sianliha Naudanliha Siipikarjanliha 10 Kananmunat 5 Lähde: Gallup Elintarviketieto, ennuste PTT 18 PTT - katsaus 3/2010
19 JULKAISUT PTT-katsaus, suhdannekuva PTT-katsaus ilmestyy neljä kertaa vuodessa sisältäen kaksi artikkelinumeroa ja kaksi Suhdannekuva-numeroa. Artikkelinumeroiden kirjoittajat ovat sekä laitoksen henkilökuntaa, että ulkopuolisia asiantuntijoita. Suhdannekuvanumero ilmestyy keväisin ja syksyisin sisältäen laitoksen arvion taloudellisesta tilanteesta, kehitysnäkymistä ja talouspolitiikasta. Suhdannekuva sisältää yleiskatsauksen kansainväliseen ja kotimaiseen talouskehitykseen. Suomen taloutta tarkastellaan koko kansantalouden tason lisäksi myös eri alueiden näkökulmasta. Perusteellisemmin käsitellään maa- ja elintarviketalouden sekä metsäsektorin tilannetta ja kehitysnäkymiä. PTT-katsauksen tilaukset: Hinta 35 euroa/vuosikerta PTT:n henkilökunta Pasi Holm, toimitusjohtaja, VTT Sanni Lyytinen, hallintopäällikkö, tradenomi HSO Paula Hannus, assistenttiharjoittelija, FM Anneli Hopponen, tutkimusassistentti Jouni Karlsson, ATK-asiantuntija (osa-aik.) Kansantalouden tutkimusryhmä Markus Lahtinen, tutkimusjohtaja, KTT Janne Huovari, ekonomisti, YM Leena Kerkelä, ekonomisti, KTT Veera Laiho, ekonomisti, KTK Petri Mäki-Fränti, ekonomisti, KTT Satu Nivalainen, ekonomisti, KTL Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä Perttu Pyykkönen, tutkimusjohtaja, MMT Kyösti Arovuori, maatalousekonomisti, MML Stefan Bäckman, maatalousekonomisti, MMT Hanna Karikallio, ekonomisti, VTL (perhevapaaalla) Sami Pakarinen, ekonomisti, YM Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti, MMM Metsä- ja puutalouden tutkimusryhmä Paula Horne, tutkimusjohtaja, M.Sc. Emmi Haltia, metsäekonomisti, MMM Ville Haltia, metsäekonomisti, MMM, KTM (perhevapaalla) Jyri Hietala, metsäekonomisti, MMM Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT Anna-Kaisa Rämö, metsäekonomisti, MMM PTT julkaisuja -sarja Laitoksessa tehtävien tutkimusprojektien tulokset raportoidaan kahdessa julkaisusarjassa. Laajemmat ja perusteellisemmat tutkimukset julkaistaan Julkaisuja-sarjassa. Uusimmat julkaisut luettavissa PTT:n kotisivulta veloituksetta. Painettu julkaisu 20 euroa/kpl PTT raportteja -sarja Pääosa laitoksen tutkimustuloksista esitetään tässä sarjassa. Uusimmat raportit luettavissa PTT:n kotisivulta veloituksetta. Painettu raportti 20 euroa/kpl PTT työpapereita -sarja Pienemmät ja alustavat tutkimusselosteet. Tuoreimmat työpaperit luettavissa myös PTT:n kotisivulla veloituksetta. Painettu työpaperi 15 euroa/kpl Tilaukset ja lisätietoja Julkaisut löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta: julkaisut. Luettelo uusimmista tutkimusselosteistamme julkaistaan säännöllisesti myös PTT-katsauksessa ja tutkimusselosteiden yhteydessä. PTT julkaisuja, PTT raportteja ja PTT työpapereita -sarjojen tilaukset PTT:sta: Eerikinkatu 28 A, Helsinki, puh. (09) , fax. (09) , sähköposti:
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien
LisätiedotAjankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä
Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista Viljelijätuki-info, Asikkala 2.4.2019 Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnän tuotanto palautuu hehtaarisatojen kasvun seurauksena Varastot
LisätiedotVilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä
Vilja-alan markkinanäkymät 2018 Tapani Yrjölä Tapani Yrjölä/SSO Maatalous -risteily Sisältö Viljamarkkinat Kotieläintuotteiden markkinat Tuotantopanosmarkkinat Panoshintojen kansainvälinen vertailu Viljamarkkinat
LisätiedotLihasektorin hintarakenteet
Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotPTT-ENNUSTE MAA- JA ELINTARVIKETALOUS
PTT-ENNUSTE MAA- JA ELINTARVIKETALOUS 1/2014 (27.3.2014) Eeva Alho, Kyösti Arovuori, Perttu Pyykkönen, Suvi Rinta-Kiikka ja Tapani Yrjölä Hinnat laskevat kuluttajat hyötyvät Maatalousmarkkinoilla viime
LisätiedotPTT-ennuste. Kotieläintuotanto kääntyy kasvuun maailmalla 2/2013 (1.10.2013)
PTT-ennuste MAA- JA ELINTARVIKETALOUS 2/2013 (1.10.2013) Kotieläintuotanto kääntyy kasvuun maailmalla Viljan ennätyssato sulatti viime kesän hintapiikin. Viljan hintojen lasku jatkuu sekä Suomessa että
LisätiedotMiksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
LisätiedotMaatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja
Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotMaitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi
Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina
LisätiedotTuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila
Tuottajahinnat ja edunvalvonta Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila 29.9.2017 Teemat Miten hinnat määräytyvät? Näkymät 2017 2018 (MTK markkinakatsaus, PTT ennuste) Miten
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotNÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013
NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690
LisätiedotKatsaus siipikarjatuotannon talouteen
Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja
LisätiedotTilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA
OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2
LisätiedotElintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008
Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat
LisätiedotMaailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä
Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli
LisätiedotKotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.
Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina
LisätiedotMaatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät
Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna
LisätiedotMiten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori
Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori Tausta Integroituneet markkinat Markkinasignaalit maailmalta kansainvälisten markkinoiden tarjonta ja kysyntä tuonti
LisätiedotKuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio
Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,
LisätiedotLisää luomua: Valio ja LUOMU 2012
Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
LisätiedotMarkkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
LisätiedotMissä mennään viljamarkkinoilla
Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase
LisätiedotVILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA
VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään
LisätiedotViljasektorin hintarakenteet
Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit
LisätiedotValion navettaseminaari
Valion navettaseminaari 9.2.2016 Ajankohtaista Maitomarkkinoilta Kari Aakula toimitusjohtaja Osuuskunta Länsi-Maito Valio Oy 12.2.2016 1 Suurin maidontuotannon kasvuvauhti on EU:ssa maitokiintiöiden poistumisen
Lisätiedot21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016
Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto
LisätiedotViljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013
Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855
LisätiedotSuomen maatalouden muutos EU-aikana
Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-
LisätiedotTaloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016
Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotNURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus
NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotSUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007
PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.
LisätiedotAjankohtaista viljakauppa-asiaa
Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat
LisätiedotAjankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo
Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotVILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK
VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti
LisätiedotVenäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014
Venäjän tuontikiellon vaikutukset ja jatkotoimet (Sisältää tausta-aineistoa) Pohjois-Karjalan kansanedustajat Marita ja Asko Miettisen maitotilalla Joensuussa 15.8.2014 MTK Pohjois-Karjala Venäjän asettamien
LisätiedotViljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy
Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden
LisätiedotMiten onnistua muuttuvilla markkinoilla?
Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:
LisätiedotRUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008
RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!
LisätiedotTuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan
Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan
LisätiedotViljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp
Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.
LisätiedotVilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä
Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne 14.11.2012 Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä VYR:in kysely syksyn sadosta 8.11.2012 Viljojen kokonaissato kasvaa ennusteen mukaan edellisvuoteen
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus)
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maatalousneuvos Esa Hiiva Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston asiantuntijakuuleminen 2.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo
LisätiedotMAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT
MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa
LisätiedotKylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä
LisätiedotJoensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva
Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet
LisätiedotMTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta
MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka
LisätiedotMatkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä
Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut
LisätiedotVILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotTaloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry
Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-
LisätiedotTALOUSENNUSTE 13.10.1999
TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotAjankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015
Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTaittuuko lama Suomessa ja maailmalla?
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US
LisätiedotPorotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet
LisätiedotIntegroituvien markkinoiden vaikutus Suomen elintarvikeketjulle
Integroituvien markkinoiden vaikutus Suomen elintarvikeketjulle Kyösti Arovuori 1), Hanna Karikallio 2) ja Perttu Pyykkönen 3) 1) Pellervon taloustutkimus PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki, kyosti.arovuori@ptt.fi
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2016
Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotLea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.
Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotSUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja
T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja
LisätiedotSuhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät
Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa
LisätiedotKylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu
ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotMissä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät
Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 4.4.2019 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden näkymät heikentyneet 4.4.2019 Teknologiateollisuus
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotValio Oy:n hankintaosuuskunnat
Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotElintarviketeollisuuden markkinatilanne
Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan
LisätiedotEnemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula
Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotAtria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski
Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan
Lisätiedot