Naantalin kaupunki Sivistysvirasto Varhaiskasvatus VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin kaupunki Sivistysvirasto Varhaiskasvatus VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Sivistysvirasto VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

2 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 1 Sisällysluettelo Sivu JOHDANTO 2 VARHAISERITYISKASVATUKSEN TEHTÄVÄ JA TYÖMUODOT 3 VARHAISERITYISKASVATUKSEN NYKYTILANNE 4 Varhaiserityiskasvatuksen työryhmä 4 ikäisten lasten määrä 4 VARHAISERITYISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÄT 5 Varhaiskasvatuksen erityisopettajat 5 Erityispäivähoitajat 6 Lapsiperhepsykologit 6 Terveyskeskuspsykologi 6 Koulupsykologit 7 Puheterapeutit 7 Toimintaterapeutit 7 Lastenneuvolan terveydenhoitajat 8 Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutus 8 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ 9 Kuntoutussuunnitelma 9 Integroitu erityisryhmä Hattivatit 10 Kevennetyt ryhmät 10 Esiopetuksesta kouluun 10 Pienryhmätoiminta 10 Varhaiskasvatuksen kontekstianalyysi 11 MUTU-kerho 11 Kasvatuskumppanuus 11 VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEET 13 Varhaiskasvatuksen erityisopettajia päiväkoteihin 13 Erityislastentarhanopettajien nimikkeen muuttaminen varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi 13 Ryhmäkoko 13 Toinen integroitu erityisryhmä 13 Lääkehoitosuunnitelma 14 Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma Naantalin päivähoidossa 14 Oppilashuolto esiopetuksessa 14

3 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 2 JOHDANTO Varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on turvata erityistä kasvatusta ja hoitoa tarvitsevalle lapselle kuntoutus ja opetus moniammatillisessa yhteistyössä lapsen vanhempien ja eri toimijoiden kanssa. Lapsen kehityksessä varhaisvuodet ovat ratkaisevan tärkeitä. Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä. Kun vanhemmat ja päivähoidon työntekijät havaitsevat lapsen kehityksessä tuen tarvetta lapsen tulee saada tarvitsemansa pedagoginen ja kuntoutuksellinen tuki arkiympäristöönsä. Yhtenä varhaisen tuen tavoitteena on turvata lapsen osallisuus omassa lapsiryhmässään. Naantalin varhaiskasvatuksessa lasten tuen tarve on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2013 eniten tukea ovat tarvinneet lapset, joilla on pulmia sosiaalisessa ja tunne-elämän kehityksessä. Sosiaalista ja tunne-elämän tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla henkilökunta käyttää paljon voimavarojaan muun työn lisäksi vanhempien ohjaamiseen ja tukemiseen. Ryhmässä jossa on paljon tunne-elämän tukea tarvitsevia lapsia, kaikki lapset tarvitsevat tukea. Tunne-elämän pulmat näkyvät myös lisääntyneinä vaara- ja uhkatilanteina varhaiskasvatuksessa. Taloudelliset resurssit luovat puitteet varhaiskasvatuksen järjestämiselle ja varhaiserityiskasvatuksen toteuttamiselle. Varhaiskasvatuksessa näitä tekijöitä ovat riittävän pieni ryhmäkoko ja riittävä koulutetun henkilöstön määrä sekä toiminnan järjestelyn yleiset puitteet. Henkilöstön valmiudet kohdata erilaiset lapset ja heidän vanhempansa, rakentaa myönteinen kontakti ja suunnitella toiminta lapsen kehitystä palvelevaksi, ovat lapsen kannalta keskeisiä resurssitekijöitä.

4 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 3 VARHAISERITYISKASVATUKSEN TEHTÄVÄ JA TUEN MUODOT Varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on turvata lapsen oikeus oppimiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja tällä tavoin ehkäistä syrjäytymistä. Varhaiserityiskasvatuksen työmuotoja ovat keskustelut, konsultaatio, vanhempainillat, erilaiset koulutukset, yksilö- ja pienryhmätyöskentely sekä samanaikaisopetus. Näitä työmuotoja käyttäen toteutetaan se tuki, mitä kukin lapsi tarvitsee. Tuki toteutetaan varhaiskasvatuksen arjessa. Tuen tarpeen havaitseminen edellyttää asiantuntemusta lasten yleisestä kehityksestä, lapsen havainnointia ja kykyä arvioida, mitä voidaan tehdä ja miten. Havaintojen pohjalta suunnitellaan mahdollisten jatkotutkimusten tarve. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen kuntoutus suunnitellaan tapaamisessa, johon kutsutaan lapsen vanhemmat, varhaiskasvatuksen työntekijät ja lasta arvioineet ja/tai kuntouttavat muut toimijat. Suunnitelmat kirjataan kuntoutussuunnitelma-kaavakkeeseen, jota päivitetään säännöllisesti lapsen kehityksen edetessä. Lapselle, jolla on pidennetty oppivelvollisuus tai muu erityisen tuen päätös, laaditaan pedagoginen suunnitelma ja HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Lapsi, jolla on erilaisia kehitysriskejä tai todettu kuntoutuksen tarve, vaatii enemmän kuin muut lapset. Asetus lasten päivähoidosta 239/1973: Jos päivähoidossa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Kun lapsella havaitaan erityisen tuen tarve, joka vaatii enemmän työtä kuin tavallisen lapsen hoito ja kasvatus lapsiryhmässä, lapsi voi olla kahdenpaikkalainen tai mahdollisesti ryhmässä työskentelee avustaja. Kahdenpaikkalaisuuteen ja avustajatarpeeseen on Naantalissa sovittu selkeät kriteerit, jotka otetaan huomioon tehtäessä lausuntoa kahdenpaikkalaisuudesta (liite 3).

5 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 4 VARHAISERITYISKASVATUKSEN NYKYTILANNE Varhaiserityiskasvatuksen työryhmä Naantalissa on toiminut vuodesta 1979 varhaiserityiskasvatuksen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on kehittää kaupungin varhaiserityiskasvatusta tukea ja seurata varhaiserityiskasvatuksen kehittämistarpeita ja odotuksia sekä solmia yhteyksiä erilaisiin erityistä hoitoa ja kasvatusta toteuttaviin tahoihin ottaa kantaa ja antaa lausuntoja ajankohtaisista varhaiserityiskasvatuksen kysymyksistä Varhaiserityiskasvatuksen työryhmään kuuluvat varhaiskasvatuksen johtaja koulupsykologi lapsiperhepsykologi varhaiskasvatuksen erityisopettajat (7) erityispäivähoitaja terveyskeskuspsykologi/puheterapeutti/toimintaterapeutti koulun erityisopettaja Käsiteltävistä asioista riippuen työryhmän kokoukseen kutsutaan myös muita yhteistyötahoja. ikäisten lasten määrä Naantalin asukasluku on , alle kouluikäisiä heistä on vuonna 2014 ennusteen mukaan Yksiköt: Päiväkoteja on 13 niissä hoitopaikkoja 709 Perhepäivähoitajia 25 Perhepäivähoitopaikkoja 100 Ryhmäperhepäiväkoteja 1, hoitopaikkoja 8 Vuoropäiväkoteja 1, hoitopaikkoja 29 Kerhoryhmiä 2, joissa paikkoja yhteensä 30 Avoimia päiväkoteja 2, keskimääräinen kävijämäärä 50 asiakasta/päivä

6 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 5 VARHAISERITYISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÄT Varhaiskasvatuksen erityisopettajat Tällä hetkellä Naantalissa on seitsemän (7) varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Heistä kolme on kiertävinä erityisopettajina, yksi integroidussa erityisryhmässä ja kolme päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työtehtäviin kuuluvat pedagoginen havainnointi, arviointi ja dokumentointi tiedon välittämiseen osallistuminen verkostotyössä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja henkilökunnan, sekä vanhempien tukeminen yksilö- ja pienryhmäopetus ja samanaikaisopetus lakisääteisten kuntoutus- ja toimintasuunnitelmien sekä HOJKSien laatiminen, toteutus ja arviointi kuntoutus- ja yhteistyöpalavereiden raportointi (muistiot) tutkimuksiin ohjaaminen ja tarvittavien lähetteiden laatiminen-3-, 4- ja 5- vuotisneuvolatarkastuksiin liittyvien lomakkeiden täyttämiseen osallistuminen tarvittaessa esiopetusikäisten havainnointi ja oppimisen tukeminen työryhmiin osallistuminen: päivähoitofoorumi, varhaiserityiskasvatuksen työryhmä, neuvolapalaverit, erityisopettajatapaamiset, avoimen päiväkodin tukiryhmä, koulutustyöryhmä, oppilashuollon kehittämistyöryhmä, oppilashuoltoryhmät, esiopetuksen kehittämistyöryhmä käytännön kasvatustyön tukemiseen tähtäävät ryhmät ja koulutus: Mutu (lasten ja vanhempien eroryhmä), kontekstianalyysiryhmät, muut koulutukset ja kulloinkin tarpeelliset vanhempien ryhmät Näiden tehtävien lisäksi kiertävien varhaiskasvatuksen erityisopettajien tehtäviin kuuluvat koko kunnan varhaiserityiskasvatuksen koordinointi ja ohjaaminen varhaiserityiskasvatuksen kehittäminen ja tarpeen arvioiminen päivähoidossa koko kunnan erityispalvelutarpeen ja saatavuuden arvioiminen erityistä tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatusmuodon valintaan osallistuminen erityispäivähoitajien valinta ja sijoittaminen päiväkoteihin ja esiopetukseen yhteistyössä varhaiskasvatuksen johtajan kanssa erityispäivähoitajien säännöllisten tapaamisten järjestäminen ja suunnittelu Varhaiskasvatuksen erityisopettaja vastaa kuntouttavasta toiminnasta, konsultaatiosta ja yhteistyöstä eri tahojen välillä. Kiertävät erityisopettajat suunnittelevat ja toteuttavat yksilö-, pienryhmäopetusta ja/tai samanaikaisopetusta kaikissa päiväkodeissa muun henkilökunnan kanssa. Pienryhmätoimintaa toteutetaan lasten yksilöllisten tarpeiden ja lapsiryhmien tarpeiden mukaan. Kiertävän erityisopettajan käynnit perhepäivähoitoon sovitaan erikseen ja ne ovat pääsääntöisesti kertaluonteisia.

7 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 6 Erityispäivähoitajat Lapsiperhepsykologit Terveyskeskuspsykologi Vakituisia erityispäivähoitajia on yhdeksän (9). Heidän tehtävänään on toimia ryhmän erityisavustajana tai erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen henkilökohtaisena avustajana. Vakituiset erityispäivähoitajat turvaavat pitkäjänteisen työskentelyn. Koulutukseen ja työtapojen kehittämiseen voidaan paneutua paremmin. Lapselle ja perheelle erityispäivähoitajan pysyvyys tuo turvallisuutta ja jatkuvuutta. Yhteistyö on usein vuosikausien mittainen ja sisältää monenlaisia vaiheita hoitosuhteen alkuajan tutustumisesta irrottautumiseen saakka. Erityispäivähoitajan tehtävänkuva vaihtelee avustettavan lapsen tai ryhmän mukaan. Hän voi myös vapauttaa jonkun toisen työskentelemään lapsen kanssa ottamalla vastuuta muusta lapsiryhmästä. Keskeisenä tavoitteena on, että erityispäivähoitajan tehtäviä ja toimenkuvaa voidaan lapsen kehityksen ja tarpeiden mukaan vaihtaa joustavasti henkilökohtaisesta avustajasta ryhmäavustajaan ja päinvastoin. Tarkoituksena on, että erityispäivähoitaja on osa tiimiä, mukana kaikessa toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kokemusten myötä on todettu, että lapsen kokonaiskehityksen kannalta ryhmäavustajan käyttö on perusteltua ja tuloksellista. Erityispäivähoitajat ovat varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Lapsiperhepsykologille ohjautuu asiakkaita oman yhteydenoton perusteella, neuvolasta ja terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta ja sosiaalitoimesta. Lapsiperhepsykologien asiakaskuntana ovat alle kouluikäisten lasten perheet, mutta lastensuojelun asiakastyössä psykologit työskentelevät kaikenikäisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Varhaiskasvatuksesta asiakkaat ohjautuvat lapsiperhepsykologille pitkälti erityislastentarhanopettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien kautta. Henkilökunta tekee yhdessä vanhempien kanssa lähetteen lapsiperhepsykologille. Lapsiperhepsykologin työnkuvaan varhaiskasvatuksessa kuuluu työskentely perheiden, vanhempien, lapsen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Lapsiperhepsykologiin voi ottaa yhteyttä, kun on huolta esim. lapsen tunne-elämästä tai käyttäytymisestä, vanhempien jaksamisesta tai parisuhteesta tai kun perhettä on kohdannut kriisi kuten esim. perheenjäsenen sairastuminen, vanhempien avioero tai kuolemantapaus. Lastensuojelun asiakastyössä lapsiperhepsykologi työskentelee sosiaalityöntekijän aloitteesta työparina, tapaa perhettä, lasta tai nuorta omilla tapaamisilla tai verkostoissa, ja on mukana erilaisissa selvityksissä tuoden psykologin näkökulmaa ja arviota lastensuojelutyöhön. Lastensuojelussa lapsiperhepsykologin tavoite on nostaa esiin lapsen tai nuoren näkökulmaa ja tukea hänen ja koko perheen hyvinvointia ennaltaehkäisevästi sekä vaikeissa perhetilanteissa, kuten huoltoriidoissa, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmissa ja perhe- ja parisuhdeväkivaltatilanteissa. Terveyskeskuksen psykologi on käytettävissä alle kouluikäisten lasten taitoja arvioitaessa silloin, kun on herännyt huolta lapsen iänmukaisesta kehityksestä. Psykologi toimii osana

8 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 7 Koulupsykologit Puheterapeutit Toimintaterapeutit neuvolan moniammatillista työryhmää. Psykologisiin tutkimuksiin ohjaudutaan pääasiassa neuvolan, terveyskeskuksen puheterapian tai toimintaterapian kautta tai päivähoidosta varhaiskasvatuksen erityisopettajien tai erityislastentarhanopettajien lähetteellä. Psykologi on mukana lasten kehitystä tukevien suunnitelmien rakentamisessa mm. päivähoidon ja kodin yhteistyöpalavereissa Esikouluikäiset lapset ohjautuvat koulupsykologin palveluiden piiriin sinä keväänä, jolloin lapsi on aloittamassa koulun pääasiassa varhaiskasvatuksen erityisopettajien kautta. Erillisistä kouluvalmiuden ryhmätutkimuksista on luovuttu, eikä yksilömuotoisia, psykologisia kouluvalmiustutkimuksia juuri enää tehdä. Sen sijaan koulupsykologi arvioi ja suunnittelee lapsen koulussa tarvitsemia tukitoimia, lähikoulun edellytyksiä huomioida lapsen erityistarpeita ja maksuttoman koulukyydin tarpeellisuutta yhdessä vanhempien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja koulujen erityisopettajien kanssa. Esikouluikäisten kohdalla koulupsykologi voi olla mukana myös kuntoutussuunnitelman tarkistamisessa. Lisäksi koulupsykologit vastaavat kielirikasteisen opetuksen oppilasvalinnoista Naantalin terveyskeskuksessa asiakkaita palvelee kaksi puheterapeuttia. Puheterapiaan tullaan yleensä neuvolan tai päivähoidon lähettämänä, vanhemmat voivat myös itse ottaa suoraan yhteyttä puheterapeuttiin. Puheterapian tavoitteena on ennaltaehkäistä, tutkia ja kuntouttaa puheen ja kielen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen pulmia. Puheterapiapalvelujen muotoja ovat tutkimus, ohjaus, neuvonta, seuranta ja terapia. Tarvittaessa puheterapeutti voi ohjata asiakkaan jatkotutkimuksiin esim. toimintaterapeutille tai psykologille. Yhteistyö päivähoidon kanssa on myös tärkeää, puheterapiassa opeteltuja taitoja voidaan harjoitella myös päivä-hoidossa. Puheterapia toteutetaan usein 10 kerran jaksoissa, joiden välissä on taukoa. Jaksotuksella taataan useammille puheterapiaa tarvitseville tasapuolinen palvelu. Tauot terapiasta auttavat lasta myös sisäistämään opittuja taitoja ja ylläpitämään motivaatiota. Osalle lapsista (esim. yksittäiset äännevirheet) riittävät ohjauskäynnit harvakseltaan (esim. 1x/kk ). Toimintaterapia on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Toimintaterapialla tuetaan lapsen toiminnallisten taitojen kehitystä ja osallistumista ikävaiheeseen kuuluviin toimintoihin, näitä voivat olla esim. päivittäiset rutiinit ja leikkiminen. Toimintaterapeutin arviointiin tullaan neuvolan tai päiväkodin kirjallisella lähetteellä. Toimintaterapeutin arviointi sisältää vanhempien haastattelua, erilaisten arviointimenetelmien käyttöä ja tehtävien tekemistä sekä lapsen toimimisen havainnointia. Kotoa ja päivähoidosta saatu tieto lapsen selviytymisestä arkipäivän tilanteissa on tärkeää. Arvioinnin pohjalta lapselle suunnitellaan mahdolliset koti- ja päiväkotiharjoitusohjeet sekä tarvittaessa yksilölliset ohjausjaksot. Toimintaterapian toteutus vaihtelee yksittäisistä

9 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 8 arviointi- ja ohjauskäynneistä pidempiin terapiajaksoihin. Toimintaterapiassa tuetaan lapsen kehitystä toiminnallisin menetelmin. Menetelmät valitaan arvioinnissa asetettujen tavoitteiden sekä lapsen kiinnostuksen mukaan. Toimintaterapiassa harjoitellaan mm. leikin ja toiminnan suunnittelua ja toteutusta, tarkkaavuuden suuntaamista ja ylläpitämistä, vuorovaikutustaitoja, ohjeiden mukaista toimintaa, motorisia taitoja, käden taitoja ja hahmottamista. Yhteistyö kodin ja päiväkodin kanssa on tärkeää, jotta harjoiteltavia taitoja tuetaan samoilla keinoilla lapsen eri toimintaympäristöissä. Tarvittaessa toimintaterapeutti voi ohjata lapsen jatkotutkimuksiin puheterapeutille, psykologille tai fysioterapeutille. Naantalin terveyskeskuksessa toimii tällä hetkellä 1,5 toimintaterapeuttia. Lastenneuvolan terveydenhoitajat Laajennettua 4-vuotiaiden lasten neuvolatarkastusta toteutetaan Naantalissa varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan yhteistyönä. 4-vuotiaiden terveystarkastukseen kuuluu varhaiskasvatuksen havainnointilomake, terveydenhoitajan Lene -tutkimus (leikki-ikäisten 2½ 6-vuotiaiden lasten neurologisen kehityksen arviointi), lääkärintarkastus sekä vanhempien täyttämä Voimaperheet -kyselylomake. 4-vuotiaiden käyttäytymistä tutkivaa Voimaperheet -hanketta organisoi Turun yliopisto. Hyvien kokemusten vuoksi yhteistyötä tehdään myös 3- ja 5-vuotisneuvolatarkastuksissa. Päivähoitopaikassa täytetään lomake, johon on kirjattu havainnot lapsen kehityksestä. Havaintolomakkeesta keskustellaan aina vanhempien kanssa ja he vievät sen mukanaan neuvolatarkastukseen. Tämän yhteistyömuodon tavoitteena on mahdollisimman eheän kuvan luominen lapsen kehityksen tasosta. Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutus Henkilökunnan jatkuva kouluttautuminen parantaa koko varhaiskasvatuksen laatua ja lisää valmiuksia kohdata myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia sekä heidän perheitään. Heinäkuun lopulla järjestetään vuosittain koko varhaiskasvatuksen henkilökunnalle 1-2 -päiväinen koulutus. Varhaiskasvatuksen koulutustyöryhmä kartoittaa päivähoitohenkilöstön koulutustarpeita ja suunnittelee ja järjestää koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuuksia suunniteltaessa otetaan huomioon henkilöstön tarve erityiskasvatuksen tietojen ja taitojen lisäämiseen.

10 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 9 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ JA TOIMINTAMUODOT Yhteistyötä ja tietojen vaihtoa vanhempien ja eri ammattiryhmien kesken tarvitaan, jotta tieto ja taito kehitysriskien vähentämisestä ja lasten hoidosta ja kuntoutuksesta koituisi lasten ja heidän perheittensä hyväksi. Dialoginen verkostotyö on parhaimmillaan moniammatillinen kokonaisuus, joka muodostuu toisiaan täydentävistä osista. Vanhemmat ja ammattilaiset tietävät keihin olla yhteydessä, kun täydentävää asiantuntemusta tarvitaan. Varhaiserityiskasvatuksessa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhemmat voivat keskustella kaikkien lasta kasvattavien, hoitavien ja tutkivien henkilöiden kanssa samassa palaverissa ja tietävät mitä lapsesta puhutaan sekä saavat oman äänensä kuuluviin. Erityislastentarhanopettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja kirjoittaa tapaamisesta muistion, josta kaikki osallistujat saavat oman kopionsa. Vanhempien luvalla muistio toimii myös tiedonsiirron välineenä varhaiskasvatuksesta kouluun. Kirjatut asiat sitouttavat vanhempia ja henkilökuntaa toimimaan lapsen parhaaksi. Muistio toimii kuntoutuksen tukena. On tärkeää, että tapahtuvalle tietojen vaihdolle on olemassa mahdollisimman selkeät pelisäännöt. Kullakin yhteistyötaholla on oma tehtävänsä ja toiminnan tavoitteet. Se tuottaa tietoa omilla menetelmillään ja omista näkökulmistaan. Varhaiskasvatuksen työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kun vanhemmat ovat läsnä tai he ovat antaneet luvan tiedonsiirrolle, yhteistyö on sallittua ja avointa. On syytä pohtia, millaisilla tiedoilla on merkitystä lapsen päivittäisen hoidon ja kasvatuksen kannalta. Tietojen vaihtamisessa pitää miettiä, mikä on faktatietoa ja miten sitä voidaan hyödyntää työssä ja miten tutkimustuloksia voidaan käyttää kuntoutuksessa. Kuntoutussuunnitelma Kun lapsella havaitaan erityisen tuen tarve, joka vaatii enemmän työtä kuin tavallisen lapsen hoito ja kasvatus lapsiryhmässä, lapsi voi olla kahdenpaikkalainen tai mahdollisesti ryhmässä työskentelee avustaja. Kahdenpaikkalaisuuteen ja avustajatarpeeseen on Naantalissa sovittu selkeät kriteerit, jotka otetaan huomioon tehtäessä lausuntoa kahdenpaikkalaisuudesta (liite 3). Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää toimivan ja tavoitteellisen kuntoutuksen toteutumisessa. Kuntoutuksen tavoitteet ja toimintamenetelmät kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, joka täytetään vanhempien kanssa. Kuntoutussuunnitelman tekemisessä ovat mukana myös kaikki lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset. Esiopetusryhmissä toteutetaan kolmiportaisen tuen mallia. Tehostettua tukea tarvitsevasta oppilaasta laaditaan pedagoginen arvio ja erityistä tukea tarvitsevasta pedagoginen selvitys. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan myös HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Näihin asiakirjoihin kirjataan lapsen kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet ja niiden saavuttamiseen käytettävät menetelmät. Nämä asiakirjat kirjataan oppilastietojärjestelmään (Wilma), mihin ykkösluokan opettajalla ja erityisopettajalla sekä koulupsykologeilla on pääsy ykkösluokan alkaessa (katso myös Oppimisen koulunkäynnin tuen ja oppilashuollon käsikirja esi- ja perusopetuksessa, s ja!!!!!! lisäys tulee.).

11 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 10 Integroitu erityisryhmä Hattivatit Kevennetyt ryhmät Keskustan päiväkodissa toimii Naantalin ainoa integroitu erityisryhmä Hattivatit. Ryhmä on 12-paikkainen 3 6-vuotiaiden kokopäiväryhmä. Henkilökuntana toimii varhaiskasvatuksen erityisopettaja, lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Ryhmässä on viisi kuntoutuspaikkaa lapsille, joilla on erityisen tuen tarve. Kuntoutus on oppimista ja kehitystä tukevaa toimintaa, mikä toteutuu koko ryhmän yhteisessä toiminnassa, sekä myös yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Toiminnassa painottuu kielellisen kehityksen, itseilmaisun ja leikin tukeminen, jossa käytetään mm. kuvia ja tukiviittomia puheen tukena. Vapautuvat kuntoutuspaikat jaetaan vuosittain neuvolapalaverissa lasten diagnoosien ja tuen tarpeen mukaan. Tähän neuvolapalaveriin osallistuvat terveyskeskuksen puheterapeutit ja psykologi sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajat. Kevennetyn ryhmän toiminta-ajatus lähtee tehokkaan kuntoutuksen näkökulmasta. Tällaisesta ryhmästä hyötyvät lapset, joilla on esim. kielellisen kehityksen, tarkkaavuuden, tunne-elämän tai motoriikan vaikeuksia. Lapset pyritään sijoittamaan samaan ryhmään muiden samantapaista tukea tarvitsevien lasten kanssa. Tässä on tarkoituksena taata kuntoutuksen tehokkuus ja pitkäjänteisyys sekä keskittää esim. puhe- ja fysioterapeuttien sekä psykologin ohjaus ja konsultaatio ryhmän toiminnan tueksi. Tavoitteena on myös koko ryhmän henkilökunnan sitoutuminen ja motivoituminen lasten kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan tiiviissä yhteistyössä lapsen perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kevennettyjen ryhmien lukumäärä vaihtelee toimintavuosittain, sillä tavoitteena on, että kevennettyjä ryhmiä perustetaan tarpeen mukaan. Esiopetuksesta kouluun Oppimisen ja koulunkäynnin järjestämisen keskeisimmät periaatteet, kuten turvallinen koulupäivä lähikouluperiaate toimintaperiaatteet silloin kun lapsen opetuksen aloittamisajankohta aikaistetaan tai myöhennetään ja kodin ja koulun yhteistyö Pienryhmätoiminta on selostettu Oppimisen, koulunkäynnin tuen ja oppilashuollon käsikirjassa (luku 1, s. 8 17). Pienryhmätyöskentely varhaiskasvatuksessa tarkoittaa työmuotoa, jossa lapsiryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin. Kehittämistyö käynnistyi kesän 2012 koulutuspäiviä suunnitelta-

12 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 11 essa. Päiväkodinjohtajien ja päivähoidonohjaajien päivähoitofoorumissa päätettiin, että tämä toimintatapa otetaan käyttöön kaikissa varhaiskasvatuspaikoissa. Henkilökuntaa on perehdytetty pienryhmätyöskentelyyn ja havainnekuvien käyttöön. Kuntouttavien pienryhmien käynnistäminen harkitaan ja sovitaan erikseen. Silloin suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana varhaiskasvatuksen erityisopettaja tai erityislastentarhanopettaja. Varhaiskasvatuksen kontekstianalyysi MUTU-ryhmä Kasvatuskumppanuus Sekä alan tutkijat että lasten kanssa työskentelevät liittävät usein ongelmat lapseen. Yksilökeskeinen tapa määritellä ongelma kohdistuu lapsen reaktioihin, hän voi käyttäytyä pelokkaasti tai aggressiivisesti. Henkilökunnan käytännön kokemukset ja opinnot vaikuttavat siihen, miten he ymmärtävät lapsen kasvua ja kehitystä. Se millaisessa pedagogisessa kontekstissa lapset varhaiskasvatuksessa ovat, on kasvattajien vastuulla. Varhaiskasvatuksen konteksti on yhtä kuin tilat, kasvatuksellinen ja opetuksellinen järjestelmä sekä vuorovaikutuksellinen sisältö. Varhaiskasvatuksen kontekstianalyysissä tavoitteena on, että henkilökunta muokkaa ja kehittää laadullisesti omia toimintatapojaan sekä oppimisympäristöä. (Pihlaja, 2001, Päivähoidon kontekstianalyysi teoksesta työkaluja päivähoidon erityiskasvatukseen.) Naantalissa varhaiskasvatuksen erityisopettajat ohjaavat tarvittaessa kontekstianalyysiryhmiä. Naantalissa on vuodesta 2002 lähtien järjestetty MUTU-ryhmä 5 6-vuotiaille eroperheiden lapsille. MUTU-ryhmän tavoitteena on auttaa lapsia tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan leikkien ja muun toiminnan avulla. Lasten ja vanhempien ryhmät kokoontuvat samanaikaisesti. Lasten ryhmä tarjoaa tukea eri tavoin avioeroon reagoiville lapsille. Aikuisten ryhmässä vanhemmat antavat toisilleen vertaistukea ammattilaisten ohjauksessa. Vanhemmat saavat tiedon MUTU-ryhmästä varhaiskasvatuksen, neuvolan tai lapsiperhepsykologin kautta. Ryhmissä ohjaajina toimivat varhaiskasvatuksen erityisopettajat, lastentarhanopettajat ja psykologit. Varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät työn lisätyönä, joka tasataan loma-aikoina. Kasvatuskumppanuus on suurimmalla osalla esiopetusikäisiä luotu jo varhaiskasvatuksen ajoilta. Sen luominen ja ylläpitäminen on kasvattajan (ammattikasvattajan) vastuulla. Kasvatuskumppanuus on lapsen ja lapsuuden arvostamista ja kunnioitusta, kasvattajien hyvää dialogista vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien, toisten kasvattajien ja yhteistyötahojen kanssa. Se rakentuu aloituskeskustelusta, mahdollisesta tutustumiskäynnistä lapsen kotiin, päivittäisistä kohtaamisista, esiopetusikäisen henkilökohtaisesta esiopetussuunnitelmasta, vanhempainilloista sekä kullekin varhaiskasvatusyksikölle ominaisista yhteistyömuodoista. Kasvatuskumppanuuteen kuuluu ammattikasvattajien ja vanhempien yhdessä tekemät sopimukset lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. He sopivat yhteisistä kasvatusperiaatteista kotona ja varhaiskasvatuksessa.

13 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 12 Kasvatuskumppanuuden periaatteiden (luottamus, kunnioitus, avoimuus ja avoin keskustelu) tulee toteutua varhaiskasvatuksessa. Lapsen asioista keskustellaan aina ensin huoltajien kanssa. Tarvittaessa lapsen asioissa keskustellaan huoltajien luvalla niiden asiantuntijoiden kanssa, joita lapsen asiat koskevat. Kasvattajilla on lapsen asioista vaitiolovelvollisuus. Lapsi ja perhe kohdataan omana itsenään. Huoltajia arvostetaan lapsensa tuntijoina. Lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan ja lapsuus nähdään arvokkaana aikana. Vastuu lapsen kasvatuksesta on vanhemmilla ja tätä kasvatusvastuuta tukevat ja täydentävät muut tahot, joista varhaiskasvatuksella on omat tehtävänsä ja vastuunsa. Kasvatuskumppanuus on vahvistuva prosessi, joka alkaa lapsen tullessa päivähoitoon ja jatkuu niin kauan kun lapsi siirtyy kouluun.

14 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 13 VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEET Varhaiskasvatuksen erityisopettajia päiväkoteihin Naantalissa pitkän tähtäimen tavoitteena on, että jokaisessa päiväkodissa olisi varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Päiväkodin oma erityisopettaja voi toimia koko päiväkodin erityisopettajana oman työnsä ohella. Kokemuksien mukaan hyvin toimiva käytäntö on, että varhaiskasvatuksen erityisopettajan työvuorojen suunnittelussa otetaan huomioon työn kannalta toimivimmat käytännöt. Työhön liittyviin konsultointi- ja raportointitehtäviin tulee varata päivittäin aikaa (esim. ulkoilu ja lepohetki). Tämä vaatii koko tiimin joustavaa ja taitavaa yhteistyötä. Tavoitteena on, että kussakin päiväkodissa yksi lastentarhanopettajan vakanssi muutetaan eläköitymisen myötä varhaiskasvatuksen erityisopettajan vakanssiksi. Tavoitteena on, että vähitellen erityisopettajien lukumäärän kasvaessa kiertävillä erityisopettajilla olisi enemmän aikaa työskennellä myös perhepäivähoidossa hoidettavien lasten ja perhepäivähoitajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat lapset pyritään yleensä sijoittamaan päiväkotiin. Työtiimin tehtävät ja työntekijöiden työnjaot, yhteiset suunnittelut ja vastuualueet määritellään ja pohditaan ensisijaisesti koulutuksen mukanaan tuoman osaamisen ja omien vahvuusalueiden mukaan. Varhaiserityiskasvatuksen näkökulmasta olennaista on saattaa vankin osaaminen sitä eniten tarvitsevien lasten käyttöön. (Pihlaja, 2004.) Erityislastentarhanopettajien nimikkeen muuttaminen varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi Ryhmäkoko Kiertävien erityislastentarhanopettajien ammattinimike muutettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi vuonna Tällöin jäi käsittelemättä päiväkodeissa työskentelevien erityisopettajien nimikemuutos. Vanhanaikainen erityislastentarhanopettaja -nimike tulee muuttaa yhdenmukaisesti varhaiskasvatuksen erityisopettaja -nimikkeeksi koskemaan kaupungin koko ammattikuntaa. Tämä nimike on valtakunnallisen linjauksen mukainen. Iso lapsiryhmä on pienen lapsen kehitykselle haaste. Tutkimuksissa on osoitettu, että isot ryhmät aiheuttavat infektioriskin, lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen niukkuutta ja keskittymisvaikeuksia. Naantalissa tulisikin tarkastella lapsiryhmien pienentämisen mahdollisuutta tulevaisuudessa. Sopiva ryhmäkoko varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden yleisen käsityksen mukaan on 15 lasta yli 3-vuotiaiden ryhmässä. Toinen integroitu erityisryhmä Naantalissa on toiminut integroitu erityisryhmä syksystä 2003 asti. Ryhmässä on 5 kuntoutuspaikkaa, joista vapautuu vuosittain vain muutama. Työryhmä esittää, että Naantaliin perustetaan toinen integroitu erityisryhmä vuonna 2015.

15 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 14 Lääkehoitosuunnitelma Lääkehoitosuunnitelmaa on valmisteltu varhaiskasvatuksen ja terveyskeskuksen yhteistyönä kesäkuusta 2013 alkaen. Suunnitelma valmistui vuonna 2013 aikana ja se on tallennettu H-asemalle kohtaan varhaiskasvatus. Lääkehoitosuunnitelman tavoitteena on huolehtia turvallisuudesta ja asianmukaisesta koulutuksesta, esimerkiksi lääkkeiden säilytys ja pistokoulutus. Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma Naantalin päivähoidossa Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma varhaiskasvatukseen on laadittu vuonna Suunnitelma on tallennettu H-asemalle kohtaan varhaiskasvatus. Sinne on koottu toimintaohjeet sekä materiaalipaketti asian käsittelyyn lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on koulutettu kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamistapausten käsittelyyn. Oppilashuolto esiopetuksessa astuu voimaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, mikä velvoittaa kuntaa järjestämään oppilashuollolliset palvelut jokaiseen esiopetuksen toimintayksikköön. Tämä sisältää niin yhteisöllisen kuin yksilökohtaisen oppilashuollon. Laki edellyttää myös entistä tarkempaa suunnitelmallisuutta ja toiminnan seurantaa ja arviointia. Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen alkaa keväällä Koulupsykologi- ja kuraattoriresurssit ovat tällä hetkellä alimitoitettuja lain vaatimuksiin nähden. Varhaiserityiskasvatuksen työryhmä esittää, että tämä huomioidaan henkilöstösuunnitelmassa.

16 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 15 LIITE 1 VARHAISERITYISKASVATUKSEN YHTEISTYÖKUMPPANIT Naantali Naantalin terveyskeskus, Tuulensuunkatu 6, Naantali lastenneuvola terveydenhoitajat lääkärit puheterapeutit psykologi fysioterapeutit toimintaterapeutit Naantalin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto lastensuojelun sosiaalityöntekijät perhetyö vammaispalvelu lapsiperhepsykologit Naantalin kaupunki, sivistysvirasto sivistystoimenjohtaja koulupsykologit koulukuraattorit erityisopettajat opettajat Ylikunnallinen yhteistyö Raision perheneuvola VSSP, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Psykiatrian poliklinikka, lasten ja nuorten vastaanotto, Raisio Turun yliopistollinen keskussairaala lastenklinikka lastenneurologian yksikkö lastenpsykiatrian poliklinikka ja osasto eri alojen kuntoutusohjaajat Sopeutumisvalmennuskurssipaikat Yksityiset puheterapeutit toimintaterapeutit fysioterapeutit neuropsykologit muut

17 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 16 LIITE 2 VARHAISERITYISKASVATUKSEN ASIAKKAAT NAANTALISSA Tilasto12/2013 Puheen ja kielenkehityksen erit. vaikeus Tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriöt Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet Diagnoosi/ TYKS LAPSET Lausunto/ paikallinen Seuranta tai tutkimus kesken YHTEENSÄ Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeus Autismin kirjo, aisti- tai kehitysvamma yms. Kehitysviive tai oppimisvaikeus Yhteensä S2 (suomi toisena kielenä) 11 + äänne- ja äänihäiriöt

18 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 17 LIITE 3 KAHDENPAIKKALAISUUSKRITEERIT Lapsi kahden paikalla Mikäli muu tuki ei riitä. Lapsella on kirjallinen lausunto erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeesta (lausunnon voi antaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti, lääkäri, jne). Kahdenpaikkalaisuus on aina useamman asiantuntijan näkemys lapsen kasvatuksen ja opetuksen vaatimuksesta esim. VEO ja puheterapeutti. Kun lapsi on kahdenpaikkalainen ryhmän henkilökunta panostaa enemmän lapsen kasvatukseen ja opetukseen mm. antamalla yksilöllistä ohjausta ja pienryhmätoimintaa. Kun lapsi on kahdenpaikkalainen, hänelle laaditaan kuntoutussuunnitelma, jota noudatetaan. Kuntoutussuunnitelmaa ja sen toteutumista arvioi erityisopettaja. Kahdenpaikkalaisuuksista päätetään varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja varhaiskasvatuksen johtajan työkokouksessa. Kahdenpaikkalaisuudesta hyötyvät myös maahanmuuttajalapset maahan tullessaan. Äkillinen perheen kriisi (erityistapaukset). Paljon hoitoa ja valvontaa vaativa sairaus (erityistapaukset). Jos lapsella on henkilökohtainen avustaja tai ryhmässä ryhmäavustaja, hän ei voi olla kahdenpaikkalainen. Kahdenpaikkalaisuus määräytyy korkeintaan yhdeksi toimintakaudeksi kerrallaan ja se voidaan ottaa käyttöön tai purkaa kesken kauden. Henkilökohtaisen avustajan tarve arvioidaan, kun muu tuki ei riitä lapsella on lausunto henkilökohtaisen avustajan tarpeesta (esim. TYKS), vrt. henkilökohtainen avustaminen lapsi tarvitsee fyysistä avustamista (esim. hoidollinen tarve, kehitysvamma, näkö- tai kuulovamma, monivammaisuus, vaikea CP-vamma, jne.) lapsi tarvitsee sosiaalista avustamista (esim. ADHD, autismi, sosiaalisen ja tunneelämän vaikeudet, jne.) lapsi tarvitsee runsaasti tukea kommunikointiin ja kielelliseen kehitykseen (esim. vaikeat kielihäiriöt, monimuotoinen kehityshäiriö, jne.) Ryhmäavustajan tarve arvioidaan, kun muu tuki ei riitä ryhmässä on useampia vaativia erityistä kasvatusta ja opetusta tarvitsevia lapsia, jotka ilman avustajaa tarvitsisivat kahden lapsen paikan; ryhmässä jossa on ryhmäavustaja, ei ole kahdenpaikkalaisia mikäli on kyse lapsen tai lapsiryhmän turvallisuudesta Kahdenpaikkalaisuus päätetään varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja varhaiskasvatusjohtajan kokouksessa.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna

Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa VIP-verkosto Hämeenlinna 20.11.2018 Vaatimattomasti paras välittäminen. Prosessikuvaus tuen aloittamisesta ja järjestämisestä HUOLI LIEVENEE

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Tasavertaisella ja toista kunnioittavalla tavalla luomme yhdessä luottamuksellisen ja lasta tukevan kasvatusilmapiirin.

Tasavertaisella ja toista kunnioittavalla tavalla luomme yhdessä luottamuksellisen ja lasta tukevan kasvatusilmapiirin. Hyvä huoltaja Jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajan kanssa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Kun lapsi vaihtaa

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN 1 KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN pvm / 20 SALASSAPIDETTÄVÄ Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta Tehostetun

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

1. JOHDANTO... 3 5. VARHAISERITYISKASVATUKSEN JOHTAMISRAKENNE JA PÄÄTÖKSENTEKO... 21 6. PORVOON VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEITA...

1. JOHDANTO... 3 5. VARHAISERITYISKASVATUKSEN JOHTAMISRAKENNE JA PÄÄTÖKSENTEKO... 21 6. PORVOON VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEITA... VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 1.8.2012 alkaen Sivistyslautakunta 6.6.2012 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISERITYISKASVATUKSEN NYKYTILANNE PORVOOSSA... 4 2.1 Erityistä tukea tarvitsevat lapset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Cygnaeuksen ja Palokunnanmäen päiväkotien toimintasuunnitelma

Cygnaeuksen ja Palokunnanmäen päiväkotien toimintasuunnitelma Cygnaeuksen ja Palokunnanmäen päiväkotien toimintasuunnitelma 2019-2020 2 Sisällys Cygnaeuksen esimiesalue... 3 Esimiesalueen varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat... 3 Cygnaeuksen päiväkoti... 3 Palokunnanmäen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen vahvuudet

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3 Lapsen vasu osaksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3 Lapsen vasu osaksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3 Lapsen vasu osaksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa Luennoitsija Noora Heiskanen KM, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto Osa 3 Osa 2 Osa 1 Videoluennolla pohdimme

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Maakunnallinen varhaiskasvatuksen erityisopettajien työkokous. Noora Heiskanen KM, VEO, tutkija, Jyväskylän yliopisto

Maakunnallinen varhaiskasvatuksen erityisopettajien työkokous. Noora Heiskanen KM, VEO, tutkija, Jyväskylän yliopisto Maakunnallinen varhaiskasvatuksen erityisopettajien työkokous Noora Heiskanen KM, VEO, tutkija, Jyväskylän yliopisto Inkluusio Pedagoginen dokumentointi Kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen Erityisopetus

Lisätiedot

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 JANAKKALAN KUNTA. Pikkuniitun päiväkoti

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 JANAKKALAN KUNTA. Pikkuniitun päiväkoti ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 JANAKKALAN KUNTA Pikkuniitun päiväkoti Työsuunnitelma 2015 2016 hyväksytty:. 2015 Johanna Jalli-Karimäki Päiväkodin johtaja Pauli Hurvi Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 11.6.2015 Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus Esiopetuksessa lapsen kasvun ja oppimisen

Lisätiedot