Kokemäen kaupungin esiopetussuunnitelma

Transkriptio

1 1 Kokemäen kaupungin esiopetussuunnitelma

2 2 SISÄLTÖ 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Tehtävä Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen toteuttaminen Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetuksen erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Maahanmuuttajat Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Arviointi Oppilasarviointi Toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi...30 LÄHTEET...31 LIITTEET...32

3 3 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä Kokemäen kaupungin sivistystoimi järjestää perusopetuslain mukaista, osallistujille maksutonta esiopetusta kaikille 6-vuotiaille (vuotta ennen oppivelvollisuusikää). Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Tärkeää on myös vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetusvuoden aikana tuetaan ja seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä, kognitiivista, sosiaalista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti esille tulevia vaikeuksia. 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetus osana varhaiskasvatusta sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmässä tai yhdysluokassa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. Kokemäen esiopetussuunnitelman keskeisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita ovat: *Lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu. *Lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. *Leikin ja toiminnan avulla oppiminen on keskeistä.

4 4 *Lapsi kokee oppimisen iloisena ja innostavana asiana. *Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. *Lapsi oppii ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisten välistä erilaisuutta. *Lapsi oppii paremmin hallitsemaan itseään ja opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa sekä harjoittelee koulussa tarvittavia perusvalmiuksia. *Lapsi oppii kunnioittamaan elämää kaikissa muodoissa ja huolehtimaan lähiympäristöstään. 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetuksen keskeiset arvot ovat Kokemäen kaupungin strategian mukaan tasapuolisuus, avoin ja ystävällinen palvelu sekä yhteistyö eri organisaatioiden välillä. Lisäksi tärkeitä arvoja ovat myös turvallisuus ja kehittämishalukkuus. Nämä arvot toimivat ohjenuorana esiopetusta järjestettäessä Kokemäellä. Esiopetusta järjestetään tarpeen mukaan kaikilla kouluilla. Toimintaa toteutetaan joko erillisenä esiopetusryhmänä tai alkuopetuksen luokkaan yhdistettynä esiopetuksena. Esiopetusaika vaihtelee kouluittain, mutta ajoittuu välille. Esioppilaiden päivähoito järjestetään pääsääntöisesti esiopetuspaikassa eli kouluissa. Henkilökunnan määrä vaihtelee ryhmissä oppilasmäärän mukaan. Ryhmän esiopetuksesta vastaa lastentarhanopettaja tai luokanopettaja. Lisäksi ryhmässä voi toimia koulunkäyntiavustajia. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetuksessa oppiminen on aktiivinen, aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva päämääräsuuntautunut prosessi, joka usein sisältää ongelmanratkaisua.

5 5 Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. 2.3 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä ja psyykkistä ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. 2.4 Työtavat Esiopetuksen toiminta pohjautuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää lapsen kielellistä kehitystä ja valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Opettaja tukee lapsen oppimista ja ohjaa häntä tiedostamaan oman oppimisensa ja havaitsemaan, että lapsi voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Esiopetus perustuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävässä opetussuunnitelmassa opetus muodostuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin sisältöihin. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa. Työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Monipuolisella työtapojen käytöllä pyritään saamaan erilaisia kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä.

6 6 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 3.1 Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvansa. Esiopetuksessa tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa, niin arkisissa viestintätilanteissa kuin oppimistilanteissakin. Lapsi totuttautuu kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Lapsi harjaantuu kuunteluun ja kerrontaan. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Kuunteleminen *kuullun ymmärtämisen harjoittelu *ohjeiden kuuntelu *keskittymiskyvyn kehittäminen Puhuminen *rohkeus ilmaista itseään *suullinen ilmaisu

7 7 Lukemisen valmiudet *lukusuunta *kirjoitetun tekstin esillä olo *kielellinen tietoisuus (= lapsen huomion kääntäminen kielen merkityksistä muotoon; sanoilla leikittely, riimittely jne.) *tutustuminen isoihin aakkosiin Kirjoittamisen valmiudet *kirjoitussuunta *tietoisuus siitä, että puhetta voidaan kirjoittaa *oman nimen kirjoittaminen *tarkoituksenmukainen kynänkäyttötaito *tutustuminen kirjoittamiseen Matematiikka Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tulee tukea. Peruskäsitteiden ymmärtämisen, luokittelun, vertailun ja järjestämisen lisäksi tavoitteena on matemaattisen ajattelun ja loogisen päättelykyvyn kehittäminen. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Pääosin leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien ja pelien avulla johdattelu sekä runsas havainnoinnillisuus ovat luonnollisia tapoja avartaa lapsen käsitystä matematiikasta. Esiopetuksessa on tärkeää kehittää lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii

8 8 tarkkailemaan myös omaa ajattelemistaan. Lasta on kannustettava kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä Etiikka ja katsomus Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Eettinen kasvatus *itsetunnon vahvistaminen *sosiaalisten suhteiden kehittäminen *empatiakyvyn tukeminen Kulttuurinen katsomuskasvatus *kuulluksi tulemisen mahdollisuus *muut uskonnot tarvittaessa *kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintö Uskontokasvatus *uskontoon liittyvät kysymykset *oma kirkko ja sen kulttuuriperintö *kirkolliset juhlapyhät Elämänkatsomustietokasvatus *vakaumukseen liittyvät kysymykset *suvaitsevaisuus *kulttuuri-identiteetti *oikeudenmukaisuus

9 9 Eettisen kasvun edistymiseksi esikoululainen saa mahdollisuuden kehittää valmiuksia kohdata uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyviä aiheita. Uskontokasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisiin sisältöihin, uskonnollisiin juhliin sekä niiden perinteisiin Ympäristö- ja luonnontieto Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Tavoitteet *Lapsi kiinnostuu luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. *Lapsi opettelee ymmärtämään vastuunsa luonnosta, koko elinympäristöstä ja oman toimintansa vaikutuksista. *Lapsi kunnioittaa ja arvostaa luontoa ja ympäristöään. *Lapsi iloitsee ja nauttii luonnosta. *Lapsi tutustuu paikallisiin kasveihin ja eläimiin. *Lapsi saa tietoa luonnonilmiöistä, erilaisista kulttuureista ja ihmisistä. *Lapsi saa mahdollisuuden suorittaa pienimuotoisia tutkimuksia, saa vastauksia kysymyksiinsä ja voi tehdä itse johtopäätöksiä. *Lapsi oppii liikkumaan luonnossa Terveys Terveyskasvatusta toteutetaan sekä yleisopetuksen että liikuntatuokioiden yhteydessä. Keskeistä on puhtaudesta ja pukeutumisesta huolehtiminen sekä hyviin ja terveellisiin ruokailutottumuksiin ohjaaminen

10 10 *Esikoululainen saa ohjausta terveydestä ja puhtaudesta huolehtimiseen sekä terveellisiin ruokailutottumuksiin. *Esikoululainen opettelee huolehtimaan siisteydestään ja pukeutumisestaan Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysisiä ja motorisia valmiuksia, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Esikoululainen kokeilee eri liikuntamuotoja monipuolisesti turvallisissa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä. Lisäksi esikoululainen harjoittelee mahdollisuuksien mukaan uinnin, hiihdon, luistelun ja suunnistuksen alkeita. Tavoitteena on myös, että lapsi kokee liikunnan iloa.

11 Taide ja kulttuuri Taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Lasta ohjataan arvostamaan omaa ja toisen työtä. Kuvia tekemällä, valmistamalla esineitä käsin, musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla ja liikkumalla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja nautintoihin ja niistä keskustelemiseen. Leikin sekä tutkivan ja kokeilevan taiteellisen toiminnan avulla lapsi etsii tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Lapsi voi saada esiopetuksessa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tukea tarvitseva lapsi voi osallistua esiopetukseen lähikoulussa (tai varhaiskasvatusyksikössä varhennettuun esiopetukseen) tai Tulkkilan koulun pienluokkaan.

12 12 Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa yhteistyössä tehdyt, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Tuen tarpeessa olevien lasten esiopetuksessa korostuu kasvatustoiminnan mukauttaminen, mikä tarkoittaa toiminnan ja ympäristön suunnittelua ja toteuttamista lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Toimintaan sisällytetään tällöin pienryhmä-, pari- tai yksilöohjausta, toiminnan menetelmien ja sisältöjen tarkentamista, perustaitojen harjaannuttamista ja lapsen itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Lisäksi käytetään tarvittaessa kuntoutuksellisia elementtejä, esimerkiksi opetuksen, päiväjärjestyksen ja ympäristön strukturoimista. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Esiopetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että lapsen oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lasten kasvua ja oppimista tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen oikeaaikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja, yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken on tärkeää lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarpeen havaitsemiseksi ja tuen toteuttamiseksi.

13 13 Erityinen tuki erityispedagoginen osaaminen Tuki palvelut Tehostettu tuki ennalta ehkäisevä toiminta, Yleinen tuki lapsituntemus ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaava esiopetus, henkilöstön vuorovaikutusosaaminen Kuvio 1. Lapsen tuki esiopetuksessa 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa jokaisen lapsen yksilöllisetkin tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien/huoltajien kanssa. Jokaisella lapsella on oikeus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuksen työpäivinä. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri esiopetusyhteisössä edistävät lapsen kasvua ja oppimista. Yleinen tuki on määrältään lyhytkestoista ja laadultaan vähäistä. Yleistä tukea tarvitsee todennäköisesti jokainen lapsi jossain kehityksensä vaiheessa oppimiseen liittyvissä asioissa. Yleistä tukea on mm. opettajan yksilöllinen oppilaan huomioiminen ja ohjaus tarvittaessa oppituokioilla tai arjen toiminnoissa. Esiopetuksen aikana lasta havainnoidaan kehityksen ja oppimisen eri osa-alueilla. Tärkeää on, että yleisellä tuella pyritään ehkäisemään pienten pulmien muodostumista isommiksi ongelmiksi ja mahdollinen tehokkaamman tuen tarve havaitaan ajoissa. Opettaja auttaa lapsia tunnistamaan omat vahvuutensa ja voimavaransa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa. Lapsen siirtyessä esiopetukseen on var-

14 14 haiskasvatuksen henkilöstöllä vastuu tarvittavan, lapsen edun mukaisen, tiedon siirtämisestä esiopetushenkilöstölle vanhempien luvalla (siirtopalaverit). Varhainen puuttuminen mahdollistuu ajoittain tapahtuvan yksilöllisen arvioinnin ja havainnoinnin avulla. Esiopetuksesta vastaava opettaja käyttää havainnointiin liitteenä olevaa havainnointilomaketta (liite 1) tähän tarkoitukseen lapsilla esiopetusvuoden aikana. Lomakkeen laadinnassa korostetaan yhteistyötä lapsen huoltajien kanssa. Arviointeja lomakkeen avulla tehdään loka- ja huhtikuussa sekä tarpeen mukaan. Yleinen tuki on sitä, että tarvittaessa opetusta eriytetään tai opetusryhmiä joustavasti muunnellaan. Havainnointilomaketta voidaan käyttää yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitteluun niin että lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kehittyä ja oppia. Yleistä tukea ovat myös koulun erityisopettajien tai erityislastentarhanopettajan konsultaatio tai muu työpanos, esim. puheopetuksen pienryhmätoiminta. Mikäli esiopetuksessa on herännyt huoli lapsen oppimisesta ja/tai kehityksestä, laatii esiopettaja yhteistyössä erityisopettajan/erityislastentarhanopettajan sekä vanhempien ja mahdollisesti moniammatillisen työryhmän kanssa pedagogisen arvion (liite 2). Moniammatillisella työryhmällä tarkoitetaan koulussa toimivaa oppilashuoltoryhmää. Huoli lapsen kehitykseen liittyvistä asioista voi herätä myös terveydenhuollon neuvolatarkastuksissa, jolloin lapsi ohjataan esim. psykologin tai puheterapeutin vastaanotolle. Tällöin moniammatilliseen työryhmään osallistuu myös lasta tutkinut taho. Esiopetuksessa vastuu tehostetun tuen tarpeen esille nostamisesta on ensisijaisesti esiopetusryhmän vastaavalla opettajalla. Tuen tarve on voitu havaita jo varhaiskasvatuksessa ennen esiopetukseen tuloa. Lapsen siirtyessä esiopetukseen on varhaiskasvatuksen henkilöstöllä vastuu tarvittavan, lapsen edun mukaisen, tiedon siirtämisestä esiopetushenkilöstölle vanhempien luvalla (siirtopalaverit).

15 Esiopetuksen tehostettu tuki Tehostetun tuen aloittaminen perustuu em. pedagogiseen arvioon, missä kuvataan: *lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena *lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista *lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet *arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Pedagogisessa arviossa voidaan hyödyntää jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa tai varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä, minkä jälkeen on laadittava lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (liite 3). Suunnitelmaan kirjataan lapselle annettava tehostettu tuki. Oppimissuunnitelman laaditaan, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Tehostettu tuki on säännöllistä tukea lapsen oppimisessa ja koulunkäynnissä. Tukimuotoja voi olla myös useita. Tärkeää on, että tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimutkaistumista ja kasautumista. Mikäli tehostetun tuen tarve on havaittu jo varhaiskasvatuksessa, huolehditaan tiedonsiirrosta järjestettävissä lapsikohtaisissa siirtopalavereissa. Palavereissa voivat olla mukana varhaiskasvatusryhmän vastuuopettaja, tuleva esiopettaja, erityisopettaja tai erityislastentarhanopettaja, vanhemmat ja mahdollisesti muu kuntoutukseen liittyvä moniammatillinen henkilöstö. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksellä annettavaa erityisopetusta. Tukivaiheessa korostuu erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen,

16 16 joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Tuki järjestetään laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tärkeää on, että lapsi saa mahdollisuuden myös onnistumisen kokemuksiin oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea myönteiseen käsitykseen itsestään. 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei voida muuten järjestää heidän kasvuun oppimiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lasta ja tämän huoltajaa sekä tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatii esiopetuksen vastaava opettaja yhteistyössä erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan sekä moniammatillisen työryhmän kanssa. Pedagoginen selvitys (liite 4) sisältää tiedot lapsen oppimisen etenemisestä moniammatillisen oppilashuollon yhteistyönä laaditun selvityksen lapsen saamasta tehostetun tuen muodoista sekä hänen kokonaistilanteestaan ja selvityksessä kuvataan lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea Tukijärjestelyt voivat sisältää opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon ja muihin tarvittaviin palveluihin ja opetusmenetelmiin liittyviä tekijöitä. Tarvittaessa hankitaan muita asiantuntijalausuntoja mm. psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Selvityksen laatimisessa käytetään hyödyksi aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa ja/tai varhaiskasvatuksen yksilöllistä suunnitelmaa. Tarvittaessa erityisen tuen päätöstä arvioidaan ja tarkistetaan ja laaditaan uusi selvitys. Tuen lopettamisesta tehdään päätös, jos katsotaan, ettei erityistä tukea enää tarvita ja siirrytään tehostettuun tukeen. Erityisen tuen päätös on hallinnollinen päätös, jonka tekee johtosäännön mukainen viranhaltija. Päätös erityisestä tuesta esiopetuksessa tehdään määräaikaisesti siten, että se aina tarkistetaan esiopetuslukuvuoden loppuun mennessä. Ennen koulun aloittamista arvioidaan, moniammatillisessa yhteistyössä yhdessä huoltajien kanssa, aloittaako lapsi koulun erityisen vai tehostetun tuen piirissä.

17 17 Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (liite 5). 4.4 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen arvioinnille. Tehostettua tukea varten tehtävä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen esiopetuksen oppimis-suunnitelman

18 18 laativat opettajat yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on osana yleistä tukea. Jokaiselle lapselle voidaan laatia lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Lapsen esiopetusta voidaan myös syventää tai laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua lapsen valmiuksien kannalta. Oppilaalle, joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKS on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.

19 19 Jos lapselle on annettu tehostettua tukea, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään osana tehostettua tukea tehtyä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lisäksi hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla sekä otetaan huomioon mahdollisessa pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä esiopetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue on erityisopetus ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista kokonaisvaltaisesti. Lapsi, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan esiopetusta ja muuta tarvittavaa tukea hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti (HOJKS). Siinä on suunniteltu yksilölliset erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat, opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppimisympäristöön ja menetelmiin liittyvät asiat.

20 20 Esiopetuksen erityisopetus järjestetään pääsääntöisesti Tulkkilan koulun esiopetusryhmissä tai lapsen lähikoulun esiopetusryhmässä. Mikäli on tiedossa jo esiopetukseen tultaessa, että lapsi todennäköisesti aloittaa koulun erityisopetuksen pienluokassa, aloittaa hän esiopetuksen Tulkkilan koulussa. Varhennettu esiopetus (5-vuotiaana aloitettava) järjestetään varhaiskasvatusyksiköissä. Joissain tilanteissa lapsen esiopetus voi olla tarpeen järjestää ostopalveluna toisen kunnan opetuksen järjestäjältä (esim. Porin kaupunki). Esiopetuksen opettajan tukena erityisopetuksen järjestämiseksi toimii kiertävä erityislastentarhanopettaja tai erityisopettaja. Lisäksi opetuksen tukena tarvitaan laajaa moniammatillista oppilashuoltotyötä sekä huoltajien kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä. Moniammatillisen työryhmän koollekutsumisesta vastaa lapsen opetuksesta vastaava opettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Moniammatilliseen työhön Kokemäellä voivat osallistua mm. Keski-Satakunnan terveydenhuollon työntekijöistä psykologi, terveydenhoitaja ja puheterapeutti. Muita yhteistyötahoja ovat yksityisten ostopalveluiden työntekijät kuten mm. toimintaterapeutti ja fysioterapeutti Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetty oppivelvollisuus aloitetaan sen syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään ennen esiopetuksen aloitusta, samalla tehdään myös erityisen tuen päätös. Ensimmäinen esiopetusvuosi eli varhennettu esiopetus 5-vuotiaana toteutetaan varhaiskasvatusyksikössä. Varhennetusta esiopetuksesta vastaa ryhmän lastentarhanopettaja. Varhaiskasvatusyksiköstä lapsi siirtyy joko lähikoulunsa esiopetusryhmään tai Tulkkilan koulun pienluokkaan. Koulupaikasta tulee neuvotella yhdessä huoltajien kanssa. Päätöstä tehtäessä voidaan konsultoida erityislastentarhanopettajaa/erityisopettajaa ja lapsen tutkimukseen ja/tai kuntoutukseen osallistuneita tahoja sekä johtavaa erityisopettajaa. Varhaiskasvatuksesta siirryttäessä koulun esiopetukseen varhaiskasvatuksen lastentarhanopettaja vastaa siirtopalaverin koollekutsumisesta. Palaverin tavoitteena on siirtää opetuksen järjestämisen kannalta oleelliset tiedot tulevalle esiopetuksen opettajalle ja luoda pohjaa esiopetuksen suunnittelulle lapsen henkilökohtaiset erityistarpeet huomioiden. Palaveriin osallistuvat myös huoltajat ja tarvittavat yhteistyötahot.

21 21 Erityisen tuen päätös voidaan tehdä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten osalta ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, ettei lapsen opetusta vamman, sairauden, kehitysviivästymän tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida muulla tavoin järjestää. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen otettavalle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Varhennetussa esiopetuksessa olevalle HOJKS laaditaan yhteistyössä ryhmän vastaavan lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan, huoltajien ja muiden tarvittavien, lapsen kuntoutuksesta vastaavien, tahojen kanssa. Suunnitelma laaditaan Kokemäen kaupungin esiopetuksen HOJKS lomakkeelle varhaiskasvatuksen toimintaympäristö ja tavat huomioiden. Varhennettu esiopetus on laajuudeltaan 700 tuntia vuodessa, toiminta-ajat järjestetään pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa. Toiminnassa noudatetaan koulun loma-aikoja. Varhennettu esiopetus on maksutonta. Lapsella on myös oikeus esiopetuksen lisäksi maksulliseen päivähoitoon. Mikäli lapsella ei ole päivähoidon tarvetta ja huoltajat eivät pysty järjestämään kuljetusta esiopetukseen, voidaan anoa harkinnanvaraista koulukuljetusta kasvatus- ja opetuslautakunnalta. Päätös kuljetuksesta tehdään kaupungin voimassaolevien koulukuljetussäännösten mukaisesti. Pidennetty oppivelvollisuus voi alkaa myös sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta ja esiopetus kestää kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa joko lähikoulunsa esiopetusryhmässä tai Tulkkilan koulun pienluokassa. Koulun lapsi aloittaa sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallinnollinen päätös. Erityisen tuen päätös tarkistetaan ennen varsinaisen koulun aloitusta ja silloin tehdään päätös joko erityisen tuen tarpeesta tai sen lopettamisesta, jolloin lapsi voi siirtyä tehostetun tuen piiriin. Päätös perustuu moniammatillisen työn pohjalta tehtyyn pedagogiseen selvitykseen (liittyy huoltajien kuuleminen).

22 Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja siksi lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Esiopetushenkilöstöllä on koulutuksen ja kokemuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuuteen, tasavertaisuuteen, luottamukseen, avoimuuteen ja toisen kunnioittamiseen. Kuitenkin niin, että huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Kasvatuskumppanuuteen kuuluu sopimusten tekemistä lapsen hyvinvoinnin edistämisestä ja kasvatusperiaatteista kotona ja päivähoidossa. Myös huolet otetaan esille tarpeeksi ajoissa ja toimitaan aina lapsen parhaaksi. Esiopetuksessa täytetään yhteistyössä huoltajien ja esiopetushenkilöstön kanssa lapsen havainnointilomake (liite 1), jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä esiopetusvuoden aikana. Havainnointilomakkeen avulla pyritään turvaamaan parhaat edellytykset lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Huoltajille annetaan tietoa esiopetuksen järjestämisestä, lapsen tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja esiopetuksen väliseen yhteistyöhön sekä esiopetusyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Huoltajille tulee antaa tietoa myös esiopetuksen oppilashuollon toiminnasta sekä esiopetusyksikön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuusja kriisitilanteissa. Esiopetuksen aikana jatketaan muussa varhaiskasvatuksessa toteutettavaa yhteistyötä huoltajan kanssa ja luodaan pohjaa myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle sekä myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. Erilaisia kodin ja esiopetuksen vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko esiopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä esiopetuksesta alkuopetukseen. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja esiopetuksen välillä esimerkiksi Wilma- ohjelma. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla lapsen kasvua, oppimista ja hyvinvointia voidaan tukea.

23 23 Kodin (vanhemmat/huoltajat) ja koulun välisen yhteistyön tulisi olla lapsen tarpeiden mukaan tapahtuvaa luontevaa vuorovaikutusta. Yhteisten kasvatusperiaatteiden avulla tuetaan esikoululaisen yksilöllistä kasvua ja persoonallisuuden kehitystä. Yhteistyötä suunniteltaessa on kuitenkin muistettava, että huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tehdään yhteistyötä tarvittaessa vanhempien suostumuksella Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Lapsen tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan lapsen opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen lapsen huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitseminen ja avustaminen on osana yleistä tukea. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun ja erityisen tuen aikana Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Lapsen tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. Lapselle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan lapselle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen

24 24 määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana lapsi tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Kokemäen esiopetuksen oppilashuoltoon sisältyvät opetustoimen hyväksymän perusopetuksen opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulain mukainen koulunkäynnin tukeminen. Esiopetusoppilaat kuuluvat vielä neuvolapalveluiden piiriin. Neuvola järjestää yksilölliset terveystarkastukset ja terveysneuvonnan. Kokemäellä sama terveydenhoitaja toimii aluevastuullisesti niin koulupuolella kuin neuvolassa, joten tältä osin siirtymä neuvolasta kouluterveydenhuoltoon tapahtuu hyvin oppilashuollollisena jatkumona. Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Oppilashuollon tehtävänä on kehittää oppimisympäristöä niin, että se tukee oppilaan hyvinvointia ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yhteisöllisyyttä lisätään tukemalla huoltajan ja lapsen osallisuutta esiopetukseen. Lapsen osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso sekä muut edellytykset ja tarpeet. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvuja oppimisympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Esiopetuksen oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Esiopetuksen oppilashuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa yhteistyössä, käytännössä se tapahtuu koulun oppilashuoltoryhmässä, joka täydennetään tarvittavilla esiopetuksen ammattilaisilla. Esiopetusikäisten psykologipalveluista vastaa terveyskeskuspsykologi ja perheneuvolapalveluista Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka (A- Klinikkasäätiö).

25 25 Yksilökohtaista oppilashuoltotyötä järjestettäessä työryhmään kutsutaan huoltajien lisäksi tarvittavat asiantuntijat (katso 5.3.3) Turvallisuuden edistäminen Esiopetus järjestetään kouluilla ja jokaisessa koulussa on oma turvallisuussuunnitelma, joka koskee myös esioppilaita Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Esiopetuksessa lapsen asian käsittelyn voidaan katsoa kuuluvan välittömästi lisäksi koulun rehtorille, esiopetuksen opettajalle ja erityislastentarhanopettajalle. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kuitenkin kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia lasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot lasten ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta va-

26 26 kaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta sekä tuen antamiseen liittyvät muut tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta. Lapselle esiopetuksen päätteeksi annettavat osallistumistodistukset ovat julkisia. Salassapitovelvollisia ovat esiopetuksesta vastaava rehtori tai päiväkodin johtaja, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, terveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä esiopetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut esiopetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt kuten päivähoidon henkilöstö eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamiaan salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä myös esiopetuksessa oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta esiopetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen itsensä tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Esiopetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen esiopetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen, myös esiopetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapito-

27 27 säännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot.

28 6 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy 28 Esiopetuksen opetuskielestä on säädetty perustuslain 10 :ssä (1288/99). Esiopetusta annetaan suomen kielellä ja mikäli tarvetta muuhun ilmenee, noudatetaan opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Saamenkieliset, Romanikieliset, Viittomakieliset heidän opetuksensa suunnitellaan ja järjestetään yksilökohtaisesti yhteistyössä huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 6.1 Maahanmuuttajat Esiopetusikäisten maahanmuuttajalapsen opetus on mahdollista järjestää muun esiopetuksen yhteydessä. Esiopetukseen osallistuva maahanmuuttajia erottaa toisistaan kieli ja kulttuuri, maahanmuuttojen syy ja maassaoloaika. Lasten taustat otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lisäksi maahanmuuttajien opetuksella on erityistavoitteita, joihin pyritään paikallisten resurssien ja erilaisten ratkaisumallien rajoissa. Opetuksella tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan. Esiopetuksessa lapsella on mahdollisuus opiskella suomea sekä luonnollisissa viestintätilanteissa suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa.

29 Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus 6.3 Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy 7 Arviointi 7.1 Oppilasarviointi Arviointi pohjautuu opetussuunnitelman oppimiskäsitykselle, jossa lapsi nähdään aktiivisena oppijana ja toimijana. Opettaja arvioi ryhmäänsä ja yksittäistä oppilasta suhteessa esiopetuksen yleisiin tavoitteisiin ryhmän toimintaa suunnitellessaan ja toteuttaessaan. Arviointia tapahtuu jatkuvasti opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa. Palautetta annetaan opettajan ja lapsen kanssa käytävissä keskusteluissa mahdollisesti jopa päivittäin. Huoltajien kanssa keskustellaan vanhempainvarttien yhteydessä tai tarvittaessa. Yksilöllisessä arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon lapsen kasvuympäristö sekä aikaisempi kasvu ja kehitys. Arvioinnin tarkoituksena on löytää lapsen henkilökohtaiset vahvuudet ja kehitystä tukevat mielenkiinnon kohteet. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvua ja oppimisprosessin edistymistä sekä tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on, että lapsi oppii myös itse arvioimaan omaa toimintaansa ja taitojaan. Tätä harjoitellaan erilaisten keskustelujen avulla. Kehittymisensä myötä lapsi voi toimia yhä itsenäisemmin ja laajemmin oman ja myös koko ryhmän toiminnan arvioijana. Tällöin lapsen minäkuva kehittyy ja lapsi oppii jäsentämään omaa työskentelyään sekä huomaa oman vaikutuksensa ryhmän toimintaan.

30 30 Opettaja voi vanhempien kanssa yhdessä asettaa lapsen esiopetukselle henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan yhteisissä keskusteluissa vanhempien kanssa tarvittaessa vuoden mittaan. Vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa käytetään havainnointilomaketta, (liite 1). Arviointi perustuu havainnointiin joka päiväsissä tilanteissa. Opettajan arvioinnin tukena on havainnointilomake, jota täytetään jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti. Keväällä voidaan tarkistaa havainnointilomakkeesta lapsen kasvun edistyminen. Esioppilaille annetaan keväällä osallistumistodistus, jossa maininta osallistumisesta esiopetukseen ko. koulussa (liite 6). Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla käydään tarvittavat neuvottelut keväällä ennen kouluun menoa opettajien ja huoltajan sekä tarvittavien muiden asiantuntijoiden kanssa yhdessä. 7.2 Toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi Ulkoinen arviointi *koulutoimi vahvistaa esiopetussuunnitelman ja seuraa esiopetuksen toteutumista *huoltajat voivat myös arvioida toiminnan toteutumista esim. kyselylomakkein tai suullisella palautteella Sisäinen arviointi *jatkuvaa päivittäistä toimintaa *arvioidaan opetussuunnitelman sisältöä, rakennetta ja toimivuutta *huomioidaan myös lasten omat kokemukset Kyetäkseen vastaamaan opetuksen jatkuvan kehittämisen tarpeeseen, on opettajille ja avustajille mahdollistettava oman ammattitaidon kehittäminen täydennyskoulutuksen avulla.

31 31 LÄHTEET Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus Suomen perustuslaki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus Hallintolaki Perusopetuslaki Kuntalaki Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi Lastensuojelulaki Kansanterveyslaki Työturvallisuuslaki Pelastuslaki Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus)

32 32 LIITTEET Havainnointilomake (liite 1) Pedagoginen arvio (liite 2) Esiopetuksen oppimissuunnitelma (liite 3) Pedagoginen selvitys (liite 4) HOJKS (liite 5) Osallistumistodistus (liite 6)