LAADUKAS ARKI - AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN LAATUKÄSIKIRJA. Versio 2.2

Transkriptio

1 LAADUKAS ARKI - AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN LAATUKÄSIKIRJA Versio 2.2 Päivitykset: JAMKin missio ja visio Suunnittelu- ja kehityskeskustelukäytäntö Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnan palautteet

2 SISÄLTÖ 1 AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄN PERUSTEITA Laadunvarmistusjärjestelmä: miksi ja mitä? Laadunvarmistusjärjestelmä: miten? TOIMINNAN PERUSTEET Ammatillinen opettajankoulutus Musiikin koulutus JAMKin missio ja visio Toiminnan organisoituminen Pedagoginen toiminta ja sen kehittäminen Ammatillinen opettajankoulutus Musiikin koulutus Toimintaa ohjaavat arvot LAADUNHALLINTA 1: KUVAUSJÄRJESTELMÄ Koulutusprosessit Tutkimus- ja kehitystyön prosessit Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnan prosessit Hallinnon ja tukipalvelujen prosessit LAADUNHALLINTA 2: PALAUTEJÄRJESTELMÄ Opiskelijapalaute Sidosryhmäpalaute INDIKAATTORIT PARANTAMISMENETTELYT

3 1 AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN LAADUN- VARMISTUSJÄRJESTELMÄN PERUSTEITA 1.1 Laadunvarmistusjärjestelmä: miksi ja mitä? Ammatillisen opettajakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän rakentamisen taustalla on organisaation toiminnan laadullisen kehittämisen vaatimus. Niukkenevien taloudellisten resurssien olosuhteissa toiminnan määrällinen kehittäminen ei ole mahdollista, vaan uusiin haasteisiin on vastattava ensisijaisesti laadullisella kehittämistyöllä. Kehittämisen tarve voidaan edelleen jäsentää ammatillisen opettajakorkeakoulun toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämisen ja edistämisen kautta. Tarkastelunäkökohtina ovat tällöin organisaation toiminnan tehokkuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus. Arviointijärjestelmän tulee tuottaa tietoa kaikista näistä kolmesta tuloksellisuuden osa-alueesta. Ammatillisen opettajakorkeakoulun toiminnan laadullista kehittämistä voidaan hahmottaa myös oppivan organisaation viitekehyksestä. Oppivan organisaation näkökulmasta laatutyö pitää sisällään ajatuksen organisaation toiminnan jatkuvasta kehittämisprosessista. Tällaiselle oppimiselle ovat tyypillisiä sellaiset organisaation kehittämisprosessit, jotka ulottuvat organisaation toimintaa ohjaavien perusoletusten ja arvojen tasolle asti, eikä pelkästään toimintastrategioiden tasolle. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyy kehittämisen vaatimuksen ohella myös yhteensopivuuden vaatimus. Tällainen tarve nousee ainakin kolmesta arviointijärjestelmän tuottaman tiedon käyttötarkoituksesta. Yhteiset tarkastelutavat ja -kohteet luovat ensinnäkin perustaa eri organisaatioiden väliseen verkottumiseen. Toiseksi yhteiset tunnusluvut antavat mahdollisuuden koota laajempia, esimerkiksi valtakunnan tason tiedostoja. Kolmanneksi: yhtenäiset käytännöt mahdollistavat eri organisaatioiden tai organisaation osien välisen vertailun. Ammatillinen opettajakorkeakoulu toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteydessä. Tämän vuoksi sen toiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan pääasiassa niiden mittareiden kautta, joista on sovittu yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa. Kehittämisen ja yhteensopivuuden vaatimusten lisäksi laadunvarmistusjärjestelmä palvelee myös toiminnan ja sen tulosten läpinäkyvyyden vaatimusta. Eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittyminen ja maamme kansallisen korkeakoulujärjestelmän kehittäminen edellyttävät korkeakouluilta kykyä osoittaa toimintansa tuloksellisuutta tavoilla, jotka ovat ulkopuolisille arvioijille avoimia. Edellä todettuun perustuen laadunvarmistusjärjestelmän keskeiseksi tehtäväksi ja tavoitteeksi voidaan määrittää organisaation tässä tapauksessa ammatillisen opettajakorkeakoulun - toimintaprosessien jatkuva kehittäminen suhteessa sille määritettyyn perustehtävään. 2

4 Ammatillisen opettajakorkeakoulun visio ja keskeiset strategiat määrittyvät paitsi opettajakorkeakoulun perustehtävistä myös ammattikorkeakoulun päämääristä ja pyrkimyksistä käsin. Perusoletuksilla ymmärretään oppilaitoksen toiminnan taustalla olevia käsityksiä opettajan työelämän ja osaamisen muutoksesta sekä käsityksiä tiedosta, oppimisesta ja oppivasta ihmisestä. Toiminnan kehittämistä voidaan edelleen jäsentää koulutuksen tuloksellisuuteen sisältyvien komponenttien mukaisesti, kuten edellä todettiin. Tällöin ne näkökulmat, joihin laadunvarmistus jäsentyy, ovat ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaprosessien tehokkuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa laadun ymmärretään syntyvän korkeakoulun jatkuvana pyrkimyksenä optimoida toimintoja käytettävissä olevien resurssien puitteissa siten, että se pystyy mahdollisimman tuloksellisesti täyttämään sille asetetut tavoitteet ja samalla tyydyttämään parhaalla mahdollisella tavalla eri asiakasryhmien siihen kohdistuvat odotukset. 1.2 Laadunvarmistusjärjestelmä: miten? Ammatillisen opettajakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä komponentista: laadunhallinnasta, indikaattoreista ja parantamismenettelyistä. Kaksi ensimmäistä tuottaa arviointitietoa, jota Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kerätään Balanced Scorecardin avulla, jonka sisällöt on yhteisesti määritetty. Laadunhallinta koostuu kuvausjärjestelmästä ja palautejärjestelmästä. Kuvausjärjestelmän tehtävänä on tuottaa kuvauksia oppilaitoksen keskeisistä prosesseista. Oletuksena on, että tällaiset keskeisten prosessien kuvaukset - ja toimiminen ao. kuvausten mukaisesti auttavat ylläpitämään organisaation toiminnallista laatua, lisäävät organisaation toiminnan läpinäkyvyyttä ja eri toimintojen ennakoitavuutta. Kuvausjärjestelmä on tärkeä apuväline myös organisaation uusien jäsenten perehdyttämisessä. Palautejärjestelmän tehtävänä on tuottaa tietoa oppilaitoksen sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden kokemuksista ja toiminnan tuloksista. Indikaattorit puolestaan tuottavat toiminnan seurannan ja sen kehittämisen kannalta keskeisiä tunnuslukuja. Tunnusluvut liittyvät opiskelijoista ja henkilöstöstä kerättäviin tietoihin sekä toiminnan taloutta kuvaaviin tietoihin. Parantamismenettelyillä pyritään systemaattisesti kehittämään toimintaa niiden tietojen perusteella, joita palautejärjestelmä ja indikaattorit tuottavat. Laadunvarmistus ei siten ole pelkästään empiirisen tiedon keräämistä sovituista asioista tai prosessien kuvaamista taikka elementtien olemassa olon toteamista. Olennainen osa laadunvarmistusta liittyy siihen millä tavoin kerättyä tietoa oppilaitoksessa käsitellään ja hyödynnetään. Opettajakorkeakoulussa tällaisia menettelyjä ovat auditoinnit, ristiinarvioinnit, erilaiset arviointi- ja kehittämiskeskustelut sekä arviointi- ja suunnittelukokoukset. Laadunvarmistukseen liittyvän arvioinnin ja kehittämisen lähtökohtana ovat oppilaitoksen strategiat, visiot ja toiminnalle asetetut tavoitteet, tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut toimintaprosessit ja toiminnan tulokset. 3

5 Palautetiedon ja muun informaation keskeinen käsittelytapa ovat arviointikeskustelut, joiden pohjalta tehdään johtopäätökset toiminnan kehittämistavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Näitä keskusteluja käydään henkilöstön ja opiskelijoiden sekä muiden asianosaisten kesken sekä ammattikorkeakoulun johdon kanssa osana ammattikorkeakoulun rehtorin ja opettajakorkeakoulun välistä tavoite- ja tulossopimusprosessia. LAADUNHALLINTA INDIKAATTORIT PARANTAMINEN - PROSESSIKUVAUKSET - OPISKELIJAT - AUDITOINNIT - PALAUTTEET - HENKILÖSTÖ - RISTIINARVIOINNIT - TOIMINTA - ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISKESKUSTELUT VISIO JA TOIMINTA- AJATUS STRATEGISET JOHTAMISPROSESSIT STRATEGIAT PERUS- OLETUKSET KOULUTUSPROSESSIT TUTKIMUS- JA KEHITYSPROSESSIT OSAAMINEN INNOVAATIOT ALUE- KEHITYS ARVOT TUKI- JA PALVELUPROSESSIT Kuvio 1. Ammatillisen opettajakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä 2 TOIMINNAN PERUSTEET 2.1 Ammatillinen opettajankoulutus Ammattikorkeakoululain (351/2003) 4 :n mukaan ammattikorkeakoulu voi antaa ammatillista opettajankoulutusta sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutustehtävä perustuu lakiin ammatillisesta opettajankoulutuksesta (356/2003) ja siihen liittyvään opetusministeriön päätökseen. Ammatillinen opettajankoulutus järjestetään saman lain 2 :n mukaan ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivassa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Ammatillisen opettajankoulutuksen rahoitus määritellään ammattikorkeakoululaissa (351/ ). Toiminnan muut ehdot määritellään Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välisessä sopimuksessa, ammatillisen opettajakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun rehtorin välisessä tavoite- ja tulossopimuksessa sekä JAMKin tutkintosäännössä. Lakiin perustuen ammatillisella opettajankoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta. Koulutustehtävän ohella ammatillisen opettajakorkeakoulun tehtävänä on ammattikorkeakoululakiin (351/2003) perustuen harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. 4

6 Tämän lisäksi ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää pedagogista jatko- ja täydennyskoulutusta ja palvelee valtakunnallisesti ammattikorkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia ja muita organisaatioita niiden pedagogisen toiminnan kehittämisessä. 2.2 Musiikin koulutus Ammattikorkeakoululain (351/2003) 4 :n mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea yksilön ammatillista kasvua. Opetusministeriö päättää tutkintoon johtavan koulutuksen koulutusohjelmista. Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään opetussuunnitelman mukaan siten kuin asetuksessa 352/2003 ja JAMKin tutkintosäännössä säädetään. Ammattikorkeakoululain (351/2003) 4 :n mukaan ammattikorkeakoulu harjoittaa myös ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Lisäksi ammattikorkeakoulu antaa ja kehittää aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. 2.3 JAMKin missio ja visio Missio Jyväskylän ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia kansainvälisesti suuntautuneena koulutuksen edelläkävijänä sekä työelämän tutkimus- ja kehitystyön osaajana. AOKKin painottaa JAMKin missiossa seuraavia näkökulmia: Ammatillinen opettajakorkeakoulu on kansainvälisesti suuntautunut ammattipedagogisen kehittämisen ja muusikkokoulutuksen edelläkävijä, joka hyödyntää työssään tehokkaasti T&K&I:n tarjoamia mahdollisuuksia. Visio Jyväskylän ammattikorkeakoulu haluaa visionsa mukaan olla Suomen paras ammattikorkeakoulu, jolla on vahvaa näyttöä kansainvälisyydestä, koulutuksen laadusta, yrittäjyyden edistämisestä sekä tuloksellisesta tutkimus- ja kehittämistyöstä. AOKK painottaa JAMKin visiossa seuraavia näkökulmia: Ammatillisella opettajakorkeakoululla on vahvaa näyttöä kansainvälisyydestä, koulutuksen laadusta, yrittäjyyden edistämisestä, tuloksellisesta tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä koulutusasteiden välisestä yhteisestä kehittämistoiminnasta. 5

7 2.4 Toiminnan organisoituminen Täyttääkseen sille asetetut tehtävät opettajakorkeakoulussa on ammatillista opettajankoulutusta, musiikin koulutusta, tutkimus- ja kehitystyötä, täydennyskoulutus- ja palvelutoimintaa sekä näille edellytyksiä luovia ja niitä tukevia hallintoa ja tukipalveluja. HALLINTO AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS TUKIPALVELUT MUSIIKIN KOULUTUS TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ TÄYDENNYSKOULUTUS- JA PALVELUTOIMINTA Kuvio 2. Ammatillisen opettajakorkeakoulun keskeiset toiminnot Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen opettajankoulutus sisältää sekä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellisen opettajankoulutuksen että jatkokoulutuksina toteutettavat ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen. Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmista ja niiden kehittämisestä, opetussuunnitelmien toimeenpanon edellytyksistä ja laadunvarmistuksesta sekä opiskelijahallinnosta vastaavat erikseen sovitun työnjaon mukaisesti kaksi opettajankoulutuspäällikköä opintojen ohjaajan, opintosihteerin, koulutussihteerien ja toimistovastaavan tuella. Opettajankoulutuksen toimeenpanon suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat yliopettajat, lehtorit ja päätoimiset tuntiopettajat lukuvuosittain sovittavan työnjaon mukaisesti. HALLINTO johtaja opettajankoulutuspäälliköt suunnittelija AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS OPETTAJAN- ERITYIS- OPINTO- KOULUTUS OPETTAJAN- OHJAAJAN- KOULUTUS KOULUTUS yliopettajat yliopettajat yliopettajat lehtorit lehtorit lehtorit tuntiopettajat tuntiopettajat tuntiopettajat TUKIPALVELUT toimistovastaava opintosihteeri opintojen ohjaaja koulutussihteerit johdon sihteeri uusmediasuunnittelija JAMKin hallintoyksikön toimijat Kuvio 3. Ammatillinen opettajankoulutus 6

8 Musiikin koulutus Musiikin koulutusohjelmassa suoritetaan kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto: tutkintonimikkeenä on joko muusikko (AMK) tai musiikkipedagogi (AMK). Koulutus järjestetään suuntautumisvaihtoehdoittain. Opetussuunnitelmaa kehitetään musiikin koulutuspäällikön johdolla. Koulutus toteutetaan osana Suomalaista musiikkikampusta yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Täydennyskoulutuksena järjestetään mm. ammatillisia erikoistumisopintoja. HALLINTO MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA TUKIPALVELUT johtaja koulutuspäällikkö suunnittelija MUUSIKKO- (AMK) yliopettajat lehtorit tuntiopettajat MUSIIKKI- PEDAGOGI (AMK) yliopettajat lehtorit tuntiopettajat toimistovastaava koulutussihteeri opintojen ohjaaja tuotantosihteeri johdon sihteeri JAMKin hallintoyksikön toimijat Kuvio 4. Musiikin koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyössään ammatillinen opettajakorkeakoulu osallistuu ammattitaidon ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen yhdessä erilaisten tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja työelämän kanssa. Eri toimijoiden välisenä, useimmiten hankemuotoisena yhteistyönä etsitään ja vahvistetaan toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla on mahdollista edistää ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Tutkimus- ja kehitystyön suunnittelusta ja kehittämisestä sekä sen tarvitsemien edellytysten luomisesta vastaa tutkimus- ja kehityspäällikkö. Tutkimus- ja kehitystyö jäsentyy valittujen osaamisalueiden mukaisesti. Vuosille määritetyt kehitettävät osaamisalueet ovat: työelämäyhteistyö, oppimisen henkilökohtaistaminen, verkkopedagogiikka, verkostoituva oppimisympäristö, ja kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus. Tutkimus- ja kehitystyöhön osallistuvat opettajankoulutuksessa työskentelevä opetushenkilöstö sekä täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnassa työskentelevät koulutussuunnittelijat. Projektikohtaisesti palkataan myös muuta henkilöstöä tukemaan tutkimus- ja kehitystyötä. 7

9 HALLINTO johtaja tutkimus- ja kehittämispäällikkö suunnittelija TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ HANKKEET yliopettajat lehtorit tuntiopettajat koulutussuunnittelijat projektipäälliköt TUKIPALVELUT toimistovastaava projektisihteerit johdon sihteeri JAMKin hallintoyksikön toimijat Kuvio 4: Tutkimus- ja kehitystyö Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminta Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminta tuottaa ja kehittää koulutus-, kehittämis- ja palvelutoimintaa koulutuksen järjestäjille, yrityksille ja muille yhteisöille osaamisen kehittämiseksi. Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnasta vastaa täydennyskoulutuspäällikkö. Koulutussuunnittelijat vastaavat erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti yksittäisten koulutusten ja palvelujen myynnistä ja toteuttamisesta. Kouluttajina käytetään sekä ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettajia, lehtoreita ja tuntiopettajia että muita asiantuntijoita asiakkaan tarpeen mukaisesti. Opettajakorkeakoulun hallinnon ja tukipalveluiden tehtävänä on hallinnoida ja luoda edellytyksiä täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnalle. HALLINTO johtaja täydennyskoulutuspäällikkö suunnittelija TÄYDENNYSKOULUTUS- JA PALVELUTOIMINTA koulutussuunnittelijat kouluttajat TUKIPALVELUT toimistovastaava koulutussihteerit johdon sihteeri JAMKin hallintoyksikön toimijat Kuvio 5: Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminta 8

10 Hallinto Opettajankoulutuksen hallintoa varten ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on johtaja ja opettajankoulutusneuvosto (laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta 356/2003 5). Johtaja vastaa koko yksikön toiminnasta ja luo edellytyksiä sen toiminnan kehittämiselle. Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtoryhmän muodostavat johtaja, opettajankoulutuspäälliköt, koulutuspäällikkö, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, täydennyskoulutuspäällikkö, suunnittelija ja henkilöstön edustaja. OPETTAJAN- KOULUTUS- NEUVOSTO AMMATILLINEN OPETTAJAN- KOULUTUS JOHTAJA MUSIIKIN KOULUTUS TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ JOHTORYHMÄ TÄYDENNYSKOULUTUS- JA PALVELUTOIMINTA TUKIPALVELUT Kuvio 6: Ammatillisen opettajakorkeakoulun hallinto Tukipalvelut Tukipalvelujen tehtävänä on tukea ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutusta, musiikin koulutusta, tutkimus- ja kehitystyötä, täydennyskoulutus- ja palvelutoimintaa sekä opettajakorkeakoulun hallintoa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun tukipalvelut toimivat yhteistyössä ammattikorkeakoulun hallintoyksikön tukipalvelujen kanssa erikseen määritetyn ja jatkuvasti määrittyvän työnjaon mukaisesti. Ammatillisen opettajakorkeakoulun toimistotiimi on yksi osa yksikön tukipalveluja. Sen vastuulla on toimisto- ja sihteeripalveluihin kuuluvia tehtäviä. Tiimin työskentelyn suunnittelusta ja toimivuudesta vastaa toimistovastaava. Toimistotiimin muodostavat hänen lisäkseen johdon sihteeri, opintosihteeri, koulutussihteerit ja muut tehtäväkohtaisesti palkatut henkilöt. Lisäksi ammatillisen opettajakorkeakoulun tukipalveluihin kuuluvat opintojen ohjaaja, uusmediasuunnittelijat, tuotantosihteeri ja projektisihteerit. Yhteisissä tapaamisissa tukipalveluhenkilöstö suunnittelee vuosittaista työskentelyään ja kehittää yksikön tukipalveluja. AMMATILLINEN OPETTA- JANKOULUTUS MUSIIKIN KOULUTUS TUTKIMUS- JA KEHITYS- TYÖ AOKKin TUKIPALVELUT toimistovastaava johdon sihteeri koulutussihteerit opintosihteeri (opettajankoulutus) opintojen ohjaaja projektisihteerit uusmediasuunnittelijat tuotantosihteeri virittäjä TÄYDENNYSKOULUTUS- JA PALVELUTOIMINTA HALLINTO Kuvio 7: Tukipalvelut JAMKIN HALLINTOYKSIKÖN TUKIPALVELUT opintosihteeri (musiikin ko.) markkinointikoordinaattori Pitkäkadun kirjaston toimijat + muut hallinnon toimijat tehtäväkohtaisesti 9

11 2.5 Pedagoginen toiminta ja sen kehittäminen Ammatillinen opettajankoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu toteuttaa ammattikorkeakoulun pedagogista strategiaa edistämällä opettajankoulutuksen, täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnan ja tutkimus- ja kehitystyön vaikuttavuutta sekä kehittämällä oppimisympäristöjä ja opetusta seuraavien pedagogisten toimintaperiaatteiden mukaisesti: Ammatillisen opettajankoulutuksen vaikuttavuuden edistäminen perustuu toimialakohtaisen ja alueellisen innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistamiseen, toimintaympäristöjä kehittävään koulutuskumppanuuteen, elinikäisen oppimisen tukemiseen ja toiminnan jatkuvaan arviointiin. Oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittäminen perustuu autenttisiin ja eri osaamisalueita kokoaviin oppimisympäristöihin, teorian ja käytännön vuorovaikutukseen ja henkilökohtaisiin oppimispolkuihin. Erilaisten koulutusohjelmien laadun kehittämiseksi ammatillisessa opettajakorkeakoulussa rakennetaan tietoisesti avointa, tasa-vertaista yhteistyökulttuuria, tuetaan persoonallisen opettajuuden kehittymistä, tuetaan yhteistoimintaa eri yhteistyötahojen kesken ja oppimisen ohjaaminen ja arviointi on avointa, opiskelijoiden ja kouluttajien välistä jatkuvaa vuoropuhelua. Opettajakorkeakoulu on asettanut opettajankoulutuksen kehittämiseksi neljä tavoitetta vuosille Niiden mukaisesti ammatillisessa opettajakorkeakoulussa kehitetään pedagogisesti perusteltuja, käyttäjäystävällisiä ja sujuvia verkkoratkaisuja ammatillisen opettajankoulutuksen, ammatillisen korkea-asteen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisen tarpeisiin yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja muiden asianosaisten kanssa, kehitetään avointen oppimisympäristöjen edellyttämiä opetus- ja arviointimenetelmiä sekä pedagogisen toiminnan hallintajärjestelmiä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja muiden asianosaisten kanssa, kehitetään opettajakorkeakoulun oppimis ja kehitysprosesseja vahvistamalla tutkimus- ja kehitystyötä kotimaisilla ja kansainvälisillä hankkeilla ja ylläpidetään ja kehitetään tarkoituksenmukaisia tiedonhankintavälineitä koskien opettajan työn toimintaympäristön muutosta ja opettajan osaamisvaatimuksia sekä palautejärjestelmää koskien opettajankoulutuksen tuloksellisuuden eri osa-alueita. 10

12 Ammattipedagoginen kehittäminen on opettajakorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön keskeinen sisältö ja toteutuu sellaisenaan pääsääntöisesti erilaisten hankkeiden sekä laatutyön ja opetussuunnitelmatyön muodossa. Pedagogisen toiminnan perusteiden ja pedagogisen toiminnan kehittämisen laajempi kuvaus perusteluineen on kirjattu ammatillisen opettajakorkeakoulun Pedagogiseen toimintasuunnitelmaan Musiikin koulutus Musiikin koulutuksen tavoitteet on määritelty kulttuurialan pedagogisessa toimintasuunnitelmassa, joka perustuu ammattikorkeakoulun pedagogiseen strategiaan. Sen pohjalta pedagogisen toimintasuunnitelman kehittämiskohteet ja toimenpiteet ovat v mennessä: 1) Koulutuksen tarvelähtöisyyden ja työelämävastaavuuden parantaminen a) Koulutusrakenteen ja koulutusohjelmien opetussuunnitelmien uudistaminen b) Koulutusprosessin ja T&K-prosessin liitoksen vahvistaminen c) Kulttuuriyrittäjyyden kehittäminen 2) Koulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisen toimenpiteet a) Kansainvälisen asiantuntijayhteisön kehittäminen b) Englanninkielisen opetuksen ja henkilöstön osaamisen lisääminen c) Kansainvälisten koulutusohjelmien ja verkostojen vahvistaminen 3) Koulutusprosessin laadun ja tuottavuuden parantamisen toimenpiteet a) Projektiosaamisen vahvistaminen b) Virtuaaliopetuksen ja opintojen kehittäminen 2.6 Toimintaa ohjaavat arvot Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaa johtaviksi arvoiksi on määritelty vastuu, luottamus ja luovuus. Ammatillinen opettajakorkeakoulu osana ammattikorkeakouluyhteisöä jakaa nämä arvot toimien ja kehittäen toimintaansa niihin perustuen. Ammattikorkeakoulun arvojen lisäksi opettajakorkeakoulu kouluttaja- ja opiskelijayhteisönä jakaa oman pedagogisen toimintansa kehittämisessä seuraavat arvot: rohkea aloitteellisuus, osallisuus ja yhteistyö, ihmisen arvostaminen ja vastuu ammatillisesta osaamisesta. 11

13 3 LAADUNHALLINTA 1: KUVAUSJÄRJESTELMÄ Ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaprosessien kuvausjärjestelmä perustuu Jyväskylän ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen vahvistamaan toiminnanohjauskäsikirjaan (TOHJO). Käsikirjaan on tehty muutoksia niiden prosessien osalta, jotka poikkeavat ammattikorkeakoulun yhteisistä käytännöistä. Tällaisia ovat mm. opettajankoulutuksen ja jatkokoulutusten prosesseihin sisältyvät toiminnot, jotka opettajakorkeakoulun perustehtävästä johtuen eroavat ammattikorkeakoulun toiminnoista. 3.1 Koulutusprosessit Kuvausjärjestelmässä kuvatut toiminnot koostuvat 1) ammatillisen opettajankoulutuksen ja jatkokoulutusten, 2) ammatillisten erikoistumisopintojen ja 3) musiikin koulutusohjelman kuvauksista. Ammatillisen opettajankoulutuksen ja jatkokoulutusten kuvaukset on laadittu yleisistä kuvauksista poikkeavasti, ammatillisissa erikoitumisopinnoissa sekä musiikin koulutusohjelmassa noudatetaan ammattikorkeakoulun yhteisiä kuvauksia. Opettajankoulutuksen ja jatkokoulutusten koulutusprosesseihin liittyen on kuvattu: koulutuksen suunnittelu opiskelijarekrytointi ja valinta opiskelu opetus ja ohjaus seuranta ja arviointi. 3.2 Tutkimus- ja kehitystyön prosessit Tutkimus- ja kehitystyön prosesseissa noudatetaan ammattikorkeakoulun yhteisiä kuvauksia. 3.3 Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnan prosessit Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnan prosesseissa noudatetaan ammattikorkeakoulun yhteisiä kuvauksia. Niitä on täydennetty työnjakokuvauksilla. Myös ammattikorkeakoulun yhteisiä erikoistumisopintojen prosessikuvauksia on täydennetty työnjaon kuvauksilla. 3.4 Hallinnon ja tukipalvelujen prosessit Opettajakorkeakoulun hallinnon ja tukipalvelujen prosesseissa noudatetaan ammattikorkeakoulun yhteisiä kuvauksia. Erillinen kuvaus on laadittu koulutuksiin ja konferensseihin osallistumiseen ja niiden tilastointiin liittyen. 12

14 4 LAADUNHALLINTA 2: PALAUTEJÄRJESTELMÄ 4.1 Opiskelijapalaute Opiskelijapalaute on osa asiakaspalautetta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa koulutukseen liittyvistä erilaisista prosesseista niiden kehittämistä varten. Opiskelijapalautteen keräämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat: miksi palautetta kerätään, mistä se kerätään ja milloin, sekä kuka palautetta käsittelee ja miten. Opiskelijapalautteen kehittämisen keskeisinä periaatteina ovat kohdentuvuus ja oikea-aikaisuus. Näitä periaatteita toteutetaan keräämällä palautetietoa sellaisista opiskeluprosessiin liittyvistä asioista, joihin opettajakorkeakoulu voi omilla valinnoillaan ja päätöksillään vaikuttaa. Palaute kerätään osin toiminnan aikana, osin välittömästi toiminnan jälkeen ja osin viivästettynä arviointina. Ammatillisen opettajankoulutuksen palautteet Opiskelijoilta kerätään palautetta ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaprosessien kehittämiseksi. Palautetta kerätään opettajakorkeakoulujen yhteiseen käyttöön ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun hallinnon, tukipalveluiden ja kouluttajien tarpeisiin. Kohdentuvuus opiskelijapalautteen kehittämisen periaatteena merkitsee sitä, että pyritään saamaan täsmällinen ja kattava palaute opiskeluun, oppimisen ohjaamiseen ja opiskelun tukipalveluihin kuuluvista asioista. Erilaisen palautteen avulla kerätään systemaattisesti opiskelijoiden mielipiteitä opettajakorkeakoulujen valintajärjestelmästä, opettajakorkeakoulun opetussuunnitelman ja koulutusprosessin toimivuudesta, täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnasta, kaikkien edellä mainittujen tuloksellisuudesta sekä tukipalveluiden toimivuudesta opiskelun aikana. Opettajakorkeakoulun hallinto kerää palautetta kolmesta toimintakokonaisuudesta: opettajakorkeakoulun opinnoista tiedottamisesta, opettajakorkeakoulun valintajärjestelmästä sekä koulutus-/opiskeluprosessin toteutumisesta ja sen tuloksista. Tietoa ja palautetta tiedottamisesta ja valintajärjestelmän toimivuudesta kerätään ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteisen valintajärjestelmän puitteissa. Opintojen alkuvaiheessa kerätään välipalautetta koulutus- ja opiskeluprosessin toteutumisesta sähköisellä lomakkeella (Opintojen alkuvaihetta ja ensimmäisen lukukauden työskentelyä koskeva Digium-kysely). Koulutus- ja opiskeluprosessin toteutumisesta ja sen tuloksista kerätään palautetta myös ns. lähtöpalautteen avulla. Kaikki ammatillisen opettajankoulutuksen ja sen jatkokoulutusten opiskelijat antavat osana opintojaan tämän palautteen (ASIOn lähtöpalaute). Ammatillisen opettajankoulutuksen tukipalvelut keräävät palautteen omien palvelujensa saatavuudesta ja toimivuudesta osana lähtöpalautetta. Kouluttajat keräävät palautetta koskien niitä ohjauksellisia interventioita, joita he koulutusprosessin aikana tekevät alkaen opintoihin orientoinnista ja päätyen kokoavaan päättöarviointiin. Nämä palautteet kattavat eri opintojaksojen tavoitteet, sisällöt, työskentelytavat, oppimistehtävät sekä niihin liittyvän ohjaustoiminnan. Palautteet opinnoista tiedottamisesta ja valintajärjestelmän toimivuudesta kerätään valintalomakkeiden täytön yhteydessä. Palaute koulutus- ja opiskeluprosessin toteu- 13

15 tumisesta ja sen tuloksista kerätään koulutusprosessin päätyttyä. Oletuksena on, että kun opintojen kokonaisuus on vastaajille selvillä, eri osakokonaisuuksien merkitystä voidaan vasta sen jälkeen mielekkäällä tavalla arvioida. Lähtöpalautelomake on ASIO-järjestelmässä, jonne opiskelijat käyvät sen täyttämässä. Koulutus- / opiskeluprosessin aikana kerätään opiskeluprosessia ohjaamisen kannalta tarpeellista tietoa. Jokaisella opiskelijalla on oma vastuukouluttaja. Vastuukouluttajat keräävät omilta opiskelijoiltaan tietoa ja palautetta, jonka perusteella erilaisia ohjauksellisia interventioita on mielekästä eri opiskelijaryhmissä suunnitella ja toteuttaa. Tätä palautetta kerätään säännöllisin välein koko koulutus-/opiskeluprosessin ajan. Palautteen vaikuttavuuden kannalta on olennaista se, mitä ao. palautetiedolla tehdään. Keskeisenä periaatteena palautteen käsittelyssä on se, että se taho joka tekee päätöksiä palautteen kohteena olevan asiaintilan suhteen, myös käsittelee ao. palautteen. Opiskelusta tiedottamiseen ja valintoihin liittyvän palautteen käsittelee opettajakorkeakoulujen yhteisvalinnan johtoryhmä. Opettajakorkeakoulujen johtajat tekevät tarvittavat korjauspäätökset johtoryhmän esityksiin perustuen. Opettajakorkeakoulun henkilöstö käsittelee kerran vuodessa opintojen alkuvaiheessa kerättävän välipalautteen. Palautteen käsittely tapahtuu opettajankoulutuspäällikön esittelyn perusteella. Lähtöpalautetta henkilöstö käsittelee kahdesti vuodessa opettajankoulutuspäällikön esittelyn perusteella. Tarvittavat korjaukset opetussuunnitelman sisältöihin ja toteutustapoihin tekee opettajankoulutuspäällikkö palautteen yhteisen analyysin ja siihen liittyvän keskustelun pohjalta. Vastaavalla tavalla tukipalvelut käsittelee tukipalveluvastaavan aloitteesta sen osan lähtöpalautetta, joka kohdistuu heidän toimintaansa, ja tekee toimistovastaavan johdolla tarvittavat korjaavat toimenpiteet tukipalveluprosesseihin. Palautteen, joka liittyy koulutus- /opiskeluprosessin etenemiseen, käsittelee jokainen vastuukouluttaja sen opiskelijaryhmän suhteen, joka on hänen vastuullaan. Koulutus- /opiskeluprosessista kertyvää palautetta käsitellään yhteisesti kouluttajien keskeisissä ns. palautekokouksissa lukuvuoden edetessä. Jos kouluttajien opiskelijoiltaan saama palaute edellyttää sellaisiin toiminnallisiin muutoksiin ryhtymistä, jotka vaativat esimerkiksi resurssien uudelleen kohdentamista. Asia viedään tiedoksi opettajakorkeakoulun johtoryhmään ja asiaintilan korjaamiseksi käynnistetään tarpeelliset toimenpiteet joko välittömästi, jos asiaintila niin vaatii, tai korjaavat toimenpiteet tehdään osana seuraavan lukuvuoden suunnittelua. Edellä käsitellyt asiat on koottu alla olevaan taulukkoon: Mistä tietoa kerätään? Milloin kerätään ja miten? Kuka käsittelee ja miten? Opiskelusta tiedottaminen koulutuksen alussa / kysely markkinointikoordinaattori, opiskelijavalintaprosessin toimijat Haku- ja valintaprosessi haun yhteydessä / kysely yhteisvalinnan johtoryhmä / arviointikokous Opiskelu- / ohjausprosessi ja oppimistulokset jatkuvasti / prosessipalautekyselyt osin kouluttajat osin johtoryhmä/ palautekokoukset 14

16 Opiskelu- / ohjausprosessi ja oppimistulokset opintojen alkuvaihe / välipalaute (Digium) opetushenkilöstö kerran vuodessa/ suunnittelu- ja arviointikokous Koulutuksen tukipalvelut Koulutuksen vaikuttavuus opintojen päättövaihe / lähtöpalautekysely (ASIO) opintojen päättövaihe / päättökeskustelu jatkuvasti / lähtöpalautekysely (ASIO) 2 vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä opetushenkilöstö kaksi kertaa vuodessa/ suunnittelu- ja arviointikokoukset opiskelija ja kouluttaja tukihenkilöstö kerran vuodessa/ tiimin suunnittelukokoukset opettajakorkeakoulujen yhteistyöryhmä/ arviointikokoukset Tutkintoon johtavan koulutuksen palautteet Koulutusohjelmien opetussuunnitelmien uudistamista varten hankitaan palautetta opiskelijoilta, neuvottelukunnista, harjoittelupaikkojen työnantajilta ja alumneilta. Opiskelijapalautekyselyillä kerätään palautetta opetusmenetelmistä, opintojen ohjauksesta, kansainvälisyydestä sekä opetuksen tukipalveluista. Niistä kolme kyselyä toteutetaan koulutuksen aikana ja yksi valmistumisen jälkeen. Opetuksen toteutusta opiskelijat arvioivat opintojaksopalautteissa. Lisäksi työnantajilta kootaan vuosittain palautetta valmistuneiden osaamisesta. Opintosuorituksia koskevat oikaisupyynnöt käsittelee tutkintolautakunta. Palautteisiin voi tutustua ammattikorkeakoulun intrassa: Intra> Johtaminen ja organisaatio > Laadunvarmistus > Laadunhallinta > Koulutuksen laadunhallinta Mistä tietoa kerätään? Opiskelijapalaute 1 Milloin kerätään ja miten? Puoli vuotta opiskelun aloittamisen jälkeen suoritettava kysely (ASIO), jossa opiskelijat antavat arviot opiskelijaksi hakeutumisesta, opiskelun aloittamisesta, opettajien ammattitaidosta sekä opiskeluilmapiiristä. Opiskelijapalaute 2 OPALA - ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä Kaksi vuotta opiskelun aloittamisen jälkeen suoritettava kysely (ASIO), jossa opiskelijat arvioivat opiskelua, opettajien ammattitaitoa sekä opiskeluilmapiiriä. Opetusministeriön laatima kysely, johon kaikki ammattikorkeakouluista valmistuvat vastaavat valmistumishetkellään ASIOssa. Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Viisi vuotta valmistumisesta - uraseuranta Työelämään sijoittumista ja tyytyväisyyttä AMK-tutkintoon kartoittava kysely Syksyisin / kaikille edellisenä kalenterivuonna JAMKista valmistuneille. Työelämään sijoittumista ja AMK-tutkinnon merkitystä työmarkkinoilla kartoittava kysely Työnantajapalaute "Vastaako koulutus työelämän tarpeisiin?"-kysely toteutetaan kerran vuodessa edellisenä kalenterivuonna valmistuneille lähetettävän sijoittumiskyselyn yhteydessä. Tällöin valmistuneille postitetaan kyselykortti, joka pyydetään välittämään valmistuneen työnantajalle. Jyväskylän ammattikorkeakulun toiminnanohjauskäsikirjan (TOHJO) opiskelijapalauteprosessin hallintakuvaus esittelee eri toimijoiden roolit ja vastuut palautteen käsittelyssä. 15

17 Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminta Täydennyskoulutus- ja palvelutoiminta kerää palautetta toiminnastaan, sen perustana olevista erilaisista suunnitelmista sekä toimintansa tuloksista seuraavin tavoin: Mistä tietoa kerätään? Koulutuksista ja opiskelusta tiedottaminen Opiskelu-/ ohjausprosessi ja oppimistulokset Opiskelu-/ ohjausprosessi ja oppimistulokset Milloin kerätään ja miten? koulutuksen alussa/ ilmoittautumisen yhteydessä tehtävä kysely jatkuvasti/ prosessipalautekysely (Optima) koulutuksen päättyessä/ loppupalautekysely (Digium) Kuka käsittelee ja miten? koulutussihteerit kokoavat tiimikokoukseen Hyödynnetään markkinoinnissa (markkinointikoordinaattori) kouluttajat ja suunnittelijat /palautekokoukset Käytetään koulutuksen kehittämiseen ja oppimisprosessin tukemiseen kouluttajat ja suunnittelijat/palautekokoukset tiimikokous (koosteet) Opetushallitus (koulutusten seuranta) Koulutuksen tukipalvelut osana loppupalautekyselyä (Digium) koulutussihteerit kokoavat tiimikokoukseen Koulutuksen vaikuttavuus viivästetty palaute 3-6 kk koulutuksen päättymisestä (pitkäkestoiset tilauskoulutukset) kouluttajat, suunnittelijat palautekokoukset tiimikokoukset (koosteet) 4.2 Sidosryhmäpalaute Ammatillinen opettajakorkeakoulu kerää ja saa palautetta toiminnastaan ja sen perustana olevista erilaisista suunnitelmista ja sekä toimintansa tuloksista erilaisilta sidosryhmiltä. Tärkeimpiä sidosryhmiä ovat ammattikorkeakoulun hallinto ja eri matriisitoiminnot, ammatillisen korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksenjärjestäjät. Myös alueellinen elinkeino- ja työelämä sekä yliopisto ovat merkittäviä sidosryhmiä, jotka ovat edustettuina opettajankoulutusneuvoston jäseninä. Musiikin koulutuksen merkittäviä sidosryhmiä ovat lisäksi neuvottelukunta ja alumnit. Sidosryhmiltä kerätään palautetta seuraavin tavoin: Mistä tietoa kerätään? Milloin kerätään ja miten? Kuka käsittelee ja miten? Opetussuunnitelma opettajankoulutusneuvosto / kevätlukukausi/ arviointikeskustelu opetusharjoittelun ohjaajat / kevätlukukausi / kysely erikseen määritetyt arvioijat/ joka toinen vuosi/ kysely johtoryhmä / arviointikeskustelu ja mahdolliset kehittämistoimet opetussuunnitelman kehittämisryhmä arviointikeskustelu ja mahdolliset kehittämistoimet opetussuunnitelman kehittämisryhmä arviointikeskustelu ja mahdolliset kehittämistoimet 16

18 Erilaiset suunnitelmat ja toiminnan kehittämisen painopisteet BSC-indikaattoreiden tavoitteet ja tulokset 5 INDIKAATTORIT ammattikorkeakoulun johto/ kevätlukukausi / tavoite- ja tulosneuvotteluprosessi opettajankoulutusneuvosto / kevätlukukausi/ arviointikeskustelu ammattikorkeakoulun johto/ kevätlukukausi / tavoite- ja tulosneuvotteluprosessi johtoryhmä / arviointikeskustelu ja mahdolliset kehittämistoimet johtoryhmä / arviointikeskustelu ja mahdolliset kehittämistoimet johtoryhmä / arviointikeskustelu Opettajakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään liittyvät indikaattorit perustuvat Jyväskylän ammattikorkeakoulun balanced scorecardissa (BSC) määritettyihin indikaattoreihin. Ne pitävät sisällään koulutuksen tuloksellisuuden eri näkökulmat: mukana ovat tehokkuus-, vaikuttavuus ja taloudellisuusindikaattorit. Indikaattorit koostuvat sellaisesta organisaatiota, henkilöstöä ja opiskelijoita koskevasta tiedosta ja informaatiosta, jota ei kerätä edellä kuvatun palautejärjestelmän avulla. Tällainen tieto on olemassa erilaisina tilastoina ja tunnuslukuina tai laadullisena tietona. Laadullinen tieto muunnetaan määrälliseksi indikaattoriksi tai siitä tehdään laadullinen arviointi. Indikaattorit sisältävät oppilaitoksen toimintaan BSC:n mukaisesti 1) toimintaympäristön näkökulman, 2) sisäisten prosessien näkökulman, 3) työyhteisön oppimisen ja kasvun sekä 4) resurssien hallinnan näkökulman. BSC- strategiakartta, tavoitteet, mittarikuvaukset ja tavoitetasot on kuvattu ammattikorkeakoulun Intrassa > Johtaminen ja organisaatio > BSC. Tietoa eri indikaattoreista kerätään ammattikorkeakoulussa yhteisesti sovitulla tavalla. Tiedot kootaan yksiköiden tulevaa toiminta vuotta koskevaan vuoden tavoite- ja tulossopimukseen, jossa tarkastellaan kuluvaa toimintavuotta edeltävän vuoden tuloksia. Osa tarkasteltavista indikaattoreista on määrällisiä, ja ne siirretään ASIOsta tulosten tarkasteluun sellaisenaan. Laadullisten indikaattoreiden laadulliset arvioinnit tehdään itsearviointeina ja ne ovat esillä tulossopimuksen liitteessä. 17

19 6 PARANTAMISMENETTELYT Laadunvarmistusjärjestelmään liittyy keskeisesti ajatus eri toimintaprosessien jatkuvasta kehittämisestä sen palautteen perusteella, jota organisaatio toimintaympäristöstään saa tai kerää. Ammatillinen opettajakorkeakoulu kerää tai saa palautetta edellä kuvatuilla tavoilla opiskelijoistaan ja sidosryhmistään. Palautetietoa tuottavat myös ne arvioinnit ja kommentit, jotka perustuvat erilaisten indikaattoreiden tuottamaan tietoon. Ammatillisen opettajakorkeakoulun henkilöstön palautetta ammattikorkeakoulun ja ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaprosesseista kerätään kahdella eri välineellä: EFQM itsearviointimenetelmällä ja Terveystalo Jyväskylän Työilmapiiri- ja hyvinvointibarometrin (THB) avulla. Näiden lisäksi kehityskeskustelut toimivat välineinä henkilökohtaista palautetta varten. Parantamismenettelyinä edellisiin liittyen ovat keskeisesti erilaiset arviointikeskustelut, jotka johtavat tarvittaessa päätöksiin ja tiettyä toimintaprosessia koskeviin kehittämistoimenpiteisiin. Euroopan laadunhallintasäätiössä (EFQM, European Foundation for Quality Management) kehitettyyn malliin perustuvan itsearviointimenetelmän käytöstä ammattikorkeakoulun laadun kehitystyökaluna on päättänyt strategiaryhmä. Tavoitteena on kannustaa ammattikorkeakoulun yksiköitä sisällyttämään laadunhallinta kaikkeen toimintaansa sekä saada aikaan jatkuvaa laadunparannusta. EFQM -perusmallia ja itsearviointimittaristoa on modifioitu paikallisesti ja perusmallin kriteerit on muokattu sekä termistöltään että sisällöltään ammattikorkeakouluihin sopiviksi. Terveystalon työilmapiiri- ja hyvinvointibarometri (THB) kartoittaa organisaation toimintakykyä ja henkilöstön hyvinvointia. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa sitä käytetään ammattikorkeakoulussa sovitun käytännön mukaisesti joka toinen vuosi. Arviointikeskustelujen ja EFQM itsearviointimenettelyn lisäksi ammatillinen opettajakorkeakoulu hyödyntää parantamismenettelynä ammattikorkeakoulun yhteistä ristiinarviointitoimintaa (Intra> Johtaminen ja organisaatio > Laadunvarmistus > Ristiinarvioinnit). Ristiinarviointien tavoitteena on a) saavuttaa koulutuksen mahdollisimman korkea laatutaso koko ammattikorkeakoulussa, b) kehittää ammattikorkeakoulun ja sen henkilöstön valmiuksia sekä arviointikulttuuria ulkoisia arviointeja varten, c) kehittää konsernitasolla valmiuksia tutkintojen kompetenssitavoitteiden ja koulutuksen laatukriteereiden määrittelyyn sekä d) kehittää yksikkötason koulutusohjelmien suunnittelu- ja toimintaprosesseja valmistauduttaessa kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Ristiinarvioinnit kohdentuvat koulutusohjelmiin ja olennaista toiminnassa on muutoksen ja kehityksen tukeminen, ei niinkään sovittujen toimintojen toteutumisen varmistaminen. Ristiinarvioinnit toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti siten, että eri koulutus- ja toimintayksiköiden edustajat arvioivat jonkin sovitun koulutusohjelman toimintoja. Samalla he perehtyvät koulutusohjelman arviointiin käytännössä; arviointiosaaminen lisääntyy ja kumuloituu eri puolilla ammattikorkeakoulua tämän toiminnan ansiosta. 18

20 Suunnittelu- ja kehityskeskustelu on osa ammattikorkeakoulun osaamisen johtamisjärjestelmää. Strategisen suunnitteluprosessin, johtamisen vuosi- ja lukuvuosisyklin sekä suunnittelukokousten ja kehityskeskustelujen avulla varmistetaan, että kaikilla työyhteisön jäsenillä on kokonaiskuva toiminnasta ja kehittämistarpeista. Yksilö- ja ryhmäkehityskeskusteluissa sovitaan työntekijän päävastuualueista tavoitteiden saavuttamiseksi ja samalla vahvistetaan sitoutumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehityskeskustelujen yhteydessä kartoitetaan myös henkilöstön osaamista JAMK:in yhteisen osaamiskartoitusjäsennyksen mukaisesti. Suunnittelukeskusteluja käydään ryhmäkeskusteluina tulevan lukuvuoden suunnittelun yhteydessä. Osaamiskartoitus sekä suunnittelu- ja kehityskeskustelu tehdään HR Personatietojärjestelmään (Intra > Tietojärjestelmät). Yksityiskohtaisemmin tietoa JAMKin osaamiskartoituksesta löytyy koko henkilöstölle jaetusta Luova ja osaava jamkilainen -oppaasta. Yksikön arviointi- ja suunnittelukokoukset palvelevat kollektiivisella tasolla samaa asiaa kuin kehityskeskustelut yksilö- ja ryhmätasolla. Arviointi- ja suunnittelukokouksia pidetään vuosittain säännöllisesti liittyen budjetin laatimisprosessiin, tavoite- ja tulossopimusprosessiin ja tulevan lukuvuoden työskentelyn suunnitteluprosessiin. 19