maaviesti Miia Merkku järjestää porotilaelämyksiä Napapiirillä Kumpulan tilalle kunniaa Vuoden Maatila -kisassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Miia Merkku järjestää porotilaelämyksiä Napapiirillä Kumpulan tilalle kunniaa Vuoden Maatila -kisassa"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2007 Miia Merkku järjestää porotilaelämyksiä Napapiirillä Kumpulan tilalle kunniaa Vuoden Maatila -kisassa Kehityskeskustelu näyttää suuntaa ja kirkastaa visiot

2 KATTAVIN MALLISTO URAKOINTIIN JA MAATALOUTEEN JOHN DEERE MONIPUOLISEEN KÄYTTÖÖN UUTUUS! 6030-sarja hv JOUHEVAAN TYÖSKENTELYYN 4020-sarjan kiinteistötraktorit MAATILOILLE JA KIINTEISTÖN HOITOON 5020-sarja VAATIVIIN TEHTÄVIIN 6030 Premium hv HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ VOIMAA 7030 Premium hv Järjestämme suosittuja asiakasmatkoja John Deeren kyydissä Saksaan. Kysy lisää Konemyyjältäsi. MARKKINOIDEN TEHOKKAIMMAT TRAKTORIT 7030 ja hv p KAJAANI, KEMINMAA, OULU, ROVANIEMI maaviesti 4/2007 Luotettavuus on voimamme

3 Kylmää kyytiä Pohjolassa Kuva: Ella Karttimo Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja - yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Painos kpl Julkaisija ja kustantaja ProAgria Oulu PL 106 (Kauppurienkatu 23), OULU puh , faksi (08) ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, KAJAANI puh , faksi (08) ProAgria Lappi Tutkijantie SAARENKYLÄ puh , faksi (016) Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, KIVINIEMI puh , Ilmoitukset Sirpa Heikkinen Kielontie 8, KAJAANI puh. (08) , faksi (08) , , Ilmoitusaineistot osoitteeseen Taitto Mari Lähteenmaa Aikataulu Numero ilmestyy aineistot 1/ Pohjoinen maatalous Euroopan Unionissa on kohtaamassa kenties jäsenyytemme ajan haastavimman ajanjakson: Ollin oppivuodet ovat takanapäin. Olemme melkoisen vauras kansantalous, ja jäseninä olevat entiset Itä-Euroopan maat tulevat perässä tässä mielessä. Keskeinen kysymys on, riittääkö meidän maataloutemme puolustamiseen voimaa ja tahtoa EU:n ytimessä. Naapurimaamme Ruotsi ja Tanskakin liputtavat tukien poiston puolesta voimakkaasti eli pohjolan valtioiden kesken on meneillään melkoisen kova suukopu ja vääntö. Suomen on pidettävä eduistaan kiinni kaikin keinoin ja yhteisenä rintamana kaikilla tasoilla. Merten takana, pohjoisilla leveysasteilla ja Euroopan laidalla meidän on tärkeää huolehtia riittävästä elintarvikeomavaraisuudesta. Elintarvikkeemme ovat myös tärkeä vientitulojen lähde ja erityisesti idän, Venäjän suuntaan. Meille on tärkeää, että suomalaisten omistuksessa oleva elintarviketeollisuus menestyy myös uusilla markkinoilla ja pystyy maksamaan raaka-aineista hinnan, joka turvaa osaltaan maatilayrittäjiemme menestymistä. ProAgrian ja neuvontaa tekevien yhteistyökumppaneiden on tässä tilanteessa kaivettava kaikki keinot ja osaaminen maatilayrittäjien tuottavuuden parantamiseksi. Tässä teemme yhteistyötä muun muassa Valion kanssa. Tavoitteemme on lisätä maatilayritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta 20 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Maaseudun puolesta ohjelmamme vuoteen 2012 viitoittaa tietä kilpailukyvyn, ympäristön ja hyvinvoinnin saroilla. Ohjelma julkistettiin järjestömme 210-vuotisen taipaleen viittana. Nämä viitat näyttävät menestyksen suunnan. Kylmä kyyti kääntyy tulokselliseksi ja menestyväksi toiminnaksi. Näin uskomme vahvasti ja sen eteen teemme työtä. Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta ISSN vuosikerta Osoitteenmuutokset Ota yhteyttä omaan ProAgria Maaseutukeskukseen! 4/2007 maaviesti

4 Tässä numerossa: Pääkirjoitus... 3 Ajassa... 5 Laatutreeni-koulutuskalenteri... 8 TilaKunto - uusi väline sikatilan tulosten tarkkailuun... 9 Emolehmän kuntoluokitus on sisäruokintakauden perusta Viljelysuunnittelu työn alle vaikka heti Lannan ravinteet talteen talteen järeällä kalustolla Kehityskeskustelu näyttää suuntaa ja kirkastaa visiot Arctic Reindeer valmiina joulusesonkiin Tikkasen tilalle kunniamaininta Vuoden maatila -kilpailussa Maatilojen yhtiöittäminen lisääntymässä vähitellen Taitajat rakentavat tulevaisuutta...23 Yhdistyksillä jälleen mahdollisuus hakea erityisympäristötukea...24 Allakka...25 Meheviä ja maukkaita paisteja juhlapöytiin...26 Kylmä kylmänä ja kuuma kuumana - myös jouluna!...26 Yhteisöllisyys elää maaseudulla...28 Miten käytän äänivaltaa osakaskunnan kokouksessa?...29 Metsänhoidon vaikutukset on arvioitava etukäteen...30 Sotkamon Pohjavaaralla sijaitseva Kumpulan tila panostaa tekemisen laatuun. Sinikka ja Timo Tikkasen maitotila sai kunniamaininnan Vuoden maatila -kilpailussa. Sivu 18 Taitajien tierna -hankkeen tapahtumissa on syksyn kuluessa pohdittu muun muassa, millainen on hyvä liikelahja lentäen matkustavalle vieraalle ja miten idea jalostuu kokonaiseksi tuoteperheeksi. Sivu 23 Kinkku on edelleen joulupöydän kunkku. Piilorasvoista huolestunutta huojentaa tieto, että liha on usein vähärasvaista. Myös rasvan laatu on mainettaan parempi. Sivu 26 4 maaviesti 4/2007

5 Maaseudun kehittämisen avainasiat: KILPAILUKYKY, YMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI Kilpailukyky, ympäristö ja hyvinvointi ovat maaseudun määrätietoisen kehittämisen keskeisiä teemoja viiden lähivuoden aikana. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, ProAgria Maaseutukeskukset ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset ovat julkaisseet Maaseudun puolesta kehittämisohjelman, johon on koottu yhteinen näkemys ja tavoite maaseudun menestyksen rakentamiseksi. Ohjelmaa toteuttavat käytännössä paikalliset ProAgria Maaseutukeskukset ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset. Lähtökohtana on, että maatalouden merkittävä rooli maaseudulla säilyy. Samaan aikaan maaseutuelinkeinot monipuolistuvat ja ovat yhä tärkeämpiä maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjiä, ProAgria Maaseutukeskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä kertoo. Elinkeinojen kehittyminen edellyttää kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa osaamisen kasvamista, hallittua yritystoiminnan ja koon kasvua sekä uusia toimintamalleja muun muassa maatilojen ja yritysten välisessä verkottumisessa. Maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyky kehittyy osana eurooppalaista yhteiskuntaa. Samalla kehittyvät tuotteet, toiminta ja palvelut. Suomalaisen maaseudun ympäristöä ja kulttuurimaisemaa on hoidettava ja kehitettävä pitkäjänteisesti. Yrittäjän ja yrittäjäperheen jaksamiseen vaikuttaa erityisesti maatilan ja maaseutuyrityksen johtaminen. Konkreettisia tavoitteita ovat muun muassa yritysten kannattavan toiminnan painottaminen sekä kestävän kehityksen ja ympäristön ottaminen huomioon yritystoiminnan kehittämisessä. Uusia toimintaja ajattelumalleja Maaseudun puolesta kehittämisohjelma tuo uusia toiminta- ja ajattelumalleja myös neuvontaan. Esimerkiksi yhteistyö yritystoimintaansa kehittävän ja neuvonnan palveluja käyttävän asiakkaan kanssa tiivistyy entisestään, samoin kehittyvät sähköiset ja mobiilipalvelut. Asiakkaan kanssa käytävät kehityskeskustelut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Keskustelut auttavat yritystä täsmentämään tavoitteitaan ja löytämään tulevaisuudelle oikeaa suuntaa, Jouko Setälä sanoo. Hän pitää tärkeänä, että palvelun käyttäjällä on mahdollisuus osallistua kehitystyöhön aikaisempaa enemmän. Myös tiimimäistä toimintamallia asiakastyössä pyritään lisäämään. ProAgria Maaseutukeskusten välinen yhteistyö ja osaamisen siirto syvenevät entisestään. Asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen kuuluu avainasioihin. Yrittäjyys luo naistyöpaikkoja Maaseudun naisyrittäjyys on Maaseudun Puolesta kehitysohjelmassa erityisesti maa- ja kotitalousnaisten tuen ja kehittämisen kohteena. Tärkeitä kohteita ovat muun muassa maaseutumatkailu ja ruokapalveluyrittäjyys. Hyvinvointi- ja hoivapalveluyrittäjyydelle on yhä enemmän tarvetta ja näihin asioihin liittyvän neuvonnan a j a s s a kysyntä kasvaa. Yrittäjyyden kautta voidaan luoda ja säilyttää naistyöpaikkoja maaseudulla. Maa- ja kotitalousnaisten teemana on Haasteena hyvinvointi. Sen avulla halutaan korostaa terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa osana hyvää elämää sekä viihtyisän ympäristön vaikutusta hyvinvointiin ja yrittäjyyteen. Hyvinvointipalvelut ovat maaseutuyrityksille mahdollisuus. Yhteisöllisyys puolestaan ylläpitää maaseudun asukkaiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisätietoa Maaseudun Puolesta kehitysohjelmasta osoitteessa 4/2007 maaviesti 5

6 a j a s s a Ella Karttimo Petri Karttimo ProAgria Lappi muuttaa ETELÄRANTAAN Pihaton rakentamista suunnittelevat oulaistelaiset Heikki ja Eveliina Hyytiäinen vaihtoivat ajatuksia ProAgrian asiantuntijatiimin talousneuvoja Sari Isotaluksen, rakennusinsinööri Ari Hyvärisen ja maitotilaneuvoja Vuokko Lukinmaan kanssa. Avoimet ovet Oulaisissa ProAgria Oulun toimisto Oulaisissa on muuttanut Reservikomppaniankadulta Kehäkatu 4:ään, Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakson rakennuttamaan uuteen Maaja Metsätaloon. Rakennuttajan ja ProAgrian lisäksi saman katon alla toimivat Oulaisten kaupungin maaseututoimi ja Metsäkeskus Pohjois- Pohjanmaan aluetoimisto. Maa- ja metsätalon yhteinen avoimien ovien päivä 14. syyskuuta sai lähiseudun maa- ja metsätalousväen sekä yhteistyökumppanit liikkeelle. Kansanedustaja Pekka Vilkuna totesi puheessaan muun muassa neuvonnan määrärahojen vähenevän vuosi vuoden jälkeen. Suunta on täysin väärä samaan aikaan kun maatalous- ja maaseutu elävät suurta murrosta. ProAgria Oulun neuvojat kertoivat vierailleen mahdollisuuksista, Ella Karttimo Yritysneuvoja Tuula Alakastari esitteli kävijöille maa- ja kotitalousnaisten toimintaa. Ella Karttimo Risto Salmi viihdytti avajaispäivän vieraita Mooseksen perinnöstä tutussa P. A. Turpeisen roolissa. Piiriagrologi Sari Isotalus lisäsi toimitusjohtaja Turpeisen esiintymishaalareihin ProAgria-tunnuksen. jotka auttavat maatilaa tai maaseutuyritystä suunnittelemaan tulevaisuutta, löytämään mahdollisuudet ja havaitsemaan riskit. Yrittäjä saa tuekseen tiimin, jossa yhdistyy tuotannon ja talouden osaaminen. Jo monella tilalla kokeiltu kehityskeskustelu on hyvä työkalu yrityksen tavoitteiden määrittelyyn. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulaisten toimisto, Kehäkatu 4, Oulainen, talousneuvoja Heikki Ollikainen, puh , talousneuvoja Sari Isotalus, puh , maitotilaneuvoja Vuokko Lukinmaa, puh ; Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, yritysneuvoja Tuula Alakastari, puh ProAgria Lappi muuttaa tammikuussa Apukasta uuteen osoitteeseen Eteläranta 55, joka sijaitsee Kemijoen varrella Viirinkankaan kaupunginosassa, noin kaksi kilometriä Rovaniemen keskustasta lounaaseen. Talossa toimii ennestään METLA:n Rovaniemen toimintayksikkö. ProAgria Lapin ratkaisuun vaikutti samassa talossa Tutkijantiellä toimivan MTT Rovaniemen muuttopäätös Viirinkankaalle. Olemme tehneet MTT:n kanssa hyvää yhteistyötä, johon metsäntutkimus voi tuoda oman lisänsä esimerkiksi luonnontuoteja bioenergiakysymyksissä, ProAgria Lapin johtaja Matti Ylimommo sanoo. Yhteystiedot tammikuusta alkaen: ProAgria Lappi, Eteläranta 55, Rovaniemi. Kun katsoo maailmaa LEHMÄN SILMIN Lehmät viestivät koko ajan monin tavoin: korvien asennolla, silmillä, turvalla, asennolla, sorkilla. Jos ymmärrämme ja osaamme tulkita niitä, on mahdollista ehkäistä eläinten tauteja ja parantaa hyvinvointia. Lehmä palkitsee hoitajansa tuottamalla enemmän vähemmällä. ProAgria on kouluttanut maidontuottajien avuksi ensimmäiset lehmähavainnoitsijat, jotka ovat tarvittaessa tuottajan apuna tulkitsemassa signaaleja ja hakemassa ratkaisuja. Maailmaa lehmän silmin tarkastellaan myös ProAgria Oulun ja Kainuun alueella marras-joulukuussa järjestettävissä koulutuksissa. Tilaisuuksissa alustaa lehmän aistimaailmasta, käyttäytymisestä ja signaaleista lehmähavainnoitsija, kotieläinagrologi Tiina Karlström ProAgria Oulusta. Hyvästä eläimen ja karjanhoitajan suhteesta ja lehmän käsittelystä erilaisissa toimenpiteissä jakaa kokemuksiaan maidontuottaja Sari Alhainen Limingasta. Maailman lehmän silmin -koulutukset pidetään Kajaanissa, Kuusamossa ja Kärsämäellä. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Minna Tanner, puh ; ProAgria Oulu, Tiina Karlström, puh Ella Karttimo 6 maaviesti 4/2007

7 , Maatilan matkakulut yksiin kansiin Maatilayrityksessä kertyy vuoden mittaan paljon erilaisia ajoja. Miten ajot tulee kirjata ja miten matkakulut saa vähennettyä täysimääräisenä? ProAgria Maaseutukeskusten Liiton julkaisemaan ajopäiväkirjaan on koottu muistiinpanosivujen lisäksi keskeiset yrittäjää koskevat matkakulujen verotusasiat. Ajopäiväkirja sopii sekä maaja metsätalousyrittäjälle että liikkeen- tai elinkeinonharjoittajalle. Auton hansikaslokeroon mahtuvan ajopäiväkirjan koko on A5 ja siinä on 32 sivua. Hinta on kustantajalta tilattaessa 10 euroa. Lisätiedot: ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, puh , proagria.fi. Tilaukset myös netistä: www. proagria.fi/julkaisut. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2008! ProAgria Kainuu, Lappi ja Oulu Kainuun, Lapin ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lapin ja Oulun Kalatalouskeskukset TILIPALVELUJA eteläisellä alueella Ammattikalenteri ajan hallintaan ProAgria Oulu on tehostanut kirjanpitopalvelujaan Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa. Sekä Nivalan että Oulaisten toimistoissa on maanantaiaamuisin kello 9-12 päivystys, jolloin asiakkaat voivat tuoda kirjanpitoaineistojaan. Muina aikoina kannattaa ottaa yhteyttä alueen talousneuvojaan tai tallentajiin ja sopia tapaamisaika. Kun maatilojen koko kasvaa, reaaliaikaisen taloustiedon merkitys korostuu. Osa tiloista on siirtynyt arvonlisäverotuksessaan kuukausimenettelyyn, joka myös velvoittaa ajantasaiseen kirjanpitoon. Kuittien tallentamisella ja tiliöinnillä kuukausittain yritys tietää, miten sen talous kehittyy sekä voi tehdä tarkempia tulosennusteita tai välitilinpäätöksiä. Nivalan toimisto NITEK, Pajatie 5, Nivala talousneuvoja Markku Kalaoja, puh tallennukset Pirkko Kalaoja, puh Oulaisten toimisto Kehäkatu 4, Oulainen talousneuvoja Sari Isotalus, puh talousneuvoja Heikki Ollikainen, puh tallennukset Vuokko Lukinmaa, puh Haapajärvi, Pyhäjärvi talousneuvoja Erkki Ryynänen, puh tallennukset Heli Alatalo, puh Miten käyttää päivittäinen työaika tehokkaasti ja suunnitella vuotuinen ajankäyttö? Maatalouskalenteri 2008 sisältää ajanhallinnan ja -suunnittelun työkalujen lisäksi tiivistä ammattitietoa. Uutuutena tietosivuilla on i- tunnuksella merkittyjä nettiosoitteita, joista saa lisätietoa. Kalenterissa on lähes 70 sivua ammattitietoa johtamisesta, kasvintuotannosta sekä kotieläin- ja metsätaloudesta. Kalenterin loppuun kootusta osoitehakemistosta löytyvät alan yritysten ja yhteisöjen yhteystiedot. Maatalouskalenterin mukana on Viljelymuistiinpanot-taskukalenteri, johon voi tehdä kätevästi pellolla lohkokohtaiset muistiinpanot. Kun tallentaa ne sähköiseen muotoon esimerkiksi Wisu-viljelyohjelmistolla, pääsee hyödyntämään Lohkotietopankin vertailutietoja suunnittelussa ja seurannassa. A5-kokoisessa pöytäkalenterissa on 246 sivua ja käytännöllinen kierresidonta. Viljelymuistiinpanottaskukalenterin laajuus on 80 sivua. Kalenteripaketin hinta kustantajalta tilattaessa on 23 euroa. Hintaan lisätään lähetys- ja postimaksu. Lisätiedot: ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, puh tai Tilaukset myös netistä: Petri Karttimo a j a s s a VAIVATTOMASTI ASENNETTUNA VANHEMPIIN TALOIHIN UUDISRAKENNUKSIIN ENERGIAA SÄÄSTÄVÄ SELEKTIIVILASI MYÖS VÄHITTÄISMAKSULLA PITKÄ TAKUU KOKO HOMMALLE UPEAT ULKO-OVET Soita: HANNU RIEKKI MAANMITTAUS- TOIMITUKSET tilojen jaot yksityistie-toimitukset rajankäynnit MAAKAUPAT ALUSTA LOPPUUN kiinteistötiedot kiinteistöjen kauppakirjat kaupanvahvistukset rasitus- ja lainhuutotodistukset kiinteistörekisterikartat ja-otteet KARTAT Peruskartat Tiekartat Opaskartat Ulkoilukartat Digitaaliset kartta-aineistot KARTAT MYÖS SÄÄNKESTÄVÄKSI LAMINOITUNA LAPIN MAANMITTAUSTOIMISTO Hallituskatu 3B, Rovaniemi, puh , fax Suensaarenkatu 2, Tornio, puh , fax Kirkkokatu 16, Kemijärvi, puh , fax Kaamostie 6, Ivalo, puh , fax KAINUUN-KOILLISMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO Lönnrotinkatu 2C, Kajaani, puh , fax Kaiterantie 20, Kuusamo, puh , fax Toritie 1, Pudasjärvi, puh , fax POHJOIS-POHJANMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO Kansankatu 53, Oulu, puh , fax Valtakatu 4, Ylivieska, puh , fax /2007 maaviesti 7

8 Laatutreeni -koulutuskalenteri, talvi 2008 (muutokset mahdollisia) MARRASKUU Talouden hallinta ja sopimusasiat, Kärsämäen seurakuntatalo, Frosteruksenkatu 16. Ilm mennessä Onnistunut automaattilypsy, Utajärvi, Merilän kartano, Meriläntie 1. Ilm mennessä. JOULUKUU Talouden hallinta ja sopimusasiat, Kuusamon osuusmeijeri, Kitkantie 110. Ilm mennessä Maailma lehmän silmin, Kuusamon osuusmeijeri, Kitkantie 110. Ilm mennessä Maailma lehmän silmin, Kärsämäen seurakuntatalo, Frosteruksenkatu 16. Ilm mennessä. TAMMIKUU 3.1. Kotieläintilan ajankäytön hallinta, Utajärvi, Merilän kartano, Meriläntie 1. Ilm mennessä Kotieläintilan ajankäytön hallinta, Haapavesi, Valio, Teollisuustie 4. Ilm mennessä Hedelmällisyyden hallinta - kimurantit kiimakuviot, Utajärvi, Merilän kartano, Meriläntie 1. Ilm mennessä Utareterveyden hallinta - löysät pois utareesta, Taivalkoski, Hotelli Herkko, Taivalvaarantie 2. Ilm mennessä Hedelmällisyyden hallinta - kimurantit kiimakuviot, Taivalkoski, Hotelli Herkko, Taivalvaarantie 2. Ilm mennessä Utareterveyden hallinta - löysät pois utareesta, Utajärvi, Meri-län kartano, Meriläntie 1. Ilm mennessä. LAATUVALMENNUS Toimintajärjestelmäkoulutusta pienryhmissä. Koulutusryhmän koko voi olla 2-6 yritystä. Pienryhmiä voidaan muodostaa eri tuotantosuuntien kesken: kotieläintilat, kasvinviljelytilat, hevostalousyrittäjät. Koulutuspaikka vaihtelee sen mukaan, miltä alueelta pienryhmä muodostuu. MUU PIENRYHMÄKOULUTUS Pienryhmäkoulutusta järjestetään yrittäjien toiveiden mukaisesti esimerkiksi jonkin teemapäivän aiheesta. Pienryhmien koko tulisi olla 4-6 yritystä. Koulutusaiheena voi olla lähes mikä tahansa ajankohtainen asia. Pienryhmä voi halutessaan kokoontua useammankin kerran. Ryhmän kokoontumispaikan ja -ajan päättävät ryhmään tulevat yrittäjät. Pienryhmätoimintaan voi ilmoittautua oman maitotilaneuvojan kautta tai soittamalla ProAgria Oulun vaihteeseen. Ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, puh (08) , Lisätiedot: projektipäällikkö Markku Pellikka, puh , RAKENTAJAVALMENNUS Rakentajavalmennuksessa jatkuvat tilakohtaiset ohjaukset, joissa yrittäjä saa ammattilaisen ohjausta rakennusinvestointien käynnistämiseen ja toteuttamiseen, olipa kyseessä tuotantorakennuksen perusparannus tai uuden rakentaminen. Käytettävissä ovat rakentajaosaamisen lisäksi kaikki Proagrian palvelut, jotka voidaan yhdistää ns. tukitilatiimitoiminnaksi. Näin yrittäjä saa kokonaisvaltaisen paketin rakennusprojektinsa suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Lisätiedot: rakennusinsinööri Ari Hyvärinen, puh , Lisää tietoa koulutuksista osoitteessa ProAgria Oulu PL 106 (Kauppurienkatu 23), Oulu puh. (08) , faksi (08) , MITEN JOHDAT MAITOTILAA? Testaa tietosi maitotilan johtamisesta osoitteessa johtaminen/testi.php. OSTETAAN HYVÄÄ KUIVAA OLKEA MIELELLÄÄN ISOISSA ERISSÄ SOITA HETI JA TARJOA ATSO PAAVOLA OY P maaviesti 4/2007

9 l i h a ARI NOPANEN TILAKUNTO - uusi apuväline sikatilan tulosten tarkasteluun Sikatilat tallentavat vuosittain eri järjestelmiin, ohjelmiin ja laskelmiin valtavan määrän tietoa ja tunnuslukuja. Tulostetut raportit ovat laajoja ja sisältävät kymmeniä eri tunnuslukuja. Sikatilan Tilakunto on ProAgrian uusi verkkopalvelu sikatilojen toiminnan ja johtamisen kehittämiseen. Tilakuntopalvelulla yrittäjät voivat tarkistaa oman Tilakuntonsa ProAgrian sikatilaneuvojan kanssa vuoden 2008 alusta alkaen. Sikatilan Tilakunto-palvelu yhdistää tuotannon ja talouden keskeiset tunnusluvut sekä mahdollistaa yhtymäkohtien tarkastelun ja koko tilan tulosten analysoinnin. Tilakunto auttaa yrittäjää havaitsemaan tärkeimmät kehityskohteet toiminnan tehostamiseksi. Tilakunnossa on kaksi palvelua: Tilakunto ja Vuosivertailu. Tilakunto tiivistää tilan tulokset prosenttiluokkataulukkoon, josta on helppo tarkastella, millä tasolla ne ovat muihin verrattuna. Tulokset kertovat, millä osa-alueella tilalla on vertailuryhmään nähden kehitettävää ja missä ominaisuuksissa tila on parhaiden joukossa. Tilan tulos näkyy vain niiden ominaisuuksien osalta, jotka tilalle on laskettu ja tallennettu tietokantaan. Vuosivertailun avulla tilan tuloksien kehittymistä voi tarkastella viiden vuoden ajanjaksolla ja asettaa tavoitteita tuleville vuosille. Simo Sikasen esimerkkitilan Tilakunto on hyvä. Yrittäjä on onnistunut tilansa johtamisessa. Kiinteät ja muuttuvat kustannukset ovat hallinnassa. Kustannusten nousupaineet lisäävät kuitenkin haasteita. Tuotanto on kuluvana vuonna tehostettava, jotta nykyinen kannattavuus säilyy. Simo Sikasen tila kuuluu tuotosseurantaan. Lisäksi tilalle on tehty sikatilinpäätöslaskelma ja koko maatilan taloutta kuvaava tulosanalyysi. Tila on mukana myös ProViljelys-palvelussa, jossa tilalle suunnitellaan viljelyn peruslinjaukset ja vuotuiset suunnitelmat. Samalla saadaan selville muun muassa kotoisen rehuohran tuotantokustannus. PS-Studio/Keke Menestyvä sikatila selvittää taloutensa tuloksen ja kannattavuuden tilinpäätöksestä, asettaa tavoitteet tuloksen parantamiselle sekä miettii uusia toimintatapoja vertailutietojen pohjalta. Rehujen hintavertailu ja ruokintasuunnittelu merkitsevät säästöä rehukustannuksissa. Tilan tulokset näkyvät taulukossa selkeästi. Emakkomäärällä mitattuna esimerkkitila on keskimääräistä suurempi. Tuotannon tehokkuus ja pahnuetulokset ovat hyviä. Parannettavaa kuitenkin on porsaskuolleisuuden alentamisessa, emakkojen tehottomuuspäivien pienentämisessä ja porsimisprosentin nostossa. Kun selvitetään syyt näiden tunnuslukujen tasoon ja etsitään ratkaisuehdotukset, voidaan tuotannon tehokkuutta nostaa ja myytyjen porsaiden määrää lisätä. Onnistuminen tuotannossa näkyy myös esimerkkitilan talousluvuissa. Emakkoa ja vuotta kohti saatava katetuotto A on huippuluokkaa. Työnkäytön osalta tuotantoa on mahdollisuus tehostaa. Työtunteja emakkoa kohti kuluu melko paljon vertailuryhmään nähden. Tämä kasvattaa työkustannusta ja vaikuttaa lopulliseen taloudelliseen tulokseen. Emakkoa kohti yrittäjän voittoa jää 173 euroa vuodessa. Kasvinviljely on usein sikatilalla keskeisessä roolissa koko tilan toiminnassa ja tuloksen tekemisessä. Sikatalous tuottaa hyvin, mutta koko tilan tasolla tulos on vaatimattoman. Taloudellisen tuloksen laskeminen koko tilalle on tärkeää, jotta nähdään mitkä osat tilasta tuottavat hyvin ja mitkä heikentävät tulosta. Sikatilan Tilakunto tiivistää koko maatilan keskeiset tunnusluvut. Tilakunto tehokäytössä maitotiloilla Maitotiloilla Tilakunto on suosittu palvelu. Se avattiin vuonna 2004, jolloin se sisälsi tilan tiedot ja vertailutiedot muihin tiloihin. Vuonna 2005 palvelu laajentui Vuosivertailu-palvelulla ja viime vuonna kokonaisuus laajennettiin kattamaan koko maitotilan tarpeet. Nyt palvelussa yhdistyvät kaikki maitotilan keskeiset tunnusluvut tuotannosta ja taloudesta. Tähän mennessä palvelua on käyttänyt maitotilaa tilansa ja tuotantonsa kehittämisessä. Sikasen tilalla koko maatilan talous pyörii hyvin. Yrittäjätuloa kertyy kohtuullisesti ja tuntipalkka on lähellä tavoitetta. Alle yhden jäävä kannattavuuskerroin kuitenkin osoittaa, ettei tavoitteita omalle työn työlle ja oman pääomalle saavuteta. Tuloksen parantaminen aloitetaan analysoimalla keskimääräistä korkeampi kulujen ja liikevaihdon suhde. Liikevaihdosta 57 prosenttia valuu muuttuvien kulujen kattamiseen. Samalla tilalla eri vuosien vertailussa kyseinen tunnusluku on havainnollinen. Myös työtä kuluu esimerkkitilalla keskimääräistä enemmän, jolloin palkkavaatimuksen osuus kasvaa. Vierasta pääomaa ei tilalla ole paljon, ja kiinteät kustannukset ovat hallinnassa. Laskettaessa tammikuussa 2008 Simo Sikaselle vuoden 2007 Tilakunto saadaan selville, miten yrittäjä on onnistunut hallitsemaan kustannusten rajun nousun muun muassa rehun hintojen noustessa ja mitä tulokselle on käynyt. iten viiteryhmä on pärjännyt? Ovatko esimerkkitilan tulokset nykyistä lähempänä parhaan 10 prosentin tuloksia? Ari Nopanen on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton tuoteryhmäpäällikkö, puh , 4/2007 maaviesti 9

10 l i h a Rehujen hyväksikäyttö on yksilökohtaista. Hyvän emolehmän karkearehun syöntikyky on suuri ja sen kunto pysyy tasaisena. Se hyödyntää lyhyen laidunkauden tehokkaasti ja kuntoutuu syksyyn mennessä vähintään luokkaan 3. Yleensä tämä merkitsee noin neljän kuukauden aikana 100 kilon painon lisäystä. Emolehmien laihuus ja lihavuus heikentävät tuotanto-ominaisuuksia ja tulosta. Jokaisen emolehmäkarjanomistajan jalostustavoitteena pitäisi olla mahdollisimman yhtenäinen karja. Rehujen hyväksikäyttö periytyy hyvin. Jos mahdollista, kannattaa emoista poistaa ne, jotka eivät pysty pitämään kuntoaan valitulla rehustusmallilla. EMOLEHMÄN KUNTOLUOKITUS on sisäruokintakauden perusta Ruokinnansuunnittelu pitää rehukustannukset kurissa ja optimoi karjan tuotoksen. Emolehmien sisäkauden ruokinta kannattaa suunnitella karkearehuvaltaiseksi. Ravintoarvoltaan kahdella eritasoisella karkearehulla saadaan toimiva rehustus koko karjalle. Rehuanalyysi on ainoa tapa tietää, mitä eläimet todella syövät. Kun ravintoainesisältö on tiedossa, vältytään yli- ja aliruokinnalta sekä ikäviltä yllätyksiltä. Säännöllinen kuntoluokitus on emolehmätilan hyvä ja yksinkertainen apuväline. Kuntoluokituksella voidaan seurata rehustuksen onnistumista. Eläimen kunnolla tarkoitetaan sen lihavuutta eli kuinka paljon eläimessä on rasvaa. Kuntoluokkaa määritettäessä on arvioitava myös eläimen rakenne eli kokoluokka ja lihaksikkuus. Kuntoluokka vaikuttaa maidontuotantoon, poikimavaikeuksiin, tiinehtyvyyteen ja talviruokintaan. Luokan merkitys on suurin poikimisen ja tiinehdyttämisen aikaan sekä sisäruokintakauden alussa. Sisäruokintakauden alussa emolehmät jaetaan ruokintaryhmiin kuntoluokituksen avulla. Käytännössä eläimet on hyvä jakaa kolmeen eri ryhmään: hyväkuntoiset ja täysikasvuiset emot 1-2 kertaa poikineet ja kunnostettavat emot kantavat hiehot. Jos ruokintaryhmiä on vain yksi, eläimet on ruokittava heikoimman luokan mukaan. Osa emoista lihoo ylikuntoisiksi ja rehua tuhlaantuu, koska rehustus ei kohdistu oikein. Ruokintaryhmiä koottaessa pitää huomioida eläinten ikä. Tiineet hiehot ja 1-2 kertaa poikineet emot ovat arvoasteikossa alimpana. Ne tarvitsevat ravintoa vielä omaan kasvuunsa. Yhdessä ryhmässä ne eivät pysty useinkaan tyydyttämään ravinnontarvettaan. Tilanne korostuu rajoitetulla ruokinnalla. Jos ruokintapaikkoja ei ole tarpeeksi suhteessa eläinmäärään, heikoimmat rehut jäävät viimeisiksi. Uudistukseen kasvatettavat lehmävasikat tarvitsevat aina oman ryhmänsä. Erityinen rehustuksen tarkastelun paikka on, jos karjan eläimistä 10 prosenttia on joko laihoja tai hyvin lihavia. Tavoitekuntoluokat (asteikko 0-5): Ajankohta Kuntoluokka Sisäruokintakauden alku 3,0 3,5 Poikiminen 2,5 3,0 Astutus,0 2,5 MAIJU PESONEN Rehuntarve riippuu emolehmän koosta, rehun hyväksikäyttökyvystä, iästä, tuotantovaiheesta ja kasvatusoloista. Emon vuosittaisesta ravinnontarpeesta 2/3 on ylläpitoruokintaa. Yksittäisistä tekijöistä maidontuotanto lisää eniten rehustuksen tarvetta. Iso emolehmä syö ja tarvitsee enemmän. Pötsi vaatii noin kilon karkearehun kuiva-ainetta jokaista alkavaa 100 elopainokiloa kohti. Noin 600-kiloinen emolehmä tarvitsee ainakin 7,2 kiloa heinää tai 17 kiloa esikuivattua säilörehua päivittäin. Useiden emojen syöntikyky on paljon suurempi. Tähän vaikuttaa karkearehun laatu. Oljen täyttävyys ainoana rehuna on liian suuri. Laadukkaampia rehuja emolehmä syö helposti yli tarpeen. Jos rehun energia-arvo on alle 0,73 ry/kg ka, sitä voi syödä vapaasti. Myöhään korjattu säilö- ja kokoviljasäilörehu on oivaa emojen evästä. Kokoviljasäilörehun valkuaispitoisuus on usein 10 prosenttia kuiva-aineesta eli riittävä taso ylläpitokaudelle. Kokoviljasäilörehun valkuaispitoisuutta voidaan nostaa lisäämällä siemenseokseen esimerkiksi hernettä. Kaurahernekokoviljasäilörehu on täsmärehua maidontuotantokaudelle ja tiineille hiehoille, vapaasti syötettynäkin. Voimakas ruokinta ja nopea kasvu 3-8 kuukauden iässä voi rasvoittaa lehmävasikoiden utarekudosta ja heikentää niiden emo-ominaisuuksia. Useimmat hiehot eivät kuitenkaan saavuta sukukypsyyttä ennen kuin niiden elopaino 65 prosenttia aikuispainosta. Yleensä tämä merkitsee rodusta riippuen gramman päiväkasvua. Noin puolen vuoden jälkeen kasvu vaatii noin 1,5 ry/100 kiloa. Kaikkien uudistuseläinten ruokinta onnistuu hyvälaatuisella, sulavuudeltaan paremmalla säilörehulla. Näin saadaan myös valkuaisentarve tyydytettyä. Poikimavaikeuksien ehkäisemiseksi viljaa ei suositella viimeisinä tiineyskuukausina. Taloudellisesti on kannattavinta poi ittaa hiehot ensimmäisen kerran kaksivuotiaina. Poikimapainon vähimmäistavoite on 85 prosenttia aikuispainosta. Suola (NaCl) on ainoa kivennäinen, jonka syöntiä nauta säätelee tarpeen mukaan. Kotoiset rehut ja laidun vaativat aina kivennäistäydennyksen, pelkät suolakivet eivät riitä. Karkearehuruokinnalla on huomioitava riittävä fosforinsaanti. Sen puute voi aiheuttaa tiinehtymisongelmia. Runsas apilapitoisuus nostaa rehun kalsiumin määrää. Liika kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä. Magnesiumia on saatava rehusta jatkuvasti. Korkea kaliumpitoisuus heikentää magnesiumin imeytymistä, mikä altistaa laidunhalvaukselle. Luomutilalla seleeni saadaan vain kivennäisistä. Sen puute aiheuttaa lihasrappeumaa, tiinehtymisongelmia, jälkeisten kiinni jäämisiä ja heikentynyttä vastustuskykyä. Tunnutuskivennäinen on usein oikea valinta emojen sisäruokintakaudelle. Ummessa olevien emojen ruokinnan kalsiumin ja fosforin suhde on 1:1, maidontuotantokaudelle ja nuorkarjalle vastaavasti 2:1. Kivennäiset on pääsääntöisesti A-, D- ja E-vitaminoitu, joten erillistä vitamiinilisää ei normaalilla rehustuksella tarvita. Maiju Pesonen työskentelee AtriaNaudan nautatilankehittäjänä. 10 maaviesti 4/2007

11 a j a s s a Käyttäjien kokemukset Suomen Rehun Pötsitehosterehuista ovat olleet loistavia. Erityisesti loppulypsykauden normaalisti laskeva tuotos on tiloilla parantunut merkittävästi! SNELLMAN KASVAA JA HAKEE LISÄÄ TUOTTAJIA TERVETULOA MAATILAN PARHAAT -TUOTTAJAKSI! Ota yhteyttä: ennuste Pekka Taipale, alue-edustaja Eero Sallinen, alue-edustaja Antti Sallinen Matti Kastarinen, MP kenttäedustaja Vesa Hihnala, MP kenttäpäällikkö Tuottajapalvelu: Hankintakehitys / milj. kg Yhteensä Sika Nauta OY SNELLMAN AB 24,5 17,0 7,5 Se aito ja oikea Pötsitehoste parantaa tutkitusti myös loppulypsykauden tuotosta. Lue lisää: ja Oiva-Krono Topin ja Mainio-Krossin menestyksestä innostuneena liitimme Pötsitehostetalliimme kaksi uutta lupausta: Aimo-Krossi -täysrehun ja viljaisen Puhti- Krossi Top - puolitiivisteen. Acetona Trio: koska sinulla on vain kaksi kättä. Ainutlaatuinen rehu-uutuus - koko lypsykausi yhdellä tuotteella! Acetona Trio on täysin uudenlainen terveysrehu automaattiruokintaan. Siinä on lehmän tarvitsemat kivennäiset, Suomen Rehun ainutlaatuista Acetona energiaa ja Pötsitehostetta - kaikki yhdessä säkissä! Se helpottaa ruokkimista poikimisen jälkeen: se on helppo jakaa ja tukee lehmän palautumista. Uutuus on osa S u o m e n R e h u n A c e t o n a Ter veysohjelmaa, jolla tur vaat onnistuneen poikimisen ja hyvän tuotoksen. 4/2007 maaviesti 11

12 k a s v i VILJELYSUUNNITTELU työn alle vaikka heti! RISTO JOKEL A Viimeistään nyt kannattaa paneutua tulevan vuoden viljelysuunnitteluun, sillä suunnitelman teosta hyvissä ajoin on monia etuja. Lannoitteiden hinnat nousevat kausihinnoittelun vuoksi kuukausittain. Taloudellinen säästö on huomattava, kun ne ostetaan syksyllä. Myös viime vuoden kokemukset ovat hyvin muistissa, joten niitä voi hyödyntää ensi vuoden lannoituksia mietittäessä. Miesmuisti on sen verran lyhyt, että keväällä moni asia on jo unohtunut. ProAgria Oulun neuvojat tekevät viljelysuunnitelman tammikuun loppuun saakka 20 euroa edullisemmin kuin keväällä. Uusi ympäristötuki toi monia muutoksia edelliseen kauteen. Typen ja fosforin maksimimäärät ovat muuttuneet. Yleensä muutoksissa on menty alaspäin. Erityisesti eloperäisten maiden suurimmat sallitut typpimäärät ovat laskeneet selvästi. Fosforin osalta viimeistään ensi vuonna on kaikkien ympäristötukea hakeneiden viljelijöiden lannoitettava viljavuustutkimuksen mukaan. Perustasoja ei saa enää käyttää. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että fosforimaksimit lähtevät nollasta ylöspäin. Uusien ympäristötukisäädösten vuoksi on selvää, että viljelysuunnitelma on tehtävä ennen lannoitteiden ostoa. Jos lannoitteet ostetaan ennen suunnittelua, niiden sovittaminen viljelysuunnitelmaan jälkikäteen on yleensä mahdotonta. Lannoitteiden nimet ja ravinnepitoisuudet ovat myös muuttuneet, joten lannoitteita ei voi ostaa edellisen vuoden perusteella. Karjanlannan fosforin käyttökelpoisuusprosentin lasku 85:een ja alentuneet fosforimaksimit aiheuttavat sen, että ensi vuonna saa laittaa karjanlannan lisäksi vähemmän fosforilantoja kuin edellisinä vuosina. Monella karjatilalla on osassa pelloista fosforipitoisuudet nousseet aikaisempien vuosien lannoitusten vuoksi hyvin korkeiksi. Ympäristötukisääntöjen mukaan on fosforimaksimi monesti tällaisilla pelloilla nolla. Kun käytetään pelkästään karjanlantaa, saa fosforia kuitenkin laittaa kiloa hehtaarille muissa kuin arveluttavan korkeassa luokassa. Poikkeussäännön ja yleensäkin uusien ehtojen toteuttaminen vaatii runsaasti asiaan paneutumista tai suunnitelman tekemistä asiantuntijan kanssa yhdessä. Viljan hinnan noustua reippaasti kannattaa peltojen perusparantaminen ja kalkitus ottaa uuteen harkintaan. Kalkitus parantaa merkittävästi ravinteiden liukoisuutta ja käyttökelpoisuutta. Peltojen ph-tavoitteeksi kannat- taa asettaa 6-6,7 maalajista ja viljelykasvista riippuen. Toisaalta ylikalkitusta kannattaa välttää, koska silloin muun muassa kasvien mangaanin saanti vaikeutuu. Kalkkilaji valitaan pellon kalsium- ja magnesiumpitoisuudet huomioon ottaen. Pelloissamme on yleensä magnesiumia aika runsaasti, joten kalkitukseen sopii useimmiten kalkkikivijauhe tai magnesiumpitoinen kalkki. Raivatut pellot ovat aivan oma juttunsa. Niihin kannattaa monesti laittaa magnesiumpitoista tai dolomiittikalkkia. Hyvä viljelysuunnitelma luo pohjan ensi vuoden sadolle. Eniten ensi kesän onnistumiseen vaikuttavat kuitenkin muokkaustoimenpiteet ja onnistunut kylvö. Tasaisen kylvöpohjan luomiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää on saada siemenet kosteaan maahan, mutta ei liian syvälle. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava. Kesäkukkien sopimusviljelyä laatutuottajalta Kysy tarjoustamme! Talvilahdentie 6 A SOTKAMO Puh. (08) Uutta! 12 maaviesti 4/2007

13 k a s v i Lannan ravinteet talteen järeällä kalustolla Lietteen sijoittaminen nurmen sisään kiinnosti viljelijöitä lokakuisessa lietelannan sijoituslevitystekniikan työnäytöksessä Kärsämäen Välikylällä. Maidontuottaja Arto Kopolan tilan nurmipellolla järjestetty näytös kiinnosti noin 80 viljelijää. Näytöksessä sijoitti lietettä luomutilan kolmannen vuoden apilanurmipeltoon kärsämäkisten Veljekset Aittolan ja Vesa Oikarisen Vredo - kuormaa kantava lietteensijoituslevitin ja haapavetisen Agronic Oy:n valmistama lietelannan multausvaunu. Esittelyssä olivat tällä kertaa lähinnä urakointi- tai yhteiskäyttöön soveltuvat koneet. Uutta ajattelua edusti Hollannista käytettynä hankittu Vredo-kalusto, joka kulki oman voimakoneen avulla. Perinteisempi malli oli Haapavedellä valmistettu Agronicin multausvaunu, jota vedettiin traktorilla. Huomiota näytti erityisesti herättävän Vredon niin sanottu koiraohjaus, 18 astetta kääntyvä akselisto, mikä mahdollisti etu- ja takapyörien eri ajolinjat, mikä vähentää tallausvaikutusta kasvustoon ja maaperään. Lietteen sijoittamista nurmen sisään voidaan perustella monin tavoin. Lannan ravinteet saadaan paremmin hyötykäyttöön, juustontekijät ovat mielissään, eikä maan sisään sijoitettu lanta haise. Kun levitys- ja siirtotekniikka ont kunnossa, työ sujuu sukkelaan ja lantaa päätyy kaukaisemmillekin lohkoille. Paikalla olleen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Päivi Nykänen-Kurjen mukaan ympäristölainsäädäntö ja tukiehdot määrittävät tarkasti, miten paljon ja milloin pellolle voidaan lantaa levittää. Maatalouden ravinteiden käyttö ja ravinnepäästöt ovat tiukassa seurannassa. Uudet lietelannan levitystekniikat ottavat entistä paremmin huomioon myös ympäristövaatimukset. Karjanlannan typpi haihtuu helposti levityksen yhteydessä ammoniakkina ilmaan. Varmin keino välttää typen haihtumista on sekoittaa lanta maahan levityksen yhteydessä. Mullokselle levitetystä lietteestä typen haihtuminen voi olla suurta, mikä riippuu olosuhteista ja ajasta, jonka mullos on muokkaamattomana. Lämpötilan nousu voimistaa ja sade hidastaa haihtumista. Haihtuneet ja huuhtoutuneet ravinteet kuormittavat ympäristöä ja aiheuttavat taloudellisia menetyksiä, minkä vuoksi karjatiloilla tuotetut ravinteet tulisi hyödyntää maksimaalisesti peltoviljelyssä, Paula Nykänen-Kurki muistutti. Hän on MTT:llä Mikkelissä työskentelevä vanhempi tutkija ja Suomen johtavia lannan ravinteiden hyödyntämistä ja nurmen suorakylvöä selvittäviä tutkijoita. ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvoja vastaava Olli Valtonen on laskenut Aittoloiden kahdella lohkolla viljavuustutkimukseen perustuvalla Wisu-ohjelmalla raja-arvoja lietelannan levityksen hinnalle verrattuna ostolannoitteisiin. Lohkolla, jonka fosforitaso oli välttävä ja viljelykasvina oli vain viljaa, levityshinta pystyi olemaan 3,52 euroa/m3 lietettä. Toisella lohkolla, jonka fosforitaso oli myös välttävä, käytettiin nurmi- ja viljakiertoa. Tällöin levityskustannus lohkolla oli 2,52 euroa/m3. Hintaeron selvittää jälkimmäisen lohkon kaliumtaso, jota jouduttiin paikkamaan vielä lietteen lisäksi ostolannoitteella. Ravinteita suunniteltiin annettavan saman verran kuin ostolannoitteissa, eikä multauksen vaikutusta otettu laskelmassa huomioon. Viljelijän tulisikin laskea lohkoilleen raja-arvo, jonka lietekuutio saa maksaa keinolannoitukseen verrattuna. Tämä helpottaa päätöksentekoa, kun mietitään esimerkiksi levityksen ulkoistamisen hintaa. Raja-arvo riippuu pellon ravinnetilanteesta. Optimaalisessa tilanteessa keinolannoitus vain täydentää lietelannoitusta oikean ravinnetasapainon saavuttamiseksi, Olli Valtonen selvittää. Paula Nykänen-Kurki Työnäytöksen järjestivät Tulevaisuutta Työstäen, Vilja rehuksi suoraan ja Maatalouden ICThankkeet. HANNU KOKKONIEMI OLLI VALTONEN Kuormaa kantava lietteensijoituslevitin liikkui oman voimakoneen avulla. Sen etu- ja takapyörien eri ajolinjat vähentävät kasvuston ja maaperän tallausta. Hannu Kokkoniemi on ProAgria Oulun yritysneuvoja ja Tulevaisuutta työstäen hankkeen projektipäällikkö. Olli Valtonen työskentelee luomuneuvonnan vastaavana. Luomun peruskurssi ja , Ruukin Maaseutuopisto, Sammalkankaantie 28 ProAgria Oulun järjestämä talven ensimmäinen luomukurssi täyttää erityistukisopimuksen koulutusehdot. Koulutus on tarkoitettu kaikille viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneita maankasvukunnon parantamisesta ja karjanlannan käytön tehostamisesta. Koulutus sisältää viisi lähiopetuspäivää. Kurssin hinta on alv. Maksuun sisältyvät opetus, monisteet ja kahvi. Kurssi järjestetään, jos osallistujia on vähintään kahdeksan. Sukupolvenvaihdostilat huomioikaa, että myös jatkajan peruskurssi tulee olla ensisijaisesti käytynä, jotta luomusopimuksen voi siirtää jatkajalle. Sitovat ilmoittautumiset pe klo 14 mennessä: ProAgria Oulu, luomuneuvonnan vastaava Olli Valtonen, puh , olli. Voit myös ilmoittautua helposti Internetosoitteessa > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. 4/2007 maaviesti 13

14 y r i t y s KEHITYSKESKUSTELU kirkastaa visiot mielen päältä suunnitelmaksi VIRPI HUOTARI ELL A KARTTIMO ProAgrian neuvojat ovat viime aikoina ehdottaneet monella tilalla, olisiko aika istahtaa alas ja pysähtyä muutamaksi tunniksi miettimään, mihin yritys on menossa. Palvelusta käytetään nimeä kehityskeskustelu, joka on uusi valtakunnallinen toimintamalli. Yrittäjän ja asiantuntijan välisessä keskustelussa tarkastellaan yrityksen nykytilaa ja tuloksia. Samalla kartoitetaan vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Kun suunta on selvillä, seuraavat askeleet ovat jo helpommat. Suomen kilpailukyvystä puhutaan joka puolella. Tuottavuutta pitää parantaa, tehokkuutta lisätä ja osaaminen tulee varmistaa. Tähän asiaan törmäämme niin sairaaloissa, kunnissa, tehtaissa kuin maaseutuyrityksissäkin. Miten maaseutuyrittäjä voi parantaa sitä paljon puhuttua kilpailukykyä? Mitä pitäisi tehdä? Onko neuvontajärjestöstä apua? Kehityskeskustelussa kirkastetaan lähitulevaisuutta ja visioita siitä, millainen yritys on viiden vuoden kuluttua. Emäntä ja isäntä suunnittelevat yhdessä neuvojan kanssa kehityspolun kohti tavoitteita ja sopivat väliaskeleet matkan varrelle. Lopputuloksena syntyy suunnitelma keinoista, jonka avulla yritys kehittyy haluttuun suuntaan. Kehityskeskustelun tuloksena selviää, mitkä ProAgrian palvelut ja tuotteet auttavat juuri kyseistä yritystä kohti omia tulevaisuuden tavoitteita. On hyvä varautua mahdollisiin uhkiin ja suunnitella, miten vahvistaa yrityksen heikkouksia. Samalla sovitaan tarvittavat toimenpiteet, aikataulut ja yrityksen tarvitsemat eri alojen asiantuntijat. Keskustelusta syntyy palvelusopimus, jossa ovat kirjattuina yrityksen tarvitsemat palvelut. Myös yhteistyöverkostot ovat laajasti apuna toiminnan kehittämisessä. Jotta keskustelusta saisi mahdollisimman paljon irti, kannattaa siihen valmistautua huolella, kaivaa etukäteen esille mahdollinen johtamisen laatukäsikirja sekä miettiä tavoitteita ja toiveita. ProAgria Oulu tarjoaa asiakkailleen parin tunnin kehityskeskustelun veloituksetta toisen palvelun yhteydessä. Tämä voidaan yhdistää esimerkiksi viljelysuunnitteluun, maitotilaneuvonnan käyntiin tai talousneuvonnan käyntiin. Tulevaisuuden syvällisempään suunnitteluun sopii laaja kehityskeskustelu, joka kestää lähes koko päivän ja maksaa alkaen 215 euroa (alv 0 %). Pienin askelin kohti tavoitteita on ollut Iin Oijärvellä sijaitsevan Klaavuniemen maitotilan periaatteena kautta vuosien. Jaana ja Kari Klaavuniemi ovat hoitaneet tilaansa pian 25 vuotta. Tällä hetkellä parsinavetassa on parikymmentä lypsävää ja lisäksi nuorta karjaa. Kun isäntä otti yrityksen haltuun nuorena, intoa ja voimia tilan kehittämiseen riittää edelleen. Tavoitteita ja kehittämisen paikkoja riittää, ja niitä pikku hiljaa parannetaan, Jaana Klaavuniemi kertoo. Hän kävi tämän vuoden alussa myös ProAgria Oulun järjestämän toimintajärjestelmäkoulutuksen, niinpä tilan toiminnan terävöittäminen on ollut ajankohtaista. Tähän tilanteseen on sopinut hyvin kehityskeskustelu, jota ProAgria Oulun maitotilaneuvoja Elvi Kehusmaatutilan väelle ehdotti tuotosseurantakäynnillään. KYSY LISÄÄ! ProAgria Kainuu Lypsykarjatilat: maitotilakehittäjä Minna Tanner; maitotilaneuvojat Eila Niskanen, (myös lihanautatilat) ja Jaana Juntunen, Emolehmätilat: kotieläinagronomi Helena Kämäräinen, Sukupolvenvaihdostilat: suunnitteluagronomi Osmo Tiikkainen, Maaseutuyritykset: yritysneuvojat Tarja Poikela, ja Soili Hypén, Puutarhayritykset: luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen, ProAgria Lappi suunnitteluagronomi Ari Alamikkotervo, ProAgria Oulu kotieläinagronomi Virpi Huotari, palveluvastaava Sari Isotalus, Ella Karttimo Jaana Klaavuniemi (vasemmalla) ja Elvi Kehusmaa keskustelevat maitotilan suunnittelusta, seurannasta ja käytännön työstä neljä kertaa vuodessa tuotosseurannan yhteydessä. Kehityskeskustelun aikana tulivat ensimmäisen kerran kirjatuksi tilan väen mielessä liikkuneet investointiajatukset. Nykytilanteen ymmärtäminen on kehityskeskustelun perusta. Mitkä ovat yrityksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat? Onko meillä muka vahvuuksia, oli ensimmäinen ajatus, kun aloittelimme keskustelua, Jaana Klaavuniemi naurahtaa, Neuvojan kansa pohdiskellessa nousivat esille tilan väen ammattitaito, kiinnostus työhön, halu kehittyä ja kehittää sekä parantaa tuotantoa. Myös eläinrakkaus haluttiin kirjata tilan vahvuudeksi. Kehityskeskustelun kuluessa tuli ensimmäisen kerran myös laitettua ylös mielen päällä ollut ajatus eläinpaikkojen laajentamisesta, mihin hyvän mahdollisuuden tarjoaa tyhjillään oleva lato. Asiat on hyvä kirjata ylös. Ei riitä, että niitä pyörittelee mielessään. Kun on mustaa valkoisella, niiden etenemistä ja toteutumista voi seurata, Elvi Kehusmaa sanoo. Laajentaminen merkitsisi lehmäpaikkojen lisäksi myös parempia työoloja emännälle ja isännälle. Samalla lievenisi kehityskeskustelussa esiin noussut uhka: maatilayrittäjien terveys. Tilan kehittämistä ajatellaan usein rakentamisena tai investointina. Tilan kehittämistä voi kuitenkin olla esimerkiksi tuotanto-olojen sekä eläinten ja hoitajien hyvinvoinnin parantaminen tai solumäärien vähentäminen. Ne kaikki vaikuttavat viljelijän jaksamiseen ja siihen, mitä tehdystä työstä jää käteen, Elvi Kehusmaa korostaa. KLAAVUNIEMEN tilan seuraava askel on potkaista hanke liikkeelle ja perehtyä investointiin liittyvään byrokratiaan. Ajatuksena on eläinmäärän tuplaaminen eli edelleenkin kasvu pienin askelin, Jaana Klaavuniemi lisää. Elvi Kehusmaa suosittelee kehityskeskustelun käymistä 2-3 vuoden välein, jolloin voidaan seurata, miten tavoitteet ovat toteutuneet. Toki välivuosinakin tehdään tarvittaessa korjauksia suunnitelmiin. Jotta kehityskeskustelusta tulisi mahdollisimman antoisa, kannattaa tilan väen miettiä valmiiksi omat odotuksensa ja toiveensa ennen neuvojan kanssa alas istahtamista. 14 maaviesti 4/2007

15 y r i t y s Viljojen ja nurmikasvien siemenet, sekä siemenseokset. Edullinen kotiinkuljetus omilla autoilla. UUTUUS, AIKAINEN PEPPI-KAURA! Varmista runsas sato Kun peltoviljelyn ravinteiden määrää tullaan rajoittamaan, on entistäkin tärkeämpää, että saat lannoitteista maksimaalisen hyödyn irti. Kalkitsemalla kasvit hyödyntävät jopa 30 % paremmin lannoitteiden ravinteet. Tee siis kalkkitilaus jo tänään. Lisätietoa kalkituksen hyödyistä: 30 % ä, saat 3 %:n hintaedun ja levitysaikaa asti. Kalkitsemalla kasvit hyödyntävät jopa 30 % paremmin lannoitteiden ravinteet. Matti Lappalainen Pohjolan jyväjemmari oy Rapakkojoentie Heinäkylä Puh./Fax: GSM: Pekka Paananen Kumpulanmäen pakkaamo Porovedentie Iisalmi Puh./Fax: GSM: Antero Kiiskinen Halkoniementila Syvänniementie Iisalmi Puh Fax: GSM: Tapio Kainulainen Koukomäen Luomusiemenpakkaamo Linkinniemenkatu IISALMI GSM: /2007 maaviesti 15

16 y r i t y s Arctic Reindeer valmiina joulusesonkiin KOLMEN VARTIN POROTILAELÄMYS ELL A KARTTIMO Arctic Reindeer Oy on vuoden vanha matkailuyritys ja porotila, joka sijaitsee Napapiirillä Rovaniemellä aivan joulupukin pajan tuntumassa. Yrittäjä Miia Merkku odottaa yrityksen toista joulusesonkia hyvin valmistautunena ja luottavaisin mielin. Joulukuun päivinä kaiken on sujuttava, sillä lupauksien lunastamiseen saattaa olla aikaa vain kolme varttia. Ella Karttimo Kun on ajanut Rovaniemeltä napapiirille, kääntynyt joulupukin pajan kohdalta vasemmalle ja körötellyt hiekkatietä puolisen kilometriä, vastaan putkahtavat poroaitaukset, hirsinen pirtti, kota ja pari pienempää rakennusta. Saamelaispukuinen Miia Merkku täyttää sankoa jäkälällä: tulossa on kiinalaisryhmä, joka pääsee ruokkimaan porotilan eksoottisia asukkeja. Porot ovat kuuluneet nuoren yrittäjän elämään lapsesta saakka, sillä isä Reima Ylinampa hoitaa porotilaa Tiaisessa. Myös poroajelut kuuluivat työhön jo ennen tyttären kanssa perustettua matkailuyritystä. Olen halunnut yhdistää yrityksessä kaksi kulttuuria: äitini ja mummoni saamelaisuuden sekä isäni puolelta poronhoidon perinteet. Nuoruudestaan huolimatta Miialla on kymmenen vuoden kokemus matkailualalta. Matkailuopinnot Rovaniemen ammattikorkeakoulussa ovat loppusuoralla, mutta uuden yrityksen pyörteissä ne ovat joutuneet kuluvana vuonna odottamaan. Arctic Reindeer järjestää porotilavierailuja, poroajeluita ja -safareita, ohjelmapalveluita ja Lapin kasteita. Yritys sai lentävän lähdön, sillä keskeiset rakennukset, pirtti ja kota, valmistuivat vuosi sitten 27. marraskuuta. Ensimmäiset asiakkaat täyttivät porotilan jo 1. joulukuuta. Ensimmäisen kuukauden aikana yritys sai järjestää poroelämyksiä liki kävijälle, joista 99 prosenttia oli ulkomaalaisia pääasiassa brittejä. Voisi odottaa kertomuksia erinäisistä sattumuksista ja yllätyksistä, joita uusi yritys alkutaipaleella kohtasi, mutta Miia Merkku sanoo, että kaikki meni odotusten mukaan. Auttoi paljon, kun oli jo kokemusta matkailualalta. Asiat oli suunniteltu niin, että kaikki toimi - oli tarpeeksi tekijöitä ja poroja, jotka osasivat tehtävänsä. Pohjoisesta haettavaan jouluelämykseen kuuluu oleellisena osana lumi. Viime vuoden leuto syystalvi järjesti kuitenkin oman yllätyksensä, kun lunta ei alkanut kuulua. Kun markkinoimme lunta ja talvea, laadukkaaseen palveluun Suuressa kodassa maistuu mehu tulen loimussa. Kodassa on tilaa 50 vieraalle. kuuluu myös vastuu lupauksista. Teimme lokakuussa pakkasaikaan tykkilunta, jota sitten levitimme joulukuussa ajoreiteille, että asiakkaat pääsivät poroajelulle. Toimintavarmuus lisää asiakasmäärää moninkertaisesti. Myös täksi jouluksi on varastoitu lunta. Yhteistyökumppanina on koiravaljakkoajeluja järjestävä naapuriyrittäjä, jonka kanssa ajoreitit pohjustetaan kestäviksi tykkilumella. Yhteisten reittien ansiosta säästämme lunta. Myös porot ja koirat ovat tottuneet yllättävän nopeasti toisiinsa. Matkailualan kokemukset olivat hyvä pohja lähteä suunnittelemaan omaa yritystä. Oma porotila 60 kilometrin päässä Tiaisessa todettiin sijainniltaan liian kaukaiseksi kiireisille kulkijoille. Maa-alueen uudelle yritykselle vuokrasi Rovaniemen kaupunki. ProAgrian yritysneuvoja on ollut iso apu ja kumppani. Yhdessä olemme laskeneet hintoja ja kehittäneet toimintaa. Sparraus jatkuu edelleen, sillä uutena ihmisenä yritysmaailmassa ei osaa ottaa kaikkea huomioon. Ulkopuolisen näkökulman ansiosta olemme säästäneet rahaa, kun asiat on pitänyt miettiä ja perustella. Asioita on myös oppinut katselemaan oma yritystä laajemmin, Miia Merkku sanoo. Myös kilpailijat analysoitiin sekä selvitettiin tarkkaan asiakkaat ja yhteistyökumppanit ennen kuin rakentaminen aloitettiin. Vajaan kahden vuoden aikana tyhjälle maa-alueella on noussut pirtti, jossa on 65 asiakaspaikkaa ja kota, joka tarjoaa tilat 50 vieraalle. Pihan aittarakennukseen on valmistumassa henkilökunnan sosiaaliset tilat, toimisto ja verstas. Pihapiiriin siirretty vanha lato kätkee sisälleen porojen ruoat. Tunnelmallisessa pirtissä esillä ovat erilaiset poronhoitoon liittyvät käyttöesineet. Parhaillaan työn alla on dvdesitys poron vuodesta, alkuvaiheessa kolmena eri kieliversiona, Miia Merkku keroo. Porojen koulutuksesta Arctic Reindeer vastaa itse. Metsästä valikoidaan kaikkein säyseimmät ja kilteimmät yksilöt, joita koulutetaan kahdesta kolmeen vuotta. Alkuvaiheessa villit porot on ensin kesytettävä ruoan kanssa. Seuraavaksi siirrytään talutukseen, sitten totutellaan valjaisiin. Kun poron luottamus on ansaittu, siitä saa uskollisen ja käyttövarman kumppanin, Miia Merkku kertoo. Joulusesongin aikaan Arctic Reindeer antaa oman väen lisäksi työtä liki 10 hengelle, jotka ovat pääasiassa opiskelijoita. Suurin työ on itse valmisteluissa: on huolehdittava ulkotulet, lyhdyt, tehtävä lumityöt, siistittävä paikat ja pidettävä reitit kunnossa Poroajelut ovatkin vaativampi juttu, sillä kielitaidon ja asiakaspalvelutaitojen lisäksi on hallittava ja tunnettava myös poro. Tarvittaessa porot kuljetetaan Napapiirille tai muualle, missä niitä tarvitaan. Charter-koneillaRovaniemelle lentävät brittituristit saapuvat yleensä puolen päivän aikoihin ja palaavat jo illaksi kotiin. Kun aikaa on vähän, kaikkien toimijoiden on onnistuttava päivän ohjelman järjestelyissä Napapiirillä. Matkailijan päivä saattaa sisältää erimittaista poro-, husky- tai moottorikelkka-ajelua, joulupukin tapaamisen ja ostoksien tekemistä. Meillä vieraat viipyvät yleensä kolme varttia tai tunnin. Tuossa ajassa on ehdittävä tarjota poroajelut, mehutarjoilut, Lapin kasteet ja muut sovitut palvelut. Joskus poroajelulle varataan aikaa useita tunteja. 16 maaviesti 4/2007

17 y r i t y s Ella Karttimo Miia Merkun porotilan asiakkaat tulevat 99-prosenttisesti ulkomailta. Marraskuisena iltapäivänä matkailuyrittäjä sai vastailla Kiinan Harbinista vieraaksi saapuneen ryhmän kysymyksiin. Jos lento on myöhässä tai tapahtuu muita muutoksia, on aina oltava valmiina myös varasuunnitelma. Viime jouluna yrityksen piti vielä jarrutella turistivirtoja, että kaikki varmasti sujuu. Kasvun varaa on, sillä joulun jälkeen elämä rauhoittuu ja kävijät ovat pienempiä ryhmiä. Määrät kasvavat sitä mukaa kuin matkanjärjestäjät Ella Karttimo Miia Merkku haluaa vaalia työssään saamelaisia juuriaan. Tarvittaessa sujuu joikaus ja kumisee noitarumpu. testaavat tuotetta ja huomaavat, että työn laatu ja toimintavarmuus ovat kunnossa. Laatu tarkoittaa sitä, että asiakas saa sellaista palvelua kuin hän on ennalta tilannut. Kynnys lähteä matkailu- ja porotilayrittäjäksi on melko matala. Miia Merkun mielestä porotilamatkailusta tulee äkkiä kannattamatonta, ellei pysty vastaamaan kehityshaasteisiin. Työ vaatii organisointitaitoja, täysillä mukana olemista varsinkin alkuvaiheessa ja asiakkaan kuulemista, sillä hän maksaa palkan. Hän pitää tärkeänä porotilamatkailuyhdistyksen työtä. Se järjestää koulutusta muun muassa asiakaspalvelusta ja hinnoittelusta. Jos joku lenkki pettää, siitä kärsii koko ala. Jouluaattona Miia Merkku sulkee matkailuyrityksen oven viimeistään kello 17, sammuttaa kännykkänsä, nauttii joulusaunasta sekä hiljentyy aattoiltaan miehensä ja kuusivuotiaan tyttärensä kanssa. Joulupäivänä porotilalle saapuvat jo uudet ryhmät. Olen jouluihminen. Nyt siivoukset, koristelut ja leivonnaiset on tehtävä jo marraskuussa, kun joulukuussa ei enää ehdi. Palveluja yrityksen eri kehitysvaiheisiin ProAgria Yritys on palvelukokonaisuus uutta liiketoimintaa suunnittelevalle tai toimintaansa kehittävälle yritykselle. Tarjolla ja räätälöitävissä on palveluja liiketoiminnan kehittämiseen, muutostilanteista selviytymiseen sekä oman yrityksen ja toimialan tutkimiseen. Työvälineitä ja työskentelytapoja yritysidean arviointi liiketoiminnan suunnittelu talouden, investointien ja rahoituksen suunnittelu tuloksen ja toiminnan analysointi laadun ja omavalvonnan kehittäminen markkinoinnin suunnittelu Kysy lisää! ProAgria Kainuu yritysneuvoja Soili Hypén, puh yritysneuvoja Tarja Poikela, puh ProAgria Lappi yritysneuvoja Ari Saarela, puh yritysneuvoja Keijo Siitonen, puh ProAgria Oulu yritysneuvoja Teuvo Hatva, puh /2007 maaviesti 17

18 y r i t y s Kumpulan tilalle kunniamaininta VUODEN MAATILA -KILPAILUSSA KIMMO RAUATMAA Hieno huomata, että pienikin tila voi olla kilpailukykyinen, iloitsee sotkamolaisen Kumpulan tilan emäntä Sinikka Tikkanen. Kimmo Rauatmaa Sinikka ja Timo Tikkasen tila sai kunniamaininnan ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja Innovation Networks Oy:n Vuoden maatila kilpailussa. Kilpailukykyarvioinnin kainuulaistilasta teki Minna Norismaa ProAgria Pohjois- Karjalasta. Timo Tikkanen löysi arvioinnista paljon myönteistä. Tuotantoprosessit ovat tehokkaita, työnjako on selkeä ja osaamista löytyy. Vaikka ainahan parannettavaa löytyy, mikään osa-alue ei ole ihan retuperällä. Arviointi osoitti selkeästi, miten tilalle laatutyössä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Ulkopuolinen arvioija osaa nähdä tilalta asioita, joille on itse sokea, tunnustaa Sinikka Tikkanen. Kumpulan tilalla on 31 lypsävää ja kolme virkeää muksua. Sinikka ja Timo Tikkasen sylissä könyävät Mia-Emilia ja Kalle. Tia-Maria on sisarussarjan vanhin. SOTKAMON Pohjavaaralla sijaitseva maitotila on valinnut panostamisen tekemisen laatuun. Sinikka Tikkanen sanoo huomanneensa, että moni maatila lopettaa laatutyön siinä vaiheessa, kun työprosessit on saatu mielekkääksi. Työprosessien toimivuus on kuitenkin vasta lähtökohta laatutyöhön. Vasta tällöin voi toden teolla miettiä talouden seurantamittareita ja tilan kilpailukykyä laajemmin. Sinikka Tikkanen näkee tärkeänä osana maitotilan laatutyötä ja kilpailukykyä panostamisen jalostukseen. 18 maaviesti 4/2007 Poikimakertoja meillä on selvästi keskimääräistä enemmän. Hyvä karja vähentää myös työmäärää ja lisää näin tilan kilpailukykyä. Jalostuksen lisäksi eläinterveydenhuolto tukee karjan kehittämistä terveemmäksi ja kestävämmäksi. Kumpulan tila paransi pisteitään lähes sadalla edellisestä arvioinnista, joka tehtiin kolme vuotta sitten. Tila on ottanut vaarin neuvojan antamista ohjeista. Eihän kilpailussa pärjääminen ole tietenkään mikään itsetarkoitus, mutta noin reipas nousu antaa Puukauppa-asioissa teitä palvelevat: Oulujärven hankinta-alueella (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala) Harri Tegelberg p Kuhmossa ja Ylä-Kainuussa Tuomo Pulkkinen p Sahapuu tarkasti talteen uskoa siihen, että olemme tehneet tilalla oikeita asioita ja ratkaisuja, Sinikka Tikkanen miettii. Tilan kilpailukykyä arvioidaan sen mukaan, miten työprosessit toimivat sekä miten tuloksellisia strategiavalintoja tila on tehnyt, miten johtaminen, asiakasvalinnat ja yhteistyökuviot toimivat sekä miten toimialatietoja ja omaa osaamista arvioidaan, analysoidaan ja kehitetään. ProAgria Kainuun yritysneuvoja Tarja Poikela korostaa, että vertailutiedon saaminen ja hyödyntäminen on edellytys tilan menestyksekkäälle johtamiselle. NAVETTA ja kirjanpito ovat Kumpulan tilalla Sinikka Tikkasen vastuulla, kun Timo vastaa peltotöistä ja koneurakoinnista. Tikkaset sanovat, että epävarmuus EU-tukien jatkuvuudesta ja suuruudesta vaikuttaa osin siihen, että riippuvuus tukieuroista pyritään minimoimaan. Tavoitteena on saada tila sellaiseen kuntoon, että se takaa paitsi työpaikan meille myös tulevaisuudessa meidän lapsillemme, Sinikka Tikkanen sanoo. Tikkasen perheessä on kolme alle kouluikäistä vilistäjää, Tia-Maria (6), Mia-Emilia (4) ja Kalle (2). Ilman Sinikan äidin lapsenhoitoapua tilanhoito ja laatutyö jäisi vähemmälle, myöntää emäntä. Kyllähän se laatutyö paperinpyörittelyä ja koneen ääressä istumista vaatii. TUNNUSTUSTA laatutyön tuomisesta tilalle Sinikka Tikkanen antaa ProAgria Kainuun Helena Kämäräiselle ja jo muihin töihin siirtyneelle Kaisu Korhoselle. Kiitosta saa myös laatutyöstä innostunut ProAgria Kainuun neuvoja Minna Tanner. Ja todella tärkeä tuki ovat muut viljelijät, Sinikka Tikkanen muistuttaa. Vuoden Maatila kilpailuun osallistui tänä vuonna 13 tilaa. Loppuvaiheessa oli mukana enemmän perusmaatiloja kuin muuta maatalousyritystoimintaa harjoittavia tiloja. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton laatujohtaja Pirjo Jokipii pitää tätä hyvänä kehityksenä. Kilpailukyvyn tarkastelu koetaan tärkeänä myös perusmaataloudessa. Vuoden Maatila kilpailun voitti tänä vuonna Savon Siemen Oy Iisalmesta. Kumpulan tilan lisäksi kunniamaininnan sai Jaakkolan tila Somerolta.

19 y r i t y s Dolomiittikalkilla pellon ph kerralla vuosiksi kuntoon Kalkitse tehokkaalla ja tuottavalla dolomiittikalkilla Paltamon dolomiittikalkki toimii peltojesi ph:n nostossa sekä kalsium- ja magnesiumlannoitteena. Neutralointikyky 30 %, Ca 18 % Mg 7 %. Käyttömäärä 2-10 tonnia hehtaarille riippuen maalajista ja ph:n noston tavoitteesta. Pyydä tarjous kauppiaaltasi! Juuan Dolomiittikalkki Oy Pl 27, Juuka Säästä polttoainekuluissa! Meiltä Teboilin polttonesteet, alueella Etelä/Keski-Pohjanmaan maakunta, Oulun ja Lapinlääni. Soita niin säästät varmasti! Pohjolan Suoja-aine Osmo Alahautala p Tukkitie 1, OULU Puh. (08) Ostetaan traktoreita! Ford -malleista 5000, 5600, 6600, 6700, 7000, 7600 Lisäksi ostetaan hyväkuntoisia länsimaisia traktoreita, vm Teho hevosvoimaa, ajotuntimäärä alle 4000h. Maksu käteisellä. Lunastamme myös loppuvelan. Yhteydenotot: Pauli Ojanen p Avoinna ma-pe 8-17 la 9-13 Keskustie KAUHAJOKI puh fax /2007 maaviesti 19

20 Valmis VALMISKOTI MARKKINAJOHTAJAN TAPAAN Suomen suosituimmat talot nyt myös muuttovalmiina! Tilaa ValmisKastelli-esite! KASTELLI-TALOT Lekatie 6, Oulu Timo Paasovaara p Muuttovalmiit talot hinta alkaen OSTETAAN Romuautoja sekä muuta metalliromua Nouto ja käteismaksu P T:mi Romu-ukko Tiedolla, Taidolla ja Kokemuksella Palvellen Sinua Keskellä Suomea KS PAINO Puh Lönnrotinkatu KAJAANI 20 maaviesti 4/2007

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet

Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet KH 18.03.2014 110 Alueyhteystyön ja elinvoimavaliokunta on

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä Jukka Rajala, Tuomas Mattila ja Ritva Mynttinen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Naantali 17.1.2017 Hyödyntämätöntä

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tulosseminaari 24.4.2014 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojektin projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 Pvm 11.12.2003 Dnro 5575/01/2003 Voimassaoloaika 17.12.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot