maaviesti Miia Merkku järjestää porotilaelämyksiä Napapiirillä Kumpulan tilalle kunniaa Vuoden Maatila -kisassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Miia Merkku järjestää porotilaelämyksiä Napapiirillä Kumpulan tilalle kunniaa Vuoden Maatila -kisassa"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2007 Miia Merkku järjestää porotilaelämyksiä Napapiirillä Kumpulan tilalle kunniaa Vuoden Maatila -kisassa Kehityskeskustelu näyttää suuntaa ja kirkastaa visiot

2 KATTAVIN MALLISTO URAKOINTIIN JA MAATALOUTEEN JOHN DEERE MONIPUOLISEEN KÄYTTÖÖN UUTUUS! 6030-sarja hv JOUHEVAAN TYÖSKENTELYYN 4020-sarjan kiinteistötraktorit MAATILOILLE JA KIINTEISTÖN HOITOON 5020-sarja VAATIVIIN TEHTÄVIIN 6030 Premium hv HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ VOIMAA 7030 Premium hv Järjestämme suosittuja asiakasmatkoja John Deeren kyydissä Saksaan. Kysy lisää Konemyyjältäsi. MARKKINOIDEN TEHOKKAIMMAT TRAKTORIT 7030 ja hv p KAJAANI, KEMINMAA, OULU, ROVANIEMI maaviesti 4/2007 Luotettavuus on voimamme

3 Kylmää kyytiä Pohjolassa Kuva: Ella Karttimo Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja - yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Painos kpl Julkaisija ja kustantaja ProAgria Oulu PL 106 (Kauppurienkatu 23), OULU puh , faksi (08) ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, KAJAANI puh , faksi (08) ProAgria Lappi Tutkijantie SAARENKYLÄ puh , faksi (016) Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, KIVINIEMI puh , Ilmoitukset Sirpa Heikkinen Kielontie 8, KAJAANI puh. (08) , faksi (08) , , Ilmoitusaineistot osoitteeseen Taitto Mari Lähteenmaa Aikataulu Numero ilmestyy aineistot 1/ Pohjoinen maatalous Euroopan Unionissa on kohtaamassa kenties jäsenyytemme ajan haastavimman ajanjakson: Ollin oppivuodet ovat takanapäin. Olemme melkoisen vauras kansantalous, ja jäseninä olevat entiset Itä-Euroopan maat tulevat perässä tässä mielessä. Keskeinen kysymys on, riittääkö meidän maataloutemme puolustamiseen voimaa ja tahtoa EU:n ytimessä. Naapurimaamme Ruotsi ja Tanskakin liputtavat tukien poiston puolesta voimakkaasti eli pohjolan valtioiden kesken on meneillään melkoisen kova suukopu ja vääntö. Suomen on pidettävä eduistaan kiinni kaikin keinoin ja yhteisenä rintamana kaikilla tasoilla. Merten takana, pohjoisilla leveysasteilla ja Euroopan laidalla meidän on tärkeää huolehtia riittävästä elintarvikeomavaraisuudesta. Elintarvikkeemme ovat myös tärkeä vientitulojen lähde ja erityisesti idän, Venäjän suuntaan. Meille on tärkeää, että suomalaisten omistuksessa oleva elintarviketeollisuus menestyy myös uusilla markkinoilla ja pystyy maksamaan raaka-aineista hinnan, joka turvaa osaltaan maatilayrittäjiemme menestymistä. ProAgrian ja neuvontaa tekevien yhteistyökumppaneiden on tässä tilanteessa kaivettava kaikki keinot ja osaaminen maatilayrittäjien tuottavuuden parantamiseksi. Tässä teemme yhteistyötä muun muassa Valion kanssa. Tavoitteemme on lisätä maatilayritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta 20 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Maaseudun puolesta ohjelmamme vuoteen 2012 viitoittaa tietä kilpailukyvyn, ympäristön ja hyvinvoinnin saroilla. Ohjelma julkistettiin järjestömme 210-vuotisen taipaleen viittana. Nämä viitat näyttävät menestyksen suunnan. Kylmä kyyti kääntyy tulokselliseksi ja menestyväksi toiminnaksi. Näin uskomme vahvasti ja sen eteen teemme työtä. Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta ISSN vuosikerta Osoitteenmuutokset Ota yhteyttä omaan ProAgria Maaseutukeskukseen! 4/2007 maaviesti

4 Tässä numerossa: Pääkirjoitus... 3 Ajassa... 5 Laatutreeni-koulutuskalenteri... 8 TilaKunto - uusi väline sikatilan tulosten tarkkailuun... 9 Emolehmän kuntoluokitus on sisäruokintakauden perusta Viljelysuunnittelu työn alle vaikka heti Lannan ravinteet talteen talteen järeällä kalustolla Kehityskeskustelu näyttää suuntaa ja kirkastaa visiot Arctic Reindeer valmiina joulusesonkiin Tikkasen tilalle kunniamaininta Vuoden maatila -kilpailussa Maatilojen yhtiöittäminen lisääntymässä vähitellen Taitajat rakentavat tulevaisuutta...23 Yhdistyksillä jälleen mahdollisuus hakea erityisympäristötukea...24 Allakka...25 Meheviä ja maukkaita paisteja juhlapöytiin...26 Kylmä kylmänä ja kuuma kuumana - myös jouluna!...26 Yhteisöllisyys elää maaseudulla...28 Miten käytän äänivaltaa osakaskunnan kokouksessa?...29 Metsänhoidon vaikutukset on arvioitava etukäteen...30 Sotkamon Pohjavaaralla sijaitseva Kumpulan tila panostaa tekemisen laatuun. Sinikka ja Timo Tikkasen maitotila sai kunniamaininnan Vuoden maatila -kilpailussa. Sivu 18 Taitajien tierna -hankkeen tapahtumissa on syksyn kuluessa pohdittu muun muassa, millainen on hyvä liikelahja lentäen matkustavalle vieraalle ja miten idea jalostuu kokonaiseksi tuoteperheeksi. Sivu 23 Kinkku on edelleen joulupöydän kunkku. Piilorasvoista huolestunutta huojentaa tieto, että liha on usein vähärasvaista. Myös rasvan laatu on mainettaan parempi. Sivu 26 4 maaviesti 4/2007

5 Maaseudun kehittämisen avainasiat: KILPAILUKYKY, YMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI Kilpailukyky, ympäristö ja hyvinvointi ovat maaseudun määrätietoisen kehittämisen keskeisiä teemoja viiden lähivuoden aikana. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, ProAgria Maaseutukeskukset ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset ovat julkaisseet Maaseudun puolesta kehittämisohjelman, johon on koottu yhteinen näkemys ja tavoite maaseudun menestyksen rakentamiseksi. Ohjelmaa toteuttavat käytännössä paikalliset ProAgria Maaseutukeskukset ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset. Lähtökohtana on, että maatalouden merkittävä rooli maaseudulla säilyy. Samaan aikaan maaseutuelinkeinot monipuolistuvat ja ovat yhä tärkeämpiä maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjiä, ProAgria Maaseutukeskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä kertoo. Elinkeinojen kehittyminen edellyttää kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa osaamisen kasvamista, hallittua yritystoiminnan ja koon kasvua sekä uusia toimintamalleja muun muassa maatilojen ja yritysten välisessä verkottumisessa. Maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyky kehittyy osana eurooppalaista yhteiskuntaa. Samalla kehittyvät tuotteet, toiminta ja palvelut. Suomalaisen maaseudun ympäristöä ja kulttuurimaisemaa on hoidettava ja kehitettävä pitkäjänteisesti. Yrittäjän ja yrittäjäperheen jaksamiseen vaikuttaa erityisesti maatilan ja maaseutuyrityksen johtaminen. Konkreettisia tavoitteita ovat muun muassa yritysten kannattavan toiminnan painottaminen sekä kestävän kehityksen ja ympäristön ottaminen huomioon yritystoiminnan kehittämisessä. Uusia toimintaja ajattelumalleja Maaseudun puolesta kehittämisohjelma tuo uusia toiminta- ja ajattelumalleja myös neuvontaan. Esimerkiksi yhteistyö yritystoimintaansa kehittävän ja neuvonnan palveluja käyttävän asiakkaan kanssa tiivistyy entisestään, samoin kehittyvät sähköiset ja mobiilipalvelut. Asiakkaan kanssa käytävät kehityskeskustelut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Keskustelut auttavat yritystä täsmentämään tavoitteitaan ja löytämään tulevaisuudelle oikeaa suuntaa, Jouko Setälä sanoo. Hän pitää tärkeänä, että palvelun käyttäjällä on mahdollisuus osallistua kehitystyöhön aikaisempaa enemmän. Myös tiimimäistä toimintamallia asiakastyössä pyritään lisäämään. ProAgria Maaseutukeskusten välinen yhteistyö ja osaamisen siirto syvenevät entisestään. Asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen kuuluu avainasioihin. Yrittäjyys luo naistyöpaikkoja Maaseudun naisyrittäjyys on Maaseudun Puolesta kehitysohjelmassa erityisesti maa- ja kotitalousnaisten tuen ja kehittämisen kohteena. Tärkeitä kohteita ovat muun muassa maaseutumatkailu ja ruokapalveluyrittäjyys. Hyvinvointi- ja hoivapalveluyrittäjyydelle on yhä enemmän tarvetta ja näihin asioihin liittyvän neuvonnan a j a s s a kysyntä kasvaa. Yrittäjyyden kautta voidaan luoda ja säilyttää naistyöpaikkoja maaseudulla. Maa- ja kotitalousnaisten teemana on Haasteena hyvinvointi. Sen avulla halutaan korostaa terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa osana hyvää elämää sekä viihtyisän ympäristön vaikutusta hyvinvointiin ja yrittäjyyteen. Hyvinvointipalvelut ovat maaseutuyrityksille mahdollisuus. Yhteisöllisyys puolestaan ylläpitää maaseudun asukkaiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisätietoa Maaseudun Puolesta kehitysohjelmasta osoitteessa 4/2007 maaviesti 5

6 a j a s s a Ella Karttimo Petri Karttimo ProAgria Lappi muuttaa ETELÄRANTAAN Pihaton rakentamista suunnittelevat oulaistelaiset Heikki ja Eveliina Hyytiäinen vaihtoivat ajatuksia ProAgrian asiantuntijatiimin talousneuvoja Sari Isotaluksen, rakennusinsinööri Ari Hyvärisen ja maitotilaneuvoja Vuokko Lukinmaan kanssa. Avoimet ovet Oulaisissa ProAgria Oulun toimisto Oulaisissa on muuttanut Reservikomppaniankadulta Kehäkatu 4:ään, Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakson rakennuttamaan uuteen Maaja Metsätaloon. Rakennuttajan ja ProAgrian lisäksi saman katon alla toimivat Oulaisten kaupungin maaseututoimi ja Metsäkeskus Pohjois- Pohjanmaan aluetoimisto. Maa- ja metsätalon yhteinen avoimien ovien päivä 14. syyskuuta sai lähiseudun maa- ja metsätalousväen sekä yhteistyökumppanit liikkeelle. Kansanedustaja Pekka Vilkuna totesi puheessaan muun muassa neuvonnan määrärahojen vähenevän vuosi vuoden jälkeen. Suunta on täysin väärä samaan aikaan kun maatalous- ja maaseutu elävät suurta murrosta. ProAgria Oulun neuvojat kertoivat vierailleen mahdollisuuksista, Ella Karttimo Yritysneuvoja Tuula Alakastari esitteli kävijöille maa- ja kotitalousnaisten toimintaa. Ella Karttimo Risto Salmi viihdytti avajaispäivän vieraita Mooseksen perinnöstä tutussa P. A. Turpeisen roolissa. Piiriagrologi Sari Isotalus lisäsi toimitusjohtaja Turpeisen esiintymishaalareihin ProAgria-tunnuksen. jotka auttavat maatilaa tai maaseutuyritystä suunnittelemaan tulevaisuutta, löytämään mahdollisuudet ja havaitsemaan riskit. Yrittäjä saa tuekseen tiimin, jossa yhdistyy tuotannon ja talouden osaaminen. Jo monella tilalla kokeiltu kehityskeskustelu on hyvä työkalu yrityksen tavoitteiden määrittelyyn. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulaisten toimisto, Kehäkatu 4, Oulainen, talousneuvoja Heikki Ollikainen, puh , talousneuvoja Sari Isotalus, puh , maitotilaneuvoja Vuokko Lukinmaa, puh ; Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, yritysneuvoja Tuula Alakastari, puh ProAgria Lappi muuttaa tammikuussa Apukasta uuteen osoitteeseen Eteläranta 55, joka sijaitsee Kemijoen varrella Viirinkankaan kaupunginosassa, noin kaksi kilometriä Rovaniemen keskustasta lounaaseen. Talossa toimii ennestään METLA:n Rovaniemen toimintayksikkö. ProAgria Lapin ratkaisuun vaikutti samassa talossa Tutkijantiellä toimivan MTT Rovaniemen muuttopäätös Viirinkankaalle. Olemme tehneet MTT:n kanssa hyvää yhteistyötä, johon metsäntutkimus voi tuoda oman lisänsä esimerkiksi luonnontuoteja bioenergiakysymyksissä, ProAgria Lapin johtaja Matti Ylimommo sanoo. Yhteystiedot tammikuusta alkaen: ProAgria Lappi, Eteläranta 55, Rovaniemi. Kun katsoo maailmaa LEHMÄN SILMIN Lehmät viestivät koko ajan monin tavoin: korvien asennolla, silmillä, turvalla, asennolla, sorkilla. Jos ymmärrämme ja osaamme tulkita niitä, on mahdollista ehkäistä eläinten tauteja ja parantaa hyvinvointia. Lehmä palkitsee hoitajansa tuottamalla enemmän vähemmällä. ProAgria on kouluttanut maidontuottajien avuksi ensimmäiset lehmähavainnoitsijat, jotka ovat tarvittaessa tuottajan apuna tulkitsemassa signaaleja ja hakemassa ratkaisuja. Maailmaa lehmän silmin tarkastellaan myös ProAgria Oulun ja Kainuun alueella marras-joulukuussa järjestettävissä koulutuksissa. Tilaisuuksissa alustaa lehmän aistimaailmasta, käyttäytymisestä ja signaaleista lehmähavainnoitsija, kotieläinagrologi Tiina Karlström ProAgria Oulusta. Hyvästä eläimen ja karjanhoitajan suhteesta ja lehmän käsittelystä erilaisissa toimenpiteissä jakaa kokemuksiaan maidontuottaja Sari Alhainen Limingasta. Maailman lehmän silmin -koulutukset pidetään Kajaanissa, Kuusamossa ja Kärsämäellä. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Minna Tanner, puh ; ProAgria Oulu, Tiina Karlström, puh Ella Karttimo 6 maaviesti 4/2007

7 , Maatilan matkakulut yksiin kansiin Maatilayrityksessä kertyy vuoden mittaan paljon erilaisia ajoja. Miten ajot tulee kirjata ja miten matkakulut saa vähennettyä täysimääräisenä? ProAgria Maaseutukeskusten Liiton julkaisemaan ajopäiväkirjaan on koottu muistiinpanosivujen lisäksi keskeiset yrittäjää koskevat matkakulujen verotusasiat. Ajopäiväkirja sopii sekä maaja metsätalousyrittäjälle että liikkeen- tai elinkeinonharjoittajalle. Auton hansikaslokeroon mahtuvan ajopäiväkirjan koko on A5 ja siinä on 32 sivua. Hinta on kustantajalta tilattaessa 10 euroa. Lisätiedot: ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, puh , proagria.fi. Tilaukset myös netistä: www. proagria.fi/julkaisut. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2008! ProAgria Kainuu, Lappi ja Oulu Kainuun, Lapin ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lapin ja Oulun Kalatalouskeskukset TILIPALVELUJA eteläisellä alueella Ammattikalenteri ajan hallintaan ProAgria Oulu on tehostanut kirjanpitopalvelujaan Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa. Sekä Nivalan että Oulaisten toimistoissa on maanantaiaamuisin kello 9-12 päivystys, jolloin asiakkaat voivat tuoda kirjanpitoaineistojaan. Muina aikoina kannattaa ottaa yhteyttä alueen talousneuvojaan tai tallentajiin ja sopia tapaamisaika. Kun maatilojen koko kasvaa, reaaliaikaisen taloustiedon merkitys korostuu. Osa tiloista on siirtynyt arvonlisäverotuksessaan kuukausimenettelyyn, joka myös velvoittaa ajantasaiseen kirjanpitoon. Kuittien tallentamisella ja tiliöinnillä kuukausittain yritys tietää, miten sen talous kehittyy sekä voi tehdä tarkempia tulosennusteita tai välitilinpäätöksiä. Nivalan toimisto NITEK, Pajatie 5, Nivala talousneuvoja Markku Kalaoja, puh tallennukset Pirkko Kalaoja, puh Oulaisten toimisto Kehäkatu 4, Oulainen talousneuvoja Sari Isotalus, puh talousneuvoja Heikki Ollikainen, puh tallennukset Vuokko Lukinmaa, puh Haapajärvi, Pyhäjärvi talousneuvoja Erkki Ryynänen, puh tallennukset Heli Alatalo, puh Miten käyttää päivittäinen työaika tehokkaasti ja suunnitella vuotuinen ajankäyttö? Maatalouskalenteri 2008 sisältää ajanhallinnan ja -suunnittelun työkalujen lisäksi tiivistä ammattitietoa. Uutuutena tietosivuilla on i- tunnuksella merkittyjä nettiosoitteita, joista saa lisätietoa. Kalenterissa on lähes 70 sivua ammattitietoa johtamisesta, kasvintuotannosta sekä kotieläin- ja metsätaloudesta. Kalenterin loppuun kootusta osoitehakemistosta löytyvät alan yritysten ja yhteisöjen yhteystiedot. Maatalouskalenterin mukana on Viljelymuistiinpanot-taskukalenteri, johon voi tehdä kätevästi pellolla lohkokohtaiset muistiinpanot. Kun tallentaa ne sähköiseen muotoon esimerkiksi Wisu-viljelyohjelmistolla, pääsee hyödyntämään Lohkotietopankin vertailutietoja suunnittelussa ja seurannassa. A5-kokoisessa pöytäkalenterissa on 246 sivua ja käytännöllinen kierresidonta. Viljelymuistiinpanottaskukalenterin laajuus on 80 sivua. Kalenteripaketin hinta kustantajalta tilattaessa on 23 euroa. Hintaan lisätään lähetys- ja postimaksu. Lisätiedot: ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, puh tai Tilaukset myös netistä: Petri Karttimo a j a s s a VAIVATTOMASTI ASENNETTUNA VANHEMPIIN TALOIHIN UUDISRAKENNUKSIIN ENERGIAA SÄÄSTÄVÄ SELEKTIIVILASI MYÖS VÄHITTÄISMAKSULLA PITKÄ TAKUU KOKO HOMMALLE UPEAT ULKO-OVET Soita: HANNU RIEKKI MAANMITTAUS- TOIMITUKSET tilojen jaot yksityistie-toimitukset rajankäynnit MAAKAUPAT ALUSTA LOPPUUN kiinteistötiedot kiinteistöjen kauppakirjat kaupanvahvistukset rasitus- ja lainhuutotodistukset kiinteistörekisterikartat ja-otteet KARTAT Peruskartat Tiekartat Opaskartat Ulkoilukartat Digitaaliset kartta-aineistot KARTAT MYÖS SÄÄNKESTÄVÄKSI LAMINOITUNA LAPIN MAANMITTAUSTOIMISTO Hallituskatu 3B, Rovaniemi, puh , fax Suensaarenkatu 2, Tornio, puh , fax Kirkkokatu 16, Kemijärvi, puh , fax Kaamostie 6, Ivalo, puh , fax KAINUUN-KOILLISMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO Lönnrotinkatu 2C, Kajaani, puh , fax Kaiterantie 20, Kuusamo, puh , fax Toritie 1, Pudasjärvi, puh , fax POHJOIS-POHJANMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO Kansankatu 53, Oulu, puh , fax Valtakatu 4, Ylivieska, puh , fax /2007 maaviesti 7

8 Laatutreeni -koulutuskalenteri, talvi 2008 (muutokset mahdollisia) MARRASKUU Talouden hallinta ja sopimusasiat, Kärsämäen seurakuntatalo, Frosteruksenkatu 16. Ilm mennessä Onnistunut automaattilypsy, Utajärvi, Merilän kartano, Meriläntie 1. Ilm mennessä. JOULUKUU Talouden hallinta ja sopimusasiat, Kuusamon osuusmeijeri, Kitkantie 110. Ilm mennessä Maailma lehmän silmin, Kuusamon osuusmeijeri, Kitkantie 110. Ilm mennessä Maailma lehmän silmin, Kärsämäen seurakuntatalo, Frosteruksenkatu 16. Ilm mennessä. TAMMIKUU 3.1. Kotieläintilan ajankäytön hallinta, Utajärvi, Merilän kartano, Meriläntie 1. Ilm mennessä Kotieläintilan ajankäytön hallinta, Haapavesi, Valio, Teollisuustie 4. Ilm mennessä Hedelmällisyyden hallinta - kimurantit kiimakuviot, Utajärvi, Merilän kartano, Meriläntie 1. Ilm mennessä Utareterveyden hallinta - löysät pois utareesta, Taivalkoski, Hotelli Herkko, Taivalvaarantie 2. Ilm mennessä Hedelmällisyyden hallinta - kimurantit kiimakuviot, Taivalkoski, Hotelli Herkko, Taivalvaarantie 2. Ilm mennessä Utareterveyden hallinta - löysät pois utareesta, Utajärvi, Meri-län kartano, Meriläntie 1. Ilm mennessä. LAATUVALMENNUS Toimintajärjestelmäkoulutusta pienryhmissä. Koulutusryhmän koko voi olla 2-6 yritystä. Pienryhmiä voidaan muodostaa eri tuotantosuuntien kesken: kotieläintilat, kasvinviljelytilat, hevostalousyrittäjät. Koulutuspaikka vaihtelee sen mukaan, miltä alueelta pienryhmä muodostuu. MUU PIENRYHMÄKOULUTUS Pienryhmäkoulutusta järjestetään yrittäjien toiveiden mukaisesti esimerkiksi jonkin teemapäivän aiheesta. Pienryhmien koko tulisi olla 4-6 yritystä. Koulutusaiheena voi olla lähes mikä tahansa ajankohtainen asia. Pienryhmä voi halutessaan kokoontua useammankin kerran. Ryhmän kokoontumispaikan ja -ajan päättävät ryhmään tulevat yrittäjät. Pienryhmätoimintaan voi ilmoittautua oman maitotilaneuvojan kautta tai soittamalla ProAgria Oulun vaihteeseen. Ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, puh (08) , Lisätiedot: projektipäällikkö Markku Pellikka, puh , RAKENTAJAVALMENNUS Rakentajavalmennuksessa jatkuvat tilakohtaiset ohjaukset, joissa yrittäjä saa ammattilaisen ohjausta rakennusinvestointien käynnistämiseen ja toteuttamiseen, olipa kyseessä tuotantorakennuksen perusparannus tai uuden rakentaminen. Käytettävissä ovat rakentajaosaamisen lisäksi kaikki Proagrian palvelut, jotka voidaan yhdistää ns. tukitilatiimitoiminnaksi. Näin yrittäjä saa kokonaisvaltaisen paketin rakennusprojektinsa suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Lisätiedot: rakennusinsinööri Ari Hyvärinen, puh , Lisää tietoa koulutuksista osoitteessa ProAgria Oulu PL 106 (Kauppurienkatu 23), Oulu puh. (08) , faksi (08) , MITEN JOHDAT MAITOTILAA? Testaa tietosi maitotilan johtamisesta osoitteessa johtaminen/testi.php. OSTETAAN HYVÄÄ KUIVAA OLKEA MIELELLÄÄN ISOISSA ERISSÄ SOITA HETI JA TARJOA ATSO PAAVOLA OY P maaviesti 4/2007

9 l i h a ARI NOPANEN TILAKUNTO - uusi apuväline sikatilan tulosten tarkasteluun Sikatilat tallentavat vuosittain eri järjestelmiin, ohjelmiin ja laskelmiin valtavan määrän tietoa ja tunnuslukuja. Tulostetut raportit ovat laajoja ja sisältävät kymmeniä eri tunnuslukuja. Sikatilan Tilakunto on ProAgrian uusi verkkopalvelu sikatilojen toiminnan ja johtamisen kehittämiseen. Tilakuntopalvelulla yrittäjät voivat tarkistaa oman Tilakuntonsa ProAgrian sikatilaneuvojan kanssa vuoden 2008 alusta alkaen. Sikatilan Tilakunto-palvelu yhdistää tuotannon ja talouden keskeiset tunnusluvut sekä mahdollistaa yhtymäkohtien tarkastelun ja koko tilan tulosten analysoinnin. Tilakunto auttaa yrittäjää havaitsemaan tärkeimmät kehityskohteet toiminnan tehostamiseksi. Tilakunnossa on kaksi palvelua: Tilakunto ja Vuosivertailu. Tilakunto tiivistää tilan tulokset prosenttiluokkataulukkoon, josta on helppo tarkastella, millä tasolla ne ovat muihin verrattuna. Tulokset kertovat, millä osa-alueella tilalla on vertailuryhmään nähden kehitettävää ja missä ominaisuuksissa tila on parhaiden joukossa. Tilan tulos näkyy vain niiden ominaisuuksien osalta, jotka tilalle on laskettu ja tallennettu tietokantaan. Vuosivertailun avulla tilan tuloksien kehittymistä voi tarkastella viiden vuoden ajanjaksolla ja asettaa tavoitteita tuleville vuosille. Simo Sikasen esimerkkitilan Tilakunto on hyvä. Yrittäjä on onnistunut tilansa johtamisessa. Kiinteät ja muuttuvat kustannukset ovat hallinnassa. Kustannusten nousupaineet lisäävät kuitenkin haasteita. Tuotanto on kuluvana vuonna tehostettava, jotta nykyinen kannattavuus säilyy. Simo Sikasen tila kuuluu tuotosseurantaan. Lisäksi tilalle on tehty sikatilinpäätöslaskelma ja koko maatilan taloutta kuvaava tulosanalyysi. Tila on mukana myös ProViljelys-palvelussa, jossa tilalle suunnitellaan viljelyn peruslinjaukset ja vuotuiset suunnitelmat. Samalla saadaan selville muun muassa kotoisen rehuohran tuotantokustannus. PS-Studio/Keke Menestyvä sikatila selvittää taloutensa tuloksen ja kannattavuuden tilinpäätöksestä, asettaa tavoitteet tuloksen parantamiselle sekä miettii uusia toimintatapoja vertailutietojen pohjalta. Rehujen hintavertailu ja ruokintasuunnittelu merkitsevät säästöä rehukustannuksissa. Tilan tulokset näkyvät taulukossa selkeästi. Emakkomäärällä mitattuna esimerkkitila on keskimääräistä suurempi. Tuotannon tehokkuus ja pahnuetulokset ovat hyviä. Parannettavaa kuitenkin on porsaskuolleisuuden alentamisessa, emakkojen tehottomuuspäivien pienentämisessä ja porsimisprosentin nostossa. Kun selvitetään syyt näiden tunnuslukujen tasoon ja etsitään ratkaisuehdotukset, voidaan tuotannon tehokkuutta nostaa ja myytyjen porsaiden määrää lisätä. Onnistuminen tuotannossa näkyy myös esimerkkitilan talousluvuissa. Emakkoa ja vuotta kohti saatava katetuotto A on huippuluokkaa. Työnkäytön osalta tuotantoa on mahdollisuus tehostaa. Työtunteja emakkoa kohti kuluu melko paljon vertailuryhmään nähden. Tämä kasvattaa työkustannusta ja vaikuttaa lopulliseen taloudelliseen tulokseen. Emakkoa kohti yrittäjän voittoa jää 173 euroa vuodessa. Kasvinviljely on usein sikatilalla keskeisessä roolissa koko tilan toiminnassa ja tuloksen tekemisessä. Sikatalous tuottaa hyvin, mutta koko tilan tasolla tulos on vaatimattoman. Taloudellisen tuloksen laskeminen koko tilalle on tärkeää, jotta nähdään mitkä osat tilasta tuottavat hyvin ja mitkä heikentävät tulosta. Sikatilan Tilakunto tiivistää koko maatilan keskeiset tunnusluvut. Tilakunto tehokäytössä maitotiloilla Maitotiloilla Tilakunto on suosittu palvelu. Se avattiin vuonna 2004, jolloin se sisälsi tilan tiedot ja vertailutiedot muihin tiloihin. Vuonna 2005 palvelu laajentui Vuosivertailu-palvelulla ja viime vuonna kokonaisuus laajennettiin kattamaan koko maitotilan tarpeet. Nyt palvelussa yhdistyvät kaikki maitotilan keskeiset tunnusluvut tuotannosta ja taloudesta. Tähän mennessä palvelua on käyttänyt maitotilaa tilansa ja tuotantonsa kehittämisessä. Sikasen tilalla koko maatilan talous pyörii hyvin. Yrittäjätuloa kertyy kohtuullisesti ja tuntipalkka on lähellä tavoitetta. Alle yhden jäävä kannattavuuskerroin kuitenkin osoittaa, ettei tavoitteita omalle työn työlle ja oman pääomalle saavuteta. Tuloksen parantaminen aloitetaan analysoimalla keskimääräistä korkeampi kulujen ja liikevaihdon suhde. Liikevaihdosta 57 prosenttia valuu muuttuvien kulujen kattamiseen. Samalla tilalla eri vuosien vertailussa kyseinen tunnusluku on havainnollinen. Myös työtä kuluu esimerkkitilalla keskimääräistä enemmän, jolloin palkkavaatimuksen osuus kasvaa. Vierasta pääomaa ei tilalla ole paljon, ja kiinteät kustannukset ovat hallinnassa. Laskettaessa tammikuussa 2008 Simo Sikaselle vuoden 2007 Tilakunto saadaan selville, miten yrittäjä on onnistunut hallitsemaan kustannusten rajun nousun muun muassa rehun hintojen noustessa ja mitä tulokselle on käynyt. iten viiteryhmä on pärjännyt? Ovatko esimerkkitilan tulokset nykyistä lähempänä parhaan 10 prosentin tuloksia? Ari Nopanen on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton tuoteryhmäpäällikkö, puh , 4/2007 maaviesti 9

10 l i h a Rehujen hyväksikäyttö on yksilökohtaista. Hyvän emolehmän karkearehun syöntikyky on suuri ja sen kunto pysyy tasaisena. Se hyödyntää lyhyen laidunkauden tehokkaasti ja kuntoutuu syksyyn mennessä vähintään luokkaan 3. Yleensä tämä merkitsee noin neljän kuukauden aikana 100 kilon painon lisäystä. Emolehmien laihuus ja lihavuus heikentävät tuotanto-ominaisuuksia ja tulosta. Jokaisen emolehmäkarjanomistajan jalostustavoitteena pitäisi olla mahdollisimman yhtenäinen karja. Rehujen hyväksikäyttö periytyy hyvin. Jos mahdollista, kannattaa emoista poistaa ne, jotka eivät pysty pitämään kuntoaan valitulla rehustusmallilla. EMOLEHMÄN KUNTOLUOKITUS on sisäruokintakauden perusta Ruokinnansuunnittelu pitää rehukustannukset kurissa ja optimoi karjan tuotoksen. Emolehmien sisäkauden ruokinta kannattaa suunnitella karkearehuvaltaiseksi. Ravintoarvoltaan kahdella eritasoisella karkearehulla saadaan toimiva rehustus koko karjalle. Rehuanalyysi on ainoa tapa tietää, mitä eläimet todella syövät. Kun ravintoainesisältö on tiedossa, vältytään yli- ja aliruokinnalta sekä ikäviltä yllätyksiltä. Säännöllinen kuntoluokitus on emolehmätilan hyvä ja yksinkertainen apuväline. Kuntoluokituksella voidaan seurata rehustuksen onnistumista. Eläimen kunnolla tarkoitetaan sen lihavuutta eli kuinka paljon eläimessä on rasvaa. Kuntoluokkaa määritettäessä on arvioitava myös eläimen rakenne eli kokoluokka ja lihaksikkuus. Kuntoluokka vaikuttaa maidontuotantoon, poikimavaikeuksiin, tiinehtyvyyteen ja talviruokintaan. Luokan merkitys on suurin poikimisen ja tiinehdyttämisen aikaan sekä sisäruokintakauden alussa. Sisäruokintakauden alussa emolehmät jaetaan ruokintaryhmiin kuntoluokituksen avulla. Käytännössä eläimet on hyvä jakaa kolmeen eri ryhmään: hyväkuntoiset ja täysikasvuiset emot 1-2 kertaa poikineet ja kunnostettavat emot kantavat hiehot. Jos ruokintaryhmiä on vain yksi, eläimet on ruokittava heikoimman luokan mukaan. Osa emoista lihoo ylikuntoisiksi ja rehua tuhlaantuu, koska rehustus ei kohdistu oikein. Ruokintaryhmiä koottaessa pitää huomioida eläinten ikä. Tiineet hiehot ja 1-2 kertaa poikineet emot ovat arvoasteikossa alimpana. Ne tarvitsevat ravintoa vielä omaan kasvuunsa. Yhdessä ryhmässä ne eivät pysty useinkaan tyydyttämään ravinnontarvettaan. Tilanne korostuu rajoitetulla ruokinnalla. Jos ruokintapaikkoja ei ole tarpeeksi suhteessa eläinmäärään, heikoimmat rehut jäävät viimeisiksi. Uudistukseen kasvatettavat lehmävasikat tarvitsevat aina oman ryhmänsä. Erityinen rehustuksen tarkastelun paikka on, jos karjan eläimistä 10 prosenttia on joko laihoja tai hyvin lihavia. Tavoitekuntoluokat (asteikko 0-5): Ajankohta Kuntoluokka Sisäruokintakauden alku 3,0 3,5 Poikiminen 2,5 3,0 Astutus,0 2,5 MAIJU PESONEN Rehuntarve riippuu emolehmän koosta, rehun hyväksikäyttökyvystä, iästä, tuotantovaiheesta ja kasvatusoloista. Emon vuosittaisesta ravinnontarpeesta 2/3 on ylläpitoruokintaa. Yksittäisistä tekijöistä maidontuotanto lisää eniten rehustuksen tarvetta. Iso emolehmä syö ja tarvitsee enemmän. Pötsi vaatii noin kilon karkearehun kuiva-ainetta jokaista alkavaa 100 elopainokiloa kohti. Noin 600-kiloinen emolehmä tarvitsee ainakin 7,2 kiloa heinää tai 17 kiloa esikuivattua säilörehua päivittäin. Useiden emojen syöntikyky on paljon suurempi. Tähän vaikuttaa karkearehun laatu. Oljen täyttävyys ainoana rehuna on liian suuri. Laadukkaampia rehuja emolehmä syö helposti yli tarpeen. Jos rehun energia-arvo on alle 0,73 ry/kg ka, sitä voi syödä vapaasti. Myöhään korjattu säilö- ja kokoviljasäilörehu on oivaa emojen evästä. Kokoviljasäilörehun valkuaispitoisuus on usein 10 prosenttia kuiva-aineesta eli riittävä taso ylläpitokaudelle. Kokoviljasäilörehun valkuaispitoisuutta voidaan nostaa lisäämällä siemenseokseen esimerkiksi hernettä. Kaurahernekokoviljasäilörehu on täsmärehua maidontuotantokaudelle ja tiineille hiehoille, vapaasti syötettynäkin. Voimakas ruokinta ja nopea kasvu 3-8 kuukauden iässä voi rasvoittaa lehmävasikoiden utarekudosta ja heikentää niiden emo-ominaisuuksia. Useimmat hiehot eivät kuitenkaan saavuta sukukypsyyttä ennen kuin niiden elopaino 65 prosenttia aikuispainosta. Yleensä tämä merkitsee rodusta riippuen gramman päiväkasvua. Noin puolen vuoden jälkeen kasvu vaatii noin 1,5 ry/100 kiloa. Kaikkien uudistuseläinten ruokinta onnistuu hyvälaatuisella, sulavuudeltaan paremmalla säilörehulla. Näin saadaan myös valkuaisentarve tyydytettyä. Poikimavaikeuksien ehkäisemiseksi viljaa ei suositella viimeisinä tiineyskuukausina. Taloudellisesti on kannattavinta poi ittaa hiehot ensimmäisen kerran kaksivuotiaina. Poikimapainon vähimmäistavoite on 85 prosenttia aikuispainosta. Suola (NaCl) on ainoa kivennäinen, jonka syöntiä nauta säätelee tarpeen mukaan. Kotoiset rehut ja laidun vaativat aina kivennäistäydennyksen, pelkät suolakivet eivät riitä. Karkearehuruokinnalla on huomioitava riittävä fosforinsaanti. Sen puute voi aiheuttaa tiinehtymisongelmia. Runsas apilapitoisuus nostaa rehun kalsiumin määrää. Liika kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä. Magnesiumia on saatava rehusta jatkuvasti. Korkea kaliumpitoisuus heikentää magnesiumin imeytymistä, mikä altistaa laidunhalvaukselle. Luomutilalla seleeni saadaan vain kivennäisistä. Sen puute aiheuttaa lihasrappeumaa, tiinehtymisongelmia, jälkeisten kiinni jäämisiä ja heikentynyttä vastustuskykyä. Tunnutuskivennäinen on usein oikea valinta emojen sisäruokintakaudelle. Ummessa olevien emojen ruokinnan kalsiumin ja fosforin suhde on 1:1, maidontuotantokaudelle ja nuorkarjalle vastaavasti 2:1. Kivennäiset on pääsääntöisesti A-, D- ja E-vitaminoitu, joten erillistä vitamiinilisää ei normaalilla rehustuksella tarvita. Maiju Pesonen työskentelee AtriaNaudan nautatilankehittäjänä. 10 maaviesti 4/2007

11 a j a s s a Käyttäjien kokemukset Suomen Rehun Pötsitehosterehuista ovat olleet loistavia. Erityisesti loppulypsykauden normaalisti laskeva tuotos on tiloilla parantunut merkittävästi! SNELLMAN KASVAA JA HAKEE LISÄÄ TUOTTAJIA TERVETULOA MAATILAN PARHAAT -TUOTTAJAKSI! Ota yhteyttä: ennuste Pekka Taipale, alue-edustaja Eero Sallinen, alue-edustaja Antti Sallinen Matti Kastarinen, MP kenttäedustaja Vesa Hihnala, MP kenttäpäällikkö Tuottajapalvelu: Hankintakehitys / milj. kg Yhteensä Sika Nauta OY SNELLMAN AB 24,5 17,0 7,5 Se aito ja oikea Pötsitehoste parantaa tutkitusti myös loppulypsykauden tuotosta. Lue lisää: ja Oiva-Krono Topin ja Mainio-Krossin menestyksestä innostuneena liitimme Pötsitehostetalliimme kaksi uutta lupausta: Aimo-Krossi -täysrehun ja viljaisen Puhti- Krossi Top - puolitiivisteen. Acetona Trio: koska sinulla on vain kaksi kättä. Ainutlaatuinen rehu-uutuus - koko lypsykausi yhdellä tuotteella! Acetona Trio on täysin uudenlainen terveysrehu automaattiruokintaan. Siinä on lehmän tarvitsemat kivennäiset, Suomen Rehun ainutlaatuista Acetona energiaa ja Pötsitehostetta - kaikki yhdessä säkissä! Se helpottaa ruokkimista poikimisen jälkeen: se on helppo jakaa ja tukee lehmän palautumista. Uutuus on osa S u o m e n R e h u n A c e t o n a Ter veysohjelmaa, jolla tur vaat onnistuneen poikimisen ja hyvän tuotoksen. 4/2007 maaviesti 11

12 k a s v i VILJELYSUUNNITTELU työn alle vaikka heti! RISTO JOKEL A Viimeistään nyt kannattaa paneutua tulevan vuoden viljelysuunnitteluun, sillä suunnitelman teosta hyvissä ajoin on monia etuja. Lannoitteiden hinnat nousevat kausihinnoittelun vuoksi kuukausittain. Taloudellinen säästö on huomattava, kun ne ostetaan syksyllä. Myös viime vuoden kokemukset ovat hyvin muistissa, joten niitä voi hyödyntää ensi vuoden lannoituksia mietittäessä. Miesmuisti on sen verran lyhyt, että keväällä moni asia on jo unohtunut. ProAgria Oulun neuvojat tekevät viljelysuunnitelman tammikuun loppuun saakka 20 euroa edullisemmin kuin keväällä. Uusi ympäristötuki toi monia muutoksia edelliseen kauteen. Typen ja fosforin maksimimäärät ovat muuttuneet. Yleensä muutoksissa on menty alaspäin. Erityisesti eloperäisten maiden suurimmat sallitut typpimäärät ovat laskeneet selvästi. Fosforin osalta viimeistään ensi vuonna on kaikkien ympäristötukea hakeneiden viljelijöiden lannoitettava viljavuustutkimuksen mukaan. Perustasoja ei saa enää käyttää. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että fosforimaksimit lähtevät nollasta ylöspäin. Uusien ympäristötukisäädösten vuoksi on selvää, että viljelysuunnitelma on tehtävä ennen lannoitteiden ostoa. Jos lannoitteet ostetaan ennen suunnittelua, niiden sovittaminen viljelysuunnitelmaan jälkikäteen on yleensä mahdotonta. Lannoitteiden nimet ja ravinnepitoisuudet ovat myös muuttuneet, joten lannoitteita ei voi ostaa edellisen vuoden perusteella. Karjanlannan fosforin käyttökelpoisuusprosentin lasku 85:een ja alentuneet fosforimaksimit aiheuttavat sen, että ensi vuonna saa laittaa karjanlannan lisäksi vähemmän fosforilantoja kuin edellisinä vuosina. Monella karjatilalla on osassa pelloista fosforipitoisuudet nousseet aikaisempien vuosien lannoitusten vuoksi hyvin korkeiksi. Ympäristötukisääntöjen mukaan on fosforimaksimi monesti tällaisilla pelloilla nolla. Kun käytetään pelkästään karjanlantaa, saa fosforia kuitenkin laittaa kiloa hehtaarille muissa kuin arveluttavan korkeassa luokassa. Poikkeussäännön ja yleensäkin uusien ehtojen toteuttaminen vaatii runsaasti asiaan paneutumista tai suunnitelman tekemistä asiantuntijan kanssa yhdessä. Viljan hinnan noustua reippaasti kannattaa peltojen perusparantaminen ja kalkitus ottaa uuteen harkintaan. Kalkitus parantaa merkittävästi ravinteiden liukoisuutta ja käyttökelpoisuutta. Peltojen ph-tavoitteeksi kannat- taa asettaa 6-6,7 maalajista ja viljelykasvista riippuen. Toisaalta ylikalkitusta kannattaa välttää, koska silloin muun muassa kasvien mangaanin saanti vaikeutuu. Kalkkilaji valitaan pellon kalsium- ja magnesiumpitoisuudet huomioon ottaen. Pelloissamme on yleensä magnesiumia aika runsaasti, joten kalkitukseen sopii useimmiten kalkkikivijauhe tai magnesiumpitoinen kalkki. Raivatut pellot ovat aivan oma juttunsa. Niihin kannattaa monesti laittaa magnesiumpitoista tai dolomiittikalkkia. Hyvä viljelysuunnitelma luo pohjan ensi vuoden sadolle. Eniten ensi kesän onnistumiseen vaikuttavat kuitenkin muokkaustoimenpiteet ja onnistunut kylvö. Tasaisen kylvöpohjan luomiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää on saada siemenet kosteaan maahan, mutta ei liian syvälle. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava. Kesäkukkien sopimusviljelyä laatutuottajalta Kysy tarjoustamme! Talvilahdentie 6 A SOTKAMO Puh. (08) Uutta! 12 maaviesti 4/2007

13 k a s v i Lannan ravinteet talteen järeällä kalustolla Lietteen sijoittaminen nurmen sisään kiinnosti viljelijöitä lokakuisessa lietelannan sijoituslevitystekniikan työnäytöksessä Kärsämäen Välikylällä. Maidontuottaja Arto Kopolan tilan nurmipellolla järjestetty näytös kiinnosti noin 80 viljelijää. Näytöksessä sijoitti lietettä luomutilan kolmannen vuoden apilanurmipeltoon kärsämäkisten Veljekset Aittolan ja Vesa Oikarisen Vredo - kuormaa kantava lietteensijoituslevitin ja haapavetisen Agronic Oy:n valmistama lietelannan multausvaunu. Esittelyssä olivat tällä kertaa lähinnä urakointi- tai yhteiskäyttöön soveltuvat koneet. Uutta ajattelua edusti Hollannista käytettynä hankittu Vredo-kalusto, joka kulki oman voimakoneen avulla. Perinteisempi malli oli Haapavedellä valmistettu Agronicin multausvaunu, jota vedettiin traktorilla. Huomiota näytti erityisesti herättävän Vredon niin sanottu koiraohjaus, 18 astetta kääntyvä akselisto, mikä mahdollisti etu- ja takapyörien eri ajolinjat, mikä vähentää tallausvaikutusta kasvustoon ja maaperään. Lietteen sijoittamista nurmen sisään voidaan perustella monin tavoin. Lannan ravinteet saadaan paremmin hyötykäyttöön, juustontekijät ovat mielissään, eikä maan sisään sijoitettu lanta haise. Kun levitys- ja siirtotekniikka ont kunnossa, työ sujuu sukkelaan ja lantaa päätyy kaukaisemmillekin lohkoille. Paikalla olleen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Päivi Nykänen-Kurjen mukaan ympäristölainsäädäntö ja tukiehdot määrittävät tarkasti, miten paljon ja milloin pellolle voidaan lantaa levittää. Maatalouden ravinteiden käyttö ja ravinnepäästöt ovat tiukassa seurannassa. Uudet lietelannan levitystekniikat ottavat entistä paremmin huomioon myös ympäristövaatimukset. Karjanlannan typpi haihtuu helposti levityksen yhteydessä ammoniakkina ilmaan. Varmin keino välttää typen haihtumista on sekoittaa lanta maahan levityksen yhteydessä. Mullokselle levitetystä lietteestä typen haihtuminen voi olla suurta, mikä riippuu olosuhteista ja ajasta, jonka mullos on muokkaamattomana. Lämpötilan nousu voimistaa ja sade hidastaa haihtumista. Haihtuneet ja huuhtoutuneet ravinteet kuormittavat ympäristöä ja aiheuttavat taloudellisia menetyksiä, minkä vuoksi karjatiloilla tuotetut ravinteet tulisi hyödyntää maksimaalisesti peltoviljelyssä, Paula Nykänen-Kurki muistutti. Hän on MTT:llä Mikkelissä työskentelevä vanhempi tutkija ja Suomen johtavia lannan ravinteiden hyödyntämistä ja nurmen suorakylvöä selvittäviä tutkijoita. ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvoja vastaava Olli Valtonen on laskenut Aittoloiden kahdella lohkolla viljavuustutkimukseen perustuvalla Wisu-ohjelmalla raja-arvoja lietelannan levityksen hinnalle verrattuna ostolannoitteisiin. Lohkolla, jonka fosforitaso oli välttävä ja viljelykasvina oli vain viljaa, levityshinta pystyi olemaan 3,52 euroa/m3 lietettä. Toisella lohkolla, jonka fosforitaso oli myös välttävä, käytettiin nurmi- ja viljakiertoa. Tällöin levityskustannus lohkolla oli 2,52 euroa/m3. Hintaeron selvittää jälkimmäisen lohkon kaliumtaso, jota jouduttiin paikkamaan vielä lietteen lisäksi ostolannoitteella. Ravinteita suunniteltiin annettavan saman verran kuin ostolannoitteissa, eikä multauksen vaikutusta otettu laskelmassa huomioon. Viljelijän tulisikin laskea lohkoilleen raja-arvo, jonka lietekuutio saa maksaa keinolannoitukseen verrattuna. Tämä helpottaa päätöksentekoa, kun mietitään esimerkiksi levityksen ulkoistamisen hintaa. Raja-arvo riippuu pellon ravinnetilanteesta. Optimaalisessa tilanteessa keinolannoitus vain täydentää lietelannoitusta oikean ravinnetasapainon saavuttamiseksi, Olli Valtonen selvittää. Paula Nykänen-Kurki Työnäytöksen järjestivät Tulevaisuutta Työstäen, Vilja rehuksi suoraan ja Maatalouden ICThankkeet. HANNU KOKKONIEMI OLLI VALTONEN Kuormaa kantava lietteensijoituslevitin liikkui oman voimakoneen avulla. Sen etu- ja takapyörien eri ajolinjat vähentävät kasvuston ja maaperän tallausta. Hannu Kokkoniemi on ProAgria Oulun yritysneuvoja ja Tulevaisuutta työstäen hankkeen projektipäällikkö. Olli Valtonen työskentelee luomuneuvonnan vastaavana. Luomun peruskurssi ja , Ruukin Maaseutuopisto, Sammalkankaantie 28 ProAgria Oulun järjestämä talven ensimmäinen luomukurssi täyttää erityistukisopimuksen koulutusehdot. Koulutus on tarkoitettu kaikille viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneita maankasvukunnon parantamisesta ja karjanlannan käytön tehostamisesta. Koulutus sisältää viisi lähiopetuspäivää. Kurssin hinta on alv. Maksuun sisältyvät opetus, monisteet ja kahvi. Kurssi järjestetään, jos osallistujia on vähintään kahdeksan. Sukupolvenvaihdostilat huomioikaa, että myös jatkajan peruskurssi tulee olla ensisijaisesti käytynä, jotta luomusopimuksen voi siirtää jatkajalle. Sitovat ilmoittautumiset pe klo 14 mennessä: ProAgria Oulu, luomuneuvonnan vastaava Olli Valtonen, puh , olli. Voit myös ilmoittautua helposti Internetosoitteessa > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. 4/2007 maaviesti 13

14 y r i t y s KEHITYSKESKUSTELU kirkastaa visiot mielen päältä suunnitelmaksi VIRPI HUOTARI ELL A KARTTIMO ProAgrian neuvojat ovat viime aikoina ehdottaneet monella tilalla, olisiko aika istahtaa alas ja pysähtyä muutamaksi tunniksi miettimään, mihin yritys on menossa. Palvelusta käytetään nimeä kehityskeskustelu, joka on uusi valtakunnallinen toimintamalli. Yrittäjän ja asiantuntijan välisessä keskustelussa tarkastellaan yrityksen nykytilaa ja tuloksia. Samalla kartoitetaan vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Kun suunta on selvillä, seuraavat askeleet ovat jo helpommat. Suomen kilpailukyvystä puhutaan joka puolella. Tuottavuutta pitää parantaa, tehokkuutta lisätä ja osaaminen tulee varmistaa. Tähän asiaan törmäämme niin sairaaloissa, kunnissa, tehtaissa kuin maaseutuyrityksissäkin. Miten maaseutuyrittäjä voi parantaa sitä paljon puhuttua kilpailukykyä? Mitä pitäisi tehdä? Onko neuvontajärjestöstä apua? Kehityskeskustelussa kirkastetaan lähitulevaisuutta ja visioita siitä, millainen yritys on viiden vuoden kuluttua. Emäntä ja isäntä suunnittelevat yhdessä neuvojan kanssa kehityspolun kohti tavoitteita ja sopivat väliaskeleet matkan varrelle. Lopputuloksena syntyy suunnitelma keinoista, jonka avulla yritys kehittyy haluttuun suuntaan. Kehityskeskustelun tuloksena selviää, mitkä ProAgrian palvelut ja tuotteet auttavat juuri kyseistä yritystä kohti omia tulevaisuuden tavoitteita. On hyvä varautua mahdollisiin uhkiin ja suunnitella, miten vahvistaa yrityksen heikkouksia. Samalla sovitaan tarvittavat toimenpiteet, aikataulut ja yrityksen tarvitsemat eri alojen asiantuntijat. Keskustelusta syntyy palvelusopimus, jossa ovat kirjattuina yrityksen tarvitsemat palvelut. Myös yhteistyöverkostot ovat laajasti apuna toiminnan kehittämisessä. Jotta keskustelusta saisi mahdollisimman paljon irti, kannattaa siihen valmistautua huolella, kaivaa etukäteen esille mahdollinen johtamisen laatukäsikirja sekä miettiä tavoitteita ja toiveita. ProAgria Oulu tarjoaa asiakkailleen parin tunnin kehityskeskustelun veloituksetta toisen palvelun yhteydessä. Tämä voidaan yhdistää esimerkiksi viljelysuunnitteluun, maitotilaneuvonnan käyntiin tai talousneuvonnan käyntiin. Tulevaisuuden syvällisempään suunnitteluun sopii laaja kehityskeskustelu, joka kestää lähes koko päivän ja maksaa alkaen 215 euroa (alv 0 %). Pienin askelin kohti tavoitteita on ollut Iin Oijärvellä sijaitsevan Klaavuniemen maitotilan periaatteena kautta vuosien. Jaana ja Kari Klaavuniemi ovat hoitaneet tilaansa pian 25 vuotta. Tällä hetkellä parsinavetassa on parikymmentä lypsävää ja lisäksi nuorta karjaa. Kun isäntä otti yrityksen haltuun nuorena, intoa ja voimia tilan kehittämiseen riittää edelleen. Tavoitteita ja kehittämisen paikkoja riittää, ja niitä pikku hiljaa parannetaan, Jaana Klaavuniemi kertoo. Hän kävi tämän vuoden alussa myös ProAgria Oulun järjestämän toimintajärjestelmäkoulutuksen, niinpä tilan toiminnan terävöittäminen on ollut ajankohtaista. Tähän tilanteseen on sopinut hyvin kehityskeskustelu, jota ProAgria Oulun maitotilaneuvoja Elvi Kehusmaatutilan väelle ehdotti tuotosseurantakäynnillään. KYSY LISÄÄ! ProAgria Kainuu Lypsykarjatilat: maitotilakehittäjä Minna Tanner; maitotilaneuvojat Eila Niskanen, (myös lihanautatilat) ja Jaana Juntunen, Emolehmätilat: kotieläinagronomi Helena Kämäräinen, Sukupolvenvaihdostilat: suunnitteluagronomi Osmo Tiikkainen, Maaseutuyritykset: yritysneuvojat Tarja Poikela, ja Soili Hypén, Puutarhayritykset: luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen, ProAgria Lappi suunnitteluagronomi Ari Alamikkotervo, ProAgria Oulu kotieläinagronomi Virpi Huotari, palveluvastaava Sari Isotalus, Ella Karttimo Jaana Klaavuniemi (vasemmalla) ja Elvi Kehusmaa keskustelevat maitotilan suunnittelusta, seurannasta ja käytännön työstä neljä kertaa vuodessa tuotosseurannan yhteydessä. Kehityskeskustelun aikana tulivat ensimmäisen kerran kirjatuksi tilan väen mielessä liikkuneet investointiajatukset. Nykytilanteen ymmärtäminen on kehityskeskustelun perusta. Mitkä ovat yrityksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat? Onko meillä muka vahvuuksia, oli ensimmäinen ajatus, kun aloittelimme keskustelua, Jaana Klaavuniemi naurahtaa, Neuvojan kansa pohdiskellessa nousivat esille tilan väen ammattitaito, kiinnostus työhön, halu kehittyä ja kehittää sekä parantaa tuotantoa. Myös eläinrakkaus haluttiin kirjata tilan vahvuudeksi. Kehityskeskustelun kuluessa tuli ensimmäisen kerran myös laitettua ylös mielen päällä ollut ajatus eläinpaikkojen laajentamisesta, mihin hyvän mahdollisuuden tarjoaa tyhjillään oleva lato. Asiat on hyvä kirjata ylös. Ei riitä, että niitä pyörittelee mielessään. Kun on mustaa valkoisella, niiden etenemistä ja toteutumista voi seurata, Elvi Kehusmaa sanoo. Laajentaminen merkitsisi lehmäpaikkojen lisäksi myös parempia työoloja emännälle ja isännälle. Samalla lievenisi kehityskeskustelussa esiin noussut uhka: maatilayrittäjien terveys. Tilan kehittämistä ajatellaan usein rakentamisena tai investointina. Tilan kehittämistä voi kuitenkin olla esimerkiksi tuotanto-olojen sekä eläinten ja hoitajien hyvinvoinnin parantaminen tai solumäärien vähentäminen. Ne kaikki vaikuttavat viljelijän jaksamiseen ja siihen, mitä tehdystä työstä jää käteen, Elvi Kehusmaa korostaa. KLAAVUNIEMEN tilan seuraava askel on potkaista hanke liikkeelle ja perehtyä investointiin liittyvään byrokratiaan. Ajatuksena on eläinmäärän tuplaaminen eli edelleenkin kasvu pienin askelin, Jaana Klaavuniemi lisää. Elvi Kehusmaa suosittelee kehityskeskustelun käymistä 2-3 vuoden välein, jolloin voidaan seurata, miten tavoitteet ovat toteutuneet. Toki välivuosinakin tehdään tarvittaessa korjauksia suunnitelmiin. Jotta kehityskeskustelusta tulisi mahdollisimman antoisa, kannattaa tilan väen miettiä valmiiksi omat odotuksensa ja toiveensa ennen neuvojan kanssa alas istahtamista. 14 maaviesti 4/2007

15 y r i t y s Viljojen ja nurmikasvien siemenet, sekä siemenseokset. Edullinen kotiinkuljetus omilla autoilla. UUTUUS, AIKAINEN PEPPI-KAURA! Varmista runsas sato Kun peltoviljelyn ravinteiden määrää tullaan rajoittamaan, on entistäkin tärkeämpää, että saat lannoitteista maksimaalisen hyödyn irti. Kalkitsemalla kasvit hyödyntävät jopa 30 % paremmin lannoitteiden ravinteet. Tee siis kalkkitilaus jo tänään. Lisätietoa kalkituksen hyödyistä: 30 % ä, saat 3 %:n hintaedun ja levitysaikaa asti. Kalkitsemalla kasvit hyödyntävät jopa 30 % paremmin lannoitteiden ravinteet. Matti Lappalainen Pohjolan jyväjemmari oy Rapakkojoentie Heinäkylä Puh./Fax: GSM: Pekka Paananen Kumpulanmäen pakkaamo Porovedentie Iisalmi Puh./Fax: GSM: Antero Kiiskinen Halkoniementila Syvänniementie Iisalmi Puh Fax: GSM: Tapio Kainulainen Koukomäen Luomusiemenpakkaamo Linkinniemenkatu IISALMI GSM: /2007 maaviesti 15

16 y r i t y s Arctic Reindeer valmiina joulusesonkiin KOLMEN VARTIN POROTILAELÄMYS ELL A KARTTIMO Arctic Reindeer Oy on vuoden vanha matkailuyritys ja porotila, joka sijaitsee Napapiirillä Rovaniemellä aivan joulupukin pajan tuntumassa. Yrittäjä Miia Merkku odottaa yrityksen toista joulusesonkia hyvin valmistautunena ja luottavaisin mielin. Joulukuun päivinä kaiken on sujuttava, sillä lupauksien lunastamiseen saattaa olla aikaa vain kolme varttia. Ella Karttimo Kun on ajanut Rovaniemeltä napapiirille, kääntynyt joulupukin pajan kohdalta vasemmalle ja körötellyt hiekkatietä puolisen kilometriä, vastaan putkahtavat poroaitaukset, hirsinen pirtti, kota ja pari pienempää rakennusta. Saamelaispukuinen Miia Merkku täyttää sankoa jäkälällä: tulossa on kiinalaisryhmä, joka pääsee ruokkimaan porotilan eksoottisia asukkeja. Porot ovat kuuluneet nuoren yrittäjän elämään lapsesta saakka, sillä isä Reima Ylinampa hoitaa porotilaa Tiaisessa. Myös poroajelut kuuluivat työhön jo ennen tyttären kanssa perustettua matkailuyritystä. Olen halunnut yhdistää yrityksessä kaksi kulttuuria: äitini ja mummoni saamelaisuuden sekä isäni puolelta poronhoidon perinteet. Nuoruudestaan huolimatta Miialla on kymmenen vuoden kokemus matkailualalta. Matkailuopinnot Rovaniemen ammattikorkeakoulussa ovat loppusuoralla, mutta uuden yrityksen pyörteissä ne ovat joutuneet kuluvana vuonna odottamaan. Arctic Reindeer järjestää porotilavierailuja, poroajeluita ja -safareita, ohjelmapalveluita ja Lapin kasteita. Yritys sai lentävän lähdön, sillä keskeiset rakennukset, pirtti ja kota, valmistuivat vuosi sitten 27. marraskuuta. Ensimmäiset asiakkaat täyttivät porotilan jo 1. joulukuuta. Ensimmäisen kuukauden aikana yritys sai järjestää poroelämyksiä liki kävijälle, joista 99 prosenttia oli ulkomaalaisia pääasiassa brittejä. Voisi odottaa kertomuksia erinäisistä sattumuksista ja yllätyksistä, joita uusi yritys alkutaipaleella kohtasi, mutta Miia Merkku sanoo, että kaikki meni odotusten mukaan. Auttoi paljon, kun oli jo kokemusta matkailualalta. Asiat oli suunniteltu niin, että kaikki toimi - oli tarpeeksi tekijöitä ja poroja, jotka osasivat tehtävänsä. Pohjoisesta haettavaan jouluelämykseen kuuluu oleellisena osana lumi. Viime vuoden leuto syystalvi järjesti kuitenkin oman yllätyksensä, kun lunta ei alkanut kuulua. Kun markkinoimme lunta ja talvea, laadukkaaseen palveluun Suuressa kodassa maistuu mehu tulen loimussa. Kodassa on tilaa 50 vieraalle. kuuluu myös vastuu lupauksista. Teimme lokakuussa pakkasaikaan tykkilunta, jota sitten levitimme joulukuussa ajoreiteille, että asiakkaat pääsivät poroajelulle. Toimintavarmuus lisää asiakasmäärää moninkertaisesti. Myös täksi jouluksi on varastoitu lunta. Yhteistyökumppanina on koiravaljakkoajeluja järjestävä naapuriyrittäjä, jonka kanssa ajoreitit pohjustetaan kestäviksi tykkilumella. Yhteisten reittien ansiosta säästämme lunta. Myös porot ja koirat ovat tottuneet yllättävän nopeasti toisiinsa. Matkailualan kokemukset olivat hyvä pohja lähteä suunnittelemaan omaa yritystä. Oma porotila 60 kilometrin päässä Tiaisessa todettiin sijainniltaan liian kaukaiseksi kiireisille kulkijoille. Maa-alueen uudelle yritykselle vuokrasi Rovaniemen kaupunki. ProAgrian yritysneuvoja on ollut iso apu ja kumppani. Yhdessä olemme laskeneet hintoja ja kehittäneet toimintaa. Sparraus jatkuu edelleen, sillä uutena ihmisenä yritysmaailmassa ei osaa ottaa kaikkea huomioon. Ulkopuolisen näkökulman ansiosta olemme säästäneet rahaa, kun asiat on pitänyt miettiä ja perustella. Asioita on myös oppinut katselemaan oma yritystä laajemmin, Miia Merkku sanoo. Myös kilpailijat analysoitiin sekä selvitettiin tarkkaan asiakkaat ja yhteistyökumppanit ennen kuin rakentaminen aloitettiin. Vajaan kahden vuoden aikana tyhjälle maa-alueella on noussut pirtti, jossa on 65 asiakaspaikkaa ja kota, joka tarjoaa tilat 50 vieraalle. Pihan aittarakennukseen on valmistumassa henkilökunnan sosiaaliset tilat, toimisto ja verstas. Pihapiiriin siirretty vanha lato kätkee sisälleen porojen ruoat. Tunnelmallisessa pirtissä esillä ovat erilaiset poronhoitoon liittyvät käyttöesineet. Parhaillaan työn alla on dvdesitys poron vuodesta, alkuvaiheessa kolmena eri kieliversiona, Miia Merkku keroo. Porojen koulutuksesta Arctic Reindeer vastaa itse. Metsästä valikoidaan kaikkein säyseimmät ja kilteimmät yksilöt, joita koulutetaan kahdesta kolmeen vuotta. Alkuvaiheessa villit porot on ensin kesytettävä ruoan kanssa. Seuraavaksi siirrytään talutukseen, sitten totutellaan valjaisiin. Kun poron luottamus on ansaittu, siitä saa uskollisen ja käyttövarman kumppanin, Miia Merkku kertoo. Joulusesongin aikaan Arctic Reindeer antaa oman väen lisäksi työtä liki 10 hengelle, jotka ovat pääasiassa opiskelijoita. Suurin työ on itse valmisteluissa: on huolehdittava ulkotulet, lyhdyt, tehtävä lumityöt, siistittävä paikat ja pidettävä reitit kunnossa Poroajelut ovatkin vaativampi juttu, sillä kielitaidon ja asiakaspalvelutaitojen lisäksi on hallittava ja tunnettava myös poro. Tarvittaessa porot kuljetetaan Napapiirille tai muualle, missä niitä tarvitaan. Charter-koneillaRovaniemelle lentävät brittituristit saapuvat yleensä puolen päivän aikoihin ja palaavat jo illaksi kotiin. Kun aikaa on vähän, kaikkien toimijoiden on onnistuttava päivän ohjelman järjestelyissä Napapiirillä. Matkailijan päivä saattaa sisältää erimittaista poro-, husky- tai moottorikelkka-ajelua, joulupukin tapaamisen ja ostoksien tekemistä. Meillä vieraat viipyvät yleensä kolme varttia tai tunnin. Tuossa ajassa on ehdittävä tarjota poroajelut, mehutarjoilut, Lapin kasteet ja muut sovitut palvelut. Joskus poroajelulle varataan aikaa useita tunteja. 16 maaviesti 4/2007

17 y r i t y s Ella Karttimo Miia Merkun porotilan asiakkaat tulevat 99-prosenttisesti ulkomailta. Marraskuisena iltapäivänä matkailuyrittäjä sai vastailla Kiinan Harbinista vieraaksi saapuneen ryhmän kysymyksiin. Jos lento on myöhässä tai tapahtuu muita muutoksia, on aina oltava valmiina myös varasuunnitelma. Viime jouluna yrityksen piti vielä jarrutella turistivirtoja, että kaikki varmasti sujuu. Kasvun varaa on, sillä joulun jälkeen elämä rauhoittuu ja kävijät ovat pienempiä ryhmiä. Määrät kasvavat sitä mukaa kuin matkanjärjestäjät Ella Karttimo Miia Merkku haluaa vaalia työssään saamelaisia juuriaan. Tarvittaessa sujuu joikaus ja kumisee noitarumpu. testaavat tuotetta ja huomaavat, että työn laatu ja toimintavarmuus ovat kunnossa. Laatu tarkoittaa sitä, että asiakas saa sellaista palvelua kuin hän on ennalta tilannut. Kynnys lähteä matkailu- ja porotilayrittäjäksi on melko matala. Miia Merkun mielestä porotilamatkailusta tulee äkkiä kannattamatonta, ellei pysty vastaamaan kehityshaasteisiin. Työ vaatii organisointitaitoja, täysillä mukana olemista varsinkin alkuvaiheessa ja asiakkaan kuulemista, sillä hän maksaa palkan. Hän pitää tärkeänä porotilamatkailuyhdistyksen työtä. Se järjestää koulutusta muun muassa asiakaspalvelusta ja hinnoittelusta. Jos joku lenkki pettää, siitä kärsii koko ala. Jouluaattona Miia Merkku sulkee matkailuyrityksen oven viimeistään kello 17, sammuttaa kännykkänsä, nauttii joulusaunasta sekä hiljentyy aattoiltaan miehensä ja kuusivuotiaan tyttärensä kanssa. Joulupäivänä porotilalle saapuvat jo uudet ryhmät. Olen jouluihminen. Nyt siivoukset, koristelut ja leivonnaiset on tehtävä jo marraskuussa, kun joulukuussa ei enää ehdi. Palveluja yrityksen eri kehitysvaiheisiin ProAgria Yritys on palvelukokonaisuus uutta liiketoimintaa suunnittelevalle tai toimintaansa kehittävälle yritykselle. Tarjolla ja räätälöitävissä on palveluja liiketoiminnan kehittämiseen, muutostilanteista selviytymiseen sekä oman yrityksen ja toimialan tutkimiseen. Työvälineitä ja työskentelytapoja yritysidean arviointi liiketoiminnan suunnittelu talouden, investointien ja rahoituksen suunnittelu tuloksen ja toiminnan analysointi laadun ja omavalvonnan kehittäminen markkinoinnin suunnittelu Kysy lisää! ProAgria Kainuu yritysneuvoja Soili Hypén, puh yritysneuvoja Tarja Poikela, puh ProAgria Lappi yritysneuvoja Ari Saarela, puh yritysneuvoja Keijo Siitonen, puh ProAgria Oulu yritysneuvoja Teuvo Hatva, puh /2007 maaviesti 17

18 y r i t y s Kumpulan tilalle kunniamaininta VUODEN MAATILA -KILPAILUSSA KIMMO RAUATMAA Hieno huomata, että pienikin tila voi olla kilpailukykyinen, iloitsee sotkamolaisen Kumpulan tilan emäntä Sinikka Tikkanen. Kimmo Rauatmaa Sinikka ja Timo Tikkasen tila sai kunniamaininnan ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja Innovation Networks Oy:n Vuoden maatila kilpailussa. Kilpailukykyarvioinnin kainuulaistilasta teki Minna Norismaa ProAgria Pohjois- Karjalasta. Timo Tikkanen löysi arvioinnista paljon myönteistä. Tuotantoprosessit ovat tehokkaita, työnjako on selkeä ja osaamista löytyy. Vaikka ainahan parannettavaa löytyy, mikään osa-alue ei ole ihan retuperällä. Arviointi osoitti selkeästi, miten tilalle laatutyössä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Ulkopuolinen arvioija osaa nähdä tilalta asioita, joille on itse sokea, tunnustaa Sinikka Tikkanen. Kumpulan tilalla on 31 lypsävää ja kolme virkeää muksua. Sinikka ja Timo Tikkasen sylissä könyävät Mia-Emilia ja Kalle. Tia-Maria on sisarussarjan vanhin. SOTKAMON Pohjavaaralla sijaitseva maitotila on valinnut panostamisen tekemisen laatuun. Sinikka Tikkanen sanoo huomanneensa, että moni maatila lopettaa laatutyön siinä vaiheessa, kun työprosessit on saatu mielekkääksi. Työprosessien toimivuus on kuitenkin vasta lähtökohta laatutyöhön. Vasta tällöin voi toden teolla miettiä talouden seurantamittareita ja tilan kilpailukykyä laajemmin. Sinikka Tikkanen näkee tärkeänä osana maitotilan laatutyötä ja kilpailukykyä panostamisen jalostukseen. 18 maaviesti 4/2007 Poikimakertoja meillä on selvästi keskimääräistä enemmän. Hyvä karja vähentää myös työmäärää ja lisää näin tilan kilpailukykyä. Jalostuksen lisäksi eläinterveydenhuolto tukee karjan kehittämistä terveemmäksi ja kestävämmäksi. Kumpulan tila paransi pisteitään lähes sadalla edellisestä arvioinnista, joka tehtiin kolme vuotta sitten. Tila on ottanut vaarin neuvojan antamista ohjeista. Eihän kilpailussa pärjääminen ole tietenkään mikään itsetarkoitus, mutta noin reipas nousu antaa Puukauppa-asioissa teitä palvelevat: Oulujärven hankinta-alueella (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala) Harri Tegelberg p Kuhmossa ja Ylä-Kainuussa Tuomo Pulkkinen p Sahapuu tarkasti talteen uskoa siihen, että olemme tehneet tilalla oikeita asioita ja ratkaisuja, Sinikka Tikkanen miettii. Tilan kilpailukykyä arvioidaan sen mukaan, miten työprosessit toimivat sekä miten tuloksellisia strategiavalintoja tila on tehnyt, miten johtaminen, asiakasvalinnat ja yhteistyökuviot toimivat sekä miten toimialatietoja ja omaa osaamista arvioidaan, analysoidaan ja kehitetään. ProAgria Kainuun yritysneuvoja Tarja Poikela korostaa, että vertailutiedon saaminen ja hyödyntäminen on edellytys tilan menestyksekkäälle johtamiselle. NAVETTA ja kirjanpito ovat Kumpulan tilalla Sinikka Tikkasen vastuulla, kun Timo vastaa peltotöistä ja koneurakoinnista. Tikkaset sanovat, että epävarmuus EU-tukien jatkuvuudesta ja suuruudesta vaikuttaa osin siihen, että riippuvuus tukieuroista pyritään minimoimaan. Tavoitteena on saada tila sellaiseen kuntoon, että se takaa paitsi työpaikan meille myös tulevaisuudessa meidän lapsillemme, Sinikka Tikkanen sanoo. Tikkasen perheessä on kolme alle kouluikäistä vilistäjää, Tia-Maria (6), Mia-Emilia (4) ja Kalle (2). Ilman Sinikan äidin lapsenhoitoapua tilanhoito ja laatutyö jäisi vähemmälle, myöntää emäntä. Kyllähän se laatutyö paperinpyörittelyä ja koneen ääressä istumista vaatii. TUNNUSTUSTA laatutyön tuomisesta tilalle Sinikka Tikkanen antaa ProAgria Kainuun Helena Kämäräiselle ja jo muihin töihin siirtyneelle Kaisu Korhoselle. Kiitosta saa myös laatutyöstä innostunut ProAgria Kainuun neuvoja Minna Tanner. Ja todella tärkeä tuki ovat muut viljelijät, Sinikka Tikkanen muistuttaa. Vuoden Maatila kilpailuun osallistui tänä vuonna 13 tilaa. Loppuvaiheessa oli mukana enemmän perusmaatiloja kuin muuta maatalousyritystoimintaa harjoittavia tiloja. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton laatujohtaja Pirjo Jokipii pitää tätä hyvänä kehityksenä. Kilpailukyvyn tarkastelu koetaan tärkeänä myös perusmaataloudessa. Vuoden Maatila kilpailun voitti tänä vuonna Savon Siemen Oy Iisalmesta. Kumpulan tilan lisäksi kunniamaininnan sai Jaakkolan tila Somerolta.

19 y r i t y s Dolomiittikalkilla pellon ph kerralla vuosiksi kuntoon Kalkitse tehokkaalla ja tuottavalla dolomiittikalkilla Paltamon dolomiittikalkki toimii peltojesi ph:n nostossa sekä kalsium- ja magnesiumlannoitteena. Neutralointikyky 30 %, Ca 18 % Mg 7 %. Käyttömäärä 2-10 tonnia hehtaarille riippuen maalajista ja ph:n noston tavoitteesta. Pyydä tarjous kauppiaaltasi! Juuan Dolomiittikalkki Oy Pl 27, Juuka Säästä polttoainekuluissa! Meiltä Teboilin polttonesteet, alueella Etelä/Keski-Pohjanmaan maakunta, Oulun ja Lapinlääni. Soita niin säästät varmasti! Pohjolan Suoja-aine Osmo Alahautala p Tukkitie 1, OULU Puh. (08) Ostetaan traktoreita! Ford -malleista 5000, 5600, 6600, 6700, 7000, 7600 Lisäksi ostetaan hyväkuntoisia länsimaisia traktoreita, vm Teho hevosvoimaa, ajotuntimäärä alle 4000h. Maksu käteisellä. Lunastamme myös loppuvelan. Yhteydenotot: Pauli Ojanen p Avoinna ma-pe 8-17 la 9-13 Keskustie KAUHAJOKI puh fax /2007 maaviesti 19

20 Valmis VALMISKOTI MARKKINAJOHTAJAN TAPAAN Suomen suosituimmat talot nyt myös muuttovalmiina! Tilaa ValmisKastelli-esite! KASTELLI-TALOT Lekatie 6, Oulu Timo Paasovaara p Muuttovalmiit talot hinta alkaen OSTETAAN Romuautoja sekä muuta metalliromua Nouto ja käteismaksu P T:mi Romu-ukko Tiedolla, Taidolla ja Kokemuksella Palvellen Sinua Keskellä Suomea KS PAINO Puh Lönnrotinkatu KAJAANI 20 maaviesti 4/2007

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 1 ProAgriassa ovat mukana ProAgria Maaseutukeskukset ProAgria Lantbruks- ja hushållningssällskap Faba Jalostus ProAgria

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman

Lisätiedot

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista Sikatalouden tulosseminaarin avaus 12.11.2013 Tampere Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus Puhelin 0400 432 582 ari.nopanen@proagria.fi Esitysten materiaalit haettavissa osoitteesta

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Organisaatiomme Toimitusjohtaja Kari Kari Virta Virta Henkilöstöpalvelut Sirpa Huuskonen Liiketoiminnan kehitys Mika

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Tulvasuojelu pellot ja kalat. Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi

Tulvasuojelu pellot ja kalat. Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi Tulvasuojelu pellot ja kalat Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi ProAgria lyhyesti keskeisten maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen neuvonta- ja palveluorganisaatioiden

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Maaseudun puolesta ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Palveluhakemisto 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Maitotilojen talous vuonna 2013 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2004-2013 50 Lehmämäärä, lehmiä/tila 45 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Palveluhakemisto 2010

Palveluhakemisto 2010 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus Palveluhakemisto 2010 Menestyksen mahdollisuuksia 2 Menestyksen mahdollisuuksia Energian käyttäminen, säästäminen ja tuottaminen ovat

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Luomua lisää kokonaisuus - tutkimusyhteistyö Luomu neuvonnan kehittäminen Ammattikeittiöiden luomuosaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot