Barents Road. Road. Seikkailu neljässä maassa. 5. Sarjakuvahahmot kohtaavat Kemissä. 6. Tyylikäs kansankorkeakoulu. 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Barents Road. Road. Seikkailu neljässä maassa. 5. Sarjakuvahahmot kohtaavat Kemissä. 6. Tyylikäs kansankorkeakoulu. 11"

Transkriptio

1 Barents Road Road Inspiraatiota 2004 ja vinkkejä matkalle Pohjois-Atlantilta Jäämerelle. Seikkailu neljässä maassa. 5 Sarjakuvahahmot kohtaavat Kemissä. 6 Tyylikäs kansankorkeakoulu. 11 Maailman pisin taidenäyttely. 16 BODØ FAUSKE SALTDAL ARJEPLOG ARVIDSJAUR ÄLVSBYN LUULAJA KALIX HAAPARANTA TORNIO KEMI ROVANIEMI KEMIJÄRVI SALLA KANTALAHTI MONCHEGORSK APATIITTI MURMANSK

2 Barents Road tärkeä alueen kehitykselle! 2 Barents Road Kansainvälinen yhdistys on nuori yhdistys, jonka tarkoituksena on luoda hyvät edellytykset sekä ihmisten että yritysten kehitykselle Barentsin alueella. Hankkeen yleistavoite on luonnollisesti Barents Road -poikittaisyhteyden kehittäminen. Yhdistyksen jäseninä ovat tämän Venäjään, Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan ulottuvan tien varrella sijaitsevat kunnat ja yritykset. Saamme myös vahvaa tukea Barentsin alueen alueviranomaisilta. Yhdistys pyrkii lisäämään yhteistyötä Barentsin alueella. Olemme järjestäneet seminaareja tullikysymyksistä Sallassa ja yhteistyöstä Murmanskissa. Osallistumme messuille ja tapahtumiin yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa mielenkiintoisen ja kiehtovan alueemme esittelemiseksi. Lisäksi olemme mukana alueen liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävissä projekteissa. Viime vuosien aikana on saavutettu useita tärkeitä osatavoitteita. Yksi tärkeä virstanpylväs oli syksy 2002, jolloin Sallan rajanylityspaikka avattiin kansainväliselle liikenteelle. Tämä on lisännyt huomattavasti matkailijoiden määrää ja sillä on näin ratkaiseva merkitys tulevalle kehitykselle. Kesästä 2003 lähtien on Kemijärven ja Murmanskin väliä liikennöinyt myös säännöllinen linjaautovuoro. Sen ja useiden Barentsin alueen bussiyhtiöiden erinomaisen yhteistyön ansiosta on nyt mahdollista matkustaa bussilla aina Norjan Bodøstä Venäjän Murmanskiin asti. Niin matkustaja- kuin tavaraliikenne Barents Roadilla on erittäin merkityksellistä elinkeinoelämän kehitykselle sekä ihmisten ja viranomaisten väliselle yhteistoiminnalle. Olemme iloisia saavuttamistamme menestyksistä. Mutta jatkamme määrätietoista työtämme tekemällä Barents Roadia laajalla rintamalla tunnetuksi, mielenkiintoiseksi matkakohteeksi ja hyvin toimivaksi liikenneyhteydeksi Barentsin alueella. Kädessäsi on Barents Road Magasinin toinen numero. Toivomme, että saat siitä sekä tietoa että inspiraatioita uusiin löytöihin Barentsin alueella. Otamme myös mielellämme vastaan mielipiteitäsi ja toiveitasi koskien tulevaa kehitystyötämme. Mukavia lukuhetkiä! Stig Kerttu, johtaja Barens Road Barents Road lähtee Norjan Bodøstä Atlantin rannikolta ja kulkee Sallan kautta Barentsinmeren äärelle Murmanskiin, Matkalla pitkin napapiiriä vastaan tulee erilaisia kulttuureja, ruokaperinteitä, vuorimaisemia, taigaa ja tundraa. Täällä on erämaata ja kaupunkeja, seikkailuja ja hiljaisuutta, lempeän valoisia kesiä ja kylmiä, pimeitä talvia. Alueen eksoottisuus ja ainutlaatuisuus tekevät siitä uuden jännittävän matkakohteen kaikille, jotka etsivät uusia tutkimattomia seutuja. Barents Road. Bussimatka Atlantilta Jäämerelle. KOKO MATKA BUSSILLA. Nykyään voi koko matkan Bodøsta Murmanskiin matkustaa bussilla. Vuorotiheys ja mahdollisuudet valita lähtöaika vaihtelevat eri osuuksilla. Voimassa olevista aikatauluista voit itse valita, milloin haluat matkustaa ja missä haluat pysähtyä. TÄÄLTÄ SAAT KAIKKI TARVITSEMASI TIE- DOT. Kunkin maan Matkapalvelusta saat vastaukset lähtöaikoja, matkan kestoa, vuorotiheyttä ja hintoja sekä yksittäisiä matkoja Barents Roadilla koskeviin kysymyksiisi: Norja: Ruotsi: Suomi: (Suomessa) OTA YHTEYS BARENTS ROADIIN. Onko sinulla kysyttävää tai mielipiteitä Barents Road -yhteistyöstä, matkatarjonnasta tai tästä lehdestä? STIG KERTTU Ota yhteyttä Stig Kerttuun, Barents Road Kansainvälisen yhdistyksen johtajaan. Osoite: Barents Road Internationella förening, Box 75, SE Haparanda, Ruotsi Puh: Gsm: Fax: Sähköposti: Lisätietoja Barents Roadista saat Internetistä Lehteä julkaisee Barents Road kansainvälinen yhdistys tavoitteenaan lisätä tietoa Barents Roadin matkailumahdollisuuksista ja -tarjonnasta. Lehdessä julkaistua aineistoa voi lainata vapaasti ilmoittamalla selkeästi lähteen. VASTAAVA TOIMITTAJA: Stig Kerttu. TOIMITUS- KUNTA: Stig Kerttu, Barents Road, Ruotsi, Heidi Robertsen, Saltenin yhteistyöelin, Norja, Jukka Haavikko, Suomen linja-autoliitto, Suomi, Kenneth Mikko, BarentsKultur ja Ann-Sofie Boman, Vinter Reklambyrå. KIRJOITTAJAT: Kenneth Mikko ja Ann-Sofie Boman. TUOTANTO: Vinter Reklambyrå. KANSIKUVA: Timo Lindholm LIITEKUVA: Kenneth Mikko, Per Domeij, Timo Lindholm, Kent Norberg REPRO: LM Repro. PAINO: GTC Bodö Mukavaa matkaa Barents Roadilla! Fauske Saltdal Arjeplog Arvidsjaur Älvsbyn Luleå

3 Barents Road seikkailu neljässä maassa Barents Road avautuu kuin rukousnauha kesäauringossa. Tämän 1500 km pitkän asfalttiväylän varrella on Olenegorsk, Kursu, Deppis ja Russaga paikkakuntia, joiden nimi saa veden matkalaisen kielelle. Topografiakartan avulla voi arvailla, miltä maisema näyttää Kantalahti merenlahden poukamassa, Luulaja kapealla maakaistaleella tai Junkerdalen jyrkän kurun reunalla. Mutta vasta kun on astunut jalallaan maaperälle, tietää siitä jotakin. Vielä ei voi aavistaa, millaisia näkymiä silmien eteen avautuu, mihin ravintolaan menee ja millaisia ihmisiä tapaa. Tie on avoinna meille matkailijoille! Freelancetoimittaja Kenneth Mikko on matkustanut, kokenut ja tutustunut ihmisiin Barents Roadin joka kolkassa, idän Murmanskista lännen Bodøhön. Matkan hän teki joukkoliikennevälineillä. Eräänä varhaisena kesäaamuna saavumme Claudia Yelenskaya -nimisellä risteilyaluksella Murmanskiin. Matka Arkangelista on kestänyt neljäkymmentä tuntia. Täällä alhaalla Kuolanlahdella aamuilma tuntuu viileältä, mutta ylhäällä paapuurin puolella aurinko kärventää raskaaseen sementtimantteliin puetun Aljosja-sotilaan jättiläismäistä patsasta. Patsas vartioi Murmanskia, joka vuonna 1985 nimettiin Sankarikaupungiksi sodan aikaisista saavutuksistaan. Claudia Yelenskayan keula osoittaa kohti aamu-uneliasta kaupunkia. Tavarasataman siilotorni, hotelli Arktikan kulmikkaat rakennukset ja lämpölaitoksen punaisen valkeat savupiiput piirtyvät vuoria vasten etelässä. Kapteeni Solokov Murmansk Apatity Kalix Haparanda/Torneå Kemi Rovaniemi Kemijärvi Salla Kandalaksja Monchegorsk 3

4 Kuolan niemimaalla on enemmän mineraaleja kuin missään muualla maailmassa yli 500 eri lajia. Ja jos etsii kiviä, on mentävä Apatiittiin, mineraalikeskukseen ja Kuolan toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Siellä on museoita, liikkeitä, teollisuuslaitoksia ja tutkimuslaitoksia, joita kivet kaikissa muodoissaan työllistävät. Geologitroikka KSC:llä Apatiitissa: Andrej Ivanov, Ludmila Ljalina ja Valentin Pripatjkin. Apatiitti geologien Mekka Istumme keskellä valtavaa mineraalikokoelmaa; kimaltelevia kristalleja ja kivinäytteitä sateenkaaren kaikissa väreissä. Geologit ovat keränneet ne maastosta ja tuoneet KSC:n (Kola Science Centre) mineraalimuseoon. Vararehtori Valentin Pripatjkin ja Geologisen instituutin varajohtaja Andrej Ivanov kertovat KSC:n historiasta. Arvokkaita mineraaleja alettiin etsiä Kuolan niemimaalta toden teolla 1920-luvulla, kertoo Andrej. Vuonna 1930 perustettiin tutkimusasema Hiipinätuntureille. Kirovskin kaupunki rakennettiin alueen valtavan apatiittiesiintymän juurelle. Tänä päivänä apatiittituotannon keskuksena on naapurikaupunki Apatiitti, joka perustettiin vasta AIEMMIN GEOLOGIN AMMATTI oli jännittävää, romanttista ja sankarillista. Nuoruudessani tein kenttätutkimuksia Krimin niemimaalla, jonka geologia on mielenkiintoista. Mutta kaikkein mielenkiintoisimpia olivat geologit. Istuimme yhdessä leirinuotiolla, lauloimme ja soitimme kitaraa. Sain sieltä vahvan halun jatkaa geologian opiskelua yliopistossa, muistelee Valentin. Tänä päivänä tutkimusmatkat ja toverillinen yhdessäolo eivät ole yhtä houkuttelevia. Nuorilla on taloudellisia ongelmia ja KSC:llä on vaikeuksia saada opiskelijoita jatko-opiskelijoiksi ja tutkijoiksi. Kun kaupungin suuri kaivosyhtiö Apatit maksaa viisi kertaa korkeampaa palkkaa kuin KSC, on vaikea motivoida geologian opiskelijoita jatkamaan tieteen parissa. KSC on kasvanut samaa vauhtia kuin Kuolan niemimaan teollisuus on kehittynyt. Geologian laitos oli mukana alusta lähtien, sen jälkeen tulivat mm. louhinnan, kemian, taloustieteen, avaruusteknologian ja ekologian laitokset. Zapolyarnyssä lähellä Norjan Kirkkoniemeä on antaa viimeiset käskyt ennen laivan rantautumista Murmanskin matkustajaterminaaliin. Heikko, hapansilakkaa muistuttava tuoksu leijuu ilmassa. Se on 4 Viisikulmaisella torilla keskellä Murmanskia. peräisin muutama kilometri syvemmällä vuonon pohjukassa olevasta kalatehtaasta. Kävelen vilkkaan ja laajan satama-alueen poikki. Kansainvälinen merimiesklubi piiloutuu anonyymien peiliovien taakse, mutta sisällä odottaa hienostunut ravintola. Takka, grilli sisällä ruokasalissa, ammattitaitoinen henkilökunta ja kansainväliset hinnat. Kalasatamassa kertoo satamapäällikkö Oleg Sharkin ylpeänä, että kriisi on nyt jäämässä taakse. Perestroikan jälkeen venäläiset troolarit ovat pyytäneet suuren osan pohjoisnorjalaisten kalatehtaiden tarvitsemasta kalasta. Toisinaan kotimaan toimitukset ovat olleet niin pieniä, että troolarien kotisatamassa Murmanskissa on ollut pulaa turskasta! Tänä vuonna satamaan tulee taas yli miljoona tonnia ja äskettäin tänne avattiin myös norjalais-venäläinen kalastusterminaali. HIILTÄ HUIPPUVUORILTA. Tavarasatama on modernisoitu ja automatisoitu. Ohi on aika, jolloin pienet kappaletavaralaivat makasivat laiturissa ja suuri ahtaajien armeija täytti ja tyhjensi laivojen sisälmykset. Tänä päivänä kyse on lähinnä bulkkitavarasta, joka puretaan ja lastataan kuljetushihnoilla ja nostureilla hiiltä Huippuvuorilta, apatiittia Hiipinätuntureilta, alumiinia Kantalahdesta, nikkeliä ja muita metalleja. Täältä laivataan myös tarvikkeita Dicksoniin, Dudenkaan ja muihin Koillisväylän syrjäisiin paikkoihin. Murmanskin satama on Venäjän neljänneksi ja Luoteis-Venäjän toiseksi suurin heti Pietarin jälkeen. Tuleville vuosille on odotettavissa voimakasta kasvua. Sekä öljysatama että kaasuterminaali ovat suunnitteilla. Tulojen kasvu povaa sankarikaupunki Murmanskille valoisaa tulevaisuutta.

5 KOHTEITA VENÄJÄLLÄ KOHTEITA SUOMESSA Geologinen museo, Kola Science Centre, Fersman 14, Apatity, puh KSC ollut mukana poraamassa maailman syvintä reikää syvyyttä metriä. Kairausnäytteet kertovat alueen geologisesta kehityksestä aikojen saatossa. Vanhimmilla mineraaleilla on ikää noin kolme miljardia vuotta. Kansainväliset kontaktit ja opiskelijavaihto ovat tänä päivänä vilkkaita. Apatiitin opiskelijat suorittavat osan opinnoistaan Luulajan teknillisessä korkeakoulussa ja päin vastoin. Museo- ja mineraalimyymäläkäyntien lisäksi vierailijat voivat itse kokeilla onneaan vuorilla. Kesällä paikalliset matkailuyritykset järjestävät geologisia retkiä sekä ammattilaisille että amatööreille. KULTTUURI Historiallinen lääninmuseo, Lenina 90, Murmansk, puh Pohjoisen laivaston museo, Tortseeva 11, Murmansk, puh PINRO, kalastus- ja merimuseo, Murmansk, puh Läänin taidemuseo, Komiterna 13, Murmansk, puh Historiallinen museo, Lenina 24, Apatity, puh Geologinen museo, Kola Science Centre, Fersman 14, puh Mineraalimuseo, Fersman 16, Apatity, puh Murmanskin lääninteatteri, Lenina 49, Murmansk, puh Pohjoisen laivaston teatteri, Kolsky puistokatu 186, Murmansk, puh Nukketeatteri, S. Perovskoy puistokatu 21a, Murmansk puh NÄHTÄVYYKSIÄ Valtava Aljosja-patsas, keskustan pohjoispuolella, johdinauto 2, 3, 4 Meriakvaario ja hyljeshow, Ozero Semyonovskoye (Aljosjan lähellä), puh Matkustajaterminaali satamassa, Portovy 18 SEIKKAILUJA JA AKTIVITEETTEJA Vaellusta, melontaa, tutustumisretkiä luontoon ja geologiaan jne. Lisätietoa: Murmanskin urheilu- ja matkailulautakunta, pj. Tsiganov Valerij Ivanovitj, puh , s-posti: KULTTUURI Aineen taidemuseo, Tornio, puh Suomalaista taidetta 1800-luvun alusta näihin päivään. Tornionlaakson maaseutumuseo, Tornio, puh Kokoelma tarjoaa laajan katsauksen koko Länsi-Lapin historiaan Simosta Muonioon. Arktikum, Rovaniemi, puh Lappiin ja arktisiin alueisiin erikoistunut tiedekeskus ja museo. NÄHTÄVYYKSIÄ Kukkolankoski, Tornio (n. 16 km Torniosta pohjoiseen), puh Pohjois- Euroopan pisin vapaana virtaava koski, siian lippoamista, kalastuskulttuuria, käsitöitä ym. Joulupukin Pajakylä, (n. 8 km Rovaniemeltä pohjoiseen), puh SEIKKAILUJA JA AKTIVITEETTEJA Golfia, koskenlaskua, kalastusta, lumikelkkailua, hiihtoa, koiravaljakoita, Islanninhevosia, lumikenkiä ym. Katso lisätietoa osoitteista Viisikulmaisella torilla, kaupungin todellisessa keskuksessa törmään kulttuuritoimittajaan ja loistavaan runoilijaan Olga Andreevaan, joka kulkee ajatuksissaan. Hänen kynästään ovat lähteneet mm. seuraavat rivit Ja mielettömässä Murmanskissa Aamuruskonkadulla minun hyytävät ruusuni vielä kerran punertuvat merenhiekassa. Nyt hän on kirjoittanut uuden kirjan, tällä kertaa proosaa. Fantasiaa, korjaa Olga. PIENEMPIÄ VOILEIPIÄ. Kaupungin sähkökäyttöiset johdinautot surisevat ystävällisesti. Mutta sisällä kaiuttimet suoltavat kaupallisia mainoksia. Tavaratalo, radioliike ja muotiputiikki jankuttavat sanomaansa meille matkustajille. Poliittisen indoktrinaation on korvannut kaupallinen propaganda. Sielu alkaa ehtiä mukaan. Joskus sitä joutuu matkalla odottamaan. Muuten käy kuin hätäiselle turistille, jonka kotiin palattuaan täytyy katsella valokuvista nähdäkseen, missä oikeastaan on käynyt. Asiat muuttuvat nykyään nopeasti Venäjällä. Kantakahvila on saanut uuden ruokalistan ja siistit pöytäliinat. Elegantti tarjoilijatar kantaa tilaukset asiakkaille. Ilmeestä on tullut tyylikäs, hinnat ovat nousseet ja voileivät pienentyneet. Mutta keräkaalisalaatti on yhtä maukasta kuin ennen. Menen Murmanskin tilastokeskukseen hakemaan tietoja. Vastaanotto on lämmin. Pitkäsäärinen markkinointineitonen lyhyenlyhyessä hameessa tarjoilee kahvit. Ostan ison nipun tilastoja. ILTA-AURINKO. Toimittaja Jelena Larionova on aina yhtä hyvin perillä asioista. Hän työskentelee kansainvälisen Barents Press International -organisaation palveluksessa. Lehtitalon sininen väri häikäisee ja Jelena on täydessä työntouhussa, kun koputan ovelle. Projekteja on aina vain enemmän. Monilla niistä pyritään edistämään lehdistövapautta Luoteis-Venäjällä, jopa Kuolan suljetuissa kaupungeissa. Jelenalta kuitenkin liikenee aikaa ja hän tarjoaa minulle muutamia hyviä jutunaiheita. Pitkän päivän väsyttämänä kävelen alas jyrkkää Knipovitjakatua. Ilta-aurinko on painunut aivan tunturien huippujen tasalle kapean Kuolanlahden toiselle puolelle. Voimakkaassa vastavalossa erotan vain ääriviivat ihmisistä ja risteyksen ylittävistä johdinautoista. Sankareiden kaupungissa on toisinaan mukavaa ja kaunista! Täällä 69. leveysasteen korkeudella kesäaurinko paistaa ympäri vuorokauden. Va- 5

6 Miespolvi sitten sarjakuvat rinnastettiin lasten viihteeseen. Eikä Suomi ollut tässä mikään poikkeus. Mutta ajat muuttuivat ja 1981 Kemissä järjestettiin Suomen ensimmäinen sarjakuvafestivaali. Aikuissarjojen status oli noussut ja niitä pidettiin nyt modernina taidemuotona. Sano nyt rehellisesti... olenko menettänyt kaikki muotoni? Sarjakuvahahmot kohtaavat Kemissä Olet kuin oletkin. Kulttuurisihteeri ja alan veteraani Heikki Porkola on ollut mukana alusta lähtien ja kertoo kehityksestä. Aloitimme suomalaisella kilpailulla. Sitten siitä tuli pohjoismainen ja tänä päivänä Kemin festivaali on tärkeä kansainvälinen kohtauspaikka sarjakuvista kiinnostuneille. Aikuissarjojen määrä on kasvanut tuntuvasti. Kun aloitimme, Suomessa julkaistiin vuosittain pari aikuisalbumia, nyt niitä tulee viitisenkymmentä vuodessa. Portugalissa pidettävän festivaalin lisäksi me olemme Euroopassa ainoita, jotka vakavassa mielessä järjestävät näyttelyitä, luentoja, workshopeja ja kilpailuja. Useimmat muut ovat myyntimessuja tai keskittyneet lastensarjoihin. Vuonna 1987 Kemissä aloitti toimintansa Sarjakuvakeskus ja 1995 Kemin kaupunki julkaisi yleensä niin kuivan vuosikertomuksensa kevyessä sarjakuvamuodossa. Niin sinäkin! Keski-iän syke, Sven-Bertil Bärnarp, Ruotsi, sai 2. palkinnon vuonna 2001 sanomalehtisarjakuvien sarjassa. MAAILMAN PARHAAT SARJAKUVAPIIRTÄJÄT saavat kutsun festivaaleille. Muutama vuosi sitten Kemissä vieraili yleensä niin syrjäänvetäytyvä undergroundpiirtäjä Robert Crumb. Festivaali on tärkeä myös sarjakuvamaailman tuleville nimille. Täällä on tilaisuus tulla huomatuksi ja päästä suuremman yleisön tietoisuuteen. Vuonna 1991 silloinen noviisi Ilpo Koskela palkittiin Kemissä albumistaan Irlantilainen, joka on hyvin piirretty kuvaus salakuljettajista ja hämärämiehistä 1930-luvun Helsingissä. Nykyään Ilpo on Kemin kansainvälisen sarjakuvafestivaalin puheenjohtaja. Pidän sarjakuvakerronnasta. Mitään muita korkeita tavoitteita ei piirtämiselläni ole, sanoo Koskela. Arkityökseen hän vetää mainostoimistoa Oulussa. Hän istuu Heikki Porkolan kanssa Sarjakuvakeskuksen pienissä tiloissa keskellä Kemiä valmistelemassa vuoden 2004 festivaalia. Se pidetään toukokuuta ja teemana on sarjakuva ja musiikki. Teema tulee luonnollisesti kuulumaan kaikkialla Kemissä. Muun muassa tarkoituksena on koota suurorkesteri sarjakuvia piirtävistä muusikoista. Monet piirtäjät ovat erittäin musikaalisia. Sarjakuvat ovat monipuolista taidetta. On osattava piirtää, kertoja ja omattava dramaturgin ote, heittää Heikki Porkola väliin. Lue lisää osoitteesta loisassa yössä lokit kirkuvat liukuen talojen välissä kuin unenomaisessa elokuvassa. VOLVON BUSSILLA ETELÄÄN. Murmansikin ja Apatiitin väliä liikennöivä bussi vaikuttaa tutulta. Kyllä Balalaikkaorkesteri Kantalahdessa. vain, se on vanha Volvo. Sitten huomaan kuljettajan selän takaa kilven: FORT- SÄTT BAKÅT. Toisen johtolangan löydän 6 bussin ulkopuolelta. Tuulilasin päällä näkyy edellinen päätepiste: Fellingsbro. Aiemmin se on siis liikennöinyt laajalla ja tasaisella Närkeslättenillä Örebron läänissä. Nyt se pujottelee ylös Kuolanlahden jyrkkiä rinteitä kohti etelää ja Kuolan niemimaan teollisuuskaupunkeja. Kaivoksia, sulattamoita ja ydinvoimalaitoksia on riveittäin 277 kilometrin matkallamme Vienanmeren rannalle Kantalahteen. Kaupunkien nimet kertovat arktisista olosuhteista ja saamelaisesta alkuperäisväestöstä. Kaivoskaupunki Olenegorsk on yhtä kuin Porokaupunki, Monchegorskin alkuosa Monche on saameksi kaunis tundra. Lovozero on venäläistetty saamen kielen Luujaurista, Luujärvestä. Polyarnie Zori tarkoittaa Napaseudun sarastusta. Matkaamme etelään päätietä M18, joka menee aina Pietariin asti. Lämpö ja pehmeä keinunta ovat tuudittaneet useimmat matkustajat uneen. Miksi bussissa aina nukuttaa? Erään teorian mukaan keinunta ja kallistelu rauhoittavat, aivan kuin sikiötä äidin kohdussa siis mieliimme syöpynyt muisto. Myös eväät ovat erottamaton osa matkaa. Miksi niin moni ahmii kaikki eväänsä yhdellä kertaa? Heti

7 Täällä pohjoisessa on vanhastaan eletty luonnon antimilla metsästyksellä, kalastuksella, marjastuksella, poronhoidolla ja pienviljelyllä. Rovaniemiläinen taiteilija Timo Jokela hakee inspiraationsa tästä perinteestä: metsäkämpistä, kodista, ladoista, viikatteesta, aurasta, kirveestä ja etenkin puumerkeistä, joita riipustettiin omistuksen merkiksi. Olen itse kasvanut Kittilän lähellä Lapissa, kertoo Timo Jokela. Sain modernin taidekasvatuksen, mutta tutustuin kerran japanilaiseen estetiikkaan erässä näyttelyssä ja sain uusia ajatuksia. Marjastus, metsästys ja kalastus olivat minulle tuttuja ja mietin, miten sen saisi siirrettyä taiteeseen. TULOS ON OLLUT NÄHTÄVISSÄ taidehalleissa Suomessa ja ulkomailla. Mutta hän on pystyttänyt installaatioita myös tunturinrinteisiin, meren jäälle ja metsiin. Osa on piilossa ihmisten katseilta, eräänlaisina vanhakantaisina merkkeinä, jotka käyvät vuoropuhelua ympäröivän maiseman kanssa. Timo Jokelalle on tär- Timo Jokela luomistyössään. Luonto + Kulttuuri = Taide keää olla fyysisesti läsnä luonnossa ja tuntea se kehollaan. Väsyä ja joutua sääskien syömäksi ja muuttaa hieman tietoisuutta. Eikä ihmistä voi erottaa ympäristöstään. Mitä puolukoille tapahtuu, kun syön ne, kysyy Timo ja nielaisee muutaman. Niistä tulee osa minua. Ne sisältävät happoja ja aineita, joita elimistö tarvitsee. Myös vaatteeni ovat ympäristöäni. Minulle ympäristö on jotakin, joka virtaa lävitseni, osa meistä, ei mikään meidän ulkopuolella jäävä objekti. TIMO LIIKKUU VAIVATTO- MASTI pienen ja suuren välillä makrokuvan ja lintuperspektiivin välillä. Rovaniemen yliopiston taiteiden tiedekunnan professorina hän on mukana useissa kansainvälisissä taideprojekteissa. Yksi niistä on Trans Barents Highway Symposium of Art, jonka taiteellinen johtaja hän on. Toinen on meneillään sveitsiläisten talonpoikien pelloilla. He ovat suostuneet kylvämään pelloilleen tarkasti valikoituja viljansiemeniä. Satelliittikameroilla voidaan erottaa miten värit ja kuviot muuttuvat kasvukauden aikana. Talonpojat voivat siis itse maalata valtavia taideteoksia pelloilleen ja nähdä tietokoneen näytöltä oman modernin taulunsa elävän, modernin taideteoksen, jonka luonto, ihminen ja teknologia ovat luoneet. Katso itse Internetistä: landarte_finale.htm kun bussi on lähtenyt liikkeelle, kaivetaan voileivät esiin. Monchegorsk NIKKELISULATTAMO. Alexanderilla on ikkunapaikka. Alamme jutella. Hän on valkohapsinen ja eläkkeellä. Kädet ovat pehmeät, eivät mitkään työmiehen kourat. 38 vuotta Alexander työskenteli kirjanpitäjänä Murmansk Shipping Companyssa, kymmenen vuotta niistä Cuba-tradenissa. Hän kertoo lyyrisesti Havannan rantakadusta Malecónista ja Länsi-Intian ilmastosta. Keskustelu siirtyy politiikkaan ja jatkuu kymmeniä kilometrejä, ennen kuin jätämme toisillemme hyvästit kättä heilauttaen. Monchegorskin lähellä eteen avautuu kuollut maisema. Nikkelisulattamon valtavat happamet rikkipäästöt ovat tuhonneet kasvillisuuden suunnassa, josta tehtaalta useimmin tuulee. Tuhon näkeminen saa mielen apeaksi ja surulliseksi. Tehdas valtavine savupiippuineen on kuin ympäristötuhon perikuva. Laiha lohtu on, että emoyhtiön tehdas länsisiberialaisessa Norilskissa tekee vielä pahempaa jälkeä. Tien varren kyltissä seisoo valtavin kirjaimin Monchegorsk metallurgiakaupunki, ja sen jälkeen seuraa patsas, jossa työntekijä seisoo korkealla jalustalla hakku kohotettuna. Kaupungin keskus on hämmästyttävän vihreä, savu ei kulkeudu tähän suuntaan. Etäisellä kukkulalla seisoo suuri valkoinen kirkko, ikään kuin tuhoa manaamassa. HIIPINÄTUNTURIN JUURELLA. Idässä kohoaa Hiipinätunturi ja katselee alempana olevaa Apatiitin 7

8 Kalastusta Arvidsjaurissa. Barents Road on vaihtelevassa maastossa etenevä 1500 kilometrin matka Atlantin rannikolta Norjasta Jäämerelle Venäjälle. Henkeä salpaavia vuoria ja tuntureita, peninkulmittain metsää ja viljavaa rannikkoa jää taakse, ennen kuin maisema muuttuu Lapin ja Venäjän tundraksi. Luettelo onnistuneista matkailuteoista on pitkä. Pohjois-Norjassa ovat Hurtigruttenilla matkaavat, saksalaiset bussimatkalaiset sekä saksalaiset ja espanjalaiset charter-matkailijat olleet tuttuja vieraita jo pitkään. Nyt ovat myös säännölliset lentovuorot Pohjois-Norjaan kasvussa. Arvidsjaur ja Arjeplog ovat uusia jännittäviä matkakohteita saksalaisissa, ranskalaisissa ja englantilaisissa matkakuvastoissa. Haaparannan ja Tornion valtaavat joka vuosi italialaiset ja kreikkalaiset matkailijat, jotka viettävät joulua ja nostavat maljoja uudelle vuodelle kahteen kertaan, kuten valtakunnanrajalla tunnin aikaeron turvin tapana on. Suurin menestystarina on kuitenkin joulukuun Concord-lennot Rovaniemelle, jotka täyttyvät joulupukin oikeaan kotiin Rovaniemelle matkustavista englantilaisista. TULOKSEKASTA MARKKINOINTIA. Pohjois-Suomi on onnistunut uskomattoman hyvin markkinoinnissaan. Niin joulupukinmaa, suomalaiset hirsimökit kuin saunakulttuurikin ovat laajalti tunnettuja Euroopassa. Nyt myös Ruotsin Lappi alkaa saada nimeä, lähinnä Ice- Kuolan ydinvoimalaitos kaupunkia. Täällä lähes kaikki liittyy mineraaleihin. Ametist-hotellissakin on huoneessa pieni mineraalinäyte tv:n vieressä. Valtava kaivosyhtiö Apatit on kaupungin talouden selkäranka. Kola Science Centre 1500 työntekijöineen kouluttaa geologeja ja tekee korkeatasoista luonnontieteellistä tutkimusta kaikesta maan ja taivaan väliltä, revontulista seismologiaan. Apatiitin keskustassa näkyy paljon lastenvaunuja. Väestö on nuorta. Valokuvaliikkeiden kylttejä näkyy kaikkialla. Täälläkin kaikki haluavat kuvan itsestään ja lähimmistään. Parikymmentä kilometriä idempänä on Apatiitin edeltäjä, Kirovskin kaupunki. Siellä kaivosten louhinta alkoi useita vuosikymmeniä aiemmin kuin Apatiitissa, osittain ulkomaisen työvoiman turvin luvun alussa sinne tuli esimerkiksi Kiirunasta ryhmä ruotsalaisia rakentamaan sosialismia. Stalinin terrori sai heidät kuitenkin palaamaan takaisin jo muutaman vuoden kuluttua. Kirovsk tunnetaan nykyisin laskettelurinteistään ja siellä käy alppilajeja harjoittelemassa mm. Venäjän maajoukkue. lukee Puhdasta Energiaa. Onko ydinvoima niin turvallinen ja luotettava työhevonen kuin yhtiö väittää? Vai kuten ympäristöliike pelkää pelottava villieläin, joka saattaa joskus paeta häkistään, irti riistäytyvä voima, jota ei voi pysäyttää? YDINVOIMAA JA BLINEJÄ. Polyarnie Zori on komea nuori kaupunki, joka on rakennettu ydinvoimalaitoksen työntekijöille. 30-vuotisjuhlaa vietettiin Siellä täällä näkyy valtavia mainoskylttejä, joissa 8

9 Barentsin luonto on koskematonta ja nähtävyydet maailmanluokkaa Keskiyön aurinko, revontulet, suurenmoiset tunturit, laajat metsät, kuohuvat kosket, jäätynyt meri, omaperäinen saamelaiskulttuuri sekä lempeän valoisat kesät ja pitkät pimeät talvet. Barents tarjoaa äärettömästi houkutuksia ja yhä useampi kansainvälinen vieras tulee hakemaan täältä seikkailuja ja elämyksiä. hopuhin ansiosta. Mutta sitä voi koko Norrbotten käyttää markkinoinnissaan, toteaa Barbro Mc Ausland, Ruotsin Saksan Matkailuneuvoston johtaja. Saamelaista alkuperäisväestöä ja elävää saamelaiskulttuuria on koko Barentsin alueella ja se herättää paljon kiinnostusta ulkomailla. Saamelaisten elämäntapa, poroelinkeino, joiut ja käsityöt ovat erittäin omaperäisiä, ja se että saamelaiset ovat yksi maailman alkuperäiskansoista, tekee asiasta entistäkin mielenkiintoisempaa. Viime vuosina saamelaisten matkailutuotteiden määrä on kasvanut tuntuvasti, mikä on myönteistä elinkeinolle ja vieraille, jotka hakevat kiihkeästi eksoottisia kulttuurielämyksiä. Kemin lumilinna VENÄJÄ ON ASKELEEN JÄLJESSÄ. Venäjällä kuuminta on kalastusmatkailu. Lähinnä amerikkalaiset ja kanadalaiset etsivät kalastusonnea ylellisillä teemamatkoillaan Luoteis-Venäjällä, mutta jonkin verran tarjontaa on myös tiukemmalla budjetilla matkustaville. Lisäksi tänne tulee satakunta todella varakasta ihmistä joka talvi matkustaakseen ydinjäänmurtajalla Murmanskista Svalbaardiin, se on todellista luksusturismia. Sen sijaan matkailuelinkeinosta puuttuu lähes tyystin pienten matkailuyrittäjien tarjonta. Taso toimialalla on niin alhaalla, ettei se täytä incoming-matkailun vaatimuksia, kertoo Swedish centerissä Murmanskissa työskentelevä Mattias Rahm. Luoteis-Venäjän suuret luontoarvot tarjoavat lähes rajattomasti potentiaalia. Mutta tarvitaan parempi infrastruktuuri, toimivat varausjärjestelmät ja rahoittajia, jotka haluavat panostaa matkailuun. Tosin valonpilkahduksiakin on näkyvissä. LuleBuss on aloittamassa huvimatkat Murmanskiin ja EU on sijoittanut rahaa Venäjän puoleisen Barentsin yhteiseen varausjärjestelmään. Aikaa kulunee vielä vuosia, mutta pitemmän päälle myös Venäjä tulee eri maiden ja erilaisella matkakassalla matkustavien matkailijoiden ulottuville, toteaa Mattias Rahm. Ydinvoimalaitoksen oman hotellin saneerauksessa ei ole säästelty rahaa. Paksu pimennysverho ja kaksi tavallista verhoa pimentävät keskiyön auringon ja auttavat pitkänmatkalaisia jetlagin yli. Poikettuani ensin kahvilassa Venäläiset Blinit, jossa tarjoillaan hyviä blinejä ja pelmeneitä, katselen Venäjän tv:tä. Kultura-kanavalla esitetään vanhoja elokuvia, tänä iltana historiallinen elokuva bolsevikeistä ja sisällissodasta. Ne kiinnostavat varmasti katselijoita, jotka etsivät identiteettiään tänä uutena aikana nyt kun kommunismi on heitetty roskakoriin ja korvattu kultavasikan ympärillä tanssivalla markkinataloudella. KOHTI SUOMEN RAJAA. Minibussi ponnistelee ylöspäin Kantalahdesta Vienanmeren rannalta. Tie kiemurtelee kauniiden metsäpeitteisten vuorten välistä. Siististi tummaan pukuun ja solmioon pukeutunut Matkalla Kantalahdesta venäläinen kuljettaja kuljettaa ainoaa matkustajaansa Kemijärveä kohti. Metsissä on paljon poronjäkälää. Täällä kulki Suomen ja Venäjän armeijoiden välinen rintamalinja. Kaikkialla on muistoja kaatuneista. Niin täällä kuin Itä-Lapissakin. Bussiin kapuaa mies, joka on poiminut useita sangollisia sieniä. Tien suunnassa häämöttää Sallan radan ratavalli. Venäjän ja Suomen rataverkkojen välistä puuttuu vielä muutama kymmenen kilometriä kiskoa. Sallan rajakunnassa on jo kymmeniä vuosia puhuttu, mitä tämä poikkirata voisi merkitä Itä-Lapille. Toiveet ovat olleet korkealla. Mutta vuodet ovat vierineet ja nyt kunnan elinkeinoasiamies on heittänyt pyyhkeen kehään ja siirtynyt EU:n leipiin Brysseliin. Lähellä Alakurtin varuskuntakaupunkia seisoskelee ryhmä sotilaita metsässä. Kuorma-autosta nostetaan laatikko. Valmistelevat grillijuhlia, selittää kuljettaja. Horisontissa häämöttää aavoja, soita ja sinertäviä jäännösvuoria. Tulli- ja passitarkastukset sujuvat äärettömän nopeasti sekä Venäjän että Suomen raja-asemilla. DRAMATIIKKAA KARHU- JAHDISSA. Kemijärvellä koko kaupunki puhuu karhujahdista. Kenkäkaupassa vankkarakenteinen mies kertoo huimia juttuja myyjälle. Muutama päivä sitten oli haavoitettu karhu hyökännyt yhden metsästäjän kimppuun ja raadellut tämän pahasti, lähes päänahattomaksi. Kemijärven ravintolassa on ruokalistalla karhunlihaa. Lehdistä näkee, että alueella on paperitehtaita. Täällä ei raaka-ainetta säästellä. Paikallislehdet Koilliskaira ja Koillislappi painetaan Alvar Aallon suunnittelema Artikum 9

10 Projektilla tukea Venäjän ja Baltian naisille Tornionlaaksossa on äskettäin käynnistetty projekti, jolla tuetaan Venäjältä ja Baltian maista muuttaneita naisia. Inta Furmark on projektin johtaja ja Venäläis-balttialaisen kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Haaparannalla. Hän on itse kotoisin Riikasta, jossa hän työskenteli toimittajana. Perustimme yhdistyksemme vuonna 2002 auttaaksemme täällä asuvia venäläisiä ja balttialaisia ihmisiä sulautumaan yhteiskuntaan, kertoo Inta Furmark. Yhdistys haluaa myös välittää tornionjokilaaksolaisille tietoa Venäjästä ja Baltiasta. Se järjestää yleisölle mm. suosittuja venäläistä kulttuuria ja ruokaa käsitteleviä tilaisuuksia. Tarkoituksena on poistaa kielteisiä ennakkoluuloja ja tuoda Venäjästä ja Baltiasta esiin myös muita puolia. Uudessa projektissa yhdistys pystyy toimimaan entistä tehokkaammin. Tavoitteena on järjestää viidelletoista alueen noin neljästäkymmenestä työttömästä venäläis- ja balttialaisnaisesta harjoittelupaikka tai sopiva koulutus. Monilla heistä on jo entuudestaan koulutusta ja kokemusta, jota Ruotsissa voidaan tarvita, mutta lisäksi tarvitaan tietoa, lupia ja muodollisuuksia. Projektiin palkataan kolme henkilöä Haaparannalta, Övertorneåsta ja Pajalasta, ja he tulevat työskentelemään yhdessä paikallisten työnvälitysten kanssa. Projekti jatkuu ensimmäisessä vaiheessaan marraskuuhun 2004 ja sen rahoittavat EU ja Tornionlaakson kunnat. Minervan futuristisessa ruokasalissa on Euroopan ainoa valoseinä. Italialainen Moroso-sohva toivottaa vieraat tervetulleiksi Minervan saliin. erittäin paksulle paperille. Rovaniemen taidemuseossa on esillä Kalervo Palsan ( ) rajuja, peittelemättömän seksuaalisia maalauksia. Palsa oli kotoisin Kittilästä, joka sijaitsee 150 km Rovaniemeltä pohjoiseen. Toinen omaperäinen kittiläläistaiteilija oli Reidar Särestöniemi ( ). 10 Lappi on synnyttänyt myös persoonallisia kirjailijoita, kuten pellolaisen Timo K Mukan ( ) ja ylitorniolaisen Rosa Liksomin (1958 ). LUONTO KESKELLÄ KAUPUNKIA. Saksalaiset tuhosivat sodan lopussa Rovaniemen maan tasalle. Kaupungin taloista jäi jäljelle käytännössä pelkkiä savupiippuja. Mutta metsä, tunturit ja luonto ovat kaupungin sisällä. Naisen neljäntuulenlakissa, Alvar Aallon teatterirakennuksessa, kirjastossa, tavoissa ja elämässä. Yliopisto ja metsähallitus kehittävät uusia nykyaikaisia elämyksiä, kuten matkailua laajoille aavoille ja äänimatkoja tuntureille. Rovaniemen laitamilla bussi ohittaa maaherra Hannele Pokan punaisen talon. Pokka toimi aikoinaan oikeusministerinä Helsingissä, mutta on vallan vuosista huolimatta onnistunut säilyttämään voimakkaan rakkauden kotiseutuunsa. Hän on mm. kirjoittanut Lappi-aiheisia kirjoja. Koululaiset täyttävät bussin. Bussiin syntyy eloa. Lapsia, viattomia ja avoimia, ilman taka-ajatuksia. Mutta energia pursuaa yli ja Täällä on jo useita vuosia käyty pizzasotaa. Halvat hinnat sopivat nälkäiselle matkailijalle. kovaäänisimpien pikkupoikien täytyy esittää kovista. Heillä on värjätyt hiukset ja lippikset väärinpäin päässä. Bussinkuljettajan nimi on Ari ja hän ajaa päivittäistä vuoroaan. Hän on ajanut samaa reittiä viisi vuotta ja tuntee kyydittävänsä, tervehtii ystävällisesti ja kyselee kuulumiset. Oulun ja Rovaniemen välinen rautatie on tarkoitus sähköistää vuonna Junasta tulee nopeampi ja paha kilpailija bussille, kertoo Ari. KEMIJOEN VALJASTUS. Vähän Ter-

11 Yksi Haaparannan moderneja nähtävyyksiä on Ruotsalais-suomalainen kansankorkeakoulu. Moderni arkkitehtuuri ja muotoilu ovat muuttaneet tiloihin, joista aikoinaan valmistui naisopettajia Tornionlaakson kouluihin. Tyylikäs kansankorkeakoulu Ulkoa katsoen ei Haaparannan torin laidalla oleva upea keltainen puurakennus paljasta, mitä sisällään pitää. Mutta kun avaa talonpoikaisoven, eteen avautuu modernia teräs-, lasi- ja puumuotoilua. Vastaanottotiski on kuin vino alus, wc:t kalustettu à la taidemuseo ja opettajanhuoneessa pedagogit voivat kiivetä tikkaita pitkin katon rajassa olevaan lepomajaan. Ruotsalais-suomalaisen kansankorkeakoulun rehtori Eivor Olofsson perustelee: Kaikkien tilojemme on oltava sellaisia, ettei Eivor Olofsson. niitä voi ohittaa huomaamatta. Niiden on herätettävä iloa, ajatuksia, kysymyksiä. Henkilökunta on erittäin innoissaan jännittävästä miljööstä. Uskomme myös, että oppilaatkin saavat näin viihtyisämmän opiskeluympäristön sen lisäksi, että se herättää ajatuksia. Yritämme perinteitä rikkomalla saada ihmiset ihmettelemään mitä tämä on? VARSINAINEN MUOTOILUELÄMYS odottaa kuitenkin koulun pihalla. Kaksikerroksinen lasitettu rakennus tulee parhaiten oikeuksiinsa iltapimeällä, jolloin se loistaa kuin jalokivi tai avaruudesta saapunut UFO. Rakennus pitää sisällään ruokasalin, taidelinjan ateljeita, kokoustiloja ja kahvion. Ultramodernit kalusteet on valittu huolella. Ravintola on saanut täysin tietokoneohjatun valoseinän, jonka loisteputket taikovat esiin värien kirjon. Se lienee ainoa laatuaan tällä puolen Atlantin. Uusi rakennus on rakennettu vanhan ravintolan rungolle ja hintaa sille kertyy noin 1,6 mil- joonaa euroa. Rahoitus on järjestetty suurimmaksi osaksi pankkilainoilla. Jo viisi vuotta sitten olimme sitä mieltä, että ruokasali oli niin ikävä, että sille täytyi tehdä jotain, kertoo Eivor Olofsson. Myöhemmin ymmärsimme, että tarvitsimme uuden ateljeen ja projekti alkoi paisua paisumistaan. Prosessi käynnistyi siis viisi vuotta sitten, ja olemme koko ajan toimineet hyvässä yhteistyössä luulajalaisen MAF:n arkkitehdin Mats Jakobssonin kanssa. Ruotsalais-suomalainen kansankorkeakoulu toivottaa vieraat tervetulleiksi. Ravintola joka on kastettu Minervaksi, taiteen, tieteen ja käsityötaidon suojelijattaren mukaan on lounasaikaan avoinna yleisölle. Ruokalista ja muuta tietoa löytyy Internetistä: volan pohjoispuolella on maatalousoppilaitos. Maisema on maalaista, lehmiä laitumella ja pääskysiä puhelinlangoilla. Kaksi tupakoivaa tyttöä tumppaa savukkeensa ja nousee bussiin. Ajamme voimalaitosten patoaltaiden, muuntaja-asemien, korkeajännitejohtojen ja voimalinjojen ohi. Sähköä virtaa rannikon teräs- ja paperitehtaisiin. Pellonlaidalla on joulukuusiviljelmä. Pisan kylässä ei ole kaltevaa tornia, mutta kylläkin korkea masto tien varressa. Kauempana on nykyaikaisia matalia tiilitaloja, jotka muodostavat jyrkän kontrastin ympäröiville viljelysmaille. Näillä viljavilla seuduilla on ollut myös katovuosia ja nälänhätää. Silloin täältä lähdettiin Pohjois-Norjaan, jossa meren ruokavarastot ovat aina olleet täynnä. Tänä päivänä Bodøn ja Tromssan sairaalat houkuttelevat suomalaisia sairaanhoitajia ja urakoitsijat pyrkivät rakennustöihin Norjaan. Tutkija Leena Suopajärvi on kuvannut Lapin vaikeaa sodanjälkeistä aikaa. Valtio auttoi kansaa hankkimaan rintamamiestiloja, jotka aikaa myöten osoittautuivat kannattamattomiksi. Pellot paketoitiin ja ihmiset muuttivat massoittain Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Sitten tulivat suuryhtiöt, jotka ostivat metsät ja rakensivat joet. Luonto oli paikallisväestölle asuinsija, kun taas teollisuus näki sen resurssina, kirjoittaa Suopajärvi. Jos matkustaa tämän alueen läpi perjantai- tai lauantai-iltana, näkee savun kohoavan puulämmitteisistä saunoista. Olemme Saunamaassa. PAPPI TAIVAASTA. Kemin paikallinen radioasema Ankkuri suoltaa eetteriin suomalaista musiikkia tangoa, iskelmiä, poppia. Täällä on jo useita vuosia käyty pizzasotaa. Halvat hinnat sopivat nälkäiselle matkailijalle. Kemi näyttää kainostelematta meren ja paperiteollisuutensa. Leveällä rantakadulla erottuvat purjeveneiden mastoviidakon takaa molemmat paperitehtaat. Metsä Botnia pohjoisessa, Stora Enso etelässä. Talvisin tänne nousee joka vuosi Lumilinna. Kesäisin järjestetään rantakorttelissa festivaaleja ja muita tapahtumia. Eräillä kesäjuhlilla muutama vuosi sitten juhlaväen päiden yli lensi len- 11

12 Elokuvasta Näkymätön Elina. Naapurihaudan kaveri. Dokumenttielokuva Lovisasta. Elokuvametropoli Luulaja Vuodesta 1992 lähtien on Norrbotteniin noussut uusi teollisuudenhaara elokuvatuotanto. Alueellinen elokuvakeskus Filmpool Nord tuottaa nykyään viidesosan Ruotsin kokoillan elokuvista. Yleisömenestykset kuten Naapurihaudan kaveri (Grabben i graven bredvid) ja Uhka (Hotet), samoin kuin tuleva Populäärimusiikkia Vittulajänkältä ovat tietysti tärkeitä Filmpool Nordille. Mutta yhtä tärkeitä ovat paikalliset vaikutukset läänin sisällä. Lyhyt- ja dokumenttielokuvien tekijät saavat tilaisuuden toteuttaa ideoitaan, ja Norrbottenissa on tänä päivänä kuutisenkymmentä yritystä, joiden toiminta liittyy elokuvaan. Dokumenttielokuva on varmaankin yksi elokuvan rankimmista osa-alueista. Siihen ei liity rahaa, glamouria eikä statusta. Sirel Peensaar-Miell on kolmen vuoden ajan toiminut dokumenttielokuvakonsulttina Filmpool Nordissa. Dokumentit eivät ole seksikkäitä, hän väittää. Kuten ei lastenkulttuurikaan. Mutta ne ovat tärkeitä elokuvia. Dokumentit esittävät todellisuuden toisenlaisesta perspektiiveistä, pieniä paikkoja, erilaisia ihmisiä. Yksipuolisen kuvan sijasta yhteiskunnan moninaisuuden. Siksi Ruotsin television päätös lopettaa niiden tuotanto Luulajassa ja muualla maakunnassa on niin harmillista. Kertojaperspektiivi menetetään. Kysymys on demokratiasta! SIREL PÄÄSEE TYÖSSÄÄN arvioimaan mielenkiintoisia elokuvaideoita, jotka Filmpool Nord voi toteuttaa yhdessä muiden tuotantoyhtiöiden kanssa. Filmeissä ei hänen mielestään ole tokone ja meren ylle avautui laskuvarjo. Laskuvarojen varassa maahan liiteli kaupungin uusi pappi toivottaen juhlaväelle Terveisiä Taivaasta. Vatsatanssijoita Kemissä. 12 AAMU RAJALLA. Tornion linja-autoasema sijaitsee aivan kymmenkerroksisen kaupungintalon vieressä. Ylimpänä on sauna, kansan suussa kymppikerho. Saunan parvekkeelta voi heilauttaa kättä kollegoille Haaparannan hallintotaloon, joka myös ylpeilee kattosaunallaan. On nautinto olla jalkeilla varhain aamulla. Nobelpalkinnon saanut Joseph Brodsky karkotettiin pieneen kylään Arkangelin lääniin. Kun menet töihin kello kuudelta aamulla, aurinko paistaa ja on talvi, kesä tai syksy, alat tajuta, että puolet maan väestöstä tekee samaa. Se antaa mukavan tunteen, ikään kuin olisi lähellä kansaa. Tänä aamuna nenään virtaa suloisia tuoksuja Karkiaisen konditoriasta. Konditoria on myymälärivistössä, jonka eturintama osoittaa kohti ruotsalaisasiakkaita Tornionjoen toiselle puolelle. Aikaisemmin tänne ankkuroituivat purjealukset, ennen kuin Tornionjoki vaihtoi pääuomansa kaupunginsaaren itäpuolelle. Tuuli tuo mäskintuoksua Lapin Kullan panimolta. Kuljen valtakunnankuopan Nuorten mielenilmaus Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa ja Haaparannalla ohi. Suomalaiset urakoitsijat tekevät siinä jo maatöitä suunnitellulle Tornion ja Haaparannan yhteiselle kadulle ja kaupungin keskustalle. Haaparannalla poliitikot kuitenkin päättivät antaa asian kuntalaisten äänestettäväksi. Tulos oli ei, ja kunnanjohtaja sai erota. Haaparantalaiset antoivat kuitenkin Ruotsin suurkaupunkien tavoin äänensä eurolle. Yhteinen valuutta helpot-

13 erotettavissa mitään erityistä pohjoisruotsalaista näkökulmaa, vaan ne ovat oikeastaan samanlaisia kuin Etelä-Ruotsissa. Tapahtumien ei myöskään tarvitse sijoittua lääniin, mutta elokuvien täytyy tuoda jotain merkittävää Norrbottenin elokuvatuotannolle. Läänissä on parikymmentä dokumenttielokuvien tekijää. Kuuluisimpien joukossa ovat Gunilla G Bresky, joka on tehnyt useita historiallisia dokumentteja Barentsin alueesta, ja Boris Ersson, joka on kuvannut mm. saaristolaiselämää, saamelaisten oloja ja tilannetta Etelä-Afrikassa. Dokumentaristien on pohdittava ideoitaan jonkun kanssa, kertoo konsultti Sirel. He työskentelevät useimmiten yksin, eivät tiiminä. Dokumentti on myös prosessi, jonka tuloksesta ei tiedä etukäteen. SIREL PEENSAAR-MIELLILLÄ on itsellään vahva elokuvatausta. Hän aloitti opiskelemalla teatteritiedettä, mutta luisui vähitellen elokuvan pariin. Ensimmäiset tehtävät jäivät kahvin kokkaamista, sitten seurasi tv-sarjoja, pitkiä elokuvia, dokumentteja ja oma tuotantoyhtiö Isossa- Britanniassa. Elokuvat tehtiin yhteistyössä Walesin alueellisen elokuvakeskuksen kanssa. Sirel jatkoi Jämtlannin Filmpooliin, josta hänet houkuteltiin Filmpool Nordin palvelukseen Luulajaan. Sirel haluaisi mielellään kehittää yhteistyötä rajojen yli pohjoisessa Barentsin alueella. Toivon, että voisimme työskennellä tiiminä, johon äänittäjät tulisivat yhdestä maasta, ohjaaja toisesta jne. Mutta tämä on vaikeaa, sillä maissa on erilaiset säännöt. Norjassa ja Suomessa rahoittajat esimerkiksi vaativat, että tuottaja on omasta maasta. Jakelu tapahtuu tavallisesti tv:n kautta. Nyt tuotettavana on esimerkiksi dokumentti Jukkasjärven jäähotellista, dokumentti antikvariaatista, pari sotahistoriallista kertomusta, yksi tanssista kertova roadmovie ja kuvaus pilkkiteltoista. Vain muutamia mainitakseni. Toivottavasti näemme ne pian tv:ssä. Filmpool Nordin Sirel Penssar-Miell auttaa dokumenttikuvaajia toteuttamaan ideoitaan. KOHTEITA RUOTSISSA KULTTUURI Hopeamuseo, Tori, Arjeplog, puh Saamelaisia käyttö- ja taide-esineitä, maailman suurin kokoelma saamelaisia hopeakoruja. Norrbottenin museo, Storgatan 2, Luulaja, Norrbottenin lääninmuseo. Norrbottenin teatteri, Norra Hamnen, Luulaja, Ruotsin suurin alueteatteri. NÄHTÄVYYKSIÄ Lappstan Arvidsjaur, Arvidsjaur, (Arvidsjaurin matkailutoimisto). Saamelainen kirkkokaupunki 1700-luvulta. Storforsenin luonnonpuisto, Vidsel (n. 40 km Älvsbynistä länteen), Pohjois- Euroopan pisin valjastamaton vesiputous, museo, keskus jne. Gammelstadin kirkonkylä, Luulaja, (Gammelstadin matkailutoimisto). Kivikirkko ja kirkkokaupunki 1400-luvulta (Unescon maailmanperintöluettelossa). Teknikens Hus, Luulajan teknillinen yliopisto, Luulaja, Tekniikan elämyskeskus kaikenikäisille. Kukkolankoski, Haaparanta (n. 15 km Haaparannalta pohjoiseen), Pohjois-Euroopan pisin vapaasti virtaava koski, museo, keskus, elävää saunakulttuuria, kalastusta jne. Haaparannan saaristo, Haaparanta, (Haaparannan matkailutoimisto). Kansallispuisto, jossa on ainutlaatuinen kasvisto, eläimistö ja kiehtova luonto. SEIKKAILUJA JA AKTIVITEETTEJA Kalastus, metsästys, vaellus, melonta, lumikelkkailu, koiravaljakot, hiihto ja laskettelu, maastopyöräily ym. Katso lisätietoa osoitteesta taa elämää rajalla, jossa ostokset tehdään rajan molemmilta puolilta. Eräällä kadulla Haaparannan puolella näkyy sembramännyn käpyjä. Siperialainen pähkinähakki on löytänyt puusta yllin kyllin maukkaita käpyjä. Barents-yhteistyön edelläkävijänä se ei tunnusta valtakunnanrajoja. KIELIRAJAN YLI. Suuria sadepisaroita putoilee tummista pilvistä ja tuntuu mukavalta istua sisällä lämpimässä bussissa. Korkean rannikkobussin yläkerroksesta avautuu laajat näköalat Haaparannan länsipuolelle. Säiviksen kylän lähelle on pystytetty uusi hirviaita, joka estää Liehittäjän saamelaiskylän poroilta pääsyn E4:lle. Talvella porot hakeutuvat tielle nuolemaan tiesuoltaa. Ne pitävät myös suolaisesta ureasta. Eräs nentsiporomies näytti minulle kerran, miten porot saa houkutelluksi luokseen, Kun kusaiset lumikinokseen, ne tulevat Norrbottenin saaristossa on nähtävää. hetkessä nuoleskelemaan jälkeä, hän sanoi ja näytti käytännössä. Ja toimihan se. Olemme Ruotsissa, mutta vanhoilla suomea puhuvilla seuduilla. Kieliraja kulkee Sangisjoella, kolmenkymmentä kilometriä valtakunnanrajan itäpuolella. Carl von Linné kulki tästä 1732 Lapin matkallaan. Hän tuli etelästä ja totesi: Kun jätin taakseni Zangiksen, jätin taakseni Äidinkieleni, Seiviksessä oli vain suomalaisia, joita en ymmärtänyt. Bussi jarruttaa varovasti liikenneympyrään Kalixissa. Varisloukkuun, josta tuli numeroa liian pieni. Täysperävaunut ovat muutaman kerran puskeneet jyrkän liittymän suoriksi ja jääneet roikkumaan liikenneympyrän keskikaiteelle KOHTI TUNTUREITA. Rannikkotiet ovat usein pitkästyttäviä, jos ne on vedetty useita kilometrejä sisämaa- Storforsen, Älvsbyn 13

14 KOHTEITA NORJASSA KULTTUURI Kjerringøyn vanha kauppapaikka, 8093 Kjerringøy, Nordlandin museo, Prinsens gt. 116, 8005 Bodø, Norjan ilmailumuseo, Olav V gt, 8006 Bodø, Bodøn kulttuuritalo, Hålogalandsgt. 25, 8003 Bodø, Fausken museo, Sjøgata, 8200 Fauske, Sulitjelman kaivosmuseo, Fagerli, 8230 Sulitjelma, Sulitjelman esittelykaivos, Sandnes, 8230 Sulitjelma, Blodveimuseet (sotamuseo), Saltnes, 8250 Rognan NÄHTÄVYYKSIÄ Saltstraumen, maailman vuolain vuorovesivirta Fausken marmori Norwegian Rose on maailmankuulua sitä on mm. YK:n rakennuksen julkisivussa New Yorkissa. Junkerdalsuran luonnonsuojelualue on tunnettu kasvistostaan. SEIKKAILUJA JA AKTIVITEETTEJA Nordland Turselskap, Stella Polaris, Tuvsjyen, Saltstraumen, Artic Lys og Design, 8255 Røkland Nord, Sundby, 8250 Rognan Katso lisätietoa osoitteista Muotoilija ja taiteilija Lilli Kanck tarkastelee kotikaupunkiaan: Bodø on munkki! Bodø on kuin munkki tyhjä keskeltä ja aivan pyöreä. Luontoa, tuntureita ja valoa. Jokainen päivä, jokainen minuutti vie minua eteenpäin. Tuntureille, merelle. Børvasstindenin tunturi on suosikkini, se on aivan Bodøn vuonon ääressä, kertoo Lilli Kanck, muotoilija, taiteilija ja Bodøn kulttuurikoulun opettaja. Lilli kertoo kotikaupungistaan, joka tuhoutui ja menetti sielunsa sodassa. Monilla matkoillaan hän on saanut aistia niiden kaupunkien mahtavan tunnelman, joiden vanha rakennuskanta on säilynyt. Meni kauan, ennen kuin hänenlaisensa outsider oppi pitämään Bodøsta sellaisena kuin se on. Kaupunki tarjoaa ainutlaatuiset edellytykset hänen sukellusharrastukselleen. Harrastus on saanut hänet sukeltamaan hyytävissä kotivesissä ja trooppisissa merissä ja kirjoittamaan matkakertomuksia sukelluslehtiin. Olen tehnyt suunnilleen sata sukellusmatkaa, viisikymmentä täällä ja viisikymmentä eri puolilla maailmaa. Täällä on loistavia sukellusvesiä, muun muassa Saltstraumen, jossa merivirtojen pyörteet ovat voimakkaimmat koko maailmassa. Se on kuin vedenalainen paratiisi, jota ympäröi kirkkaanpunaisten ja oranssinväristen vuokkojen laajat seinämät. Virtaus oli niin raju, että minun piti tarrata kiinni merilevistä ja vetää itseäni eteenpäin. Mutta ei virtaus koko ajan ole niin voimakasta, sukellan kun virran suunta kääntyy ja meri tyyntyy. Väriloisto ja rikas eläimistö ovat valtavien, edestakaisin virtaavien vesimassojen tuomien ravintoaineiden ansiota. Saltstraumen on kuuluisa kalastuspaikka, mutta virrassa seisoessaan ei voi kuin uneksia, mitä kaikkea alhaalta löytyy. Saltstraumen Bodön eteläpuolella on maailman vuolain vuorovesivirta. han. Vain paikka paikoin, kapeassa syvälle työntyvässä salmessa tai jokisuun sillalla, saa nähdä meren ja horisontin. Tieleikkaus lähellä Bergnäsbronia Luulajassa on kuitenkin kuin geologinen sormenjälki. Sedimenttinauhat kertovat ajasta, jolloin ihmiset eivät vielä kuljeskelleet seudulla. Maisema Älvsbynissä on pehmeää ja myhäilevää. Tien varrella on valkorunkoisia koivuja taustanaan pyöreitä vuoria ja pitkänkapeita järviä. Piteå- Tidningenissä kerrotaan ruotsalaissukuisesta ääniteknikosta Bruce Swedinistä, joka on vieraillut Piteån musiikkikorkeakoulussa. Hän on 69-vuotias, mutta ei aio lopettaa työntekoa. Ruotsalaisten hinku eläkkeelle on hölmöä! Sehän on menolippu hautausmaalle, hän sanoo. Arvidsjaurin pohjoispuolella eteen avautuu lisää ja suurempia vuoria. Kaksi venäjää puhuvaa nuorta istuutuu kumpikin omalle puolelleen keskikäytävää. Bussin takapenkillä istuu kolmas nuori mies, paikkakuntalainen. Hän ottaa lippiksen päästään ja nukahtaa heti. Lähestymme tuntureita. Viljelyraja kulkee aivan Arjeplogin pohjoispuolella. Tästä alkaa paras osuus, sanoo bussinkuljettaja, kun bussi ohittaa kyltin Svartbergetin vuohifarmi. Kahvijuustoa. Kutunjuustoa. NEULANSILMÄKURVEIHIN. Kun auto ylittää Norjan rajan, bussissa on lisäkseni vain yksi matkustaja. Hänen nimensä on Liv ja hän on antropologi, erikoistunut itäafrikkalaiseen kansanlääketieteeseen, aidsiin ja seksuaalisuuteen. Pari kuukautta vuodesta hän viettää Afrikassa. Keskustelu ajautuu kuitenkin pohjoisten veljeskansojen välisiin eroihin. Ydinperheellä on vahva asema Ruotsissa, eivätkä ihmiset kokoonnu ryhmiin yhtä paljon kuin naapurimaissa, me yleistämme. Pohjois-Norjassa miesjoukko istuu kahvilassa ja Suomessa keskikaljabaarissa. Ruotsalaiset istuvat kotona. Kuljettajan vaihto. Pirteä norjalainen bussinkuljettaja nousee keskikäytävälle ja toivottaa meidät tervetulleiksi Saltens Bilruterin kyytiin. 14

15 Terje Nilsen on Bodøn lämmin ääni Terje Nilsenin tumman karheasta äänestä on tullut yksi Bodøn tavaramerkeistä. Hänen laulujaan soitetaan usein Norjan radiossa ja Nordlandin pääkaupungissa Bodøssä hän on tunnettu kasvo. Olen vuosien mittaan oppinut ottamaan asiat rennommin. Olen huomannut, että tämä tyyli pukee minua parhaiten. Hieman melankolinen ja sivullinen tapa tarkastella maailmanmenoa, kertoo Terje. Tapaamme toisemme Picadillyssä, pubissa Bodøn satamakorttelissa. Kahdentoista ikäisenä hän sai punaisen sähkökitaran. Koti oli musikaalinen. Isä soitti viulua ja äiti kitaraa, setä kansamusiikkia. Isosiskot bailasivat Elviksen ja jazzin tahdissa. Sitten oli aika opetella soittamaan bassokitaraa, viisut ja pop. Tyylejä ja kokoonpanoja tuli ja meni: popyhtye Project 1960-luvulla, jazzyhtye, countrya, rockia, Tinsel Town Rebellion Band (Frank Zappan coverbändi) ja yhteistyö Bodø Big Bandin kanssa. Kiertueilla on käyty kaikkialla Norjassa. Erityisen tärkeää oli pohjoisnorjalaisten viisujen kulta-aika ja 70-luvulla. Päävirtauksia oli kaksi, muistelee Terje toinen ylisti kotiseutua ja luontoa ja toinen teki politiikkaa öljystä, saamelaiskysymyksestä. Itse en juurikaan politikoinut, vaan kirjoittelin paljon kauniista luonnostamme ja myös Pohjoisen kaupunkielämästä ja rakkaudesta kaikkeen mahdolliseen. Elämä pohjoisessa ja kotikaupungissa Bodøssä on selvästi läsnä Terjen lauluissa. Näkymä Børvasstindenille, jääpuikot, taimenten leikki, revontulet, sade. Maisemassa on syvää rakkautta, surua ja kesän kepeyttä. Toisaalta lauluissa on lämmintä ironiaa yhteiselämästä, tittelinkipeydestä ja vääristä kuvitelmista. Media kuvailee coolia Terje Nilseniä usein Bodøn viimeiseksi boheemiksi, jonka kapakkakäynnit ja poikkeava vuorokausirytmi tiedetään. Boheemin leima minulla on kai ollut jo kaksikymmentä vuotta, mutta mitäpä siitä. Olen kai jonkinlainen antimaterialisti, hedonisti ja elämännautiskelija. Teen työtä silloin, kun muut nukkuvat. Teen nauhoituksia illalla ja kirjoitan yöllä, kun on hiljaista. Päivät kuluvat lähinnä lehtien lukuun ja sen sellaiseen. Ei ole helppoa olla profeetta omalla maallaan, sanotaan. Mutta nyt, kun Terje Nilsenistä on tullut kansan rakastama ja 50+, on hänelle alkanut sataa huomionosoituksia. Vuonna 2002 hän sai sekä Norjan trubaduuripalkinnon että Bodøn kaupungin kulttuuripalkinnon. Viime vuonna hänen musiikkiaan juhlittiin monin numeroin Nordlandin musiikkijuhlaviikolla. Terje Nilsen ei ole kuitenkaan antanut periksi valtavirralle. Bödöstä lähtöisin olevan rap-artistin Tungtvannin uudella CD: llä aloittaa Terjen baritoni yhden kappaleista Pøbla (Roskaväki). Terje Nilsenin CD-levyt on tuottanut Nordnorsk plateselskap: Sandviken on viimeinen ruotsalainen linnake. Saavumme koko Barents Roadin henkeäsalpaavimmalle osuudelle Ruotsin tuntureiden ja Ruotsalaisten hinku Norjan eläkkeelle on hölmöä! rannikon väli- Sehän on menolippu hautausmaalle. m a a s - toon. Tie kiemurtelee korkean Saltfjälletin yli, jossa lumi pysyy pitkälle kesään. Vedenjakajan toisella puolella tie kulkee kohti Junkerdalenin jyrkkiä solia ja yläpuolella kohoavaa Solvågtindin erikoista huippua. Sen jälkeen tie kääntyy jyrkästi kohti merta. Kuljettaja kertoo eräässä neulansilmäkurvissa: Tässä kaks juopunutta lumikelkkailijaa ajoi alas jyrkänteeltä. Kelkat tarttuivat alarinteen puihin. Seuraavassa mutkassa hän muistaa jo toisen tapauksen: Tässä yks venäläinen rekka luisteli kaiteen yli ja jäi roikkumaan jyrkänteen reunalle. Niillä oli vain kesärenkaat. Avasivat oven ja edessä näkyi pelkää ilmaa. Ei ole mikään ihme, että ruotsalaiset autoilijat tulevat jarru pohjassa alas serpentiiniteitä. Tottuneet norjalaiset taas ohittelevat vauhdikkaasti kurvien välissä. Päätän poiketa Junkerdalsuran kauniissa solassa. NORJALAINEN IDYLLI. Junkerdalenista Rognaniin kannattaa mennä bussilla vanhaa mutkittelevaa maantietä eikä uutta E6-tietä. Näin Partiolaisten päivä Rognanissa, Saltdalin kunnassa. pääset lähelle maaseutua ja maisemaa. Maisema on kaunista niittyineen, mäkineen ja harvoine asutuksineen. Lampaat laiduntavat vaaleanvihreillä, mehukkailla niityillä. Kun E6:n linjausta muutettiin muutama vuosi sitten jäi Rognan, Saltdalin kunnan keskus, syrjemmälle valtaväylästä. Mutta ne, jotka tuntevat Saltenin, tulevat tänne, vakuuttaa bussipysäkillä seisoskeleva mies. Rognanin suuren hotellin käytävät ovat avarat. Jyhkeät portaat vievät yläkertaan. Panoraamaikkunasta, joka ulottuu lattiasta kattoon, voi katsella 15

16 Trans Barents -taiteilijoiden töitä Barents Roadilla kesällä 2003 ja Ylimpänä performanssioppilaiden installaatio Haaparannalla. Seuraavina TransBarents -taiteilijat 2003, labyrinttirakennelma Kantalahdessa ja installaatio Fauskessa. Maailman pisin taidenäyttely Alkukesästä 2003 toteutettiin ensimmäinen etappi kaksivuotisesta Trans Barents Highway Symposium of Art -projektista. Mukana oli kahdeksan taiteilijaa eri puolilta Barentsin aluetta, Barents Roadin varrelta Bodøsta Murmanskiin. Neljälletoista paikkakunnalle pystytettiin moderneja taideteoksia tiiviissä yhteistyössä paikallisten taiteilijoiden, taidepiirien ja kuntien kulttuuritoimistojen kanssa. Työt muodostavat 1500 kilometrin pituisen yhtenäisen patsasreitin ja taidenäyttelyn maailman pisimmän! Materiaali löytyi paikan päältä ja oli periaatteessa täysin ilmaista, ja paikkakin valittiin kuntalaisten ehdotusten pohjalta. Töihin käytettiin paljon luonnonmateriaalia kaukasianjättiputkea, pajua, marmoria, kangasta, kivilaattoja ja ennen kaikkea puuta, näillä metsäisillä seuduilla. Töiden elinikä vaihtelee päivästä muutamaan vuoteen materiaalista riippuen. Tarkoituksena ei ollutkaan luoda pysyviä monumentteja. Tärkeämpää oli saattaa yhteen taiteesta kiinnostuneita, saada ymmärtämään nykytaidetta ja myös markkinoida Barents Roadia jännittävänä matkailureittinä. Touko/kesäkuussa 2004 on vuorossa etappi numero kaksi. Tällä kertaa matkataan vastakkaiseen suuntaan, Murmanskista Bodøhön. Matkaa valmistellaan land artia, ympäristötaidetta ja installaatioita käsittelevällä seminaarilla, joka järjestetään Aineen taidemuseossa Torniossa 13. maaliskuuta. ulos vuonolle. Sesonki on jo ohi. Eläkeläisukot istuvat kahvilla ja tupakalla. Tyylikäs liikenainen istuu aamiaisella lehteä lukien. Tavaratalon ravintolaan on sinnekin kokoontunut joukko vanhoja miehiä. Ruokalistalla on lähinnä eksoottisia ruokia kuten ciabattaa, lasagnea, pizzaa ja pitaa. Saamenkielisessä tv-ohjelmassa kerrotaan, että arkeologit tuskin löytävät jutaavista saamelaisista mitään muita jälkiä kuin tulisijan, arran. On Speiderdagen, partiolaisten päivä. Rognanin modernissa ostoskeskuksessa sitä juhlitaan leirinuotiolla ja kojulla, jossa tarjotaan vohveleita ja kahvia. Saan seurata tasapainoilua A-kirjaimella. Rognan tunnetaan veneenrakennusperinteistään. Paikkakunnan suuri telakka on suljettu, ja tilalle on muuttanut Kai Linden pieni veneveistämö. Se rakentaa puuveneitä jollia, purjeveneitä ja perinteistä Nordlandin venettä. Veneen kauniit muodot, jyrkkä keula ja perä sekä suorakaiteen muotoiset purjeet tuovat mieleen viikinkilaivat. Suurimpaan malliin, fembøringiin, mahtuu kaksikymmentä henkilöä. Kilpapurjehdukset pitkin Norjan rannikkoa pitävät perinteisen purjehdustaidon hengissä. Rognanissa huomiota kiinnittävät syvän siniset, norjansiniset talot. Idässä, Apatiitissa ja Kantalahdessa, olen nähnyt taloissa, ikkunanpuitteissa ja joissakin autoissa voimakkaita venäläisiä värejä. Näiden äärimmäisyyksien välissä värit ovat vaimeampia, Ruotsissa paljon punaista ja Suomessa valkoista ja keltaista. Syytä voi tietysti hakea väripigmenttien saatavuudesta, mutta myös kulttuurista ja perinteestä. SKOONELAISKAIVOS TUNTUREILLA. Maantie ja rautatie vievät vuonolla toisiaan kiertäen kohti Bodøtä. 16

17 Maria Gradinin installaatio Kemissä Näytteitä Fausken kivilouhokselta. Vuono on kietoutunut kauniiseen sadevaippaan. Merelle on ankkuroitunut yksinäinen pieni kalastusvene, sjark. Meren ja rannikon tuntu valtaa mielen. Bussi ajaa tunneleiden läpi, kilpaa alempana rannalla kiitävän Bodøn junan kanssa. Fausken perinteistään kuulussa hotelliravintolassa syön erinomaista lammaskaalta. Fauskesta menee tie Sulitjelmalle ja sen nyt jo suljetulle kaivokselle luvulla täällä alkoi rikkikiisun ja kuparin louhinta. Työtä johti skoonelainen Nils Persson. Ylös vuorelle tuli työläisiä läheltä ja kaukaa, kaivostyöläisiä ja jätkiä. Enimmillään asukkaita oli kolme tuhatta. Kaivosepookki sai loppunsa vuonna 1991 ja Sulitjelma museoitui. NORDLANDIN PÄÄKAUPUNGISSA. Sieltä, minne rautatie loppuu, alkaa Bodø. Tai pikemminkin päinvastoin alkuaikoina lähes kaikki liikenne tapahtui vesiteitse. Merenrannan Bodsjöenissä oli asutusta jo viikinkiajalla, rautatie tulli vasta Bodøn vaakunassa on keltainen keskiyön aurinko punaisella pohjalla. Mutta rannikolla sää vaihtuu nopeasti. Suihkuun mennessäni paistaa aurinko ja suihkusta tullessani sataa ja tuulee. Lehdestä saan lukea, että tutkijat sanovat ei öljynporauksille Lofooteilla, Vesterålenissa ja Barentsinmerellä. Näille maailman rikkaimmille turskavesille ovat kalastajat kerääntyneet satojen vuosien ajan kerääntyneet. Historiallisessa museossa kerrotaan Bodøn hävityksestä. Toukokuussa 1940 Saksan ilmavoimat pommittivat kaupunkia. Viisitoista ihmistä kuoli, yli puolet taloista tuhoutui. Museossa voi lukea myös popkaupunki Bodøstä ja että 1967 oli Bodøbeatin huippuvuosi. Pohjois-Norjan johtavaksi muotikaupungiksikin Bodøtä väitetään. 17

18 Idässä uusia mahdollisuuksia kaupalle Koillis-Venäjä on uusi markkina-alue koko Barentsin alueen yrityksille. Sallan uusi rajaväylä helpotti tullimuodollisuuksia ja paransi liikenneyhteyksiä, ja Venäjän kasvava talous on saanut yhä useammat etsimään asiakkaita, toimittajia ja yhteistyökumppaneita idästä. Tänä päivänä moni organisaatio pyrkii helpottamaan kauppavaihtoa Koillis-Venäjän ja Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä. Esimerkiksi Swedish Center antaa tukea ruotsalaisyrityksille, jotka haluavat etabloitua Koillis-Venäjälle. Business Centre Net of Murmansk taas tarjoaa laajan kansainvälisen kontaktipinnan yrityksille Kuolan niemimaalla, lähinnä yhteistyössä pohjoissuomalaisten kumppaneiden kanssa. Mutta kaupankäynnin suunnasta riippumatta organisaatioiden tehtävänä on tarjota laajenemishaluisille yrityksille tulkkipalveluita, kontakteja ja tietoa tulleista, määräyksistä ja laeista, kulttuurieroista ja markkinatilanteesta. Noin 10 vuoden kuluttua Murmanskin miljoonaväestöllä on sama elintaso kuin ruotsalaisilla, mutta vain harvat yritykset näyttävät ymmärtävän sen. Informoimalla mahdollisuuksista ja rahavirtojen kasvusta Venäjän markkinoilla pyrimme saamaan lisää yrityksiä, jotka uskaltavat panostaa itään, sanoo Swedish Centerissä, Murmanskissa työskentelevä Mattias Rahm. Aiemmin itä-länsikaupan esteenä oli aikaa vievä ja hankala tullibyrokratia. Tullimääräykset kuitenkin muuttuivat tammikuussa 2003, mikä voi panna vauhtia kauppavaihtoon. Tänä päivänä suurin osa tavaravirrasta kulkee Pietarin ja Moskovan kautta. Yksinkertaisemmat tullimuodollisuudet ja helpommat tavaralähetykset rajan yli Barentsin alueella tarjoavat mahdollisuuksia kaupan lisäämiseen molempiin suuntiin. Innostus Barentsia kohtaan syttyi jo 1980-luvun lopulla, jolloin hän oli luomassa suoria teleyhteyksiä Murmanskin ja Norjan välille. Uusi masto, jonka teho riitti pitkälle yhteysetäisyydelle, rakennettiin Norjan rajalle. Meistä se oli investointi pitkälle tulevaisuuteen, mutta jotkut hanasivat vastaan. Lopulta saimme puolellemme Telenorin johdon, joka vei yrityksen ensimmäistä kertaa Venäjälle ja Itä-Eurooppaan. Tänä päivänä se on suuri toimija siellä, joten kukaan ei uskoakseni kadu panostusta, kertoo Britt Solvik. Vaikutukset pakalliseen elinkeinoelämään olivat valtavat. Yhteistyö Murmanskin ja Bodøn välillä vahvistui koko 1990-luvun, mistä oli paljolti kiittäminen parantuneita teleyhteyksiä. Uuden teleyhteyden perustamisen aikoihin hän kävi Venäjällä ensimmäistä kertaa. Hän näki, kuinka erilainen tämä itäinen maa oli ja että venäläiset olivat tekniikassa 30 vuotta Norjan jäljessä. Mutta käynti herätti kiinnostuksen niin venäläiseen kulttuuriin kuin Venäjän kansaankin. Britt Solvik yhteistyön palveluksessa Britt Solvik palaa halusta tehdä yhteistyötä. Siitä lähtien kun Berliininmuuri idän ja lännen jakautumisen viimeinen symboli murtui, hän on omistautunut rajat ylittävien yhteyksien luomiselle ja yhteistyölle Barentsin alueella. Tänä päivänä hän on yksi Norjan edustajista Barents Roadin hallituksessa. Se lämpö ja vieraanvaraisuus, jolla meidät otettiin vastaan, oli vaikuttavaa. Arvostan venäläisiä valtavan paljon, olen saanut sieltä paljon ystäviä. KAIKKI LIITTYY YHTEYKSIIN. Poliittisen toimintansa jälkimainingeissa hän on vuosien mittaan useita kertoja palannut Kuolan niemimaalle ja Arkangelskiin. Hän on järjestänyt seminaareja ja tehnyt työtä yhdessä venäläisnaisten kanssa, mikä on ollut rikastuttava elämys. - Koulutus, tiedonvaihto ja kehitys perustuvat yhteyksiin, toisista oppimiseen sekä ajatuksien ja ideoiden jakamiseen. Joten poliittinen työni on oikeastaan jatkoa sille työlle, jota tein uuden teleyhteyden hyväksi 1980-luvulla. Se myös linjassa Barents Road yhdistyksen työhön toimivien kuljetusmahdollisuuksien luomiseksi Bodøn ja Murmanskin välille. Nykyinen, koko Barents Roadin kattava bussiyhteys on erittäin merkityksellistä sekä matkailulle että elinkeinoelämälle. Tokihan se on vienyt pitkän ajan, mutta uskon, että juuri tällaiset konkreettiset, kansainväliset yhteistyömuodot toimivat parhaiten, hän toteaa lopuksi. TURSKAFILEETÄ SATAMASSA. Kiertelen kaupungilla ja juutun kirjakauppaan. Paikallinen kirjatar- jonta on vaikuttavaa. Jokaisella pienellä pohjoisnorjalaisella kylällä näyttää olevan oma vuosikirja tai historiateos. Ostan yli 800- sivuisen suurteoksen Fotefar mot nord, joka käsittelee koko Pohjois-Norjaa. Julkaisua on edeltänyt kiivas väittely. Oliko oikein antaa työ etelänorjalaiselle yritykselle, eikä kuvien toimittajakaan ollut Pohjoisesta? Monet tuntevat tulleensa syrjäytetyiksi. Ja miten sörlänningiläiset osaisivat kuvailla Pohjois-Norjaa?! Eräässä kahvilassa, josta avautuu näkymä merelle, tilaan paistetun turskafileen. Se on h-y-v-ä-ä! Lisukkeina voisulaa, paistettua sipulia ja perunoita. Näen rahtilaivan loittonevan laiturista, kiertävän aallonmurtajan ja katoavan horisonttiin. Pitkä matka on ohi. 18

19 Elintarvikeyritys Polarica on toiminut lähes kolmekymmentä vuotta Luoteis-Venäjällä. Tänä päivänä neljä yrityksen yhteensä yhdeksästä yksiköstä on Venäjällä, jossa sillä on viitisenkymmentä työntekijää. Turvattu raaka-aineiden saanti, lyhyet läpimenoajat metsästä ja viljelmiltä pakastetiskeille sekä halpa työvoima ovat muutamia eduista. Polarica menestyvä pioneeri Kuolan niemimaalla Marjat, sienet ja riista ovat herkkiä raaka-aineita. Saatavuus vaihtelee vuodesta toiseen, mutta asiakkaat vaativat tasaista tavaravirtaa. Se sai Polarican kääntämään katseensa itään 1980-luvun puolivälissä, jolloin yrityksen oli laajennettava toimintaansa pystyäkseen edelleen kehittymään. Tietotaso Venäjällä oli matala eikä teknisiä edellytyksiä ollut. Mutta mikä tärkeintä, ihmiset olivat tottuneet keräämään marjoja ja sieniä, kertoo Polarican toimitusjohtaja Tommy Innala. Marjat kerätään jäädytettäviksi Venäjällä oleviin laitoksiin, mistä ne kuljetetaan Ruotsiin ja Suomeen puhdistettaviksi, pakattaviksi ja toimitettaviksi asiakkaille Pohjoismaihin, Länsi- Eurooppaan ja Aasiaan. Olemme vuosien mittaan oppineen hallitsemaan venäläisen byrokratian, ja nyt toiminta on vakaata ja sujuvaa. Sallan rajanylityspaikan avaaminen oli meille todellinen piristysruiske, ajatellen lähinnä henkilö- ja marjakuljetuksia. Lihakuljetukset meidän on edelleen hoidettava toisen raja-aseman kautta, joka hoitaa eläinperäisten tuotteiden EU-tarkastukset. Yritys etabloitui itään jo rautaesiripun aikakaudella, kun maiden välisiä liikeyhteyksiä helpottavat organisaatiot vielä loistivat poissaolollaan. Nyt yritysten edellytykset laajentaa toimintaansa itäänpäin ovat aivan erilaiset. Pidän Venäjää avoimena markkina-alueena kaikille mahdollisille toimialoille. Mutta pikavoittoja sieltä ei kannata lähteä hakemaan, vaan toimia pitkäjänteisesti. Silloin moni skandinaavinen yritys voi onnistua, sanoo Tommy Innala. 19

20 Barents Road on enemmän kuin tie. Matkalla pitkin napapiiriä vastaan tulee erilaisia kulttuureja, ruokaperinteitä, vuorimaisemia, taigaa ja tundraa. Täällä on erämaata ja kaupunkeja, seikkailuja ja hiljaisuutta, lempeän valoisia kesiä ja kylmiä, pimeitä talvia. Alueen eksoottisuus ja ainutlaatuisuus tekevät siitä uuden jännittävän matkakohteen kaikille uusia tutkimattomia seutuja etsiville. w w w. b a r e n t s r o a d. o r g

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä 3 minuutin esittely Tietoa - Ruotsissa perustettu pohjoismainen kuvatoimisto, joka keskittyy ensisijaisesti pohjoismaisiin aiheisiin ja ympäristöihin - Arkistossamme

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle Bodomin kartanon väki toivottaa sinut tervetulleeksi! Master Golf toimii Bodom-järven rannalla, historiallisen Bodomin kartanon ympärillä, Espoossa. Yhtiö on perustettu vuonna 1987 ja sillä on kaksi erilaista

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Kevätkauden viikko-ohjelma Lapland Hotels Äkäshotelli ja Lapland Hotels Ylläskaltio 6.1-16.4.2013

Kevätkauden viikko-ohjelma Lapland Hotels Äkäshotelli ja Lapland Hotels Ylläskaltio 6.1-16.4.2013 Kevätkauden viikko-ohjelma Lapland Hotels Äkäshotelli ja Lapland Hotels Ylläskaltio 6.1-16.4.2013 Ennakkoilmoittautuminen aktiviteetteihin viimeistään edellisenä päivänä klo 12.00 mennessä Lapland Hotel

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä.

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä. HILJENNÄ OLET PERILLÄ UTSJOELLA Tervetuloa Utsjoelle Suomen ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan! Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia pysähtyä hengittämään vapaasti, haistelemaan

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat Kuljetus Oy Håkan Eriksson Ab (+358400596227) M/S Superstar (TALLINK GRUPP) (EST +3726409800) (FIN +358918041) Majoitus Tallinn Spa & Conference Hotel (SADAMA 11A, TALLINN 10111 VIRO) (EST +3726301000)

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Baltian merifestivaali 2012 31.5.-3.6.2012, Pietari, Lenexpo-messukeskus 1 Kutsumme teidät osallistumaan Baltian merifestivaalille ja otamme

Lisätiedot

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö:

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö: Varkauden-Pieksämäen seutu Sisältö: Tervetuloa! Tule kokemaan iloisia hetkiä Savon sydämeen! Täällä voit nauttia kiireettömästä yhdessäolosta perheesi kanssa tai osallistua elämyksellisiin aktiviteetteihin.

Lisätiedot

Lapponia Saunamökit. Paras paikka kesäihmisille

Lapponia Saunamökit. Paras paikka kesäihmisille Lapponia Saunamökit Paras paikka kesäihmisille 1 Maailman paras paikka! Oma kesäpaikka: vapaa-ajanasunto, huvila tai saunamökki on suomalaisille suvantopaikka arjen keskellä. Piilopirtti metsän keskellä

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä Kuvat: Kotkan kaupunki KOTKA Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä itään puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Kotka on Kymijoen ja meren yhdyskohtaan

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kelotähti. Saariselkä

Kelotähti. Saariselkä Kelotähti Saariselkä Kelotähti - Saariselän uusi keskipiste. Kelotähti on rakennettu Saariselän keskustaan paikalle, jossa kunnioitettavaan ikään ehtinyt kelovanhus aiemmin kurotti kohti revontulia. Nyt

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Rakennuskohde Duquesan golfkentän laidalla. Hintoja alennettu jopa 65 % Asuntolaina, johon pankki tarjoaa 100 % rahoituksen

Rakennuskohde Duquesan golfkentän laidalla. Hintoja alennettu jopa 65 % Asuntolaina, johon pankki tarjoaa 100 % rahoituksen Rakennuskohde Duquesan golfkentän laidalla Hintoja alennettu jopa 65 % Asuntolaina, johon pankki tarjoaa 100 % rahoituksen 2 makuuhuonetta alkaen 99,000 SIJAINTI ASUNNOT 2 ja 3 makuuhuoneen asuntoja, jotka

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot