Luonnonkukkien päivä on myös lasten päivä. 12 Ydinvoimala. 05 Tuulivoima. 70 vuotta. Helsinkiin? myötätuulessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15-20 6 Luonnonkukkien päivä on myös lasten päivä. 12 Ydinvoimala. 05 Tuulivoima. 70 vuotta. Helsinkiin? myötätuulessa"

Transkriptio

1 70 vuotta 05 Tuulivoima myötätuulessa Tietoa ja tukia tuulivoiman tueksi 12 Ydinvoimala Helsinkiin? Heikki Simola haastaa ydinvoiman puolestapuhujat rakkaudesta luontoon 3/2008 2, Luonnonkukkien päivä on myös lasten päivä Luonnontieteellinen museo uusiutui 13 Sll juhlii 8 kuoren alta: vuokko hovatta 12

2 2 luonnonsuojelija 3/2008 Matkailu vaarantaa luontoamme pääkirjoitus 3/ vuosikerta nro 3/2008 ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja puh. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri Seppo Parkkinen, toimitussihteeri puh. (09) Kaisa Murdoch, verkkotoimittaja puh. (09) TOIMITUSNEUVOSTO Annukka Berg, Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Heini Jalava, Jorma Laurila, Laura Manninen, Kaisa Murdoch, Matti Nieminen, Leo Stranius, TapaniVeistola, Eero Yrjö-Koskinen. graafinen suunnittelu Liisa Hulkko Emmi Jormalainen VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PALSTALOGOT Emmi Jormalainen PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2008 TILAUSHINTA 2008 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna tilaushinta 12 kk on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2008 kuusi kertaa: 4.2, 1.4., 9.6., 1.9., , KANNEN KUVA Jorma Luhta / Leuku HUTEJA & OSUMIA suomen murheellisin puoli vielä kuvaamatta Suomi-trilogiassaan Aki Kaurismäki käsitteli työttömyyttä, asunnottomuutta ja syrjäytymistä. Silti Kaurismäki väittää, että murheellisinta puolta Suomessa hän ei ole vielä näyttänyt lainkaan. "Avohakkuut, susien ja karhujen salakaato, korruptoitunut hyvä veli -järjestelmä", Kaurismäki luettelee. Savon Sanomat maataloutta syyllistetään Nykyisin on trendikästä syyllistää maataloutta luonnon, Suomessa etenkin Itämeren, pilaamisesta. Viljelijät ovat kuitenkin aina toimineet vallitsevan tietämyksen ja säädösten pohjalta. Kaikista eniten saastuttaa ruoka, joka tuotetaan, mutta nirppanokkaisesti ja ajattelemattomasti jätetään syömättä ja nakataan roskiin. Kansanedustaja Pekka Vilkuna (Kesk.) Maaseudun tulevaisuus veden läträystä? Jokainen paperitehtaaseen tutustunut tietää, että paperinvalmistuksessa on kyse veden lisäämisestä ja veden poistamisesta. Tästä läträämisestä huolimatta yhden hampurilaisen törsäämällä vesimäärällä voi valmistaa 240 aanelosta. Petri Seppänen Talouselämän verkkojulkaisu Suomen kansallispuistot on perustettu luonnon suojelemiseksi ja luonnonnähtävyyksiksi. Matkailun merkityksen kasvaessa elinkeinona on etenkin Pohjois-Suomessa lisääntynyt paine rakentaa hienoimpien luontokohteiden äärelle. Julkiseen keskusteluun on kohottanut lakensa erityisesti Pallas. Kilpisjärven Saanan suurtunturin juurella jyskää moottoriturismi. Uusia matkailurakennuksia on kaavoitettu kerrosneliömetriä. Myös Pelkosenniemen Pyhätunturi on uhattuna: miljoonan kerrosneliömetrin lisärakentamisen esittäminen Kultakeron kainaloon, kansallispuiston kupeeseen, on suuruudenhulluutta ja pyhäinhäväistystä. Voi vain arvella, että tunturiketjun korkeimmasta huipusta nimensä ottanut Noitatunturi Oy on huomioinut alusta pitäen tinkimisvaran. Kolin kansallismaiseman varjeleminen on vaatinut ympäristöliikkeeltä jatkuvaa valppautta, eikä se ole kokonaan edes onnistunut. Tänä päivänä saisi tuskin rakentaa hotellia uhrihalkeaman, ehkä alueen pyhimmän paikan, viereen. Vai saisiko? Ympäristöministeriö on ollut tuomassa kansallispuistoon lisärakentamisen sallivan lakimuutoksen hallitukseen ja aikanaan eduskunnalle. Kansalaisliikkeen vastustuksen myötä asia siirtyi ainakin keväästä ensi syksyyn. Tehtäväänsä palannut ympäristöministeri Paula Lehtomäki punnituttaa asiassa myös itsensä ympäristöväen vaa assa. Selkeyden vuoksi: Luonnonsuojeluliitto ei hyväksy Pallaksen hotellin laajennusta, kunnostamisen kylläkin. Jos Pallaksella pato murtuu, on rakennushankkeita odotettavissa muillekin suojelualueille. Pallaksella näkyy, Levin tapaan, ilmastonmuutoksen vaikutus Lapin matkailuun. Länsi-Lapissa povataan lunta riittävän, kun Keski-Euroopan talvilomakohteita menee nurin kuin dominopalikoita. Tällöin matkailubisneksen sijoittajat ovat halukkaita investoimaan Suomeen ja lennättämään charter-koneilla iloisesti häliseviä ja maksukykyisiä asiakkaitaan raikkaaseen Lappiin (Pallaksella on tiettävästi Euroopan puhtain ilmanlaatu). Hotellia olisi vain laajennettava moninkertaisesti. Kotimainen anorakkikansa ei riitä. Matkailun ylilyöntien uhatessa Suomen kauneimpia paikkoja nostavat koko maassa luonnonystävät päätään kansallispuistot ovat kaikkien. Näin on tapahtunut Pallaksen kohdallakin, vaikka paikallista työllisyysnäkökulmaa myös kunnioitetaan. Kestävä luontomatkailu on mitä kannatettavinta. Mutta milloin se on vielä kestävää? Ylipäätään, onko ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta turistien lennättäminen kaukaa järkevää saati luontomatkailua? Sama koskee tietenkin päinvastoin myös maailmalla ramppaavia suomalaisia. Riittääkö Suomi suomalaisille? Esimerkkiä kestävässä lomailussa näyttävät ne, jotka keskittävät matkailunsa kotimaahan. Phuket vai Pallas? Matti Nieminen asiaa veroista Suomalaiset maksavat jo nyt veroja maailmanennätystahtiin, joten turha tässä on pitää kiirettä uusien verotuskohteiden keksimisessä. Ja ketä se lämmittää, jos suomalaiset tai edes eurooppalaiset verottavat lentämistä, kun muu maailma jatkaa maapallon tuhoamista vanhaan malliin. Nimim. Aappo I. Piippo Suomenmaa metsähallitus kulottaa Metsähallitus kulottaa tänään metsää Kankaisten kylässä Toivakassa. Kello 13 aloitettava kulotus on niin sanottu luonnonhoidollinen kulotus, jossa metsää poltetaan tavallista vähemmän. Keski-Suomen alueradio

3 tässä numerossa luonnonsuojelija 3/ tässä numerossa sisällys sopulit vaeltavat? Uutiset Toteutuuko tänä vuonna vuosituhannen ensimmäinen sopulien suurvaellus? 08 Liiton 70-vuotisjuhlat 32 '09 Laulujoutsenen perintö Sony BMG Laulaja Vuokko Hovatta on lapsesta asti kasvatettu arvostamaan luontoa. 12 ENERGIAPOLITIIKAN HARHAKUVAT, OSA 2 Suomi on ainoa ydinaseeton teollisuusmaa, jossa uutta ydinvoimaa edelleen rakennetaan. Jorma portti Ydinvoima on harhaa Kolumni Nelly Rontti kevään kuva Seppo Parkkinen 12 Kuoren alta Vuokko Hovatta 13 Satumainen museokierros 14 Kirja-esittelyt Luonnonkukkien päivä KotiMIPS Viherpiipertäjä 22 Taide suojelee sade raikasti kesäkuun päivän. Kultakuoriainen orapihlaja-aidassa kastui, ja yhdestä vihreästä smaragdikorusta tuli hetkeksi säihkyvä jalokivikokoelma. Kärpänen tuijotti. Koskaan se ei ollut verkkosilmillään tuollaista ihmettä nähnyt. seppo parkkinen 70-vuotias Suomen luonnonsuojeluliitto juhli komeasti Juhlintaan osallistui myös tasavallan presidentti Tarja Halonen, jolle luovutettiin liiton juhlamitali. Kesä on myös hääjuhlien sesonkiaikaa. Viherpiipertäjä pohtii, miten ympäristönäkökulmat voi ottaa huomioon juhlajärjestelyissä. Syntymäpäivät 08 Viherpiipertäjä KatuGallup Kolumni Mikko Saarela Lukijoilta Norpan menot 32 Sopulit vaeltavat?

4 4 luonnonsuojelija 3/2008 UUTISET Sademetsäpuukalusteet jälleen syynissä Kelluvat asunnot upoksiin? Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät ja Kuluttajaliitto ovat julkaisseet viidettä kertaa luokituksensa puutarhakalusteiden sademetsäystävällisyydestä. Vihreään luokkaan ylsi tänä vuonna kuusi liikettä: Hobby Hall, Kalustekauppa.com, Prisma, S-Market, Sotka ja Starkki. Punaiseen luokkaan joutui 12 liikettä, jotka myivät sademetsäpuusta valmistettuja kalusteita tai kieltäytyivät antamasta tietoja. Näiden väliin sijoittui vielä 12 myyjää käsittävä keltainen luokka. Maailman biodiversiteetistä valtaosa elää trooppisissa sademetsissä. Trooppisten metsien raivaus aiheuttaa noin viidenneksen maailman kasvihuonepäästöistä. Laittomasti hakattua sademetsäpuuta päätyy myyntiin myös Suomeen. EU:n komissio päättää toukokuussa uudesta lainsäädäntöesityksestä, jonka tarkoituksena on lopettaa laittoman puun pääsy unionin markkinoille. Uusin rantojen rakentamisen muoto ovat kelluvat asunnot. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri vaati huhtikuussa selvitystä niiden mahdollisista haitoista. Uuden ilmiön vaikutukset on syytä selvittää ennen sen yleistymistä. Esimerkiksi Tammisaaressa oli vireillä kaavamuutoshanke kelluvien asuntojen rakentamiseksi Pohjanpitäjänlahteen. Suunnitelma vaaransi merenpohjassa olevan erityissuojelua vaativan kasvin esiintymää. Luonnonsuojelupiirin kevätkokousjulkilausuma johti neuvotteluihin kelluvia asuntoja suunnittelevan ja tekevän Marine Housing -yhtiön kanssa. Yhtiö vetäytyi Tammisaaren hankkeesta. Vastaavia muita suunnitelmia on vireillä eri puolilla maata. Lue lisää: kelluvatasunnot Suuri tekopohjavesihanke uhkaa harjualueita teksti & kuvat Jorma Mäntylä Kangasalan Luonto ry:n puheenjohtaja Kaikessa hiljaisuudessa Suomessa tehdään suurinta muutosta vedenhankinnassa sitten Päijännetunnelin rakentamisen. Toteutuessaan Turun ja Tampereen seudulla yli suomalaista siirtyisi tekopohjaveden piiriin. Tekopohjavesijärjestelmä on kallis, energiaa tuhlaavaa ja sisältää vakavia ympäristöongelmia. Sitä valmistetaan ruiskuttamalla jokitai järvivettä harjuun, jonka ympärille on rakennettu paljon kaivoja. Sähköpumppujen avulla luodaan putkiston avulla harjun rinteille jopa vuotta kestävä keinotekoinen sade. Ympäristöriskejä ja energian tuhlausta Hankkeita toteuttavat osakeyhtiöt, Turussa Turun Seudun Vesi Oy ja Tampereella Tavase Oy. Laitokset pitäisi rakentaa Alastaron Virttaankankaalle sekä Kangasalan ja Pälkäneen rajalle Vehoniemen- Isokankaanharjulle. Suunnitelmat eroavat. Turku aikoo ottaa raakaveden Kokemäenjoesta, johon Tampere laskee jätevetensä. Turkulaisille aiotaan siis juottaa tamperelaisten jätevettä. Joen veden laatu on parantunut tehostuneen ympäristönsuojelun ansiosta, mutta se sisältää edelleen raskasmetalleja ja baktee- reita. Tätä vettä TSV aikoo ruiskuttaa kuutiota vuorokaudessa keinosateena suodatusharjulle. Tuloksena on ilmeisiä ympäristöongelmia, joiden seurauksena harju voidaan joutua puhdistamaan kaivinkoneilla kuorimalla. Tavase Oy käyttäisi puhtaan Roineen vettä. Laitos tulisi Natura- ja luonnonsuojelualueelle kansallismaisemaan Vehoniemelle. Yhtiö väittää imeyttävänsä jopa kuutiometriä järvivettä vuorokaudessa jyrkkärinteiseen harjuun vain 18 hehtaarin alueella, mitä pidetään mahdottomuutena. Imeytysalueet pitäisi moninkertaistaa. Mitä kansallismaisemassa tapahtuu, kun siellä on vuotta keinotekoinen sade? Vastaavista jättiläislaitoksista ei ole kokemuksia. Toiminnassa on vain paljon pienempiä laitoksia. Mihin tarvitaan suurlaitoksia, kun veden kulutus on laskemassa? Tekopohjavesisuodatus lisää energian kulutusta noin 50 prosentilla. Menetelmä perustuu voimakkaiden sähkömoottoreiden avulla luotuun keinotekoiseen jokeen, joka johdattaa veden ruiskutettavaksi suodatusharjulle. Sieltä vesi joudutaan taas pumppaamaan pitkiä matkoja kuluttajille. Rahaa palaa Hankkeita on arvosteltu myös taloudellisesti. Tekopohjavesilaitosten kustannukset ovat reilusti ylittämässä alkuperäiset arviot, joilla hankkeet myytiin valtuutetuille. Turussa kustannukset ovat nousseet 170 miljoonaan euroon. Tavase lupasi varmaa vesihuoltoa 32 miljoonan hintaan, mutta Turun kokemusten perusteella tuskin päädytään alle 100 miljoonan laskuun. Seuraukset ovat kahdenlaisia. Kuluttajille tiedossa on veden hinnan nousua. Lisäksi molemmat yhtiöt ovat velkaantuneet, ja kunnilla tuskin on nykytilassa halua omistaa velkaisia yhtiöitä. Poliittisessa vasemmistossa on huomautettu, että yhtiömuotoisiin vesilaitoksiin sisältyy yksityistämisen vaara, mistä on ulkomailla saatu kielteisiä kokemuksia. Turun Seudun Veden tekopohjavesilaitoksen aitaa vasten on asetettu mielenosoituskylttejä. Laitosta vastustavan Pro Virttaankangas liikkeen mukaan pytingistä voidaan joskus tehdä ympäristörikosmuseo tai hotelli, jos umpinaisiin seiniin porataan ikkunat.

5 UUTISET luonnonsuojelija 3/ Vain suuri kannattaa Lapin matkailussa? Liitto jätti metsäneuvoston Lapland Hotels -ketjun toimitusjohtajan Pertti Yliniemen mukaan matkailussa pieni ei kannata, ja ympäristöministeriön Pallakselle esittämä 500 majoituspaikan hotelli ei riitä alkuunkaan. Nykyisessä hotelli Pallaksessa on 63 huonetta, eli noin 150 majoituspaikkaa. Samaa kokoa tai jopa pienempiä on pääosa Yliniemen ketjun kymmenestä hotellista. Vain kaksi niistä, Levin Sirkantähti ja Saariselän Riekonlinna on tuota 500 majoituspaikan suuruusluokkaa. Lapin matkailukeisariksi tituleerattu yrittäjä siis kaavailee kansallispuistoon hotellia, joka olisi suurempi kuin yksikään hänen tällä hetkellä omistamistaan. Ympäristöministerin myötäsukainen asenne on huolestuttavaa myös Kolin kansallispuiston kannalta. Siellä vastaavan kokoista hotellia paljon pienemmän kansallispuiston keskeisellä paikalla vuokraa Pohjois-Karjalan osuuskauppa PKO, jonka poliittiset yhteydet ja vaikutusvalta ovat varmasti myös kunnossa. Luonnonsuojeluliitto on eronnut Kansallisesta metsäneuvostosta. Lisäksi ainakin Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan ja Uudenmaan piirit ovat eronneet vastaavista alueellisista metsäneuvostoista. Ero on vastalause Suomen metsäpolitiikan talouskäyttöä korostavalle linjalle. "Suojelun ja voimaperäisen talouskäytön epätasapaino on niin räikeä, ettemme näe neuvostoissa jatkamisen olevan tässä vaiheessa mahdollista", sanoo SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava. "Puukuutioiden maksimointiin tähtäävät metsäohjelmat eivät vastaa 2000-luvun haasteisiin, kuten biodiversiteettikriisiin, ilmastonmuutokseen ja maapalloistumiseen", toteaa puheenjohtaja Leo Stranius Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä. "Metsäpolitiikassa tarvitaan täydellistä suunnanmuutosta ekosysteemipalveluihin, monikäyttöön ja uusiin tuotteisiin. Olemme valmiita palaamaan asiaan, kun metsäohjelmissa ollaan valmiita todellisiin muutoksiin." Ympäristöväki pitää tekopohjavettä turhakkeena SLL:n kunnallisvaaliteesit "Pirkanmaalla ei tarvita tekopohjavettä. Hyvä talousvesi voidaan turvata edullisemmin ja ympäristöystävällisemmin tehostamalla nykyistä vedenottoa", sanoo tekniikan tohtori, dosentti Kalle Hakalehto Pälkäneeltä. Alueella on pohjavesivaroja sekä isoja järviä, kuten Roine, Näsijärvi ja Vesijärvi. Tampereen vesi tulee pääosin Roineesta ja vedenkulutus on laskemassa. Nokian vesikriisin aikana Tampereen Vesi mainosti veden hyvää laatua, joka onkin todettu tutkimuksissa pullovettä paremmaksi. "Tekopohjavettä on puolustettu halulla päästä eroon puhdistuskemikaaleista ja syntyvästä lietteestä. Lietteen määrä on kuitenkin mitätön verrattuna jäteveden puhdistukseen. Kemikaaleista ei päästä eroon tekopohjavesilaitoksellakaan, johon saatetaan joutua rakentamaan esi- ja jälkikäsittelylaitokset. Liete ruiskutettaisiin suodatusharjun rinteille, jotka ovat Natura- ja luonnonsuojelualueella." Kalle Hakalehto pitää Tavase Oy:n hanketta kalliina turhakkeena. Yh- (oikealla ylhäällä) Tekniikan tohtori, dosentti Kalle Hakalehto uskoo, että hyvää talousvettä saataisiin riittävästi nykyistä vedenottoa tehostamalla. (oikealla alhaalla) Raision vesilaitoksen johtaja Gösta Wahlroos on tutustunut ruotsalaisiin tekopohjavesilaitoksiin ja vastustaa suomalaisia tekopohjavesihankkeita mm. sieltä saatujen tietojen ja kokemusten perusteella.. Mitä tapahtuu harjualueille, jos sinne imeytetään kymmenia tuhansia kuutiometrejä järvivettä vuorokaudessa? tälö on niin mahdoton, että Natura menettää käytännössä merkityksensä, jos Tavasen laitoksen saa rakentaa. Virttaankankaalla TSV:n laitos sijoittuisi myös osin Natura-alueelle. Hanke on valitettavasti pidemmällä ja peruskivi muurattiin muutama viikko sitten. TSV sai rakennusluvan Vaasan Hallinto-oikeudelta. Se ei kuitenkaan ollut lopullinen lupa. Yhtiö saa koeimeyttää kuutiometriä vuorokaudessa vuoden ajan. Yhtiö haki lupaa jopa kuution laitokseen, mutta sitä on vaikea perustella, koska vedenkulutus Turussakin laskee. Nyt hakemukset liikkuvat kuution tienoilla. Raision vesilaitoksen johtaja Gösta Wahlroos suhtautuu kriittisesti yhtiön projektiin. Hän on käynyt Ruotsissa lukuisilla tekopohjavesilaitoksilla. "Ruotsalaisten mukaan tehkää mitä vain, mutta älkää käyttäkö epäpuhdasta vettä, ja sitä Kokemäenjoen vesi on. Tehdään pahin mahdollinen erehdys. Hyvin pian joudutaan luopumaan suihkutusimeytyksestä ja käyttämään kemiallista esikäsittelyä. Tekopohjavesi ei ole suodatus-, vaan jälkikäsittelymenetelmä", Gösta Wahlroos sanoo. Luonnonsuojeluliitto määritteli kunnallisvaaliteesit puolueille ja ehdokkaille syksyn vaaleja ajatellen. Kyseessä on kahdeksan tämän hetken kipupistettä. Tarkemmat perustelut löytyvät verkkosivuilta. 1. VEROVAROILLA VAIN KESTÄVIÄ OSTOKSIA Kuntien hankintastrategioissa tai -ohjeissa tulisi ottaa ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat huomioon vuoteen 2010 mennessä. 2. KUNNASTA ILMASTOPOLITIIKAN MALLIOPPILAS? Kunnissa tulee laatia omat ilmasto-ohjelmat. Tärkeintä on energian säästö. Energiantuotannossa taas on pyrittävä lisäämään uusiutuvien energianlähteiden osuutta. Turpeen poltosta tulee luopua. 3. VÄHEMMÄN JÄTETTÄ JA BIOKAASUT KÄYTTÖÖN Kuntien, kuntayhtymien jätelaitosten ja vastaavien tahojen tulee laatia strategioita jätteen synnyn ehkäisyyn. Jätesektorin merkittävä päästölähde on kaatopaikkojen metaani, joka pitää saada paremmin talteen ja hyötykäyttöön. Jätteenpolttolaitoksia ei puolestaan Suomen mittakaavassa kannata rakentaa. 4. BUSSEJA, PYÖRÄKAISTOJA JA RUUHKAMAKSUJA Julkista ja kevyttä liikennettä tulee edistää kunnissa määrätietoisesti. Suuremmissa kaupungeissa on tarpeen ottaa käyttöön ruuhkamaksut turhien henkilöautomatkojen karsimiseksi. 5. TIIVIIMPIÄ YHDYSKUNTIA LÄHEMPÄNÄ LUONTOA Kaavoituksessa asuin- ja työpaikat sekä palvelut ja muut toiminnot pyritään sijoittamaan siten, että liikkumistarve vähenee ja etäisyydet pysyvät kohtuullisina.. 6. KUNTAMETSIEN HOIDOSSA HUOMIOTA LUONNONARVOIHIN JA VIRKISTYKSEEN Kuntametsien hoidossa on otettava virkistys- ja luontoarvot aiempaa paremmin huomioon. 7. KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISSÄ HUOMIOTA VESIENSUOJELUUN Kuntien kannattaa hyödyntää ympäristönsuojelumääräysten mahdollisuudet asukkaidensa hyväksi. 8. YMPÄRISTÖKASVATUS KUULUU KUNNILLE Kaikissa kunnissa tulee tukea aktiivisesti ympäristökasvatusta.

6 6 luonnonsuojelija 3/2008 UUTISET EU uhkaa peltoluontoa Energiatehokkuudessa valtava potentiaali Komissio teki toukokuussa esityksen EU:n maatalouspolitiikan "terveystarkastukseksi". Luonnonsuojeluliiton, BirdLifen ja WWF:n mielestä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja vesien rehevöitymiseen tarvitaan kuitenkin paljon kovempia lääkkeitä. Aikaisemmin kahdeksan prosenttia pelloista oli kesantona. Nyt viljan hinnat ovat huipussaan ja kesannoista halutaan luopua. Kesannot korvattaisiin suojakaistoilla, joiden leveyden jäsenmaat saisivat päättää. Suomessa ne ovat vain 60 cm. Näin kapeiden kaistojen ympäristöhyödystä vesistöille ja maatalousluonnolle ei ole tieteellistä näyttöä", sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Maatalousluonnon säilyminen pitäisi varmistaa pakollisilla kesannoilla, jota tuettaisiin suoratuella ja samalla pinta-alaprosentilla kaikissa jäsenmaissa. Pelloilla ja niityillä on metsien jälkeen eniten uhanalaisia lajeja maassamme. Ellei komission esityksiä paranneta, maatalous menee metsätalouden ohi maamme suurimpana luonnonsuojeluongelmana. Sähkölämmitetyssä rakennuskannassa toteutetut energiatehokkuustoimet voisivat säästää reilussa vuosikymmenessä ydinvoimalan tuotannon verran sähköä, todetaan Suomen energiapotentiaaleista tehdyssä selvityksessä. Greenpeace julkaisi Gaia Consultingilla teetetyn selvityksen toukokuun lopussa. Raportissa tarkastellaan lähemmin kymmentä eri keinoa: korjausrakentaminen, lämpöpumput, sisälämpötilan lasku, lämpimän käyttöveden vähennys, teollisuuden sähkömoottorit, reaaliaikamittaukset, palveluiden energiaintensiteetti, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, joukkoliikenteen tukeminen ja nopeusrajoitusten tarkistaminen. Esitetyillä toimenpiteillä vähennetään rakennusten lämmitysenergian kulutusta noin 23 TWh, sähkön kulutusta lähes 15 TWh ja liikenteen polttoaineiden kulutusta yli 300 miljoonaa litraa. Yhteensä voidaan saavuttaa yli 9 miljoonan tonnin CO2-päästövähenemä. Vauhtia tuulivoimarakentamiseen Muutosta on vihdoin ilmassa tuulivoimantuotannossa. Kartoitus Suomen tuuliolosuhteista on käynnistynyt, ja kesäksi odotetaan hallitukselta päätöstä uudesta tukijärjestelmästä uusiutuvalle energialle. Tuulivoiman rakentaminen Suomeen on tähän asti vaatinut sisua ja sitkeyttä. Valtion tuulivoimapolitiikka on ollut suhteellisen heikkoa, mistä johtuen tuulivoimalla on tuotettu vain murto-osa Suomen sähkönkulutuksesta. "Suomi on EU-maiden häntäpäässä, jos tarkastellaan tuulivoimaloiden määrää tai maan houkuttelevuutta tuulivoimainvestoinneille", kertoo Luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen. Atlaksesta tuulitietoa Eräs ongelma on ollut tuuliolosuhteita koskevien tietojen puuttuminen. Tähän saadaan muutos juuri käynnistyneen Ilmatieteen laitoksen hankkeen myötä. Tuuliatlaksen nimellä kulkevassa selvityksessä arvioidaan Suomen tuulisuus 2,5 x 2,5 kilometrin ruuduissa. Meri- ja rannikkoalueilla ruudut ovat vielä paljon pienempiä. Hanke valmistuu vuoden 2009 lopulla. "Tuuliatlas on tärkein osa työkalupakkia, jonka avulla arvioidaan tuulivoimalan sijoituspaikan vuotuiset tuuliolot ja voimalan tuotanto sen elinaikana", kertoo hankkeesta vastaava Bengt Tammelin Ilmatieteen laitokselta. Tukea tuulivoimalle Myös lainsäädännön puolella on uudistuksia odotettavissa. Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vaati toukokuussa järjestetyssä kuntien ilmastokonferenssissa lisää tukea investoinneille uusiutuvaan energiaan: "Hallituksen tulisi vauhdittaa energiainvestointien käynnistymistä vielä kuluvan kevään lisäbudjetissa. Valtion rahoitus näihin tarpeisiin ei ole kasvanut uusiutuvan energian lisäystarpeen edellyttämällä tavalla." Ministeri uskoo, että hallitus päättää syöttötariffijärjestelmän eli takuuhintajärjestelmän käyttöönotosta uusiutuvalle energialle vielä kesän aikana. Jopa usean tuhannen tuulivoimalan rakentaminen herättää myös huolen maisema- ja luontoarvojen säilymisestä. "Tuulivoimaa tulee rakentaa ensisijaisesti teollisuusalueille. Luonnonsuojelualueet sekä maiseman tai kulttuuriperinnön kannalta tärkeät alueet tulee rajata pois", vaatii Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola. teksti Kaarina Toivonen Tuulivoimayrittäjän sitkeys palkitaan Lähes kymmenen vuotta sitten konehuoltoalan yrittäjän, Matti Ramlinin, päähän pälkähti ajatus tuulivoimalasta omille maille Tornion Sumisaareen. "Meidän luomuperunapellolla tuntui tuulevan aina. Mietin, miksi ei tuottaisi sähköä paikallisesti, jos siihen kerran on mahdollisuus", Ramlin kertoo. Toimelias mies päätti mittauttaa tuulisuuden ja paikkahan osoittautui mitä mainioimmaksi. Hän ei tuolloin vielä osannut aavistaa, millaisia haasteita tulisi hankkeessaan kohtaamaan. Ramlinin suunnitelmat kaatuivat vastustuksen ryöppyyn kunta- ja läänitasolla. Syynä olivat Sumisaaren maisemalliset arvot, mutta eipä kunnasta kysyttäessä löytynyt muutakaan paikkaa. Lopulta yli kuuden vuoden jälkeen sopiva paikka vuokrattiin Kemistä öljysataman alueelta tuulivoimapuistolle kaavoitetun alueen vierestä. Nyt Ramlinin luotsaama yhtiö Sumituuli Oy on tehnyt sopimuksen laitetoimittajan kanssa. Suunnitelmien mukaan ensi vuoden alkupuolella pystytetään 100 metriä korkea kahden megawatin tuulivoimala. Rahoituksesta käydään parhaillaan neuvotteluja. Haasteena on kerätä omarahoitusosuus, jonka tulee olla noin kolmannes koko potista. Jo aikaa sitten päätettiin, että yhtiön omistajiksi hyväksytään vain yksityishenkilöitä. Osakkeen merkintähinta on 1000 euroa ja se oikeuttaa osinkoon ja 750 kwh:n vuosittaiseen sähkönostoon hallituksen päättämään hintaan. "Kyllä tässä on kärsivällisyyttä vaadittu, mutta emme luovuta ennen kuin tuulimyllyn potkurit pyörivät", Matti Ramlin toteaa. "Me teemme sen myllyn ja piste." Pekka Kassila, talousvaliokunta Sumituuli Oy:n uusimpana avauksena on pientuulivoimaloiden maahantuonti. Matti Ramlin esittelee Sumituuli Oy:n ensimmäistä pienvoimalaa, 11kw Hannevindiä, tuulivoimalan asennuspaikalla Tornion Laivaniemessä Perämeren rannalla.

7 UUTISET luonnonsuojelija 3/ Liikenteeseen ilmastotavoitteita "Hallituksen keväällä antama liikennepoliittinen selonteko on hyvä avaus, mutta liikennesektorin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kansallisella tasolla voimakkaampia toimenpiteitä liikennetarpeen vähentämiseksi", linjaa SLL:n ilmastovastaava Leo Stranius. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea tulisi korottaa samalla kun joukkoliikenteen arvonlisäveroa tulisi laskea. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä. Myös joukkoliikenteen maksuttomuutta pääkaupunkiseudulla ja muillakin paikkakunnilla tulisi kokeilla. Partiolaiset mukaan rantaseurantaan Suomen Partiolaiset ja Suomen luonnonsuojeluliitto käynnistävät yhdessä Rantaseuranta-hankkeen. Partiolaiset havainnoivat rantojen tilaa kesän aikana partioleireillä, vartiokokouksissa ja retkillä. Seurannan tulokset kerätään Luonnonsuojeluliittoon ja niistä raportoidaan syksyllä seurantakauden päättyessä. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristökeskuksissa. Rantaseurannassa tutkitaan mm. rannan levätilannetta, veden näkösyvyyttä, rannan kasvillisuutta ja maankäyttöä. Lisäksi kirjataan ylös havaintoja roskaantumisesta, öljyyntymisestä sekä rantaa uhkaavista muutoksista. Seurantaa varten laaditusta Rantaseurantavihkosta löytyy myös vinkkejä ja lisätehtäviä Ensimmäinen tieteen Savonia jaettiin Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen (KLYY) tämänvuotiset apurahat jaettiin 5.5. ja niiden yhteissumma on euroa. Lehtori Betty Väänäsen rahastosta jaettiin historian ensimmäinen suurstipendi Tiedesavonia" väitöskirjan jälkeiseen post-doc tutkimukseen euron apurahan sai FT Minna Poranen Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista. Kohteena on bakteerivirusten toimintamekanismien perustutkimus. KLYY:n jäsenistöstä saivat 1000 euron apurahat mm. rantaluonnon tutkimiseen ja arkipäivän vesiensuojeluun. Euroopan laajuisesta Coast- Watch-toiminnasta idean saanutta Rantaseurantaa on tarkoitus jatkaa jokakesäisenä. SLL:n piirit ja paikallisyhdistykset voivat tehdä seurantaa esimerkiksi luontoretkillä tai perhetoiminnassa. Tarkoitus on innostaa kaikkia lähiluonnosta ja sen tilasta kiinnostuneita suomalaisia mukaan rantojen seurantaan. Kuka tahansa voi osallistua seurantaan jo tänä kesänä. Rantaseurantavihko ja -kaavake löytyvät verkosta sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Big Jump hyppää vesiensuojelun puolesta! Jaakon päivänä perjantaina hypätään jälleen vesiensuojelun puolesta. Päätapahtumassa hypätään Suomen luonnonsuojeluliitto esittää myös tiukempien nopeusrajoitusten kokeilua. Kattonopeuksien kokeilu voitaisiin aloittaa pitämällä talvinopeusrajoitukset voimassa ympäri vuoden. Kattonopeuksia tiukentamalla saataisiin arvioiden mukaan vähennettyä viitisen prosenttia Suomen henkilöliikenteen vuotuisista päästöistä. Lisäksi Luonnonsuojeluliitto katsoo, että lentoliikennettä ei tule valtion toimesta ostaa paikkakunnille, joille tarjontaa ei synny markkinaehtoisesti. Kannattamattomat reitit ja lentokentät tulee lakkauttaa. Uudenmaan partiopiirin kesäleirillä Hangossa sadan partiolaisen voimin. Jokainen voi hypätä myös vaikka mökkilaiturilta tai järjestää oman hyppytapahtuman. Tapahtumasta tiedotetaan lähempänä ajankohtaa Luonnonsuojeluliiton internet-sivuilla. Rantaseurantavihkot verkossa: teksti Hannele Ahponen kuva Vappu Ornio Pertti Hartikainen kuovien pesäpaikkaselvityksiin, Hanna Kinnula rapututkimukseen, Juhani Ruotsalainen sienien taksonomiaan ja Janne Räsänen tutkimukseen kasvien vaikutuksesta ilman pienhiukkasten määrään. Useiden jäsenten luonnonharrastustoimintaa tuetaan ns. Luontosatasilla. Suonna Konoselle annettiin 1000 euroa Pohjois-Karjalan uraanikaivoshankkeiden vastaiseen äänilevyprojektiin. Lisäksi avustetaan Kuopion Vilimit-tapahtumaa, joka ensi syyskuussa paneutuu luontoteemaan. Säätiöltä tukea tutkimuksille ja hankkeille Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on myöntänyt apurahoja luonnonsuojelua edistäviin tieteellisiin ja muihin hankkeisiin yhteensä euroa. Käyttörahastosta Hallintotieteiden yo Sini Harkki, Helsinki, Metsähallituksen poliittista ohjausta käsittelevään pro gradu työhön 1000 euroa FM Anni Koskela, Oulu, metsäahman ekologiaa selvittävään väitöskirjatyöhön 1500 euroa Luonto-Liitto ry.:n metsäryhmä, Helsinki ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry., Lappeenranta, Etelä-Karjalan maakunnassa sijaitsevien luonnonsuojelullisesti arvokkaiden yhtiömetsien kartoitukseen 2000 euroa Fil. yo Anni Markkanen, Jyväskylä, valkoselkätikkametsien lahottajasienilajiston selvittämiseen 1000 euroa FM Ralf Wistbacka, Larsmo, tutkimukseen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan tehtyjen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen toimivuudesta 2000 euroa Rafael Kuusakosken muistorahastosta FM Panu Kunttu, Taalintehdas ja FM Timo Kosonen, Turku, Saaristomeren suojelullisesti arvokkaiden kääpäyhteisöjen rakennetta selvittävään tutkimukseen 1300 euroa Luonto-Liitto ry., Helsinki, ala-asteikäisten lasten Itämeri-aiheiseen ympäristökasvatukseen ja lasten leiritoimintaan soveltuvan Itämeri-aiheisen materiaalin tuottamiseen 3000 euroa FM Outi Vesakoski, Turku, post-doc tutkimukseen liittyvään pro gradu työhön kasviyhteisön rakenteen vaikutuksesta kalojen saalistuskohteiden valintaan 2000 euroa FL Seppo Vuolanto, Helsinki, opaskirjaan EU:n lintu- ja luontodirektiivien soveltamisesta biodiversiteetin suojelun tehostamiseksi 1500 euroa FT Kristiina Vuori, Turku, tutkimukseen geneettisen alkuperän vaikutuksesta oksidatiivisen stressin esiintymiseen Itämeren syönnöslohipopulaatiossa 2200 euroa Itämeri-rahastosta FM Antti Halkka, Helsinki, ilmastonmuutoksen vaikutusta Itämeren hylkeisiin käsittelevään väitöskirjatyöhön 2000 euroa Outokumpu Oyj:n nimikkostipendinä Luontopedagogi Vesa Heinonen, Vaasa, Wildlife Vaasa 2008 kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin järjestämiseen 1000 euroa Säätiö tukee ja edistää luonnonsuojelullista tutkimustyötä Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tukee luonnon- ja ympäristönsuojelun alalla tapahtuvaa tutkimustyötä sekä muillakin tavoin edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua Suomessa. Säätiö jakaa apurahoja tieteelliseen ja taiteelliseen työhön, julkaisutoimintaan, luonnonharrastustoimintaan sekä luonnonkuvaukseen ja muuhun taiteelliseen työhön. Suomen Luonnonsuojelun Säätiöllä on kaksi Itämeren suojelua edistävää rahastoa: Rafael Kuusakosken muistorahasto sekä Itämerirahasto. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön toimintaa voi tukea lahjoituksin tilille Nordea LISÄTIEDOT Suomen Luonnonsuojelun Säätiöstä: - hallituksen puheenjohtaja, erikoistutkija Timo Helle, puh , hallituksen varapuheenjohtaja Esko Joutsamo, esko. puh asiamies Tarja Ketola, puh

8 8 luonnonsuojelija 3/2008 liiton uutiset Presidentti juhli kanssamme 70-vuotista taivalta kuvat Seppo Parkkinen Tiistaina vietettiin Suomen luonnonsuojeluliiton 70-vuotisjuhlia. Helsingin Säätytalon upeisiin puitteisiin kokoontui parisataa luonnonsuojelijaa ja vaikuttajaa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kiitti puheenvuorossaan Luonnonsuojeluliittoa arvokkaasta ja menestyksellisestä työstä Suomen luonnon hyväksi. (Ylhäällä) Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskisen ja liittohallituksen puheenjohtaja Risto Sulkavan välissä juhlaseminaarin ohjelmasta nauttii presidentti Tarja Halonen. Risto Sulkavan takana on pitkän linjan luonnonsuojeluvaikuttaja emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi Esiintyjistä esimerkiksi akatemiaprofessori Ilkka Hanski toi vaikuttavalla tavalla esille ne mittasuhteet, mistä käsillä olevassa kuudennessa sukupuuttoaallossa on oikein kyse. Muita puheenvuoroja pitivät Syken pääjohtaja Lea Kauppi sekä SLL:n entinen puheenjohtaja Timo Helle. Tilaisuudessa nähtiin myös Juha Taskisen esitys "Jäätä rakastavien aika" sekä kuultiin Suo -yhtyeen musiikkia. (Alhaalla vasemmalla) Säätytalon juhlaseminaarin jälkeen liiton toimijat kokoontuivat illalliselle Helsingin kasvitieteelliseen puutarhaan. (Alhaalla keskellä) Heikki Susiluoma, joka toimi liiton puheenjohtajana vuoden 2007 loppuun asti, ohjeistaa luonnonsuojeluväkeä illan ohjelman etenemisestä. (Alhaalla oikealla) Liiton puheenjohtaja Risto Sulkava ja vs. järjestöpäällikkö Heini Jalava ottivat vastaan toivotuksia ja lahjoja mm. Luonto-Liitolta sekä liiton toimijoilta. (Ylhäällä oikealla) Juhlaseminaarin jälkeen luonnonsuojeluväki keskusteli ajankohtaisista ympäristöasioista kahvittelun lomassa. (Oikealla) Luonnonsuojeluliiton jokavuotinen ympäristöpalkinto myönnettiin Ilmatieteen laitokselle ilmastonmuutoksen ansiokkaasta esille tuomisesta tieteellisin perustein. Presidentti Tarja Halonen luovutti tunnustuksen pääjohtaja Petteri Taalakselle. (Oikealla) Juhlaan osallistui myös yksi vuonna 1938 järjestön perustaneista luonnonsuojeluvaikuttajista. 93-vuotiasta Peitsa Mikolaa kuuntelee järjestöpäällikkö Tarja Ketola.

9 luonnonsuojelija 3/ laulujoutsenen perintö Lappajärven kansanpato Teuvo Suominen Jokaisessa tämän vuoden Luonnonsuojelijassa julkaistaan yksi Suomen luonnonsuojelun historiasta kertovan Laulujoutsenen perintö teoksen anekdoottikirjoituksista. Lappajärven, Etelä-Pohjanmaan suurimman järven, pintaa oli jo kahdesti laskettu peltomaan saamiseksi, mutta vasta säännöstely voimalaitosten tarpeisiin kuumensi asukkaiden tunteita 1970-luvulla. Helmikuussa lappajärveläisten lähetystö kertoi sisäasiainministeri Eino Uusitalolle, että asukkaat rakentavat Ähtävänjoen Niskalle keväällä 1979 padon, ellei valtiovalta kevääseen mennessä tee jotakin uskottavaa järven pelastamiseksi. Keskiviikkona 2. toukokuuta tiesivät kaikki lappajärveläiset (paitsi nimismies), että rakentaminen alkaa sinä iltana kello 21. Kyläläisten traktorit ja kuorma-autot lähtivät liikkeelle illan suussa lavat täynnä kiviä. Padonrakennustalkoisiin osallistui noin henkeä eli lähes puolet Lappajärven silloisesta väestöstä. Keskusrikospoliisin miehet saapuivat Lappajärvelle ja kuulustelivat kaikkiaan 111 lappajärveläistä. Pian nimismiehen kansliassa ilmoittautui noin kolmesataa kuulusteltavaa lisää ja noin ihmisen kerrottiin olevan vielä valmiina ilmoittautumaan kuulusteluja varten. Vaasan lääninhallituksen virallinen syyttäjä, poliisitarkastaja Paavo Mustonen ilmoitti sittemmin, ettei nosta syytettä, joskin kaikki 111 kuulusteltua olivat syyllistyneet vesilaissa mainittuun rangaistavaan tekoon, mutta tekoa on olosuhteet huomioonottaen pidettävä vähäpätöisenä. Vesipiiri koetti palkata jostain urakoitsijaa purkamaan pato, mutta kaikki paikkakuntalaiset ja lähiseudunkin urakoitsijat kieltäytyivät. Lopulta urakoitsija piti hakea Laihialta asti. Purkutyö tehtiin syksyllä sillalta, koska maanomistajat eivät antaneet lupaa rantansa käyttöön. Aikanaan syntyi sopu. Järvelle päätettiin säännöstelyrajat ja sattumoisin veden pinta päätettiin jättää juuri siihen korkeuteen, johon kansan rakentama patokin olisi sen asettanut. Voit tutustua Laulujoutsenen perintöön ja tilata sen osoitteessa lomakkeet/ laulujoutsenen-perinto norpan yläfemma t on turpeenpolton hiilidioksidipäästömäärä vuonna ha maamme soista on ojitettu 2000-luvun alkuun mennessä ha väheni joutomaiden määrä Etelä-Suomessa vuosien 1964 ja 2004 välillä muun muassa ojituksista johtuen ha kunnostusojituksia tehtiin vuonna ha soita ennallistettiin suojelualueilla vuonna 2005 Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2007, s. 50, Metsätilastollinen vuosikirja 2007, s. 47 Metsätilastollinen vuosikirja 2007, s. 117 METSOn seuranta- ja arvoiointiraportti, s. 23 Uutuuskirja laulujoutsenen perintö Suomalaisen ympäristöliikkeen taival on 300-sivuinen, runsaasti kuvitettu kertomus luonnon puolustamisen iloista ja suruista yli sadan vuoden ajalta. Tarinan rinnalla kulkevat koko suomalaisen yhteiskunnan ja luonnon muutokset. Suomi olisi toisennäköinen ilman luonnonsuojelijoiden työtä. Kuusamon kosket, Kolin vaaramaiseman luonnonrauha, Turun Ruissalon tammimetsät ja monet muut suomalaisille tärkeät luontokohteet olivat vähällä tuhoutua rakennussuunnitelmien takia. Laulujoutsen, merikotka, saimaannorppa ja moni muu eläin oli vähällä kuolla sukupuuttoon Suomesta, ja ne saatiin pelastettua viime hetkellä. Osta, lue ja viihdy samalla tuet suomalaisen luonnon hyvinvointia! Jokaisen kirjan myyntihinnasta osa menee luonnonsuojelun hyväksi. palkittuja Saatavilla kirjakaupoista, osoitteesta sekä sivun 31 palvelukortilla. Luonnonsuojeluliiton juhlavuoden kunniaksi myönnettiin liiton juhlamitalit viidelle aktiiviselle toimijalle. Mitalit myönnetään tunnustukseksi ympäristömme hyväksi tehdystä työstä. Taiteiljaprofessori Erik Bruun Tasavallan presidentti Tarja Halonen Kalastaja Pentti Linkola Emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi Lääkäri Helena Tiihonen

10 10 luonnonsuojelija 3/2008 Energiapolitiikan harhakuvat, osa 2 Energiapulasta puhutaan paljon. Todellisuudessa ongelmana ei ole energian riittävyys, vaan se, että sitä tuotetaan kestämättömillä ja saastuttavilla tavoilla. Nyt alkavassa kirjoitussarjassa Heikki Simola ruotii suomalaisen energiapolitiikan virheitä ja paljastaa lopuksi hyvät uutiset: myös kestävä energiatalous on mahdollinen. Ydinvoiman harhat ja harhautukset Suomalainen energiakeskustelu täyttäisi kaikki parodian tuntomerkit, jollei kyse olisi vakavista asioista. Ilmastonmuutoksella argumentoidaan milloin minkäkin energiamuodon edistämiseksi. Tällä kertaa analyysin kohteena on ydinvoima. Ydinvoimalat ovat aina suuria yksiköitä, ja niihin perustuvan järjestelmän haavoittuvuus arveluttaa. Suomi on tällä hetkellä ainoa ydinaseeton kehittynyt teollisuusmaa, jossa uutta ydinvoimaa edelleen rakennetaan. Olkiluotoon rakennetaan parhaillaan maailman suurinta ydinreaktoria, jonka sähkötehoksi mainitaan 1600 megawattia. Harva edes tietänee, että laitoksen todellinen teho on yli 5000 MW. Huikea laitos tuottaa reippaasti kolmen miljoonan kilowatin teholla kuumaa vettä, joka pumpataan Itämeren silakoille. Ydinenergialla keitetystä vedestä on ensin tehty sähköä tavanomaisella 30 % hyötysuhteella. Nykyisten neljän ja tulevan viidennen ydinreaktorin hukkalämmön tuotto on vuositasolla vähintään terawattituntia, mikä vastannee kaikkien Suomen kaukolämpölaitosten tehontarvetta. Tätä huimaa energiamäärää ei tietääkseni edes tilastoida Suomessa tuotetuksi energiaksi se lisäisikin aika kiusallisesti muutenkin raskasta uusiutumattomien energiamuotojen osuutta maamme energiataseessa. Heitän haasteen kaikille ydinvoimatekniikan puolesta puhujille. Ehdotan, että seuraava reaktori rakennetaan pääkaupunkiin keskeiselle paikalle, jolloin sen lauhdeteho voidaan käyttää täysimääräisesti kaukolämpönä. Edustava ja poliittisesti mitä sopivin paikka on tietenkin Eduskuntatalon edessä ja Sanomatalon naapurissa. Ajoituskin osuisi onnekkaasti, kun projektilla kuulemma on kova kiire. Aloitusmonttu on jo valmiina, kun suunniteltu musiikkitalohanke näyttää siirtyvän. Yli 500 ilmastonmuutoksesta huolestunutta ihmistä kokoontui sunnuntaina 1.6. Helsingin Narinkkatorille. Luonnonsuojeluliitto oli yksi tapahtuman pääjärjestäjistä. Keltaisiin paitoihin pukeutuneet mielenosoittajat muodostivat kaksi kuviota, joilla vaadittiin 30 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennystä vuoteen 2020 mennessä ilman ydinvoiman lisärakentamista.. Ydinjätehuolto sadantuhannen vuoden sankari-insinööriprojekti Myös ydinjätteeseen liittyy outo epä-älyllinen toimintamalli. Käytetty ydinpolttoaine tuottaa vähintään satoja vuosia lämpöä niin voimakkaasti, että sitä kannattaisi hyödyntää tämäkin ydinenergia jää tilastoimatta. Jätteen kapselointi osataan Posivan brosyyrien mukaan hoitaa täysin turvallisesti. Miksi ihmeessä näitä lämpöelementtejä ei käytetä esimerkiksi haja-asutusalueella omakotitalojen lämmitykseen? Tähänkin odotan ydinenergianuorilta perusteltua kannanottoa. Kuinka monta sataa nurmijärveläistä omakotitaloa lämpiäisikään jopa sukupolvien ajan aivan ilmaiseksi kotimaisella ydinjätteellä, jos Olkiluodon Onkalo jätettäisiin rakentamatta? Ydinjäteasiantuntijamme toteuttavat kissan vaistoa hiekkalaatikolla: maahan haudattu jäte on poissa näkyvistä, ja ongelma on ratkaistu. Näin siis Suomessa muissa ydinjätevaltioissa jätepulmaa edelleen kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Olkiluoto on ainoa paikka maailmassa, jossa pysyvää ydinhautaa on ryhdytty rakentamaan. Se, että ydinjäteluolaa kaivetaan sattumoisin TVO:n omistamalle maalle Olkiluodossa, ei suinkaan ole geologisiin kallioperätutkimuksiin perustuva paras vaihtoehto, vaan Posiva Oy:n käsiin jäänyt ainoa mahdollisuus, jota pakon edessä oli ryhdyttävä toteuttamaan. Sijoitustutkimuksia toki tehtiin luvulla pitkin maata, vakavimmin Äänekosken Kivetyssä, Kuhmon Romuvaarassa ja Loviisassa, mutta paikalliset kansanliikkeet panivat stopin näille hankkeille. Vuonna 1992 julkaistussa Suomen geokemian atlaksessa on jopa kartta kallioperämme vähiten rikkonaisista lohkoista, joiden kerrotaan parhaiten soveltuvan ydinjätteen loppusijoitukseen. Ei sinänsä ole ihme, että Olkiluodon seudulta ei tuollaisia ehjiä kalliolohkoja löydetty Selkämeren tektonisen vajoama-altaan reunalla kallioperä on murtuillut pieniksi palasiksi. Suurimmat riskit ovat toki kaukana Ehdotan, että seuraava reaktori rakennetaan pääkaupunkiin keskeiselle paikalle, jolloin sen lauhdeteho voidaan käyttää kaukolämpönä. tulevaisuudessa, kun seuraava jääkausi koittaa: syvä ikirouta ja maan kuoren siirrokset jäämassan painon alla altistavat ydinjätekapselit valtaville voimille. Posiva on juuri ilmoittanut kaivavansa loppusijoitusonkaloa aiemmin suunniteltua syvemmäksi, 700 metriin. Tarkoituksena on tehdä tilaa tulevienkin ydinvoimaloiden jätteelle. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Olkiluodon loppusijoituslaitoksesta todettiin vuonna 2000 näin: "rakennettavuusselvitysten perusteella voidaan arvioida, että yli 600 metrin syvyydessä jouduttaisiin turvautumaan vaativiin lujitustoimenpiteisiin". Sankariinsinööriprojekti siis jatkuu. Valtioneuvoston vastuu periaatepäätöksistään tunnetusti ulottuu vain seuraaviin vaaleihin asti. Fuusiovoima Fuusioenergia on ikuinen tulevaisuuden lupaus. Jo yli puoli vuosisataa on odotettu sen toteutuvan aikaisintaan 50 vuoden päästä. Hallittu fuusio saadaankin ehkä joskus aikaan, mutta kaupallisia fuusiovoimaloita tuskin tullaan ikinä rakentamaan. Joka tapauksessa tiedetään, että fuusiovoima on kaikkea muuta kuin puhdasta. Käytännössä reaktiota voidaan ylläpitää vain

11 luonnonsuojelija 3/ teksti Heikki Simola kuvat Olli Kohonen, Seppo Parkkinen norppaluodolta Kolumnistina Nelly Rontti lyhyitä hetkiä, koska mikään reaktorikammio ei kestä fuusion olosuhteita pitempään. Tuloksena on "puhtaan" heliumin ohella suuri ja sekalainen määrä reaktorikammion materiaaleista neutronipommituksessa muodostuvia radioaktiivisia isotooppeja. Fuusio tuottaa paljon vaikeammin hallittavaa ydinjätettä kuin nykyiset ydinreaktorit, ja kallis reaktori vaatii jatkuvaa raskasta huoltoa. Ydinfuusiotutkimusten perusteleminen kaupallisen fuusioreaktorin kehittämistyöllä on huijausta, johon ydinfyysikoilla toki on täysi oikeus alan huippututkimus ei kerta kaikkiaan edisty ilman huippukalliita laitteita. Ja narri on se, joka antaa narrata itseään: kansainvälistä ITER-hanketta rahoittaa myös EU-Suomi. Fuusiovoimaan innostuneista poliitikoista osa on varmaan aidosti naiveja, mutta syytä on epäillä hämärämpiäkin motiiveja. Fuusioon tulevaisuuden ratkaisuna yleensä aina vedotaan puolusteluna sille, että vielä tällä hetkellä on tyydyttävä edistämään tätä tai tuota haitallista, mutta tietenkin vain väliaikaista energiamuotoa. Kaikki energiasektorin likaisimmat toimijat näyttävät innolla ylläpitävän fuusioenergian harhakuvaa. Uraanikaivoshankkeet polkevat demokratiaa Suomen lepsu kaivoslaki on tuottanut todellisen uraanivaltausten hyökyaallon maahamme. Asian täytyy olla jossain määrin kiusallinen jopa maan hallitukselle ja virkakoneistolle, kun vuosikausia on vitkuteltu kaivoslain uudistamisen kanssa tuloksetta. Hengeltään Ruotsin vallan aikuinen laki ei todellakaan turvaa kansalaisten oikeuksia, ja epädemokraattiseksi koettuna rapauttaa kansalaisten luottamusta koko oikeusjärjestelmään. Toisaalta päättäjien näkökulmasta voi näyttää siltä, että valtion sitoutuminen ydinenergian lisäämiseen antaisi ikään kuin moraalisen velvoitteen hyväksyä myös uraanikaivokset. Monikohan ministeri on tällaisilla pohdinnoilla itseään vaivannut? Uraanilouhosten uhkaamille ihmisille ongelma on toki paljon vakavampaa todellisuutta. Uusimmassa Geologi-lehdessä (3/2008) esittää eri puolilla Suomea lukuisia uraanivaltauksia viritel- leen Namura Finland -yhtiön tutkimusjohtaja Toni Eerola varsin irvokkaasti ihmetystään siitä, että suomalaiset niin kovasti vastustavat pelkästään uraanimalmien etsintääkin: pitäisihän ihmisten ymmärtää ilmastonmuutoksen uhka, ja se, että ilman ydinenergiaa ei siitä voida selvitä. Ydinvastuussa on veronmaksajien piikki auki Uusimpana kummajaisena suomalaisessa ydinvoimapolitiikassa on jo neljä vuotta sitten eduskunnassa hyväksytyn ydinvastuulain kohtalo. Laki määrää ydinlaitoksen haltijalle rajoituksettoman vastuun mahdollisen ydinonnettomuuden aiheuttamista vahingoista (tosin siten, että myös valtio sitoutuu korvaamaan tietyn määrän vahingoista). Laki siis velvoittaisi laitoksen haltijan ottamaan vakuutuksen, joka kattaa mahdolliset vahingot ilman ylärajaa. Ydinonnettomuuden riskin ja tällaisen vakuutuksen hinnan arvioiminen on toki vaikeaa. Suomi on jo vuonna 2004 allekirjoittanut kansainvälisiä yleissopimuksia täydentävät sopimukset rajoituksettomasta ydinvastuusta. Nyt Suomen valtio ottaa nurisematta vastuun ydinvoiman riskeistä, ja veronmaksajien piikki on auki ilman kattoa. yllättäen käy ilmi, että koska nämä kansainväliset sopimukset eivät vielä ole tulleet voimaan (puuttuu riittävä määrä ratifioijia), ei myöskään Suomessa säädettyä ydinvastuulakia ole asetuksella pantu voimaan. Kyseessä kuitenkin on kotimainen lainsäädäntö, jonka voimaantulon lykkääminen on taas kerran osoitus valtiovallan ydinvoimayhtiöitä suosivasta politiikasta. Suomen valtio ottaa nurisematta vastuun ydinvoiman riskeistä, ja veronmaksajien piikki on auki ilman kattoa. Lopuksi Ydinvoimaloiden lauhdevedet eivät oikeastaan mitenkään vaikuta Itämeren lämpötaseeseen, vaikka yhteensä parikymmentä rantavaltioiden reaktoria sitä hukkalämmöllään saastuttaakin. Itämeren energiatase määräytyy täysin Auringon vuodenaikaiskierron mukaan. Tämä tosiasia antaa osviittaa siihen, mistä suunnasta kestävän energiatalouden ratkaisua on lähdettävä hakemaan: aurinko on ihmiskunnan ikuinen ja huoltovapaa fuusioreaktori. Siihen palataan tämän kirjoitussarjan seuraavissa osissa. Heikki Simolaa ehdottaa ydinvoiman puolestapuhujille seuraavan ydinvoimalan paikaksi Eduskuntatalon ja Sanomatalon viereistä musiikkitaloa varten kaivettua monttua. Tällöin ydinvoiman tuottamalla lauhdeteholla voitaisiin lämmittää helsinkiläisiä kotitalouksia! "Onko Suomen luonnonsuojeluliitto sulle tuttu?" luonnonsuojeluliiton jäseneksi voi nykyisin liittyä monella eri tavalla. Perinteisten tapojen lisäksi, joksi nykyään jo netissäkin liittyminen voidaan lukea, jäseneksi voi liittyä tekstiviestillä taikka vain antamalla feissata itsensä vaikkapa kauppareissulla lahjoittajajäseneksi. Feissaaminenhan on sitä, että jäsenhankkija bongaa ihmisiä kadulla tai muualla, keskustelee heidän kanssaan ympäristöasioista sekä kertoo mahdollisuudesta liittyä järjestön jäseneksi ihan siinä paikan päällä. Tämän helpommaksi jäseneksi liittyminen ei voi enää tulla. Olin itse vielä viime kesänä yksi SLL:n iloisista jäsenhankkijoista eli feissaajista Ensimmäisenä feissauskesänäni sain itsenikin liittymään jäseneksi, ja jossain Se, että Suomen luonnonsuojeluliitto on oikeasti koko kansan järjestö, tekee siitä ainutlaatuisen. välissä jäin täysin koukkuun luonnonsuojeluun. Siitä alkoi vapaaehtoistyöntekijäurani, joka johti tämän vuoden alusta liittohallitukseen sekä ympäristökasvatusvaliokunnan puheenjohtajuuteen. Työsarkaa on tällä alalla sen verran paljon, että työt eivät varmasti lopu kesken. Itse olen kokenut alusta asti, että antamaani työpanosta on arvostettu paljon silloinkin, kun se on ollut omasta mielestäni vähäistä. Samaa en ole kokenut vielä muualla työelämässä. Myös tänä kesänä olen omalta osaltani tukemassa jäsenhankintakampanjan onnistumista. Haluan erityisesti panostaa siihen, että arvokasta työtä tekevät feissaajat tuntevat työnsä arvon. Feissatessani oli mukavinta huomata, että huoli ympäristön tilasta on kuitenkin yhteinen. Huolestuneita ihmisiä oli kaikenlaisia; miehiä ja naisia, nuoria ja ikääntyneitä, rikkaita ja vähemmän rikkaita. Se, että Suomen luonnonsuojeluliitto on oikeasti koko kansan järjestö, tekee siitä ainutlaatuisen. Jäseneksi voi liittyä niin metsästäjä kuin vegaanikin ja molemmat ovat yhtä tervetulleita. Valtakunnallisella, paikallisella ja alueellisella tasolla aktiivisena vapaaehtoisena toimijana on ollut häkellyttävää huomata, kuinka omistautuneita asialleen ihmiset ovat ja kuinka paljon pienikin ihmisjoukko voi vaikuttaa. Puhumattakaan siitä, mitä suuri ja vielä suurempi joukko voi yhdessä saada aikaan. Sanoisin, että Suomen luonnonsuojeluliiton yli jäsentä on aika hieno saavutus, mutta myös hyvä alku.

12 12 luonnonsuojelija 3/2008 Kuoren alta vuokko hovatta teksti Kaisa murdoch kuvat Sony BMG Vuokko Hovatta astelee ekologisesti pienin askelin Näyttelijä-laulaja Vuokko Hovatta pyrkii jättämään mahdollisimman pienen ekologisen jalanjäljen taakseen. Tämän tietää levy-yhtiökin, joka halusi ilahduttaa Hovattaa julkaisemalla uunituoreen soololevyn Lempieläimiä ilman turhia muovisia kääreitä. teksti ja kuva Matti Nieminen Siwa valitsi sinut vuoden 2008 lähikauppa-asiakkaaksi. Miksi valitset lähikaupan automarketin sijasta? Asun Helsingin keskustassa, joten kuljen jalan tai korkeintaan ratikalla miltei kaikkialle en omista autoa. Käytännön syiden lisäksi myös ekologiset syyt painavat. Kukaanhan ei voi elää täysin askeettisesti kuluttamatta yhtään mitään, mutta pyrkimyksenäni on jättää mahdollisimman pieni ekologinen jalanjälki. Omistin aiemmin auton, mutta totesin, ettei ole mitään järkeä kaupungin autoilla keskustassa. Kävelen nykyään lähes kaikki matkat. Inhoan julkisia liikennevälineitä, enkä käytä niitä mielelläni. Kaikki menot voi laskea sen mukaan, että kerkiää kävellen. Oletko tiedostava kuluttaja? Kyllä tiedostava, mutta en yhtään tiedostavampi kuin ystävänikään. Se on mielestäni perusarvo kaupunkilaisilla aikuisilla. Tai ainakin minun sukupolvellani, joka on saanut elää yltäkylläisyydessä. Meillä on varaa elää niukemmin, ei ole tarvetta pyrkiä samaan elintasoon kuin vanhemmillamme. On luontevaa palata vähän takaisin päin. Kuvaile tyypillistä ostoskassisi sisältöä? Syön hyvin perussuomalaista ruokaa. Tänään ostin perunoita ja porkkanoita, eineslihapullia, maitoa ja leipää. Tykkään hyvistä juustoista. Vastapäätä kotiamme on Ekolokauppa, josta ostan kerran viikossa luomukorin, jossa on vihanneksia ja hedelmiä. Vihannesten tilaamisessa on se hyvä puoli, että ruokaa tulee sitten oikeasti laitettua. Mielelläni teen ruokaa, mutta joskus on pakko kiireessä käyttää eineksiä. Mutta se on jotenkin ällöttävää! Olet näytellyt Suden arvoitus nimisessä elokuvassa susiensuojelijaa. Vastaako tämä siviiliminäsi arvoja? Olen ehdottomasti suojelun kannalla. Helsinkiläisyyteni aiheuttaa kuitenkin ristiriidan ja ymmärrän sen. Susikanta on pienentynyt uutisten mukaan salametsästyksen takia, se on ihan sairasta. Missään tapauksessa oikeutta ei voi ottaa omiin käsiinsä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikilla luontokappaleilla on oikeus täällä elää. Ei ihminen voi muokata ympäristöään juuri semmoiseksi kuin mitä huvittaa ja eliminoida lajit, jotka ovat meille haitallisia. Ymmärrän, että silti tarvitaan jonkinlainen kompromissi, jos on oikea vaaratilanne ja joutuu pelkäämään esimerkiksi omien lasten tai lemmikkien puolesta. Onko kiireisellä taiteilijalla aikaa seurata ympäristöasioita? Luen lehtiä ja minulla on hyvin aktiivisia luontoihmisiä lähellä. Systeri on biologi ja äiti luontokuvaaja. Molemmat seuraavat aktiivisesti luonnonsuojelukysymyksiä. Minut on lapsesta asti kasvatettu siihen, että luonto on tärkeä. Omalle lapselleni haluan siirtää samanlaisen arvopohjan. On hienoa, että oma lapsi pääsee isovanhempien mökille tutkimaan niitä samoja asioita, mitä on itse lapsena tutkinut. Minusta on omituista, jos ihminen ei ole kiinnostunut luonnosta ja ympäristöstä, jo senkin takia, että jos hankkii lapsia niin on hirveä ristiriita elää piittaamattomassa kerskakulutuksessa. Mitä sitten siirretään tuleville polville? Hyvin monilla itsekkyyden määrä on pöyristyttävä. En ole itse mikään malliesimerkki, "näin pitäisi elää" -ikoni, päinvastoin sitä yrittää pienillä teoillaan pitää myöskin omatunnostaan huolta. Alkuvuodesta ajattelin, että en voi lentää enää koskaan mihinkään, mutta nyt olen kuitenkin menossa lomamatkalle lentäen ja maksan ylimääräisen lentoveron.

13 luonnonsuojelija 3/ Museo tarjoaa aikamatkan tekst & kuvat Seppo Parkkinen Luonnontieteellinen keskusmuseo on uusinut näyttelytilansa ja näyttelynsä. Tutustuimme uuteen ilmeeseen Ikkuna Suomen luontoon -kuvakilpailun voittajan kanssa. Helsingin Luonnontieteellinen museo on pitkän remontin jälkeen jälleen avoinna yleisölle. Remontin valmistumista kannatti odottaa, sillä museo on nyt upeasti uusiutunut, edes saleja ei enää tunne entisikseen. Pysyvistä näyttelyistä Suomen luonto koostuu uskomattoman taidokkaasti rakennetuista dioraamoista, joita katsellessa tuntee miltei olevansa oikean suon reunassa tai syksyisen pellon laitamilla. Luut kertovat tarjoaa näyttävän ja antoisan oppitunnin luuston merkityksestä ja kehityksestä. Mutta me aloitamme uusittuun museoon tutustumisen astumalla entiseen nisäkässaliin, mahtavaksi 12-metriseksi välikaton poistolla korotettuun näyttelysaliin. Heti sisään astuttuamme olemme aikamatkalla halki Elämän historian, ja matka alkaa yli miljardin vuoden takaa satakuntalaisesta maisemasta! Opastettu kiertue on järjestetty Ikkuna Suomen luontoon -gallerian Elämä vs. kuolema -kuvakilpailun voittajan kunniaksi. Voittaja on 37-vuotias klaukkalalainen kelloseppä Kimmo Valkonen. Seurueeseemme kuuluu myös Ikkuna Suomen luontoon -foorumin moderaattori Tuomas Aivelo ja minä lehden edustajana. Keskusmuseon suunnittelija Satu Jovero ja tiedottaja Laura Hiisivuori ovat oppainamme. Aikamatka on satumainen seikkailu mutta muun muassa fossiililöytöihin perustuvana kuitenkin tarkasti totuudenmukainen kuvaus elämänmuotojen kehityksestä. Erityisen kiinnostavaksi sen tekee Suomen keskeinen asema kaikissa ajanjaksoissa. Ordoviikkikauden 9-metrinen oikosarvinen ui katonrajassa kuin aikoinaan pohjoisen pallonpuoliskon vesissä. Lohtajan reisiluu, Töölön maitohammas, Herttoniemen olkaluu ja Nilsiän poskihammas ovat kuuluneet noin vuotta sitten maankamarallamme eläneille mammuteille. Pääsemme myös museon "salaisiin" maanalaisiin kellaritiloihin, joissa säilytetään muun muassa noin kahdeksan miljoonan hyönteisnäytteen kokoelmaa, hyllymetreittäin joutsenen siipiä ja kaikkea sellaista joka ei ole tarkoitettu julkisiin näyttelyihin vaan tutkimuksen käyttöön. Luonnontieteellinen keskusmuseo on uusinut kasvonsa paremmin kuin onnistuneesti ja varmasti yksikään uusiin näyttelyihin tutustuja ei joudu näkemäänsä ja kokemaansa pettymään. Kuvat: (Yllhäällä) Aikamatka on edennyt mahtavan, noin 100 miljoonaa vuotta sitten eläneen pedon, Giganotosauruksen jalkojen juureen. Oppaat Laura Hiisivuori (vas.) ja Satu Jovero kertovat, Kimmo Valkonen kuuntelee. (Vasemmalla) Kilpailun voittaja Valkonen pääsi tutustumaan museon kellaritiloihin, jotka on normaalisti suljettu yleisöltä. Pitkät hyllyrivit sisältävät valtavasti hyönteisnäytteitä, lintuja ja muuta tutkimusaineistoa. (Keskellä) Valkonen tutustuu näytteisiin. Hänen kuvausharrastuksensa alkoi jo yli 20 vuotta sitten ja on jatkunut vaihtelevalla innolla. Luonnosta on aina löytynyt mielenkiintoisimmat kuvausaiheet. (Oikealla) Ikkuna Suomen luontoon -kuvakilpailun voittajaksi valittiin Valkosen upea otos "Nälkä". Koivunlehden reunaa nakertavat sahapistiäistoukat taivuttavat tyypilliseen tapaansa peräpäätään kaareksi. Hämärissä otettu kuva on valaistu pöytälampun valolla. Kuvasta ei näy hauska taustatieto, että Valkonen muistaa takapihansa koivun kasvun alle polven korkuisesta taimesta toukkien ruokapöydäksi kelvanneeksi puuksi. Katso kisan muita kuvia osoitteessa kimmo valkonen Luonnonsuojelija 2028 Pallas-tuntureiden laskettelukeskukset uusitaan Lapin matkailu on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Ilmastonmuutoksen myötä Keski-Euroopan laskettelukohteet ovat menettäneet lumipeitettään ja sen myötä matkailijoita. Samalla se on tarkoittanut yhä suurempia turistivirtoja Lappiin. Luonnonsuojelijat ovatkin vastustaneet kiihtyvästi Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon avattuja uusia laskettelurinteitä sekä moottorikelkka- ja mönkijäreittejä. Luonnonsuojelijoiden kevätleirillä 2028 vastustettiin uusia rakennushankkeita valtaamalla osa nykyisistä hotelleista. Poliisi tyhjensi vallatut hotellit reilun viikon mittaisen protestoinnin jälkeen. Yhdyskuntajätteiden määrä romahtanut puoleen miljoonaan tonniin Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on pudonnut viidesosaan kahden vuosikymmenen takaisesta määrästä. Yhdyskuntajätettä syntyi Suomessa vuonna 2028 noin ton- nia kun vuonna 2008 määrä oli vielä jopa 2,5 miljoonaa tonnia. Jätehuollosta syntyneet kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet lähelle nollaa kun kaatopaikkojen metaanipäästöt on kerätty talteen vuodesta 2010 lähtien osana Euroopan unionin ilmastotavoitteita. Jätteiden määrä pysyi koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen vakiona kun jätteiden synnyn ehkäisyn sijaan huomiota sai jätteiden polttaminen energiaksi. Luonnonsuojeluliiton sinnikkään taistelun tuloksena suurin osa jätteenpolttolaitoshankkeista kuitenkin kaatui ja jätteensynnyn ehkäisy sekä materiaalitehokkuus kasvoivat rakettimaisesti koko luvun. Vuotoksen kansallispuiston kävijämäärät kasvussa Vuonna 2011 perustettu Vuotoksen kansallispuisto lopetti lopullisesti vielä 2000-luvulla keskustelua herättäneen kiistan Vuotoksen tekoaltaasta. Nyt alue on yksi Suomen suosituimmista luontokohteista ja sitä uhkaavatkin useat rakennushankkeet siinä missä muitakin Suomen kansallispuistoja. Entinen Lapin liiton puheenjohtaja Timo E. Korva pitää virheenä sitä, että kansallispuistoja koskevaa lainsäädäntöä on aikanaan purettu ja näin mahdollistettu tuhoisat rakennushankkeet.

14 14 luonnonsuojelija 3/2008 kirja-arvostelut Kesälukemista mökkilaiturille Terho Poutanen Seppo Parkkinen Pekka Borg: Herättäjät, tulenkantajat ja muutoksentekijät. Luonnonsuojelun voimahahmot Suomessa. Pilot-kustannus s Monimuotoisuuden aika. Luonnonnähtävyyksistä Naturaan. Pilot-kustannus n. 370 s. Luonnonsuojelumme voimahahmot Pekka Borg on tehnyt suomalaisen luonnonsuojelun historiikin kokoamalla kirjaansa luonnonsuojelun merkkihenkilöt Topeliuksesta nykyaikaan. Tähän Borgilla on erinomaiset edellytykset. Ei ole toista suomalaista, joka olisi nähnyt luonnonsuojelun kehittymisen viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana useammilta näköalapaikoilta kuin Borg. Henkilöt on ryhmitelty seitsemään päälukuun. Alkuaikojen henkilöistä, jotka toimivat luonnonrakkauden, kansallisen heräämisen ja kansallispuistoaatteen puolestapuhujina Borg on valinnut Topeliuksen ja Nordenskiöldin seuraan J.P. Norrlinin, J.A. Palménin, Richard Faltinin ja J.E. Rosbergin, joista kukin saa muutaman sivun esittelyn. Lainsäädännön ja hallinnon kehittymisen alkuaikojen herättäjät ja tulenkantajat ovat Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluradikaali Rolf Palmgren sekä Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäiset puheenjohtajat, professorit Kaarlo Linkola ja Viljo Kujala. Seitsemän luonnon asialla olleen metsäammattilaisen jälkeen kirjassa esitellään Reino Kalliola ja Kalliolan ajan voimahahmot: Niilo Söyrinki, Ilmari Hustich, Martti Linkola, Pentti Linkola, Rauno Ruuhijärvi, Urpo Häyrinen, Eero-Pekka Paavolainen ja Jaakko Savola. Kalliolasta kirjoittaa Antti Haapanen, Häyrisestä Pekka Salminen ja Rauno Ruuhijärvi yhdessä. Seuraavaksi kirjassa esitellään luonnonsuojelujärjestöjen historiaa ja toimintaa. Paikallisen luonnonsuojelun voimahahmot eli Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen Torild Brander ja Koillismaan luonnon Reino Rinne saavat oman päälukunsa. Mielenkiintoista on varsinkin Branderin tarina, jonka laatimisessa Borg on voinut hyödyntää olosuhteiden pakosta luonnonsuojelijaksi ryhtyneen Branderin ja Kalliolan välisen kirjeenvaihdon. Runsaat 120 sivua kirjan lopusta on muutoksentekijöiden erimittaisia omaelämänkertoja: Antti Haapanen, Esko Joutsamo, Eeva Kilpi, Sesse Koivisto, Veikko Marttila, Pekka Nuorteva, Olli Ojala, Hannu Ormio, Eero Paloheimo, Pekka Salminen ja Heikki Toivonen. Nuortevan kertomus on itse asiassa otteita 10 vuoden takaisesta Ympäristö ja terveys -lehdestä. Tässä osassa on eniten uutta, aikaisemmin julkaisematonta tietoa. Kiitokset pikkupaljastuksista menevät avomielisille kirjoittajille. Borgin teksti on sujuvaa. Mielestäni lukemista häiritsee korkeintaan tavu- ja ajatusviivojen holtiton käyttö. Jos kirjassa olisi asia- ja varsinkin henkilöhakemisto, se lisäisi kirjan käyttömahdollisuuksia. Borgin eturiviin nostamat 38 voimahahmoa eivät ole kirjan ainoat luonnonsuojelijat. Muita nimiä kirjassa lienee satamäärin; paikoin niitä suorastaan vilisee! Kirjan mustavalkokuvitus on niukahko mutta riittävä. Viljo Kujalaksi on kuitenkin merkitty väärä mies. Suosittelen kirjaa muillekin kuin luonnonsuojelusta ja historiasta kiinnostuneille ja toivon sille laajaa kysyntää. Muutoksen aika Pekka Borgin noin 370-sivuinen Monimuotoisuuden aika. Luonnonnähtävyyksistä Naturaan valmistuu painosta historiikin pariksi kesäkuun alussa. Kirja jakautuu kolmeen osaan. Aluksi käsitellään ensimmäisten suojelualueiden perustaminen, sitten mm. luonnonsuojelulain ja organisaatioiden muuttumista. Viimeinen luku käsittää yli puolet koko kirjasta, ja siinä kerrotaan vesistöistä, maataloudesta ja metsätaloudesta, niiden monimuotoisuudesta, muutoksista, Natura ohjelmasta ja luonnon virkistyskäytöstä. Kaisa Pajanen, Marjo Soulanto, Erik Sikk (toim.): Soome laht ürgmerest tänaseni. Eestimaa Looduse Fond s. Jussi Murtosaari: Hetkiä luonnossa. Vuodenkierto kuvina. Docendo s.. Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit. Maahenki s. Helmikuussa pidettiin Soome laht ürgmerest tänaseni -teoksen lämminhenkinen julkistamistilaisuus Tallinnan luontomuseossa. Kirjan toimittajista ja kirjoittajista Hendrik Relve ja Kaisa Pajanen vertailevat Suomenlahden eri puolilla julkaistuja kirjoja. Soome laht taitaa olla jopa suomenkielistä paremmin painettu? suomenlahti on nyt soome laht Kolmisen vuotta sitten julkaistiin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Sarmala Oy:n kustantamana Suomenlahti alkumerestä nykymereksi, kirja Suomenlahdesta ja sen etelä- ja pohjoispuoleisista rannikkoseuduista. Kirja toteutettiin tiiviinä suomalais-virolaisena yhteistyönä. Se kuului osana laajaa Meri minussa -hanketta, jonka tarkoituksena oli tehdä tutuksi Suomenlahtea, sen luontoa hyvin monipuolisesti sekä vakavia ympäristöongelmia ja -uhkia. Nyt kirja on julkaistu päivitettynä Virossa nimellä Soome laht ürgmerest tänaseni. Saman meren kovin erilaisiin rantoihin pääsee nyt tutustumaan virolaisesta näkökulmasta: Sama meri erinevad rannad. Sukellus mereen taas paljastaa jännittävän merenalaisen elämänkirjon läpi vuoden, halki suomen Hetkiä luonnossa, Vuodenkierto kuvina on kuvakirja Suomen luonnosta, sen eri vuodenajoista, ja sen monista erilaisista eläinasukkaista. Kirjan tekijällä, arkkitehti Jussi Murtosaarella, on takanaan pitkä luontokuvaajan ura. Murtosaari vie lukijansa 20 kertomuksen avulla Suomen päästä päähän, Ahvenanmaalta Käsivarren Lappiin, pakkashuuruisista talvipäivistä kukkiville kesäniityille, yhtä lailla hyönteisten kuin karhujen pariin. Näin monen elementin hallinta yksissä kansissa ei ole helppoa, mutta Murtosaari on onnistunut melko hyvin. Ainoastaan Kevät-lukuun sijoitettu "Kaloja tilauksesta" -artikkeli tuntuu kovin irralliselta piha kukkimaan! Perhoset tarvitsevat kasveja ja kasvit perhosia. Perhostoukat syövät kasvien lehtiä ja varsia, ja monet aikuiset käyttävät kukkien mettä ravinnokseen. Kasvit taas saavat perhosilta pölytysapua. Jälkimmäiset seikat ovat Riku Cajanderin uuden kirjan Puutarhan parhaat perhoskasvit punaisena lankana. Kirjassa esitellään hienoin kuvin ja opastavin tekstein noin 120 kasvilajia, joiden kukkien tiedetään houkuttelevan perhosia. Valikoimassa on sekä luonnon ketokasveja että koristekasveja, yrttejä ja perinteisiä maatiaiskasveja. Näistä löytyy sopivat lajit niin pihapuutarhaan kuin parvekkeellekin. mutta myös Suomenlahden surullisen kehityssuunnan, jota kuvastaa rakkolevämetsien traaginen katoaminen: pöisadru sureb pöisadru on kadunu. Viron rannikolta löytyy edelleen puhtaampia vesiä, joissa meriajokaskin pystyy vielä elämään. Oletko muuten tullut ajatelleeksi, miksi kutsumme Suomen eteläja länsipuolella olevaa merta Itämereksi. Viroksi se onkin loogisemmin Läänemeri. eikä sovi yhteen Hetkiä luonnossa -tarinoiden kanssa. Mielenkiintoisia sen sijaan ovat kirjan monet taidokkaat lentokuvat perhosista sekä tunnelmalliset nisäkäs- ja lintuotokset. Muutamat herkälle filmimateriaalille tallennetut kuvat on kirjassa taitettu liian suuriksi, sivun tai aukeaman kokoisiksi, jolloin kuvien rakeisuus tulee jo häiritsevästi esille. Kaiken kaikkiaan Murtosaaren kirja on konstailematon, ja siinä on "vanhanaikaisen" luontokirjan mutkatonta tunnelmaa. Kirjan tärkeänä kohderyhmänä ovat selvästi ulkomaalaiset tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi ja varmasti turisti tästä kipinän Suomen monipuoliseen luontoon saa. Huolellisesti suunnitellulla ja toteutetulla kirjallaan Cajander laajentaa entisestään aihevalikoimaansa ja häntä voi pitää jo harvinaisen laaja-alaisena tietokirjailijana. Vai mitä sanotte: yhtä asiantuntevasti Cajander on julkaissut teoksensa koirista ja valaista ja nyt siis perhoskukista! Muusta tekijäryhmästä erityisen maininnan ansaitsee kirjan kuvankäsittelijänä mestarillista työtä tehnyt Aarnipaja Ky:n Petri Kuokka.

15 luonnonkukat luonnonsuojelija 3/ Luonnonkukkien päivä Luonnonkukkien päivää vietetään kaikissa Pohjoismaissa sunnuntaina Tule mukaan retkille ihailemaan kesän kukkaloistoa tai tee pihakasviretki omaan pihapiiriisi! Akaa Retkikohde: Viialan Arajärvi. Kuiva lehto ja sen viereinen Sissikallio. Poikkeamme myös Kirveslammen vanhassa kuusivaltaisessa lehdossa. Järjestäjä: Akaan Ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Leena Antila, p , leena.antila pp.inet.fi. Kokoontuminen: Akaan Toijalan OP-aukiolla klo Retki klo Asikkala Retkikohde: Vääksy, Aurinkovuoren harjumaisema. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät ry. Retkenjohtaja: Tuula Wikström, p , tuula.wikstrom luukku.com. Oppaat: Anja Terho, Olavi Blomster ja Anna-Liisa Helenius. Kokoontuminen: Päijänne-talon parkkipaikalla, josta autoillen liikuntahallille ja siitä kävellen Aurinkovuoren rinnettä ylös. Retki klo Dragsfjärd Retkikohde: Kasnäsin kalliot Sinisimpukan luontokeskuksen ympäristössä. Järjestäjä: Metsähallitus, Sinisimpukan luontokeskus. Retkenjohtaja: Marjukka Oksanen. Lisätiedot Sinisimpukan luontokeskus: p , Kokoontuminen: Sinisimpukan luontokeskus, Kasnäs. Retki klo Retkellä opastetaan suomeksi ja ruotsiksi./guidningen sker också på svenska. Ekenäs Utfärdsmålet: Ekenäs, Snappertuna. Utfärden hålls i år i terrängen runt Raseborgs gamla slottsruin. Organisatör: Raseborgs Natur och Miljö r.f. och Forststyrelsen, Ekenäs naturum.utfärdsledare: Peik Grönholm, tfn , Annan guide: Lotta Söderlund. Samlingsplats: Vi samlas vid Ekenäs naturum kl och tar oss med egna bilar till Raseborgs slott. Vill man komma direkt till platsen träffas vi vid bron nära parkeringsplatsen som leder till slottsruinen kl Endast med egen bil. Men om det finns plats kan man säkert få åka med någon från Ekenäs naturum. Utfärden beräknas ta ca 3h.Utfärden är mestadels på svenska, men finskspråkiga är också hjärtligt välkomna./opastuskieli pääosin ruotsi.. Enontekiö Retkikohde: Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Pikku-Malla.Järjestäjä: Metsähallitus, Skierri Tunturi-Lapin luontokeskus, Pallastunturin luontokeskus, Luontokeskus Kellokas ja Kilpisjärven luontotalo yhteistyössä Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman kanssa. Retkenjohtaja: Rauni Partanen. Lisätietoja: Tunturi-Lapin luontokeskus Skierri, p , tunturi-lappi metsa.fi. Kokoontuminen: Mallan luonnonpuiston polun alussa oleva paikoitusalue. Retkelle järjestetään kuljetus reitillä Luontokeskus Kellokas (Äkäslompolo) - Pallastunturin luontokeskus (Pallas) - Tunturi- Lapin luontokeskus Skierri (Hetta). Ilmoittautuminen bussikuljetuksen vuoksi mennessä: Skierri Tunturi-Lapin luontokeskus, p tai Pallastunturin luontokeskus, p tai Luontokeskus Kellokas, p Linja-auto lähtee Kellokkaasta klo 8 ja on Kilpisjärvellä klo 11.45; paluukyydille lähdetään noin klo 16, takaisin Äkäslompolossa noin klo 20 Kuljetusmaksu 10 / hlö. Retki klo Retki sopii lapsiperheille, mutta reitin pituus on noin 6 km. Espoo Retkikohde: Laajalahden kasvimaailmaan tutustutaan lasten ehdoilla. Järjestäjä: Villa Elfvikin luontotalo. Retkenjohtaja: Sami Halén. Lisätiedot: Villa Elfvkin luontotalo, p. (09) , villaelfvik espoo.fi, www. espoo.fi/villaelfvik. Kokoontuminen: Villa Elfvikin luontotalon piha, Elfvikintie 4, Espoo. Villa Elfvikin bussiyhteydet ovat: Bussien 52/52A, 57, 106, 206, 212K, 510, 512A ja 550 pysäkit Kehä I:llä ja bussien 212 ja 213 pysäkit Turunväylällä. Retki klo Espoo Retkikohde: Kunnarlan keto. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Veikko Solantie, p Kokoontuminen: Kunnarla, Pirttimäen ulkoilumajan parkkipaikka klo Linja-auto nro 86 lähtee Espoon torilta/espoon keskus klo Forssa Retkikohde: Salmistonmäen kallioinen laidunnettu niittyalue. Järjestäjä: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Oskari Härmä. Toinen opas: Antero Suoranta, p , Kokoontuminen: Loimalammin lintutornin parkkipaikka klo 10. Häiviä-Kytö -tieltä opastus lintutorni. Retki klo Hanko Retkikohde: Hangon keskusta, Vartiovuori ja Puistovuoret. Kaupungin keskustassa olevia kulttuurivaikutteisia kallioita, myös hiekkarantaa, puistoa ja puistolammikko. Järjestäjä: Hangon ympäristöyhdistys yhteistyössä Hangon suomalaisen kansalaisopiston kanssa. Retkenjohtaja: Kalevi Keynäs, p , Toinen opas: Juha Kaunismaa.Kokoontuminen: Hangon vesitornin luona. Retki klo Opastus suomeksi ja ruotsiksi./guidningen sker också på svenska. Hattula Retkikohde: Tyrväntö, Retulansaari, Ylikartano. Ylikartanon laitumet ovat valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Järjestäjä: Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, Ylikartanon kotimuseo.retkenjohtajat: Matti Erkamo ja Pertti Uotila. Lisätiedot: Marjukka Kulmanen, p , Kokoontuminen: Ylikartano, Retulansaarentie 219, klo 12. Heinävesi Retkikohde: Kirkonkylä, Vahvalahden pappilan villiytynyt puutarha ympäristöineen. Järjestäjä: Heinäveden Luonnonystävät. Retkenjohtaja: Olavi Eskelinen, p , Kokoontuminen: Heinäveden tori klo 16. Retki klo Helsinki Retkikohde: Mustikkamaa ja Korkeasaari. Alueella näkee, miten ihmistoiminta vaikuttaa luonnonvaraiseen kasvillisuuteen. Järjestäjä: Korkeasaaren eläintarha. Retkenjohtaja: Seppo Turunen, hel.fi. Kokoontuminen: Korkeasaaren eläintarhan vastaanotossa Mustikkamaalla klo 18 (bussi 11 päätepysäkki). Bussi 11 Herttoniemen metroasemalta. Retki klo Retkikohde: Annalan kartano ja Kumpula puutaloalue. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Laura Tuomisaari. Muut oppaat: Christina Lindén, p. (09) , Tiina Raivikko ja Johanna Oja, p Kokoontuminen: Kumpulan maauimalan piha, Allastie 1. Paikalle liikennöivät bussit 52 ja 55. Retki klo Retkellä opastetaan suomeksi ja ruotsiksi./guidningen sker också på svenska. Hollola Retkikohde: Messilän perinneniitty, lähdelehto, kotkansiipilehto ja Vesijärven rantalehto. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys ry. Retkenjohtaja: Matti Aapeli Laurila, p Kokoontuminen: Messilän kartanohotellin parkkipaikka. Linjaautoyhteys paikalle: Linja 40C linja-autoasemalta klo 9 Hollolan kk:lle, Messilän pysäkillä pois. Retki klo Hyvinkää Retkikohde: Suomies. Hieno keto, jota hevoset laiduntavat. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Arto Rantanen, p , com. Toinen opas: Pentti Halenius. Kokoontuminen: Suomiehentie 165, jonka kohdalla hevoslaidun. Retki klo Hämeenkyrö Retkikohde: Laitila, Hanhiojan puronvarsilehto pienen kävely- kasvikuvat Seppo Parkkinen Retkikuva Saara Salmela Lähde retkelle! Luonnonkukkien päivänä järjestetään miltei 90 opastettua kasviretkeä ympäri Suomea. Etsi ilmoitusten joukosta lähin retki ja lähde mukaan! Tarkemmat retkiä koskevat tiedot on mainittu retki-ilmoitusten yhteydessä. Retkiilmoitukset ovat nähtävissä myös internet-sivuilla www. sll.fi/luonnonkukat. Retket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille, ja ne kestävät kahdesta kolmeen tuntia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Luonnonkukkien päivän järjestelyissä pyritään ottamaan lapset ja perheet entistä paremmin huomioon. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille! Mukaan eväät, saappaat ja säänmukainen vaatetus sekä kasvio, luuppi tai suurennuslasi jos löytyy. Tämän vuoden teemalajina on kissankäpälä, joka on perinteinen ketojen ja ahojen kasvi. Opastetun retken sijaan voit lähteä pihakasviretkelle omaan pihaan. Ks. ohjeita s. 19.

16 16 luonnonsuojelija 3/2008 luonnonkukat matkan takana sekä Salmeluksen vanha pihapiiri. Järjestäjä: Kyrön Luonto ry. Retkenjohtaja: Anita Lähdekorpi, p , Kokoontuminen: Kyröskosken matkahuolto klo.11.45, mistä lähdetään kohti Laitilaa; Laitilan kaupalla kokoontuminen klo 12. Iisalmi Retkikohde: Luuniemi. Tutkitaan kasveja erilaisissa elinympäristöissä. Järjestäjä: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys. Retkenjohtaja: Heidi Niemeläinen. Toinen opas: Matti Tallgren. Kokoontuminen: Tenniskenttien parkkipaikka Luuniemellä. Retki klo Ikaalinen Retkikohde: Seitsemisen kansallispuiston Koveron perinnetila. Kävellään Haukilammin suuntaan ja takaisin (matkaa n. 2 3 km). Retki on erityisesti suunnattu koko perheelle ja lapsille. Järjestäjä: Metsähallitus, Seitsemisen luontokeskus. Retkenjohtaja: Sanna-Mari Rivasto. Lisätietoja: Seitsemisen luontokeskus, p , Kokoontuminen: Seitsemisen kansallispuiston Koveron perinnetilan piha, päärakennuksen edusta. Ajomatkaa luontokeskukselta n. 7 km. Retki klo Ilomantsi Retkikohde: Maukkula, Puustilan maisematila. Tilalla tutustutaan niitty- ja ketokasveihin. Järjestäjä: Puustilan maisematila. Retkenjohtaja: Sauvo Henttonen, p , mbnet.fi. Kokoontuminen: Puustilan maisematila, Vehnävaarantie 13. Retki klo Vid behöv guidningen sker också på svenska. Imatra Retkikohde: Tainionkoski, Neitsytniemen kartano. Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue Vuoksen rannalla. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys yhteistyössä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin kanssa. Retkenjohtaja: Juha Jantunen, p , nic.fi. Kokoontuminen: Kartanon pihalla. Retki klo Inari Retkikohde: Inarin kirkonkylän lähiniityt ja rannat.järjestäjä: Metsähallitus, Ylä- Lapin luontokeskus Siida yhteistyössä Inarin luonnonystävät ry:n kanssa. Retkenjohtaja: Anne Nivasalo, p , Muut oppaat: Mia Vuomajoki, Maire Puikko ja Sirkka Palojärvi. Kokoontuminen: Inari, Siidan piha. Kuljetus Ivalon linja-autoasemalta klo Paluukuljetus Inarista lähtee klo Kuljetusjärjestelyjen vuoksi ilmoittautuminen retkelle on tehtävä viim. to klo 16 mennessä. Retki klo Retken järjestäjä tarjoaa nokipannukahvit, muutoin omat eväät. Jalasjärvi Retkikohde: Ponsinevan pitkospolku.järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Retkenjohtaja: Harri Maunumaa. Kokoontuminen: Kunnantalon parkkipaikka klo 12. Retki klo Joensuu Retkikohde: Noljakka, vanha laidunnusja asuinalue sekä suojeltu keto. Järjestäjä: Joensuun seudun luonnonystävät yhteistyössä MLL:n kanssa. Retkenjohtaja: Liisa Kuusipalo, p , Muut oppaat: Kristiina Hämäläinen, Pekka Ylhäinen ja Ursula Strandberg. Kokoontuminen: Sinkkolan tila Noljakan kaarella, Pesolantie 2. Julkiset kulkuyhteydet: Noljakkaan ja Marjalaan kulkevat linja-autot. Retki klo Retken päätteeksi piknik omilla eväillä. Jurva Kohde ei vielä tiedossa. Tietoa retkestä Jurvan ympäristö- ja luontoseuran puheenjohtaja Raimo Viitasaarelta p tai sihteeri Outi Suurpalolta p Jyväskylän maalaiskunta Retkikohde: Vaajakoski, Kanavuoren luontopolku. Jyrkkäseinäinen ja kallioinen Kanavuori edustaa tyypillistä Pohjois-Päijänteen maisemaa. Järjestäjä: Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Tiina Lappalainen, p Toinen opas: Timo Pylvänäinen. Kokoontuminen: Luontopolun opastaulu Naissaaren parkkipaikalla klo 17. Järvenpää Retkikohde: Entisen kotitalousopettajaopiston piha-alue ja Tuusulanjärven ranta. Järjestäjä: Järvenpään ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Sirkka Savonmäki, p , Keuda Järvenpää, Paatelan piha, Sibeliuksenväylä 55 B. Retki klo Kaavi Retkikohde: Telkkämäen kaskiperinnetila.järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut.Retkenjohtaja: Anna-Riikka Ihantola, p Toinen opas: Arja Räsänen. Kokoontuminen: Telkkämäen kaskiperinnetila. Retki klo Kajaani Retkikohde: Ei vielä tiedossa. Järjestäjä: Kajaanin Seudun Luonto ry. Retkenjohtaja: Kimmo Kumpulainen, Toinen opas: Markku Nykänen. Retki klo Karjaa Retkikohde: Bäljars. Brobacka ja Lilla Näset muodostavat laajan muinaisjäännösalueen Lepinjärven luoteisrannalla. Järjestäjä: Pohjan Luonto ry. Retkenjohtaja: Esko Vuorinen, p Toinen opas: Lotta Broman. Kokoontuminen: Bäljarsin Shellin P-alue. Retki klo Retkellä opastetaan molemmilla kielillä./guidningen sker också på svenska. Karjalohja Retkikohde: Lohjansaari, Saarenpää, Mailantie Vanha pihapiiri. Järjestäjä: Lohjansaaren Kyläyhdistys, Karjalohja. Retkenjohtaja: Aune Koponen, p , Toinen opas: Timo Koponen.Kokoontuminen: Kokoontuminen Mailantie 1321, Tapio Heljävaaralle johtavalla tiellä. Retki klo Kesälahti Retkikohde: Totkunniemen perinnemaisema. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry yhteistyössä Tarapaappan kanssa.retkenjohtaja: Hans Colliander, p Kokoontuminen: Totkunniemen entinen koulu. Retki klo Keuruu Retkikohde: Pohjoisjärven Mäkikylän pellot. Järjestäjä: Keurusseudun luonnonystävät. Retkenjohtaja: Jouko Pihlainen, p Kokoontuminen: Keuruun linja-autoasema klo 12. Kiiminki Retkikohde: Huttukylä, Huttulan tila. Kiiminkijoen rantatörmät ja metsiköt. Järjestäjä: Kiiminkien Luonnonsuojeluyhdistys ry yhteistyössä Huttukylän Nuorisoseura ry:n ja Kiiminki-Seura ry:n kanssa. Retkenjohtaja: Esteri Ohenoja, p , Toinen opas: Pirjo Huttula ja Juha Viramo. Kokoontuminen: Huttulan tila (Huttulantie): Kiimingin Huttukylän sillasta joen pohjoispuolen tietä n. 1 km Vesalaan päin, siitä oikealle Huttulantietä (n. 1 km) rantaan Huttulan taloon. Kiimingin keskustaan asti pääsee Oulusta bussilla (nro 8). Kyyti keskustasta sovittava etukäteen. Retki klo Grillikodalla retken jälkeen kahvia, mehua ja makkaraa. Kirkkonummi Retkikohde: Porkkala. Kirkkonummen Sundsin perinnemaisema, joka sijaitsee lähellä Porkkalankärkeä, Dragesvikenin koillispuolella. Järjestäjä: Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin perinnemaisemaryhmä ja Työllistävää luonnonhoitoa Länsi-Uudellamaalla -projekti. Retkenjohtaja: Tarja Vesalainen, p , tarja. Toinen opas: Marja Pälikkö. Kokoontuminen: Lähteelän ulkoilualueen parkkipaikka. Ajo-ohje: Tieltä 51 käännytään Kirkkonummen Tolsan kohdalta etelään kohti Porkkalanniemeä. Porkkalantietä ajetaan noin 18 km. Käännytään vasemmalle Källvikintielle, jota n. 300 m Lähteelän ulkoilualueen parkkipaikalle. Jos tulet Porkkalantien päähän laajemmalle kääntymis- ja risteysalueelle, josta lähtee useampia teitä, olet ajanut noin kilometrin verran ohi Källvikintien. Bussilla pääsee Helsingin linja-autoasemalta Porkkalaan noin 0,4 km päähän Lähteelästä. Retki klo Kitee Retkikohde: Kiteen Kirkonmäki. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Retkenjohtaja: Kari Antikainen, p , keskikarjalanluonto.fi. Muut oppaat: Tupu Vuorinen ja Pirjo Rinne. Kokoontuminen: Isopappilan pysäköintipaikalla, Savikontie 7. Retki klo Kolari Ks. Enontekiö. Kokemäki Retkikohde: Vuorionsaari, Köysikosken louhikkolehto. Järjestäjä: Vammalan ja Äetsän ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Eveliina Asikainen, p , opas: Juha Suominen. Kokoontuminen: Bussikuljetus lähtee Vammalan linja-autoasemalta klo Tapaamme omin neuvoin saapuvat ent. Kyttälän rautatieaseman kohdalla n Retki kestää noin klo 14 asti. Ilm. bussikuljetukseen retkenjohtajalle (ks. yllä). Kuljetus on maksuton. Kokkola Retkikohde: Sannanranta, Rummelön- Harrbådan rehevät rantametsät. Järjestäjä: Kokkolan seudun Luonto ry. Retkenjohtaja: Terho Taarna, p , Toinen opas: Antti Tuominen. Kokoontuminen: Nuorisokeskus Villa Elban piha, Sannanrannantie 60, Kokkola. Retki klo Vid behöv guidningen sker också på svenska. Kotka Retkikohde: Kotkansaari, Lehmäsaari.Järjestäjä: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ja Kotkan Luonto. Retkenjohtaja: Risto Hamari, p , kymp.net. Kokoontuminen: Tuurimoottorien lähtösatama Sapokassa. Lehmäsaareen tuurimoottorikuljetus, merimatka on omakustanteinen. Retki klo Kristiinankaupunki Retkikohde: Perus ja Pyhävuori. Tutustutaan Peruksen saaren kasvillisuuteen Lapväärtinjoella ja Susivuoren siperiankärhöalueeseen. Järjestäjä: SLL:n Pohjanmaan piiri yhteistyössä Suupohjan ympäristöseura ry:n kanssa. Retkenjohtaja: Sonja Grönholm. Lisätietoja: Teemu Tuovinen, p , Kokoontuminen: Peruksen myllyn parkkialueella klo 13. Matka jatkuu iltapäivällä Susivuorelle omilla autoilla (n. 10 km). Retki klo Retkellä opastetaan suomeksi ja ruotsiksi./ Guidningen sker också på svenska. Kuhmo Retkikohde: Kuhmon keskusta. Kuljetaan Pajakkakadulta Eemelinpolulle ja kirkon ohi kamarimusiikkikeskuksen pihaan, mistä palataan kirjastolle. Järjestäjät: Lentua- Seura ry ja Luontokeskus Petola. Retkenjohtaja: Outi Isokääntä, p , Toinen opas: Jari Pääkkönen. Kokoontuminen: Kuhmon kirjaston piha. Retki klo Kuopio Retkikohde: Puijo, Konttila, joka on pappilan entinen torppa. Järjestäjä: Kuopion kaupungin ympäristökeskus yhteistyössä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen kanssa. Retkenjohtaja: Timo Perätie. Muut oppaat: Anne Grönlund, p ja Jari Kärkkäinen. Kokoontuminen Konttilassa klo 13. Retki klo Kuusamo Retkikohde: Käylä, Oulangan kansallispuisto, luontopolku Oulangan luontokeskuksesta Kiutakönkäälle. ärjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Retkenjohtaja: Tiina Laitinen, p , Kokoontuminen: Oulangan luontokeskus. Retki klo Kuusankoski Retkikohde: Voijärvensuo. Soistunut entinen järvi Kuusankosken länsiosassa. Järjestäjä: Järvi-Kymen Luonto. Retkenjohtaja: Jukka Airola, p. (05) (kesäkuussa). Kokoontuminen: Uuden hautausmaan itäisimmän portin vieressä Nauhantiellä. Retki klo Lahti Retkikohde: Pikku-Vesijärvi Kariniemen metsikkö. Retkenjohtaja: Juhani Sirkiä, p , Kokoontuminen: Pikku-Vesijärven parkkipaikka soivan urkulähteen vieressä. Retki klo Laitila Retkikohde: Laitilan kaupungin keskusta, rautakautinen kalmistomäki (Rukoushuoneenmäki). Järjestäjä: Vakka-opisto. Retkenjohtaja: Sakari Hinneri, p Kokoontuminen: Varppeen koulun piha, Urheilutie 11. Retki klo Ennakkoilmoittautuminen: Vakka-opisto, PL 20, Uusikaupunki; p. (02) Lappeenranta Retkikohde: Leiri, lentokenttä. Alueella yli 100 vuotta jatkunut paahdejatkumo näkyy kasvistossa. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys yhteistyössä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin kanssa. Retkenjohtaja: Kimmo Saarinen, p , Kokoontuminen: Lavolankadun varressa lentokentän itäpäässä, lentokenttää kiertävän kuntopolun paikoitusalueella. Retki klo Lieto Retkikohde: Lieto as., Nautelankosken museon ympäristö. Järjestäjä: Nautelankosken museo. Retkenjohtaja: Lea Kuusisto, p Kokoontuminen: Nautelankosken museon piha, Nautelankoskentie 40, Lieto As. Retki alkaa klo 13. Lieksa Retkikohde: Kirkkopuisto, Kaupunginniemi ja Kevätlahti. Järjestäjä: Lieksan luonnonystävät ry. Retkenjohtaja: Esko Lappi, p Kokoontuminen: Lieksan kirkon pysäköintipaikka klo 15. Mariehamn Utfärdsmålet: Tullarns äng, mellan Strandgatan och Lilla holmen. Organisatör: Societas pro Fauna et Flora Fennica med samarbete Ålands Natur och Miljö rf. Utfärdsledare: Carl-Adam Hæggström, (09) , i juni (018) , Annan guide: Eeva Hæggström. Samlingsplats: Utanför Ålands museum. Utfärd kl Guidningen sker på svenska./opastusta myös suomeksi tarvittaessa. Mikkeli Retkikohde: Sairila, Sairilan niitty. Järjestäjä: Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Aune Niiranen, p , Kokoontuminen: Mikkelistä 5-tietä pohjoiseen n. 6 km ja Sairilan koulun alapuoliselle pysäköintipaikalle, jossa kokoontuminen klo 12. Retki klo Muhos Ks. Oulu. Muonio Retkikohde: Olostunturin luontopolku ympäristöineen. Järjestäjä: Muonion Luonto. Retkenjohtaja: Linda Yliniemi, p Kokoontuminen: Oloksen yläparkkipaikka klo 13. Retkellä opastetaan suomeksi ja ruotsiksi./guidningen sker också på svenska. Mäntsälä Retkikohde: Ohkola. Sandbergin pelto yksi Etelä-Suomen parhaista niittykasvija perhoskohteista. Järjestäjä: Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys.retkenjohtajat: Elina ja Matti Vuori, p , Kokoontuminen: Lähtö kahdesta pisteestä, Riiskiläntien päästä harmaalta ladolta ja Vanhan Lahdentien varresta kännykkämaston juurelta Sandbergin pellon kohdalta klo Retki klo Naantali Retkikohde: Vanha kaupunki, keskiaikaisen kaupungin ympäristö. Järjestäjä: Naantalin kaupunki. Retkenjohtaja: Veli-Pekka Rautiainen. Kokoontuminen: Naantalin kaupunginmuseon piha. Retki klo Nakkila Retkikohde: Arantilankoski. Kävelymatkaa kertyy 3-4 km. Järjestäjä: Satakunnan luonnonsuojelupiiri yhteistyössä Porin ympäristötoimen kanssa. Retkenjohtaja: Ilona Hankonen, p , ilona. Toinen opas: Ossi Siivonen. Kokoontuminen: Linja-autokuljetus lähtee Porista Luontotalo Arkin edestä klo. 9. Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä: Ilm. Porin seudun matkailu Oy:n, yhteispalvelupiste Hööveli, Promenadikeskus Yrjönkatu 17, Pori, p Retki on maksuton. Retki klo Nokia Retkikohde: Mettisen kylä, Järvensivun niitty ja kallioketo vanhalla metsälaitumella. Järjestäjä: Nokian Luonto ry. ja Siuro- Seura ry. Retkenjohtajat: Anni Viitalaakso-Kaasalainen, p , anni. Muut oppaat: Kaija Helle ja Hannu Karhe. Kokoontuminen: Mettinen, Mettisentie 131, pysäköinti talon pihalle. Retki klo

17 luonnonkukat luonnonsuojelija 3/ Luonnonkukkien päivän kasviretket suuntautuvat erilaisiin maastoihin: perinnemaisemiin, metsiköihin, kedoille ja niityille. Kuvissa kasvillisuutta rantaviivan kummaltakin puolelta: maariankämmekkä (ylhäällä), lumme sekä rentukka. Oulussa suunnattiin kesällä 2007 Toppilan entiselle satama-alueelle. Nousiainen Retkikohde: Nutturla, Nutturlan lajistollisesti edustavat kedot sijaitsevat kylätien varressa lähellä Makasiiniteatteria. Järjestäjä: Nousiaisten seudun luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Marjukka Kulmala, p , marjukka. Kokoontuminen: Nutturlan makasiiniteatterin paikoitusalue. Retki klo Närpes Utfärdsmålet: Benvik gård ligger på en udde precis norr om Kaskö omgiven av hav på tre sidor. Organisatör: Sydbottens Natur och Miljö r.f. Utfärdsledare: Anette Norrgrann, tfn , anette. Annan guide: Carl- Anders Lundberg. Samlingsplats: På Benvik gård. Kl Guidningen sker på svenska./retkellä opastetaan ruotsiksi. Oulainen Retkikohde: Irva. Polkupyöräretki Pyhäjokivartta pitkin. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Riku Rantala, p , riku. Kokoontuminen: Kirjaston piha. Retki klo Oulu Retkikohde: Tutustumme kasveihin pitkin radanvartta junamatkalla Oulusta Muhokselle. Kiskoauto pysähtyy useita kertoja matkan varrella. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Hannu Karvonen, p , oulu.fi. Muut oppaat: Tauno Ulvinen, Lassi Kalleinen ja Erkki Vilpa. Kokoontuminen: Oulun rautatieasema. Retki klo n. 16. Kiskoautovaunun matkustajamäärästä riippuen matkalipun hinta on 8 10 e/hlö. Retkellä opastetaan molemmilla kielillä./ Guidningen sker också på svenska. Oulunsalo Retkikohde: Varjakan saari. Järjestäjä: Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Kalle Hellström, p , Toinen opas: Kaija Koski. Kokoontuminen: Varjakan pienvenesatama, josta kapulalossilla saareen. Kovan tuulen tai muuten hankalan sään sattuessa retkeillään mantereen puolella Varjakassa. Retki klo Paimio Retkikohde: Paimionjokilaakso Askalan voimalaitoksen tuntumassa. Järjestäjä: Paimion Seudun ympäristöyhdistys ry. Retkenjohtaja: Miia Aaltonen, p Toinen opas: Viri Teppo-Pärnä. Kokoontuminen: Askalankosken leiritalo. Ajo-ohje: n. 6 km Paimion keskustan ainoista liikennevaloista pohjoiseen Sähköyhtiöntietä. Tienviittojen Askalan voimalaitos ja Voimalantie kohdalta länteen. Tätä tietä laakson pohjalle asti korkean kirkkaankeltaisen voimalaitoksen luo. Siinä P-paikka. Voimalan kylkeä myöten kohti joen länsirannalla sijaitsevaa punaista leiritaloa, matkaa 100 m, pitkä riippusilta yli joen. Retki klo Parikkala Retkikohde: Siikalahti. Siikalahden patotien ja luontotuvan ympäristö. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut. Retkenjohtaja: Tarja Halme. Lisätiedot: Jaana Muhonen, p Toinen opas: Mervi Niiranen. Kokoontuminen: Luontotuvan pysäköintialue. Juna Savonlinnasta klo 9.28 perillä Parikkalassa Juna- ja linja-autoasemalta matkaa Siikalahdelle n. 4 km. Paluu Parikkala Savonlinna Retki klo Retken päätteeksi nokipannukahvit luontotuvalla, omat eväät. Pieksämäki Retkikohde: Nikulanmäki. Kissankäpälään tutustutaan toisessa kohteessa. Järjestäjä: Pieksämäen seudun luonnonystävät ry. Retkenjohtaja: Yrjö Snellman, p , fi. Toinen opas: Jaakko Savola. Kokoontuminen: Lampolahden pysäköintialue Kaupungintalon vieressä. Kokoontuminen klo 10. Retki klo Yhdistys tarjoaa eväät. Pihtipudas Retkikohde: Makkaraniitty. Järjestäjä: Pihtipudas-seura. Retkenjohtaja: Juhani Krook, p Toinen opas: Veli Saari. Kokoontuminen: Kotiseudun Sanomien piha klo 12. Siirtyminen kohteeseen omin kyydein. Retki klo Pirkkala Retkikohde: Keskisenkulma, Pulkajärven vanhan metsän Natura 2000-alue. Järjestäjä: Pirkkalan ympäristöyhdistys ry. Retkenjohtaja: Pirkko Huovila, p , Toinen opas: Kaija Helle. Kokoontuminen: Lähtö kunnantalon P-paikalta klo 9 kimppakyydeillä. Retki klo Pudasjärvi Retkikohde: Syötteen kansallispuisto. Päätuoreen monipuolinen luonto. Kävelyä tulee yhteensä noin 5 km. Järjestäjä: Metsähallitus, Syötteen luontokeskus. Retkenjohtaja: Markku Lehtelä, Syötteen luontokeskus, p , metsa.fi. Toinen opas: Antje Neumann. Kokoontuminen: Syötteen luontokeskuksella klo 10, josta omilla tai kimppakyydeillä Lomaojan P-paikalle Päätuoreen itäpuolelle. P-paikalle voi tulla myös suoraan klo Retki klo Pyhäjoki Retkikohde: Parhalahti, Pyhäjoki. Hanhikivi. Maankohoamisranta ja merenrantalehto. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ry. Retkenjohtaja: Jari Särkkä. Lisätietoja: Kauno Siltala, p , Toinen opas: Marketta Nivala ja Vuokko Moisala. Kokoontuminen: Kokoontuminen Raahen linja-autoasemalle klo ja Parhalahden koululla klo 11. Kimppakyydit autottomille. Retki klo Raahe Ks. Pyhäjoki. Raisio Retkikohde: Kerttula, Hulvelatalon takana oleva puistosaareke, jossa niitty. Järjestäjä: Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry yhteistyössä Raision kaupungin viheryksikön kanssa. Retkenjohtaja: Pirkko Kukkola. Lisätietoja: fi/yhdistys/raisionjoki/ Kokoontuminen: klo 13 Friisilän parkkipaikalla, Hulvelankatu 35. Turku Naantali linja-autot (Raision Hesburgerin kohdalla bussipysäkki). Rantasalmi Retkikohde: Porosalmi, Korvolin luonnonsuojelualue. Järjestäjä: Etelä-Savon kasviharrastusyhdistys. Retkenjohtaja: Elina Enho, p , trillivikla.fi. Kokoontuminen: Korvolin luonnonsuojelualueen reunassa oleva roskakatos, Porosalmentien alkupäässä, pengertien jälkeen heti vasemmalla. Retki klo Rovaniemi Retkikohde: Rovaniemen kaupunkikuvaa hallitseva Ounasvaara sijaitsee kävelymatkan päässä keskustasta, Kemijoen itäpuolella. Järjestäjä: Lapin luonnonsuojelupiiri, jonka yhteistyökumppaneina Lapin

18 18 luonnonsuojelija 3/2008 luonnonkukat Maakuntamuseo, Lapin Ympäristökeskus, Metsähallitus, Rovaniemen Luonto, Lapin Agronomit. Retkenjohtaja: Kimmo Kaakinen. Lisätiedot: Sanna Paala, piirisihteeri Lapin luonnonsuojelupiiri, p , Muut oppaat: Liisa Mäenpää, Vesa Perttunen ja Niina Sankari. Kokoontuminen: Parkkipaikka Ounasvaaran luontopolun lähtöpisteessä. Bussilinjalla 1A pääsee lähtöpisteelle asti (Hiihtomajantie-Juhannuskalliontie), linjoilla 1 ja 5 pääsee Ounasvaarantien ja Kajaanintien risteykseen. Retki klo Saarijärvi Retkikohde: Koiralampi, Reinilän metsäpuisto. Järjestäjä: Saarijärven seudun luonnonystävät ry. Retkenjohtaja: Mira Koivunen, p , gmail.com. Toinen opas: Hanna Lamminen. Kokoontuminen: Koiralammentien varteen, Reinilän metsäpuiston kohdalle. Paikalle opasteet keskustasta. Kimppakyydit suosituksena rajallisen parkkeeraustilan vuoksi. Retki klo Salla Retkikohde: Hautajärvi, Oulangan kansallispuisto, reitti Urriaavan P-paikalta Oulangan kanjonille päin. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Retkenjohtaja: Tiina Laitinen, p , tiina. Kokoontuminen: Hautajärven luontotalo. Retki klo Salo Retkikohde: Alhaisten kaupunginosa, Salon sokeritehtaan lähellä sijaitseva Kirjolanmäki on paikallisesti arvokas keto, jossa arkeofyyttikasveja. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Eija Hagelberg, p , Muut oppaat: Antti Nyman, Sirkka Tuominen ja Jorma Lehtola. Kokoontuminen: Kivenhakkaajankadulla, matkaa jatketaan Kirjolanmäelle kävellen. Ks. puhelinluettelon karttaruutu Käynti Kirjolankadulta tai Salmenrannan kautta. Retki klo Retken päätteeksi kahvitarjoilu. Savitaipale Retkikohde: Hyrkkälä. Järjestäjä: Savitaipaleen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Seppo Vuokko. Lisätiedot: Saila Vanamo, p Kokoontuminen: Hyrkkälän koululta 3 km Hyrkkäläntietä. Retki klo Savonlinna Retkikohde: Laitaatsillan vastainen tienpenger. Järjestäjä: Etelä-Savon kasviharrastusyhdistys.retkenjohtaja: Timo Luostarinen, p Kokoontuminen: Laitaatsillan telakan porttialue. Retki klo Sodankylä Retkikohde: Luosto, Luostonloma, Pyhä- Luoston tunturiketjun huippujen välissä oleva puro. Järjestäjä: Metsähallitus, Metsätalous, Itä-Lappi yhteistyökumppanina Metsähallitus, Lapin luontopalvelut, Itä- Lapin puistoalue. Retkenjohtaja: Tuomo Ahola, p , metsa.fi. Kokoontuminen: Luostonloman parkkipaikalle (mistä pääsee Torvisen majalle). Kävellään hiihtoladun pohjaa, sitten tien yli, Luostonlomassa virtaavan ojan varteen. Retki klo 10 n. 13. Sodankylä Retkikohde: Tankavaara, alueen ympäristön tuoretta ja kuivaa kangasmetsää sekä kosteikkoa.järjestäjä: Metsähallitus, Koilliskairan luontokeskus. Retkenjohtaja: Virpi Kumpula. Lisätiedot: Koilliskairan luontokeskus, p , fi. Kokoontuminen: Koilliskairan luontokeskus Tankavaarassa. Retki klo Somero Retkikohde: Häntälä, Häntälän notkot on jokien muovaama valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Järjestäjä: Metsähallitus, Hämeen luontokeskus. Retkenjohtaja: Titta Jylhänkangas, p , Toinen opas: Henna Seppälä. Kokoontuminen: Häntälän kyläkeskus (Häntäläntie 322). Ajo-ohje: Kantatietä 52 Somerolta 9 km / Salosta 25 km, josta viitta "Häntälä 4" Häntäläntielle, jota ajetaan 3,2 km. Retki klo Sotkamo Retkikohde: Hiukan luontopolku.järjestäjä: Sotkamon luonto.retkenjohtaja: Alpo Komulainen, p Kokoontuminen: Hiukan ranta klo 18, retki kestää 2 3 tuntia. Suomussalmi Retkikohde: Kirkonkylän pientareet, kujat ja metsiköt sekä hautausmaa.järjestäjä: Mtsähallitus, luontopalvelut. Retkenjohtaja: Riitta Nykänen, p , Vanhan Kalevan majatalon piha. Retki klo Tammela Retkikohde: Letku, Korteniemen perinnetila on vanha metsänvartijatila.järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut.retkenjohtaja: Katja Raatikainen, p , fi. Kokoontuminen: Liesjärven kansallispuisto, Korteniemen perinnetilan pysäköintipaikka, Korteniementie 270, Liesjärvi. Retki klo Tammisaari Ks. Ekenäs. Tampere Retkikohde: Kaukajärvi, Haiharan kartanopuisto. Järjestäjä: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry yhteistyössä Tampereen kasvitieteellisen seuran kanssa.retkenjohtaja: Matti Kääntönen, p Kokoontuminen: Bussi nro 15 (Keskustori- Kaukajärvi) päätepysäkki. Retki klo Retki sopii hyvin lapsiperheille. Turku Retkikohde: Kakskerta, Brinkhallin kartanon ympäristö, Kakskerranjärven ranta. Järjestäjä: Turun luonnonsuojeluyhdistys.retkenjohtaja: Anssi Junnila, p , Toinen opas: Mervi Oikonen. Kokoontuminen: Bussipysäkillä Brinkhallin kartanon kohdalla klo 12. Bussit nrot 14 ja 15 Kauppatorilta. Parkkitilaa on myös uimarannan luona. Retki klo Vaasa Retkikohde: Alkulan tila, Gripinpolku 1.Järjestäjä: Vaasan Ympäristöseura ry. Retkenjohtajat: Anna-Maria Koivisto ja Mika Tolonen. Toinen opas: Eeva-Liisa Kajava. Kokoontuminen: Alkulan tila, Gripinpolku 1, klo 12. Vammala Ks. Kokemäki. Valkeakoski Retkikohde: Valmarinniemen rantalehto Mallasveden rannalla. Järjestäjä: Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Heikki Heino, p Kokoontuminen: Valmarinniemen pysäköintipaikalla. Retki klo Vantaa Retkikohde: Vantaankosken Viilatehtaan kulttuuriympäristö.järjestäjä: Vantaan kaupungin ympäristökeskus. Retkenjohtaja: Erkki Makkonen, p , Kokoontuminen: Kuninkaantiellä Vantaankosken sillalla, Eniron puhelinluettelon karttasivu 79/ DG-88. Vantaan sisäiset bussit 50, 51, 53. Retki klo Varpaisjärvi Retkikohde: Lukkarila, Hirvisuo. Järjestäjä: Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys ry.retkenjohtaja: Mauri Tiainen, p , Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydeillä Nilsiän torilta klo 11. Mukaan voi tulla myös Timosen kyläkaupalta klo Retki klo Vihti Retkikohde: Palojärvi. Järjestäjä: Vihdin luonto ry. Retkenjohtaja: Martti Paavilainen, p. (09) , Kokoontuminen: Ilmoitetaan myöhemmin paikallislehdessä. Retki klo Ylöjärvi Retkikohde: Pikku-Ahvenisto -järven ympäristö.järjestäjä: Ylöjärven Luonto ry. Retken yhteyshenkilö: Marja Pärri p Kokoontuminen: Pikku- Ahveniston pysäköintipaikalla. Retki klo Yhdistys tarjoaa retken päätteeksi nuotiomakkarat laavulla. Äetsä Ks. Kokemäki. MUUT KASVIRETKET 5.6. Hyvinkää Retkikohde: Sveitsin puisto. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys.retkenjohtaja: Kaupungin puutarhuri Terhi Parkkali-Reskola ja Leila Järvinen. Kokoontuminen: Sveitsin majalla klo Loimaa Retkikohde: Heikkilän luomutilan hakamaat Piltolassa. Järjestäjä: Loimaan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Soile Turkulainen, p , fi.toinen opas: Rauni Caselius. Kokoontuminen: Loimaan toripuistossa klo ja Sarka-museon edessä klo 11.50, mistä kimppakyydeillä retkikohteeseen.oma muki mukaan, yhdistys tarjoaa juotavaa, muuten omat eväät Seinäjoki Retkikohde: Myllysaaren jokivarsilehto. Järjestäjä: Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry..retkenjohtaja: Hannu Tuomisto, p Kokoontuminen: Seinäjoen vanha vesitorni Mallaskosken panimon vieressä. Retki klo Alavus Retkikohde: Sydänmaan kylä, Mulkkujärven luontopolku suomaisemissa.järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät.Retkenjohtaja: Terttu Rajala, p , Muut oppaat: Jouni Kalmari ja Anneli Heinonen. Kokoontuminen: Linja-auto lähtee Alavuden matkahuollosta klo 9 ja paluu klo 16 mennessä Kemiö/Kimito Retkikohde: Tolfsnäs gård (Tolvnäs). Vanha kulttuurimaisema ja niemi merelle. Järjestäjä: Kimitonejdens naturskyddsförening rf. yhteistyössä Tolfsnäs gård ja Kemiönseudun oppaat ry. Retkenjohtaja: Viveka Nordman, p. (02) , , fi. Kokoontuminen: Kemiön keskusta, linja-autoasema. Retki klo Opastus ruotsiksi ja suomeksi./guidningen sker också på svenska Turku Retkikohde: Aurajoen Halistenkoski. Järjestäjä: Varsinais-Suomen Agendatoimisto. Retkenjohtaja: Susanna Auvinen, p , Kokoontuminen: Kokoontuminen Halistenkosken myllytuvan pihassa. Paikalle liikennöivät linja-autot nrot 4 ja 40. Retki klo Huom. Retki on toinen osio Agendatoimiston järjestämästä luonnonkukkakurssista. Kurssiin kuuluu luento klo 18 20, joka pidetään Kestävän kehityksen keskuksessa, Vanha suurtori 7, Turku. Kurssimaksu 15, perhemaksu 25. Ennakkoilmoittautuminen Orimattila Retkikohde: Orimattilan hautausmaa Järjestäjä: Retki järjestetään Orimattilan seurakunnan myötävaikutuksella. Retkenjohtaja: Helena Raikas, p Toinen opas: Tuula Puttonen. Kokoontuminen: Kokoontuminen kirkon kellotornin luona. Retki klo Hautausmaakierroksen jälkeen kahvit Anninkammarilla Heinävesi Valamon kukkien päivä. Retkikohde: Valamon luostarin niityt. Järjestäjä: Valamon luostari yhteistyössä Valamon kansanopiston kanssa. Retkenjohtaja: Erkki Vesterinen, p , phnet.fi. Muut oppaat: isä Raimo Sissonen, Olavi Eskelinen ja Elsi Takala. Kokoontumispaikka: Valamon luostarin vastaanotto- ja opastuskeskuksen edessä klo 14. Retki klo

19 luonnonkukat luonnonsuojelija 3/ Pihakasviretken havainnot Havaintopaikkakunta Tarkempi paikka Havainnoitsijan tiedot: Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Teksti Sinikka Kunttu kuvat Vesa Koskela / Kuvaliiteri Tutustu pihasi kasveihin! Kasviretki omalle pihalle voi avata silmät huomaamaan kasvimaailman hämmästyttävän monimuotoisuuden jopa asfalttipihalla. Tärkeää Pihakasviretkellä on kasvien tunnistamisen lisäksi leppoisa yhdessäolo sekä hyvät eväät. Luonnonkukkien päivän Pihakasviretki on oiva vaihtoehto opastetuille retkille. Pihakasviretkelle voit lähteä vaikka ystävän tai koko perheen voimin. Kasvien etsiminen, löytämisen ilo ja yhdessä tutkiminen sopivat kaikenikäisille luonnonystäville. Piharatamo oli viime vuoden yleisin Pihakasviretki toteutettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Retkillä kirjattiin lähes kasvihavaintoa eri puolilla Suomea. Suomalaiset löysivät pihoiltaan yhteensä yli 500 kasvilajia. "Pieneltäkin kaupunkipihalta löytyy yllättävän paljon lajeja, kun jättää osan pihasta luonnontilaan. Ja mikä parasta paljon lintuja!", kertoi piharetkelle osallistunut Kyllikki Mielikäinen Mikkelistä viime vuoden tunnelmista. Viime vuoden yleisin ilmoitettu laji oli piharatamo. Lähiluonto tarjosi tutkijoilleen odotettua enemmän haastetta: lajeja löytyi paljon enemmän kuin osallistujat olivat arvanneet odottaa. "Harmittavan paljon jäi vielä tunnistamatta...", muistelee Birgitta Niittynen, Ylöjärveltä. Kasvihavainnot ilmoitettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään Hatikka-tietokantaan (www.hatikka.fi). Hatikassa kasvihavainnot ovat tutkijoiden käytössä tieteellisiin ja luonnonsuojelua palveleviin tarpeisiin. Kerro meille, mitä pihallasi kasvaa! Lähde Luonnonkukkien päivänä retkelle omaan pihapiiriisi. Jos oman pihan kasvit tulivat tutuiksi jo viime vuonna, voit mainiosti tehdä retken myös ystävän tai naapurin pihamaalle. Perusteellisesti tutkimalla pihalta saattaa löytyä tänä vuonna uusiakin kasvilajeja. Tunnistamisessa ovat hyvänä apuna kunnollinen kasvio ja viereisen lomakkeen lista Suomen sadasta yleisimmästä kasvilajista. Ilmoita löytämäsi kasvilajit viimeistään tiistaina JOKO - internet-lomakkeella osoitteessa TAI - viereisellä lomakkeella osoitteeseen Sinikka Kunttu, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Martinkatu 5, Turku Ilmoittamalla Pihakasviretken havaintosi ajoissa osallistut samalla arvontaan! Vastanneiden kesken arvotaan upeasti kuvitettu Suuri Pohjolan kasvio (Bo Mossberg & Lennart Stenberg s., Tammi 2006), joka on kattavin pohjoismaisista luonnonkasveista laadittu kasvikirja. Kirjoja arvotaan kolme kappaletta. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Rastita alla olevista lajeista pihallasi havaitsemasi lajit. Kirjoita muut löytämäsi lajit alle laatikkoon tai erilliselle paperille. ahosuolaheinä Rumex acetosella haapa Populus tremula harmaaleppä Alnus incana harmaasara Carex canescens heinätähtimö Stellaria graminea hevonhierakka Rumex longifolius hieskoivu Betula pubescens hietakastikka Calamagrostis epigejos hiirenporras Athyrium filix-femina hiirenvirna Vicia cracca huopaohdake Cirsium helenioides isokarpalo Vaccinium oxycoccos jokapaikansara Carex nigra jouhivihvilä Juncus filiformis juolavehnä Elymus repens juolukka Vaccinium uliginosum järvikorte Equisetum fluviatile järviruoko Phragmites australis kanerva Calluna vulgaris kangasmaitikka Melampyrum pratense karhunputki Angelica sylvestris kataja Juniperus communis kevätpiippo Luzula pilosa kiiltolehtipaju Salix phylicifolia kissankello Campanula rotundifolia kissankäpälä Antennaria dioica koiranputki Anthriscus sylvestris korpikastikka Calamagrostis purpurea kultapiisku Solidago virgaurea kurjenjalka Potentilla palustris kuusi Picea abies kylänurmikka Poa annua lampaannata Festuca ovina lillukka Rubus saxatilis luhtamatara Galium uliginosum luhtavilla Eriophorum angustifolium maitohorsma Epilobium angustifolium mesiangervo Filipendula ulmaria mesimarja Rubus arcticus metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana metsäimarre Gymnocarpium dryopteris metsäkorte Equisetum sylvaticum metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum metsälauha Deschampsia flexuosa metsämaitikka Melampyrum sylvaticum metsätähti Trientalis europaea mustikka Vaccinium myrtillus muurain Rubus chamaemorus mänty Pinus sylvestris niittyleinikki Ranunculus acris Muita lajeja ja tunnelmia: niittynurmikka Poa pratensis niittysuolaheinä Rumex acetosa nokkonen Urtica dioica nuokkuhelmikkä Melica nutans nuokkutalvikki Orthilia secunda nurmihärkki Cerastium fontanum nurmilauha Deschampsia cespitosa nurmipiippo Luzula multiflora nurmirölli Agrostis capillaris nurmitähkiö Phleum pratense ojakärsämö Achillea ptarmica oravanmarja Maianthemum bifolium pallosara Carex globularis peltokorte Equisetum arvense peltopillike Galeopsis bifida pietaryrtti Tanacetum vulgare piharatamo Plantago major pihasaunio Matricaria matricarioides pihatatar Polygonum aviculare pihatähtimö Stellaria media pihlaja Sorbus aucuparia pikkulaukku Rhinanthus minor pikkutalvikki Pyrola minor polkusara Carex brunnescens pullosara Carex rostrata puna-apila Trifolium pratense punanata Festuca rubra puolukka Vaccinium vitis-idaea päivänkakkara Leucanthemum vulgare raate Menyanthes trifoliata raita Salix caprea rantamatara Galium palustre rauduskoivu Betula pendula rentukka Caltha palustris riidenlieko Lycopodium annotinum rönsyleinikki Ranunculus repens siankärsämö Achillea millefolium suohorsma Epilobium palustre suokukka Andromeda polifolia suo-orvokki Viola palustris suopursu Ledum palustre syysmaitiainen Leontodon autumnalis terttualpi Lysimachia thyrsiflora tuoksusimake Anthoxanthum odoratum tuomi Prunus padus tupasvilla Eriophorum vaginatum vadelma Rubus idaeus valkoapila Trifolium repens vanamo Linnaea borealis variksenmarja Empetrum nigrum - Luonnonkukkien päivän pääsivut osoitteessa - Luonnonkukkien päivän jälkeen voit Hatikka-tietokannassa tutustua muiden pihakasviretkeläisten kasvihavaintoihin. - Valokuvia ja tunnelmia retkeltäsi voit lisätä myös Ikkuna Suomen Luontoon -sivustolle. Kuvien lisääminen sivustolle vaatii käyttäjätunnuksen luomisen. www. ikkunasuomenluontoon.fi. Materiaalitehokasta musiikkia Kiitos! Postitathan vastauksesi ti 17.6.

20 20 luonnonsuojelija 3/2008 elämäntapa kotimips sarjassa kerrotaan Luonnonsuojeluliiton kotimips-hankkeen tuloksista. Kesäparta on ekoteko! Kiitos osallistumisestasi! Palauttamalla tämän listan täytettynä omalta pihakasviretkeltäsi osallistut Suuri Pohjolan kasvio -kirja-arvontaan. Leikkaa puolet sivusta irti, taita se kahteen osaan ja sulje kirjekuori nitomalla tai teippaamalla. Palauta havaintosi mennessä. PIHAKASVIRETKEN HAVAINNOT LUONNONKUKKIENPÄIVÄNÄ arkemme on täynnä pieniä tekoja ja piintyneitä tapoja, joiden ekologisuutta ei usein tule ajatelleeksi. Yksi tällaisista asioista on parranajo. Päivittäinen sähköparranajokoneen käyttö kuluttaa vuodessa 6,3 kg uusiutumattomia luonnonvaroja ja 1,8 kg ilmaa. Parranajo höylällä kuluttaa vähemmän, mutta partavaahdon alumiinipakkaus on luonnonvarasyöppö. Partavaahtopurkki nostaa höylä ja vaahto -yhdistelmän uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen ohi sähköparranajokoneen. Parran ajaminen höylällä ja vaahdolla kuluttaa 8,2 kg uusiutumattomia luonnonvaroja ja 0,1 kg ilmaa vuodessa. Ilmastotalkoilijan kannattaa kuitenkin valita tämä vaihtoehto mieluummin kuin kone. Höylän ja saippuan käyttäminen on luonnonvarojen kulutuksen kannalta parempi vaihtoehto, sillä se kuluttaa vain 1,5 kg uusiutumattomia luonnonvaroja ja 0,1 kg ilmaa vuodessa. Lukuja voi verrata esimerkiksi autoiluun: yksi kilometri henkilöautolla kuluttaa 2 kg uusiutumattomia luonnonvaroja ja 0,2 kg ilmaa. Autoiluun verrattuna koko vuoden parranajo ei siis juurikaan paljon paina ekologisesa selkärepussa. Kaikista ekologisin vaihtoehto on silti unohtaa höylät sekä parranajokoneet ja kasvattaa vaikkapa rento kesäsänki. 6,3 kg / vuosi 8,2 kg / vuosi 1,5 kg / vuosi teksti Kaisa Merilahti kuvitus Pax Lyle VASTAUSLÄHETYS Sopimus: Suomen luonnonsuojeluliitto Info: Turku Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. 0 kg / kesä

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti Jari Suominen Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

ALUE 2) 15. 6.2015 P25633

ALUE 2) 15. 6.2015 P25633 LESTIJÄRVEN KUNTAA KOSOLANKANKAAN OSAYLEISKAAVA (OSA-A( ALUE 2) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15. 6.2015 P25633 I SUUNN ITTELU JA TEKNIIKKA P25633 Outi Järvinen 15.6.2015 Sisällysluettelo 1 Muistutukset...

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI Makeanveden altaan rauhallinen virkistys-, asunto- ja loma-asutusalue ollaan muuttamassa teollisuusalueeksi. NÄIN EI SAA TAPAHTUA, ON TOIMITTAVA NOPEASTI EI TUULIVOIMA A IHMISTEN

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku Pytty-kampanja Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Haaste Itämeren pelastamiseksi Turku ja Helsinki ovat sitoutuneet toimiin Itämeren tilan

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot