TIETOA, TAITOA, KOKEMUSTA JA NÄKEMYSTÄ

Transkriptio

1 HUHTIKUU 2008 KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N KULTTUURI- JA TIEDOTUSLEHTI, 22. VUOSIKERTA AFUBAD S.3 TEITÄ JA AITOVIERIÄ S.7 MATKALLA S LENTÄVÄ TIIKERI S.12 TIETOA, TAITOA, KOKEMUSTA JA NÄKEMYSTÄ A Kampetta ja kulttuuria -retkeläiset. Kauko Tuupainen Kauko Tuupainen Puh kauko.tuupainen@co.inet.fi A

2 2 PÄÄKIRJOITUS JÄNNÄSSÄ PAIKASSA KEVÄÄLLÄ -38 Keväällä 1938 äitini oli 16-vuotias. Hän kertoo päiväkirjassaan ollessaan sisarensa kanssa vähän luvattomissa puuhissa, joissa tuli jännät oltavat. Olimme valtion puskissa karviaismarjavarkaissa siskon kanssa. Noin vain vähän syömässä, mutta tulipas jännät oltavat. Just kun olimme päässeet puskiin, tuli joku mies valtion kaivon kannelle istumaan. Oli niin hämärää, ettei erottanut juuri muuta kuin tulen hänen tupakastaan. Sormituntumalla olisi niitä marjoja löytänytkin, mutta ei uskallettu yhtään rapista. Viimein meitä rupesi jo paleltamaan ja mietittiin miten päästään pois, ettei mies näe meitä. Hoksattiin, että vastakkaisella suunnalla oli varastorakennus. Jos sen taakse pääsisimme ryömimällä vaikka ojaa pitkin, joka oli pensaiden takana, niin sitten olisimme turvassa. Sillä lailla sitä tultiinkin, vaikka oli polvet kurassa. Eikä enää luvattu toista kertaa mennä. Kannen kuva: Päivi Räsänen KUOKKALAN ASUKKAAT RY Hallitus hallitus@kuokkala.org, Puheenjohtaja, päätoimittaja: Aarre Mäkelä, varapuheenjohtaja: Kauko Järvinen, sihteeri: Päivi Räsänen, taloudenhoitaja: Vesa Asp Pirjo Jämsen-Ahonen Marko Kauppinen Laila Koivunen Gloria Lapitan-Ashtiani Erkki Metsä Aarre Mäkelä Eini Tuupainen Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksut 2008: 5 Tili: Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, ) tilisiirron viestikentässä. KUOKKANEN-LEHTI Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan. Levikki kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: puh Kuokkasen toimitus: toimitus@kuokkala.org päätoimittaja kirsti.leskinen@kuokkala.org puh Jaakko Leskinen taitto ja mainosvalmistus aineisto@kuokkala.org puh Valmiit mainokset: 20. päivä Vedostettavat: 15. päivä aineisto@kuokkala.org Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä. Kauko Järvinen laskutus kauko.jarvinen@kuokkala.org puh Erkki Metsä mainosmyynti ja jakelu puh Seuraava Kuokkanen ilmestyy toukokuun ensinmäisellä viikolla alkaen. Vieraskirja Sanakirja Koppari KUOKKANEN - HUHTIKUU 2008 Uuden kunnan rakennustalkoot ovat alkaneet Uuden Jyväskylän yhdistymispäätöstä edelsi mittava selvitystyö, johon kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikaisen rinnalla osallistui Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Henkilöstön edustajat ovat olleet koko prosessin ajan mukana, joten henkilöstön ääntä ja esille tulleita kysymyksiä on voitu huomioida esim. henkilöstösopimusta laadittaessa. Myös kuntalaisten ääntä on kuunneltu aktiivisesti mm. järjestämällä keskustelutilaisuuksia. Lähtökohtana uudelle kunnalle on ollut, että peruspalvelut turvataan tasapuolisesti kuntalaisille myös tulevaisuudessa. Enää kuntarajat eivät tällä työssäkäyntialueella ole tulevaisuudessa ratkaisevia vaan esim. Kuokkalan alueen palveluita tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään laajemmalta alueelta, esim. Väinölän ja Äijälän alueilta. Samoin nykyisen maalaiskunnan ja mm. Vaajakosken suunnan palvelut tulevat olemaan nykyisten kaupunkilaisten käytössä. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tulee näkymään työvoiman saatavuudessa, joten tähänkin asiaan on syytä varautua ennakkoon. Uudella kunnalla on paremmat mahdollisuudet huolehtia esim. työvoiman rekrytoinnista ja henkilöstön kehittymismahdollisuuksista. Tavoitteena on työpaikkakehityksen vahvistaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen seudun työpaikkoihin. Seudun ja koko Keski- Suomen haaste on työttömyyden nujertaminen. Elinkeinopolitiikan monimuotoisella kehittämisellä tähänkin asiaan on paremmat mahdollisuudet yhdessä kuin itsenäisesti toimien. Uudessa kunnassa on tavoitteena edistää eri elämänvaiheissa Elämme kaskenkaatokulttuurissa, jossa metsät muuttuvat tarvittaessa pelloiksi ja päinvastoin. Huhtikuun nimikin tulee siitä, että juuri tässä kuussa kevättalvella puut kaadettiin kaskea varten ja jätettiin kuivamaan kesällä suoritettavaan huhdan polttoon asti. Huhta on tarkoittanut järeään metsään raivattua kaskea, kaskeksi kaadettua metsää, jonka maaperä piti saada muuttumaan pelloksi. Metsä on edelleen monelle suomalaiselle kuin toinen koti: rauhoittumisen ja retkeilyn paikka. Metsään yhteisille metsästysmaille metsästys- ja kalastuselinkeinon aikoina mentiin ansaitsemaan eli pyytämään saalista ansoilla eli lankasatimilla. Ansojen ja muiden pyydysten kokeminen oli oppimista. Oppimisen tuloksena oli milloin kiiltäväkarvainen kettu, milloin typötyhjä ansa. Ansat merkittiin kunkin metsämiehen omalla seikalla eli pyydysmerkillä. Oman seikan ja sitä tietä oman pyydyksen etsiminen ja löytäminen yhteisillä metsästysmailla oli seikkailemista. Kovin etäällä eivät nykyihmisten seikkailut kaupunkien ja kylien illassa ja yössä liene alkuperäisestä. Huhtikuun erityisinä merkkipäivinä ennustettiin tietysti myös säitä, erityisesti kesän säät kiinnostivat metsästyksen, kalastuksen ja pellon viljelemisen näkökulmasta. Tärkeitä merkkipäiviä olivat muun muassa Vilhon, Eliaksen, Amalian (20.4.), Anselmin, Markun eli pyhän Markuksen (25.4.) sekä pyhän Yrjön eli Jyrkin päivä (23.4.). Amalian päivänä piti jäitten viimeistään lähteä järvistä ainakin Etelä-Suomessa, ja jos Aliinan (22.4) aikaan oli lämmintä, tuli hyvä heinävuosi. Huhtikuu kokonaisuudessaankin ennakoi kesän säitä: Jos huhtikuulla tarkenee paitahihasillaan, heinäkuussa tarvitaan kintaat tai Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato. Yrjön päivä (23.4.) oli keväisten peltotöiden alkamisaika: Yrjö auran pellolle kantaa, Markus käelle kielen antaa. Ensimmäisellä ja viimeisellä on kaikissa sarjoissa ollut iästä ikään maaginen merkitys. Niinpä huhtikuun ensimmäinen ja joskus myös viimeinen päivä on saanut erityismerkityksen: silloin on perinteinen aprillipäivä. Aprillipäivänä aprillataan eli narrataan joku uskomaan tai tekemään jotain luuloteltua, olematonta tai mahdotonta. Aprilli ja aprillaus on peräisin roomalaisesta kalenterista, latinan kielen aprilis on tarkoittanut yksinkertaisesti roomalaisten toista kuukautta. Kaiken kaikkiaan kaskenkaato oli kekseliäs innovaatio. Siihen talkooseen tarvittiin naiset, lapset, ja miehet yhteistuumin työtä tekemään. Usein olen pohdiskellut, uinuvatko luovan ja tasa-arvoisen kulttuurimme juuret kaskenkaadossa. Kaskenkaatoa ovat seuranneet monenmoiset innovaatiot Tuossa Kuokkalan kaupan ovella tapasin kaverin Kukkumäestä. Hän kertoi, että käy kaupassa Kuokkalassa. Kaikki on siinä, mitä tarvitsee, kaupat ovat sopivan kokoisia, parkkikin kaupan lähellä. On K kauppaa ja S markettia ja tavara hyvin esillä. Sitä itsekin. Yhä enemmän tulee suunnattua Kuokkalan kauppaan. Tuohon luetteloon lisäisin Siwa kaupat, kaikki kolme. Niihin tulee suunnattua lenkin päätteeksi, kun jotain pientä puuttuu tai sunnuntai-iltana, kun jokin tuiki tärkeä loppui kesken. Hyvin täydentävät kahta isompaa. Mitään meiltä ei puutu. Samaa valittaa vanhempi väkikin. Palvelu on ollut hyvää, aivan erilaatuista kuin isoissa marketeista. Melkein kaikkea on löytynyt ja kaupoissa helppo kulkea rollaattorinkin avulla. Isot marketit jäävät itseltäkin yhä enemmän väliin. Niissä on huutoa ja melskettä, sähinää ja sählinkiä. Mitä itse kaipaan Kuokkalan kauppaan, on kala- ja lihatiski. Semmoiset ovat Minimanissa ja Keljon City marketissa. Ja niissä tulee silloin tällöin piipahdettua. On se lihakin erilaista tiskistä kuin tämä kaasuun pakattu. Kalasta nyt puhumattakaan. Kuokkalassa voluumi ei vielä riitä, mutta jos oikein yritetään, niin toivossa on hyvä elää. Onhan niitä toki muitakin pienempiä puutteita, vihannekset ovat joskus vähän ruppusia, puuttuu jotain maustetta, aurinkokuivatut tomaatit ovat heikkolaatuisia ja niin poispäin. Ja sitten on se hinta. Kyllä se on niin, että Lidlin suomalaiset tomaatit ovat tasan puolta halvemmat kuin Kuokkalan markettien ja muutkin vihannekset huomattavasti halvempia Kuokkalaan verrattuna, mutta onko se automatkan väärti lähteä niitä hakemaan. Isossa marketissa kärryyn putoaa kaikkea turhaa ja lasku sen mukainen. Pärjätty on ja ruokaa on saatu liiankin kanssa. Se että kauppoja keskustassa on kaksi, on kaupoillekin hyvä asia, toisesta asiakas voi täydentää, jos toisesta ei saa. Viinakauppa oli keskustaan olevien asukkaiden hyvinvointia. Uudella kunnalla on hyvät mahdollisuudet tarjota erilaisia vaihtoehtoja asumiseen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen kannalta ennaltaehkäisevä toiminta ja elinikäisen toimintakyvyn ylläpitäminen ovat tärkeitä. Tärkeää on myös lisätä kuntalaisten omatoimisuutta ja osallistumista ja luoda siihen uudenlaisiakin mahdollisuuksia. Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä hyödynnetään kunnissa hyviksi havaittuja käytäntöjä, joita pyritään ottamaan mukaan uuden kunnan palvelutuotannon kehittämiseen. Esim. ikäihmisten palveluissa Jyväskylän maalaiskunnassa on ollut kehittämissuuntana palveluasuminen ja omassa kodissa asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään erilaisten tukipalvelujen avulla. Terve talous mahdollistaa kuntapalvelujen järjestämisen. Sen vuoksi tavoitteena on investointien uudelleen arvioinneilla löytää järkeviä ratkaisuja ja välttää päällekkäisiä toimintoja. Edelleen uuden kunnan tavoitteena on parantaa kansallista ja kansainvälistä vetovoimaa, jolloin tähdätään esim. bruttokansantuotteen ja veropohjan kasvattamiseen seudulla. Veroprosentit ja maksut pyritään pitämään kilpailukykyisinä suhteessa suuriin kaupunkeihin. Uuden kunnan vision mukaan Jyväskylä on kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Uuden Jyväskylän rakentaminen on alkanut. Työvaliokunnan pidetyssä kokouksessa valittiin valmistelua johtavat ylimmät viranhaltijat. Lisäksi perustettiin neljä toimialatyöryhmää, joista yksi keskittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin, yksi sivistykseen ja opetukseen liittyviin asioihin, yksi kaupunkirakennepalveluihin ja neljäs työryhmä talouteen ja investointeihin. Toukokuun loppuun mennessä on tarkoitus määritellä uuden kunnan organisaatio ja konsernirakenne. Kuntalaisten äänen kuuluminen ja kuunteleminen on välttämätöntä uudenkin kunnan toimintojen kehittämisessä. Ulla Lauttamus Kunnanhallituksen puheenjohtaja, Jkl mlk Huhtikuussa huhta nurin kännykkää myöten ja naisten äänioikeus on itsestään selvyys kuin kaskenkaatajilla ikään. Produktiivinen ja luova kielemme heijastelee kulttuuriamme: yhdestä sanasta sikiää johtamalla ja yhdistämällä lähes loputon määrä sanoja, esim. kirja, kirjanen, kirjallinen kirjava, kirjasto, kirjakauppa, kauppakirja jne. Sanattomaksi ei siis yhdenkään suomalaisen tarvitse jäädä. Hyvää ja hilpeää huhtikuuta kevään myötä ulkoilemaan ja säitä tarkkailemaan innostuville Kuokkasen lukijoille! Marja-Leena Koppinen tulossa. Oliko se huono vai hyvä asia, kun ei tullut. Nuoriso olisi melskannut enemmän, humppuja keskustassa näkyisi nykyistä varmemmin. Mutta toisaalta alkoholin käyttäjät saisivat sen pullonsa kauppareissulla. Ei tekosyyllä tarvitsisi kauaksi ajaa viinakauppaan. Kesäksi kun vielä sen torin tapaisen saisi pullakahvin kera. Siinä sitä kelpaisi meidän ukkojen turista niitä näitä ja katsella maailman menoa Kuokkalan vinkkelistä. Koppari Kaupassa

3 KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N KULTTUURI- JA TIEDOTUSLEHTI VUOSIKERTA HUHTIKUU 2008 Afubad Elias Puukari, Jani Kulovuori, Jaakko Pelkonen, Aleksi Pehkoranta Hajar Lapitan Ashtiani - painin naisten Suomen mestari Painin naisten Suomen mestari valmentajansa Dan McGeen kanssa. My name is Hajar Lapitan Ashtiani. I m 24 years old and I am the 2008 Women s Finnish National Champion in wrestling. I will be representing Finland in the 2008 European Championships in Tampere! Olen Hajar Lapitan Ashtiani. Olen 24-vuotias ja painin naisten Suomen mestari. Edustan Suomea vuoden 2008 Euroopan mestaruuskisoissa Tampereella. Vuonna 2001 perustettu Afubad on kypsytellyt materiaaliaan pinnan alla jo seitsemän pitkää vuotta ja nyt on aika näyttää koko maailmalle mitä pinnan alla on kypsynyt, kertoo yhtyeen kuokkalainen basisti-laulaja Elias Puukari ja jatkaa kuvailemalla yhtyeen musiikillista ilmettä. Yhtyeen omaperäinen metallinen ilmaisu ei suostu taipumaan nykyisen ylitarjonnan mukana vaan vie rohkeasti kuulijaansa kuin myrskytuuli ilmapalloa; vaistonvaraisesti, mutta voimakkaasti. Ensimmäisellä, vuonna 2007 ilmestyneellä demollaan Afubad vakuutti niin kriitikoita kuin kuulijoitakin ja uutta julkaisua on luvassa kesään 2008 mennessä. Syksyn ja alkutalven aikana esityskuntoon hiotut uudet biisit vievät yhtyeen tyyliä yhä kauemmaksi vaikutteistaan, kuulostaen aina vain monipuolisemmalta, tiukemmalta ja yllätyksellisemmältä. Valtion velvollisuudetkin on nyt suoritettu ja yhtye palaa lavoille kuluvana keväänä vahvempana kuin koskaan. Bändi on siis perustettu I am living and studying to become a psychologist in Regina, Canada. I am also training full-time and wrestling for the University of Regina. Asun ja opiskelen psykologiaa Reginan yliopistossa Kanadan Saskatchewanissa. Treenaan siellä myös painia kokoaikaisesti. I started wrestling when I was 11 years old in Jyväskylä. I started with a team called Kuokkalan Tähti. Aloitin painiharrastukseni Jyväskylässä ollessani 11-vuotias. Seurani oli tuolloin Kuokkalan Tähti. My best achievements were in Women Free Style Wrestling European Champion (EM) rank 5 and Women World Free Style World Champion (MM) rank 8. Parhaat saavutukseni ovat olleet naisten vapaapainin Euroopanmestaruuskisojen 5. sija ja naisten vapaapainin maailmanmestaruuskisojen 8. sija vuonna kesällä 2001, jolloin kitaristi Aleksi Pehkoranta tuli mukaan kuvioihin. Kuokkalassa asuvat basisti-laulaja Elias Puukari ja rumpali Jaakko Pelkonen ovat kuitenkin soittaneet yhdessä jo vuodesta 1995 asti. Pojat olivat tuolloin 8-vuotiaita. Nykyinen kokoonpano on ollut kasassa vuodesta 2003, jolloin toinen kitaristi Jani Kulovuori liittyi bändiin. Musiikkityylin Elias Puukari määrittelee moderniksi progehtavaksi metalliksi, melodioita ja nopeaa paahtoa unohtamatta. Suoria esikuvia bändillä Other achievements: 2000, 2001, 2002, 2003 and 2005 Women`s Finnish National Champion for these years Bronze Medalist (3rd) in the 16th European Juniors Free Style Wrestling Championship in Tirana, Albania, 48 kg and 2008 Got an award as the best Finnish woman wrestler. Muita saavutuksiani ovat olleet naisten Suomenmestaruudet vuosina ja Vuonna 2002 sain nuorten vapaapainin Euroopanmestaruuskisoissa Albanian Tiranassa pronssimitalin. Vuosina ja 2008 sain parhaan suomalaisen naispainijan palkinnon. I represent Helsingin Painimiehet, HPM. Edustan nykyisin Helsingin Painimiehiä, HPM. My next tournament is the 2008 European Championships (seniors) in Tampere, which will be held in April. After this I am hoping to represent Finland in the Olympic qualification tournaments in Canada and Sweden, which will be both held in May. Seuraava turnaus, johon osallistun, ovat Euroopanmestaruuskisat Tampereella huhtikuussa. Sen jälkeen toivottavasti edustan Suomea olympialaisten karsintaturnauksissa Kanadassa ja Ruotsissa toukokuussa. My goal is to place top three in ovat mm. yhtyeet Stam1na ja Dream Theater. Heidän musiikkiaan on verrattu myös Faith No Moreen, Opethiin ja Rushiin. Soittajien unelma on että tästä voisi joskus tienata elantonsa, mutta se otetaan mitä saadaan eikä jäädä paikalleen haaveilemaan. Tämänhetkiset toiveet kohdistuvat keikkojen saamiseen, toivottavasti keikkajärjestäjät huomaavat, että tässä olisi nyt energinen ja nouseva bändi tarjolla. Uuden ep:n valmistuttua sitä lähetellään taas levy-yhtiöihin ja katsotaan, josko jotain kiinnostusta sieltäkin suunnasta alkaisi kuulua. Edellinen levy poiki yhden palautteen/ yhteydenoton, joka kertoo siitä että demoja menee levy-yhtiöille paljon ja kiinnostavuusprosentti on pieni. Täytyy olla näkyvä, kuuluva ja tehokas että pärjää ja siihen Afubad tähtääkin. the European Championships and to earn a spot in the Olympics. If not, I still have a chance to earn my spot at the two qualification tournaments. My ultimate goal is to win a medal at the 2008 Olympics!!!! Tavoitteenani on päästa kolmen parhaan joukkoon Euroopan mestaruuskisoissa ja saada siten paikka Olympialaisiin. Ja jos en, niin minulla on silti mahdollisuus ansaita paikkani niissä kahdessa karsinnassa. Perimmäinen tavoitteeni on voittaa mitali vuoden 2008 olympialaisissa!!!! (Olympialaiset pidetään elokuussa Pekingissä, Kiinassa.) My goal in the part of my life is to finish my undergraduate degree with honors in psychology and to further my education by completing my masters and doctorate in Psychology. Ideally, I would like to work with athletes if possible but I would also like to work either at clinics or with the government!!!! Toinen tavoitteeni on saada psykologian opintoni päätökseen ja valmistua. Ihanteellista olisi jos voisin tehdä työtä urheilun parissa. Myös kliininen työ tai työ jukishallinnossa kiinnostaa!!!! Afubadin keikka Jyväskylässä on Pub Katseessa, Radio Jyväskylän Treenikämppäohjelmassa. Afubad - Death Medicine (EP) Mielenkiintoinen fakta: Afubad on perustettu 1995 jäsenten ollessa kahdeksanvuotiaita ja tämä on bändin ensimmäinen äänite. Onpahan ollut reilusti aikaa kypsytellä sitä omaa soundia ja soittotaitoa, bändi nimittäin kuulostaa todella valmiilta. (noise.fi) Ryhmällä riittää selvästi paukkuja kunnianhimoisempaankin runttaukseen, joten jään odottamaan mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. (desibeli.net) Afubad oli Inferno -lehden kuukauden bändi tammikuussa I train full-time: 3 times a day. And my training consists of conditioning, weights, technique sessions, and the actual wrestling practice. Harjoittelen täysipäiväisesti: kolme kertaa päivässä. Harjoitteluni koostuu valmennuksesta, painojen nostosta ja käytännön painiharjoittelusta I have two awesome full-time coaches at the University of Regina. Their names are Leo Macgee and Dan Mcgee. They are very good at what they do and their strong passion to coach and their knowledge of wrestling and coaching is what makes them the coaches to have for any serious athlete. Minulla on kaksi mahtavaa kokoaikaista valmentajaa Reginan yliopistolla. He ovat Leo ja Dan Mcgee. He ovat hyviä työssään ja suhtautuvat valmentamiseen intohimoisesti.heidän tietonsa painista ja valmennuksesta tekevät heistä tavoiteltavia valmentajia kenelle tahansa yleisurheilijalle Hajar Lapitan Ashtiani Suomentanut MITÄ SINÄ TEKISIT JOSSAIN JÄNNÄSSÄ PAIKASSA? Jarkko Louhimaa Katselisin maapalloa Kuusta. Jonna Aho ja Netta Frilander Katselisin vesiputousta sen takana olevasta luolasta Thaimaassa. (Jonna) Ratsastaisin kohti auringonlaskua aavalla arolla. (Netta) Pertti Rasanen Kalastelisin miekkavalaita Etelämerellä. Valjaissa kiinni, ettei valas vie mennessään. Eino Nissinen No, jännittäisin tietysti. Hajar Lapitan Ashtiani muutti Suomeen ja Kuokkalaan perheensä kanssa ollessaan 9-vuotias. Hän kävi ala-asteen Pohjanlammen koululla, yläasteen Kuokkalan koululla ja kirjoitti ylioppilaaksi Voionmaan lukiosta.

4 4 Huhtikuun tähtitaivas RIIKKA LESKINEN Huhtikuussa kannattaa ottaa ilo irti tähtitaivaasta, jos ei sitä ole saanut vielä aikaiseksi. Huhtikuu on nimittäin viimeinen riittävän pimeä kuukausi taivaankannen havainnointiin. Tähtikuvioista taivasta hallitsee etelässä Leijona sekä Iso Karhu ja siihen kuuluva Otava, jotka ovat nousseet jo aivan taivaan laelle. 7. päivä voi löytää matalalta länsiluoteesta illansuussa hyvin kapean kuunsirpin. Seuraavina öinä kuu on taivaalla lähellä Plejadien tähtijoukkoa, joka taas löytyy Härän tähtikuvioista. Kirkkaina öinä kuun muuttumista ja kulkua on hyvä seurata. Täysikuun voi löytää taivaalta 20. päivä. Huhtikuussa iltataivaan tutkiskelija voi havaita Merkuriuksen Oinaan tähdistöstä tai Saturnuksen Leijonan tähdistön kirkkaimman tähden Reguluksen läheisyydestä. Iltayöllä havainnoiva voi sen sijaan löytää Marsin, joka sijaitsee Kaksosten tähtikuviossa. Aamuyöllä taivasta tutkivalle on valittavana kohde, jonka näkee paljain silmin tai toinen kohde, mihin tarvitsee kaukoputkea. Jousimiehen tähdistöstä voi löytää kirkkaan Jupiterin, pikkuplaneetta Pluton voi nähdä kaukoputkella. Pluto löytyy samasta tähdistöstä Jupiterin kanssa, mutta sen etsiminen voi viedä paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Onnen sattuessa huhtikuussa voi nähdä meteoriparven. Lyridit näyttävät tulevan Herkuleksen ja Lyran väliseltä alueelta Niiden maksimi on klo KUOKKANEN - HUHTIKUU 2008 Riikka Leskinen on tähtiharrastusyhdistys Siriuksen jäsen ja sen jäsenlehden, Valkoinen kääpiö, toimittaja. Riikka opiskelee Suolahden lukiossa ja on juuri saavuttanut täysi-ikäisyyden, Onneksi olkoon! Maaliskuun tähtitaivaan kuvan oli ottanut luontokuvausta harrastava, kuokkalalainen Janne Heimonen. Ompelimo Irina Telegey Irina Telegey avasi ompelimon Polttolinja 19:ssä helmikuun alussa. Hän on muuttanut Jyväskylään noin 7 vuotta sitten Petroskoista, jossa hän työskenteli mm. isossa ateljeessa pukuompelijana. Lisäksi hän on opiskellut leikkaajaksi. Leikkaajana hänen kokemuksiinsa kuuluu läheinen työskentely asiakkaan kanssa; mittojen otto, kaavojen teko, sovittaminen. Irina Telegeylla on yli 10 vuoden kokemus naisten vaatteiden ompelusta. Tosiasia on että markkinat ovat yllin kyllin täynnä valmiita vaatteita, silti yksityisen kuluttajan on vaikea löytää itselleen sopivia. Kaupoissa myydään standardivaatteita, mutta vain pieni osa ihmisistä sopii standardimittoihin. Asiantuntijoiden määrittelemien tyypillisten vartaloiden mittojen mukaan valmistetut vaatteet eivät kykene tyydyttämään koko väestön tarpeita, kertoo Irina Telegey. Jotta puku olisi tyköistuva asiakkaan päällä, täytyy olla hyvin tarkka mittojen otossa, samalla on analysoitava asiakkaan vartalon erikoisuudet. Koko maailmasta ei löydy kahta samanlaista vartaloa omaavaa ihmistä. On olemassa monia leikkuutapoja, minä pidän parempana ottaa tarkat mitat tilauksen alussa. Tämä sulkee pois mahdolliset virheet eikä tarvitse tehdä ylimääräisiä sovituksia korjatakseen ne. Hyvin istuva ja kaunis puku ehdottomasti kohottaa joka naisen mielen joka vuorostaan vaikuttaa hänen toimintaansa eri elämän tilanteissa. Olen iloinen siitä, että omalla ammattitaidollani voin auttaa ympärillä olevia ihmisiä saamaan iloa omaansa elämäänsä. Kissanäyttelyssä Keijo Penttinen saksaksi tai ranskaksi. Opiskelu on aloitettava siitä kategoriasta missä on kasvattanut kissoja. Kaikki neljä kategoriaa on opiskeltava erikseen, mutta saman kaavan mukaan. Kategoria 1 käsittää persialaiset ja exoticit (persialaisen lyhytkarvainen versio), kategoria 2 puolipitkäkarvaiset, kategoria 3 lyhytkarvaiset ja kategoria 4 itämaiset ja siamilaiset kissat. Siperiankissa Kazimir ja Iisakki Koivisto. Paviljongissa pidettiin kissanäyttely Olin Iisakki Koiviston ja Jani Laurilan kanssa apuna lipunmyynnissä. Kysyin Kes-Kisin Riitta Vähä-Luomelta näyttelyyn liittyvistä asioita. Erityisesti minua kiinnosti tuomarin ja näyttelyassistentin tehtävät. Mikä näyttely oli nimeltään? Kenen järjestämä? Näyttely oli Keski-Suomen Rotukissayhdistys ry:n (Kes-Kis ry) järjestämä 45. ja 46. kansainvälinen rotukissanäyttely. Siis kaksi erillistä yksipäiväistä näyttelyä. Numerointi tarkoittaa Kes-Kisin järjestämiä näyttelyitä. Kuinka paljon oli osanottajia? Montako rotua? Harvinainen rotu? Lauantaina oli 553 kissaa ja sunnuntaina 512 kissaa. Paikalla oli 26 eri rotua, yksi noviisi ja kotikissat. Noviisi tarkoittaa kotikissaa, joka mahdollisesti täyttää eurooppalaisen standardin ja jos kaksi tuomaria arvioivat sen standardin mukaiseksi se rekisteröidään rotuun. Tällaisia noviisi-luokan kautta mahdollisesti rekisteröitäviä ovat eurooppalainen, manx ja cymric sekä entisen Neuvostoliiton alueella syntynyt siperiankissa. Harvinaisia rotuja olivat Egyptin Mau, Cymric, Kartusiaani ja Devon Rex. Oliko mukana ulkomaalaisia? Ulkolaisia näytteilleasettajia oli Venäjältä. Tuomari työssään. Mitä kissatuomari tekee, mitä ja miten arvostelee? Kissatuomari suorittaa ns. laatuarvostelun. Vertaa kissaa rotustandardiin, tutkii kissan näyttelykäyttäytymistä siis kilpailuhermoja ja tarkastaa kissan esiintymiskunnon. Kaikesta tästä hän kirjoittaa sitten ns. arvostelusetelin. Kyseessähän on siis kauneuskilpailu. Saadakseen sertin kissan pitää saada kaikista näistä asioista vähintään pistettä, kaksi pistettähän jokainen kissa on jo saanut läpäistyään aamulla eläinlääkärin tarkastuksen. Maksimi pistemäärä on 100. Lisäksi tuomari valitsee saman rodun saman väriryhmän kissoista värin parhaan kissan. Lopuksi tuomari valitsee kaikista arvostelemistaan (max. Oletko nähnyt kissoja työnnettävän rattaissa? 40 kpl/pv) tuomarin parhaan aikuisen uroksen ja naaraan, kastraattiuroksen ja naaraan sekä nuoren (6 10 kk) ja pennun (3-6 kk). Kissathan poikkeavat koirista siinä, että myös leikatut kissat voivat osallistua kilpailuun, niille on omat luokkansa. Nämä kissat menevät sitten loppukilpailuun eli ns. paneeliin. Paneelissa sitten kaikki tuomarit valitsevat näistä kissoissa yllämainituissa ryhmissä Best in Show kissat. Mistä tuomarit tulivat? Tuomarit olivat 3 Hollannista, 2 Ruotsista, 1 Sveitsistä, 1 Israelista, 2 Ranskasta, 1 Unkarista, 1 Tšekistä, 1 Venäjältä, 1 Norjasta ja 1 Suomesta. Minttu Mansikka ja Ragdoll Pinkki Ylöjärveltä. Miten tuomariksi pääsee? Tie tuomariksi on pitkä. Ensin on oltava vähintään 20 kertaa assistenttina, on kasvatettava vähintään kolme pentuetta (nykyisin myös pelkän siitosuroksen omistaja pääsee suorittamaan tutkintoa) viiden vuoden aikana ja vähintään yhden jälkeläisen on pitänyt saavuttaa Grand International Champion titteli. Sitten on pääsykoe eli ns. esitutkinto, joka jo sinänsä on vaativa. On tunnettava rodut väreineen kaikkineen, näyttelysäännöt, kasvatussäännöt ja lisäksi genetiikan osuus. Hyväksytysti suoritetun esitutkinnon jälkeen on kahden vuoden aikana toimittava eri tuomareilla oppilaana, mikä tarkoittaa sitä, että on istuttava tuomarin vieressä kuuntelemassa hänen arvosteluaan ja samalla tehtävä itse merkintöjä omaan arvosteluvihkoon, jota sitten päivän päätteeksi verrataan tuomarin tekemiin arvosteluihin. Suurimmassa kategoriassa eli kolmosessa kissoja on arvosteltava tällä tavalla 985 kpl ja yhdellä oppilaskerralla on mahdollista saada vain 36 kissaa. Lisäksi on osallistuttava pakollisiin oppilasseminaareihin. Tutkinto on suoritettava jollakin virallisella kielellä eli joko englanniksi, Mikä on assistentti, miten assistentiksi pääsee? Assistentti on tuomarin apulainen. Ikää pitää olla vähintään 16 vuotta. Assistentti organisoi kissat paikalle arvosteltavaksi, kantaa kissan tuomarille, jos omistaja ei ole paikalla tai omistaja pyytää häntä esittämään kissansa. Desinfioi tuomarihäkit ja tuomarin pöydän jokaisen kissan jälkeen. Hoitaa kaikki paperiasiat ja seuraa, että kissa arvostellaan oikeassa luokassa. Näyttelysäännöt on hallittava hyvin samoin erirotuisten kissojen esittelyasennot. Paneelissa ainoastaan assistentti saa esitellä kissoja tuomareille, termi kuuluu, että assistentti kantaa kissat. Assistentilta edellytetään hyvää fyysistä kuntoa, koska koko päivä on juostava näyttelyhallia ympäri kutsumassa kissoja arvosteluun, juoksutettava arvosteluseteleitä sihteeristöön. Assistentti on liikkeessä jalkojensa päällä vähintään 7 tuntia yhtäjaksoisesti päivän aikana.

5 Ihmisten yrityksiä - Yritysten ihmisiä JL-FOTO 10 vuotta Shahrazad Saralani 5 reella Kuvallisen ilmaisu perustutkinnon ja Valokuvaajan ammattitutkinnon. kellemme kuitenkin asiakaspalveluun ja kuvauksiin uutta innokasta työntekijää! Yrityksen ja kysymyksiin vastaaj/an, -ien esittely JL-FOTO Oy on 10v elämää kuvittanut valokuvaamo Jyväskylästä. Yrittäjä /Valokuvaaja Jouni Löytöläinen VAT/SVLA, Suomen Ammattivalokuvaajat Ry:n jäsen. Monipuolinen koulutustausta ja työkokemus antaa vahvan pohjan valokuvaajan ja opettajan työhön sekä yrityksen johtoon. Automaatioteknikon tausta on ollut todella hyödyllinen pysyäkseen 10 viime vuoden teknisen kehityksen mukana. Armeijan jälkeisen automaalari linjan oppeja olen pystynyt hyödyntämään myös tällä alalla; siellä saamani värioppi on antanut arvokasta tietoa etenkin tarjoamassani valokuvaus koulutuksessa. Takana Valokuvaajan Ammattitutkinto ja Erikoisammattitutkinto loppusuoralla. Valokuvaajan työn ammattillinen osaaminen on jatkuvaa opiskelua ja itsensä kehittämistä. Valokuvaaja/Kuvankäsittelijä Iida Liimatainen VAT, Suomen Ammattivalokuvaajat Ry:n juniorijäsen. Työskennellyt alalla 6 vuotta, ensin assistenttina ja myöhemmin kuvankäsittelijänä ja kuvaajana. Opiskellut Tampe- Kuinka kauan olette toimineet Kuokkalassa? Studio toiminut Kuokkalassa Polttolinja 1:ssä keväästä 2004, sitä ennen Puuppolassa, Jyväskylän maalaiskunnassa. Miksi juuri Kuokkalassa? Keskustan ruuhkat eivät kiinnosta, Kuokkalaan pääse nopeammin kuin keskustaan ja alueella asuu paljon valokuvauspalveluja tarvitsevia perheitä. Kuokkala kasvavana alueena tarvitsee myös osaavan ja laadukkaan valokuvaamon Kannattaako Kuokkalassa yrittää? Kyllä kannattaa! Alue on kasvava ja lähellä ihmisiä, tänne on helppo tulla kauempaakin. Jyvässeudun autoilevien ihmisten on helpompi tulla tänne kuin Jyväskylän keskustaan Mitä muutoksia toivoisitte Kuokkalan keskustan alueelle? Julkisivujen siisteyttä voisi parantaa, lisää palveluja asukkaille ja toimitiloja yrityksille Luuletteko, että kirjaston ja/tai kirkon rakentaminen keskustaan parantaisi viihtyvyyttä? Ehdottomasti, erilaiset palvelut omalla alueella lisäisi alueen viihtyvyyttä ja arvostusta. Miksi tehdä kauniista Kuokkalan alueesta nukkumalähiötä? Minkä verran yrityksellä on henkilökuntaa? Toistaiseksi työskentelemme kahden kuvaajan voimin. Etsis- Asutteko te/ henkilökuntaan kuuluvat Kuokkalassa? Jouni on asunut Kuokkalassa opiskeluaikanaan 80-luvun lopulla, juuri kuin Ykköspesänkasun koas:n talot valmistuivat Iida on viettänyt lapsuutensa Tikassa ja vanhemmat sekä sisko asuvat siellä edelleen, Yrttisuon perhepuistoon, Tikan ja Pohjanlammen kouluun sekä Kuokkalan yläasteeseen liittyy monia ihania lapsuusmuistoja. Mahdollisen kehätien alle jäävä metsä on lapsuuden leikeissä tullut tiiviisti koluttua. Lyhyen keskusta viisiitin jälkeen olen löytänyt itseni Nenäiniemestä. Aino Maiju Stiina Parasta/pahinta Kuokkalassa? Parasta sijainti ja luonto, kasvava ja viihtyisä asuinalue. Pahinta keskustan ulkoasu ja liiketilojen puute Tervehdyksenne Kuokkalan asukkaille! Suuret kiitokset asiakkaillemme kuluneista 10 vuodesta. Ha- luamme myös jatkossa palvella teitä ammattitaidolla ja laadulla kaikissa miljöö- ja studiokuvaus tarpeissanne. Aurinkoista kevään jatkoa! Iida Liimatainen voitti pidetyssä Suomen ammattivalokuvaajien vuosikilpailussa Haastajasarjan ja 3. sijan oheisilla kuvilla - Aino, Maiju ja Stiina. Soroptimisteja Kuokkalassa Seija Nykänen, Anja Lehtonen ja Virpi Nikander (Keljo). Soroptimismin synnylle loi edellytykset ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut jälleenrakentamisen aika, jolloin naiset saivat tilaisuuden osoittaa kykynsä ja pätevyytensä mitä moninaisimmissa tehtävissä. Samanaikaisesti voimistuivat eri puolilla maailmaa naisten äänioikeutta ja poliittista osallistumista koskevat vaatimukset. Tältä pohjalta syntyi ajatus eri ammatteja ja virkoja hoitavien naisten palvelujärjestön perustamisesta. Maailman ensimmäinen soroptimistiklubi perustettiin Oaklandissa Kaliforniassa vuonna Suomeen järjestö rantautui vuonna Soroptimistit toimivat paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteisöjen kanssa ja pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Järjestö ei ota kantaa poliittisiin tai uskonnollisiin kysymyksiin. Toiminnan painopiste on klubeissa, joissa jäsenet edustavat eri ammatteja tai toimialoja. Järjestö toimii 124 maassa ja siihen kuuluu n soroptimistia. Suomen 58 klubissa on yhteensä n jäsentä. Suomen Soroptimistiklubien Unionin teema vuosina on Nainen ja turvallisuus. Soroptimistien kansainvälinen avustusprojekti pyrkii parantamaan Sioerra Leonelaisten naisten ja lasten elinolosuhteita. Sierra Leone on yksi maailman köyhimmistä maista. Tapasin kuokkalalaisia soroptimisteja Naistenpäivän tilaisuudessa Nikolainsalissa, jossa he olivat esittelemässä järjestöään, jonka perusperiaatteita on, että jäseneksi kutsutaan ja että kutakin ammattikuntaa tai toimialaa edustaa yksi jäsen. Kuokkalan rakentamissuunnitelmia Kuokkalan sosialidemokraatit järjestivät tilaisuuden Kuokkalan tulevasta rakentamisesta, Mukana tilaisuudessa oli kaupungin kaavoitusarkkitehti Anne Sandelin. Hän kertoi, että Jyväskylän tulee olla houkutteleva asuinalue koko Euroopan mittakaavassa. Kaupungin tulee tarjota erilaisia asuinpaikkoja ja palveluja tänne muuttaville perheille. Kuokkalassa rakentamista on hillitty, koska palvelut ovat täynnä. Koulut, päiväkodit ja terveyspalvelut ovat täynnä. Alueelle on tulossa uusia asuinalueita, Jokivarsi, Ylistönmäentie, Tanhukaari, Tikanranta. Monet niistä ovat rantapaikkoja. Tontit ovat kaavoitettu pientaloille, rivitaloille ja pienkerrostaloille. Kuokkalan kivilouhimon seudulle on suunniteltu senioriasumista. Kuvat alueista ovat nähtävissä kaupungin viranhaltijoilla. Joistakin suunnitelluista alueista kuten Ylistönmäentien alueesta ovat asukkaat antaneet muistutuksen, mutta niillä ei ole alueen kehitykselle merkitystä. Esimerkiksi Ylistönmäentien kaava olisi asukkaiden kannalta huonompi ratkaisu. Kuokkalan kehätiestä on myös valitettu ja se hidastaa hieman sen valmistumista. Tilapalvelu myy Ainolan ja Survo-Korpelan Tilapalvelu on laittanut myyntiin Ainolan tanssilavan ympärillä olevan tontin. Tilassa on suojeltu tanssilava ja museovirasto on esittänyt myös Ainolan muuta aluetta suojeltavaksi. Myös Survo-Korpelan tilan seutu on laitettu myyntiin ja sekin on suojeltu. Ainoastaan kansalaisten mielipide voi estää alueiden tuhoutumisen. Alueiden jääminen asukkaiden käyttöön on poliittinen kysymys ja se nousee yhdeksi kunnallisvaaliteemaksi Kuokkalan alueella. Sen sijaan kaupunki ei aio kaavoittaa esimerkiksi Sippulanniemen golfkenttää. Kuokkalan kartanon lähistölle on kaavoitettu myös palloilukenttä: Ristonmaalle tulee kaupungin toinen paloasema. Mutta missä tavallinen palkansaaja asuu Yhteiskuntapoliittisesti on pidetty tärkeänä, että sosiaalisesti eri ryhmät asuisivat samoilla alueilla. Näin on estetty slummiutuminen. Jyväskylässä aikaisemmin on pyritty toteuttamaan kaava, jossa eri asuinalueille on tarpeeksi vuokra-asuntoja. Aarre Mäkelä kysyikin, mitä kaavoitetuista asunnoista voi ostaa henkilö, joka tienaa paritonnia kuussa? Tai mitä asuntoja voi ostaa perhe, jonka molemmat puolisot tienaavat sen paritonnia? Kaikki kaavoitetut asunnot tuntuvat olevan kovan ja vieläpä ison rahan taloja. Vielä vaikeampi kysymys on, missä tulevassa asuu henkilö, joka tienaa tonnin tai elää toimeentulotuella. Jyväskylä tarvitsee siivoojia, lasten-, ja vanhusten hoitajia ja myyjiä. Mutta missä he asuvat. Leo Turunen

6 6 KUOKKANEN - HUHTIKUU 2008 Liikuttavan hyviä duuneja Kuvat ja teksti Topias Ahlgren harjoitteli perävaunullisen rekan peruuttamista. Tuukka Siniluhta nosti lavan 340 senttiin. Tavoitteena oli tasan kolme metriä. Tuukasta tulee kitaransoittaja. Kimmo Jakosuo rekan kopissa. Juha Peltonen (oik.) opastaa. Kuokkalan koululla oli torstaina 6.3. koko koulupäivän kestävä mm. Opetusministeriön kustantama Kuljetusalan Road Show - tapahtuma. Kaikki 7. - ja 8.-luokkalaiset sekä osa 9.-luokkalaisista osallistui tapahtumaan. Road show kiertää ympäri maata esitellen yläasteikäisille kuljetusalaa, joka tarvitsee koulutettuja ammattilaisia töihin. Oppilaat kulkivat ryhmissä rasteiksi laadituilla tehtäväpisteillä ja kokeilivat kuljetusalan ammattilaisilta vaadittavia taitoja. Vähälä Yhtiöitten Jarmo Sorvari kertoi, että kuljetusalan ammatit eivät enää tarvitse raakaa voimaa joten ala soveltuu hyvin myös naisille. Palkkaus on hyvä, tasa- arvoinen. Juha Peltonen Kuljetusliike Taipaleesta opasti koululaisia turvallisuusrastilla. Oppilaat kokeilivat rekassa kuskin paikalla istuen näkyvyyttä. Kuinka kaukana jalankulkijan pitää olla rekan keulasta katsoen, että kuljettaja Rekan nupista ei niin vain näekään katua ylittäviä jalankulkijoita. hänet Näistä tytöistä voi tulla vaikka sähköasentajia. Jarmo Sorvarin mielestä kuljetusala sopii erinomaisen hyvin myös naisille. Veikko Roiko-Jokela, 7E:n luokanvalvoja, seurasi oppilaittensa suorituksia rasteilla. näkee Aika kaukana! Käytössä ollut auto oli kaksi vuotta vanha. mittariin kertyneiden kilometrien perusteella se oli kuitenkin kiertänyt 8 kertaa maapallon ympäri. Lisäksi tehtäviin kuului kuorman kiinnittäminen niin että se varmasti pysyy paikallaan. Oppilaat kokeilivat taljan kiinnittämistä tavoitteena vähintään 500 kilon kiristyslujuus. Motto: Kuljetusalalla liikuttavan hyviä duuneja! Heidi Derakhshan, Janette Viinikainen, Adina Salerto, Jenna Pylkkänen ja Annina Kauppinen. Tytöt vielä miettivät mitä heistä tulee. Taljan kiinnittäminen vaatii voimaa.

7 Teitä ja aitovieriä 7 KIRSTI LESKINEN Ainolantie Uuden Jyväskylän myötä kadunnimistöä uusitaan. Ainolantien varrella asuvana kuokkalalaisena minulla on kaksi toivetta liittyen teiden nimiin. Vaikka nykyinen Ainolantie ei vastaakaan alkuperäisen tien linjausta, sen historiallinen merkitys on olemassa. Vanha tie kulki nykyisen Ainolan aitovierellä kulkevan Karkelopolun paikkeilla. Ainolantie saisi siis jäädä ja Julius Johnsonin tulisi saada nimisensä tie tai katu Kuokkalaan. Ainola kuului Kekkolan perintötilaan aina vuoteen 1893 asti. Tuolloin Joonas Ylistön konkurssihuutokaupassa alueen osti Kuokkalan kartanon patruuna, Julius Johnson. Johnson puolestaan myi palstan 1907 urkuri Juho Tommilalle ja se sai nimen Ainola. Vuonna 1913 Ainolan ympäristö, joka oli kartanon laidunmaita ja metsää, palstoitettiin. Siinä yhteydessä syntyi Ainolantie, jonka varrelle rakennettiin kolme taloa ja Lehtorannantie, kaksi taloa. Ainolantie 8:ssa sijaitsi Jonas Heiskan kauppias Girsenin tyttärille suunnittelema huvila, jossa vietettiin kultturellia kesäelämää. Huvilan vieraina nähtiin mm. Martti Korpilahti, Hanna Parviainen, Wivi Lönn ja Ilmari Hannikainen. Eino Tuoran tontilta tehtiin Ainolanraitti talkoilla Ainolantie jatkumaan tanssilavalle saakka. Ennen kuin Ainolasta, os. Ainolantie 7, tuli tanssilavakulttuurin kehto, se oli mm. suojeluskunnan omistuksessa ja toimi kesäsiirtolana. Työväenyhdistyksen jäsenistön kesänviettopaikaksi se päätyi Jyväskyläläisenä erikoisuutena voitaneen pitää Ainolan ostoa ja myyntiä vuonna Kuinka oli mahdollista, että suojeluskunta ja työväenyhdistys tekivät keskinäistä kauppaa niin pian kansalaissodan jälkeen? Ainolan suojeltu kahdeksankulmainen tanssilava rakennettiin vuonna 1941, mutta sodan takia siellä pidettiin ensimmäiset tanssit vasta kesällä 1945, Tanssilavantie sodan päättymisen jälkeen. Ne juhannustanssit olivat ikimuistoiset ja väkeä oli enemmän kuin koskaan. Dallape soitti ja lippuja myytiin 3700! Ainolan parhaat tanssivuodet olivat luvun lopulla. Tanssijoita kävi kesän 1967 aikana Ainola on ollut ja on merkittävä osa jyväskyläläistä arjen kulttuuria, tavallisen ihmisen historiaa. Nykyisin Ainolassa tanssitaan enää juhannuksena. LC Kuokkala Pian 100 vuotta täyttävä Jyväskylän Työväen Teatteri toimii Ainolan kesäteatterissa 27. kesää. Lasten kesäleirejä siellä pidetään yhä edelleen. Kuokkalan yhteisöllisyyttä tukevan toiminnan puistoalueena se on vertaansa vailla. Julius Johnsonin tie Girsenin tie Eino Tuoran tie Julius Johnson ( ) syntyi Sundissa, Ahvenanmaalla tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1845, venäläisen sotilaan ja ahvenanmaalaisen piikatytön pojaksi. Oolannin sota jätti kuusivuotiaan Juliuksen isättömäksi ja äidittömäksi. Äiti seurasi ajan tavan mukaan sotavankeuteen joutunutta miestään, Juliuksen isää, Ranskaan. Julius Johnsonin tie Lionsclub Jyväskylä/Kuokkala lahjoitti Taikalampun päiväkodin lapsille turvaliivit (50 kpl) maanantaina Lasten turvallisuus liikenteessä on yksi Kuokkalan Lionsclubin teemoista kuluvalla kaudella. Varoja on kerätty mm. perinteisellä laskiastapahtumalla Yrttisuon perhepuistossa. Klubin tavoitteena on hankkia kaikille Kuokkalan alueen päiväkotien lapsille turvaliivit lähivuosien aikana. LC Jyväskylä/Kuokkala on perustettu ja ensimmäinen virallinen klubikokous (Charter Night) oli eli tuleva kausi on klubin 20 v juhlavuosi. Kuvassa lahjoituksen luovutti klubin nuorisovastaava Lauri Koskinen ja liivejä vastaanottamassa päiväkodin johtaja Päivi Koivisto. Mannekiineina Taikalampun lapsista Saara Aftab, Riku Marttinen, Riikka Simpanen ja Elias Valjakka. Kuva ja teksti: Tapio Sivonen Julius sai enostaan varaisän. Enon kaupassa työskennellessään hän oppi tilinpidon alkeita. Lapsuus ja nuoruus eivät olleet helppoja. Venäläisen sotavangin ja ahvenanmaalaisen piian lapsena hän koki varmasti syrjintää ja kiusaamista. Täytettyään 14 Julius muutti pois Ahvenanmaalta. Hän otti käyttöön sukunimen Johnson. Hän ryhtyi kirjanpitäjäksi Latokartanon tilalle Perniössä. Latokartanon ruukki oli osa Fiskarsia, joten nuori Julius sai varsin monipuolisen koulutuksen ja kokemuksen tulevaa yrittäjän uraansa ajatellen. Juliuksen kielitaito karttui venäjän ja ruotsin lisäksi suomen kielellä. Julius eteni liikemiesurallaan kohti vaurautta ja vaikutusvaltaa. Tähän häntä auttoi oma kyvykkyys ja enon suositukset. Halkokauppojen myötä hän saapui Vaajakoskelle. Kuokkalan saha tuli hänen omistukseensa vuonna Julius oli 35-vuotias. Kuokkalan saha sähköistettiin parikymmentä vuotta ennen muuta Jyväskylää. Se teki kuitenkin Jyväskylästä sähkönkäytön edelläkävijöitä Euroopassa. Johnsonista tuli vaikutusvaltainen kaupunkilainen. Hän omisti useita kiinteistöjä kaupungissa, rakennutti sen ensimmäisen kivitalon. Hän omisti Kuokkalassa 300 hehtaaria maata, neljäsosan Kuokkalaa. Hänet valittiin valtuusmieheksi useamm a n kerran. H ä n toimi myös valtuuston puheenjohtajana ja kaupungin tilintarkastajana. Hänen ansionaan voidaan pitää rautatien saamista Jyväskylään. Johnson kuoli Hänen hautansa on kaupungin vanhalla hautausmaalla. Johnsonin lahjoittama oli kaupunginkirkon ensimmäinen alttaritaulu, Eero Järnefeltin maalaama Jeesus kulkee vetten päällä, jota seurakuntalaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet ja niin se päätyi maaseurakunnan kirkkoon. Ja nyt lopulta kuntien ja seurakuntien yhdistyessä Johnsonin haluamaan asemaan kaupunginkirkon alttaritauluksi. Lähteet: Kuokkalan patruuna, Jorma Kuokkala-kirjaa saatavilla Yhteispalvelusta á 20. Kuokkalan patruuna ja Tanssilavan luona kirjoja myynnissä Kuokkalan Kartanossa. Tuomi-Nikula, kuvitus Anita Polkutie, Minerva Kustannus, 2007 Kuokkala-kirja toim. Esa Sironen, julkaisija Kuokkalan Asukkaat, kustantaja Vexi Consulting, 2002 Tanssilavan luona toim. Henna Mikkola, kustantaja Minerva Kustannus, 2005 Samannimisiä teitä Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, Korpilahdella ja Toivakassa on joukko samannimisiä teitä. Osa teiden nimistä muuttuu. Nimiehdotuksia voi tehdä. Niiden tulee olla perillä viimeistään klo Ne osoitetaan seuraaville henkilöille. juha.parviainen@jkl.fi ari.heinonen@jklmlk.fi Martti.halonen@muurame.fi vuokko.rantanen@korpilahti.fi jouko.reinikainen@toivakka.fi Seuraavassa lista niistä Kuokkalan, Väinölän ja Äijälän alueen teiden nimistä, joista osa muuttaa nimeään, osa säilyy ja muutos tapahtuu muualla. Ainolantie Ainolassa muuttaa Hannantie Suuruspäässä muuttaa Matinkuja Ristonmaalla muttaa Saarikonpolku Ruulahdessa muuttaa Vilpunkuja Ristonmaalla muuttaa Lahdentie Ristonmaalla säilyy Mäntyniementie Nenäinniemessä säilyy Ristontie Ristonmaalla säilyy Riihimäentie Samulinniemessä säilyy Siltakatu Kuokkalassa säilyy Sulkulantie Kuokkalassa säilyy Alhontie Väinölässä muuttaa Jaakontie Väinölässä muuttaa Palotie Jyskänvuorella Äijälässä muuttaa Poikkitie Jyskänvuorella muuttaa Rajalantie Jyskänvuorella Äijälässä muuttaa Vanhansillantie Äijälässä muuttaa Kohti Uutta Jyväskylää Jyväskylän työvaliokuntaan ja sen toimialueryhmiin kuuluvat kuokkalalaiset jäsenet. Veijo Koskinen on työvaliokunnan puheenjohtaja ja Juhani Starczewski sen jäsen. Yhdyskuntatoimen toimialueryhmään kuuluu jäsenenä Matti Timlin ja talous- ja investointiryhmään varajäseninä Aila Kruus ja.

8 8 Vanhoja valokuvia KUOKKANEN - HUHTIKUU 2008 Kreivitär Marizan ensi-ilta Teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Satu Saikkonen ojentaa kukkia kiitokseksi työharjoittelunsa päättäneelle Lilja Jurinalle. Los Piratos Teatteriyhdistyksen hallituksen jäsen Jaakko Leskinen avaa näyttelyn. Lilja Jurinan (oik.) ja Elina Titskayan avustamana. Jyväskylän Työväen Teatterin ensimmäiset sata vuotta täyttyy parin vuoden kuluttua, marraskuussa Vankka työväenteatterilainen Antero Leppänen toi teatterille laatikollisen vanhoja valokuvia. Arkistoimattomien valokuvien ja leikkeiden joukossa oli monia aarteeksikin luettavia. Vanhin valokuvalöytö oli vuodelta 1919, Charleyn täti näytelmästä. Monissa kuvissa oli tallella vuosiluvun lisäksi ohjaajan ja näyttelijöiden nimet. Valokuvista, vanhoista ja uudemmista on koottu pieni näyttely Ainolan kahvilan seinille. Samoin leikekirjat on laitettu esille. Valokuvien ja leikekirjojen kokoamisesta vastasi Lilja Jurina Tanja Ariolan, Kirsti Leskisen, Elina Titskayan ja Pertti Rasasen kanssa. Avajaisyleisö tutkii vanhoja, arvokkaita valokuvia Tiramisurahka 150g taloussuklaata 2dl kuohukermaa 2dl rahkaa n. 5 kpl täytekeksiä (domino) 0,5 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria Vatkaa kuohukerma vaahdoksi. Lisää rahka, sokeria ja vaniljasokeria. Murskaa suklaa ja keksit pieniksi. Sekoita suklaan ja keksin murut kerman ja rahkan joukkoon. Laita tarjoiluastiaan ja noin 15 minuutiksi jääkaappiin. Tarjoile ja nauti! Merihenkisessä lavastuksessa tapahtuva mukaansa tempaava merirosvoseikkailu rakentuu draamallisesta kerronnasta ja menevästä merirosvomusiikista. Konsertin pääsymaksuista saatu tuotto käytetään soittimien ja urheiluvälineiden hankintaan Kuokkalan alueen päiväkoteihin. Kapteeni Olli Liimatainen (oik.) ja Kokki Janne Jukarainen. Soitin- ja keitinyhtye Los Piratos esiintyi Kuokkalan alueen lapsille 6.3. Pohjanlammen koulun juhlasalissa. Yhtyeen Kapteeni, Olli Liimatainen ja Kokki, Janne Jukarainen keittivät kokoon hauskan ja vauhdikkaan merirosvoseikkailun laulaen, soittaen ja tanssien. Lisämausteen esitykseen toivat kaksikon hullunkuriset jutut. lapset ja aikuiset otettiin mukaan räiskyvään menoon. salin akustiikka ei erityisemmin tukenut laulua, mutta se ei menoa haitannut. Aikuiset näyttivät osaavan laulujen sanat ulkoa. Päiväkoti Aarresaari Taru, Julia ja Emmi Lampinen olivat ensinmäistä kertaa Los Piratosin konserissa ja tykkäsivät kovasti. Tosin Julia oli kysynyt lähtiessä että saako siellä varmasti tanssia. Ja kyllä, hän sai! Los Piratoksen merirosvojem ja Aarresaari-päiväkotien juuret ovat syvällä Kuokkalan mullissa. Päiväkoti Aarresaari on toimintansa Kuokkalassa aloittanut yksityinen musiikkiin, liikuntaan ja seikkailukasvatukseen erikoistunut päiväkoti. Kotiranta-rakkaus Kuokkalaan on säilynyt, vaikka toiminta uusien päiväkotien myötä on laajentunut Mannilaan ja Laukaaseen. Jukarainen ja Liimatainen pitävät päiväkoti aaarresaaren kummitäteinä Pohjanlammen päiväkodin johtajaa Seija Mattilaa ja Kuokkalan toimintakeskuksen silloista johtajaa Riitta Rajala-Sillanderia. niinpä konsertin pääsymaksuista saatu tuotto käytetään soittimien ja urheiluvälineiden hankintaan Kuokkalan alueen päiväkoteihin.

9 Maija Hapuoja - The Voice 9 Keijo Pennanen Aila Lavaste: Laulun rajatonta juhlaa- Maija Hapuoja 40 vuotta laulaen! Konsertti Yliopiston juhlasalissa 5.4. klo 14. KIRSTI LESKINEN Maija Hapuoja syntyi 1948 Oulussa musiikilliseen perheeseen. Isä Jukka Hapuoja oli kapellimestari ja kaikki viisi lasta soittivat. Perhe asui Jyväskylässä vuosina Jukka Hapuojan toimiessa täällä kaupunginorkesterin kapellimestarina. Tällä Jyväskylän reissullaan Maija Hapuoja on nyt ollut kahdeksan vuotta. Koti on muuttanut kaupungin keskustasta Ainolanrantaan pari vuotta sitten. Hapuoja opettaa pop- ja jazz-laulua Jyväskylän ammattiopiston konservatoriossa. Samalla kun juhlii täysiä vuosikymmeniään, Hapuoja juhlistaa 40-vuotista taiteilijan uraansa konsertoimalla Jyväskylän Yliopiston juhlasalissa ja Popparissa pidettävillä taiteilijajuhlajameilla. Hapuoja sanoo saaneensa musiikilliseen matkaansa hyvät eväät. Olen syntynyt onnellisten tähtien alla, minua on kannustettu luovuuteen, olen saanut tehdä musiikkia. Ihan suoraviivaista laulajan taipaleelle asettuminen ei ollut. Aluksi hän opiskeli pianonsoittoa. Puoli vuotta ennen valmistumistaan Sibelius Akatemiasta Hapuoja lopetti pianonsoiton. Kyllästyin, sanoo hän nyt. Mutta ehkäpä laulaminen vain alkoi vaatia pontevammin osuuttaan. Sarmannon satakieli Yhteistyö säveltäjä ja muusikko Heikki Sarmannon kanssa on jatkunut vuosikymmeniä ja vei ympäri maailmaa. Huippuhetkiä koettiin New Yorkissa 1978, jolloin siellä esitettiin Sarmannon Duke Ellingtonin muistolle säveltämä New hope jazz mass. Konsertit olivat loppuunmyytyjä, vastaanotto huikeaa, muistelee Hapuoja noita aikoja. Lähellä Pariisia pidetyillä jazzfestivaaleilla Hapuoja lauloi Kaksi vanhaa varista. Hän opetteli laulun foneettisesti ranskaksi ja yleisö ulvoi! Konserttimatkoilla ehdittiin joskus kuuntelemaan muidenkin esityksiä. Erityisesti Argentiinan matkalla koettuja tangokonsertteja Hapuoja muistelee vieläkin haltioituneena. En elämässäni unohda niitä tangokonsertteja. Pienissä saleissa vanhat vihreät seinät, Joka kerta nautin kun menen lavalle. Tekemisen riemu laulamisen palo, siihen olen syntynyt. Palo lavalle. Saa antaa ihmisille jotain mietittävää vielä illallakin. Kun antaa niin saa. joista olivat rappaukset tippuneet, vanhoja miehiä ja naisia sekä laulajina että yleisönä. Niin käsittämättömän hienoja, tavalliset ihmiset. Näinä vuosina Maija Hapuojaan liitettiin lehtiartikkeleissa monia laatusanoja: fuusiojazzin Grand Old Dame, melodinen jazzlaulaja, illan kuningatar, voittoisa solisti, ainutlaatuinen, Sarmannon satakieli, vuosikymmenen ääni, The Voice samannimisen levytyksen mukaan. Opiskelin New Yorkissa apurahalla useampaankin otteeseen. Yhden reissun aikana kävin 20 eri opettajalla, se oli tosi mielenkiintoinen retki. 20:stä vain yksi opetti tekniikkaa. Ihmettelin sitä suuresti. Laulunopettajana en voi koskaan liikaa korostaa oikean tekniikan tärkeyttä. Ilman sitä ääni ei kestä. Näitä äänihuuliongelmaisia laulajia on todella paljon. Se saattaa jopa katkaista monen hyvin alkaneen uran. Opettamisen vietti Vietti vai mikä, pohtii Hapuoja innostustaan opettajan työhön. Olen koko ikäni rakastanut opettamista, alle 10-vuotiaasta alkaen. Pianonsoiton tutkinnon tein valmiiksi lauluopintojen ohella. Opetin pianoa sekä klassista laulua kolmikymppiseksi asti. Kohtalo vei minut sitten kevyempään suuntaan. Vuosi 1987 oli Hapuojalle suurten muutosten vuosi. Tuli avioero ja piti päästä töihin. Häntä pyydettiin Oulunkylän Pop- ja Jazz-opistolle opettajaksi. Itkujen ja vaikeuksien kautta, siitä se lähti. Maija Hapuoja opettaa paitsi Jyväskylän konservatoriossa, kesäisin myös Nilsiässä ja Orivedellä musiikkileireillä. Opettajan työn palkitsevuutta Hapuoja toistaa puheessaan. Oppilaat innostavat, aamulla ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan, voi kokeilla erilaisia asioita. Oppilaita ja opetustunteja viikossa Maija Hapuojalla on 23. Nimekkäitä oppilaita ovat olleet mm. Jari Sillanpää, Tommi Soidinmäki, Katja Kätkä ja Essi Wuorela. Maija Hapuojan elämässä opettaja ja taiteilija elävät rinta rinnan. Joka kerta nautin kun menen lavalle. Tekemisen ilo, laulamisen palo, siihen olen syntynyt. Palo lavalle. Saa antaa ihmisille jotain mietittävää vielä illaksikin. Kun antaa niin saa, sanoo taiteilija Hapuoja. Balladityyppi Maija Hapuoja on usean vuosikymmenen ajan ollut suomalaisen kevyen laulun johtavia hahmoja. Hän ei suostu pysähtymään paikoilleen eikä tyydy yhden tyylisuunnan edustajksi. Maija Hapuoja on luotu laulamaan. Maija Hapuoja on koonnut juhlakonserttinsa Anna-Mari Kähärän säveltämistä lauluista suomalaisten runoilijoiden teksteihin. keskiössä on nainen ja hänen kaipuunsa moninaiset kohteet. kuulija viedään musiikkimatkalle, jossa nauru, kiukku, kipu ja onni leikkautuvat yllättäen toisiinsa. mukana on mm. Anna-Leena Härkösen, Arto Mellerin, Liisa Ryömän, Susanna Haaviston, Sirkka Seljan ja Erkki Mäkisen runoja. Sovituksista vastaavat Kähärän lisäksi Tessa Virta sekä solisti juhlaorkesterinsa kanssa, jossa soittavat Tapio Nykänen, Esa Jokiranta, Sakari Seppälä sekä Mika Hietala. Merkittävän työn laulupedagogina tehneen taiteilijan juhlakonsertin kuoron muodostavat hänen oppilaansa Eerika Aho, Elina Lautamäki ja Reetta Mölsä. Jokaisen kannattaa pysytellä siinä mikä tuntuu omimmalta alueelta. Minä olen balladityyppi, ehdottomasti! En voisi kuvitellakaan laulavani esim. tangoa, ääneni ei vain taivu tangoon, vakuuttaa Hapuoja. Runojen tulkkina Maija Hapuoja on esittänyt paitsi Lauri Pohjanpään Kahta vanhaa varista tuhansia kertoja kyllästymättä, myös Aaro Hellaakosken ja Eino Leinon runoja. Leinon runoihin sävelletty Moment musical, jota Hapuoja esitti yhdessä Tapani Kansan, kanssa valittiin vuoden levyksi Saarikosken teksteihin sävelletty Salakuljetettu ikoni puolestaan hurmasi Pori jazzeilla edustaen suomalaista huippua. Anna-Leena Härkösen, Arto Mellerin, Liisa Ryömän, Susanna Haaviston, Sirkka Seljan ja Erkki Mäkisen runoja kuullaan Anna-Mari Kähärän sävellyksinä 40-vuotistaiteilijakonsertissa. Anja Porion runoihin laadittu Maija Hapuojan 50-vuotisjuhlakonsertti Elämäni keski-iässä villinä ja vapaana oli vuonna 2002 Jyväskylän kaupunginteatterissakin nähty, perin suosittu esitys. Porion runot levällään lattialla: Hapuoja poimi niistä ne, jotka olivat suoraan minun elämästäni. Sävellykset runoihin tekivät Heikki Sarmanto, Jukka Linkola, Anna-Mari Kähärä ja Carita Holmström. Hapuojan ohjelmistoon ovat myös kuuluneet niin lastenlaulut kuin virret ja joululaulutkin. Yhteisiä esiintymisiä hänellä on ollut myös Jari Sillanpään Maija Hapuojan 40v. taiteilijajuhlajamit Klo Popparissa (entinen Jazz Bar) kanssa. Tampere- talolla pidetyn konsertin jälkeen tuli ihailijapostia, jossa sanottiin: Kiitos loistavat solistit Maija ja Jari. Olette te sellainen pari, ettei teitä voita kukaan edes Batman. Hermolepolandia Maija Hapuojalla on mökki Kannonkoskella, jossa uidaan, saunotaan, istutaan nuotiolla. Hapuoja kutsuukin mökkiään hermolepolandiaksi. Siellä voi nauttia hiljaisuudesta: Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän kaipaa hiljaisuutta. Joskin mökillä tulee tehtyä raavastakin työtä. Viime kesänä maalasin lattioita ja kärräsin kiviä, kertoo Hapuoja hymyillen. Kolmen lastenlapsen kanssa elämään kuuluu myös askartelua, leikkiä ja höpöttelyä. HAAVE: Saisi elää terveen vanhuuden, ilman isompia järkytyksiä. Kuokkalalainen Kuvassa (vas.) kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen ja kaupunginjohtaja Markku Anderson, jota Aarre Mäkelä parhaillaan kättelee. Kuka olet, mistä tulet? Olen Aarre Mäkelä, eläkkeellä oleva yli-insinööri ( ), lähtöisin Satakunnasta, Kankaanpäästä. Koulutukseni on sähköinsinööri ja opettaja. Missä asut, kuinka kauan? Asun Kuokkalan Ristikivessä vuodesta 1983 lähtien. Perheesi? Perheeseeni kuuluu vaimo, joka on hiljattain jäänyt eläkkeelle Jyväskylän kaupungin perhepäivähoitajan tehtävästä. Minulla on kolme täysi-ikäistä poikaa, jotka työskentelevät teknisillä aloilla Jyväskylän seudulla. Lisäksi minulla on kaksi lastenlasta. Luottamustoimet? Olen Jyväskylän Energiyhtiöiden hallituksen varapuheenjohtaja ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsen. Muita luottamus toimia ovat Eläkkeensaajat EKL:ry:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja ja Kuokkalan Ikinuoret ry:n puheenjohtaja. Muille harrastuksille ei jää paljoa aikaa, mutta jos jää, ratkon ristisanoja ja sudokuja. Mikä Kuokkalassa parasta, mikä kaipaisi kohennusta? Kuokkalassa on parasta se, että voi asua omakotitalossa, keskellä kaupunkia, järven rannalla lähes luonnontilaisessa metsikössä. Infrasruktuurissa on vielä rakentamista ja joissakin palveluissa vakavia puutteita. Ajatuksia uudesta kunnasta? Suur-Jyväskylä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Valitettavasti kunnalliseen itsehallintoon kuuluva muutoksenhaku haittaa, hidastaa ja lisää kustannuksia hyvien hankkeiden toteuttamisessa. Sinut palkittiin yliinsinöörin tittelillä? Esityksen arvonimestä on varmaankin tehnyt Jyväskylän Energia Oy. Jyväskylän kaupunki jakoi ansiomerkkejä ja palkintoja Aarre Mäkelälle myönnettiin yliinsinöörin arvonimi.

10 10 Matkalla KUOKKANEN - HUHTIKUU 2008 Matka Filippiineille kellä setä Fron ja täti Grace, jotka ovat Lapitanin sukua ja meidän isäntämme Manilassa. Saavuttuamme oli pimeää, mutta kunnon näkemyksen paikasta saimme vasta aamulla, jolloin 12 miljoonan kaupungin asukkaat kurvailivat autoillaan kaduille ja ilmakin oli, hyvin hyvin saastunuttta. Jos joku nykyään valittaa meille, että Suomessa on ruuhkaa, mielelellään lähettäisimme hänet tuota pikaa Manilaan kokemaan TODELLISTA ruuhkaa. On aivan uskomatonta, että kaiken ruuhkan keskellä ihmiset uskaltavat kiertää autojen välissä ja myyda lehtiä, vettä, namuja, Jeepney- julkinen liikenne Filippiineillä. Olen odottanut tätä matkaa jo todella pitkään. Kesästä asti odotin, että matka tulee toteutumaan ja kun näin vilahduksen lentolipuista, alkoi ajan laskenta. Joku voisi kuitenkin kysyä: Miksi juuri Filippiinit? Vastaus on yksinkertainen: kihlattuni on sieltä kotoisin. Toisena syynä oli Lapitanien ensimmäinen sukukokous juuri joulun alla, joka tarkoitti sitä, että kakki Lapitanit ympäri maailmaa kokoontuisivat samaan aikaan. Tiesin, että matkasta tulee elämäni suuri seikkailu varsinkin sen jälkeen kun kihlattuni äiti Gloria Lapitan Ashtiani näytti tuhansia kuvia maan kauneudesta ja 26 päivän mittaisen matkasuunnitelman. Matkamme alkoi maanantaina Matkan lähtijöitä olivat minä itse, kihlattuni Farhad Ashtiani, hänen nuorempi siskonsa Jaleh ja äitinsä Gloria. Farhadin kaksoissisko Hajar ei päässyt mukaan, sillä hän jäi harjoittelemaan naisten SM-painia varten Kanadaan. Suuntasimme kohti Helsinkiä, josta ensimmäinen lento Finnairilla odottikin meitä Frankfurttiin. Saavuimme Frankfurttiin parin tunnin kuluttua, josta välilento Qatariin alkoi. Upea Qatar Airlines lennätti meidät Dohan aavikkolentokentälle, siellä aloitimme turhien talvitakkien poiston, sillä ulkolämpötila klo. Lapitanien lastenlapset vasemmalta Susanna Holitz, Farhad ja Jaleh Ashtiani, Brian Jaramillo, Julie Ann Holitz, Justyna Marciniak, Clifford Jaramillo ja edessä Ricky-Rick Jaramillo 6.00 aamulla oli jo +18 C. Seuraavana kohteena oli vihdoin ja viimein päätepysäkki Manila, Filippiinien pääkaupunki. Matkamme kesti kokonaisuudessaan 16 tuntia. Saavuimme Manilaan keskiyön aikaan, josta huomasimme jättimäisen ihmistungoksen. Saimme heti kokea sen, että Filippiinit on asukasmäärältään 90 miljoonaa ihmistä. Kentällä meitä odotti ihmismassan kes- tupakkaa jne. Ruuhkan keskeltä löytyvät myös aivan upeat, värikkäät Jeepit (englanniksi Jeepney). Jeeppi on Filippinien virallinen kulkuväline ja sillä on upeaa matkustaa. Manila Kuvassa Glorian isän Alfredo Lapitanin lapsenlapset sekä Glorian sisar Marites Lapitan-Jaramillo sekä Justyna Marciniaik Lapitanien suuressa sukujuhlassa (Reunion Gala), joka järjestettiin nyt ensimmäisen kerran. Sukua oli paikalla eripuolilta maailmaa useita satoja. Juhlat olivat kolmipäiväiset. Ensimmäinen päivä oli lapsien. Toinen päivä oli hyväntekeväisyyspäivä. Tuolloin suvun lääkärit ja sairaanhoitajat antoivat ilmaista apua sitä tarvitseville. Kolmantena päivänä oli sitten yhteinen juhla. on valitettavasti täynnä toispuoleisuutta: rikkaat ja todella köyhät ovat metrin päästä toisistaan muodostaen köyhyyden ja rikkauden todellisen kontrastin. Menimme myös viettämään syntymäpäiväjuhlia ravintolassa Taal-tulivuoren läheisyydessä, joka sijaitsi 50km Manilasta etelään. Taal-tulivuori on maailman pienin tulivuori ja se oli huikea näky! Ravintolassa söimme kaikkia eksoottisia meren antimia ja paras kaikesta oli tuore kookospähkinä. Lisäksi saimme myös bändin soittamaan paikallisia klassikoita pöydän ääressä. Muutaman päivän oleskelun jälkeen suuntasimme matkamme kohti kotikaupunkia Baguiota. Matka sinne kesti bussilla n.5h. Saapuessamme Baguioon, havaitsimme alueen olevan vuoristoinen ja kukkulamainen. Havaitsimme myös sen, että kaupunki on niin korkealla, että pilvet ovat melkein samalla korkeudella. Perille päästyämme oli koko Lapitanien per- Bonjour Paris! Eiffel-torni rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten vuonna KIRSTI LESKINEN Kun Pariisin Diesneyland puiston 15-vuotisjuhlatarjouksia alkoi näkyä lehdissä, Mikki Hiiri sisälläni ryhtyi kuiskuttelemaan, eikö olisikin aika pistäytyä keväisessä Pariisissa. Porukkaan liittyivät ystäväni Tiina ja pojat Niilo (9) ja Iisakki (6), sisareni Hilkka, Tiinan serkku Teija ja Teijan siskonpoika Jori (14). Pääsiäistä edeltävä viikko järjestyi kaikille vapaaksi. Lennot ja hotelli varattiin netistä. Halpalentoyhtiöiden aikataulut eivät matkalaisten aikatauluihin passanneet, joten va- Eiffel-tornista näkee yli 60 kilometrin päähän. Parc Disneyland, Welcome! Notre Damen katedraali valmistui Kuvat Da Vincin Mona Lisa on tarkoin suojattu. rasimme lennot Finnairilta. Sen verran aikaa kului jahkailuun, että ihan kaikille ei riittänyt edullisimpia paikkoja. Keskimäärin lennot maksoivat 303 euroa aikuisilta ja 242 euroa lapsilta (halvin 224 euroa). Hotellibookaus netissä oli oma urakkansa. Aluksi laajan tarjonnan, lopuksi tarjonnan hupenemisen vuoksi. Lopulta varasimme 3 huonetta Hotelli Babysta, joka sijaitsi kahden kilometrin päässä Notre Damesta ja Louvresta. Kahden hengen huone 5 yöksi maksoi 425 euroa ja kolmen hengen huone 475 euroa (42,5 eur/yö/aikuinen). Aamiainen ei kuulunut hintaan. Muutamana aamuna kävimme läheisissä brasserioissa kahvilla, kaakaolla ja voisarvilla. Tämä continental breakfast maksoi 7-8 euroa/hlö. Hotellin 6 euroa maksava aamiaistarjoilu osoittautui lopulta hinta- laatusuhteeltaan parhaaksi. Eiffel-torni oli ensimmäinen tutustumiskohteemme. Sisäänpääsymaksu oli aikuiselta 12 euroa ja lapselta 7,80. Mutta kun pitkän jonotuksen päätteeksi huipulle pääsimme, oli se sen arvoista. Sää oli melko kirkas ja näkyvyys ylsi yli 60 kilometrin päähän. Ylösnousu lasiseinäisissä hisseissä oli huikea kokemus, vallankin kun tornin lievä huojunta alkoi ylhäällä tuntua. Torni on 324 metriä korkea. Kahden päivän Open Tourbussilla ajelu osoittautui sekin hintansa väärtiksi (aikuinen 29, lapsi 13 ). Pitkin Champs Elyseetä Concorde aukiolta kohti Riemukaarta! Montmartre ei kuulunut varsinaisiin tutustumiskohteisiimme, mutta Punaisen Myllyn kekottaminen talon katolla ohi ajaessa oli kuitenkin kiehtova näky. Keskustan ravintola Maxim s, se josta prinsessa Diana lähti kohtalokkaalle matkalleen, herätti kylmiä väreitä Pohjanmereltä puhallelleessa hyytävässä tuulessa. Disneyland puisto Marne-la-Valleessa sijaitsi puolen tunnin metro/r-juna matkan päässä Pariisin keskustasta. Huvipuisto ei houkuttele halvoilla hinnoillaan, vaan ties millä (?). Kahden päivän kahden puiston lippu (Park Disneyland, Disney Studiot) maksoi aikuiselta 105 euroa ja lapsilta 89 euroa. Täydet kaksi päivää siellä kuluivat. Studiovierailu jäi melko lyhyeksi molempina päivinä. Aika yksinkertaisesti loppui kesken. Jorin toivomuksesta päätimme vierailun Disneylandissa veneajeluun karibian merirosvojen luolassa. Siihen ei liittynyt vauhtia eikä vaarallisia tilanteita, kuten Big Thunder Mountain -vuoristoradadassa tai Spa-

11 11 Baguio City, taloja vuorenrinteillä. Gloria Lapitanin veljen kotikaupunki. he meitä odottamassa. Tämä oli minun kihlatulle ensimmäinen kerta 16 vuoteen, jolloin hän palasi hetkeksi syntymäkaupunkiinsa ja jolloin hän näki myös perheensä. Minulle ensikertalaisena kaikki oletetusti olivat tuntemattomia, vaikka kuvissa olleet kasvot muistuttivat mieltäni siitä, etteivät he niin tuntemattomia ole sittenkään. Ydinperheeseen kuuluvat Glorian lisäksi hänen kaksi siskoa, jotka asuvat Itävallassa ja Hong Kongissa, sekä yksi veli, joka asuu Baguiossa perheen omistamassa kolmikerroksisessa talossa. Kaikilla heillä oli omat perheensä ja talonhoitajansa mukana. He kaikki loivat uskomattoman tunnelman taloon, jossa kaikki viihtyivät. Oleskelun aikana tutustuimme tarkemmin Bagiuokaupunkiin. Kävimme kiertelemässä mm. luonnonpuistossa, jossa alkuasukkaat ovat aikoinaan asunneet. Vierailimme käräjäoikeustalolle, missä Gloria oli töissä, sekä Farhadin ja Hajarin entisessä peruskoulussa. Kävimme myös paikallisessa upeassa katedraalissa ja suuressa ostoskeskuksessa, josta näkyy Baguio kokonaisuudessaan. Lisäksi vierailimme useampiin turistikohteisiin kuten Mines View, Botanical Garden. Keskustassa on muutaman ostoskeskuksen lisäksi satoja putiikkeja, josta saa ääremmäisen halpoja tuotteita. Vietimme jouluaikaa Bagiuossa. Ei ole mitään niin iloista ja täynnä riemua kuin filippiniläisessä joulunvietossa. Mutta sattui jotain ikävää, sillä joulumessun jälkeen yhdelle huoneeseemme murtauduttiin ja meiltä ryöstettiin matkapuhelimet, korut ja rahaa. Poliisit tekivät jutusta rapotin, mutta mitään ei ole selvitetty. Joulun jälkeen suuntasimme Tagudiniin ja matkan varrella pysähdyskohteina olivat mm. Vigan-kaupunki, joka on Ilocos Surin provinssin pääkaupunki. Kaupunki on parhaiten säilynyt Espanjan siirtomaakaupunki Aasiassa. Matkan aikana yövyimme myös hyteissä meren rannikolla. Vastaavaa ei ole koskaan koettu. Tagudiinissa vietettiin suurta Lapitanien sukukokousta. Paikalla oli n. 300 Lapitania ja suvulla oli neljän päivän ohjelma. Valitettavsti mikään ei kestänyt ja meidän matkamme meni kohti loppua. Lähdimme suuntaamaan takaisin Suomeen Paluureittimme oli Manila-Doha-Wien-Helsinki. Paluulento kesti 18 tuntia. Oli ihana nähdä muuta maailmaa ja vierailla Filippiineillä. Emme koskaan unohda niitä upeita maisemia, ihmisä ja kokemuksia. Kaikesta huolimatta palaamme vielä varmasti takaisin. Justyna Marciniak ja Farhad Ashtiani Kasvitieteellinen puutarha, Igrotin heimon maja taustalla. Gloria Lapitan-Ashtiani lastensa Jalehin ja Farhadin sekä Justynan kanssa. Oikealla sisar Alicia Lapitan-Holitz ja tytär Julie Ann. Justyna, Jaleh ja Farhad pukeutuneena Igorot-heimojen perinnepäähineeseen. Kampetta ja kulttuuria Teksti ja kuvat ce Mountain avaruusraketissa. Luolan ja sen tapahtumien viehättävyys piili loistavissa rakennelmissa ja visuaalisessa toteutuksessa. Huimapäitten huippu oli Studioilla. Jorin odottama uusintakierrosta Aerosmithissä ei onnistunut laitteen teknisten ongelmien vuoksi. Onneksi, ajatteli Teija. Mona Lisan verran kaikkia kiinnosti Louvren taidemuseo. Lapsille sisäänpääsy oli ilmainen, kuten museoissa yleensä. Aikuisen lippu maksoi 9 euroa. Hieman harhailin ja näin Milon Venuksen ja Davidin maalaamat Napoleon aiheiset taulut. Jättimäiset, Napoleonin ja Josephinen kruunajaisista maalattujen taulujen kaksoiskappaleet olivat myös Versaillesin palatsissa. Kotoa mukaan tullut kuume ja yskä alkoi viidentenä päivänä verottaa matkalaisia nuoremmasta päästä. Joten Versaillesiin lähtivät Kirsti, Hilkka, Tiina ja Niilo. Aurinkokuninkaan palatsi oli Niilonkin mielestä hieno. Sen geometrinen puutarha eritoten miellytti Niiloa. Kuultuaan Ludvig XIV sanoneen: Valtio, se olen minä, hän totesi kuninkaan semmoiseksi oman napansa ympärillä pyörijäksi. Koko päivän lippu maksoi 16 euroa aikuiselta. Paluumatkalla jäimme metrosta Notre Damen pysäkillä. Satuimme kirkkoon tuhka keskiviikon musiikkitilaisuudenjuuri alettua. Sytytettiin kynttilät ja nautittiin laulusta ja soitosta. Kävelimme kaupan kautta hotelliin ja veimme sairaille ja heidän hoitajalleen iltapalaa. Monoprix on Lildlin kaltainen edullinen ruokatavaratalo. Kiirastorstaina piipahdimme vielä Hilkan ja Niilon kanssa ostosretkellä suurten bulevardien tavarataloissa. Printemps ei varsinaisesti houkutellut hypistelemään. Läheinen A&C tuntui kukkarolle turvallisemmalta. Kaupoilla oli kahden nollan ero, kuten Niilo kommentoi. Supernopealla metrolla lentokentälle ja se oli siinä. Metrolla ajelu tuli kuuden päivän aikana maksamaan yhdeltä aikuiselta euroa. Aikuisen reissu maksoi siis noin 750 euroa, ruuat päälle. Lapsen matka maksoi noin 600 euroa. Lasten kanssa matkustellessa ymmärtää mcdonaldsien arvon. Kaikkien halvimpien vaihtoehtojen mukaan matkustettaessa hinta olisi pudonnut euroa. You are worth it! Porukka valmiina eduskuntatalon kierrokseen. Asukasyhdistys järjesti yhdistetyn ostos- ja kulttuuriretken Helsinkiin lauantaina Kamppeet haettiin pääasiassa Vantaan Ikeasta ja kulttuuri Helsingin keskustasta. Melko vapaaehtoisena kuljettajana toiminut Markku Aitta-aho, jonka päivästä muodostui pitkä ja monivaiheinen, ansaitsee myös moninkertaiset kiitokset. Tauolla alkumatkasta hän mittaili tavaratilan leveyttä tai syvyyttä. Ojentautumalla vaakatasossa täyteen pituuteen tavaratilassa hän todisti, että kyllä sen sängyn pitäisi kyytiin mahtua. Leikkimökin kalustus mahtui sitten jo itsestään selvästi mukaan. Lampuista, tauluista ja parvekkeen jakkaroista puhumattakaan. Paluumatkalla Hartolassa Valon perinteikkään pesäpallobussin tuulettimen hihna katkesi. Taas oli Markulla töitä. Kun ostosmatkailijat oli jätetty Ikeaan, jatkoimme pienellä porukalla ensimmäiseksi Eduskuntaan, jossa oli reilun tunnin mittainen opastettu kierros. Arkadianmäellä uljaasti seisova eduskuntatalo on pieni ja kaunis. Tunnelmaltaan harmoninen. Elina Titskayan toivomuksesta pikavierailimme Sibeliuspuistossa. Eila Hiltusen ( ) teräsveistoksista tunnetuin, Sibelius-monumentti, valmistui vuonna 1967 Jean Sibeliuksen syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi. Presidentinlinnan sisäänkäynnit tarkasteltuamme kävelimme Senaatintorin kautta Rautatientorille. Pekka Halosen näyttelyyn ehti vielä Ikeastakin. Ateneumissa tehtyjen muutostöiden jälkeen koko toinen kerros oli varattu Pekka Haloselle. Näyttely oli uskomattoman upea ja laaja. Pysyvät kokoelmat on siirretty 3. kerrokseen ja sinne ei tällä kertaa ennättänyt ollenkaan. Elina Titskaya eduskuntatalon valtiosalissa. Pekka Halonen, Ateneum Hannu Siitari, Silva Saksa, Elina Titskaya ja Mauri Saksa.

12 12 1. Kuka olet ja missä asut? 2. Keitä ovat virsimiehet? 3. Milloin perustettu ja miksi, kuka ohjaa? 4. Mitä, missä ja milloin veisaatte? 5. Perustelut, miksi veisaat, mitä se antaa ja ottaa... Timo Kovanen 1. Olen Timo Kovanen ja asustelen Pohjanlahden rannassa Uimarannantiellä. 2. Virsimiehet ovat Kuokkalan alueen seurakuntatoimintaan kutsuttuja tavallisia miehiä. Suurin osa meistä on harjoitellut laulamista jo parin vuoden ajan Kehittyvissä laulajissa. Onneksi joukossamme on kaksi oikeatakin laulumiestä, joiden KUOKKANEN - HUHTIKUU 2008 Kuokkalan Virsimiehet Mika Pasanen Virsimiehet vasemmalta oikealle Pentti Ahonen, Jukka Majuri, Heikki Mäkinen, Joonas Hokkanen, Seppo Savonen, Pentti Manni ja Timo Kovanen. joukossa me kehittyvätkin miehet saamme laulaa täysivaltaisina virsimiehinä!? 3. Virsimiehet aloittivat loppusyksystä Kanttorimme Sirpa Lampinen kutsui koolle ja myös ohjaa meitä. Virsimiehille oli hänen mukaansa tilausta ja palaute on ollut kyllä yllättävänkin positiivista! 4. Veisaamme Tikan seurakuntakodilla messuissa ja muissa palveluksissa aina silloin tällöin ko. tilaisuuksien virsien esilaulajina. 5. Itse olen ollut pitkään seurakunta-aktiivina monessa mukana, mm. Kehittyvissä laulajissa, Kuokkamiehissä, Kirkko Kuokkalaan toiminnassa ja jo 1980-luvun lopulla seurakuntapiirimme piirineuvostossa. Kun Sirpa kysyi minulta mielipidettäni virsimiesten perustamisesta, olin heti samaa mieltä. Mutta kun hän pyysi minua virsimiehiin, olin ensin tosi epävarma kunnes kuulin keitä muita hän oli ajatellut kutsua ja niinpä päätin suostua number one virsimieheksi. Enkä ole katunut. Virsissä on paljon upeita sanoituksia ja niiden laulaminen on kohtuullisen helppoa kun on opetellut oikean hengitystekniikan. Miesten kesken laulamisessa ja etenkin veisaamisessa on jotain alkukantaista ja miehekästä, mikä kompensoi sopivasti meidän miesten vajavaisuuksia ja puutteita laulajina. Esiinnymme aidosti omina itsenämme emme yritäkään olla mitään enempää. Ja se riittäköön Jumalalle ja seurakunnalle! Virsimiehissä laulaminen ja harjoitteleminen ja muu yhteisöllisyys antaa paljon enemmän kuin ottaa. Se on tavallaan osa miestyönäkyäni täällä Kuokkalassa olemmehan veisanneet jo vuosia miesporukalla Kuokkamiehissäkin! Tämä vuosi on vain ollut itselleni tosi hankala viikonloppujeni osalta kun olen ollut estynyt lähes joka kerta osallistumasta virsimiesten harjoituksiin ja veisaamisiin! Mutta uskon ja toivon veisaavani tulevaisuudessa yhä useammin virsimiesten rivissä! Joonas Hokkanen 1. Olen Joonas Hokkanen. Olen asunut Kuokkalassa vuodesta Virsimiehet on seitsemän laulamisesta kiinnostunutta miestä, joille toimiminen seurakunnassa on palvelutehtävä. Virsimiestoiminta antaa mahdollisuuden laulamiseen ja yhdessäoloon hyvässä seurassa. 3. Virsimiehet koottiin syksyllä 2007 Kuokkalan seurakuntapiirin Kehittyvien laulajien kuoron mieslaulajista. Meitä ohjaa Kuokkalan kanttori Sirpa Lampinen. 4. Nimensä mukaisesti Virsimiehet laulaa virsiä ja muita hengellisiä lauluja. Tähän mennessä Virsimiehet ovat avustaneet lauluin jumalanpalveluksissa Tikan seurantakuntatalolla. Tarpeen mukaan laulamme myös muissa tilaisuuksissa. 5. Olen harrastanut lausuntaa ja harjoitellut yksin laulua. Näissä äänen käyttö, - huolto ja kehittäminen ovat perusasioita, jotka auttavat työelämässäkin. Virsimiehissä olen huomannut, miten hyvin lausunta ja laulu, nämä kaksi äänen käytön muotoa tukevat toisiaan. Laulaminen ryhmässä auttaa pysymään oikeassa sävelessä helpommin kuin yksin laulaessa ja toisaalta laulaminen porukassa parantaa edellytyksiä lausua ja laulaa yksinkin. Virsimiesten ohjaaja Sirpa Lampinen on omalla aktiivisuudellaan luonut seurakunnan toimintaan uutta tarttumapintaa innostavalla ja ammattitaitoisella otteellaan. Kun menin ensimmäisen kerran Kehittyvien Laulajien kuoroon, vei se heti mukanaan. Laulaminen kuten lausuntakin opettaa esittämään asiat rehellisesti sellaisina kuin ne ovat. Tavoitteena ei ole oman itsensä esittäminen vaan tekstin sisällön tulkinta ja saattaminen kuulijalle. Laulaminen kuten muukin harrastukset vaativat säännöllistä harjoittelua, mutta mukavassa ryhmässä ja hyvän ohjaajan avustuksella se on elämän raskaiden ja vaativien haasteiden rinnalla elämän rikastus. Mummo päiväkerhossa On sanonta: Jos ei koskaan muuta, ei koskaan tiedä paremmasta". Olen sen itse kokenut muutettuani Jyväskylään. Ihaillessani Jyväsjärven yli näkyviä valoja, jotka pimeällä ennen lumen tuloa kertaantuivat veteen ja jäähän, oli kuin jalokivikauppaa olisin katsellut. Aikaisemmin olen ahdistunut pimeänä vuodenaikana iltaisin, mutta nyt odotan pimeää. Jopa pitkä, lumeton syksy oli minusta aivan loistava. Nyt tietysti iloitsen jäätiestä, joka oikaisee kaupunkimatkaa ja helpottaa kulkemista. Kuokkalan sillalla mielestäni tuulee aina, jopa joskus niin, että tuntuu taju lähtevän vastatuulessa taivaltaessa. Kaikesta huolimatta nautin kävelemisestä, enkä osaa käyttää bussia kaupunkimatkoilla. Lapsenlapseni, jonka imussa Jyväskylään muutin, on antanut minulle uusia kokemuksia tai vanhojen asioiden uudelleen kokemista. Yksi niistä on seurakunnan avoin päiväkerho tuossa lähellä Jenkkakujalla. Pääsin sinne vieraaksi ja ihastuin ikihyväksi. Ensimmäisen kerran olin laskiaisriehassa, jossa oli ohjelmassa mm. eläimiin tutustuminen luontopolun varteen piilotettujen piirrettyjen arvauskylttien avulla. Joimme lämmintä mehua kynttilöiden valossa kauniisti koristetussa katoksessa ja lauloimme: Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen. Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen. Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton. Tuon kaiken lisäksi lapset nauttivat pyllymäestä, joksi riitti kohtalaisen iso lumikinos. Olen joskus nuoruudessani ollut harjoittelijana lastentarhassa, ja se samainen lasten ilo ja mielikuvitus palautuivat mieleeni. Samalla muistin, mikä vastuu kerho-ohjaajilla on jo suunnitellessaan eri-ikäisten lasten ohjelmaa ja järjestäessään sopivaa tarjoilua. Silloin nuorena en tullut ajatelleeksi, mikä taito pitää olla noilla vuosikaudet lasten kanssa työskentelevillä ohjaajilla, jotta he saavat luotua luottamuksen vieraisiin lapsiin. Päiväkerho ei ole pelkästään leikkimistä. Siellä opitaan myös sosiaalisia taitoja, joita nykyisissä yksi- ja kaksilapsisissa pienperheissä ei aina ajatella. Opitaan luovuttamaan leikkivuoro tai haluttu peliväline toiselle, pesemään kädet ennen mehuhetkeä ja kiittämään saadusta tarjoilusta. Yhdessä opitaan leikkilaulujen avulla tarinoita, joista jotkut jäävät mieleen vanhuuteen asti. Itselleni alakoulun aamuhartauksissa kuullut kertomukset ja lauletut laulut ovat antaneet lohtua vuosikymmenien ajan ja ison osan niistä muistan vieläkin. Toinen päiväkerhovierailuni sattui maaliskuiseksi keskiviikoksi, kun kaikki maailman lumet tuntuivat osuneen juuri Ainolaan. Lastenrattaita työntävät äidit saivat ponnistella saadakseen pienet kerholaiset kotiin kinoksien yli. Vaikka tulomatkalla en paljon nähnyt eteeni silmälasien täyttyessä lumesta, soi sisälläni kiitos kerhonvetäjille ja niille vanhemmille, jotka vuosisadan lumimyräkkää uhmaten toivat lapsensa kerhoon. Sisällä oli lämmintä ja lapset viihtyivät toistensa ja ohjaajien seurassa kauniisti pääsiäistä varten koristetussa kerhotilassa. Ylimääräisenä ohjelmana oli Riku-papin mukanaan tuoma kirkkopussukka, josta jokainen kerholainen sai vuorollaan ottaa pääsiäiseen liittyvän esineen ja asettaa sen pienoisalttarille sen jälkeen, kun esineeseen liittyvä tarina oli selostettu pienille tarkkaavaisille kuulijoille. Lapsenlapseni on oppinut kerhossa ja opettanut minullekin paljon uusia leikkilauluja, joita yhdessä ollessa leikitään. Kiitos että sain ja saan kuulemma jatkossakin olla mukana näkemässä ja kokemassa lasten iloa ja kerhonvetäjien kaikki lapset huomioivaa ohjaamista. Ainolan mummo Lentävä Tiikeri Burmalaiseen Karen-kansaan kuuluva Day Day kertoi kertoi tarinan, jonka hän kuuli isoisältään vuonna Isoisä oli tuolloin 102-vuotias. Kylässä, näin isoisä kertoi, toimi traditionaalista lääketiedettä harjoittava lääkäri. Hänen luokseen saapui mies, jonka vaimo oli sairaana. Matkaa lääkärille kertyi puolen päivän kävelymatkan verran. Kuultuaan miehen pyynnön auttaa sairasta vaimoa, lääkäri sanoi miehelle: Mene edeltä kotiin, minä tulen myöhemmin perässä. Lääkäri ei pitänyt kiirettä. Hän valmisti lääkkeen ja aterioi. Noin tunnin kuluttua hän oli valmis lähtöön. Lääkäri oli kuitenkin perillä ennen miestä. Hän oli kulkenut lentävällä tiikerillä. Vaimo sai parantavan lääkkeen ajoissa. Lääkäri pyysi palkkioksi kanan tiikerille. Tiikeriä ei kukaan nähnyt, mutta kanan kaakatus ja siipien kahahtelu kuultiin sen joutuessa tiikerin syötäväksi. Tämän kaltainen tapahtuma toistui useita kertoja vuosien aikana. Tarina liittyy vanhaan perinteiseen itämaiseen uskoon, jossa tahdon voimalla on merkittävä osuus.

13 Kansainvälinen hengenmies LEENA RUOTONEN Tapio Lampisella on kansainvälisiä näkemyksiä kirkkojen toimintaan jo 70-luvulta lähtien. Hän on nykyään usein nähty vieras Kuokkalan alueen jumalanpalveluksissa. Tapio Lampinen, Jyvässeudulle asumaan asettunut porilaissyntyinen hengenmies, on kirkkososiologi, käytännöllisen teologian asiantuntija, teologian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti. Hän on jo kolmen vuosikymmenen ajan liikkunut kansainvälisissä piireissä. Kotielämää Tapaan Tapion hänen kodissaan Haapalammen rannalla Vaajakoskella maaliskuun alkupuolella. Vastaani tulee virkeästi silmälasiensa takaa ympäristöä tarkkaileva mies, uutta rakastava ja uusista asioista innostuva aktiivinen ihminen. Kansainvälinen kosmopoliitti ja sosialidemokraattinen yhteiskunnallisesti aktiivinen ihminen, jolle tärkeää on koko elämän ajan ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tapio on usein nähty vieras Tikan seurakuntakodin jumalanpalveluksissa. Kuokkalaan ja Kuokkalan seurakuntaan on vahvat siteet vaimon Sirpa Lampisen kautta, joka on Kuokkalan alueen kanttori. Punaorvon poika Tapion koko elämän, varsinkin nuoruusvuosien, taustalla tärkeänä vaikuttajana oli vuoden 1918 sota, sisällissota. Eläkkeelle jäätyään hänellä oli aikaa alkaa pohtia enemmän omaa elämäänsä. Silloin hän huomasi, kuinka sisällissota on vaikuttanut paljon hänen elämässään. Se oli mukana hänen elämässään lapsuuden ja nuoruuden jokaisena päivänä. Hän kertoo näin: "Äitini jäi punaorvoksi 13-vuotiaana, kun hänen isänsä kuoli nälkään Hämeenlinnan vankileirillä. Hänen äitinsä oli kuollut jo aikaisemmin, joten näin hänestä tuli täysorpo. Jo vuotiaana hän halusi ottaa eroa ympäristöönsä ja muutti Helsinkiin töihin." " Tämä on vaikuttanut vasemmistolaiseen maailmankatsomukseeni. Lisäksi se on vaikuttanut muutenkin. Äidille oli jäänyt isänsä kuoleman jälkeen jonkinlainen väistelevä suhtautuminen ympäristöön ja joka päivä nuoruudessani tunsin olevani punaorvon poika." Tapion isä oli kuollut pojan olleessa kolme ja puolivuotias ja näin hän jäi äidin kanssa, mikä tietysti omalta osaltaan vaikutti koko elämään. Tiedemies, tutkija, kirkkososiologi Näistä oloista porilainen poika lähti opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon, tavoitteenaan seurakuntapapin virka. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan jo varhain yliopistomaailma vei miehen mennessään: "Tein liian hyvän gradun ja sitten minua pyydettiin yliopistolle assistentiksi." Näin urkeni ura yliopistomaailmassa ja pääasiallinen työ oli parin vuosikymmenen ajan käytännöllisen teologian laitoksen lehtorina. Aina välillä Tapio hoiteli kirkkososiologian professuuria. Väitöskirjan aiheena oli seurakuntasaarnojen sisältö. Toinen hänen kirjoittamansa tärkeä teos on nimeltään Uskonto ja politiikka. Seurakuntaelämää Yliopistotyön lisäksi Tapio on osallistunut seurakunnan toimintaan. Tässäkin asiassa hän on kaikin puolin monipuolinen mies. Sympatiat ovat sekä körttiläisyydessä että Kansan Raamattuseuran uskonnollisessa julistuksessa. Körttiläisyys antaa lohdutusta, Kansan Raamattuseurassa viehättää järjestön aina uudistuvat ideat ja ajassa liikkuva toiminta. Maailmanmatkaaja Kuokkalaista yhteislaulua Taulumäenkirkossa Kanttori Sirpa Lampinen täytti 50-vuotta. Tapion yhteydet maailmalle erilaisiin kansainvälisiin järjestöihin ovat moninaiset ja niitä on ollut jo 70-luvulta lähtien. Hän on esitelmöinyt, opettanut, osallistunut lukuisiin konferensseihin ympäri maailmaa. "Sain näillä matkoilla runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä, tutustuin ja sain myöhemmin vieraaksenikin näitä ihmisiä." Tapion kansainvälinen toiminta on vaikuttanut ainakin välillisesti myös Kuokkalan seurakunnan elämään. Kehittyvät laulajat on idea, joka sai alkunsa Göteborgista. "Sirpa innostui kansainvälisistä asioista, kun minäkin olin innostunut. Näin hän lähti kansainvälisiin toimintoihin ja näin hän sai kipinän Göteborgista tähän "Kehittyvät laulajat" -kuoroon. Monikulttuurisuutta Kuokkalaan on viimeisten vuosian aikana muuttanut ihmisiä useasta eri maasta. Näin Kuokkalaan rakennettava kirkko syntyy monikulttuuriseen ympäristöön. Monikulttuurisuutta voidaan Tapion mukaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. "Jumalanpalveluksen yhteisöllisyys on monikulttuurisuutta. Kaikki ihmiset kutsutaan jumalanpalvelukseen olipa heidän kulttuurinsa mikä tahansa. Jumalanpalvelus on tarkoitettu kaikille" "Monikulttuurisuutta on myös se, että vieraassa kulttuurissa asuvan vähemmistökulttuuriin kuuluvan ihmisen oma uskonnollinen näkemys vahvistuu." "Samoin käy myös valtaväestön käsityksille; kun omaan ympäristöön tulee muiden uskontojen edustajia, niin ihmisten täytyy miettiä sitä, mitä oma uskonto merkitsee heille ja näin uskonnon merkitys saattaa vahvistua myös valtaväestön keskuudessa." NÄIN maassamme uskonnollinen ja kirkollinen elämä saattaa edistyä ja saada vauhtia juuri siitä syystä, että elämme tällä hetkellä voimakasta monikulttuuristumisen vaihetta. Taulumäenkirkossa torstaina laulettiin yhdessä. Mukana olivat Kuokkalan käsikelloorkesteri Kellistit johtajanaan Sari Eirtola-Louko, Toivon Siivet- orkesteri johtajanaan Niina Sapattinen, Kehittyvät Laulajat- kuoroa johti Kuokkalan kanttori Sirpa Lampinen. Virsimiehiä näytti olevan vahvistuksena. Lasten käsikelloryhmä esiintyi myös. Käsikellojen soittoharrastus on Suomessa melko vähän tunnettua mutta sen suosio on nousussa. Tilaisuudessa vietettiin samalla Sirpa Lampisen 50-vuotispäiviä. Lampinen on kehittänyt Kuokkalan alueen musiikkitoimintaa ja käynnistänyt siellä uusia musiikkiryhmiä. Kuokkalan Patruunan lahjoittaman alttaritaulun juurella oli kodikasta. Tunnelma oli kuin omassa kirkossa! Lämmin ja hyväntuulinen. Pappi Pekka Mustosen otsalla tosin käväisi tummia pilviä, kun tiedustelin mitä meidän kirkolle Kuokkalassa kuuluu? Mutta toivo on vahva. Jyväskylän Kaupunkiseurakuntakunta TOIMINTAA HUHTKUUSSA Tervetuloa Tikan seurakuntakotiin, Toritie 24: Yhteisvastuukeräys liikekeskuksessa to 3.4. klo Sanan ja rukouksen ilta to 3.4. klo 18.30, Tapio Puolimatka: Usko, tiede ja Raamattu Messu su 6.4. klo 10, Arto Kauppinen, Sirpa Lampinen, Ulla- Maija Grönholm, kanteleet Ilo sulle ja mulle lasten lähetysnäyttely ti 8.4. klo 18. Messu su klo 10, Riku Bucht, Eija Väisänen, Pekka Niinivirta Vaimon kaa ilta su klo 17, Tahdonko? Mukana mm. Petteri Hakanen (Taika-Petteri). Tarjoilu, lastenhoito järj., pyhäkoulu. Sanan ja rukouksen ilta to klo 18.30, musiikki Kyösti Kytöjoki Messu su klo 10, Pekka Mustonen, Sirpa Lampinen, Marjo Nieminen Nelivuotissynttärit su klo 16 Minun persoonani kurssi pe-la , ilm. Kari Valkoselle menn Kansanmusiikkimessu su klo 10, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen, Markus Rantanen, Partiolaisten kirkkopyhä, pelimanneja, kirkkokahvit World Dancing Day tapahtuma ti klo 18, Tikan liturg. tanssin ryhmä, soittajia, lauluryhmä, iltatee LAPSILLE JA PERHEILLE: Päiväleiri Lehtisaaressa (7-12 v) klo Hinta 18 e (sisarus 14 e). Toimintapäivät klo 9-15 Tikan srk-kodissa 4-6-v. ja Polttolinja 29:ssä 6-8-v. Hinta 4 e/pv. Retki Puuhamaahan ti klo Hinta 30 e (0-3 v. 5 e), yli 8 v. myös ilman omaa aikuista. Ilmoittautumiset kesätoimintaan www. kirkkojyvaskyla.net > Ilmoittaudu TAI puh (ma-pe 9-15). Pyhäkoulu su klo 10 (13.4. klo 17) Tikan srk-koti. Kaakaopyhäkoulu 6 10 v. ma klo Jenkkakuja 1. Avoimet päiväkerhot ke klo Jenkkakuja 1, tied , to klo Hauhontie 2C, tied Perhekerhot ti Tikan srk-koti ja Polttolinja 29. Vauvaperhepesät to klo Jenkkakuja 1, pe Polttolinja 37. Iskän kaa! ilta ke klo Polttolinja 29. Koululaisten jälkkäri ma-pe klo Polttolinja 37. VARHAISNUORET: Toimintakerho 3-5-luokk. MA klo Polttolinja 37. Puuha- ja leikkikerho 1-3-luokk. MA klo Polttolinja 29. Sählykerho 3-6-luokk. pojille TI klo Nenäinniemen koulu. Sanaleikkikerho 4-5-luokk. KE klo Polttolinja 37. Kippola 3-4-luokk. KE klo Polttolinja 37. Kuppila 5-6-luokk. TO klo Polttolinja 37. NUORET: Nuortenilta ke klo 19 Polttolinja 37. RYHMÄTOIMINTAA: Avoin raamattupiiri ma klo 19 Polttolinja 37. Diakonia-lähetyspiiri ke klo 13 (paritt. viikot) Tikan srk-koti. Elämässä eteenpäin ryhmä ke klo 13 (parill. viikot) Polttolinja 37. Kuokkamiehet ti klo 18 (parill. viikot) Polttolinja 37. M-klubi miehille ke klo 13 (paritt. viikot) Polttolinja 37. Naisten raamattukirjallisuuspiiri to klo Polttolinja 29, lastenhoito järj. MUSIIKKIRYHMÄT: Lapsikuoro pe Nenäinniemi-talo. Concretum-kuoro: tied. Eija Väisänen p Lasten käsikelloryhmä ti Polttolinja 37. Aikuisten käsikelloryhmä: harj. Taulumäki ti klo 18. Kanteleryhmä ti klo 17 Tikan srk-koti. Orkesteri Toivon siivet ti klo 19 Tikan srk-koti. Kehittyvät laulajat harj Taulumäki ja klo 18 Krist. opisto. Liturgisen tanssin ryhmä, Virsimiehet ja Hyminäkuoro: tied. Sirpa Lampinen Ylistysryhmä, tied. Minna Salla p VARTTUNEELLE VÄELLE: Eläkeläisten kerho to klo 13 (parill. viikot) Polttolinja 37. MAAHANMUUTTAJATYÖ: tied. Mirja Hytönen ti ja ke klo DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: ma-ke klo 9-11 Polttolinja 37, p Tied. Tikan seurakuntakoti p. (014) www. kirkkojyvaskyla.net Tikan seurakuntakoti p. (014) Toritie 24 Diakonia- ja nuorisotyön toimisto Polttolinja 37

14 14 KUOKKANEN - HUHTIKUU 2008 Iltapalan parhaat palat Broileripiiraat (12 kpl) Pohja 400 g pakastepiirakkataikinaa Täyte 400 g marinoituja broilerin fileesuikaleita 1 punainen paprika 2 3 ananasrengasta 150 g sinihometuorejuustoa 2 kananmunaa Jaa sulanut taikina 12 osaan. Painele taikina pienten piirakkavuokien pohjalle ja reunoille. Kypsennä broileri pannulla ja jäähdytä. Paloittele paprika ja ananasrenkaat. Sekoita tuorejuusto ja kananmunat kulhossa. Levitä broileri, paprika ja ananas piiraspohjalle. Kaada muna-tuorejuustoseos pinnalle. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes piiraat ovat kypsät ja kauniin ruskeat. Lue lisää: Atria Broilerin hunajamarinoitu fileesuikale 1 kg Portti Ukkopekka grillimakkarat 400 g (4,98/kg) 1 99 Kokki Porsaan lihasuikaleet g (4,98 3,98/kg) 1 75 Hellefors Sima 1,5 l (0,90/l) (sis. 1,35 + pantti 0,40) 0 49 Valio Profeel hyla jogurtit 175 g (2,80/kg) 1 29 HK Kiusaukset 300 g (4,30/kg) 2 35 Oolannin Pyttipannu 500 g (4,70/kg) 1 59 Valio Kevyt Levi 400 g (3,98/kg) 2 39 Pedigree Dentastix large 180 g (13,28/kg) 1 79 Portti Pizzasuikaleet tai -kuutiot 300 g (5,97/kg) 1 89 Vaasan Ruispalat 12 kpl, 660 g (2,86/kg) Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla maksaessasi saat maksutapaetua 0,5 % I Lisätietoja: Kuokkala, palvelemme ma pe 7 21, la 7 18

15 Vuosikokouksia Mannerheimin lastensuojeluliiton Kuokkalan yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina kello Yrttisuon perhepuiston puistotalossa, Kekkolantie 18, Jyväskylä. Käsiteltävinä asioina sääntömääräiset asiat ja hallituksen täydentäminen. Tervetuloa! toivoo Hallitus MLL:n toimintaa Kuokkalassa Messin perhekahvila Polttolinja 37 (seurakunnan nuorisotila). Keskiviikkoisin Yhteyshenkilö Jaana Ahonen, yana(at)luukku. com, Isä-Pappa-Dad Yrttisuon perhepuisto, Kekkolantie 18. Keskiviikkoiltaisin klo Yhteyshenkilö Jouni Tuominen, jounituominen(at)netti.fi, Nenäinniemen perhekahvila Nenula Nenäinniemen päiväkoti, Naattiantie 15. Perjantaisin klo Yhteyshenkilö Kati Salminen, katzku(at)msn.com, Nuorena äidiksi -vertaisryhmä Polttolinja 37 (seurakunnan nuorisotila). Perjantaisin klo 9, ohjattu toiminta alkaen klo 10. Vetäjinä Annamari Kilpeläinen ja Janette Julin, Annamari. Kilpelainen(at)student.diak.fi, Perheenviikko Perheenilta keskiviikkona klo Yrttisuon perhepuistossa. Illan ohjelmassa on lastentarvikekirpputori ja makkaranpaistoa säävarauksella. No, leluleijonaa tosin mutta kuitenkin. Ilo sulle ja mulle näyttely vie pikamatkalle maailman ympäri. Lapsille ja perheille tarkoitetussa näyttelyssä saa myös eläytyä vaikka venezuelalaisen kengänkiillottajapojan elämään. Lasten lähetysnäyttelyssä ehditään huippaista Afrikasta Aasian kautta Latinalaiseen Amerikkaan, tutustua erilaisiin tervehtimis- ja ruokailutapoihin ja lasten leikkeihin ja peleihin. Ja toden totta: näyttelyesineisiin saa koskea tai siitä täytetystä kobrasta en ole ihan varma. - Toivon, että lapset löytävät näyttelyssä ilon yhteisestä tekemisestä ja ilon omasta paikastaan elämässä, sanoo näyttelysuunnittelija Penni Rainio Suomen Lähetysseurasta. SLS:n 15 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kevätilo keräys käynnistyy huhtikuussa Kuvakertomuksia kartanon tiimoilta MLL:n Kuokkalan yhdistys järjestää Kevätilo-tempauksen Kuokkalan liikekeskuksessa Kevätilo-keräyksellä kerätään varoja suomalaisten lapsiperheiden hyväksi. Puolet keräyksen tuotosta suunnataan paikalliseen toimintaan, puolet valtakunnalliseen työhön, esimerkiksi auttavien puhelinten ylläpitämiseen.. Kuokkalan yhdistyksessä keräysvarat käytetään perhekahvilatoiminnan tukemiseen. Kevätilo-keräys toteutetaan Yhdistys etsii lipaskerääjiä tempauspäiväksi, anna tunti ja tule mukaan keräämään! Lipaskerääjiksi haluavat voivat ottaa yhteyttä keräysvastaava Marika Dufvaan, Keräyksestä löytyy tietoa yhdistyksen nettisivuilta kuokkala. Lippaita on keräys- Kuokkalan kartanossa tapahtuu, mutta mikä on tämä kartano? Kynnys tulla katsomaan voi olla korkea. Nyt sitä on kuitenkin madallettu. Esitelmäsarjassa tarinoiden Jyväskylä museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen esittelee Kuokkalan kartanon kuvataidetta ja kuvataiteilijoita. Luvassa on tietorikas ja värivoimainen kiertomatka hahmoltaan tutun kartanon vähemmän tunnettuun kuvalliseen historiaan. Esitys lauantaina alkaa kello 15:00. Liput siihen maksavat 5 euroa, ja siihen sisältyy ennen esitelmää tarjoillut lämmittelykahvit. Ilmoittautumiset emännälle numeroon Sotahistorian luennot aikana myös Kuokkalan yrityksissä. Yritykset, jotka haluavat tukea MLL:n toimintaa ottamalla lippaan toimipaikkaansa, voivat ottaa yhteyttä keräysvastaavaan. Nauru on pieni mutta tärkeä juttu: se kertoo, että lapsella on asiat hyvin. Osallistu MLL:n keräykseen suomalaisten lapsiperheiden hyväksi! Kartanossa tapahtuu la Jalkaväkirykmentti 50:n historia la Lauri Törni ja Marttisen miehet Luennot pitää komentajakapteeni evp Heikki Ahonen Luennot alkavat klo Tervetuloa Wivin Salongin konsertteihin! Su klo 15 Marjukka Tepponen, laulu ja Eliisa Suni, cembalo Konserttiliput, Eur 20/henkilö, sisältää kahvitarjoilun. Liput on varattava ja lunastettava etukäteen. Lippuvaraukset: Kuokkalan kartano puh (kepe klo 10-17, la-su klo 12-17) tai Kopijyvä Oy (ma-pe klo ) tai sähköpostilla osoitteesta: kartano(at) kuokkalankartano.fi Tässä näyttelyssä saa koskea - vaikka leijonaa työntekijät toimivat näyttelyn asiantuntevina esittelijöinä. Näyttely on tarkoitettu päiväkoti-ikäisille ja ala-asteen ykkös- ja kakkosluokkalaisille. Näyttely tulee ensimmäisenä Säynätsalon seurakuntakotiin ja kiertää sieltä Huhtasuon kirkkoon ja Tikan seurakuntakotiin. Päiväkotien ja koulujen lapsiryhmille on varattu esittelyajat. Kaikille avoimia iltoja on Säynätsalossa torstaina klo18, Huhtasuon kirkolla sunnuntaina messun jälkeen ja Tikan seurakuntakodissa tiistaina 8.4. klo 18. Koulutettu Hieroja Eija Levänen Isokuja 10 A, Jyväskylä. Puh KYLÄTALKKARI auttaa kodin töissä Jyväskylän omakotiyhdistys Mika Koskinen puh Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö Kauppakatu 30 A, IV krs. Puh HIERONTAPALVELU SARI HOKKANEN Koulutettu hieroja. Lehtorannantie 24, 1 krs Jyväskylä. Puh Parturi-Kampaamo Elnaz Puh Polttolinja 1, Kuokkala Yhteyksiä... Parturi-Kampaamo Divian Puh Kuokkalan Liikekeskus Yhteyksiä -palstan ilmoituksen hinta 15 / kerta, 120 / vuosi. Ilmoitus logon kanssa 25 / kerta, 200 / vuosi.... toimitus@kuokkala.org Mitä kuuluu kirkolle? Keskiviikkona toukokuun 7. päivänä keskustellaan kirkosta monikulttuurisessa ympäristössä. Kuokkalan kirkon tämänhetkisestä tilanteesta kertoo Pekka Mustonen. Kirkkososiologi, teologian tohtori, Keski-Suomen kristillisten sosialidemokraattien puheenjohtaja Tapio Lampinen johdattelee Operettikonsertti aiheeseen "kirkko monikulttuurisessa ympäristössä". Tilaisuuden järjestää Kuokkalan sosialidemokraatit r.y. Paikka on Vuoroparin kerhohuone Kuokkalan parkkipaikan vieressä Polttolinja 7 A. Tervetuloa kaikki kuuntelemaan ja keskustelemaan! Operettiteatteri Bravo! esittää kesällä Martin Kievarissa operetin Lepakko. Kuvassa vas. Laura Pyrrö, Jukka Saarman ja Ulla Paakkunainen. Operettikonsertti Jyväskylän Paviljongissa klo 19. Tähtivieraina Arja Koriseva ja Raimo Sirkiä. Muut esiintyjät: Laura Pyrrö, Jukka Saarman, Ulla Paakkunainen, Ilkka Hämäläinen, Peter Nordman sekä Marja Peura. 10-henkinen operettiorkesteri, johtaa Sakari Tervo. Liput:30

16 16 KUOKKANEN - HUHTIKUU 2008 Peppeno Sisustusompelua Korjausompelua Käsitöitä Isokönkä 6, Kuokkalanpelto puh marjut.tenhunen@elisanet.fi